22 luku

Baalak kutsuu Bileamin kiroamaan Israelin.

1. Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Mooabin arolle, Jordanin tuolle puolelle, Jerikon kohdalle.

1. Sitte menivät Israelin lapset sieltä, ja sioittivat heitänsä Moabin kedoille, toiselle puolelle Jordania, Jerihon kohdalla.

1. Sijtte menit Israelin lapset sieldä ja sioitit heidäns Moabitin kedoille toiselle puolelle Jordanin joca on Jerihon cohdalla.

1 And the sons of Israel journeyed and encamped in the plains of Moab beyond the Jordan at Jericho.

1. And the children of Israel set forward, and pitched in the plains of Moab on this side Jordan by Jericho.

1. Darnach zogen die Kinder Israel und lagerten sich in das Gefilde Moab jenseit des Jordans, gegenüber Jericho.

1. Y MOVIERON los hijos de Israel, y asentaron en los campos de Moab, de esta parte del Jordán de Jericó.

1 И отправились сыны Израилевы, и остановились на равнинах Моава,при Иордане, против Иерихона.

2. Mutta Baalak, Sipporin poika, näki kaiken, mitä Israel oli tehnyt amorilaisille.

2. Ja koska Balak Zipporin poika näki kaikki, mitä Israel teki Amorilaisille,

2. JA cosca Balac Ziporin poica näki caicki mitä Israel teki Amorrereille.

2 And Balak the son of Zippor saw all that Israel had done to the Amorites.

2. And Balak the son of Zippor saw all that Israel had done to the Amorites.

2. Und Balak, der Sohn Zippors, sah alles, was Israel getan hatte den Amoritern;

2. Y vió Balac, hijo de Sefor, todo lo que Israel había hecho al Amorreo.

2 И видел Валак, сын Сепфоров, все, что сделал Израиль Аморреям;

3. Ja Mooab pelkäsi tätä kansaa suuresti, kun sitä oli niin paljon; ja Mooab kauhistui israelilaisia.

3. Ja että Moabilaiset sangen suuresti pelkäsivät sitä kansaa heidän paljoutensa tähden, ja että Moabilaiset kauhistuivat Israelin lapsia,

3. Ja että Moabiterit sangen suurest pelkäisit sitä Canssa heidän paljoudens tähden ja että Moabiterit hämmästyit Israelin lapsia.

3 And Moab was exceedingly afraid of the people, because they were many. And Moab was distressed because of the sons of Israel.

3. And Moab was sore afraid of the people, because they were many: and Moab was distressed because of the children of Israel.

3. und die Moabiter fürchteten sich sehr vor dem Volk, das so groß war, und den Moabitern graute vor den Kindern Israel;

3. Y Moab temió mucho a causa del pueblo que era mucho, y angustióse Moab a causa de los hijos de Israel.

3 и весьма боялись Моавитяне народа сего, потому что он был многочислен; и устрашились Моавитяне сынов Израилевых.

4. Mooab sanoi Midianin vanhimmille: Nyt tuo lauma syö puhtaaksi kaiken meidän ympäriltämme, niinkuin härkä syö kedon vihannuuden. Ja Baalak, Sipporin poika, oli Mooabin kuninkaana siihen aikaan.

4. Niin sanoivat he Midianilaisten vanhimmille: Tämä kansa syö puhtaaksi kaikki, mitä ympäristöllämme on, niinkuin härkä syö vihannon laitumelta. Ja Balak Zipporin poika oli siihen aikaan Moabilaisten kuningas.

4. Ja sanoit Midianiterein wanhimmille: tämä Canssa syö caicki mitä meidän ymbäristölläm on nijncuin härkä syö ruohot laituimelda. Ja Balac Ziporin poica oli sijhen aican Moabiterein Cuningas.

4 And Moab said to the elders of Midian, Now will this multitude lick up all that is all around us, as the ox licks up the grass of the field. And Balak the son of Zippor was King of Moab at that time.

4. And Moab said unto the elders of Midian, Now shall this company lick up all that are round about us, as the ox licketh up the grass of the field. And Balak the son of Zippor was king of the Moabites at that time.

4. und sie sprachen zu den Ältesten der Midianiter: Nun wird dieser Haufe auffressen, was um uns ist, wie ein Ochse Kraut auf dem Felde auffrißt. Balak aber, der Sohn Zippors, war zu der Zeit König der Moabiter.

4. Y dijo Moab a los ancianos de Madián: Ahora laméra esta compañía todos nuestros al derredores, como lame el buey la grama del campo. Y Balac, hijo de Sefor, era entónces rey de Moab.

4 И сказали Моавитяне старейшинам Мадиамским: этот народ поедает теперьвсе вокруг нас, как вол поедает траву полевую. Валак же, сын Сепфоров, был царем Моавитян в то время.

5. Hän lähetti sanansaattajat Bileamin, Beorin pojan, tykö Petoriin, joka on Eufrat-virran varrella, heimolaistensa maahan, kutsumaan häntä ja käski sanoa hänelle: Katso, Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kansa; katso, se on tulvinut yli maan ja asettunut minua lähelle.

5. Ja hän lähetti sanan Petoriin, Bileamille Beorin pojalle, joka asui virran tykönä, kansansa lasten maalla, kutsumaan häntä, sanoen: katso, kansa on lähtenyt Egyptistä, katso, se peittää maan piirin, ja asettaa leirinsä minua vastaan.

5. Ja hän lähetti sanan Bileamille Beorin pojalle Pethorijn joca asui wirran tykönä hänen Canssans lasten maalla että he cudzuisit händä ja sanoisit hänelle: cadzo Canssa on lähtenyt Egyptist se peittä maan pijrin ja asetta leirins minua wastan.

5 And he sent messengers to Balaam the son of Beor, to Pethor, which is by the River, to the land of the sons of his people, to call him, saying, Behold, a people came out from Egypt. Behold, they cover the face of the earth and they abide opposite me.

5. He sent messengers therefore unto Balaam the son of Beor to Pethor, which is by the river of the land of the children of his people, to call him, saying, Behold, there is a people come out from Egypt: behold, they cover the face of the earth, and they abide over against me:

5. Und er sandte Boten aus zu Bileam, dem Sohn Beors, gen Pethor, der wohnte an dem Strom im Lande der Kinder seines Volks, daß sie ihn forderten, und ließ ihm sagen: Siehe, es ist ein Volk aus Ägypten gezogen, das bedeckt das Angesicht der Erde und liegt mir gegenüber.

5. Y envió mensajeros a Balaam hijo de Beor, a Petor, que era junto al río, en la tierra de los hijos de su pueblo, para que le llamasen, diciendo: Un pueblo ha salido de Egipto, y, he aquí, cubre la haz de la tierra, y habita delante de mí:

5 И послал он послов к Валааму, сыну Веорову, в Пефор, который на реке Евфрате , в земле сынов народа его, чтобы позвать его и сказать: вот, народ вышел из Египта и покрыл лице земли, и живет он подле меня;

6. Tule siis ja kiroa minun puolestani tämä kansa, sillä se on minua väkevämpi; ehkä minä sitten saan sen voitetuksi ja karkoitetuksi maasta. Sillä minä tiedän, että jonka sinä siunaat, se on siunattu, ja jonka sinä kiroat, se on kirottu.

6. Tule siis nyt ja kiroo minulle tämä kansa; sillä se on minua väkevämpi, että minä löisin häntä, ja hänen maaltani karkottaisin ulos; sillä minä tiedän, ketä sinä siunaat, se on siunattu, ja jota sinä kiroot, se on kirottu.

6. Tule sijs ja kiroa minulle tämä Canssa: sillä se on minua wäkewämbi että minä löisin händä ja maaldani carcotaisin: sillä minä tiedän ketä sinä siunat se on siunattu ja jota sinä kiroat se on kirottu.

6 Therefore, I beseech you, come now, curse this people for me, for they are too mighty for me. Perhaps I will prevail, that we may kill* them and that I may drive them out of the land. For I know that he whom you bless is blessed and he whom you curse is cursed.

6. Come now therefore, I pray thee, curse me this people; for they are too mighty for me: peradventure I shall prevail, that we may smite them, and that I may drive them out of the land: for I wot that he whom thou blessest is blessed, and he whom thou cursest is cursed.

6. So komm nun und verfluche mir das Volk (denn es ist mir zu mächtig), ob ich's schlagen möchte und aus dem Lande vertreiben; denn ich weiß, daß, welchen du segnest, der ist gesegnet, und welchen du verfluchst, der ist verflucht.

6. Ruégote pues ven ahora, maldíceme a este pueblo, porque es más fuerte que yo: quizá podré yo herirle, y echarle de la tierra: que yo sé que el que tú bendijeres, será bendito, y el que tú maldijeres será maldito.

6 итак приди, прокляни мне народ сей, ибо он сильнее меня: может быть, я тогда буду в состоянии поразить его и выгнать его из земли; я знаю, что кого ты благословишь, тот благословен, и кого ты проклянешь, тот проклят.

7. Niin Mooabin vanhimmat ja Midianin vanhimmat lähtivät matkaan, tietäjänpalkka mukanansa. Ja kun he saapuivat Bileamin luo, puhuivat he hänelle Baalakin sanat.

7. Ja Moabilaisten vanhimmat ynnä Midianilaisten vanhimpain kanssa menivät sinne, ja heillä oli noitumisen palkka kädessänsä. Ja koska he tulivat Bileamin tykö, sanoivat he hänelle Balakin sanat.

7. JA Moabiterein wanhimmat ynnä Midianiterein wanhimmitten cansa menit sinne: ja heillä oli noitumisen palcka kädesäns. Ja he menit Bileamin tygö ja sanoit hänelle Balakin sanat.

7 And the elders of Moab and the elders of Midian departed with the rewards of divination in their hand and they came to Balaam and spoke to him the words of Balak.

7. And the elders of Moab and the elders of Midian departed with the rewards of divination in their hand; and they came unto Balaam, and spake unto him the words of Balak.

7. Und die Ältesten der Moabiter gingen hin mit den Ältesten der Midianiter und hatten den Lohn des Wahrsagers in ihren Händen und kamen zu Bileam und sagten ihm die Worte Balaks.

7. Y fueron los ancianos de Moab, y los ancianos de Madián, con las encantaciones en su mano; y llegaron a Balaam, y dijéronle las palabras de Balac.

7 И пошли старейшины Моавитские и старейшины Мадиамские, с подаркамив руках за волхвование, и пришли к Валааму, и пересказали ему слова Валаковы.

8. Hän vastasi heille: Viipykää täällä tämä yö, niin minä annan teille vastauksen sen mukaan, kuin Herra minulle puhuu. Silloin jäivät mooabilaisten päämiehet Bileamin luo.

8. Ja hän sanoi heille: olkaat tässä yö, niin minä sanon teille vastauksen, mitä Herra minulle sanova on. Niin olivat Moabilaisten päämiehet Bileamin tykönä.

8. Ja hän sanoi hänelle: olcat täsä yö nijn minä sanon teille wastauxen mitä HERra minulle sanowa on. Nijn olit Moabiterein päämiehet Bileamin tykönä.

8 And he said to them, Lodge here this night and I will bring you* word again, as Jehovah will speak to me. And the rulers of Moab abode with Balaam.

8. And he said unto them, Lodge here this night, and I will bring you word again, as the LORD shall speak unto me: and the princes of Moab abode with Balaam.

8. Und er sprach zu ihnen: Bleibt hier über Nacht, so will ich euch wieder sagen, wie mir der HERR sagen wird. Also blieben die Fürsten der Moabiter bei Bileam.

8. Y él les dijo: Reposád aquí esta noche, y yo os recitaré las palabras, como Jehová me hablare. Así los príncipes de Moab se quedaron con Balaam.

8 И сказал он им: переночуйте здесь ночь, и дам вам ответ, как скажет мне Господь. И остались старейшины Моавитские у Валаама.

9. Niin Jumala tuli Bileamin tykö ja kysyi: Keitä ovat ne miehet, jotka ovat sinun luonasi?

9. Ja Jumala tuli Bileamin tykö ja sanoi: mitkä miehet ne sinun tykönäs ovat?

9. Ja Jumala tuli Bileamin tygö ja sanoi: mitkä miehet ne owat jotca sinun tykönäs owat.

9 And God came to Balaam and said, What men are these with you?

9. And God came unto Balaam, and said, What men are these with thee?

9. Und Gott kam zu Bileam und sprach: Wer sind die Leute, die bei dir sind?

9. Y vino Dios a Balaam, y díjole: ¿Quién son estos varones que están contigo?

9 И пришел Бог к Валааму и сказал: какие это люди у тебя?

10. Bileam vastasi Jumalalle: Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas, on lähettänyt heidät tuomaan minulle tämän sanan:

10. Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balak Zipporin poika, Moabilaisten kuningas, lähetti minun tyköni:

10. Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balac Ziporin poica Moabiterein Cuningas lähetti heidän minun tygöni.

10 And Balaam said to God, Balak the son of Zippor, King of Moab, has sent to me, (saying),

10. And Balaam said unto God, Balak the son of Zippor, king of Moab, hath sent unto me, saying,

10. Bileam sprach zu Gott: Balak, der Sohn Zippors, der Moabiter König, hat zu mir gesandt:

10. Y Balaam respondió a Dios: Balac hijo de Sefor rey de Moab ha enviado a mí, diciendo:

10 Валаам сказал Богу: Валак, сын Сепфоров, царь Моавитский, прислал их ко мне сказать :

11. Katso, kansa on lähtenyt Egyptistä ja on tulvinut yli maan; tule siis, kiroa se minun puolestani, ehkä sitten voin ryhtyä taisteluun sitä vastaan ja karkoittaa sen'.

11. Katso, kansa läksi Egyptistä ja peittää maan piirin: tule siis ja kiroo heitä minulle, että minä voisin sotia heitä vastaan ja karkottaisin heitä pois.

11. Cadzo Canssa läxi Egyptist ja peittä maan. Tule sijs ja kiroa heitä minulle että minä woisin sotia heitä wastan ja carcotaisin heitä.

11 Behold, the people came out of Egypt, it covers the face of the earth. Now, come curse them for me. Perhaps I will be able to fight against them and will drive them out.

11. Behold, there is a people come out of Egypt, which covereth the face of the earth: come now, curse me them; peradventure I shall be able to overcome them, and drive them out.

11. Siehe, ein Volk ist aus Ägypten gezogen und bedeckt das Angesicht der Erde; so komm nun und fluche ihm, ob ich mit ihm streiten möge und sie vertreiben.

11. He aquí, este pueblo, que ha salido de Egipto, cubre la haz de la tierra: ven pues ahora, y maldícemelo: quizá podré pelear con él, y echarlo.

11 вот, народ вышел из Египта и покрыл лице земли, итак приди, прокляни мне его; может быть я тогда буду в состоянии сразиться с ним и выгнать его.

12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: Älä mene heidän kanssaan äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se on siunattu.

12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: älä mene heidän kanssansa, äläkä kiroo kansaa, sillä se on siunattu.

12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: älä mene heidän cansans älä myös kiroa sitä Canssa sillä se on siunattu.

12 And God said to Balaam, You will not go with them. You will not curse the people, for they are blessed.

12. And God said unto Balaam, Thou shalt not go with them; thou shalt not curse the people: for they are blessed.

12. Gott aber sprach zu Bileam: Gehe nicht mit ihnen, verfluche das Volk auch nicht; denn es ist gesegnet.

12. Entónces Dios dijo a Balaam: No vayas con ellos, ni maldigas al pueblo; porque es bendito.

12 И сказал Бог Валааму: не ходи с ними, не проклинай народа сего, ибо он благословен.

13. Niin Bileam nousi aamulla ja sanoi Baalakin päämiehille: Menkää takaisin maahanne, sillä Herra ei ole sallinut minun lähteä teidän kanssanne.

13. Silloin Bileam nousi varhain aamulla ja sanoi Balakin päämiehille: menkäät maallenne; sillä ei Herra salli minun teidän kanssanne mennä.

13. Silloin Bileam nousi warhain amulla ja sanoi Balakin päämiehille: mengät teidän maallen: sillä ei HERra salli minua teidän cansan menemän.

13 And Balaam rose up in the morning and said to the rulers of Balak, Get into your* land, for Jehovah refuses to give me leave to go with you*.

13. And Balaam rose up in the morning, and said unto the princes of Balak, Get you into your land: for the LORD refuseth to give me leave to go with you.

13. Da stand Bileam des Morgens auf und sprach zu den Fürsten Balaks: Gehet hin in euer Land; denn der HERR will's nicht gestatten, daß ich mit euch ziehe.

13. Así Balaam se levantó por la mañana, y dijo a los príncipes de Balac: Volvéos a vuestra tierra, porque Jehová no me quiere dejar ir con vosotros.

13 И встал Валаам поутру и сказал князьям Валаковым: пойдите в землю вашу, ибо не хочет Господь позволить мне идти с вами.

14. Silloin nousivat Mooabin päämiehet ja tulivat Baalakin luo ja sanoivat: Bileam ei suostunut lähtemään meidän kanssamme.

14. Ja Moabilaisten päämiehet nousivat ja tulivat Balakin tykö, ja sanoivat: ei Bileam tahdo tulla meidän kanssamme.

14. JA Moabiterein päämiehet nousit ja tulit Balakin tygö ja sanoit: ei Bileam mene meidän cansam.

14 And the rulers of Moab rose up and they went to Balak and said, Balaam refuses to come with us.

14. And the princes of Moab rose up, and they went unto Balak, and said, Balaam refuseth to come with us.

14. Und die Fürsten der Moabiter machten sich auf, kamen zu Balak und sprachen: Bileam weigert sich, mit uns zu ziehen.

14. Y los príncipes de Moab se levantaron, y vinieron a Balac, y dijeron: Balaam no quiso venir con nosotros.

14 И встали князья Моавитские, и пришли к Валаку, и сказали ему : не согласился Валаам идти с нами.

15. Mutta Baalak lähetti uudestaan päämiehiä matkaan, vielä useampia ja arvokkaampia kuin edelliset.

15. Niin lähetti Balak päämiehet, vielä usiammat ja jalommat entisiä,

15. Nijn lähetti Balac wielä usiammat ja jalommat päämiehet endisitä.

15 And Balak sent yet again rulers, more and more honorable than they.

15. And Balak sent yet again princes, more, and more honourable than they.

15. Da sandte Balak noch größere und herrlichere Fürsten, denn jene waren.

15. Y tornó Balac a enviar otra vez más príncipes, y más honrados que estos.

15 Валак послал еще князей, более и знаменитеетех.

16. Ja he saapuivat Bileamin luo ja sanoivat hänelle: Näin sanoo Baalak, Sipporin poika: 'Älä kieltäydy tulemasta minun luokseni.

16. Jotka tultuansa Bileamin tykö sanoivat hänelle: Näin Balak Zipporin poika sanoo sinulle: älä estele tulemasta minun tyköni;

16. Jotca tulduans Bileamin tygö sanoit hänelle: näin Balac Ziporin poica sano sinulle: älä estele tulemastas minun tygöni:

16 And they came to Balaam and said to him, Thus says Balak the son of Zippor, I beseech you, let nothing hinder you from coming to me.

16. And they came to Balaam, and said to him, Thus saith Balak the son of Zippor, Let nothing, I pray thee, hinder thee from coming unto me:

16. Da die zu Bileam kamen, sprachen sie zu ihm: Also läßt dir sagen Balak, der Sohn Zippors: Wehre dich doch nicht, zu mir zu ziehen;

16. Los cuales vinieron a Balaam, y dijéronle: Así dice Balac hijo de Sefor: Ruégote que no dejes de venir a mí;

16 И пришли они к Валааму и сказали ему: так говорит Валак, сын Сепфоров: не откажись придти ко мне;

17. Sillä minä palkitsen sinut ylenpalttisesti ja teen kaiken, mitä minulta vaadit; tule siis ja kiroa minun puolestani tämä kansa.'

17. Sillä minä teen sinulle suuren kunnian, ja mitäs sanot minulle, sen minä myös teen: tule siis ja kiroo minulle tämä kansa.

17. Sillä minä teen sinulle suuren cunnian ja mitäs sanot minulle sen minä myös teen tule sijs ja kiroa minulle tämä Canssa.

17 For I will promote you to very great honor and whatever you say to me I will do. Therefore, I beseech you, come curse this people for me.

17. For I will promote thee unto very great honour, and I will do whatsoever thou sayest unto me: come therefore, I pray thee, curse me this people.

17. denn ich will dich hoch ehren, und was du mir sagst, das will ich tun; komm doch und fluche mir diesem Volk.

17. Porque honrando te honraré mucho, y todo lo que me dijeres, haré: ven pues ahora, maldíceme a este pueblo.

17 я окажу тебе великую почесть и сделаю тебе все, что ни скажешь мне; приди же, прокляни мне народ сей.

18. Mutta Bileam vastasi ja sanoi Baalakin palvelijoille: Vaikka Baalak antaisi minulle talonsa täyden hopeata ja kultaa, en sittenkään voisi, en pienessä enkä suuressa, rikkoa Herran, minun Jumalani, käskyä.

18. Niin vastasi Bileam, ja sanoi Balakin palvelioille: jos Balak antais minulle huoneensa täyden hopiaa ja kultaa, niin en minä sittenkään taida Herran minun Jumalani sanaa käydä ylitse tekemään vähää elikkä paljoa.

18. Nijn wastais Bileam ja sanoi Balakin palwelioille: jos Balac andais minulle huonens täyden hopiata ja culda en minä cuitengan HERran minun Jumalani sana käy ylidze tekemän wähä elickä paljo.

18 And Balaam answered and said to the servants of Balak, If Balak would give me his house full of silver and gold, I cannot go beyond the word of Jehovah my God, to do less or more.

18. And Balaam answered and said unto the servants of Balak, If Balak would give me his house full of silver and gold, I cannot go beyond the word of the LORD my God, to do less or more.

18. Bileam antwortete und sprach zu den Dienern Balaks: Wenn mir Balak sein Haus voll Silber und Gold gäbe, so könnte ich doch nicht übertreten das Wort des HERRN, meines Gottes, Kleines oder Großes zu tun.

18. Y Balaam respondió y dijo a los siervos de Balac: Aunque Balac me diese su casa llena de plata y oro, no puedo traspasar la palabra de Jehová mi Dios, para hacer cosa chica ni grande.

18 И отвечал Валаам и сказал рабам Валаковым: хотя бы Валак давал мне полный свой дом серебра и золота, не могу преступить повеления Господа, Бога моего, и сделать что-либо малое или великое по своему произволу;

19. Mutta jääkää nyt tänne tekin täksi yöksi, saadakseni tietää, mitä Herra vielä minulle sanoo.

19. Vaan olkaat kuitenkin tekin tämä yö tässä, niin minä tahdon tiedustaa, mitä Herra vielä minun kanssani puhuva on.

19. Waan olcat wielä tämä yö täsä tietäxeni mitä HERra wielä minun cansani puhuwa on.

19 Now therefore, I beseech you*, abide also here this night, that I may know what Jehovah will speak to me more.

19. Now therefore, I pray you, tarry ye also here this night, that I may know what the LORD will say unto me more.

19. So bleibt doch nur hier auch ihr diese Nacht, daß ich erfahre, was der HERR weiter mit mir reden werde.

19. Por tanto ruégoos ahora que reposéis aquí esta noche, para que yo sepa que me vuelve a decir Jehová.

19 впрочем, останьтесь здесь и вы на ночь, и я узнаю, что еще скажет мне Господь.

20. Niin Jumala tuli Bileamin tykö yöllä ja sanoi hänelle: Jos nämä miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin nouse ja lähde heidän kanssaan, mutta tee vain se, mitä minä sinulle sanon.

20. Silloin Jumala tuli yöllä Bileamin tykö ja sanoi hänelle: jos ne miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin nouse ja mene heidän kanssansa, vaan kuitenkin, mitä minä sinulle sanon, sen pitää sinun tekemän.

20. Silloin Jumala tuli yöllä Bileamin tygö ja sanoi hänelle: ongo ne miehet tullet cudzuman sinua? nijn nouse ja mene heidän cansans: waan cuitengin mitä minä sinulle sanon sen pitä sinun tekemän.

20 And God came to Balaam at night and said to him, If the men come to call you, rise up, go with them, but only the word which I speak to you, that will you do.

20. And God came unto Balaam at night, and said unto him, If the men come to call thee, rise up, and go with them; but yet the word which I shall say unto thee, that shalt thou do.

20. Da kam Gott des Nachts zu Bileam und sprach zu ihm: Sind die Männer gekommen, dich zu rufen, so mache dich auf und zieh mit ihnen; doch was ich dir sagen werde, das sollst du tun.

20. Y vino Dios a Balaam de noche, y díjole: Si vinieron a llamarte estos varones, levántate y vé con ellos; empero harás lo que yo te dijere.

20 И пришел Бог к Валааму ночью и сказал ему: если люди сии пришли звать тебя, встань, пойди с ними; но только делай то, что Я буду говорить тебе.

21. Ja Bileam nousi aamulla, satuloi aasintammansa ja lähti matkaan Mooabin päämiesten kanssa.

21. Niin Bileam nousi varhain aamulla, valjasti aasinsa ja seurasi Moabilaisten päämiehiä.

21. Nijn Bileam nousi warhain amulla radsasti Asins ja seurais Moabiterein päämiehiä.

21 And Balaam rose up in the morning and saddled his donkey and went with the rulers of Moab.

21. And Balaam rose up in the morning, and saddled his ass, and went with the princes of Moab.

21. Da stand Bileam des Morgens auf und sattelte seine Eselin und zog mit den Fürsten der Moabiter.

21. Así Balaam se levantó por la mañana, y cinchó su asna, y fué con los príncipes de Moab.

21 Валаам встал поутру, оседлал ослицу свою и пошел с князьями Моавитскими.

22. Mutta kun hän lähti, syttyi Jumalan viha, ja Herran enkeli asettui tielle estämään häntä, hänen ratsastaessaan aasintammallaan, kaksi palvelijaa mukanansa.

22. Mutta Jumalan viha julmistui, että hän sinne meni. Ja Herran enkeli seisoi tiellä häntä vastassa, mutta hän ajoi aasillansa ja kaksi hänen palveliaansa oli hänen kanssansa.

22. Mutta Jumalan wiha julmistui että hän sinne meni. Ja HERran Engeli astui tielle seisoman händä wastan. Mutta hän ajoi Asillans ja caxi nuorucaista hänen cansans.

22 And God's anger was kindled because he went and the messenger of Jehovah placed himself in the way for an adversary against him. Now he was riding upon his donkey and his two servants were with him.

22. And God's anger was kindled because he went: and the angel of the LORD stood in the way for an adversary against him. Now he was riding upon his ass, and his two servants were with him.

22. Aber der Zorn Gottes ergrimmte, daß er hinzog. Und der Engel des HERRN trat ihm in den Weg, daß er ihm widerstünde. Er aber ritt auf seiner Eselin, und zwei Knechte waren mit ihm.

22. Y el furor de Dios se encendió, porque él iba: y el ángel de Jehová se puso en el camino por su adversario; y él iba cabalgando sobre su asna, y dos mozos suyos con él.

22 И воспылал гнев Божий за то, что он пошел, и стал Ангел Господень на дороге, чтобы воспрепятствовать ему. Он ехал на ослице своей и с ними двое слуг его.

23. Kun aasintamma näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessänsä, niin se poikkesi tieltä ja meni peltoon. Mutta Bileam löi aasintammaa palauttaaksensa sen tielle.

23. Ja aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä ja hänen miekkansa vedetyn ulos hänen kädessänsä, niin aasi poikkesi tieltä ja meni kedolle: vaan Bileam löi aasia ohjataksensa häntä tielle.

23. Ja Asi näki HERran Engelin seisowan tiellä ja awojoman miecan hänen kädesäns nijn Asi poickeis tieldä kedolle: waan Bileam löi händä tietä myöden käymän.

23 And the donkey saw the messenger of Jehovah standing in the way, with his sword drawn in his hand and the donkey turned aside out of the way and went into the field. And Balaam killed* the donkey, to turn her into the way.

23. And the ass saw the angel of the LORD standing in the way, and his sword drawn in his hand: and the ass turned aside out of the way, and went into the field: and Balaam smote the ass, to turn her into the way.

23. Und die Eselin sah den Engel des HERRN im Wege stehen und ein bloßes Schwert in seiner Hand. Und die Eselin wich aus dem Wege und ging auf dem Felde; Bileam aber schlug sie, daß sie in den Weg sollte gehen.

23. Y el asna vió al ángel de Jehová que estaba en el camino con su espada desnuda en su mano; y apartóse el asna del camino, e iba por el campo: e hirió Balaam al asna para hacerla volver al camino.

23 И увидела ослица Ангела Господня, стоящего на дороге с обнаженным мечом в руке, и своротила ослица с дороги, и пошлана поле; а Валаам стал бить ослицу, чтобы возвратить ее на дорогу.

24. Sitten Herran enkeli asettui solaan viinitarhojen välille, jossa oli kiviaita kummallakin puolella.

24. Niin Herran enkeli astui ahtaasen tanhuaan, viinamäen vaiheelle, jossa aidat molemmin puolin olivat.

24. Nijn HERran Engeli astui ahtaseen tanhuaan winamäen aitain waihelle josa aidat molemmin puolin olit.

24 Then the messenger of Jehovah stood in a narrow path between the vineyards, a wall being on this side and a wall on that side.

24. But the angel of the LORD stood in a path of the vineyards, a wall being on this side, and a wall on that side.

24. Da trat der Engel des HERRN in den Pfad bei den Weinbergen, da auf beiden Seiten Wände waren.

24. Y el ángel de Jehová se puso en una senda de viñas, vallado de una parte y vallado de otra.

24 И стал Ангел Господень на узкой дороге, между виноградниками, где с одной стороны стена и с другой стороны стена.

25. Kun aasintamma näki Herran enkelin, niin se painautui aitaan ja likisti Bileamin jalkaa aitaa vasten. Ja hän löi sitä vielä kerran.

25. Ja koska aasi näki Herran enkelin, ahdisti hän itsensä aitaa vastaan, ja likisti Bileamin jalan aitaa vastaan, ja sitte hän kovemmin löi häntä.

25. Ja cosca Asi näki HERran Engelin ahdisti hän idzens aita wasten ja likisti Bileamin jalan aita wasten ja sijtte hän cowemmin löi händä.

25 And the donkey saw the messenger of Jehovah and she thrust herself to the wall and crushed Balaam's foot against the wall. And he killed* her again.

25. And when the ass saw the angel of the LORD, she thrust herself unto the wall, and crushed Balaam's foot against the wall: and he smote her again.

25. Und da die Eselin den Engel des HERRN sah, drängte sie sich an die Wand und klemmte Bileam den Fuß an der Wand; und er schlug sie noch mehr.

25. Y viendo el asna al ángel de Jehová apretóse a la pared, y apretó con la pared el pié de Balaam: y él volvió a herirla.

25 Ослица, увидев Ангела Господня, прижалась к стене и прижала ногу Валаамову к стене; и он опять стал бить ее.

26. Silloin Herran enkeli taas meni edemmäs ja asettui ahtaaseen paikkaan, jossa ei ollut tilaa väistyä oikealle eikä vasemmalle.

26. Niin Herran enkeli meni edespäin ja seisoi ahtaassa paikassa, kussa ei ollut varaa poiketa oikialle eli vasemmalle puolelle.

26. Nijn HERran Engeli meni edespäin caickein ahtaimbaan paickaan cusa ei ollut wara poiketa oikialle eli wasemalle puolelle.

26 And the messenger of Jehovah went further and stood in a narrow place, where was no way to turn either to the right hand or to the left.

26. And the angel of the LORD went further, and stood in a narrow place, where was no way to turn either to the right hand or to the left.

26. Da ging der Engel des HERRN weiter und trat an einen engen Ort, da kein Weg war zu weichen, weder zur Rechten noch zur Linken.

26. Y el ángel de Jehová volvió a pasar, y púsose en una angostura donde no había camino para apartar, ni a diestra, ni a siniestra.

26 Ангел Господень опять перешел и стал в тесномместе, где некуда своротить, ни направо, ни налево.

27. Kun aasintamma näki Herran enkelin, laskeutui se maahan Bileamin alla. Silloin Bileamin viha syttyi, ja hän löi aasintammaa sauvalla.

27. Ja kuin aasi näki Herran enkelin, laski hän Bileamin alla polvillensa; niin Bileam sangen suuresti vihastui ja löi aasia sauvallansa.

27. Ja cuin Asi näki HERran Engelin laski hän Bileamin ala polwillens. Nijn Bileam sangen suurest wihastui ja löi Asia sauwallans.

27 And the donkey saw the messenger of Jehovah and she lay down under Balaam. And Balaam's anger was kindled and he killed* the donkey with his staff.

27. And when the ass saw the angel of the LORD, she fell down under Balaam: and Balaam's anger was kindled, and he smote the ass with a staff.

27. Und da die Eselin den Engel des HERRN sah, fiel sie auf ihre Knie unter Bileam. Da ergrimmte der Zorn Bileams, und er schlug die Eselin mit dem Stabe.

27. Y el asno viendo al ángel de Jehová, echóse debajo de Balaam, y Balaam se enojó, e hirió al asna con el palo.

27 Ослица, увидев Ангела Господня, легла под Валаамом. И воспылал гнев Валаама, и стал он бить ослицупалкою.

28. Niin Herra avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille: Mitä minä olen sinulle tehnyt, koska lyöt minua jo kolmannen kerran?

28. Silloin Herra avasi aasin suun, ja se sanoi Bileamille: mitä minä olen rikkonut sinua vastaan, ettäs minua kolmasti hosunut olet?

28. SIlloin HERra awais Asin suun ja hän sanoi Bileamille: mitä minä olen rickonut sinua wastan ettäs minua colmasti hosunut olet?

28 And Jehovah opened the mouth of the donkey and she said to Balaam, What have I done to you, that you have struck me these three times?

28. And the LORD opened the mouth of the ass, and she said unto Balaam, What have I done unto thee, that thou hast smitten me these three times?

28. Da tat der HERR der Eselin den Mund auf, und sie sprach zu Bileam: Was habe ich dir getan, daß du mich geschlagen hast nun dreimal?

28. Entónces Jehová abrió la boca al asna, la cual dijo a Balaam: ¿Qué te he hecho, que me has herido estas tres veces?

28 И отверз Господь уста ослицы, и она сказала Валааму: что я тебесделала, что ты бьешь меня вот уже третий раз?

29. Bileam vastasi aasintammalle: Sinä olet pitänyt minua pilkkanasi. Olisipa minulla miekka kädessäni, niin nyt minä sinut tappaisin.

29. Bileam sanoi aasille: ettäs pilkkasit minua. Jos minun kädessäni miekka olis, niin minä sinun tappaisin.

29. Bileam sanoi Asille: ettäs pilckaisit minua: josca minun kädesäni miecka olis nijn minä sinun tappaisin.

29 And Balaam said to the donkey, Because you have mocked me. I would there were a sword in my hand, for now I would have killed you.

29. And Balaam said unto the ass, Because thou hast mocked me: I would there were a sword in mine hand, for now would I kill thee.

29. Bileam sprach zur Eselin: Daß du mich höhnest! ach, daß ich jetzt ein Schwert in der Hand hätte, ich wollte dich erwürgen!

29. Y Balaam respondió al asna: Porque has escarnecido de mí: ojalá tuviera espada en mi mano, que ahora te matara.

29 Валаам сказал ослице: за то, что ты поругалась надо мною; если бы у меня в руке был меч, то я теперь же убил бы тебя.

30. Mutta aasintamma sanoi Bileamille: Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut kaiken aikasi tähän päivään asti? Onko minun ollut tapana tehdä sinulle näin? Hän vastasi: Ei.

30. Sanoi aasi Bileamille: enkö minä ole sinun aasis, jolla sinä tähän asti ajanut olet? olenko siis minä ikänä ennen niin tehnyt sinua vastaan ? Hän vastasi: et.

30. Sanoi Asi Bileamille: engöstä minä sinun Asis ole jolla sinä tähän asti ajoit? olengo sijs minä ikänäns ennen nijn tehnyt sinua wastan? Hän wastais: et.

30 And the donkey said to Balaam, Am not I your donkey, upon which you have ridden all your life long to this day? Was I ever accustomed to do so to you? And he said, No.

30. And the ass said unto Balaam, Am not I thine ass, upon which thou hast ridden ever since I was thine unto this day? was I ever wont to do so unto thee? And he said, Nay.

30. Die Eselin sprach zu Bileam: Bin ich nicht deine Eselin, darauf du geritten bist zu deiner Zeit bis auf diesen Tag? Habe ich auch je gepflegt, dir also zu tun? Er sprach: Nein.

30. Y el asna dijo a Balaam: ¿No soy yo tu asna? sobre mí has andado desde que has sido hasta este día, ¿he acostumbrado a hacerlo así contigo? Y él respondió: No.

30 Ослица же сказала Валааму: не я ли твоя ослица, на которой ты ездил сначала до сего дня? имела ли я привычку так поступать с тобою? Он сказал: нет.

31. Niin Herra avasi Bileamin silmät, niin että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessänsä. Silloin hän kumartui ja heittäytyi kasvoilleen.

31. Silloin avasi Herra Bileamin silmät, että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, ja avoimen miekan hänen kädessänsä; ja hän kumarsi, ja lankesi kasvoillensa.

31. Silloin awais HERra Bileamin silmät että hän näki HERran Engelin seisowan tiellä ja awojoman miecan hänen kädesäns ja hän cumarsi händä ja langeis caswoillens.

31 Then Jehovah opened the eyes of Balaam and he saw the messenger of Jehovah standing in the way, with his sword drawn in his hand. And he bowed his head and fell on his face.

31. Then the LORD opened the eyes of Balaam, and he saw the angel of the LORD standing in the way, and his sword drawn in his hand: and he bowed down his head, and fell flat on his face.

31. Da öffnete der HERR dem Bileam die Augen, daß er den Engel des HERRN sah im Wege stehen und ein bloßes Schwert in seiner Hand, und er neigte und bückte sich mit seinem Angesicht.

31. Entónces Jehová desatapó los ojos a Balaam, y vió al ángel de Jehová, que estaba en el camino, y tenía su espada desnuda en su mano: entónces él se abajó e inclinó su cabeza y postróse sobre su rostro.

31 И открыл Господь глаза Валааму, и увидел он Ангела Господня, стоящего на дороге с обнаженным мечом в руке, и преклонился, и пал на лице свое.

32. Niin Herran enkeli sanoi hänelle: Minkätähden olet lyönyt aasintammaasi jo kolme kertaa? Katso, minä olen tullut sinua estämään, sillä ajattelemattomasti sinä olet lähtenyt tälle matkalle vastoin minun tahtoani.

32. Niin sanoi Herran enkeli hänelle: miksi sinä jo kolmasti sinun aasias hosuit? katsos, minä läksin sinua vastoin seisomaan; sillä tämä tie on nurja minun edessäni.

32. Nijn sanoi HERran Engeli hänelle: mixi sinä jo colmasti sinun Asias hosuit? cadzos minä läxin sinua wastoin seisoman: sillä tämä tie on minua wastoin.

32 And the messenger of Jehovah said to him, Why have you struck your donkey these three times? Behold, I have come out as an adversary, because your way is perverse before me.

32. And the angel of the LORD said unto him, Wherefore hast thou smitten thine ass these three times? behold, I went out to withstand thee, because thy way is perverse before me:

32. Und der Engel des HERRN sprach zu ihm: Warum hast du deine Eselin geschlagen nun dreimal? Siehe, ich bin ausgegangen, daß ich dir widerstehe; denn dein Weg ist vor mir verkehrt.

32. Y el ángel de Jehová le dijo: ¿Por qué has herido tu asna estas tres veces? He aquí, yo he salido por estorbador, por eso ella se apartó del camino delante de mí:

32 И сказал ему Ангел Господень: за что ты бил ослицу твою вот уже три раза? Я вышел, чтобы воспрепятствовать тебе , потому что путь твой не прав предо Мною;

33. Mutta aasintamma näki minut ja on väistynyt minun edestäni jo kolme kertaa. Ja jos se ei olisi väistynyt minun edestäni, niin minä olisin surmannut sinut, mutta jättänyt sen elämään.

33. Ja aasi näki minun, ja poikkesi jo kolme erää minun edestäni; vaan jollei hän olisi minun edestäni poikennut, niin minä nyt sinun tappaisin ja jättäisin aasin elämään.

33. Ja Asi näki minun ja poickeis jo colme erä minun edestäni waan jollei hän olis minun edestäni poikennut nijn minä nyt sinun tappaisin ja Asi jäis elämän.

33 And the donkey saw me and turned aside before me these three times. Unless she had turned aside from me, surely now I would have even slain you and saved her alive.

33. And the ass saw me, and turned from me these three times: unless she had turned from me, surely now also I had slain thee, and saved her alive.

33. Und die Eselin hat mich gesehen und ist dreimal ausgewichen; sonst, wo sie nicht vor mir gewichen wäre, so wollte ich dich auch jetzt erwürgt und die Eselin lebendig erhalten haben.

33. Que el asna me ha visto, y se ha apartado de delante de mí estas tres veces: y si no se hubiera apartado de delante de mí, yo también ahora te matara a tí, y a ella dejara viva.

33 и ослица, видев Меня, своротила от Меня вот уже три раза; если бы она не своротила от Меня, то Я убил бы тебя, а ее оставил бы живою.

34. Niin Bileam vastasi Herran enkelille: Minä olen tehnyt syntiä; sillä minä en tiennyt, että sinä olit asettunut minua vastaan tielle. Mutta jos tämä ei ole sinulle mieleen, niin minä nyt palaan takaisin.

34. Niin Bileam sanoi Herran enkelille: minä olen syntiä tehnyt; sillä en minä tietänyt, että sinä seisoit minun vastassani tiellä. Nyt siis, jollei se sinulle kelpaa, niin minä palajan takaperin.

34. Nijn Bileam sanoi HERran Engelille: minä olen syndiä tehnyt: sillä en minä tiennyt ettäs seisoit minun wastasani tiellä ja jollei se sinulle kelpa nijn minä palajan tacaperin.

34 And Balaam said to the messenger of Jehovah, I have sinned, for I did not know that you stood in the way against me. Now therefore, if it displease you, I will get back again.

34. And Balaam said unto the angel of the LORD, I have sinned; for I knew not that thou stoodest in the way against me: now therefore, if it displease thee, I will get me back again.

34. Da sprach Bileam zu dem Engel des HERRN: Ich habe gesündigt; denn ich habe es nicht gewußt, daß du mir entgegenstandest im Wege. Und nun, so dir's nicht gefällt, will ich wieder umkehren.

34. Entónces Balaam dijo al ángel de Jehová: Yo he pecado, que no sabía que tú te ponías delante de mí en el camino: mas ahora, si te parece mal, yo me volveré.

34 И сказал Валаам Ангелу Господню: согрешил я, ибо не знал, что Ты стоишь против меня на дороге; итак, если это неприятно в очах Твоих,то я возвращусь.

35. Mutta Herran enkeli sanoi Bileamille: Mene näiden miesten kanssa, mutta puhu ainoastaan se, minkä minä sinulle puhun. Niin Bileam lähti Baalakin päämiesten kanssa.

35. Ja Herran enkeli sanoi Bileamille: mene miesten kanssa, vaan ei sinun pidä puhuman muuta, kuin minä sinulle sanon: ja Bileam seurasi Balakin päämiehiä.

35. Ja HERran Engeli sanoi hänelle: mene nijden miesten cansa waan ei sinun muuta pidä puhuman cuin minä sinulle sanon ja nijn Bileam seurais Balakin päämiehiä.

35 And the messenger of Jehovah said to Balaam, Go with the men, but only the word that I will speak to you, that you will speak. So Balaam went with the rulers of Balak.

35. And the angel of the LORD said unto Balaam, Go with the men: but only the word that I shall speak unto thee, that thou shalt speak. So Balaam went with the princes of Balak.

35. Der Engel des HERRN sprach zu ihm: Zieh hin mit den Männern; aber nichts anderes, denn was ich dir sagen werde, sollst du reden. Also zog Bileam mit den Fürsten Balaks.

35. Y el ángel de Jehová dijo a Balaam: Vé con estos varones, empero la palabra que yo te dijere, esa hablarás. Así Balaam fué con los príncipes de Balac.

35 И сказал Ангел Господень Валааму: пойди с людьми сими, только говори то, что Я буду говорить тебе. И пошел Валаам с князьями Валаковыми.

36. Kun Baalak kuuli, että Bileam oli tulossa, meni hän häntä vastaan Iir-Mooabiin, joka on Arnonia pitkin kulkevalla rajalla, uloimmalla rajalla.

36. Koska Balak kuuli Bileamin tulevan, läksi hän häntä vastaan Moabilaisten kaupunkiin, joka Arnonin rajoissa on, juuri rajan äärellä.

36. COsca Balac cuuli Bileamin tulewan läxi hän händä wastan Moabiterein Caupungijn joca Arnonin rajois on heidän ärimmäisis rajoisans.

36 And when Balak heard that Balaam came, he went out to meet him to the City of Moab, which is on the border of the Arnon, which is in the outmost part of the border.

36. And when Balak heard that Balaam was come, he went out to meet him unto a city of Moab, which is in the border of Arnon, which is in the utmost coast.

36. Da Balak hörte, daß Bileam kam, zog er aus ihm entgegen in die Stadt der Moabiter, die da liegt an der Grenze des Arnon, welcher ist an der äußersten Grenze,

36. Y oyendo Balac que Balaam venía, salió a recebirle a la ciudad de Moab, que estaba junto al término de Arnón, que es al cabo de los confines.

36 Валак, услышав, что идет Валаам, вышел навстречу ему в город Моавитский, который на границе при Арноне, что у самого предела.

37. Ja Baalak sanoi Bileamille: Enkö minä vartavasten lähettänyt kutsumaan sinua? Minkätähden et tahtonut tulla minun luokseni? Enkö minä muka voi sinua palkita?

37. Ja balak sanoi Bileamille: enkö minä sanaa lähettänyt sinun perääs, kutsumaan sinua? miksi siis et sinä tullut minun tyköni? vai luulitkos, etten minä olisi sen edestä sinua taitanut kunnioittaa?

37. Ja sanoi hänelle: engö minä sana lähettänyt sinun peräs cudzuman sinua? mixi sijs et sinä tullut minun tygöni? wai luulitcos etten minä olis sen edest sinua taitanut cunnioitta?

37 And Balak said to Balaam, Did I not earnestly send to you to call you? Why did you not come to me? Am I not able indeed to promote you to honor?

37. And Balak said unto Balaam, Did I not earnestly send unto thee to call thee? wherefore camest thou not unto me? am I not able indeed to promote thee to honour?

37. und sprach zu ihm: Habe ich nicht zu dir gesandt und dich fordern lassen? Warum bist du denn nicht zu mir gekommen? Meinst du ich könnte dich nicht ehren?

37. Y Balac dijo a Balaam: ¿No envié yo a tí a llamarte: por qué no has venido a mí? ¿No puedo yo honrarte?

37 И сказал Валак Валааму: не посылал ли я к тебе, звать тебя? почемуты не шел ко мне? неужели я в самом деле не могу почтитьтебя?

38. Mutta Bileam vastasi Baalakille: Olenhan minä nyt tullut sinun luoksesi. Mutta onko minun vallassani puhua mitään? Minkä Jumala panee minun suuhuni, sen minä puhun.

38. Ja Bileam vastasi häntä: katso, minä tulin nyt sinun tykös; vaan onko minulla voimaa mitään puhua? Sen minkä Jumala minun suuhuni antaa, sen minä puhun.

38. Ja Bileam wastais händä: cadzo minä tulin sinun tygös waan cuinga minä muuta puhun waan sen cuin Jumala minun suuhuni anda? sen minä puhun.

38 And Balaam said to Balak, Behold, I have come to you. Have I now any power at all to speak anything? The word that God puts in my mouth, that shall I speak.

38. And Balaam said unto Balak, Lo, I am come unto thee: have I now any power at all to say any thing? the word that God putteth in my mouth, that shall I speak.

38. Bileam antwortete ihm: Siehe, ich bin gekommen zu dir; aber wie kann ich etwas anderes reden, als was mir Gott in den Mund gibt? Das muß ich reden.

38. Y Balaam respondió a Balac: He aquí, yo he venido a ti: ¿más podré ahora hablar alguna cosa? La palabra que Dios pusiere en mi boca, esa hablaré.

38 И сказал Валаам Валаку: вот, я и пришел к тебе, но могу ли я что от себя сказать? что вложит Бог в уста мои, то и буду говорить.

39. Niin Bileam lähti Baalakin kanssa, ja he saapuivat Kirjat-Husotiin.

39. Ja niin Bileam meni Balakin kanssa, ja he tulivat Kujakaupunkiin,

39. Ja nijn Bileam meni Balakin cansa ja he tulit cujaCaupungijn.

39 And Balaam went with Balak and they came to Kiriath-huzoth.

39. And Balaam went with Balak, and they came unto Kirjathhuzoth.

39. Also zog Bileam mit Balak, und sie kamen in die Gassenstadt.

39. Y fué Balaam con Balac, y vinieron a la ciudad de Hucot.

39 И пошел Валаам с Валаком и пришли в Кириаф-Хуцоф.

40. Ja Baalak teurasti raavaita ja lampaita ja lähetti ne Bileamille ja päämiehille, jotka olivat hänen luonansa.

40. Ja Balak uhrasi karjaa ja lampaita, ja lähetti Bileamin ja päämiesten perään, jotka hänen kanssansa olivat.

40. Waan Balac uhrais carja ja lambaita ja lähetti Bileamin ja päämiesten perään jotca hänen cansans olit.

40 And Balak sacrificed oxen and sheep and sent to Balaam and to the rulers that were with him.

40. And Balak offered oxen and sheep, and sent to Balaam, and to the princes that were with him.

40. Und Balak opferte Rinder und Schafe und sandte davon an Bileam und an die Fürsten, die bei ihm waren.

40. Y Balac hizo matar bueyes y ovejas, y envió a Balaam, y a los príncipes que estaban con él.

40 И заколол Валак волов и овец, и послал к Валааму и князьям, которые были с ним.

41. Mutta seuraavana aamuna Baalak otti Bileamin mukaansa ja vei hänet Baamot-Baalin kukkulalle, josta hän näki reunimmaisen osan tuota kansaa.

41. Mutta huomeneltain tapahtui, että Balak otti Bileamin, ja vei hänen Baalin kukkulalle, näkemään sieltä kansan ääreen.

41. MUtta huomeneltain otti Balac Bileamin ja wie hänen Baalin cuckulalle näkemän sieldä Canssan äreen

41 And it happened in the morning, that Balak took Balaam and brought him up into the high places of Baal and he saw from there the outmost part of the people.

41. And it came to pass on the morrow, that Balak took Balaam, and brought him up into the high places of Baal, that thence he might see the utmost part of the people.

41. Und des Morgens nahm Balak den Bileam und führte ihn hin auf die Höhe Baals, daß er von da sehen konnte das Ende des Volks.

41. Y el día siguiente Balac tomo a Balaam, e hízole subir a los altos de Baal, y desde allí vió el cabo del pueblo.

41 На другой день утром Валак взял Валаама и возвел его на высотыВааловы, чтобы он увидел оттуда часть народа.