12 luku

Jeesus voidellaan Betaniassa 1 – 8 Ylipapit päättävät tappaa Lasaruksenkin, koska useat hänen tähtensä uskoivat Jeesukseen 9 – 11 Jeesus ratsastaa Jerusalemiin 12 – 19, jossa muutamat kreikkalaiset haluavat häntä nähdä 20 – 22; puhuu kirkastumisestaan ja kuolemansa tarpeellisuudesta ja kehoittaa uskomaan valkeuteen 23 – 36 Juutalaiset hylkäävät epäuskossa Kristuksen 37 – 43; hänen sanansa on tuomitseva ylenkatsojat 44 – 50.

1 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista.

1 Niin Jeesus kuusi päivää ennen pääsiäistä tuli Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän (joka oli kuollut mutta), jonka Jeesus* oli herättänyt kuolleista.

1. Kuusi päivää enne pääsiäistä tuli Jesus Betaniaan, jossa Latsarus oli, joka kuollut oli, jonka hän kuolleista herätti.

1. CUutta päiwä ennen Pääsiäistä tuli Jesus Bethaniaan josa Lazarus oli cuollut jonga hän cuolluista herätti.

1. CWtta sis peiue ennen Päsieist/ tuli Iesus Bethanian/ cussa Lazarus oli coollut/ ionga hen coolluista ylesheräytti. (Kuutta siis päiwää ennen Pääsiäistä/ tuli Jesus Bethaniaan/ kussa Lazarus oli kuollut/ jonka hän kuolleista ylösheräytti.)

2 Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan.

2 Niin he valmistivat Hänelle siellä aterian ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat Hänen kanssaan.

2. Niin he valmistivat hänelle siellä ehtoollisen, ja Martta palveli; mutta Latsarus oli yksi niistä, jotka hänen kanssansa atrioitsivat.

2. Ja he walmistit hänelle siellä ehtolisen ja Martha palweli mutta Lazarus oli yxi nijstä cuin hänen cansans atrioidzi.

2. Sielle he teit henelle Echtolisen/ ia Martha palueli/ Mutta Lazarus oli yxi nijste/ iotca henen ca'sans atrioitzit. (Siellä he teit hänelle ehtoollisen/ ja Martha palweli/ Mutta Lazarus oli yksi niistä/ jotka hänen kanssansa aterioitsit.)

3 Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

3 Silloin Maria otti naulan oikeaa kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne* hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

3. Niin Maria otti naulan turmelematointa ja kallista nardusvoidetta, ja voiteli Jesuksen jala, ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillansa. Ja huone täytettiin voiteen hajusta.

3. Nijn Maria otti naulan woidetta callist ja turmelematoinda Nardust ja woiteli Jesuxen jalat ja cuiwais hänen jalcans hiuxillans. Ja huone täytettin woiten hajusta.

3. Nin otti Maria ydhen Marcan Woidhett callist turmelematoind Nardusta/ ia woiteli Iesusen Jalghat/ ia quiuasi hiuxilla's hene' Jalcans. Mutta se Hone teutettin Woitein Haijusta. (Niin otti Maria yhden markan woidet kallista turmelematointa nardusta/ ja woiteli Jesuksen jalat/ ja kuiwasi hiuksillansa hänen jalkansa. Mutta se huone täytettiin woiteen hajusta.)

4 Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava:

4 Silloin sanoi yksi Hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot (Simonin poika), joka oli Hänet kavaltava:

4. Niin sanoi yksi hänen opetuslapsistansa, Juudas Simonin poika Iskariot, joka hänen sitte petti:

4. Nijn sanoi yxi hänen Opetuslapsistans Judas Simonin poica Ischariotes joca hänen sijtte petti:

4. Nin sanoi sis yxi henen Opetuslapsistans/ Judas Simonin poica Ischariotes/ ioca henen sijtte petti/ (Niin sanoi siis yksi hänen opetuslapsistansa/ Judas Simonin poika Ischariotes/ jonka hänen sitten petti/)

5 Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?

5 ”Miksei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?”

5. Miksi et tätä voidetta myyty kolmeensataan pennikiin, ja annettu vaivaisille?

5. Mixei tätä woidetta myyty colmeen sataan penningihin ja annettu waiwaisten?

5. Mixei teme Woidhe myyty colmen satan pe'ningin/ ia annettu waiwasten? (Miksei tämä woide myyty kolmeen sataan penninkiin/ ja annettu waiwasten?)

6 Mutta tätä hän ei sanonut sentähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu.

6 Mutta tätä hän ei sanonut sen vuoksi, että piti huolta köyhistä, vaan koska hän oli varas, ja kukkaro oli hänellä ja hän anasti, mitä siihen oli pantu.

6. Mutta hän sanoi sen, ei että hän murhetta piti vaivaisista, vaan että hän oli varas, ja hänellä oli kukkaro, jossa hän sen kantoi, mikä siihen pantu oli.

6. Ei hän sitä sanonut waiwaisten tähden mutta hän oli waras ja hänellä oli cuckaro josa hän sen candoi cuin annettin.

6. Ei hen site sanonut/ ette hen Waiwaisit totteli/ waan ette hen oli Warghas/ ia henelle oli Cuckaro/ ia ca'noi sen/ quin annetin. (Ei hän sitä sanonut/ että hän waiwaisia totteli/ waan että hän oli waras/ ja hänellä oli kukkaro/ ja kantoi sen/ kuin annettiin.)

7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle.

7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla. Hän on säilyttänyt* sen hautaamispäivääni varten.

7. Niin Jesus sanoi: anna hänen olla, hän on sen kätkenyt minun hautaamiseni päiväksi.

7. Nijn Jesus sanoi: salli hänen olla hän on sen kätkenyt minun hautamiseni päiwäxi:

7. Nin sanoi Iesus/ Salli henen olla/ hen ombi sen ketkenyt minun hautamiseni peiuexi/ (Niin sanoi Jesus/ Salli hänen olla/ hän ompi sen kätkenyt minun hautaamiseni päiwäksi/)

8 Sillä köyhät teillä aina on keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina."

8 Sillä köyhät teillä on aina keskellänne, mutta minua teillä ei ole aina."

8. Sillä teidän kykönänne ovat aina vaivaiset, mutta en minä aina teillä ole.

8. Sillä teidän cansan on aina waiwaiset mutta en minä aina teillä ole.

8. Sille ette teille ombi aina waiwaset cansan/ waan em mine ole aina teille. (Sillä että teillä ompi aina waiwaiset kanssan/ waan en minä ole aina teillä.)

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä; ja he menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista.

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että Hän oli siellä. Ja he tulivat, eivät ainoastaan Jeesuksen vuoksi, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka Hän oli herättänyt kuolleista.

9. Niin paljo kansaa Juudalaisista ymmärsi hänen siellä olevan, ja tulivat sinne, ei ainoastaan Jesuksen tähden, vaan että he olisivat myös Latsaruksen nähneet, jonka hän oli kuolleista herättänyt.

9. NIjn paljo Canssa Judalaisist ymmärsi hänen siellä olewan ja menit sinne ei ainoastans Jesuxen tähden waan että he olisit myös Lazaruxen nähnet jonga hän oli cuolluista herättänyt.

9. Nin palio canssa Juttaist ymmersit ette hen sielle oli/ ia tulit sinne/ ei waiwoin Iesusen tedhen/ waan ette he olisit mös Lazarusen nähnet/ ionga hen oli ylesheräyttenyt coolleista. (Niin paljon kansaa juuttaista ymmärsit että hän siellä oli/ ja tulit sinne/ ei waiwoin Jesuksen tähden/ waan että he olisit myös Lazaruksen nähneet/ jonka hän oli ylösheräyttänyt kuolleista.)

10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,

10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,

10. Mutta ylimmäiset papit pitivät neuvoa myös Latsarusta tappaaksensa;

10. Nijn ylimmäiset Papit pidit neuwo Lazarusta tappaxens:

10. Nin ne ylimeiset Papit pidhit neuuo Lazarusta tappaxens. (Niin ne ylimmäiset papit piti neuwo Lazarusta tappaaksensa.)

11 koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.

11 koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät ja uskoivat Jeesukseen.

11. Sillä monta Juudalaisista meni sinne hänen tähtensä, ja uskoi Jesuksen päälle.

11. Sillä monda Judalaista meni sinne hänen tähtens ja uscoi Jesuxen päälle.

11. Sille ette monda Juttaista menit sinne henen tectens/ ia wskoit Iesusen päle. (Sillä että monta juuttaista menit sinne hänen tähtensä/ ja uskoit Jesuksen päälle.)

12 Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,

12 Kun suuri kansanjoukko, joka oli tullut juhlille, seuraavana päivänä kuuli, että Jeesus tulee Jerusalemiin,

12. Toisena päivänä, kuin paljon kansaa, joka juhlalle tullut oli, kuuli Jesuksen tulleen Jerusalemiin,

12. TOisna päiwänä cosca Canssa jota paljo juhlalle tullut oli cuuli Jesuxen tullen Jerusalemijn:

12. Toisna peiuen palio Canssa quin Juhlalle tullet olit/ cwlit ette Iesus oli tullut Jerusalemin/ (Toisna päiwän paljon kansaa kuin juhlalle tulleet olit/ kuulit että Jesus oli tullut Jerusalemiin/)

13 ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!"

13 he ottivat palmujen oksia ja menivät Häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!"

13. Ottivat he palmu-oksia, menivät häntä vastaan ja huusivat: Hosianna! siunattu on se, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!

13. Otit he palmuoxia menit händä wastan ja huusit: Hosianna siunattu on se joca tule Herran nimeen Israelin Cuningas.

13. otit he Palmun oxi ia menit hende wastan ia hwsit/ Hosianna Hyuestisiugnattu se/ ioca tulepi HERRAN nimeen/ Israelin Kuningas. (otit he palmun oksia ja menit häntä wastaan ja huusit/ Hosianna hywästi siunattu se/ joka tuleepi HERRAN nimeen/ Israelin kuningas.)

14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:

14 Saatuaan nuoren aasin Jeesus istuutui sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:

14. Mutta Jesus sai yhden aasin ja istui sen päälle, niinkuin kirjoitettu on:

14. Mutta Jesus sai yhden Asintamman ja istui sen päälle nijncuin kirjoitettu on:

14. Mutta Iesus sai ydhen Asintamma' jstui sen päle/ ninquin kirioitettu ombi/ (Mutta Jesus sai yhden aasintamman istui sen päälle/ niinkuin kirjoitettu ompi/)

15 Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä.

15 ”Älä pelkää, tytär Siion. Katso, kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä.”

15. Älä pelkää, Sionin tytär! katso, sinun Kuninkaas tulee ja istuu aasin varsan päällä.

15. Zionin tytär älä pelkä cadzo sinun Cuningas tule ja istu Asin warsan päällä.

15. Ele pelke Syonin tyter/ catzo sinun Kuningas tule/ istudhen Asin warsan päle. (Älä pelkää Sionin tytär/ katso sinun kuningas tulee/ istuen aasin warsan päällä.)

16 Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.

16 Tätä Hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet. Mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli Hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän Hänelle tehneet.

16. Mutta ei hänen opetuslapsensa näitä ensinti ymmärtäneet; vaan sittekuin Jesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että nämät ovat hänestä kirjoitetut, ja että he näitä hänelle tehneet olivat.

16. Mutta ei hänen Opetuslapsens näitä ensist ymmärtänet waan sijttecuin Jesus oli kircastettu nijn he muistit että nämät olit hänestä kirjoitetut ja että he näitä hänelle tehnet olit.

16. Mutta euet henen Opetuslapsens neite ensist ymmerteneet/ waan sijtequin Iesus oli kircastettu/ silloin he muistit ette nämet olit henest kirioitetut ia ette he neite henelle technet olit. (Mutta eiwät hänen opetuslapsensa näitä ensisti ymmärtäneet/ waan sitten kuin Jesus oli kirkastettu/ silloin he muistit että nämät olit hänestä kirjoitetut ja että he näitä hänelle tehneet olit.)

17 Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä.

17 Niin kansa, joka oli Hänen kanssaan, *todisti, että Hän oli kutsunut Lasaruksen ulos haudasta ja herättänyt hänet kuolleista.*

17. Mutta se kansa todisti, joka hänen kanssansa oli, että hän Latsaruksen haudasta kutsui ja kuolleista herätti.

17. Se Canssa myös ylisti händä cuin hänen silloin cansans oli cosca hän Lazaruxen haudast cudzui ja cuolluista herätti.

17. Se Canssa/ quin oli henen mötens/ coska hen Lazarusen cutzui Haudhast/ ia ylesheräytti henen coolleista/ ylisti sen Töön. (Se kansa/ kuin oli hänen myötänsä/ koska hän Lazaruksen kutsui haudasta/ ja ylösheräytti hänen kuolleista/ ylisti sen työn.)

18 Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon.

18 Sen vuoksi kansa menikin Häntä vastaan, koska he kuulivat, että Hän oli tehnyt tämän tunnusteon.

18. Sentähden myös kansa meni häntä vastaan, että he kuulivat hänen sen ihmeen tehneeksi.

18. Sentähden Canssa meni myös händä wastan että he cuulit hänen ihmen tehnexi.

18. Senteden mös Canssa meni henen wastans ette he cwlit henen sen Merckin tehneexi. (Sentähden myös kansa meni hänen wastaansa että he kuulit hänen sen merkin tehneeksi.)

19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään".

19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Näette ettette saa mitään aikaan. Katso, maailma on mennyt Hänen perässään."

19. Niin Pharisealaiset sanoivat keskenänsä: te näette, ettette mitään aikoihin saa; katso, koko maailma juoksee hänen perässänsä.

19. Nijn Phariseuxet sanoit keskenäns: te näette ettet te mitän toimita cadzo coco mailma juoxe hänen tygöns.

19. Nin sanoit ne Phariseuset keskenens/ Te näet/ ettei te miten toimita/ catzo/ coko Mailma ioxepi henen ielkins. (Niin sanoit ne phariseukset keskenänsä/ Te näette/ ettei te mitään toimita/ katso/ koko maailma juokseepi hänen jälkeensä.)

20 Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan.

20 Oli muutamia kreikkalaisia niitten joukossa, jotka tulivat ylös juhlille palvomaan.

20. Mutta muutamat Grekiläiset olivat niistä, jotka menivät ylös juhlana rukoilemaan.

20. OLit myös muutamat Grekiläiset jotca olit mennet Juhlana rucoileman.

20. Olit mös monicadhat Grekit heiste/ iotca olit ylesmennet Juhlana Rucoleman. (Olit myös monikahdat krekit heistä/ jotka olit ylös menneet juhlana rukoilemaan.)

21 Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen".

21 Niin nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, haluamme nähdä Jeesuksen."

21. Niin he menivät Philippuksen tykö, joka oli Galilean Betsaidasta, ja rukoilivat häntä, sanoen: herra, me tahdomme nähdä Jesusta.

21. Ne menit Philippuxen tygö joca oli Bethsaidast Galileast ja rucoilit händä sanoden: Herra me tahdomme nähdä Jesusta.

21. Ne sis menit Philippusen tyge/ ioca oli Bethsaidast Galilean maalda/ ia Rucolit hende sanoden/ HERRA/ me tadhom nähdä Iesusta. (Ne siis menit Philippuksen tykö/ joka oli Bethsaidasta Galilean maalta/ ja rukoilit häntä sanoen/ HERRA/ me tahdomme nähdä Jesusta.)

22 Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle.

22 Filippus meni ja sanoi Andreaalle, ja Andreas ja Filippus [menivät ja] sanoivat (taas) Jeesukselle.

22. Philippus meni ja sanoi sen Andreakselle, ja Andreas taas ja Philippus sanoivat sen Jesukselle.

22. Philippus meni ja sanoi sen Andreaxelle: ja Andreas taas ja Philippus sanoit sen Jesuxelle.

22. Philippus tuli ia sanoi sen Andreaselle. Taas Andreas ia Philippus sanoit sen Iesuselle. (Philippus tuli ja sanoi sen Andrealle. Taas Andreas ja Philippus sanoit sen Jesukselle.)

23 Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

23 Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

23. Mutta Jesus vastasi heitä ja sanoi: aika on tullut, että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.

23. Nijn Jesus wastais heitä ja sanoi: aica on tullut että ihmisen Poica pitä kircastettaman.

23. Nin Iesus wastasi heite ia sanoi/ Se aica on tullut/ ette Inhimisen Poica pite kircastettaman. (Niin Jesus wastasi heitä ja sanoi/ Se aika on tullut/ että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.)

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.

24 Totisesti, totisesti sanon teille: Jollei vehnän jyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin; mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää.

24. Totisesti, totisesti sanon minä teille: ellei maahan pudonnut nisun jyvä kuole, niin se jää yksinänsä; mutta jos se kuolee, niin se tuo paljon hedelmää.

24. Totisest totisest sanon minä teille: ellei maahan heitetty nisun jywä cuole nijn se jää yxinäns: mutta jos hän cuole nijn hän tuo paljo hedelmätä.

24. Totisest totisest sanon mine teille/ Ellei Nisun iyue mahan heitetty/ coole/ nin se iepi yxinens. Waan ios hen coole/ nin hen palio Hedhelme canda. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ellei nisun jywä maahan heitetty/ kuole/ niin se jääpi yksinänsä. Waan jos hän kuolee/ niin hän paljon hedelmää kantaa.)

25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.

25 Joka rakastaa elämäänsä, menettää sen. Mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iäiseen elämään.

25. Joka rakastaa henkeänsä, hän kadottaa sen; mutta joka tässä maailmassa vihaa henkeänsä, hän tuottaa sen ijankaikkiseen elämään.

25. Joca racasta hengens nijn hän cadotta sen: mutta joca täsä mailmas wiha hengens nijn hän tuotta sen ijancaickiseen elämään.

25. Joca Hengens Racasta/ he' sen cadhottapi. Ja ioca Hengens wihapi tesse Mailmas/ hen sen ketkepi ijancaikisen Elemen. (Joka henkeensä rakastaa/ hän sen kadottaapi. Ja joka henkeensä wihaapi tässä maailmassa/ hän sen kätkeepi iankaikkiseen elämään.)

26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua, ja missä minä olen, siellä on myös palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

26. Jos joku minua palvelee, hän seuratkaan minua: ja kussa minä olen, siellä pitää myös minun palveliani oleman: ja jos joku minua palvelee, häntä on Isä kunnioittava.

26. Joca minua palwele hän seuratcan minua: ja cusa minä olen siellä pitä myös minun palweliani oleman. Ja joca minua palwele händä on minun Isän cunnioidzewa.

26. Joca minua paluele se seuratkan minua/ Ja cussa mine olen/ sielle pite mös minun Paluelian oleman. Ja ioca minua paluelepi/ site minun Isen pite cunnioitzeman. (Joka minua palwelee se seuratkaan minua/ Ja kussa minä olen/ siellä pitää myös minun palwelijani oleman. Ja joka minua palwleepi/ sitä minun Isän pitää kunnioitseman.)

27 Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut.

27 Nyt sieluni on järkyttynyt, ja mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin sen vuoksi olen tähän hetkeen tullut.

27. Nyt on minun sieluni suuresti murheissansa, ja mitä minun pitää sanoman? Isä, vapahda minun tästä hetkestä: kuitenkin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut.

27. Nyt on minun sielun murehisans. Ja mitä minun pitä sanoman? Isä auta minua tästä hetkestä: cuitengin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut. Isä kircasta sinun nimes.

27. Nyt ombi minun Sielun murehisans. Ja mite minun pite sanoman? Ise auta minua teste hetkeste. Quitengin mine ole' senteden tullut tehen hetkeen. Ise kirkasta sinun Nimes. (Nyt ompi minun sielun murheessansa. Ja mitä minun pitää sanoman? Isä auta minua tästä hetkestä. Kuitenkin minä olen sentähden tullut tähän hetkeen. Isä kirkasta sinun nimesi.)

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olenkin sen kirkastanut ja olen vielä kirkastava."

28. Isä, kirkasta sinun nimes. Niin ääni tuli taivaasta ja sanoi: minä olen sen kirkastanut, ja tahdon vielä nyt kirkastaa.

28. Nijn äni tuli Taiwast ja sanoi: minä olen sen kircastanut ja tahdon wielä nyt kircasta.

28. Nin tuli äni Taiuast/ ia sanoi/ Mine olen sen kircastanut/ ia tadon wiele nyt kircasta. (Niin tuli ääni taiwaasta/ ja sanoi/ Minä olen sen kirkastanut/ ja tahdon wielä nyt kirkastaa.)

29 Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli".

29 Niin kansa joka seisoi ja kuuli, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset sanoivat: "Enkeli puhutteli Häntä."

29. Niin kansa, joka läsnä seisoi ja sen kuuli, sanoi pitkäisen jylisseen. Muut sanoivat: enkeli puhutteli häntä.

29. Nijn Canssa sanoi joca läsnä seisoi ja sen cuuli: pitkäinen paucku. Waan ne muut sanoit: Engeli puhutteli händä.

29. Nin sanoi se Canssa/ quin lesse seisoi ia cwli/ Pitkenen paucku. Ne mwdh sanoit/ Engeli hende puhutteli. (Niin sanoi se kansa/ kuin läsnä seisoi ja kuuli/ Pitkäinen paukkui. Ne muut sanoit/ Enkeli häntä puhutteli.)

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

30. Jesus vastasi ja sanoi: ei tämä ääni tullut minun, vaan teidän tähtenne.

30. Jesus wastais ja sanoi: ei tämä äni tullut minun waan teidän tähten.

30. Iesus wastasi/ ia sanoi/ Ei teme äni tullut minun tecteni/ waan teiden tedhen. (Jesus wastasi/ ja sanoi/ Ei tämä ääni tullut minun tähteni/ waan teidän tähdeni.)

31 Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.

31 Nyt on tämän maailman tuomio. Nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulos.

31. Nyt tämä maailma tuomitaan: nyt tämän maailman päämies pitää heittämän ulos.

31. Nyt tämä mailma duomitan: ja tämän mailman Päämies pitä heitettämän ulos.

31. Nyt Domio kieupi temen Mailman ylitze. Nyt temen Mailman Pämies pite wlosheitettemen/ (Nyt tuomio käypi tämän maailman ylitse. Nyt tämän maailman päämies pitää ulos heitettämän/)

32 Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni."

32 Ja kun minut korotetaan maasta, vedän kaikki luokseni."

32. Ja kuin minä maasta nostetaan ylös, niin minä vedän kaikki minun tyköni.

32. Ja jos minä maasta ylönostetan nijn minä wedän caicki minun tygöni.

32. Ja ios mine maasta ylesnostetan/ nin mine wedhän caiki minun tykeni. (Ja jos minä maasta ylös nostetaan/ niin minä wedän kaikki minun tyköni.)

33 Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva.

33 Mutta tämän Hän sanoi antaen tietää, millaisella kuolemalla Hän oli kuoleva.

33. (Mutta sen hän sanoi, muistuttain millä kuolemalla hänen piti kuoleman.)

33. Mutta sen hän sanoi muistuttain millä cuolemalla hänen piti cuoleman.

33. Mutta sen hen sanoi merckiten mille coolemalla henen piti cooleman. (Mutta sen hän sanoi merkiten millä kuolemalla hänen pitää kuoleman.)

34 Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iankaikkisesti; kuinka sinä sitten sanot, että Ihmisen Poika pitää ylennettämän? Kuka on se Ihmisen Poika?"

34 Kansa vastasi Hänelle: "Olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iäti*, mutta kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika on korotettava? Kuka on tämä Ihmisen Poika?"

34. Niin kansa vastasi häntä ja sanoi: me olemme laista kuulleet Kristuksen pysyvän ijankaikkisesti: ja kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika pitää nostettaman ylös? Kuka on se Ihmisen Poika?

34. Nijn Canssa wastais händä ja sanoi: me olemma Laista cuullet Christuxen pysywän ijancaickisest ja cuinga sinä sanot: ihmisen Poica pitä ylösnostettaman?

34. Nin Ca'ssa wastasi hende/ Me olema Laista cwlleet/ ette Christus ijancaikisesta pysy/ ia quinga sis sine sanot/ Se Inhimisen Poica pite ylesnostettaman? Cuca se Inhimisen Poica on? (Niin kansa wastasi häntä/ Me olemme laista kuulleet/ että Kristus iankaikkisesti pysyy/ ja kuinka siis sinä sanot/ Se Ihmisen Poika pitää ylös nostettaman? Kuka se Ihmisen Poika on?)

35 Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee.

35 Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valo on keskellänne. Vaeltakaa niin kauan kuin teillä on valo, jottei pimeä saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, ei tiedä minne menee.

35. Niin Jesus sanoi heille: valkeus on vielä vähän aikaa teidän kanssanne, vaeltakaat niinkauvan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys teitä käsittäisi. Joka pimeydessä vaeltaa, ei hän tiedä, kuhunka hän menee.

35. Cuca ihmisen Poica se on? Jesus sanoi heille: Walkeus on wielä wähän aica teidän cansan waeldacat nijncauwan cuin teillä Walkeus on ettei pimeys teitä käsitäis.

35. Nin sanoi Iesus heille/ Wiele wehe' aica Walkeus ombi teiden cansan/ Waeltacat nincauuan quin teille Walkeus on/ ettei Pimeys teite käsiteisi. (Niin sanoi Jesus heille/ Wielä wähän aikaa walkeus ompi teidän kanssan/ Waeltakaa niin kauan kuin teillä walkeus on/ ettei pimeys teitä käsittäisi.)

36 Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

36 Niin kauan kuin teillä valo on, uskokaa valoon, jotta tulisitte valon lapsiksi." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

36. Uskokaat valkeuden päälle, niinkauvan kuin teillä valkeus on, että te tulisitte valkeuden lapsiksi. Näitä puhui Jesus ja meni pois, ja lymyi heitä.

36. Joca pimeydes waelda ei hän tiedä cuhunga hän mene. Uscocat Walkeuden päälle nijncauwan cuin teillä Walkeus on että te olisit Walkeuden lapset.

36. Joca pimies waelda/ ei hen tiedhe cuhunga hen mene. Wskocat Walkeuden päle/ nincauuan quin walkeus teille onopi/ Senpäle/ ette te madhaisit olla walkeuden Lapset. (Joka pimeäs waeltaa/ ei hän tiedä kuhunka hän mene. Uskokaat walkeuden päälle/ niin kauan kuin walkeus teillä ompi/ Sen päälle/ että te mahtaisit olla walkeuden lapset.)

37 Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen,

37 Vaikka Hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, he eivät uskoneet Häneen,

37. Ja vaikka hän teki monta ihmettä heidän nähtensä, ei he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä,

37. NÄitä puhui Jesus ja poismeni ja lymyi heildä.

37. Neite puhui Iesus ia poismeni/ ia lymyi heiden edestens. (Näitä puhui Jesus ja pois meni/ ja lymysi heidän edestänsä.)

38 että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"

38 jotta toteutuisi profeetta Jesajan sana jonka hän sanoi: "Herra, kuka on uskonut saarnaamme ja kenelle Herran käsivarsi on ilmoitettu?"

38. Että Jesaias prophetan puhe täytettäisiin, jonka hän sanoi: Herra, kuka uskoi meidän saarnamme? ja kenelle on Herran käsivarsi ilmoitettu?

38. Ja waicka hän teki monda ihmettä heidän nähtens ei he cuitengan usconet hänen päällens.

38. Ja waicka hen teki nin monda Mercki heiden edesens/ eiuet he quitenga wskoneet henen pälens/ (Ja waikka hän teki niin monta merkkiä heidän edessänsä/ eiwät he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä/)

39 Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias on vielä sanonut:

39 Sen vuoksi he eivät voineet uskoa, koska Jesaja vielä sanoi:

39. Sentähden ei he tainneet uskoa, sillä Jesaias on taas sanonut:

39. Että se puhe täytetäisin cuin Esaias Propheta sanoi: Herra cuca usco meidän saarnam? ja kenelle on Herran käsiwarsi ilmoitettu?

39. Ette se Puhe pideis teutettemen/ ionga Esaias Propheta sanoi/ HERra Cuca vskoi meidhe' sarnan/ ia kelle o'bi HERran Käsiwarsi ilmoitettu? (Että se puhe pitäisi täytettämän/ jonka Esaias propheta sanoi/ Herra kuka uskoo meidän saarnan/ ja kelle ompi Herran käsiwarsi ilmoitettu?)

40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, jotteivät he näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi, enkä minä heitä parantaisi."

40. Hän sokaisi heidän silmänsä, ja paadutti heidän sydämensä, ettei he näkisi silmillä, eikä ymmärtäisi sydämellä, ja kääntäisi itsiänsä, ja minä parantaisin heitä.

40. Sentähden ei he tainnet usco sillä Esaias on taas sanonut: hän on sogaisnut heidän silmäns ja heidän sydämens paaduttanut ettei heidän pidä näkemän silmilläns eikä sydämelläns ymmärtämän ja heitäns palauttaman että minä heitä parannaisin.

40. Senteden eiuet he tainet vsko/ Sille ette Esaias o'bi taas sanonut. Hen o'bi szoaissut heiden Silmense/ ia heiden Sydhemens padhuttanut/ ettei heiden pide näkemen Silmillens/ eikä Sydhemellens ymmertemen/ ia heitens palauttaman/ ia mine heite para'naisin. (Sen tähden eiwät he tainneet uskoa/ Sillä että Esaias ompi taas sanonut. Hän ompi sokaissut heidän silmänsä/ ja heidän sydämens paaduttanut/ ettei heidän pidä näkemään silmilläns/ eikä sydämellänsä ymmärtämään/ ja heitäns palauttamaan/ ja minä heitä parantaisin.)

41 Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä.

41 Tämän Jesaja sanoi kun näki Hänen kirkkautensa ja puhui Hänestä.

41. Nämät sanoi Jesaias, koska hän näki hänen kunniansa ja puhui hänestä.

41. Nämät sanoi Esaias cosca hän näki hänen cunnians ja puhui hänestä.

41. Nämet sanoi Esaias/ coska hen näki henen Cunnians/ ia puhui henest. (Nämät sanoi Esaias/ koska hän näki hänen kunniansa/ ja puhui hänestä.)

42 Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

42 Kuitenkin myös monet hallitusmiehistä uskoivat Häneen, mutta fariseusten vuoksi eivät tunnustaneet, jotteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

42. Kuitenkin monta myös ylimmäisistä uskoivat hänen päällensä; vaan ei he Pharisealaisten tähden sitä tunnustaneet, ettei he olisi pannaan kuulutettu.

42. Cuitengin monda ylimmäisist uscoit hänen päällens waan ei he Phariseusten tähden sitä tunnustanet ettei he olis Pannan cuulutetut:

42. Quitengin monda mös nijste Ylimeisist vskoit henen pälens/ waan ninen Phariseusten tedhe' eiuet he site tunnustaneet/ ettei he olisi Pannan culutetudh. (Kuitenkin monta myös niistä ylimmäisistä uskoit hänen päällensä/ waan niiden phariseusten tähden eiwät he sitä tunnustaneet/ ettei he olisi pannaan kuulutetut.)

43 Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.

43 Sillä he rakastivat enemmän ihmiskunniaa kuin Jumalan kunniaa.

43. Sillä he rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.

43. Sillä he racastit enämmin ihmisten cunniata cuin Jumalan cunniata.

43. Sille he Racastit enämin Inhimisten Cunniata/ quin Jumalan Cunniata. (Sillä he rakastit enemmin ihmisten kunniaa/ kuin Jumalan kunniaa.)

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan Häneen, joka on minut lähettänyt.

44. Mutta Jesus huusi ja sanoi: joka uskoo minun päälleni, ei se usko minun päälleni, vaan sen päälle, joka minun lähetti.

44. MUtta Jesus huusi ja sanoi: joca usco minun päälleni ei se usco minun päälleni waan sen päälle joca minun lähetti.

44. Mutta Iesus Hwsi ia sanoi/ Joca Usko minun päleni/ ei se Usko minun päleni/ waan sen päle/ ioca minun lehetti. (Mutta Jesus huusi ja sanoi/ Joka uskoo minin päälleni/ ei se usko minun päälleni/ waan sen päälle/ joka minun lähetti.)

45 Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt.

45 Ja joka näkee minut, näkee Hänet, joka on minut lähettänyt.

45. Ja joka minun näkee, hän näkee sen, joka minun lähetti.

45. Ja joca minun näke hän näke sen joca minun lähetti.

45. Ja ioca minun näke/ hen näke sen/ ioca minun lehetti. (Ja joka minun näkee/ hän näkee sen/ joka minun lähetti.)

46 Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

46 Olen tullut valoksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeään.

46. Minä tulin valkeudeksi maailmaan, että jokainen, joka uskoo minun päälleni, ei pidä pimeissä oleman.

46. Minä tulin mailmaan Walkeudexi että jocainen joca usco minun päälleni ei pidä pimeis oleman.

46. Mine tulin Mailmaan ydhexi Walkeudhexi/ ette Jocainen quin Minun päleni Usko/ ei pide Pimeis oleman. (Minä tulin maailmaan yhdeksi walkeudeksi/ että jokainen kuin minun päälleni uskoo/ ei pidä pimeässä olemaan.)

47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

47 Jos joku kuulee minun sanani eikä usko*, niin minä en häntä tuomitse, sillä en ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

47. Mutta jos joku minun sanani kuulee, ja ei usko, en minä häntä tuomitse; sillä en minä tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan vapahtamaan.

47. Ja joca minun sanani cuule ja ei usco en minä händä duomidze: sillä en minä tullut mailma duomidzeman waan wapahtaman.

47. Ja ioca minun Sanani cwle/ ia ei vsko/ em mine hende Domitze/ Sille etten mine tullut Mailma Domitzeman/ waan mailma wapactama'. (Ja joka minun sanaani kuulee/ ja ei usko/ en minä häntä tuomitse/ Sillä etten minä tullut maailmaa tuomitsemaan/ waan maailmaa wapahtaman.)

48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

48 Joka halveksii minua eikä ota vastaan sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.

48. Joka minun katsoo ylön, ja ei ota vastaan minun sanojani, hänellä on se, joka hänen tuomitsee: se puhe, jonka minä puhuin, pitää hänen tuomitseman viimeisenä päivänä.

48. Joca minun ylöncadzo ja ei cuule minun sanojani hänellä on se joca hänen duomidze: se puhe jonga minä puhuin pitä hänen duomidzeman wijmeisnä päiwänä.

48. Joca minun ylencatzo/ ia ei ota minu' Sanoiani/ henelle ombi se ioca henen Domitze. Se puhe ionga mine puhuin/ pite henen Domitzeman Vimeiszne peiuen. (Joka minun ylen katsoo/ ja ei ota minun sanojani/ hänellä ompi se joka hänen tuomitsee. Se puhe jonka minä puhuin/ pitää hänen tuomitseman wiimeisenä päiwänä.)

49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman.

49 Sillä en ole puhunut omiani* vaan Isä joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun on sanottava ja mitä puhuttava.

49. Sillä en minä ole itsestäni puhunut; vaan Isä, joka minun lähetti, hän on minulle käskyn antanut, mitä minun tekemän ja puhuman pitää.

49. Sillä en minä ole idzestäni puhunut waan Isä joca minun lähetti on minulle käskyn andanut mitä minun tekemän ja puhuman pitä.

49. Sille ettei mine ole itzesteni puhunut/ waan Ise ioca minun lehetti/ se on minulle keskyn andanut/ mite minun tekemen ia puhuman pite. (Sillä ettei minä ole itsestäni puhunut/ Waan Isä joka minun lähetti/ se on minulle käskyn antanut/ mitä minun tekemän ja puhuman pitää.)

50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."

Ja tiedän, että Hänen käskynsä on iäinen elämä. Mitä siis puhun, puhun niin kuin Isä on minulle sanonut."

50. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on ijankaikkinen elämä. Sentähden mitä minä puhun, sen minä puhun, niinkuin Isä on minulle sanonut.

50. Ja minä tiedän että hänen käskyns on ijancaickinen elämä. Sentähden mitä minä puhun sen minä puhun nijncuin Isä on minulle sanonut.

50. Ja mine tiedhen/ Ette henen Keskyns ombi ijancaikinen Eleme. Senteden mite mine puhun/ sen mine puhun/ nin quin Ise ombi minulle sanonut. (Ja minä tiedän/ Että hänen käskynsä ompi iankaikkinen elämä. Sentähden mitä minä puhun/ sen minä puhun/ niinkuin Isä ompi minulle sanonut.)