48 luku

Jaakob siunaa Efraimin ja Manassen.

1. Tämän jälkeen tuotiin Joosefille sana: Katso, isäsi on sairaana. Ja hän otti mukaansa molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin.

1. Sitte sanottiin Josephille: katso, sinun isäs sairastaa. Ja hän otti molemmat poikansa kanssansa, Manassen ja Ephraimin.

1. SIitte sanottin Josephille: cadzo sinun Isäs sairasta. Ja hän otti molemmat hänen poicans hänen cansans Manassen ja Ephraimin.

1 And it happened after these things, that it was reported to Joseph, Behold, your father is sick. And he took with him his two sons, Manasseh and Ephraim.

1. And it came to pass after these things, that one told Joseph, Behold, thy father is sick: and he took with him his two sons, Manasseh and Ephraim.

1. Darnach ward Joseph gesagt: Siehe, dein Vater ist krank. Und er nahm mit sich seine beiden Söhne, Manasse und Ephraim.

1. Y FUÉ, que después de estas cosas, fué dicho a José: He aquí, tu padre está enfermo. Y él tomó consigo a sus dos hijos, Manasés y Efraim:

1 После того Иосифу сказали: вот, отец твой болен. И он взял с собою двух сынов своих, Манассию и Ефрема.

2. Ja Jaakobille ilmoitettiin ja sanottiin: Katso, poikasi Joosef on tullut sinun luoksesi. Niin Israel kokosi voimansa ja nousi istumaan vuoteessaan.

2. Niin Jakobille ilmoitettiin, sanoen: katso, sinun poikas Joseph tulee sinun tykös. Ja Israel vahvisti itsensä ja istui vuoteessa.

2. Nijn Jacobille ilmoitettin sanoden: cadzo sinun poicas Joseph tule sinun tygös. Ja Israel wahwisti idzens ja istui wuotesa.

2 And it was reported to Jacob, saying, Behold, your son Joseph comes to you. And Israel strengthened himself and sat upon the bed.

2. And one told Jacob, and said, Behold, thy son Joseph cometh unto thee: and Israel strengthened himself, and sat upon the bed.

2. Da ward's Jakob angesagt: Siehe, dein Sohn Joseph kommt zu dir. Und Israel machte sich stark und setzte sich im Bette{~}

2. Y fué hecho saber a Jacob, diciendo: He aquí, José tu hijo viene a tí. Entónces Israel se esforzó, y asentóse sobre la cama;

2 Иакова известили и сказали: вот, сын твой Иосиф идет к тебе. Израиль собрал силы свои и сел на постели.

3. Ja Jaakob sanoi Joosefille: Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Luusissa Kanaanin maassa ja siunasi minut

3. Ja Jakob sanoi Josephille: Jumala kaikkivaltias näkyi minulle Lutsissa Kanaanin maalla; ja siunasi minua.

3. Ja Jacob sanoi Josephille: Jumala Caickiwaldias näyi minulle Luzis Canaan maalla ja siunais minua.

3 And Jacob said to Joseph, God Almighty appeared to me at Luz in the land of Canaan and blessed me,

3. And Jacob said unto Joseph, God Almighty appeared unto me at Luz in the land of Canaan, and blessed me,

3. und sprach zu Joseph: Der allmächtige Gott erschien mir zu Lus im Lande Kanaan und segnete mich

3. Y dijo a José: El Dios omnipotente me apareció en Luza, en la tierra de Canaán; y me bendijo,

3 И сказал Иаков Иосифу: Бог Всемогущий явился мне в Лузе, в земле Ханаанской, и благословил меня,

4. ja sanoi minulle: 'Katso, minä teen sinut hedelmälliseksi ja annan sinun lisääntyä, annan tulla sinusta suuren kansojen joukon, ja minä annan sinun jälkeläisillesi tämän maan ikuiseksi perintömaaksi.'

4. Ja sanoi minulle: katso, minä annan sinun olla hedelmällisen ja lisääntyä, ja teen sinun paljoksi kansaksi; ja annan myös tämän maan sinun siemenelles sinun jälkees, ijankaikkiseksi perimiseksi.

4. Ja sanoi minulle: cadzo minä annan sinun caswa ja lisändyä ja teen sinun paljoxi Canssaxi ja annan myös tämän maan sinun siemenelles sinun jälkes ijancaickisexi perimisexi.

4 and said to me, Behold, I will make you fruitful and multiply you and I will make of you a company of peoples and will give this land to your seed after you for an everlasting possession.

4. And said unto me, Behold, I will make thee fruitful, and multiply thee, and I will make of thee a multitude of people; and will give this land to thy seed after thee for an everlasting possession.

4. und sprach zu mir: Siehe, ich will dich wachsen lassen und mehren und will dich zum Haufen Volks machen und will dies Land zu eigen geben deinem Samen nach dir ewiglich.

4. Y dijome: He aquí, yo te hago crecer, y te multiplicaré, y te pondré por compañía de pueblos: y esta tierra daré a tu simiente después de tí, por heredad perpetua.

4 и сказал мне: вот, Я распложу тебя, и размножу тебя, и произведу оттебя множество народов, и дам землю сию потомству твоему после тебя, в вечное владение.

5. Kaksi poikaasi, jotka ovat sinulle syntyneet Egyptin maassa, ennenkuin minä tulin luoksesi Egyptiin, olkoot minun omani; Efraim ja Manasse olkoot minun omani niinkuin Ruuben ja Simeon.

5. Nyt siis ne kaksi sinun poikaas, jotka sinulle ovat syntyneet Egyptissä, ennenkuin minä tulin tänne sinun tykös, pitää oleman minun; nimittäin Ephraim ja Manasse, niinkuin Ruben ja Simeon ovat minun.

5. Nyt sijs ne caxi sinun poicas Ephraim ja Manasse jotca sinulle owat syndynet Egyptis ennencuin minä tulin tänne sinun tygös owat minun nijncuin Ruben ja Simeon.

5 And now your two sons, who were born to you in the land of Egypt before I came to you into Egypt, are mine, Ephraim and Manasseh, even as Reuben and Simeon, will be mine.

5. And now thy two sons, Ephraim and Manasseh, which were born unto thee in the land of Egypt before I came unto thee into Egypt, are mine; as Reuben and Simeon, they shall be mine.

5. So sollen nun deine zwei Söhne, Ephraim und Manasse, die dir geboren sind in Ägyptenland, ehe ich hereingekommen bin zu dir, mein sein gleich wie Ruben und Simeon.

5. Y ahora tus dos hijos, que te nacieron en la tierra de Egipto ántes que yo viniese a tí, a la tierra de Egipto, míos son; Efraim y Manasés, como Ruben y Simeón serán míos.

5 И ныне два сына твои, родившиеся тебе в земле Египетской, до моего прибытия к тебе в Египет, мои они; Ефрем и Манассия, как Рувим и Симеон, будут мои;

6. Mutta ne lapsesi, jotka ovat syntyneet sinulle heidän jälkeensä, olkoot sinun; nimitettäköön heitä veljiensä nimellä heidän perintöosassaan.

6. Mutta sinun lapses, jotkas siität niiden jälkeen, pitää oleman sinun, ja pitää nimitettämän veljeinsä nimellä, heidän perimisestänsä.

6. Mutta sinun lapses jotcas sijtät nijden jälken pitä oleman sinun ja pitä nimitettämän heidän weljeins nimellä heidän perimisesäns.

6 And your offspring, which you father after them, will be your, they will be called after the name of their brothers in their inheritance.

6. And thy issue, which thou begettest after them, shall be thine, and shall be called after the name of their brethren in their inheritance.

6. Welche du aber nach ihnen zeugest, sollen dein sein und genannt werden nach dem Namen ihrer Brüder in deren Erbteil.

6. Y los que después de ellos has engendrado serán tuyos: por el nombre de sus hermanos serán llamados en sus heredades.

6 дети же твои, которые родятся от тебя после них, будут твои; они под именем братьевсвоих будут именоваться в их уделе.

7. Palatessani Mesopotamiasta kuoli minulta Raakel matkalla Kanaanissa, kun vielä oli jonkun verran matkaa Efrataan; ja minä hautasin hänet siellä Efratan — se on Beetlehemin — tien varteen.

7. Ja koska minä tulin Mesopotamiasta, kuoli minulta Rakel Kanaanin maalla, tiellä, koska vielä kappale matkaa oli Ephrataan; ja minä hautasin hänen siellä Ephratan tiellä, se on Betlehem.

7. Ja cosca minä tulin Mesopotamiast cuoli minulda Rahel Canaan maalla tiellä cosca wielä cappale matca oli Ephrathaan ja minä hautaisin hänen siellä Ephrathan tiellä joca nyt cudzutan BethLehem.

7 And as for me, when I came from Paddan, Rachel died by me in the land of Canaan on the way, when there was still some distance to come to Ephrath. And I buried her there on the way to Ephrath (what is Bethlehem).

7. And as for me, when I came from Padan, Rachel died by me in the land of Canaan in the way, when yet there was but a little way to come unto Ephrath: and I buried her there in the way of Ephrath; the same is Bethlehem.

7. Und da ich aus Mesopotamien kam starb mir Rahel im Lande Kanaan auf dem Weg, da noch ein Feld Weges war gen Ephrath; und ich begrub sie daselbst an dem Wege Ephraths, das nun Bethlehem heißt.

7. Y yo, cuando venía de Padan-aram, Raquel se me murió en la tierra de Canaán en el camino, como media legua de tierra viniendo a Efrata: y sepultéla allí en el camino de Efrata, que es Belén.

7 Когда я шел из Месопотамии, умерла у меня Рахиль в земле Ханаанской, по дороге, не доходя несколько до Ефрафы, и я похоронил ее там на дороге к Ефрафе, что ныне Вифлеем.

8. Kun nyt Israel huomasi Joosefin pojat, kysyi hän: Keitä nämä ovat?

8. Ja Israel näki Josephin pojat, ja sanoi: kutka nämät ovat?

8. JA Israel näki Josephin pojat ja sanoi: cutca nämät owat?

8 And Israel beheld Joseph's sons and said, Who are these?

8. And Israel beheld Joseph's sons, and said, Who are these?

8. Und Israel sah die Söhne Josephs und sprach: Wer sind die?

8. Y vió Israel los hijos de José, y dijo: ¿Quién son estos?

8 И увидел Израиль сыновей Иосифа и сказал: кто это?

9. Joosef vastasi isälleen: Ne ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut. Hän sanoi: Tuo heidät minun luokseni siunatakseni heidät.

9. Ja Joseph vastasi isäänsä: ne ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut. Ja hän sanoi: tuos heitä minun tyköni siunatakseni heitä.

9. Ja Joseph wastais hänen Isällens: ne owat minun poican jotca Jumala on minulle täällä andanut. Ja hän sanoi: tuos heitä minun tygöni siunataxeni heitä.

9 And Joseph said to his father, They are my sons, whom God has given me here. And he said, I beseech you, bring them to me and I will bless them.

9. And Joseph said unto his father, They are my sons, whom God hath given me in this place. And he said, Bring them, I pray thee, unto me, and I will bless them.

9. Joseph antwortete seinem Vater: Es sind meine Söhne, die mir Gott hier gegeben hat. Er sprach: Bringe sie her zu mir, daß ich sie segne.

9. Y respondió José a su padre: Mis hijos son, que Dios me ha dado aquí. Y él dijo: Allégalos ahora a mí, y bendecirlos hé.

9 И сказал Иосиф отцу своему: это сыновья мои, которых Бог дал мне здесь.Иаков сказал: подведи их ко мне, и я благословлю их.

10. Mutta Israelin silmät olivat vanhuudesta hämärät, niin ettei hän voinut nähdä. Niin Joosef toi heidät hänen luokseen, ja hän suuteli heitä ja syleili heitä.

10. Sillä Israelin silmät olivat pimiät vanhuudesta, eikä taitanut hyvin nähdä. Ja hän vei heidät hänen tykönsä. Ja hän antoi suuta heidän, ja otti heitä syliinsä.

10. Sillä Israelin silmät olit pimiät wanhudesta eikä tainnut hywin nähdä. Ja hän wei heidän hänen tygöns. Ja hän andoi suuta heidän ja otti heitä sylijns.

10 Now the eyes of Israel were dim for age, so that he could not see. And he brought them near to him and he kissed them and embraced them.

10. Now the eyes of Israel were dim for age, so that he could not see. And he brought them near unto him; and he kissed them, and embraced them.

10. Denn die Augen Israels waren dunkel geworden vor Alter, und er konnte nicht wohl sehen. Und er brachte sie zu ihm. Er aber küßte sie und herzte sie

10. Y los ojos de Israel eran ya agravados de la vejez que no podía ver. E hízolos llegar a él, y él los besó y abrazó.

10 Глаза же Израилевы притупились от старости; не мог он видеть ясно. Иосиф подвел их к нему, и он поцеловал их и обнял их.

11. Ja Israel sanoi Joosefille: En olisi uskonut saavani nähdä sinun kasvojasi; ja katso, Jumala on suonut minun nähdä sinun jälkeläisiäsikin.

11. Ja Israel sanoi Josephille: en minä ajatellut nähdä sinun kasvojas, ja katso, Jumala on antanut minun myös nähdä sinun siemenes.

11. Ja Israel sanoi Josephille: cadzo minä olen nähnyt sinun caswos jota en minä olis ajattellut ja cadzo Jumala on andanut minun myös nähdä sinun siemenes.

11 And Israel said to Joseph, I had not thought to see your face, and behold, God has let me see your seed also.

11. And Israel said unto Joseph, I had not thought to see thy face: and, lo, God hath shewed me also thy seed.

11. und sprach zu Joseph: Siehe, ich habe dein Angesicht gesehen, was ich nicht gedacht hätte; und siehe, Gott hat mich auch deinen Samen sehen lassen.

11. Y dijo Israel a José: Yo no pensaba ver tu rostro; y, he aquí, Dios me ha hecho ver también tu simiente.

11 И сказал Израиль Иосифу: не надеялся я видеть твое лице; но вот, Бог показал мне и детей твоих.

12. Ja Joosef otti heidät pois hänen polviltansa ja kumartui maahan kasvoilleen.

12. Ja Joseph otti heidät pois hänen sylistänsä, ja kumarsi itsiänsä maahan hänen kasvoinsa eteen.

12. Ja Joseph otti heidän pois hänen sylistäns ja cumarsi idzens maahan hänen caswoins eteen.

12 And Joseph brought them out from between his knees and he bowed himself with his face to the earth.

12. And Joseph brought them out from between his knees, and he bowed himself with his face to the earth.

12. Und Joseph nahm sie von seinem Schoß und neigte sich zur Erde gegen sein Angesicht.

12. Entónces José los sacó de entre sus rodillas, e inclinóse a tierra.

12 И отвел их Иосиф от колен его и поклонился ему лицем своим до земли.

13. Sitten Joosef tarttui heihin molempiin, Efraimiin oikealla kädellänsä, vasemmalla Israelista, ja Manasseen vasemmalla kädellänsä, oikealla Israelista, ja toi heidät niin hänen eteensä.

13. Niin Joseph otti heidät molemmat, Ephraimin oikiaan käteensä, jonka hän asetti Israelin vasemmalle kädelle, ja Manassen vasempaan käteensä, Israelin oikialle kädelle, ja vei heidät hänen tykönsä.

13. Nijn Joseph otti heidän molemmat Ephraimin oikian käteens jonga hän asetti Israelin wasemmalle kädelle ja Manassen hänen wasemban käteens Israelin oikialle kädelle ja wei heidän hänen tygöns.

13 And Joseph took them both, Ephraim in his right hand toward Israel's left hand and Manasseh in his left hand toward Israel's right hand and brought them near to him.

13. And Joseph took them both, Ephraim in his right hand toward Israel's left hand, and Manasseh in his left hand toward Israel's right hand, and brought them near unto him.

13. Da nahm sie Joseph beide, Ephraim in seine rechte Hand gegen Israels linke Hand und Manasse in seine Linke Hand gegen Israels rechte Hand, und brachte sie zu ihm.

13. Y tomólos José a ámbos, Efraim a su diestra, a la siniestra de Israel; y a Manasés a su siniestra, a la diestra de Israel, e hízolos llegar a él.

13 И взял Иосиф обоих, Ефрема в правую свою руку противлевой Израиля, а Манассию в левую против правой Израиля, и подвел к нему.

14. Mutta Israel ojensi oikean kätensä ja laski sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle; hän pani siis kätensä ristikkäin, sillä Manasse oli esikoinen.

14. Niin Israel ojensi oikian kätensä, ja laski Ephraimin pään päälle, joka oli nuorempi, mutta vasemman kätensä Manassen pään päälle, ja muutti tiettävästi kätensä; sillä Manasse oli esikoinen.

14. Nijn Israel ojensi oikian kätens ja laski Ephraimin pään päälle joca oli nuorembi mutta hänen wasemman kätens Manassen pään päälle ja muutti tiettäwäst hänen kätens waicka Manasse oli esicoinen.

14 And Israel stretched out his right hand and laid it upon Ephraim's head, who was the younger and his left hand upon Manasseh's head, guiding his hands deliberately, because Manasseh was the firstborn.

14. And Israel stretched out his right hand, and laid it upon Ephraim's head, who was the younger, and his left hand upon Manasseh's head, guiding his hands wittingly; for Manasseh was the firstborn.

14. Aber Israel streckte seine rechte Hand aus und legte sie auf Ephraims, des Jüngeren, Haupt und seine linke auf Manasses Haupt und tat wissend also mit seinen Händen, denn Manasse war der Erstgeborene.

14. Entónces Israel estendió su diestra, y púsola sobre la cabeza de Efraim, que era el menor, y su siniestra sobre la cabeza de Manasés haciendo entender a sus manos, aunque Manasés era el primogénito.

14 Но Израиль простер правую руку свою и положил наголову Ефрему, хотя сей был меньший, а левую на голову Манассии. С намерением положил онтак руки свои, хотя Манассия был первенец.

15. Ja hän siunasi Joosefin sanoen: Jumala, jonka kasvojen edessä minun isäni Aabraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on minua kainnut syntymästäni hamaan tähän päivään asti,

15. Ja hän siunasi Josephia, ja sanoi: Jumala, jonka kasvoin edessä minun isäni Abraham ja Isaak vaeltaneet ovat, Jumala, joka minun kainnut on minun elinaikanani tähän päivään asti.

15. Ja hän siunais Josephita ja sanoi: Jumala jonga caswon edes minun Isäni Abraham ja Isaac waeldanet owat Jumala joca minun rawinnut on minun elinaicanan tähän päiwän asti.

15 And he blessed Joseph and said, The God before whom my fathers Abraham and Isaac walked, the God who has fed me all my life long to this day,

15. And he blessed Joseph, and said, God, before whom my fathers Abraham and Isaac did walk, the God which fed me all my life long unto this day,

15. Und er segnete Joseph und sprach: Der Gott, vor dem meine Väter, Abraham und Isaak, gewandelt haben, der Gott, der mein Hirte gewesen ist mein Leben lang bis auf diesen Tag,

15. Y bendijo a José, y dijo: El Dios en cuya presencia anduvieron mis padres Abraham e Isaac: el Dios que me mantiene desde que yo soy hasta este día,

15 И благословил Иосифа и сказал: Бог, пред Которым ходили отцы мои Авраам и Исаак, Бог, пасущий меня с тех пор, как я существую, до сего дня,

16. enkeli, joka on minut pelastanut kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia; heitä mainittaessa mainittakoon minun nimeni ja minun isieni Aabrahamin ja Iisakin nimi, ja he lisääntykööt suuresti keskellä maata.

16. Enkeli, joka minun pelastanut on kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia, että he nimitettäisiin minun ja minun isäini, Abrahamin, ja Isaakin nimellä, ja kasvaisivat aivan paljoksi maan päällä.

16. Engeli joca minun pelastanut on caikesta pahasta hän siunatcon näitä nuorucaisia että he nimitettäisin minun ja minun Isäini Abrahamin ja Isaachin nimellä että he caswaisit ja lisändyisit maan päällä.

16 the messenger who has redeemed me from all evil, bless the lads and let my name be named on them and the name of my fathers Abraham and Isaac and let them grow into a multitude in the midst of the earth.

16. The Angel which redeemed me from all evil, bless the lads; and let my name be named on them, and the name of my fathers Abraham and Isaac; and let them grow into a multitude in the midst of the earth.

16. der Engel, der mich erlöst hat von allem Übel, der segne diese Knaben, daß sie nach meiner Väter Abrahams und Isaaks, Namen genannt werden, daß sie wachsen und viel werden auf Erden.

16. El Ángel que me escapa de todo mal, bendiga a estos mozos: y mi nombre sea llamado en ellos, y el nombre de mis padres Abraham e Isaac, y multipliquen en multitud en medio de la tierra.

16 Ангел, избавляющий меня от всякого зла, да благословит отроков сих; да будет на нихнаречено имя мое и имя отцов моих Авраама и Исаака, и да возрастут они вомножество посреди земли.

17. Mutta kun Joosef huomasi, että hänen isänsä laski oikean kätensä Efraimin pään päälle, pani hän sen pahakseen ja tarttui isänsä käteen siirtääkseen sen Efraimin pään päältä Manassen pään päälle.

17. Mutta koska Joseph näki isänsä laskevan oikian kätensä Ephraimin pään päälle, otti hän sen pahaksi, ja rupesi isänsä käteen, siirtääksensä Ephraimin pään päältä Manassen pään päälle.

17. MUtta cosca Joseph näki Isäns laskewan oikian kätens Ephraimin pään päälle otti hän sen pahaxi ja rupeis Isäns käteen sijrtäxens Ephraimin pään pääldä Manassen pään päälle.

17 And when Joseph saw that his father laid his right hand upon the head of Ephraim, it displeased him. And he held up his father's hand, to remove it from Ephraim's head to Manasseh's head.

17. And when Joseph saw that his father laid his right hand upon the head of Ephraim, it displeased him: and he held up his father's hand, to remove it from Ephraim's head unto Manasseh's head.

17. Da aber Joseph sah, daß sein Vater die rechte Hand auf Ephraims Haupt legte, gefiel es ihm übel, und er faßte seines Vaters Hand, daß er sie von Ephraim Haupt auf Manasses Haupt wendete,

17. Entónces viendo José que su padre ponía la mano derecha sobre la cabeza de Efraim, pesóle en sus ojos; y tomó la mano de su padre, por quitarla de sobre la cabeza de Efraim a la cabeza de Manasés.

17 И увидел Иосиф, что отец его положил правую руку свою на голову Ефрема; и прискорбно было ему это. И взял он руку отца своего, чтобы переложить ее с головы Ефрема на голову Манассии,

18. Ja Joosef sanoi isälleen: Ei niin, isäni, sillä tämä on esikoinen; pane oikea kätesi hänen päänsä päälle.

18. Ja sanoi Joseph isällensä: ei niin minun isäni; tämä on esikoinen, laske oikia kätes hänen päänsä päälle.

18. Ja sanoi hänelle: ei nijn minun Isän tämä on esicoinen laske oikia kätes hänen pääns päälle.

18 And Joseph said to his father, Not so, my father, because this is the firstborn, put your right hand upon his head.

18. And Joseph said unto his father, Not so, my father: for this is the firstborn; put thy right hand upon his head.

18. und sprach zu ihm: Nicht so, mein Vater; dieser ist der Erstgeborene, lege deine rechte Hand auf sein Haupt.

18. Y dijo José a su padre: No así, padre mío, porque este es el primogénito: pon tu diestra sobre su cabeza.

18 и сказал Иосиф отцу своему: не так, отец мой, ибо это – первенец; положи на его голову правую руку твою.

19. Mutta hänen isänsä epäsi ja sanoi: Kyllä tiedän, poikani, kyllä tiedän; hänestäkin on tuleva kansa, hänkin on tuleva suureksi, mutta hänen nuorempi veljensä on kuitenkin tuleva häntä suuremmaksi, ja hänen jälkeläisistään on tuleva kansan paljous.

19. Mutta hänen isänsä kielsi sen, ja sanoi: minä tiedän kyllä, minun poikani, minä tiedän: tämä myös tulee suureksi kansaksi; mutta kuitenkin hänen nuorempi veljensä tulee suuremmaksi kuin hän, ja hänen siemenensä tulee suureksi kansain paljoudeksi.

19. Mutta hänen Isäns kielsi sen ja sanoi: minä tiedän kyllä minun poican minä tiedän tämä myös tule suurexi Canssaxi mutta cuitengin hänen nuorembi weljens tule suuremmaxi cuin hän ja hänen siemenens tule suurexi Canssaxi.

19 And his father refused and said, I know, my son, I know. He also will become a people and he also will be great. However, his younger brother will be greater than he and his seed will become a multitude of nations.

19. And his father refused, and said, I know it, my son, I know it: he also shall become a people, and he also shall be great: but truly his younger brother shall be greater than he, and his seed shall become a multitude of nations.

19. Aber sein Vater weigerte sich und sprach: Ich weiß wohl, mein Sohn, ich weiß wohl. Dieser soll auch ein Volk werden und wird groß sein; aber sein jüngerer Bruder wird größer denn er werden, und sein Same wird ein großes Volk werden.

19. Mas su padre no quiso, y dijo: Yo lo sé, hijo mío, yo lo sé: también él será en pueblo, y él también crecerá: mas su hermano menor será más grande que él, y su simiente será plenitud de gentes.

19 Но отец его не согласился и сказал: знаю, сын мой, знаю; и от него произойдет народ, и он будет велик; но меньший его брат будет больше его, и от семени его произойдет многочисленный народ.

20. Ja niin hän siunasi heidät sinä päivänä, sanoen: Sinun nimelläsi siunataan Israelissa, sanotaan: Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen kaltaiseksi. Niin hän asetti Efraimin Manassen edelle.

20. Niin hän siunasi heitä sinä päivänä, sanoen: joka tahtoo jonkun siunata Israelissa, niin sanokaan näin: Jumala tehköön sinun niinkuin Ephraimin ja Manassen. Ja niin asetti hän Ephraimin Manassen edelle.

20. Nijn hän siunais heitä sinä päiwänä sanoden: joca tahto jongun siunata Israelis nijn sanocan näin: Jumala tehkön sinun nijncuin Ephraimin ja Manassen. Ja nijn asetti hän Ephraimin Manassen edelle.

20 And he blessed them that day, saying, In you will Israel bless, saying, God make you like Ephraim and like Manasseh. And he set Ephraim before Manasseh.

20. And he blessed them that day, saying, In thee shall Israel bless, saying, God make thee as Ephraim and as Manasseh: and he set Ephraim before Manasseh.

20. Also segnete er sie des Tages und sprach: Wer in Israel will jemand segnen, der sage: Gott setze dich wie Ephraim und Manasse! und setzte also Ephraim Manasse vor.

20. Y bendíjolos aquel día, diciendo: En tí bendecirá Israel, diciendo: Póngate Dios como a Efraim, y como a Manasés. Y puso a Efraim delante de Manasés.

20 И благословил их в тот день, говоря: тобою будет благословлять Израиль, говоря: Бог да сотворит тебе, как Ефрему и Манассии. И поставил Ефрема выше Манассии.

21. Ja Israel sanoi Joosefille: Katso, minä kuolen, mutta Jumala on teidän kanssanne ja vie teidät takaisin isienne maahan.

21. Ja Israel sanoi Josephille: katsot minä kuolen; ja Jumala on teidän kanssanne, ja vie teitä jällensä teidän isäinne maalle.

21. JA Israel sanoi Josephille: cadzo minä cuolen ja Jumala on teidän cansan ja wie teitä jällens teidän Isäin maalle.

21 And Israel said to Joseph, Behold, I die, but God will be with you* and bring you* again to the land of your* fathers.

21. And Israel said unto Joseph, Behold, I die: but God shall be with you, and bring you again unto the land of your fathers.

21. Und Israel sprach zu Joseph: Siehe, ich sterbe; und Gott wird mit euch sein und wird euch wiederbringen in das Land eurer Väter.

21. Y dijo Israel a José: He aquí, yo muero; mas Dios será con vosotros, y os hará volver a la tierra de vuestros padres.

21 И сказал Израиль Иосифу: вот, я умираю; и Бог будет с вами и возвратит вас в землю отцов ваших;

22. Ja lisäksi siihen, minkä veljesi saavat, minä annan sinulle vuorenharjanteen, jonka olen miekallani ja jousellani ottanut amorilaisilta.

22. Minä olen myös antanut sinulle osan maata, päälle sinun veljeis osan, jonka minä miekallani ja joutsellani Amorilaisten käsistä ottanut olen.

22. Minä olen myös andanut sinulle osan maata päälle sinun weljeis osan jonga minä miecallani ja joudzellani Amorrerein käsistä ottanut olen.

22 Moreover I have given to you one portion above your brothers, which I took out of the hand of the Amorite with my sword and with my bow.

22. Moreover I have given to thee one portion above thy brethren, which I took out of the hand of the Amorite with my sword and with my bow.

22. Ich habe dir ein Stück Land zu geben vor deinen Brüdern, das ich mit Schwert und Bogen aus der Amoriter Hand genommen habe.

22. Y yo te he dado a tí una parte sobre tus hermanos, que yo tomé de mano del Amorreo con mi espada y con mi arco.

22 я даю тебе, преимущественно пред братьями твоими, один участок, который я взял из рук Аморреев мечом моим и луком моим.