ENSIMMÄINEN AIKAKIRJA |
1. AIKAKIRJA |
Ensimäinen
Chrönikän Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
17 LUKU |
17 LUKU |
XVII. Lucu |
17:1 Kerran, kun Daavid istui linnassansa, sanoi Daavid
profeetta Naatanille: "Katso, minä asun setripuisessa
palatsissa, mutta Herran liitonarkki on telttakankaan
alla." Naatan sanoi Daavidille: |
17:1 Ja tapahtui, kuin David asui huoneessansa, sanoi hän propheta Natanille: katso, minä asun sedrihuoneessa, ja \Herran\ liitonarkki on vaatetten alla. |
17:1
SE tapahdui cosca Dawid asui
huonesans/ sanoi hän Prophetalle Nathanille: cadzo/ minä
asun Cedrihuones/ ja HERran lijton Arcki on waatetten
alla. |
17:2 "Tee vain kaikki, mitä mielessäsi on, sillä Jumala
on sinun kanssasi." |
17:2 Natan sanoi Davidille: kaikki mikä sinun sydämessäs on, tee, sillä Herra on sinun kanssas. |
17:2
Nathan sanoi Dawidille: caicki
cuin sinun sydämesäs on/ tee: sillä HERRA on sinun
cansas. |
17:3 Mutta sinä yönä tapahtui, että Naatanille tuli tämä
Jumalan sana: |
17:3 Mutta sinä yönä tuli Jumalan sana Natanin tykö ja sanoi: |
17:3
MUtta sinä yönä tuli Jumalan sana
Nathanin tygö/ ja sanoi: |
17:4 "Mene ja sano minun palvelijalleni Daavidille: Näin
sanoo Herra: Et sinä ole rakentava minulle huonetta
asuakseni. |
17:4 Mene ja sano palvelialleni Davidille: näin sanoo \Herra\: ei sinun pidä minulle rakentaman huonetta asuakseni; |
17:4
Mene/ ja sano minun palwelialleni
Dawidille: Näin sano HERra: älä minulle rakenna yhtän
huonetta asuaxeni: |
17:5 Minä en ole asunut huoneessa siitä päivästä asti,
jona johdatin Israelin tänne, tähän päivään saakka, vaan
minä olen muuttanut teltasta telttaan ja asumuksesta
asumukseen. |
17:5 Sillä en minä ole asunut yhdessäkään huoneessa siitä päivästä, kuin minä Israelin lapset johdatin ulos, tähän päivään asti, vaan minä olen aina ollut majoissa ja tabernaklissa. |
17:5
Sillä en minä ole asunut yhdesäkän
huones/ sijtä päiwäst cuin minä Israelin lapset johdatin
ulos/ tähän päiwän asti/ waan minä olen aina ollut majas
ja Tabernaclis. |
17:6 Olenko minä koskaan, missä olenkin vaeltanut
kaikessa Israelissa, kenellekään Israelin tuomareista,
joita olen asettanut kaitsemaan kansaani, sanonut näin:
Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista huonetta? |
17:6 Kuhunka ikänä minä vaelsin koko Israelissa, olenko minä puhutellut jotakuta tuomaria Israelissa, jonka minä olen käskenyt kaita minun kansaani, ja sanonut: miksi ette ole minulle rakentaneet sedrihuonetta? |
17:6
Cuhunga ikänäns minä waelsin coco
Israelis/ olengo minä puhutellut jotacuta Duomarita
Israelis/ jonga minä olen käskenyt ruockia minun
Canssani/ ja sanonut: mixet te ole minulle rakendanet
Cedrihuonetta? |
17:7 Sano siis minun palvelijalleni Daavidille: Näin
sanoo Herra Sebaot: Minä olen ottanut sinut laitumelta,
lammasten jäljestä, kansani Israelin ruhtinaaksi. |
17:7 Niin sano nyt näin palvelialleni Davidille: näin sanoo \Herra\ Zebaot: minä olen ottanut sinun kedolta, kussas lampaita kaitsit, kansani Israelin päämieheksi, |
17:7
Nijn sano näin minun palwelialleni
Dawidille: Näin sano HERra Zebaoth: minä olen ottanut
sinun kedolda cusas lambaita caidzit/ minun Canssani
Israelin Förstixi. |
17:8 Ja minä olen ollut sinun kanssasi kaikkialla, missä
sinä vaelsit, ja olen hävittänyt kaikki vihollisesi
sinun tieltäsi. Ja minä teen sinulle nimen, suurimpien
nimien vertaisen maan päällä. |
17:8 Ja olen ollut sinun kanssas, kuhunkas ikänä vaelsit, ja olen hävittänyt kaikki vihamiehes edestäs, ja olen tehnyt sinulle nimen, niiden suurten nimien jälkeen, jotka maan päällä ovat; |
17:8
Ja olen ollut sinun cansas
cuhungas ikänäns waelsit/ ja olen häwittänyt sinun
wihamiehes edestäs/ ja olen tehnyt sinulle nimen/
nijncuin suurilla maan päällä nimi on. |
17:9 Ja minä valmistan sijan kansalleni Israelille ja
istutan sen niin, että se asuu paikallansa eikä enää ole
levoton eivätkä vääryyden tekijät sitä enää vaivaa
niinkuin ennen, |
17:9 Mutta minä panen kansalleni Israelille paikan ja istutan sen niin, että se siinä asuu ja ei enään liikuteta, ja pahan kansan ei pidä enää sitä vaivaaman niinkuin ennen. |
17:9
Mutta minä panen minun Canssalleni
Israelille paican/ ja istutan sen nijn/ että se sijnä/
asu ja ei enä lijcuteta/ ja pahan Canssan ei pidä enä
sitä waiwaman nijncuin ennen. |
17:10 siitä ajasta saakka, jolloin minä asetin
tuomareita kansalleni Israelille. Ja minä nöyryytän
kaikki sinun vihollisesi. Ja minä ilmoitan sinulle, että
Herra on rakentava sinulle huoneen. |
17:10 Ja siitä ajasta, jona minä asetin tuomarit kansalleni Israelille, painoin minä kaikki sinun vihamiehes alas: ja minä ilmoitan sinulle \Herran\ rakentavan sinulle huoneen. |
17:10
Ja sijtä ajasta cuin minä käskin/
että minun Canssallani Israelillä piti Duomarit oleman:
minä painan caicki sinun wihamiehes alas/ ja ilmoitan
sinulle HERran rakendawan sinulle huonen. |
17:11 Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lähdet
isiesi tykö, korotan minä sinun seuraajaksesi
jälkeläisesi, joka on yksi sinun pojistasi; ja minä
vahvistan hänen kuninkuutensa. |
17:11 Ja pitää tapahtuman, kuin sinun aikas on täytetty, että sinä menet isäis tykö, niin minä herätän sinun siemenes sinun jälkees, joka pitää oleman sinun pojistas, ja minä vahvistan hänen valtakuntansa. |
17:11
MUtta cosca sinun päiwäs täytetän/
että sinä menet Isäis tygö/ nijn minä herätän sinun
siemenes sinun jälkes/ yhden sinun pojistas/ ja minä
wahwistan hänen waldacundans. |
17:12 Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä
vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. |
17:12 Hän rakentaa minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen istuimensa ijankaikkisesti. |
17:12
Ja hän rakenda minulle huonen/ ja
minä wahwistan hänen istuimens ijancaickisest. |
17:13 Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva
minun poikani; ja armoani minä en ota häneltä pois,
niinkuin otin siltä, joka oli sinun edelläsi. |
17:13 Minä olen hänen isänsä, ja hän on minun poikani: ja en minä käännä laupiuttani häneltä pois, niinkuin minä sen käänsin häneltä pois, joka sinun edelläs oli; |
17:13
Minä olen hänen Isäns/ ja hän on
minun poican/ ja en minä käännä minun laupiuttani
häneldä pois/ nijncuin minä sen käänsin häneldä pois/
joca sinun edelläs oli. |
17:14 Ja minä pidän hänet pystyssä huoneessani ja
valtakunnassani iäti, ja hänen valtaistuimensa on oleva
iäti vahva." |
17:14 Mutta minä asetan hänen minun huoneeseni ja valtakuntaani ijankaikkisesti, niin että hänen istuimensa on pysyväinen ijankaikkisesti. |
17:14
Mutta minä asetan hänen minun
huoneseni/ ja minun waldacundani ijancaickisest/ nijn
että hänen istuimens on pysywäinen ijancaickisest. |
17:15 Aivan näillä sanoilla ja tämän näyn mukaan Naatan
puhui Daavidille. |
17:15 Ja kuin Natan kaikkein näiden sanain jälkeen ja kaiken tämän näyn jälkeen Davidin kanssa puhunut oli, |
17:15
JA cosca Nathan caickein näiden
sanain ja näyn jälken Dawidin cansa puhunut oli. |
17:16 Niin kuningas Daavid meni ja asettui Herran eteen
ja sanoi: "Mikä olen minä, Herra Jumala, ja mikä on
minun sukuni, että olet saattanut minut tähän asti? |
17:16 Niin tuli kuningas David ja oli \Herran\ edessä, ja sanoi: kuka olen minä, \Herra\ Jumala? ja mikä on minun huoneeni, ettäs olet saattanut minun tähän asti? |
17:16
Nijn tuli Cuningas Dawid ja oli
HERran edes/ ja sanoi: cuca olen minä HERra Jumala? ja
mikä on minun huonen/ ettäs olet andanut minun tulla
tähän asti. |
17:17 Mutta tämäkin on ollut vähän sinun silmissäsi,
Jumala, ja niin sinä olet puhunut palvelijasi suvulle
myöskin kaukaisista asioista ja olet nähnyt minut
nousevina ihmispolvina, Herra Jumala. |
17:17 Ja tämä on vähä ollut sinun silmäis edessä, Jumala, mutta sinä olet myös puhunut sinun palvelias huoneelle kaukaisista asioista, ja olet katsellut minun niinkuin ihmisen hahmossa, joka on \Herra\ Jumala korkeudessa. |
17:17
Ja tämä on wähä ollut sinun
silmäis edes Jumala/ mutta sinä olet myös puhunut sinun
palwelias huonesta/ pitkän ajan peräst tulewaisest/ ja
olet cadzellut minun nijncuin ihmisen hahmos/ joca on
HERra Jumala corkeudes. |
17:18 Mitä Daavid enää sinulle puhuisi kunniasta, jota
olet osoittanut palvelijallesi? Sinähän tunnet
palvelijasi. |
17:18 Mitä enempää David mahtaa anoa sinulta, ettäs kunnioittaisit palvelias? sillä sinä tunnet palvelias. |
17:18
Mitä Dawid enä mahta anoa sinulda/
ettäs cunnioitaisit palwelias? sinä tunnet palwelias. |
17:19 Herra, palvelijasi tähden ja oman mielesi mukaan
sinä olet tehnyt kaiken tämän suuren ja ilmoittanut
kaikki nämä suuret asiat. |
17:19 \Herra\, palvelias tähden ja sinun sydämes jälkeen olet sinä kaikki nämät suuret asiat tehnyt, ilmoittaakses kaikki ne suuret työt. |
17:19
HERra sinä olet tehnyt caicki ne
suuret tegot oman sydämes jälken/ sinun palwelias
tähden/ ilmoittaxes caiken jalouden. |
17:20 Herra, kaiken sen mukaan, mitä me olemme
korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, eikä ole
muuta jumalaa kuin sinä. |
17:20 \Herra\, ei ole sinun kaltaistas ja ei ole Jumalaa paitsi sinua, kaiken senjälkeen, minkä me korvillamme kuulleet olemme. |
17:20
HERra/ ei ole sinun caldaistas/ ja
ei ole Jumalata paidzi sinua/ caikis cuin me corwillam
cuullet olem. |
17:21 Ja missä on maan päällä toista kansaa sinun
kansasi Israelin vertaista, jota Jumala itse on käynyt
lunastamaan kansaksensa, ja niin sinä olet tehnyt
itsellesi suuren ja peljättävän nimen karkoittamalla
pakanat kansasi tieltä, jonka sinä Egyptistä lunastit. |
17:21 Ja mikä kansa maan päällä on niinkuin kansas Israel, jota Jumala mennyt on vapahtamaan itsellensä kansaksi, ja tekemään itsellensä nimeä suurista ja hirmuisista töistä, ajain pakanat ulos kansas edestä, jonkas Egyptistä vapahtanut olet? |
17:21
Ja cusa on jocu Canssa maan
päällä/ nijncuin sinun Canssas Israel/ cuhunga Jumala
mennyt on/ wapahtaman idzellens Canssa/ ja tekemän
hänellens nimet suurist ja hirmullisist töistä/ ajain
pacanat ulos sinun Canssas edest/ jongas Egyptist
wapahtanut olet? |
17:22 Ja sinä olet asettanut kansasi Israelin omaksi
kansaksesi ikuisiksi ajoiksi, ja sinä, Herra, olet
tullut heidän Jumalaksensa. |
17:22 Ja olet tehnyt kansas Israelin itselles ijankaikkiseksi kansaksi, ja sinä \Herra\ olet heidän Jumalaksensa tullut. |
17:22
Ja olet tehnyt sinun Canssas
Israelin idzelles ijancaickisexi Canssaxi/ ja sinä HERra
olet heidän Jumalaxens tullut. |
17:23 Niin olkoon nyt, Herra, se sana, jonka sinä olet
puhunut palvelijastasi ja hänen suvustansa, vahva
ikuisiksi ajoiksi. Tee, niinkuin olet puhunut. |
17:23 Nyt \Herra\, se sana, jonkas puhunut olet palveliastas ja hänen huoneestansa, vahvistukoon ijankaikkisesti! ja tee niinkuin sinä puhunut olet. |
17:23
Nyt HERra se sana jongas
palwelialles puhunut olet/ ja hänen huonellens/
wahwistucon ijancaickisest/ ja tee nijncuins puhunut
olet. |
17:24 Silloin sinun nimesi on oleva vahva ja tuleva
suureksi ikuisiksi ajoiksi, ja se on oleva: Herra
Sebaot, Israelin Jumala, Jumala Israelissa. Ja
palvelijasi Daavidin suku on pysyvä sinun edessäsi. |
17:24 Vahvistukoon ja suureksi tulkoon sinun nimes ijankaikkisesti! että sanottaisiin: \Herra\ Zebaot, Israelin Jumala, on Jumala Israelissa, ja palvelias Davidin huone olkoon pysyväinen sinun edessäs! |
17:24
Wahwistucon ja suurexi tulcon
sinun nimes ijancaickisest/ että sanotaisin: HERra
Zebaoth/ Israelin Jumala on Jumala Israelis/ ja sinun
palwelias Dawidin huone olcon pysywäinen sinun edesäs. |
17:25 Sillä sinä, minun Jumalani, olet ilmoittanut
palvelijallesi rakentavasi hänelle huoneen. Siitä
palvelijasi on saanut rohkeuden rukoilla sinun edessäsi. |
17:25 Sillä sinä, Jumalani, olet ilmoittanut palvelias korvain kuullen, ettäs rakennat hänelle huoneen, sentähden on palvelias aikonut rukoilla sinun edessäs. |
17:25
Sillä sinä minun Jumalan olet
ilmoittanut sinun palwelias corwain cuullen/ ettäs
rakennat hänelle huonen/ sentähden on sinun palwelias
aicoinut rucoilla sinun edesäs. |
17:26 Ja nyt, Herra, sinä olet Jumala; ja kun olet
luvannut palvelijallesi tämän hyvän, |
17:26 Nyt \Herra\, sinä olet Jumala, ja sinä olet tätä hyvää puhunut palvelialles; |
17:26
Nyt HERra sinä olet Jumala/ ja
olet tätä hywä puhunut palwelialles. |
17:27 niin suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua, että
se pysyisi iäti sinun edessäsi. Sillä mitä sinä, Herra,
siunaat, se on oleva siunattu iäti." |
17:27 Niin rupee nyt siunaamaan palvelias huonetta, että se pysyis ijankaikkisesti sinun edessäs; sillä sinä \Herra\ olet siunannut sen, niin olkoon se siunattu ijankaikkisesti! |
17:27
Siuna nyt sinun palwelias huone/
että se pysyis ijancaickisest sinun edesäs: sillä mitä
sinä HERra siunat/ se on siunattu ijancaickisest. |
|
|
|