TOINEN SAMUELIN KIRJA |
2.SAMUELIN KIRJA |
Toinen Samuelin
Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
17 LUKU |
17 LUKU |
XVII. Lucu |
17:1 Ja Ahitofel sanoi Absalomille: "Salli minun valita
kaksitoista tuhatta miestä ja nousta tänä yönä ajamaan
takaa Daavidia, |
17:1 Ja Ahitophel sanoi Absalomille: minä valitsen nyt kaksitoistakymmentä tuhatta miestä ja nousen tänä yönä ajamaan Davidia takaa. |
17:1
JA Ahitophel sanoi Absalomille:
minä walidzen minulleni caxitoistakymmendä tuhatta
miestä/ ja nousen tänä yönä ajaman taca. |
17:2 niin minä karkaan hänen kimppuunsa, kun hän on
väsynyt ja hänen kätensä ovat herpoutuneet, ja saatan
hänet kauhun valtaan, niin että kaikki väki, mitä hänen
kanssansa on, pakenee. Sitten minä surmaan kuninkaan
yksinänsä. |
17:2 Ja minä karkaan hänen päällensä, niinkauvan kuin hän on väsynyt ja heikko käsistä. Kuin minä hänen peljätän, että kaikki kansa pakenee, joka hänen tykönänsä on, niin lyön minä kuninkaan yksinänsä, |
17:2
Ja minä carcan hänen päällens/
nijncauwan cuin hän on wäsynyt ja heicko käsist. Cosca
minä hänen peljätän/ että caicki Canssa pakenewat/ jotca
hänen tykönäns owat/ nijn lyön minä Cuningan yxinäns. |
17:3 Ja minä palautan kaiken kansan sinun luoksesi.
Kaikkien palaaminen riippuu siitä miehestä, jota sinä
etsit; kaikki kansa saa rauhan." |
17:3 Ja palautan kaiken kansan sinun tykös. Kuin jokainen on sinun tykös palautettu, niinkuin sinä anonut olet, niin kaikki kansa on rauhassa. |
17:3
Ja johdatan caiken Canssan sinun
tygös. Cosca caicki Canssa owat sinun tygös johdatetut/
nijncuins anonut olet/ nijn caicki Canssa on rauhas. |
17:4 Tämä miellytti Absalomia ja kaikkia Israelin
vanhimpia. |
17:4 Se näkyi oikia olevan Absalomille ja kaikille vanhimmille Israelissa. |
17:4
Se näyi Absalomille ja caikille
wanhimmille Israelis oikia olewan. |
17:5 Kuitenkin sanoi Absalom: "Kutsukaa myös arkilainen
Huusai, kuullaksemme, mitä hänellä on sanottavana." |
17:5 Mutta Absalom sanoi: kutsuttakoon myös Husai Arkilainen, ja kuulkaamme, mitä hän tästä asiasta sanoo. |
17:5
MUtta Absalom sanoi: cudzucas myös
Husai se Arachiteri/ ja cuulcam mitä hän tästä asiasta
sano. |
17:6 Ja kun Huusai tuli Absalomin tykö, sanoi Absalom
hänelle: "Niin ja niin puhui Ahitofel. Onko meidän
tehtävä hänen sanansa mukaan? Jollei, niin puhu sinä." |
17:6 Ja kuin Husai tuli Absalomin tykö, puhui Absalom hänelle, sanoen: näitä Ahitophel on puhunut, sano sinä, pitääkö meidän niin tekemän, taikka ei? |
17:6
Ja cosca Husai tuli Absalomin
tygö/ sanoi Absalom hänelle: näitä Ahitophel on puhunut/
sano sinä: pitäkö meidän nijn tekemän taicka ei? |
17:7 Huusai vastasi Absalomille: "Ei ole hyvä se neuvo,
jonka Ahitofel tällä kertaa on antanut." |
17:7 Niin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hyvä neuvo, kuin Ahitophel tällä haavalla antanut on. |
17:7
NIin Husai sanoi Absalomille: ei
ole se hywä neuwo/ cuin Ahitophel tällä haawalla andanut
on. |
17:8 Ja Huusai sanoi vielä: "Sinä tiedät, että isäsi ja
hänen miehensä ovat urhoja ja julmistuneita niinkuin
karhu kedolla, jolta poikaset on riistetty; myöskin on
isäsi sotilas, joka väkineen ei lepää yöllä. |
17:8 Ja Husai sanoi vielä: sinä tunnet hyvin isäs ja hänen miehensä, että ne ovat väkevät ja vihaiset sydämestä niinkuin karhu, jolta pojat ovat otetut kedolla pois: on myös isäs sotamies, ja ei hän yöttele väkensä kanssa. |
17:8
Ja Husai wielä sanoi: sinä tunnet
hywin sinun Isäs ja hänen palwelians/ että ne owat
wäkewät ja tuimat nijncuin carhu/ jolda pojat owat
otetut kedolla pois/ on myös sinun Isän sotamies/ ja ei
hän maca wäkens cansa. |
17:9 Katso, hän on nyt piiloutunut johonkin onkaloon tai
muuhun paikkaan. Jos jo alussa meikäläisiä kaatuisi ja
se saataisiin kuulla, niin sanottaisiin: 'Väelle, joka
seurasi Absalomia, on tullut tappio.' |
17:9 Katso: nyt hän on lymyttänyt itsensä johonkuhun luolaan eli johonkuhun muuhun paikkaan: jos se nyt tapahtuis, että he nyt alussa kaatuisivat, ja se kuin sen kohta kuulis, niin hän sanois: siellä on tapahtunut suuri tappo sen kansan seassa, jotka Absalomia seurasivat. |
17:9
Cadzo/ nyt hän on pääsnyt johongun
luolaan/ eli johongun muuhun paickaan/ jos se nyt
tapahduis/ että sinulle ensimäisen kerran pahoin
menestyis/ nijn sanotaisin: siellä on tapahtunut suuri
tappo sen Canssan seas/ jotca Absalomi seuraisit. |
17:10 Silloin urhoollisinkin, jolla on sydän kuin
leijonalla, menettäisi rohkeutensa; sillä koko Israel
tietää, että sinun isäsi on sankari ja että ne, jotka
ovat hänen kanssansa, ovat urhoollisia miehiä. |
17:10 Niin rupeais todella jokainen pelkäämään, joka muutoin on väkevä sotamies, jonka sydän on kuin jalopeuran sydän; sillä kaikki Israel tietää, että isäs on väkevä, ja ne ovat jalot sotamiehet, jotka hänen kanssansa ovat. |
17:10
Nijn rupewat jocainen pelkämän/
jotca muutoin olisit wäkewät sotamiehet. Ja hänellä on
sydän cuin Lejonilla: sillä caicki Israelin Canssa
tietä/ että sinun Isäs on wäkewä/ ja ne owat jalot
sotamiehet jotca hänen cansans owat. |
17:11 Sentähden on minun neuvoni tämä: Koottakoon sinun
luoksesi koko Israel Daanista aina Beersebaan asti, että
niitä tulee niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; ja
lähde sinä itsekin taisteluun. |
17:11 Mutta sitä neuvoa minä annan, että sinä kokoat tykös kaiken Israelin, hamasta Danista BerSebaan asti, niin monta kuin santaa meren rannalla: ja sinä itse menet heidän kanssansa heidän seassansa. |
17:11
Mutta sitä neuwoa minä annan/ että
sinä cocoat sinun tygös caiken Israelin/ hamast Danist
BerSeban asti/ nijn monda cuin sanda on meren reunas/ ja
sinä idze menet heidän cansans heidän seasans. |
17:12 Kun me sitten karkaamme hänen kimppuunsa, missä
ikinä hänet tavataan, niin me painumme hänen päällensä,
niinkuin kaste laskeutuu maahan. Eikä hänestä ja
kaikista niistä miehistä, jotka ovat hänen kanssaan, jää
jäljelle ainoatakaan. |
17:12 Niin me karkaamme hänen päällensä, kussa paikassa me hänen ikänä löydämme, ja karkaamme hänen päällensä, niinkuin kaste lankee maan päälle, ettemme yhtäkään jätä jäljelle kaikista hänen miehistänsä, jotka hänen kanssansa ovat. |
17:12
Nijn me carcam hänen päällens/
cusa paicas me hänen ikänäns löydäm/ ja carcam hänen
päällens/ nijncuin härmä lange maan päälle/ etten me
yhtäkän jätä elämän caikista hänen miehistäns cuin hänen
cansans owat. |
17:13 Ja jos hän vetäytyisi johonkin kaupunkiin, niin
koko Israel asettaisi köydet sen kaupungin ympärille, ja
me kiskoisimme sen alas laaksoon, kunnes siitä ei
löytyisi kiveäkään." |
17:13 Mutta jos hän kokoo itsensä johonkuhun kaupunkiin, niin pitää koko Israelin siihen kaupunkiin heittämän köysiä; ja me vedämme sen virtaan siihenasti, ettei siitä löydetä yhtäkään kiveä. |
17:13
Mutta jos hän coco idzens johongun
Caupungijn/ nijn pitä coco Israelin Canssa sijhen
Caupungijn heittämän köysiä ja wetämän händä wirtaan/
ettei sijtä löyttäis yhtäkän kiwe. |
17:14 Silloin sanoivat Absalom ja kaikki Israelin
miehet: "Arkilaisen Huusain neuvo on parempi kuin
Ahitofelin neuvo." Sillä Herra oli säätänyt sen näin,
tehdäkseen tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, että Herra
saattaisi Absalomin onnettomuuteen. |
17:14 Niin sanoi Absalom ja jokainen mies Israelista: Husain Arkilaisen neuvo on parempi kuin Ahitophelin. Mutta \Herra\ asetti sen niin, että Ahitophelin hyvä neuvo estettiin, että \Herra\ saattais Absalomille onnettomuuden. |
17:14
Nijn sanoi Absalom ja jocainen
mies Israelist: Husain sen Arachiterin neuwo on parembi
cuin Ahitophelin. Mutta HERra asetti sen nijn/ että
Ahitophelin hywä neuwo estettin/ että HERra saattais
Absalomille onnettomuden. |
17:15 Ja Huusai sanoi papeille, Saadokille ja
Ebjatarille: "Sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut
Absalomille ja Israelin vanhimmille, ja sen ja sen
neuvon olen minä antanut. |
17:15 Ja Husai sanoi papille Zadokille ja AbJatarille: niin ja niin on Ahitophel Absalomia ja Israelin vanhempia neuvonut, mutta minä olen niin ja niin neuvonut. |
17:15
JA Husai sanoi Zadochille ja
AbJatharille Papeille: nijn ja nijn on Ahitophel
Absalomi ja Israelin wanhembia neuwonut/ mutta minä olen
nijn ja nijn neuwonut. |
17:16 Niin lähettäkää nyt pian ja ilmoittakaa Daavidille
tämä sana: 'Älä jää yöksi kahlauspaikkoihin erämaahan,
vaan mene joen yli, ettei kuningas ja kaikki väki, joka
on hänen kanssaan, joutuisi perikatoon.'" |
17:16 Niin lähettäkäät nyt kiiruusti matkaan, ja ilmoittakaat Davidille ja sanokaat: älä ole yötä kedolla korvessa, mutta riennä pois, ettei kuningas nieltäis ja kaikki väki joka hänen kanssansa on. |
17:16
Nijn lähettäkät kijrust matcaan/
ja ilmoittacat Dawidille ja sanocat: älä ole yötä
kedolla corwes/ mutta riennä pois/ ettei Cuningas
nielläis/ ja caicki wäki cuin hänen cansans on. |
17:17 Ja Joonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Roogelin
lähteelle, ja eräs palvelijatar kuljetti heille sinne
sanaa; sitten he aina menivät ja veivät sanan kuningas
Daavidille. Sillä he eivät uskaltaneet näyttäytyä
menemällä kaupunkiin. |
17:17 Ja Jonatan ja Ahimaats seisoivat Rogelin lähteen tykönä, ja yksi piika meni ja sanoi sen heille, ja he menivät ja sanoivat sen kuningas Davidille; sillä ei he uskaltaneet näyttää itsiänsä, että olivat tulleet kaupunkiin. |
17:17
Ja Jonathan ja Ahimaaz seisoit
Rogelin caiwon tykönä/ ja yxi pijca meni ja sanoi sen
heille/ ja he menit ja sanoit sen Cuningas Dawidille:
sillä ettei he uscaldanet näyttä idzens/ että he olisit
tullet Caupungijn |
17:18 Mutta eräs poikanen näki heidät ja ilmoitti
Absalomille. Silloin he molemmat menivät kiiruusti pois
ja tulivat erään miehen taloon Bahurimiin. Hänellä oli
kaivo pihallaan, ja he laskeutuivat siihen. |
17:18 Mutta yksi palvelia sai heidät nähdä ja ilmoitti Absalomille. Ja he menivät nopiasti molemmin matkaansa ja tulivat Bahurimissa yhden miehen huoneesen, hänellä oli kaivo kartanossansa; ja he astuivat siihen sisälle. |
17:18
MUtta yxi palwelia sai heidän
nähdä ja ilmoitti sen Absalomille. Ja he menit nopiast
molemmin matcaans/ ja tulit Bahuris yhden miehen
huoneseen/ hänellä oli caiwo cartanos. |
17:19 Ja hänen vaimonsa otti peitteen ja levitti sen
kaivon suulle ja sirotti jyviä sen päälle, niin ettei
voitu huomata mitään. |
17:19 Ja vaimo otti peitteen ja levitti kaivon päälle, ja hajoitti survotuita herneitä sen päälle; niin ettei sitä tuntunut. |
17:19
He astuit sijhen/ ja waimo otti
peitten/ ja lewitti läwen eteen/ ja hajotti gryynejä sen
päälle/ nijn ettei sitä tundunut. |
17:20 Kun Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo
taloon, kysyivät he: "Missä ovat Ahimaas ja Joonatan?"
Vaimo vastasi heille: "Tuosta he menivät vesilätäkön
yli." He etsivät, ja kun eivät heitä löytäneet,
palasivat he takaisin Jerusalemiin. |
17:20 Kuin Absalomin palveliat tulivat vaimon tykö huoneeseen, sanoivat he: kussa on Ahimaats ja Jonatan? Vaimo sanoi heille: he menivät tuon vähän ojan ylitse. Ja kuin he olivat etsineet ja ei mitään löytäneet, menivät he Jerusalemiin jällensä. |
17:20
Cosca Absalomin palweliat tulit
waimon tygö huoneseen: sanoit he: cusa on Ahimaaz ja
Jonathan? waimo sanoi heille: he menit tuoin wähän ojan
ylidze. Ja cosca he olit edzinet ja ei mitän löytänet/
menit he Jerusalemijn jällens. |
17:21 Ja niin pian kuin he olivat menneet, nousivat
toiset kaivosta, menivät ja veivät sanan kuningas
Daavidille; he sanoivat Daavidille: "Nouskaa ja menkää
joutuin veden yli, sillä sen ja sen neuvon on Ahitofel
antanut teidän turmioksenne." |
17:21 Ja kuin he olivat menneet pois, nousivat he kaivosta ylös, ja menivät matkaansa, ja ilmoittivat kuningas Davidille, ja sanoivat Davidille: nouskaat ja menkäät kiiruusti veden ylitse; sillä niin ja niin on Ahitophel pitänyt neuvoa teitä vastaan. |
17:21
JA cosca he olit mennet pois/
nousit he caiwost ylös/ ja menit matcaans/ ja ilmoitit
Cuningas Dawidille/ ja sanoit: noscat ja mengät kijrust
weden ylidze: sillä nijn ja nijn on Ahitophel pitänyt
neuwoa teitä wastan. |
17:22 Silloin Daavid ja kaikki väki, mikä oli hänen
kanssaan, nousi, ja he menivät Jordanin yli. Ja kun aamu
valkeni, ei ollut ainoatakaan, joka ei olisi tullut
Jordanin yli. |
17:22 Silloin nousi David ja kaikki väki, joka hänen kanssansa oli, ja meni ennen päivän koittamaa Jordanin ylitse, ja ei yksikään puuttunut heistä, joka ei tullut Jordanin ylitse. |
17:22
Silloin nousi Dawid/ ja caicki
wäki/ cuin hän cansans olit/ ja meni ennen päiwän
coittamata Jordanin ylidze/ ja ei yxikän puuttunut
heistä/ joca ei tullut Jordanin ylidze. |
17:23 Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoansa
noudatettu, satuloi hän aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa
omaan kaupunkiinsa, ja kun hän oli toimittanut talonsa,
hirttäytyi hän; niin hän kuoli, ja hänet haudattiin
isänsä hautaan. |
17:23 Kuin Abitophel näki, ettei hänen neuvonsa jälkeen tehty, satuloitsi hän aasinsa, nousi ja meni huoneesensa ja kaupunkiinsa, ja toimitti huoneensa menot, ja hirtti itsensä; ja niin hän kuoli ja haudattiin isänsä hautaan. |
17:23
Cosca Ahitophel näki ettei hänen
neuwons kelwannut/ satuloidzi hän Asins/ ja meni
huoneseens/ ja hänen Caupungijns/ ja toimitti huonens
menot/ ja hirtti idzens ja cuoli/ ja haudattin hänen
Isäns hautaan. |
17:24 Daavid oli tullut Mahanaimiin, kun Absalom ja
kaikki Israelin miehet hänen kanssaan menivät Jordanin
yli. |
17:24 Ja David tuli Mahanaimiin; ja Absalom meni Jordanin ylitse, hän ja kaikki Israelin miehet hänen kanssansa. |
17:24
JA Dawid tuli Mahanaimijn/ ja
Absalom meni Jordanin ylidze/ ja caicki Israelin miehet
hänen cansans. |
17:25 Mutta Absalom oli asettanut Amasan Jooabin sijaan
sotajoukon ylipäälliköksi. Ja Amasa oli Jitra nimisen
jisreeliläisen miehen poika; tämä mies oli yhtynyt
Abigailiin, Naahaan tyttäreen, Jooabin äidin Serujan
sisareen. |
17:25 Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodanpäämieheksi. Ja Amasa oli Jetran sen Jisreeliläisen poika, joka makasi Abigailin Nahaksen tyttären ZeruJan sisaren, Joabin äidin. |
17:25
Ja Absalom asetti Amasan Joabin
siaan sodan päämiehexi/ ja Amasa oli Jetran sen
Jesreeliterin poica/ joca macais Abigailin Nahaxen
tyttären tykönä ZeruJan sisaren/ joca oli Joabin äiti. |
17:26 Ja Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan. |
17:26 Mutta Israel ja Absalom sioittivat itsensä Gileadin maalle. |
17:26
Mutta Israel ja Absalom sioitit
idzens Gileadijn. |
17:27 Kun Daavid tuli Mahanaimiin, niin Soobi, Naahaan
poika, ammonilaisten Rabbasta, ja Maakir, Ammielin
poika, Loodebarista, ja gileadilainen Barsillai,
Roogelimista, |
17:27 Kuin David oli tullut Mahanaimiin, toi Sobi Nahaksen poika, Ammonin lasten Rabbatista, ja Makir Amnielin poika Lodebarista ja Barsillai Gileadilainen Rogelimista, |
17:27
COsca Dawid oli tullut
Mahanaimijn/ toi Sobi Nahaxen poica/ Ammonin lasten
Rabbathist/ ja Machir Amnielin poica Lodabarist/ ja
Barsillai Gileaditeri Roglimist/ |
17:28 toivat sinne vuoteita, vateja ja saviastioita,
nisuja, ohria, jauhoja ja paahdettuja jyviä, papuja,
herneitä |
17:28 Makausvaatteita, maljoja, saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja, kuivatuita tähkäpäitä, papuja, herneitä ja tuletettuja herneitä, |
17:28
Macauswaatteit/ waskimaljan/
sawiastian/ nisuja/ ohria/ jauhoja/ cuiwatuita
tähkäpäitä/ papuja/ herneitä/ gryynejä. |
17:29 sekä hunajaa, voita, lampaita ja juustoja ruuaksi
Daavidille ja väelle, mikä oli hänen kanssansa; sillä he
ajattelivat: "Väki on nälissään, uuvuksissa ja
janoissaan erämaassa." |
17:29 Hunajaa, voita, lampaita ja lehmän juustoja, ne kantoivat he Davidille ja väelle, joka hänen kanssansa oli, ravinnoksi; sillä he ajattelivat: kansa rupee isoomaan, väsymään ja janoomaan korvessa. |
17:29
Hunajata/ woita/ lambaita/ ja
lehmän juustoja cannoit he Dawidille ja wäelle/ joca
hänen cansans oli/ rawinnoxi: sillä he ajattelit: Canssa
rupe isoman/ janoman ja wäsymän corwes. |
|
|
|