8 luku

Vedenpaisumus loppuu. Nooan uhri ja Herran lupaus.

1. Silloin Jumala muisti Nooaa ja kaikkia metsäeläimiä ja kaikkia karjaeläimiä, jotka olivat hänen kanssansa arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan yli maan, niin että vesi laskeutui.

1. Silloin Jumala muisti Noaa ja kaikkia eläviä, ja kaikkea karjaa, kuin hänen kanssansa olivat arkissa, ja Jumala nosti tuulen maan päälle, ja vedet seisahtivat.

1. SIlloin Jumala muisti Noahn ja caicki eläwät ja caiken carjan cuin hänen cansans oli Arkis ja nosti tuulen maan päälle ja wedet wähenyit.

1 And God remembered Noah and all the beasts and all the cattle that (were) with him in the ark. And God made a wind to pass over the earth and the waters subsided.

1. And God remembered Noah, and every living thing, and all the cattle that was with him in the ark: and God made a wind to pass over the earth, and the waters asswaged;

1. Da gedachte Gott an Noah und an alle Tiere und an alles Vieh, das mit ihm in dem Kasten war, und ließ Wind auf Erden kommen, und die Wasser fielen;

1. Y ACORDÓSE Dios de Noé, y de todos los animales, y de todas las bestias que estaban con él en el arca: e hizo pasar Dios un viento sobre la tierra, y cesaron las aguas.

1 И вспомнил Бог о Ное, и о всех зверях, и о всех скотах,(и о всех птицах, и о всех гадах пресмыкающихся,)бывших с ним в ковчеге; и навел Бог ветер на землю, и воды остановились.

2. Ja syvyyden lähteet ja taivaan akkunat sulkeutuivat, ja sade taivaasta taukosi.

2. Ja syvyyden lähteet tukittiin, ja taivaan akkunat, ja sateet taivaasta asetettiin.

2. Ja sywyden lähtet tukittin ja taiwan ackunat ja satet taiwast asetuit.

2 Also the fountains of the deep and the windows of heaven were stopped and the rain from heaven was restrained.

2. The fountains also of the deep and the windows of heaven were stopped, and the rain from heaven was restrained;

2. und die Brunnen der Tiefe wurden verstopft samt den Fenstern des Himmels, und dem Regen vom Himmel ward gewehrt;

2. Y cerráronse las fuentes del abismo, y las ventanas de los cielos, y la lluvia de los cielos fué detenida.

2 И закрылись источники бездны и окна небесные, и перестал дождь с неба.

3. Ja vesi väistyi väistymistään maan päältä; sadan viidenkymmenen päivän kuluttua alkoi vesi vähentyä.

3. Ja vedet maan päältä enemmin ja enemmin juoksivat pois, ja vähenivät sadan ja viidenkymmenen päivän perästä.

3. Ja wesi maan pääldä enämmin ja enämmin juoxi pois ja wäheni sadan ja wijdenkymmenen päiwän peräst.

3 And the waters returned from the earth, going and returning. And after the end of a hundred and fifty days the waters decreased.

3. And the waters returned from off the earth continually: and after the end of the hundred and fifty days the waters were abated.

3. und das Gewässer verlief sich von der Erde immer mehr und nahm ab nach hundertfünfzig Tagen.

3. Y tornaron las aguas de sobre la tierra, yendo y volviendo: y descrecieron las aguas al cabo de ciento y cincuenta dias.

3 Вода же постепенно возвращалась с земли, и стала убывать вода по окончании ста пятидесяти дней.

4. Niin arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, Araratin vuorille.

4. Ja seitsemäntenätoistakymmenentenä päivänä, seitsemännessä kuukaudessa jäi arkki Araratin vuorelle.

4. Ja seidzementenä toista kymmendenä päiwänä seidzemennes Cuucaudes jäi Arcki Araratin wuorille.

4 And the ark rested upon the mountains of Ararat in the seventh month, on the seventeenth day of the month.

4. And the ark rested in the seventh month, on the seventeenth day of the month, upon the mountains of Ararat.

4. Am siebzehnten Tage des siebenten Monats ließ sich der Kasten nieder auf das Gebirge Ararat.

4. Y reposó el arca en el mes séptimo, a los diez y siete dias del mes, sobre los montes de Armenia.

4 И остановился ковчег в седьмом месяце, в семнадцатый день месяца, на горах Араратских.

5. Ja vesi väheni vähenemistään aina kymmenenteen kuukauteen asti. Kymmenentenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, tulivat vuorten huiput näkyviin.

5. Mutta vedet juoksivat pois, ja vähenivät hamaan kymmenenteen kuukauteen asti. Ensimäisnä päivänä kymmenentenä kuukautena näkyivät vuorten kukkulat.

5. Mutta wedet juoxit pois ja wähenit haman kymmenden Cuucauten asti. Ensimäisnä päiwänä kymmendenä Cuucautena näyit wuorten cuckulat.

5 And the waters decreased, going and returning until the tenth month. In the tenth (month), on the first day of the month, the tops of the mountains were seen.

5. And the waters decreased continually until the tenth month: in the tenth month, on the first day of the month, were the tops of the mountains seen.

5. Es nahm aber das Gewässer immer mehr ab bis auf den zehnten Monat. Am ersten Tage des zehnten Monats sahen der Berge Spitzen hervor.

5. Y las aguas fueron descreciendo hasta el mes décimo: en el décimo, al primero del mes, se descubrieron las cabezas de los montes.

5 Вода постоянно убывала до десятого месяца; в первый день десятого месяца показались верхи гор.

6. Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt,

6. Neljänkymmenen päivän perästä avasi Noa arkin akkunan, jonka hän tehnyt oli.

6. Neljänkymmenen päiwän peräst awais Noah Arkin ackunan jonga hän tehnyt oli.

6 And it happened at the end of forty days, that Noah opened the window of the ark which he had made.

6. And it came to pass at the end of forty days, that Noah opened the window of the ark which he had made:

6. Nach vierzig Tagen tat Noah das Fenster auf an dem Kasten, das er gemacht hatte,

6. Y fué que al cabo de cuarenta dias Noé abrió la ventana del arca, que había hecho:

6 По прошествии сорока дней Ной открыл сделанное им окно ковчега

7. ja laski kaarneen lentoon, ja se lenteli edestakaisin, kunnes vesi maan päältä kuivui.

7. Ja antoi kaarneen lentää ulos, joka lensi kahtiapäin, siihen asti kuin vedet maan päältä kuivuivat.

7. Ja andoi Carnehn letä ulos joca lensi cahtiapäin sijhen asti cuin wedet maan pääldä cuiwit.

7 And he sent out a raven. And it went forth to and fro, until the waters were dried up from the earth.

7. And he sent forth a raven, which went forth to and fro, until the waters were dried up from off the earth.

7. und ließ einen Raben ausfliegen; der flog immer hin und wieder her, bis das Gewässer vertrocknete auf Erden.

7. Y envió al cuervo, el cual salió, saliendo y tornando, hasta que las aguas se secaron de sobre la tierra.

7 и выпустил ворона, который, вылетев, отлетал и прилетал, пока осушилась земля от воды.

8. Sitten hän laski luotansa kyyhkysen nähdäksensä, oliko vesi vähentynyt maan pinnalta.

8. Sitte lähetti hän kyhkyisen tyköänsä, koettelemaan, jos vedet olisivat juosseet pois maan päältä.

8. Sijtte lähetti hän mettisen tyköns coetteleman jos wedet olisit juosnet pois maan pääldä.

8 And he sent forth a dove from him, to see if the waters had abated from the face of the ground.

8. Also he sent forth a dove from him, to see if the waters were abated from off the face of the ground;

8. Darnach ließ er eine Taube von sich ausfliegen, auf daß er erführe, ob das Gewässer gefallen wäre auf Erden.

8. Y envió a la paloma de sí, para ver si las aguas se habían aliviado de sobre la haz de la tierra.

8 Потом выпустил от себя голубя, чтобы видеть, сошла ли вода с лица земли,

9. Mutta kyyhkynen ei löytänyt paikkaa, missä lepuuttaa jalkaansa, vaan palasi hänen luoksensa arkkiin, sillä koko maa oli vielä veden peitossa; niin hän ojensi kätensä ja otti sen luoksensa arkkiin.

9. Koska ei kyhkyinen löytänyt kussa hän sai jalkansa levätä, palasi hän hänen tykönsä arkkiin: sillä vedet olivat vielä koko maan päällä, niin hän ojensi kätensä, otti hänen ja toi arkkiin.

9. Cosca ei mettinen löynnyt cusa hän sai jalcans lewättä palais hän hänen tygöns Arckijn: sillä wedet olit wielä coco maan päällä nijn pisti hän kätens ja otti hänen Arckijn.

9 But the dove found no rest for the sole of her foot. And she returned to him to the ark, because the waters (were) on the face of the whole earth. And he put out his hand and took her and brought her in, to him (and) into the ark.

9. But the dove found no rest for the sole of her foot, and she returned unto him into the ark, for the waters were on the face of the whole earth: then he put forth his hand, and took her, and pulled her in unto him into the ark.

9. Da aber die Taube nicht fand, da ihr Fuß ruhen konnte, kam sie wieder zu ihm in den Kasten; denn das Gewässer war noch auf dem ganzen Erdboden. Da tat er die Hand heraus und nahm sie zu sich in den Kasten.

9. Y no halló la paloma donde reposase la planta de su pié, y volvióse a él al arca, porque las aguas estaban aun sobre la haz de toda la tierra: Y él estendió su mano, y la tomó, y metióla consigo en el arca.

9 но голубь не нашел места покоя для ног своих и возвратился к немув ковчег, ибо вода была еще на поверхности всей земли; и он простер руку свою, и взял его, и принял к себе в ковчег.

10. Ja hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski taas kyyhkysen arkista.

10. Ja odotti vielä toiset seitsemän päivää, ja antoi taas kyhkyisen lentää arkista.

10. Ja odotti wielä toise seidzemen päiwä ja andoi wielä kerran mettisen letä Arkist.

10 And he stayed yet another seven days and again he sent out the dove out of the ark.

10. And he stayed yet other seven days; and again he sent forth the dove out of the ark;

10. Da harrte er noch weitere sieben Tage und ließ abermals eine Taube fliegen aus dem Kasten.

10. Y esperó aun otros siete dias, y volvió a enviar la paloma del arca.

10 И помедлил еще семь дней других и опять выпустил голубя из ковчега.

11. Ja kyyhkynen tuli hänen luoksensa ehtoopuolella, ja katso, sen suussa oli tuore öljypuun lehti. Niin Nooa ymmärsi, että vesi oli vähentynyt maan päältä.

11. Se palasi hänen tykönsä, ehtoopuolella, ja katso, hän toi suussansa öljypuun lehden, jonka hän murtanut oli. Niin Noa ymmärsi vedet maan päältä juosseeksi pois.

11. Se palais hänen tygöns ehtopuolella ja cadzo hän toi suusans murtunen öljypuun lehden. Nijn Noah ymmärsi wedet maan pääldä juosnexi pois.

11 And the dove came in, in the evening to him. And behold, in her mouth an olive leaf plucked off, so Noah knew that the waters were abated from the earth.

11. And the dove came in to him in the evening; and, lo, in her mouth was an olive leaf pluckt off: so Noah knew that the waters were abated from off the earth.

11. Die kam zu ihm zur Abendzeit, und siehe, ein Ölblatt hatte sie abgebrochen und trug's in ihrem Munde. Da merkte Noah, daß das Gewässer gefallen wäre auf Erden.

11. Y la paloma volvió a él a la hora de la tarde, y he aquí que traía una hoja de oliva tomada en su boca; y entendió Noé, que las aguas se habían aliviado de sobre la tierra.

11 Голубь возвратился к нему в вечернее время, и вот, свежий масличный лист во рту у него, и Ной узнал, что вода сошла с земли.

12. Mutta hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski kyyhkysen lentoon, eikä se enää palannut hänen luoksensa.

12. Mutta hän odotti vielä seitsemän päivää, ja antoi kyhkyisen lentää ulos, joka ei enää palannut.

12. Mutta hän odotti wielä seidzemen päiwä ja andoi mettisen letä ulos joca ei enä palannut.

12 And he stayed yet seven other days and sent forth the dove. And she did not return again to him any more.

12. And he stayed yet other seven days; and sent forth the dove; which returned not again unto him any more.

12. Aber er harrte noch weiter sieben Tage und ließ eine Taube ausfliegen; die kam nicht wieder zu ihm.

12. Y esperó aun otros siete dias, y envió la paloma, la cual no tornó a volver a él más.

12 Он помедлил еще семь дней других и выпустил голубя; и он уже не возвратился к нему.

13. Ja Nooan kuudentenasadantena yhdentenä ikävuotena, vuoden ensimmäisenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, oli vesi kuivunut maan päältä. Niin Nooa poisti katon arkista ja katseli; ja katso, maan pinta oli kuivunut.

13. Ja kuudennella sadalla ja ensimäisellä ajastajalla (Noan ijästä) ensimäisnä päivänä ensimäisessä kuukaudessa, kuivuivat vedet maan päältä. Niin avasi Noa arkin katon, ja näki, ja katso, maa oli kuivunut.

13. JA cuudennella sadalla ja ensimäisellä ajastajalla Noahn ijästä ensimäisnä päiwänä ensimäises Cuucaudes cuiwit wedet maan pääldä. Nijn awais Noah Arkin caton ja näki maan cuiwaxi.

13 And it happened in the six hundred and first year, in the first (month of the year and) the first day of the month, the waters were dried up from the earth. And Noah removed the covering of the ark and looked. And behold, the face of the ground was (nearly) dried.

13. And it came to pass in the six hundredth and first year, in the first month, the first day of the month, the waters were dried up from off the earth: and Noah removed the covering of the ark, and looked, and, behold, the face of the ground was dry.

13. Im sechshundertundersten Jahr des Alters Noahs, am ersten Tage des ersten Monats vertrocknete das Gewässer auf Erden. Da tat Noah das Dach von dem Kasten und sah, daß der Erdboden trocken war.

13. Y fué, que en el año de seiscientos y uno, en el mes primero, al primero del mes, las aguas se enjugaron de sobre la tierra; y quitó Noé la cubierta del arca, y miró, y he aquí que la haz de la tierra estaba enjuta.

13 Шестьсот первого года к первому дню первого месяца иссякла вода на земле; и открыл Ной кровлю ковчега и посмотрел, и вот, обсохла поверхность земли.

14. Ja toisena kuukautena, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, oli maa aivan kuiva.

14. Niin maa tuli peräti kuivaksi seitsemäntenäkolmattakymmenentenä päivänä toisessa kuukaudessa.

14. Nijn maa tuli peräti cuiwaxi seidzemendenä colmattakymmendenä päiwänä toises Cuucaudes.

14 And the earth was dry in the second month, on the twenty-seventh day of the month.

14. And in the second month, on the seven and twentieth day of the month, was the earth dried.

14. Also ward die Erde ganz trocken am siebenundzwanzigsten Tage des zweiten Monats.

14. Y en el mes segundo, a los veinte y siete dias del mes, se secó la tierra.

14 И во втором месяце, к двадцать седьмому дню месяца, земля высохла.

15. Ja Jumala puhui Nooalle sanoen:

15. Niin Jumala puhui Noalle sanoen:

15. Nijn Jumala puhui Noahlle sanoden:

15 And God spoke to Noah, saying,

15. And God spake unto Noah, saying,

15. Da redete Gott mit Noah und sprach:

15. Y habló Dios a Noé, diciendo:

15 И сказал Бог Ною:

16. Lähde arkista, sinä ja vaimosi, poikasi ja miniäsi sinun kanssasi.

16. Lähde arkista, sinä ja sinun emäntäs, ja sinun poikas, ja sinun poikais emännät sinun kanssas.

16. Lähde Arkist sinä ja sinun emändäs sinun poicas ja sinun poicais emännät sinun cansas.

16 Go forth from the ark, you and your wife and your sons and your sons' wives with you.

16. Go forth of the ark, thou, and thy wife, and thy sons, and thy sons' wives with thee.

16. Gehe aus dem Kasten, du und dein Weib, deine Söhne und deiner Söhne Weiber mit dir.

16. Sal del arca tú, y tu mujer, y tus hijos, y las mujeres de tus hijos contigo.

16 выйди из ковчега ты и жена твоя, и сыновья твои, и жены сынов твоих с тобою;

17. Ja kaikki eläimet, jotka ovat luonasi, kaikki liha, linnut ja karjaeläimet ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, vie ne ulos kanssasi. Niitä vilisköön maassa, ja ne olkoot hedelmälliset ja lisääntykööt maan päällä.

17. Kaikkinaiset eläimet, jotka sinun tykönäs ovat, kaikkinaisesta lihasta, sekä linnuista että karjasta, ja kaikista matelevaisista maan päällä, johdata ne ulos kanssas: ja kävelköön ne maan päällä, ja olkoon hedelmälliset ja lisääntyköön maan päällä.

17. Caickinaiset eläimet jotca sinun tykönäs owat caickinaisesta lihasta sekä linnuista että carjasta ja caikista matelewaisista maan päällä käykön ulos sinun cansas ja enätkät teitän maan päällä ja olcat hedelmäliset ja lisätkät teitän maan päällä.

17 Bring forth with you every living thing that (is) with you, of all flesh, both birds and cattle and every creeping thing that creeps upon the earth, that they may breed abundantly on the earth and be fruitful and multiply upon the earth.

17. Bring forth with thee every living thing that is with thee, of all flesh, both of fowl, and of cattle, and of every creeping thing that creepeth upon the earth; that they may breed abundantly in the earth, and be fruitful, and multiply upon the earth.

17. Allerlei Getier, das bei dir ist, von allerlei Fleisch, an Vögeln, an Vieh und an allerlei Gewürm, das auf Erden kriecht, das gehe heraus mit dir, daß sie sich regen auf Erden und fruchtbar seien und sich mehren auf Erden.

17. Todos los animales que están contigo de toda carne, de aves, y de bestias, y de todo reptil que anda arrastrando sobre la tierra, sacarás contigo; y vayan por la tierra, y fructifiquen, y multipliquen sobre la tierra.

17 выведи с собою всех животных, которые с тобою, от всякой плоти, из птиц, и скотов, и всех гадов, пресмыкающихся по земле: пусть разойдутся они по земле, и пусть плодятся иразмножаются на земле.

18. Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan lähtivät ulos,

18. Niin Noa meni ulos poikinensa, ja emäntinensä, ja poikainsa emännät hänen kanssansa.

18. Nijn Noah meni ulos poikinens ja emändinens ja poicains emändäin cansa.

18 And Noah went forth and his sons and his wife and his sons' wives with him.

18. And Noah went forth, and his sons, and his wife, and his sons' wives with him:

18. Also ging Noah heraus mit seinen Söhnen und seinem Weibe und seiner Söhne Weibern,

18. Entónces salió Noé, y sus hijos, y su mujer, y las mujeres de sus hijos con él.

18 И вышел Ной и сыновья его, и жена его, и жены сынов его с ним;

19. niin myös kaikki metsäeläimet, kaikki matelijat ja kaikki linnut, kaikki, mikä liikkuu maan päällä, lähtivät arkista suvuittain.

19. Kaikkinaiset eläimet, kaikkinaiset matelevaiset, kaikkinaiset linnnut, ja kaikki kuin maalla matelevat: läksivät arkista, jokainen kaltaisensa tykö.

19. Nijn myös caickinaiset eläimet caickinaiset matelewaiset caickinaiset linnut ja caicki cuin maalla matelewat läxit Arkista jocainen caldaisens tygö.

19 Every beast, every creeping thing and every bird, whatever moves upon the earth, according to their families, went forth out of the ark.

19. Every beast, every creeping thing, and every fowl, and whatsoever creepeth upon the earth, after their kinds, went forth out of the ark.

19. dazu allerlei Getier, allerlei Gewürm, allerlei Vögel und alles, was auf Erden kriecht; das ging aus dem Kasten, ein jegliches mit seinesgleichen.

19. Todos los animales, y todo reptil, y toda ave, todo lo que se mueve sobre la tierra según sus especies, salieron del arca.

19 все звери, и все гады, и все птицы, все движущееся по земле, по родам своим, вышли из ковчега.

20. Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla.

20. Ja Noa rakensi Herralle alttarin: ja otti kaikkinaisesta puhtaasta karjasta, ja kaikkinaisista puhtaista linnuista, ja uhrasi polttouhria alttarilla.

20. JA Noah rakensi HErralle Altarin ja otti caickinaisesta puhtasta carjasta ja caickinaisista puhtaista linnuista ja uhrais poltouhria Altarilla.

20 And Noah built an altar to Jehovah and took of every clean beast and of every clean bird and offered burnt offerings on the altar.

20. And Noah builded an altar unto the LORD; and took of every clean beast, and of every clean fowl, and offered burnt offerings on the altar.

20. Noah aber baute dem HERRN einen Altar und nahm von allerlei reinem Vieh und von allerlei reinem Geflügel und opferte Brandopfer auf dem Altar.

20. Y edificó Noé altar a Jehová, y tomó de todo animal limpio, y de toda ave limpia, y ofreció holocausto en el altar.

20 И устроил Ной жертвенник Господу; и взял из всякого скота чистого и из всех птиц чистых и принес во всесожжение на жертвеннике.

21. Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt.

21. Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niinkuin minä tehnyt olen.

21. Ja HERra haisti makian hajun ja sanoi sydämesäns: en minä sillen enä maata kiro ihmisen tähden: sillä ihmisen sydämen aiwoitus on paha hamast nuorudest ja en minä sillen enä lyö caickia cuin eläwät nijncuin minä tehnyt olen.

21 And Jehovah smelled the sweet aroma. And Jehovah said in his heart, I will not again curse the ground any more for the sake of man, because the imagination of man's heart (is) evil from his youth. I will not again kill* everything living, as I have done.

21. And the LORD smelled a sweet savour; and the LORD said in his heart, I will not again curse the ground any more for man's sake; for the imagination of man's heart is evil from his youth; neither will I again smite any more every thing living, as I have done.

21. Und der HERR roch den lieblichen Geruch und sprach in seinem Herzen: Ich will hinfort nicht mehr die Erde verfluchen um der Menschen willen; denn das Dichten des menschlichen Herzens ist böse von Jugend auf. Und ich will hinfort nicht mehr schlagen alles, was da lebt, wie ich getan habe.

21. Y olió Jehová olor de reposo: y dijo Jehová, en su corazón: No tornaré más a maldecir la tierra por causa del hombre; porque el intento del corazón del hombre malo es desde su niñez: ni volveré más a herir toda cosa viva, como he hecho.

21 И обонял Господь приятное благоухание, и сказал Господь в сердце Своем: не буду больше проклинать землю за человека, потому что помышление сердца человеческого – зло от юности его; и не буду больше поражатьвсего живущего, как Я сделал:

22. Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.

22. Niin kauvan kuin maa seisoo, ei pidä kylväminen ja niittäminen, vilu ja helle, suvi ja talvi, päivä ja yö lakkaaman.

22. Nijn cauwan cuin maa seiso ei pidä kylwäminen ja nijttäminen wilu ja helle suwi ja talwi päiwä ja yö lackaman.

22 While the earth remains, seedtime and harvest and cold and heat and summer and winter and day and night will not cease.

22. While the earth remaineth, seedtime and harvest, and cold and heat, and summer and winter, and day and night shall not cease.

22. Solange die Erde steht, soll nicht aufhören Saat und Ernte, Frost und Hitze, Sommer und Winter, Tag und Nacht.

22. Todavía serán todos los tiempos de la tierra, es a saber, sementera, y siega, y frio y calor, verano e invierno, y día y noche: no cesarán.

22 впредь во все дни земли сеяние и жатва, холод и зной, лето и зима, день и ночь не прекратятся.