ENSIMMÄINEN AIKAKIRJA |
1. AIKAKIRJA |
Ensimäinen
Chrönikän Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
21 LUKU |
21 LUKU |
XXI. Lucu |
21:1 Mutta saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti
Daavidin laskemaan Israelin. |
21:1 Ja saatana seisoi Israelia vastaan ja kehoitti Davidin lukemaan Israelia. |
21:1
JA Sathan seisoi Israeli wastan ja
kehoitti Dawidin lukeman Israeli. |
21:2 Niin Daavid sanoi Jooabille ja kansan päämiehille:
"Menkää ja laskekaa Israel Beersebasta Daaniin asti ja
ilmoittakaa minulle, että saan tietää heidän
lukumääränsä." |
21:2 Ja David sanoi Joabille ja kansan ylimmäisille: menkäät ja lukekaat Israel Bersebasta Daniin saakka, ja tuokaat minulle, että minä tietäisin heidän lukunsa. |
21:2
Ja Dawid sanoi Joabille ja Canssan
ylimmäisille: mengät ja lukecat Israel/ BerSebast Danin
saacka/ ja tuocat minulle/ että minä tiedäisin heidän
lucuns. |
21:3 Jooab vastasi: "Herra lisätköön kansansa, olkoon se
kuinka suuri tahansa, satakertaiseksi. Ovathan he,
herrani, kuningas, kaikki herrani palvelijoita. Miksi
herrani pyytää tätä? Miksi Israel näin joutuisi
vikapääksi?" |
21:3 Joab sanoi: \Herra\ enentäköön kansansa sata kertaa suuremmaksi kuin se nyt on. Herrani kuningas, eikö nämät kaikki ole herrani palveliat? miksi siis herrani kysyy sitä? miksi se tulis synniksi Israelille? |
21:3
Joab sanoi: HERra enändäkön hänen
Canssans sata kerta suuremmaxi cuin se nyt on. Minun
Herran Cuningan/ eikö nämät caicki ole minun Herrani
palweliat? mixi sijs minun Herran kysy sitä? mixi se
tulis synnixi Israelille? |
21:4 Kuitenkin kuninkaan sana velvoitti Jooabia, ja niin
Jooab lähti ja kierteli koko Israelin. Sitten hän tuli
Jerusalemiin. |
21:4 Mutta kuninkaan sana voitti Joabin. Ja Joab meni ja vaelsi koko Israelin ympäri, ja tuli Jerusalemiin. |
21:4
Mutta Cuningan sana woitti Joabin.
Ja Joab meni/ ja waelsi coco Israelin ymbärins/ ja tuli
Jerusalemijn. |
21:5 Ja Jooab ilmoitti Daavidille kansan lasketun
lukumäärän: koko Israelissa oli yksitoistasataa tuhatta
sotakuntoista miekkamiestä, ja Juudassa oli neljäsataa
seitsemänkymmentä tuhatta miekkamiestä. |
21:5 Ja Joab antoi Davidille luetun kansan luvun: ja koko Israelissa oli yksitoistakymmentä kertaa satatuhatta miestä, jotka miekkaa ulos vetivät. Ja Juudassa neljäsataa tuhatta ja seitsemänkymmentä tuhatta miekan vetävää miestä. |
21:5
Ja Joab andoi Dawidille luetun
Canssan lugun/ ja coco Israelis oli/ yxitoistakymmendä
kerta sata tuhatta miestä/ cuin weti mieckans ulos. Ja
Judas neljä sata tuhatta ja seidzemenkymmendä tuhatta
miestä/ cuin wedit mieckans ulos. |
21:6 Mutta Leevistä ja Benjaminista hän ei pitänyt
katselmusta yhdessä muiden kanssa, sillä kuninkaan käsky
oli Jooabille kauhistus. |
21:6 Mutta Leviä ja BenJaminia ei hän näiden sekaan lukenut; sillä Joab kauhistui kuninkaan sanasta. |
21:6
Mutta Lewi ja BenJaminit ei hän
näiden secan lukenut: sillä Joab cauhistui Cuningan
sanast. |
21:7 Mutta tämä asia oli Jumalan silmissä paha, ja hän
löi Israelia. |
21:7 Mutta asia oli paha Jumalan silmäin edessä; ja hän löi Israelin. |
21:7
Mutta ei Jumalalle nämät
kelwannet/ ja hän löi Israelin. |
21:8 Niin Daavid sanoi Jumalalle: "Minä olen tehnyt
suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt anteeksi
palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen
tyhmästi." |
21:8 Ja David sanoi Jumalalle: minä olen raskaasti syntiä tehnyt, että minä sen tehnyt olen: mutta ota palvelias vääryys pois; sillä minä olen sangen tyhmästi tehnyt. |
21:8
Ja Dawid sanoi Jumalalle: minä
olen rascast syndiä tehnyt/ että minä sen tehnyt olen/
mutta ota sinun palwelias wäärys pois: sillä minä olen
juuri tyhmäst tehnyt. |
21:9 Ja Herra puhui Gaadille, Daavidin näkijälle, näin:
"Mene ja puhu Daavidille: |
21:9 Ja \Herra\ puhui Gadille, Davidin näkiälle, sanoen: |
21:9
JA HERra puhui Gadin cansa/
Dawidin Näkiän/ sanoden: |
21:10 Näin sanoo Herra: Kolme minä asetan sinun eteesi:
valitse itsellesi yksi niistä, niin minä teen sen
sinulle." |
21:10 Mene ja puhu Davidille, sanoen: näin sanoo \Herra\: kolme minä panen sinun etees: valitse yksi niistä, ja minä teen sen sinulle. |
21:10
Mene puhu Dawidin cansa/ sanoden:
näitä sano HERra: colme panen minä sinun etees/ walidze
sinulles yxi nijstä/ ja minä teen sinulle. |
21:11 Niin Gaad meni Daavidin tykö ja sanoi hänelle:
"Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi |
21:11 Ja kuin Gad tuli Davidin tykö, sanoi hän hänelle: näin sanoo \Herra\: valitse sinulles: |
21:11
Ja cosca Gad tuli Dawidin tygö/
sanoi hän hänelle: Näitä sano HERra: walidze sinulles/ |
21:12 joko kolme nälkävuotta tahi kolme kuukautta
hävitystä ahdistajaisi vainotessa, vihollistesi miekka
kintereilläsi, tahi kolmeksi päiväksi Herran miekka ja
ruttotauti maahan, Herran enkeli tuottamaan tuhoa koko
Israelin alueelle. Katso nyt, mitä minä vastaan hänelle,
joka minut lähetti." |
21:12 Taikka kolme nälkävuotta, taikka kolmen kuukauden pako vihollistes edessä ja vainollises miekan edessä, että se on käsittävä sinun, eli kolmeksi päiväksi \Herran\ miekka ja ruttotauti maalle, niin että \Herran\ enkeli kadottaa kaikki Israelin rajoilla. Niin ajattele siis nyt, mitä minun pitää häntä vastaamaan, joka minun on lähettänyt. |
21:12
Taicka colme callista wuotta/
taicka colmen Cuucauden paco wihollistes edes/ ja
wainollises miecan edes/ että se on käsittäwä sinun/ eli
colmexi päiwäxi HERran miecka ja ruttotauti maalle/ nijn
että HERran Engeli cadotta caicki Israelin rajoilla.
Nijn ajattele sijs nyt mitä minä händä wastan cuin minun
on lähettänyt. |
21:13 Daavid vastasi Gaadille: "Minä olen suuressa
hädässä. Tahdon langeta Herran käsiin, sillä hänen
laupeutensa on sangen suuri; ihmisten käsiin minä en
tahdo langeta." |
21:13 David sanoi Gadille: minulla on suuri ahdistus; kuitenkin tahdon minä langeta \Herran\ käsiin, sillä hänen laupiutensa on sangen suuri, en tahdo langeta ihmisten käsiin. |
21:13
Dawid sanoi Gadille: minulla on
suuri ahdistus/ cuitengin tahdon minä langeta HERRAN
käsijn ( sillä hänen laupiudens on sangen suuri ) ja en
ihmisten käsijn. |
21:14 Niin Herra antoi ruton tulla Israeliin, ja
Israelista kaatui seitsemänkymmentä tuhatta miestä. |
21:14 Ja \Herra\ antoi ruttotaudin tulla Israeliin, niin että Israelista lankesi seitsemänkymmentä tuhatta miestä. |
21:14
SIlloin andoi HERra tulla
ruttotaudin Israelijn/ nijn että Israelist langeis
seidzemenkymmendä tuhatta miestä. |
21:15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemia vastaan
tuhoamaan sitä; ja kun se sitä tuhosi, katsoi Herra
siihen ja katui sitä pahaa ja sanoi tuhoojaenkelille:
"Jo riittää; laske kätesi alas." Ja Herran enkeli seisoi
silloin jebusilaisen Ornanin puimatantereen luona. |
21:15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin hukuttamaan sitä; ja hukuttaissa katsoi \Herra\ siihen ja katui sitä pahaa, ja sanoi enkelille, joka hukutti: nyt on kyllä, pidä kätes ylös! Mutta \Herran\ enkeli seisoi Ornanin Jebusilaisen riihen tykönä. |
21:15
Ja Jumala lähetti Engelin
Jerusalemijn cadottaman sitä. Ja hucuttais/ cadzoi HERra
sijhen/ ja catui sitä paha/ ja sanoi Engelille joca
hucutti: nyt on kyllä/ pidä kätes ylös. Mutta HERran
Engeli seisoi Arnan Jebuserin rijhen tykönä. |
21:16 Kun Daavid nosti silmänsä ja näki Herran enkelin
seisovan maan ja taivaan välillä, kädessänsä paljastettu
miekka ojennettuna Jerusalemin yli, lankesivat Daavid ja
vanhimmat, säkkeihin verhottuina, kasvoillensa. |
21:16 Ja David nosti silmänsä ja sai nähdä \Herran\ enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, ja ulosvedetyn miekan hänen kädessänsä ojennetun Jerusalemin päälle. Niin lankesi David ja vanhimmat kasvoillensa, puetetut säkeillä. |
21:16
Ja Dawid nosti silmäns/ ja sai
nähdä HERran Engelin seisowan taiwan ja maan wälillä/ ja
uloswedetyn miecan hänen kädesäns ojetun Jerusalemin
päälle. Silloin langeis Dawid ja wanhimmat heidän
caswoillens puetetut säkeillä. |
21:17 Ja Daavid sanoi Jumalalle: "Minähän käskin laskea
kansan, ja minä siis olen se, joka olen tehnyt syntiä ja
menetellyt pahoin. Mutta nämä minun lampaani, mitä he
ovat tehneet? Herra, minun Jumalani, sattukoon sinun
kätesi minuun ja minun isäni perheeseen, mutta ei sinun
kansaasi, sille vitsaukseksi." |
21:17 Ja David sanoi Jumalalle: enkö minä se ole, joka annoin lukea kansan? minä se olen, joka syntiä tein ja aivan pahoin tein. Mitä nämät lampaat tehneet ovat? \Herra\ Jumalani, anna kätes olla minun ja minun isäni huoneen päälle, ja ei sinun kansalles vaivaksi. |
21:17
Ja Dawid sanoi Jumalalle: engö
minä se ole cuin annoin luke Canssan? minä se olen cuin
syndiä tein ja saatin matcan sitä paha? mitä nämät
lambat tehnet owat? HERra minun Jumalan anna sinun kätes
olla minun ja minun Isäni huonen päälle/ ja ei sinun
Canssalles waiwaxi. |
21:18 Silloin Herran enkeli käski Gaadin sanoa
Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Herralle
alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle. |
21:18 Ja \Herran\ enkeli sanoi Gadille että hän sanois Davidille, että David menis ja rakentais \Herralle\ alttarin Ornanin Jebusilaisen riiheen. |
21:18
JA HERran Engeli sanoi Gadille/
että hän sanois Dawidille/ että Dawid menis ja rakennais
HERralle Altarin Arnan Jebuserin rijheen. |
21:19 Ja Daavid meni sen sanan mukaan, jonka Gaad oli
Herran nimeen puhunut. |
21:19 Ja David meni Gadin sanan jälkeen, jonka hän \Herran\ nimeen puhunut oli. |
21:19
Ja Dawid meni Gadin sanan jälken/
cuin hän HERran nimeen puhunut oli. |
21:20 Ja kun Ornan kääntyi, näki hän enkelin, ja hänen
neljä poikaansa piiloutui; sillä Ornan oli puimassa
nisuja. |
21:20 Vaan kuin Ornan käänsi itsensä ja näki neljän poikansa kanssa enkelin, lymyttivät he heitänsä; sillä Ornan tappoi nisuja. |
21:20
Waan cuin Arnan käänsi hänens ja
näki neljän poicans cansa Engelin/ lymytit he heidäns:
sillä Arnan tappoi nisuja. |
21:21 Mutta Daavid meni Ornanin luo, ja kun Ornan
katsahti ylös ja näki Daavidin, lähti hän
puimatantereelta ja kumartui Daavidin eteen kasvoilleen
maahan. |
21:21 Kuin David meni Ornanin tykö, näki Ornan ja havaitsi Davidin, ja meni riihestä ulos ja lankesi kasvoillensa Davidin eteen maahan. |
21:21
Cuin Dawid meni Arnanin tygö/ näki
Arnan ja hawaidzi Dawidin/ meni rijhest ulos ja langeis
caswoillens Dawidin eteen maahan. |
21:22 Ja Daavid sanoi Ornanille: "Anna minulle
puimatantereen paikka, rakentaakseni siihen Herralle
alttarin; täydestä hinnasta anna se minulle, että
vitsaus taukoaisi kansasta." |
21:22 Ja David sanoi Ornanille: anna minulle sen riihen sia, rakentaakseni siihen \Herralle\ alttarin; anna se minulle täyden rahan edestä, että vitsaus lakkais kansasta. |
21:22
Ja Dawid sanoi Arnanille: anna
minulle rijhen sia/ raketaxeni sijhen HERralle Altarita/
suo se minulle täyden rahan edest/ että widzaus lackais
Canssasta. |
21:23 Ornan vastasi Daavidille: "Ota se itsellesi, ja
herrani, kuningas, tehköön, mitä hyväksi näkee. Katso,
minä annan härät polttouhriksi ja puimaäkeet haloiksi
sekä nisut ruokauhriksi; kaikki minä annan." |
21:23 Ja Ornan sanoi Davidille: ota sinulles ja tee, herrani kuningas, kuin sinulle kelpaa. Katso, minä annan myös härkiä polttouhriksi ja aseita puiksi, ja nisuja ruokauhriksi: kaikki minä annan. |
21:23
Ja Arnan sanoi Dawidille: ota
sinulles/ ja tee minun Herran Cuningan cuin sinulle
kelpa. Cadzo/ minä annan myös härkiä polttouhrixi ja
aseita puixi ja nisuja ruocauhrixi/ caickia minä annan. |
21:24 Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: "Ei niin,
vaan minä ostan ne sinulta täydestä hinnasta; sillä minä
en ota Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa
ilmaiseksi saatua polttouhria." |
21:24 Mutta kuningas David sanoi Ornanille: ei niin, vaan minä tahdon peräti ostaa sen täydellä rahalla; sillä en minä ota sitä, mikä sinun on, \Herralle\ ja tee polttouhria maksamata. |
21:24
Mutta Cuningas Dawid sanoi
Arnanille: ei nijn/ waan minä ostan täydellä rahalla:
sillä en minä ota sitä cuin sinun on/ HERralle/ ja tee
polttouhria maxamat. |
21:25 Niin Daavid antoi Ornanille siitä paikasta
kuudensadan sekelin painon kultaa. |
21:25 Niin David antoi Ornanille sen sian edestä kuudensadan siklin painon kultaa. |
21:25
Nijn Dawid andoi Arnanille sen
sian edest cuuden sadan Siclin painon culda. |
21:26 Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja
uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja, ja kun hän huusi
Herraa, vastasi Herra tulella, jonka hän lähetti
taivaasta polttouhrialttarille. |
21:26 Ja David rakensi siinä \Herralle\ alttarin ja uhrasi polttouhria ja kiitosuhria, ja rukoili \Herraa\; ja hän kuuli hänen tulella taivaasta polttouhrin alttarilla. |
21:26
Ja Dawid rakensi sijnä HERralle
Altarin/ ja uhrais polttouhria ja kijtosuhria. Ja cosca
hän rucoili HERra/ cuuli hän hänen tulen cautta taiwasta
polttouhrin Altarilla. |
21:27 Ja Herra käski enkelin pistää miekkansa tuppeen. |
21:27 Ja \Herra\ sanoi enkelille, että hän pistäis miekkansa tuppeensa. |
21:27
Ja HERra sanoi Engelille että hän
pistäis mieckans tuppeens. |
21:28 Siihen aikaan kun Daavid näki, että Herra oli
kuullut häntä jebusilaisen Ornanin puimatantereella,
uhrasi hän siellä. |
21:28 Kuin David näki \Herran\ kuulleeksi häntä Ornanin Jebusilaisen riihessä, uhrasi hän siellä. |
21:28
Cosca Dawid näki HERran cuullexi
hänens/ Arnanin Jebuserin rijhesä/ uhrais hän siellä. |
21:29 Mutta Herran asumus, jonka Mooses oli teettänyt
erämaassa, ja polttouhrialttari olivat siihen aikaan
Gibeonin uhrikukkulalla. |
21:29 Sillä \Herran\ maja, jonka Moses oli tehnyt korvessa, ja polttouhrin alttari olivat silloin Gibeonin korkeudella. |
21:29
Sillä HERran maja/ cuin Moses oli
tehnyt corwes/ ja polttouhrin Altari/ olit silloin
Gibeonin corkeudes. |
21:30 Eikä Daavid rohjennut mennä Jumalan eteen etsimään
häntä, sillä hän oli peljästynyt Herran enkelin miekkaa. |
21:30 Ja ei David taitanut mennä sen eteen kysymään Jumalaa; sillä hän oli peljästynyt \Herran\ enkelin miekkaa. |
21:30
Ja ei Dawid tainnut mennä sen
eteen kysymän Jumalata: sillä hän oli peljästynyt HERran
Engelin miecka. |
|
|
|