32 luku

Ruubenin ja Gaadin sukukunnat sekä toinen puoli Manassen sukukuntaa saavat asettua Jordanin itäpuolelle.

1. Mutta ruubenilaisilla ja gaadilaisilla oli paljon, ylen runsaasti, karjaa. Kun he nyt katselivat Jaeserin maata ja Gileadin maata, niin he huomasivat, että seutu oli karjanhoitoon sopiva.

1. Rubenin lapsilla oli sangen paljo karjaa, ja Gadin lapsilla oli myös aivan suuri joukko karjaa, ja he näkivät Jaeserin ja Gileadin maan, että se olis sovelias karjan laiduin.

1. RUbenin ja Gadin lapsilla oli sangen paljo carja ja cosca he näit Jaesarin ja Gileadin maan että se oli sowelias carjan laiduin.

1 Now the sons of Reuben and the sons of Gad had a very great multitude of cattle. And when they saw the land of Jazer and the land of Gilead, that, behold, the place was a place for cattle,

1. Now the children of Reuben and the children of Gad had a very great multitude of cattle: and when they saw the land of Jazer, and the land of Gilead, that, behold, the place was a place for cattle;

1. Die Kinder Ruben und die Kinder Gad hatten sehr viel Vieh und sahen das Land Jaser und Gilead an als gute Stätte für ihr Vieh

1. Y LOS hijos de Ruben y los hijos de Gad tenían mucho ganado: mucho en gran multitud: los cuales viendo la tierra de Jazer y de Galaad, parecióles el lugar, lugar de ganado.

1 У сынов Рувимовых и у сынов Гадовых стад было весьма много; иувидели они, что земля Иазер и земля Галаад есть место годное для стад;

2. Niin gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat ja puhuivat Moosekselle ja pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille sanoen:

2. Sentähden tulivat Gadin lapset ja Rubenin lapset ja puhuivat Mosekselle, ja papille Eleatsarille, ja kansan päämiehille, sanoen:

2. Nijn he tulit ja puhuit Mosexelle ja papille Eleazarille ja Canssan päämiehille sanoden:

2 the sons of Gad and the sons of Reuben came and spoke to Moses and to Eleazar the priest and to the rulers of the congregation, saying,

2. The children of Gad and the children of Reuben came and spake unto Moses, and to Eleazar the priest, and unto the princes of the congregation, saying,

2. und kamen und sprachen zu Mose und zu dem Priester Eleasar und zu den Fürsten der Gemeinde:

2. Y vinieron los hijos de Gad y los hijos de Rubén, y hablaron a Moisés, y a Eleazar el sacerdote, y a los príncipes de la congregación, diciendo:

2 и пришли сыны Гадовы и сыны Рувимовы и сказали Моисею и Елеазару священнику и князьям общества, говоря:

3. Atarot, Diibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Elale, Sebam, Nebo ja Beon,

3. Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon,

3. Se maa Atroth Dibon Jaeser Nimra Hesbon Eleale Sebam Nebo ja Beon.

3 Ataroth and Dibon and Jazer and Nimrah and Heshbon and Elealeh and Sebam and Nebo and Beon,

3. Ataroth, and Dibon, and Jazer, and Nimrah, and Heshbon, and Elealeh, and Shebam, and Nebo, and Beon,

3. Das Land Ataroth, Dibon, Jaser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo und Beon,

3. Atarot, y Dibón, y Jazer, y Nemra, y Jesebón, y Eleale, y Sabán, y Nebo, y Beón,

3 Атароф и Дивон, и Иазер, и Нимра, и Есевон, и Елеале, и Севам, и Нево, и Веон,

4. tämä maa, jonka Herra on vallannut Israelin seurakunnalle, on karjanhoitoon sopivaa maata, ja sinun palvelijoillasi on karjaa.

4. Se maa, jonka Herra on lyönyt Israelin kansan edessä, on sovelias maa karjalle, ja meillä sinun palvelioillas on karjaa.

4. Jonga HERra oli lyönyt Israelin Canssan edes on sowelias carjalle ja meillä sinun palwelioillas on carja.

4 the land which Jehovah killed* before the congregation of Israel, is a land for cattle and your servants have cattle.

4. Even the country which the LORD smote before the congregation of Israel, is a land for cattle, and thy servants have cattle:

4. das der HERR geschlagen hat vor der Gemeinde Israel, ist gut zur Weide; und wir, deine Knechte, haben Vieh.

4. La tierra que Jehová hirió delante de la congregación de Israel, es tierra de ganado, y tus siervos tienen ganado.

4 земля, которую Господь поразил пред обществом Израилевым, есть земля годная для стад, а у рабов твоих есть стада.

5. Ja he sanoivat vielä: Jos olemme saaneet armon sinun silmiesi edessä, niin annettakoon tämä maa palvelijoillesi omaksi, äläkä vie meitä Jordanin yli.

5. Ja he (vielä) sanoivat: jos me olemme armon löytäneet sinun edessäs, niin anna sinun palvelioilles tämä maa omaksi, ettes meidän antaisi mennä Jordanin ylitse.

5. Ja he wielä sanoit: jos me olemme armon löytänet sinun edesäs nijn anna sinun palwelioilles tämä maa omaxi ja nijn en me mene Jordanin ylidze.

5 And they said, If we have found favor in your sight, let this land be given to your servants for a possession. Bring us not over the Jordan.

5. Wherefore, said they, if we have found grace in thy sight, let this land be given unto thy servants for a possession, and bring us not over Jordan.

5. Und sprachen weiter: Haben wir Gnade vor dir gefunden, so gib dies Land deinen Knechten zu eigen, so wollen wir nicht über den Jordan ziehen.

5. Y dijeron: Si hallamos gracia en tus ojos dése esta tierra a tus siervos en heredad, no nos hagas pasar el Jordán.

5 И сказали: если мы нашли благоволение в глазах твоих, отдай землю сию рабам твоим во владение; не переводи нас чрез Иордан.

6. Mutta Mooses vastasi gaadilaisille ja ruubenilaisille: Onko teidän veljienne lähdettävä sotaan, ja te jäisitte tänne?

6. Moses sanoi Gadin ja Rubenin lapsille: pitäiskö veljenne menemän sotaan ja teidän tänne jäämän?

6. Moses sanoi Rubenin ja Gadin lapsille: pidäiskö teidän weljen menemän sotaan ja teidän pidäis tähän jäämän?

6 And Moses said to the sons of Gad and to the sons of Reuben, Shall your* brothers go to the war and will you* sit here?

6. And Moses said unto the children of Gad and to the children of Reuben, Shall your brethren go to war, and shall ye sit here?

6. Mose sprach zu ihnen: Eure Brüder sollen in den Streit ziehen, und ihr wollt hier bleiben?

6. Y respondió Moisés a los hijos de Gad, y a los hijos de Rubén: ¿Vendrán vuestros hermanos a la guerra, y vosotros os quedaréis aquí?

6 И сказал Моисей сынам Гадовым и сынам Рувимовым: братья ваши пойдут на войну, а вы останетесь здесь?

7. Miksi viette israelilaisilta halun mennä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?

7. Miksi käännätte Israelin lasten sydämet, ettei heidän pitäisi menemän ylitse siihen maahan, jonka Herra heille antoi.

7. Mixi te käännätte Israelin lasten sydämet ettei heidän pidäis menemän ylidze sijhen maahan jonga HERra heille anda.

7 And why do you* discourage the heart of the sons of Israel from going over into the land which Jehovah has given them?

7. And wherefore discourage ye the heart of the children of Israel from going over into the land which the LORD hath given them?

7. Warum macht ihr der Kinder Israel Herzen abwendig, daß sie nicht hinüberziehen in das Land, das ihnen der HERR geben wird?

7. Y ¿por qué impedís el ánimo de los hijos de Israel, para que no pasen a la tierra que les ha dado Jehová?

7 для чего вы отвращаете сердце сынов Израилевых от перехода в землю, которую дает им Господь?

8. Niin teidän isännekin tekivät, kun minä lähetin heidät Kaades-Barneasta katselemaan sitä maata.

8. Niin tekivät teidän isännekin, koska minä lähetin heidät KadesBarneasta katsomaan tätä maata,

8. Nijn teit myös teidän Isän cosca minä lähetin heidän Cades Barneast wacoiman tätä maata.

8 Thus did your* fathers when I sent them from Kadesh-barnea to see the land.

8. Thus did your fathers, when I sent them from Kadeshbarnea to see the land.

8. Also taten auch eure Väter, da ich sie aussandte von Kades-Barnea, das Land zu schauen;

8. Así hicieron vuestros padres cuando los envié desde Cades-Barne para que viesen esta tierra:

8 так поступили отцы ваши, когда я посылал их из Кадес-Варни для обозрения земли:

9. Kun he olivat saapuneet Rypälelaaksoon asti ja katselleet sitä maata, veivät he israelilaisilta halun lähteä siihen maahan, jonka Herra oli heille antanut.

9. Ja kuin he tulivat Eskolin ojalle ja näkivät maan, käänsivät he Israelin lasten sydämen, niin ettei he siihen maahan tahtoneet mennä, jonka Herra heille tahtoi antaa.

9. Ja cuin he tulit Escolin wirran tygö ja näit maan käänsit he Israelin lasten sydämet nijn ettei he sijhen maahan tahtonet mennä jonga HERra heille tahdoi anda.

9 For when they went up to the valley of Eshcol and saw the land, they discouraged the heart of the sons of Israel, that they should not go into the land which Jehovah had given them.

9. For when they went up unto the valley of Eshcol, and saw the land, they discouraged the heart of the children of Israel, that they should not go into the land which the LORD had given them.

9. und da sie hinaufgekommen waren bis an den Bach Eskol und sahen das Land, machten sie das Herz der Kinder Israel abwendig, daß sie nicht in das Land wollten, das ihnen der HERR geben wollte.

9. Que subieron hasta el arroyo de Escol, y vieron la tierra, e impidieron el ánimo de los hijos de Israel para no venir a la tierra, que Jehová les había dado.

9 они доходили до долины Есхол, и видели землю, и отвратили сердце сынов Израилевых, чтобы не шли они в землю, которую Господь дает им;

10. Ja sinä päivänä syttyi Herran viha, ja hän vannoi sanoen:

10. Ja Herran viha julmistui sinä päivänä ja hän vannoi, sanoen:

10. Ja HERran wiha julmistui sinä päiwänä ja hän wannoi sanoden:

10 And Jehovah's anger was kindled in that day and he swore, saying,

10. And the LORD'S anger was kindled the same time, and he sware, saying,

10. Und des HERRN Zorn ergrimmte zur selben Zeit, und er schwur und sprach:

10. Y el furor de Jehová se encendió entónces, y juró, diciendo:

10 и воспылал в тот день гнев Господа, и поклялся Он, говоря:

11. Ne miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen lupasin Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sillä he eivät ole minua uskollisesti seuranneet,

11. Tämä kansa, joka Egyptistä lähtenyt on, kahdenkymmenen vuoden vanhasta ja sen ylitse, ei suinkaan pidä näkemän sitä maata, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannonut olen, ettei he minua uskollisesti seuranneet,

11. Tämä Canssa joca Egyptist lähtenyt on cahdenkymmenen wuoden wanhast ja sen ylidze ei suingan pidä näkemän sitä maata ionga minä Abrahamille Isaachille ja Jacobille wannonut olen ettei he minua uscollisest seurannet.

11 Surely none of the men who came up out of Egypt, from twenty years old and upward, will see the land which I swore to Abraham, to Isaac and to Jacob; because they have not entirely followed me,

11. Surely none of the men that came up out of Egypt, from twenty years old and upward, shall see the land which I sware unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob; because they have not wholly followed me:

11. Diese Leute, die aus Ägypten gezogen sind, von zwanzig Jahren und darüber sollen wahrlich das Land nicht sehen, das ich Abraham, Isaak und Jakob geschworen habe, darum daß sie mir nicht treulich nachgefolgt sind;

11. Que no verán los varones que subieron de Egipto de veinte años y arriba, la tierra, por la cual juré a Abraham, Isaac, y Jacob, por cuanto no fueron perfectos en pos de mí;

11 люди сии, вышедшие из Египта, от двадцати лет и выше не увидят земли, о которой Я клялся Аврааму, Исааку и Иакову, потому что они не повиновались Мне,

12. paitsi Kaaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika; sillä nämä ovat uskollisesti seuranneet Herraa.'

12. Paitsi Kalebia Jephunnen Kenisiläisen poikaa, ja Josuaa Nunin poikaa; sillä he uskollisesti seurasivat Herraa.

12. Paidzi Calebi Jephunnen Kesiniterin poica ja Josua Nunin poica: sillä he uscollisest seuraisit HERra.

12 except Caleb the son of Jephunneh the Kenizzite and Joshua the son of Nun, because they have entirely followed Jehovah.

12. Save Caleb the son of Jephunneh the Kenezite, and Joshua the son of Nun: for they have wholly followed the LORD.

12. ausgenommen Kaleb, den Sohn Jephunnes, des Kenisiters, und Josua, den Sohn Nuns; denn sie sind dem HERRN treulich nachgefolgt.

12. Excepto Caleb hijo de Jefone Cenezeo, y Josué hijo de Nun, que fueron perfectos en pos de Jehová.

12 кроме Халева, сына Иефонниина, Кенезеянина, и Иисуса, сына Навина, потому что ониповиновались Господу.

13. Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi hävisi, joka oli tehnyt sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.

13. Niin Herran viha julmistui Israelissa, ja laski heidät menemään korpeen sinne ja tänne neljäksikymmeneksi vuodeksi, siihenasti kuin kaikki se sukukunta hukkui, joka Herran edessä pahaa tehnyt oli.

13. Nijn HERran wiha julmistui Israelis ja laski heidän menemän corpeen sinne ja tänne neljäxikymmenexi wuodexi sijhenasti cuin caicki se sucucunda huckui joca HERra wastan paha tehnyt oli.

13 And Jehovah's anger was kindled against Israel and he made them wander to and fro in the wilderness forty years, until all the generation that had done evil in the sight of Jehovah was consumed.

13. And the LORD'S anger was kindled against Israel, and he made them wander in the wilderness forty years, until all the generation, that had done evil in the sight of the LORD, was consumed.

13. Also ergrimmte des HERRN Zorn über Israel, und er ließ sie hin und her in der Wüste ziehen vierzig Jahre, bis daß ein Ende ward all des Geschlechts, das übel getan hatte vor dem HERRN.

13. Y el furor de Jehová se encendió en Israel, e hizolos andar vagabundos por el desierto cuarenta años, hasta que toda aquella generación fué acabada, que había hecho mal delante de Jehová.

13 И воспылал гнев Господа на Израиля, и водил Он их по пустыне сорок лет, доколе не кончился весь род, сделавший зло в очах Господних.

14. Mutta katso, te olette nyt astuneet isienne sijaan, te syntisten sikiöt, lisätäksenne vielä Herran vihan kiivautta Israelia kohtaan.

14. Ja katso, te olette nousseet isäinne siaan, syntisten joukko, lisäämään vielä Herran vihan julmuutta Israelia vastaan;

14. Ja cadzo te olette nosnet teidän Isäin siaan syndisten joucko lisämän wielä HERran wihan julmutta Israeli wastan.

14 And behold, you* have risen up in your* fathers' stead, an brood of sinful men, to consume yet the fierce anger of Jehovah toward Israel.

14. And, behold, ye are risen up in your fathers' stead, an increase of sinful men, to augment yet the fierce anger of the LORD toward Israel.

14. Und siehe, ihr seid aufgetreten an eurer Väter Statt, daß der Sünder desto mehr seien und ihr auch den Zorn und Grimm des HERRN noch mehr macht wider Israel.

14. Y, he aquí, vosotros habéis sucedido en lugar de vuestros padres, crianza de hombres pecadores, para añadir aun a la ira de Jehová contra Israel.

14 И вот, вместо отцов ваших восстали вы, отродье грешников, чтоб усилить еще ярость гнева Господня на Израиля.

15. Jos te nyt käännytte pois hänestä, niin hän jättää kansan vielä kauemmaksi aikaa tähän erämaahan, ja niin te tuotatte tuhon kaikelle tälle kansalle.

15. Sillä jos te käännytte hänestä pois, niin hän antaa teidän enemmän aikaa viipyä korvessa, ja niin te turmelette kaiken tämän kansan.

15. Sillä jos te teitän käänätte hänestä pois nijn hän anda teidän enämmän aica wijpyä corwesa ja nijn te hucutatte caiken tämän Canssan.

15 For if you* turn away from after him, he will yet again leave them in the wilderness and you* will destroy all this people.

15. For if ye turn away from after him, he will yet again leave them in the wilderness; and ye shall destroy all this people.

15. Denn wo ihr euch von ihm wendet, so wird er auch noch länger sie lassen in der Wüste, und ihr werdet dies Volk alles verderben.

15. Si os volviereis de en pos de él, él volverá otra vez a dejarlo en el desierto, y destruiréis a todo este pueblo.

15 Если вы отвратитесь от Него, то Он опять оставит его в пустыне, ивы погубите весь народ сей.

16. Niin he lähestyivät häntä ja sanoivat: Karjatarhoja me vain rakentaisimme tänne laumoillemme ja kaupunkeja vaimojamme ja lapsiamme varten,

16. Niin he kävivät edes ja sanoivat: me rakennamme ainoastansa tähän pihatoita karjallemme, ja kaupungeita lapsillemme.

16. Nijn he käwit edes ja sanoit: me rakennam ainoastans tähän pihatoita meidän carjallem ja Caupungeita meidän lapsillem.

16 And they came near to him and said, We will build sheepfolds here for our cattle and cities for our little ones,

16. And they came near unto him, and said, We will build sheepfolds here for our cattle, and cities for our little ones:

16. Da traten sie herzu und sprachen: Wir wollen nur Schafhürden hier bauen für unser Vieh und Städte für unsere Kinder;

16. Entónces ellos se llegaron a él, y dijeron: Edificaremos aquí majadas para nuestro ganado, y ciudades para nuestros niños:

16 И подошли они к нему и сказали: мы построим здесь овчие дворы длястад наших и города для детей наших;

17. mutta itse me varustautuisimme ja rientäisimme israelilaisten etunenässä, kunnes saisimme viedyksi heidät määräpaikkoihinsa, mutta meidän vaimomme ja lapsemme asuisivat sillä aikaa varustetuissa kaupungeissa maan asukkailta rauhassa.

17. Mutta me tahdomme olla joudukkaat varustettuina käymään Israelin lasten edellä, siihenasti että me johdatamme heitä sioillensa; vaan lapsemme ovat näissä vahvoissa kaupungeissa maan asuvaisten tähden.

17. Mutta me hangidzem käymän Israelin lasten edellä sijhenasti että me johdatam heitä sioillens waan meidän lapsem owat nijsä wahwois Caupungeis maan asuwaisten tähden.

17 but we ourselves will be ready armed to go before the sons of Israel, until we have brought them to their place. And our little ones will dwell in the fortified cities because of the inhabitants of the land.

17. But we ourselves will go ready armed before the children of Israel, until we have brought them unto their place: and our little ones shall dwell in the fenced cities because of the inhabitants of the land.

17. wir aber wollen uns rüsten vornan vor den Kindern Israel her, bis daß wir sie bringen an ihren Ort. Unsre Kinder sollen in den verschlossenen Städten bleiben um der Einwohner willen des Landes.

17. Y nosotros nos armaremos, e iremos con diligencia delante de los hijos de Israel, hasta que los metamos en su lugar: y nuestros niños quedarán en ciudades fuertes a causa de los moradores de la tierra.

17 сами же мы первые вооружимся и пойдем пред сынами Израилевыми, доколе не приведем их в места их; а дети наши пусть останутся в укрепленных городах, для безопасности от жителей земли;

18. Emme me palaisi kotiimme, ennenkuin israelilaiset ovat saaneet haltuunsa kukin perintöosansa,

18. Emme myös palaja huoneisiimme, siihenasti että Israelin lapset itsekukin saavat perintönsä.

18. En me myös palaja cotia päin sijhenasti että Israelin lapset idzecukin saawat perindöns.

18 We will not return to our houses until the sons of Israel have inherited every man his inheritance.

18. We will not return unto our houses, until the children of Israel have inherited every man his inheritance.

18. Wir wollen nicht heimkehren, bis die Kinder Israel einnehmen ein jeglicher sein Erbe.

18. No volveremos a nuestras casas hasta que los hijos de Israel posean cada uno su heredad:

18 не возвратимся в домы наши, доколе не вступят сыны Израилевы каждый в удел свой;

19. sillä me emme tahdo perintöosaa heidän kanssansa tuolta puolen Jordanin emmekä kauempaa, vaan meidän perintöosamme on joutunut meille tältä puolelta Jordanin, itään päin.

19. Sillä emme tahdo heidän kanssa periä toisella puolella Jordania eli etempää; vaan meidän perintömme olkoon tällä puolella Jordania itään päin.

19. Sillä en me tahdo heidän cansans periä sillä puolen Jordanin waan meidän perindöm olcon tällä puolella Jordania itän päin.

19 For we will not inherit with them on the other side of the Jordan and forward, because our inheritance has fallen to us on this side of the Jordan eastward.

19. For we will not inherit with them on yonder side Jordan, or forward; because our inheritance is fallen to us on this side Jordan eastward.

19. Denn wir wollen nicht mit ihnen erben jenseit des Jordans, sondern unser Erbe soll uns diesseit des Jordan gegen Morgen gefallen sein.

19. Porque no tomaremos heredad con ellos tras el Jordán ni adelante, por cuanto tendremos ya nuestra heredad de estotra parte del Jordán al oriente.

19 ибо мы не возьмем с ними удела по ту сторону Иордана и далее, если удел нам достанется по эту сторону Иордана, к востоку.

20. Niin Mooses vastasi heille: Jos näin teette, jos Herran edessä varustaudutte sotaan

20. Ja Moses sanoi heille: jos tämän teette, että hankitsette teitänne sotaan Herran edessä,

20. Moses sanoi heille: jos te tämän teette että te hangidzet teitän sotaan HERran edes.

20 And Moses said to them, If you* will do this thing, if you* will arm yourselves to go before Jehovah to the war,

20. And Moses said unto them, If ye will do this thing, if ye will go armed before the LORD to war,

20. Mose sprach zu Ihnen: Wenn ihr das tun wollt, daß ihr euch rüstet zum Streit vor dem HERRN,

20. Entónces Moisés les respondió: Si lo hiciereis así, si os armareis delante de Jehová para la guerra,

20 И сказал им Моисей: если вы это сделаете, если вооруженные пойдете на войну пред Господом,

21. ja teistä jokainen, sotaan varustettuna, menee Jordanin yli Herran edessä niin pitkäksi aikaa, kunnes on karkoittanut vihollisensa edestään,

21. Niin menkäät Herran edessä Jordanin ylitse, jokainen kuin teistä hankittu on, siihenasti että hän ajaa kaikki vihollisensa pois kasvoinsa edestä,

21. Nijn mengät HERran edellä Jordanin ylidze jocainen cuin teistä hangittu on sijhenasti että te ajatte caicki wiholiset pois hänen caswons edestä.

21 and every armed man of you* will pass over the Jordan before Jehovah, until he has driven out his enemies from before him,

21. And will go all of you armed over Jordan before the LORD, until he hath driven out his enemies from before him,

21. so zieht über den Jordan vor dem HERRN, wer unter euch gerüstet ist, bis daß er seine Feinde austreibe von seinem Angesicht

21. Y pasareis todos vosotros armados el Jordán delante de Jehová, hasta que haya echado sus enemigos de delante de sí,

21 и пойдет каждый из вас вооруженный за Иордан пред Господом, доколе не истребит Он врагов Своих пред Собою,

22. ja te palaatte vasta senjälkeen, kuin se maa on tehty alamaiseksi Herralle, niin te olette vastuusta vapaat Herran ja Israelin edessä, ja tämä maa tulee teidän omaksenne Herran edessä.

22. Ja maa tulee Herran edessä alamaiseksi; sitte pitää teidän palajaman jällensä ja oleman viattomat Herran ja Israelin edessä, ja niin tämä maa on teidän omanne Herran edessä.

22. Ja maa tule HERran edes alemmaisexi sijtte pitä teidän palajaman jällens ja oleman wiattomat HERran ja Israelin edes ja nijn tämä maa on teidän oman HERran edes.

22 and the land is subdued before Jehovah, then afterward you* will return and be guiltless towards Jehovah and towards Israel and this land will be to you* for a possession before Jehovah.

22. And the land be subdued before the LORD: then afterward ye shall return, and be guiltless before the LORD, and before Israel; and this land shall be your possession before the LORD.

22. und das Land untertan werde dem HERRN; darnach sollt ihr umwenden und unschuldig sein vor dem HERRN und vor Israel und sollt dies Land also haben zu eigen vor dem HERRN.

22. Y que la tierra sea sojuzgada delante de Jehová, y después volváis, seréis absueltos de Jehová y de Israel, y esta tierra será vuestra en heredad delante de Jehová.

22 и покорена будет земля пред Господом, то после возвратитесь и будете неповинны пред Господом и пред Израилем, и будет земля сия у вас во владении пред Господом;

23. Mutta jos ette näin tee, niin katso, te rikotte Herraa vastaan ja saatte tuntea syntinne palkan, joka kohtaa teitä.

23. Mutta jos ette niin tee, katso, niin te rikotte Herraa vastaan, ja teidän pitää tietämän teidän rikoksenne, että se käsittää teidät.

23. Mutta jos et te nijn tee cadzo nijn te ricotte HERra wastan ja teidän pitä tundeman teidän ricoxen josa hän käsittä teidän.

23 But if you* will not do so, behold, you* have sinned against Jehovah and be sure your* sin will find you* out.

23. But if ye will not do so, behold, ye have sinned against the LORD: and be sure your sin will find you out.

23. Wo ihr aber nicht also tun wollt, siehe, so werdet ihr euch an dem HERRN versündigen und werdet eurer Sünde innewerden, wenn sie euch finden wird.

23. Mas si no lo hiciereis así, he aquí, habréis pecado a Jehová, y sabéd que vuestro pecado os alcanzará.

23 если же не сделаете так, то согрешите пред Господом, и испытаете наказание загрех ваш, которое постигнет вас;

24. Rakentakaa siis itsellenne kaupunkeja vaimojanne ja lapsianne varten ja tarhoja karjallenne ja tehkää se, mitä suunne on sanonut.

24. Niin rakentakaat siis kaupungeita lapsillenne, ja pihatoita karjallenne, ja tehkäät niinkuin te sanoitte.

24. Nijn rakendacat sijs Caupungeita teidän lapsillen ja pihatoita teidän carjallen ja tehkät nijncuin te sanoitte.

24 Build for you* cities for your* little ones and folds for your* sheep and do what has proceeded out of your* mouth.

24. Build you cities for your little ones, and folds for your sheep; and do that which hath proceeded out of your mouth.

24. So bauet nun Städte für eure Kinder und Hürden für euer Vieh und tut, was ihr geredet habt.

24. Edificáos ciudades para vuestros niños, y majadas para vuestras ovejas, y hacéd lo que ha salido de vuestra boca.

24 стройте себе города для детей ваших и дворы для овец ваших и делайте, что произнесено устами вашими.

25. Niin gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat Moosekselle sanoen: Sinun palvelijasi tekevät, niinkuin herramme käskee.

25. Gadin ja Rubenin lapset sanoivat Mosekselle: sinun palvelias tekevät niinkuin minun Herrani on käskenyt.

25. Gadin ja Rubenin lapset sanoit Mosexelle: sinun palwelias tekewät nijncuin minun Herran on käskenyt.

25 And the sons of Gad and the sons of Reuben spoke to Moses, saying, Your servants will do as my lord commands.

25. And the children of Gad and the children of Reuben spake unto Moses, saying, Thy servants will do as my lord commandeth.

25. Die Kinder Gad und die Kinder Ruben sprachen zu Mose: Deine Knechte sollen tun, wie mein Herr geboten hat.

25. Y hablaron los hijos de Gad y los hijos de Ruben a Moisés, diciendo: Tus siervos harán como mi señor ha mandado.

25 И сказали сыны Гадовы и сыны Рувимовы Моисею: рабы твои сделают, как повелевает господин наш;

26. Lapsemme, vaimomme, laumamme ja kaikki juhtamme jääkööt tänne Gileadin kaupunkeihin,

26. Meidän lapsemme, emäntämme, tavaramme ja kaikki meidän karjamme pitää jäämän Gileadin kaupunkeihin.

26. Meidän lapsem emändäm tawaram ja caicki meidän carjam pitä jäämän Gileadin Caupungijn.

26 Our little ones, our wives, our flocks and all our cattle, will be there in the cities of Gilead,

26. Our little ones, our wives, our flocks, and all our cattle, shall be there in the cities of Gilead:

26. Unsre Kinder, Weiber, Habe und all unser Vieh sollen in den Städten Gileads sein;

26. Nuestros niños, nuestras mujeres, nuestros ganados, y todas nuestras bestias estarán allí en las ciudades de Galaad:

26 дети наши, жены наши, стада наши и весь скот наш останутся тут в городах Галаада,

27. mutta sinun palvelijasi lähtevät, jokainen sotaan varustettuna, sinne taisteluun Herran edessä, niinkuin herramme sanoi.

27. Mutta me sinun palvelias lähdemme kaikki yhdessä joukossa hankittuina sotaan Herran edessä, niinkuin minun Herrani sanonut on.

27. Mutta me sinun palwelias lähdem caicki yhdes joucos hangittuna sotaan HERran edes nijncuin minun Herran sanonut on.

27 but your servants will pass over, every man who is armed for war, before Jehovah to battle, as my lord says.

27. But thy servants will pass over, every man armed for war, before the LORD to battle, as my lord saith.

27. wir aber, deine Knechte, wollen alle gerüstet zum Heer in den Streit ziehen vor dem HERRN, wie mein Herr geredet hat.

27. Y tus siervos pasarán todos armados de guerra, delante de Jehová a la guerra de la manera que mi señor dice.

27 а рабы твои, все, вооружившись, как воины, пойдут пред Господомна войну, как говорит господин наш.

28. Niin Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille ja Joosualle, Nuunin pojalle, ja Israelin sukukuntien perhekuntain päämiehille,

28. Niin Moses käski heidän puolestansa pappia Eleatsaria, ja Josuaa Nunin poikaa, ja Israelin lasten sukukuntain ylimmäisiä isiä,

28. NIin Moses käski heidän puolestans pappia Eleazarit ja Josua Nunin poica ja Israelin lasten sucucundain ylimmäisiä Isiä.

28 So Moses gave charge concerning them to Eleazar the priest and to Joshua the son of Nun and to the heads of the fathers of the tribes of the sons of Israel.

28. So concerning them Moses commanded Eleazar the priest, and Joshua the son of Nun, and the chief fathers of the tribes of the children of Israel:

28. Da gebot Mose ihrethalben dem Priester Eleasar und Josua, dem Sohn Nuns, und den obersten Vätern der Stämme der Kinder Israel

28. Entónces Moisés los encomendó a Eleazar el sacerdote, y a Josué hijo de Nun, y a los príncipes de los padres de las tribus de los hijos de Israel;

28 И дал Моисей о них повеление Елеазару священнику иИисусу, сыну Навину, и начальникам племен сынов Израилевых,

29. ja Mooses sanoi heille: Jos gaadilaiset ja ruubenilaiset teidän kanssanne lähtevät Jordanin yli, jokainen varustettuna taisteluun Herran edessä, ja se maa tulee teille alamaiseksi, niin antakaa heille Gileadin maa omaksi.

29. Ja sanoi heille: jos Gadin ja Rubenin lapset menevät teidän kanssanne Jordanin ylitse, kaikki hankittuina sotaan Herran edessä, ja te saatte kaikki maan allenne, niin antakaat heille Gileadin maa omaksi.

29. Ja sanoi heille: jos Gadin ja Rubenin lapset menewät teidän cansan Jordanin ylidze caicki hangittuna sotaan HERran edes ja te saatte caiken maan alan nijn andacat heille Gileadin maa omaxi.

29 And Moses said to them, If the sons of Gad and the sons of Reuben will pass with you* over the Jordan, every man that is armed to battle, before Jehovah and the land will be subdued before you*, then you* will give them the land of Gilead for a possession,

29. And Moses said unto them, If the children of Gad and the children of Reuben will pass with you over Jordan, every man armed to battle, before the LORD, and the land shall be subdued before you; then ye shall give them the land of Gilead for a possession:

29. und sprach zu ihnen: Wenn die Kinder Gad und die Kinder Ruben mit euch über den Jordan ziehen, alle gerüstet zum Streit vor dem HERRN, und das Land euch untertan ist, so gebet ihnen das Land Gilead zu eigen;

29. Y díjoles Moisés: Si los hijos de Gad y los hijos de Ruben pasaren con vosotros el Jordán, todos armados de guerra delante de Jehová, luego que la tierra fuere sojuzgada delante de vosotros, darles heis la tierra de Galaad en posesión:

29 и сказал им Моисей: если сыны Гадовы и сыны Рувимовы перейдут с вами за Иордан, все вооружившись на войну пред Господом, и покорена будет пред вами земля, то отдайте им землю Галаад вовладение;

30. Mutta jolleivät he varustaudu ja lähde teidän kanssanne sinne, niin asettukoot teidän keskuuteenne Kanaanin maahan.

30. Vaan jos ei he mene hankittuina teidän kanssanne, niin pitää heidän perimän teidän kanssanne Kanaanin maalla.

30. Waan josei he mene hangittuna teidän cansan nijn pitä heidän perimän teidän cansan Canaan maalla.

30 but if they will not pass over with you* armed, they will have possessions among you* in the land of Canaan.

30. But if they will not pass over with you armed, they shall have possessions among you in the land of Canaan.

30. ziehen sie aber nicht mit euch gerüstet, so sollen sie unter euch erben im Lande Kanaan.

30. Mas si no pasaren armados con vosotros: entónces tendrán posesión entre vosotros en la tierra de Canaán.

30 если же не пойдут они с вами вооруженные, то они получат владение вместе с вами в земле Ханаанской.

31. Silloin gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat sanoen: Mitä Herra on puhunut sinun palvelijoillesi, sen me teemme.

31. Gadin ja Rubenin lapset vastasivat, ja sanoivat: niinkuin Herra on puhunut sinun palvelioilles, niin me teemme:

31. Gadin ja Rubenin lapset wastaisit ja sanoit: nijncuin HERra on puhunut sinun palwelioilles nijn me teem.

31 And the sons of Gad and the sons of Reuben answered, saying, As Jehovah has said to your servants, so we will do.

31. And the children of Gad and the children of Reuben answered, saying, As the LORD hath said unto thy servants, so will we do.

31. Die Kinder Gad und die Kinder Ruben antworteten und sprachen: Wie der Herr redete zu seinen Knechten, so wollen wir tun.

31. Y los hijos de Gad y los hijos de Ruben respondieron, diciendo: Lo que Jehová ha dicho a tus siervos, haremos:

31 И отвечали сыны Гадовы и сыны Рувимовы и сказали: как сказал Господь рабам твоим, так и сделаем;

32. Me lähdemme varustettuina Herran edessä Kanaanin maahan, että saisimme omaksemme perintöosan tällä puolella Jordanin.

32. Me menemme hankittuina Herran eteen Kanaanin maalle, ja omistamme perintöosamme tällä puolella Jordania.

32. Me menem hangittuna HERran edes Canaan maalle ja omistam meidän perindöosam tällä puolella Jordanin.

32 We will pass over armed before Jehovah into the land of Canaan and the possession of our inheritance (is) with us beyond the Jordan.

32. We will pass over armed before the LORD into the land of Canaan, that the possession of our inheritance on this side Jordan may be ours.

32. Wir wollen gerüstet ziehen vor dem HERRN ins Land Kanaan und unser Erbgut besitzen diesseit des Jordans.

32. Nosotros pasaremos armados delante de Jehová a la tierra de Canaán, y la posesión de nuestra heredad será de esta parte del Jordán.

32 мы пойдем вооруженные пред Господом в землю Ханаанскую, а удел владения нашего пусть будет по эту сторону Иордана.

33. Ja Mooses antoi heille, gaadilaisille ja ruubenilaisille sekä toiselle puolelle Manassen, Joosefin pojan, sukukuntaa, amorilaisten kuninkaan Siihonin valtakunnan ja Baasanin kuninkaan Oogin valtakunnan, maan ja sen kaupungit alueinensa, sen maan kaupungit yltympäri.

33. Niin Moses antoi Gadin ja Rubenin lapsille ja puolelle Manassen Josephin pojan sukukunnalle Sihonin Amorilaisten kuninkaan valtakunnan ja Ogin Basanin kuninkaan valtakunnan: maan kaupunkeinensa, jotka niissä maan äärissä ympärillä olivat.

33. Nijn Moses andoi Gadin ja Rubenin lapsille ja puolelle Manassen sucucunnalle Josephin pojan Sihonin Amorrerein waldacunnan Ja Oggin Basanin Cuningan waldacunnan caiken heidän maans Caupungeinens jotca nijsä maan äris ymbärillä olit.

33 And Moses gave to them, even to the sons of Gad and to the sons of Reuben and to the half-tribe of Manasseh the son of Joseph, the kingdom of Sihon King of the Amorites and the kingdom of Og King of Bashan, the land, according to the cities of it with (their) borders, even the cities of the land all around.

33. And Moses gave unto them, even to the children of Gad, and to the children of Reuben, and unto half the tribe of Manasseh the son of Joseph, the kingdom of Sihon king of the Amorites, and the kingdom of Og king of Bashan, the land, with the cities thereof in the coasts, even the cities of the country round about.

33. Also gab Mose den Kindern Gad und den Kindern Ruben und dem halben Stamm Manasses, des Sohnes Josephs, das Königreich Sihons, des Königs der Amoriter, und das Königreich Ogs, des Königs von Basan, das Land samt den Städten in dem ganzen Gebiete umher.

33. Así Moisés les dió, a los hijos de Gad y a los hijos de Rubén, y a la media tribu de Manasés, hijo de José, el reino de Sejón rey Amorreo, y el reino de Og rey de Basán, la tierra con sus ciudades y términos, las ciudades de la tierra al derredor.

33 И отдал Моисей им, сынам Гадовым и сынам Рувимовым, и половинеколена Манассии, сына Иосифова, царство Сигона, царя Аморрейского, и царство Ога, царя Васанского, землю с городами ее и окрестностями, – города земливо все стороны.

34. Ja gaadilaiset rakensivat Diibonin, Atarotin, Aroerin,

34. Ja Gadin lapset rakensivat Dibonin, Atarotin, Aroerin,

34. Ja Gadin lapset rakensit Dibonin Atharothin Aroerin.

34 And the sons of Gad built Dibon and Ataroth and Aroer,

34. And the children of Gad built Dibon, and Ataroth, and Aroer,

34. Da bauten die Kinder Gad Dibon, Ataroth, Aroer,

34. Y los hijos de Gad edificaron a Dibón y a Atarot, y a Aroer,

34 И построили сыны Гадовы Дивон и Атароф, и Ароер,

35. Atrot-Soofanin, Jaeserin, Jogbehan,

35. Atarot-Sophanin, Jaeserin, Jogbehanin,

35. Atrothin Sophanin Jaesarin Jegabehanin.

35 and Atroth-shophan and Jazer and Jogbehah,

35. And Atroth, Shophan, and Jaazer, and Jogbehah,

35. Atroth-Sophan, Jaser, Jogbeha,

35. Y a Rot, y a Sofam, y a Jazer, y a Jegbaa,

35 и Атароф-Шофан, и Иазер, и Иогбегу,

36. Beet-Nimran ja Beet-Haaranin varustetuiksi kaupungeiksi sekä karjatarhoja.

36. Betnimran ja Betaranin, vahvat kaupungit ja pihatot.

36. Bethnimran ja Betharan wahwat Caupungit ja pihatot.

36 and Beth-nimrah and Beth-haran: fortified cities and folds for sheep.

36. And Bethnimrah, and Bethharan, fenced cities: and folds for sheep.

36. Beth-Nimra und Beth-Haran, verschlossene Städte und Schafhürden.

36. Y a Bet-nemera, y a Bet-arán, ciudades fuertes, y majadas de ovejas.

36 и Беф-Нимру и Беф-Гаран, города укрепленные и дворы для овец.

37. Ja ruubenilaiset rakensivat Hesbonin, Elalen ja Kirjataimin,

37. Rubenin lapset rakensivat Hesbonin, Elealen, Kirjataimin,

37. Rubenin lapset rakensit Hesbonin Elealenin Kiriathaimin.

37 And the sons of Reuben built Heshbon and Elealeh and Kiriathaim,

37. And the children of Reuben built Heshbon, and Elealeh, and Kirjathaim,

37. Die Kinder Ruben bauten Hesbon, Eleale, Kirjathaim,

37. Y los hijos de Ruben edificaron a Jesebón, y a Eleale, y a Cariataim,

37 И сыны Рувимовы построили Есевон, Елеале, Кириафаим,

38. Nebon ja Baal-Meonin, joiden nimet muutettiin, sekä Sibman. Ja he panivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.

38. Ja Nebon, BaalMeonin, MusabotSemin ja Sibman, ja antoivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.

38. Nebon BaalMeonin ja muutti nimet ja Sibaman ja annoit nijlle Caupungeille nimet cuin he rakensit.

38 and Nebo and Baal-meon, (their names being changed,) and Sibmah. And they gave other names to the cities which they built.

38. And Nebo, and Baalmeon, (their names being changed,) and Shibmah: and gave other names unto the cities which they builded.

38. Nebo, Baal-Meon, und änderten die Namen, und Sibma, und gaben den Städten Namen, die sie bauten.

38. Y a Nebo, y a Baal-meón, mudados los nombres, y a Sabama, y pusieron nombres a las ciudades que edificaron.

38 и Нево, и Ваал-Меон, которых имена переменены, и Сивму, и далиимена городам, которые они построили.

39. Mutta Maakir, Manassen poika, lähti Gileadiin ja valloitti sen ja karkoitti amorilaiset, jotka asuivat siellä.

39. Ja Makirin Manassen pojan lapset menivät Gileadiin ja voittivat sen, ja ajoivat ulos Amorilaiset, jotka siellä asuivat.

39. Ja Machirin Manassen pojan lapset menit Gileadijn ja woitit sen ja ajoit ulos caicki Amorrerit jotca siellä asuit.

39 And the sons of Machir the son of Manasseh went to Gilead and took it and dispossessed the Amorites that were in it.

39. And the children of Machir the son of Manasseh went to Gilead, and took it, and dispossessed the Amorite which was in it.

39. Und die Kinder Machirs, des Sohnes Manasses, gingen nach Gilead und gewannen's und vertrieben die Amoriter, die darin waren.

39. Y los hijos de Maquir, hijo de Manasés, fueron a Galaad, y tomáronla, y echaron al Amorreo que estaba en ella.

39 И пошли сыны Махира, сына Манассиина, в Галаад, и взяли его, и выгнали Аморреев, которые были в нем;

40. Ja Mooses antoi Gileadin Maakirille, Manassen pojalle, ja hän asettui sinne.

40. Niin Moses antoi Makirille Manassen pojalle Gileadin, ja hän asui siellä.

40. Nijn Moses andoi Machirille Manassen pojalle Gileadin ja hän asui siellä.

40 And Moses gave Gilead to Machir the son of Manasseh and he dwelt in it.

40. And Moses gave Gilead unto Machir the son of Manasseh; and he dwelt therein.

40. Da gab Mose dem Machir, dem Sohn Manasses, Gilead; und er wohnte darin.

40. Y Moisés dió a Galaad a Maquir hijo de Manasés, el cual habitó en ella.

40 и отдал Моисей Галаад Махиру, сыну Манассии, и он поселился в нем.

41. Ja Jaair, Manassen poika, meni ja valloitti heidän leirikylänsä ja kutsui ne Jaairin leirikyliksi.

41. Mutta Jair Manassen poika meni, ja voitti heidän maakylänsä, jotka hän kutsui Jairin kyliksi,

41. Mutta Jair Manassen poica meni ja woitti heidän maan kyläns jotca hän cudzui Jairin kylixi.

41 And Jair the son of Manasseh went and took the towns of it and called them Havvoth-jair {Towns of Jair}.

41. And Jair the son of Manasseh went and took the small towns thereof, and called them Havothjair.

41. Jair aber, der Sohn Manasses, ging hin und gewann ihre Dörfer und hieß sie Dörfer Jairs.

41. También Jair hijo de Manasés fué, y tomó sus aldeas, y púsoles nombre Havot-jair.

41 И Иаир, сын Манассии, пошел и взял селения их, и назвал их: селения Иаировы.

42. Ja Noobah meni ja valloitti Kenatin ynnä sen alueella olevat kylät ja kutsui sen, nimensä mukaan, Noobahiksi.

42. Meni myös Noba, ja voitti Kenatin tyttärinensä, ja hän kutsui sen Nobaksi nimestänsä.

42. Meni myös Nobah ja woitti Knathin tyttärinens ja hän cudzui sen Nobahxi nimestäns.

42 And Nobah went and took Kenath and the villages of it and called it Nobah, after his own name.

42. And Nobah went and took Kenath, and the villages thereof, and called it Nobah, after his own name.

42. Nobah ging hin und gewann Knath mit seinen Ortschaften und hieß sie Nobah nach seinem Namen.

42. Asimismo Nobe fué, y tomó a Canat y sus aldeas, y púsole nombre Nobe, conforme a su nombre.

42 И Новах пошел и взял Кенаф и зависящие от него города, и назвал его своим именем: Новах.