5 luku

Jeesus parantaa sairaan sapattina Betesdan luona 1 – 14; häntä vainotaan siitä syystä sapatinrikkojana ja Jumalan pilkkaajana 15 – 18, mutta hän todistaa jumalallisesta vallastaan ja kunniastaan 19 – 30 ja osoittaa, että Johannes Kastaja, Isä ja Mooses ovat hänestä todistaneet 31 – 47.

1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

1. Sitte oli Juudalaisten juhlapäivä, ja Jesus meni ylös Jerusalemiin.

1. SIitte oli Judalaisten Juhlapäiwä ja Jesus ylösmeni Jerusalemijn.

1. SEnielken oli Judasten Juhla peiue/ Ja Iesus ylesastui Jerusalemin. (Sen jälkeen oli judasten juhlapäiwä/ Ja Jesus ylös astui Jerusalemiin.)

2 Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.

2 Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hepreaksi on Betesda, ja sen äärellä on viisi pylväskäytävää.

2. Mutta Jerusalemissa on Lammasportin tykönä lammikko, joka Hebrean kielellä kutsutaan Betesda, jossa oli viisi vajaa,

2. Mutta Jerusalemis lammasten huonen tykönä on yxi lammicko Bethesda nimeldä josa oli wijsi waja

2. Nin ombi Jerusalemis sen La'maste' Honen tykene yxi La'micko/ ioca cutzutan Hebreaxi * Bethesda/ iolla oli wisi Waija/ (Niin ompi Jerusalemissa sen lammasten huoneen tykönä yksi lammikko/ joka kutsutaan hebreaksi Bethesda/ jolla oli wiisi wajaa/)

3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.

3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia (odottaen veden liikuttamista.)

3. Joissa makasi suuri joukko sairaita, sokeita, ontuvia, halvatuita, jotka veden liikuttamista odottivat.

3. Joisa macais paljo sairaita sokeita ramboja halwatuita jotca weden lijcuttamist odotit:

3. ioissa macasi palio Sairaita Sokeita/ Ra'boia/ Haluatuita/ ne odotit wede'ck lijumist/ (joissa makasi paljon sairaita sokeita/ rampoja/ halwatuita/ ne odotit wedenliikkumista/)

4 (Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä siihen astui, se tuli terveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa.)

4 (Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä astui siihen, tuli terveeksi, vaivasi häntä, mikä tauti tahansa.)

4. Sillä enkeli tuli alas määrätyllä ajalla lammikkoon ja sekoitti veden: joka siis ensimäisenä veteen astui, kuin se sekoitettu oli, niin se parani, ehkä missä ikänä taudissa hän oli.

4. Sillä Engeli alastuli määrätyllä ajalla lammickon ja lijcutti weden: joca ensimäisnä weteen astui cosca se lijcutettu oli nijn hän parani ehkä misä ikänäns taudis hän oli.

4. Sille ette Engeli alasastui wissille aialla siehe' Lammickoon/ ia pydhersi wedhen/ Joca nyt Ensimeisne/ wedhen pydhertyxen ielken sinne siselle astui/ hen parani/ misse ikenens Taudhis hen oli. (Sillä että enkeli alas astui wissillä ajalla siihen lammikkoon/ ja pyörsi weden/ Joka nyt ensimäisenä/ Weden pyörityksen jälkeen sinne sisälle astui/ hän parani/ missa ikänänsä taudissa hän oli.)

5 Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.

5 Siellä oli muuan mies, joka kolmekymmentä kahdeksan vuotta oli ollut sairaana.

5. Niin oli siellä mies, joka kahdeksanneljättäkymmentä ajastaikaa oli sairastanut.

5. NIjn oli siellä yxi mies joca cahdexan neljättäkymmendä ajastaica oli kipiänä maannut.

5. Nin oli sielle yxi Mies/ ioca Cadhexan neliettekymmende wootta oli Kipiä maanut. (Niin oli siellä yksi mies/ joka kahdeksan neljättäkymmentä wuotta oli kipeänä maannut.)

6 Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"

6 Kun Jeesus näki hänen makaavan ja tiesi, että hän jo kauan aikaa oli sairastanut, Hän sanoi hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"

6. Kuin Jesus hänen näki makaavan ja tunsi hänen jo kauvan sairastaneen, sanoi hän hänelle: tahdotkos tulla terveeksi?

6. Cosca Jesus sai hänen nähdä macawan ja tunsi hänen jo cauwan sairastanen sanoi hän hänelle: tahdotcos tulla terwexi?

6. Coska Iesus sai henen nähde/ cussa hen macasi/ ia tunsi ette hen io cauuan oli sairastanut/ sanoi hen henelle/ Tactocos tulla teruexi? (Koska Jesus sai hänen nähdä/ kussa hän makasi/ ja tunsi että hän jo kauwan oli sairastanut/ sanoi hän hänelle/ Tahdotkos tulla terweeksi?)

7 Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua".

7 Sairas vastasi Hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veden ollessa kuohutettuna veisi minut lammikkoon, ja kun olen menemässä, astuu toinen siihen ennen minua."

7. Sairas vastasi häntä: Herra, ei ole minulla sitä ihmistä, joka minun vie, kuin vesi sekoitettu on, lammikkoon; mutta kuin minä tulen, niin on toinen minun edelläni siihen astunut.

7. Sairas wastais händä: Herra ei ole yhtän ihmist joca minun wie weden lijcutuxes lammickon ja ennen cuin minä kerkiän nijn on jo toinen siJohen astunut.

7. Wastasi he'de se Sairas/ Herra/ Ei minull ole ycten inhimist/ ette coska wesi pydherten/ ioca minun wiepi Lammickon/ Ja ennen quin mine tulen/ io ombi toinen minun edelleni siselle astunut. (Wastasi häntä se sairas/ Herra/ Ei minulla ole yhtään ihmistä/ että koska wesi pyörehti/ joka minun wiepi lammikkoon/ Ja ennen kuin minä tulen/ jo ompi toinen minun edelläni sisälle astunut.)

8 Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".

8 Jeesus sanoi Hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy."

8. Jesus sanoi hänelle: nouse, ota vuotees ja käy.

8. Jesus sanoi hänelle: nouse ota wuotes ja mene.

8. Iesus sanoi henelle/ Nouse yles/ ota sinu' wootes ia mene. (Jesus sanoi hänelle/ Nouse ylös/ ota sinun wuoteesi ja mene.)

9 Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti.

9 Heti mies tuli terveeksi, otti vuoteensa ja kävi. Mutta sinä päivänä oli sapatti.

9. Ja kohta parani se ihminen, ja otti vuoteensa ja kävi. Ja se päivä oli sabbati.

9. Ja cohta se ihminen parani otti wuotens ja meni.

9. Ja cochta se Inhiminen parani/ ia otti henen wootens/ ia meni. (Ja kohta se ihminen parani/ ja otti hänen wuoteensa/ ja meni.)

10 Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodetta".

10 Sen vuoksi juutalaiset sanoivat parannetulle: "On sapatti. Ei sinun ole lupa kantaa vuodetta."

10. Sanoivat siis Juudalaiset paratulle: nyt on sabbati, ei sinun sovi vuodetta kantaa.

10. Ja se päiwä oli Sabbathi. Sanoit sijs Judalaiset paratulle: tänäpän on Sabbathi ei nyt ole lupa wuodetta canda.

10. Ja se sama peiue oli Sabbathi. Sanoit sis Jwttat sille/ ioca parattu oli/ Tenepene ombi Sabbathi/ Ei nyt ole lupa canda woodhettas. (Ja se sama päiwä oli Sabbathi. Sanoit siis juuttaat sille/ joka parattu oli/ Tänäpänä ompi Sabbathi./ Ei nyt ole lupa kantaa wuodettasi.)

11 Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy'."

11 Hän vastasi heille: "Hän joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy.'"

11. Hän vastasi heitä: joka minun paransi, se sanoi minulle: ota vuotees ja käy.

11. Hän wastais heitä: joca minun paransi se sanoi minulle: ota wuotes ja mene.

11. Wastasi hen heite/ Joca minun paransi/ se sanoi minulle/ Ota sinun wootes ia mene. (Wastasi hän heitä/ Joka minun paransi/ se sanoi minulle/ Ota sinun wuoteesi ja mene.)

12 He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy'?"

12 (Niin) he kysyivät häneltä: "Kuka on se mies joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy?'"

12. Niin he kysyivät häneltä: kuka on se ihminen, joka sinulle sanoi: ota vuotees ja käy?

12. He kysyit hänelle: cuca ihminen sinulle sanoi: ota wuotes ja mene.

12. Nin he kysyit henelle/ Cuca se Inhiminen ombi/ ioca sinulle sanoi/ Ota sinun wootes/ ia mene? (Niin he kysyit hänelle/ Kuka se ihminen ompi/ joka sinulle sanoi/ Ota sinun wuoteesi/ ja mene?)

13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli. Sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

13. Mutta ei parattu tietänyt, kuka se oli; sillä Jesus oli mennyt pois kansan tähden, joka siinä paikassa oli.

13. Mutta ei parattu tiennyt cuca se oli: sillä Jesus lymyis paljon Canssan tähden joca sijnä oli.

13. Mutta se ioca parattu oli ei tiennyt kenge se oli/ Sille ette Iesus oli lymenyt/ ette Canssa nijn palio oli sijne Paicas. (Mutta se joka parattu oli ei tiennyt kenkä se oli/ Sillä että Jesus oli lymynnyt/ että kansaa niin paljon oli siinä paikassa.)

14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi".

14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, olet tullut terveeksi. Älä enää syntiä harjoita, ettei mitään pahempaa sinulle tapahtuisi."

14. Sitte löysi Jesus hänen templissä ja sanoi hänelle: katso, sinä olet parattu: älä silleen syntiä tee, ettei jotain pahempaa sinulle tapahtuisi.

14. Sijtte löysi Jesus hänen Templis ja sanoi hänelle: Cadzo sinä olet parattu älä sillen syndi tee ettei pahembi cohtais sinua.

14. Senperäst leusi Iesus henen Templis/ ia sanoi henelle/ Catzos/ sine olet parattu/ Ele sillen syndi tee/ ettei iotakin pahembi sinua codhaisi. (Sen perästä löysi Jesus hänen templissä/ ja sanoi hänelle/ Katsos/ sinä olet parattu/ Älä silleen syntiä tee/ ettei jotakin pahempaa sinua kohtaisi.)

15 Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt.

15 Mies meni ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli se, joka oli tehnyt hänet terveeksi.

15. Niin se ihminen meni pois ja ilmoitti Juudalaisille, että Jesus oli se, joka hänen parantanut oli.

15. Nijn se ihminen pois meni ja ilmoitti Judalaisille että Jesus oli hänen parandanut.

15. Nin se Inhiminen poismeni/ ia ilmoitti Jwttaille/ Ette se oli Iesus/ ioca henen paransi. (Niin se ihminen pois meni/ ja ilmoitti juuttaille/ Että se oli Jesus/ joka hänen paransi.)

16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta (ja tavoittelivat Häntä tappaakseen), koska hän semmoista teki sapattina.

16 Sen vuoksi juutalaiset vainosivat Jeesusta (ja tavoittelivat Häntä tappaakseen), koska Hän teki sellaista sapattina.

16. Ja Juudalaiset vainosivat sentähden Jesusta ja etsivät häntä tappaaksensa, että hän senkaltaisia teki sabbatina.

16. Ja Judalaiset wihaisit sentähden Jesusta ja edzeit händä tappaxens että hän sencaltaisita Sabbathina teki.

16. Ja senteden wihasit Jwttahat Iesusta/ ia etzit hende tappaxens/ Ette hen sencaltaisit teki Sabbathina. (Ja sentähden wihasit juuttahat Jesusta/ ja etsit häntä tappaaksensa/ Että hän senkaltaiset teki Sabbattina.)

17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä".

17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Isäni tekee yhä* työtä, ja minä teen työtä."

17. Niin Jesus vastasi heitä: minun isäni tekee työtä hamaan tähän asti, ja minä myös teen työtä.

17. Nijn Jesus wastais heitä: minun Isän waicutta haman tähän asti ja minä myös waicutan.

17. Nin wastasi Iesus heite/ Minun Isen haman tehen asti tekepi/ Ja mine mös tegen. (Niin wastasi Jesus heitä/ Minun Isän hamaan tähän asti tekeepi/ Ja minä myös teen.)

18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

18 Sen vuoksi juutalaiset (siis) vielä enemmän tavoittelivat Häntä tappaakseen, koska Hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäkseen, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

18. Sentähden etsivät Juudalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sabbatia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.

18. Sentähden edzeit Judalaiset händä wielä enämmin tappaxens ettei hän ainoastans Sabbathi rickonut mutta myös sanoi Jumalan Isäxens ja teki idzens Jumalan caltaisexi.

18. Senteden sis Jwttat enämin etzit hende tappaxens/ Ettei hen waan Sabbathi rickonut/ mutta mös sanoi Isens Jumalaxi/ ia teki itzens Jumalan caltaisexi. (Sen tähden siis juuttaat enemmin etsit häntä tappaaksensa/ Ettei hän waan Sabbathia rikkonut/ mutta myös sanoi Isänsä Jumalaksi/ ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.)

19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Poika ei voi omatahtoisesti* mitään tehdä, paitsi mitä näkee Isän tekevän. Sillä mitä tahansa Hän tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

19. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei taida Poika itsestänsä mitään tehdä, ellei hän näe Isän tekevän; sillä mitä ikänä hän tekee, sitä myös Poika niin tekee.

19. NIin Jesus wastais ja sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei taida Poica idzestäns mitän tehdä waan mitä hän näke Isäns tekewän: sillä mitä hän teke sitä myös Poica teke.

19. Nin wastasi Iesus ia sanoi heile/ Totisest totisest/ sano' mine teille/ Ei taidha Poica itzestens miten tedhä/ waan mite he' näkepi Isens tekeue'/ Sille ette mite he' tekepi/ site sama mös Poica tekepi. (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Totisesti totisesti/ sanon minä teille/ Ei taida Poika itsestäns mitään tehdä/ waan mitä hän näkeepi Isänsä tekewän/ Sillä että mitä hän tekeepi/ sitä samaa myös Poika tekeepi.)

20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää Hänelle kaikki, mitä itse tekee, ja Hän on näyttävä Hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

20. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja osoittaa hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on vielä suurempia töitä hänelle osoittava, kuin nämät ovat, että teidän pitää ihmettelemän.

20. Sillä Isä racasta Poicans ja osotta hänelle caicki mitä hän idze teke ja hän on wielä suurembita töitä hänelle osottawa cuin nämät owat että teidän pitä ihmettelemän.

20. Sille ette Ise racastapi Poica's/ Ja osottapi caiki henelle/ mite he' itze tekepi/ ia wiele swre'bita Töite hene' pite osottama' henelle/ quin neme ouat/ Ette teide' pite ihmectelme'. (Sillä että Isä rakastaapi Poikaansa/ Ja osoittaapi kaikki hänelle/ mitä hän itse tekeepi/ ja wielä suurempia töitä hänen pitää osoittaman hänelle/ kuin nämä owat/ Että teidän pitää ihmettelemän.)

21 Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.

21 Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä tahtoo.

21. Sillä niinkuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.

21. Sillä nijncuin Isä herättä ja wirgotta cuolleita:

21. Sille ette ninquin Ise ylesheräytte Colleita ia wirgottapi/ (Sillä että niinkuin Isä ylös herättää kuolleita ja wirwoittapi/)

22 Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,

22 Eihän Isäkään tuomitse ketään, vaan on antanut kaiken tuomion Pojalle,

22. Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:

22. Nijn myös Poica wirgotta joita hän tahto:

22. Nin mös Poica wirgottapi ioita he' tactopi. (Niin myös Poika wirottaapi joita hän tahtoopi.)

23 että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.

23 jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on Hänet lähettänyt.

23. Että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niinkuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.

23. Sillä ei Isä ketän duomidze waan andoi caiken duomion Pojalle että caicki Poica cunnioitaisit nijncuin he Isäkin cunnioidzewat.

23. Sille ettei Ise ketäke' domitze/ wan caiken Domion a'noi Poialle/ Senpäle ette caiki pite cu'nioitzema' Poica/ ninquin he Ise cunnioitzeuat. (Sillä ettei Isä ketäkään tuomitse/ waan kaiken tuomion antoi Pojalle/ Sen päälle että kaikki pitää kunnioitseman Poikaa/ niinkuin he Isää kunnioitsewat.)

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

24 Totisesti, totisesti sanon teille: joka kuulee sanani ja uskoo Häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iäinen elämä, eikä hän joudu tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

24. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minun lähetti, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja ei hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään.

24. Joca ei Poica cunnioidze ei hän myös Isäkän cunnioidze joca hänen lähetti. Totisest totisest sanon minä teille: Joca cuule minun sanani ja usco sen joca minun lähetti hänellä on ijancaickinen elämä ja ei hän tule duomioon waan mene cuolemast elämähän.

24. Joca ei Poica cunnioitze/ ei se mös Ise cunnioitze/ ioca hene' lehetti. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minu' sanani cwle ia vsko sen ioca minun lehetti/ henelle ombi ijancaikine' Eleme/ Ja ei tule Domion/ wan hen waelta Colemasta Elemehen. (Joka ei Poikaa kunnioitse/ ei se myös Isää kunnioitse/ joka hänen lähetti. Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka minun sanani kuulee ja uskoo sen joka minun lähetti/ hänellä ompi iankaikkinen elämä/ Ja ei tule tuomioon/ waan hän waeltaa kuolemasta elämähän.)

25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.

25 Totisesti, totisesti sanon teille: Tulee aika ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, he elävät*.

25. Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee, ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.

25. Totisest totisest sanon minä teille: hetki tule ja nyt jo on että cuollet saawat cuulla Jumalan Pojan änen ja jotca sen cuulewat ne saawat elä:

25. Totisest totisest sanon mine teille/ Ette hetki tulepi ia nyt io on/ ette ne coolluet pite cwleman Jumalan Poian änen/ Ja ne iotca sen cwleuat/ pite eleme'. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Että hetki tuleepi ja nyt jo on/ että ne kuolleet pitää kuuleman Jumalan Pojan äänen/ Ja ne jotka sen kuulewat/ pitää elämän.)

26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.

26 Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin Hän on antanut myös Pojalle elämän olemaan Hänessä itsessään.

26. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,

26. Sillä nijncuin Isällä on elämä idzesäns nijn andoi hän myös elämän Pojalle idzesäns oleman.

26. Sille ninquin Isell on eleme itzesens/ nin hen mös annoi Poialle elemen itzesens oleman/ (Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä/ niin hän myös antoi Pojalle elämän itsessänsä oleman/)

27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.

27 Ja Hän on antanut Hänelle (myös) vallan tuomita, koska Hän on Ihmisen Poika.

27. Ja on hänellä myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika.

27. Ja on hänelle myös andannut woiman duomita: sillä hän on ihmisen Poica.

27. Ja on mös henelle andanut woiman domita/ sentäden ette he' on Inhimise' * Poica. (Ja on myös hänelle antanut woiman tuomita/ sentähden että hän on Ihmisen Poika.)

28 Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä

28 Älkää ihmetelkö tätä. Sillä hetki tulee, jolloin kaikki haudoissa olevat kuulevat Hänen äänensä

28. Älkää tätä ihmetelkö; sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä.

28. Älkät ihmetelkö sillä hetki tule jona caicki ne jotca haudois owat saawat cuulla hänen änens.

28. Elket site imectelkö/ Sille ette hetki tulepi/ Jossa caiki ne iotca Haudhois ouat/ pite henen änens cwleman. (Älkäät sitä ihmetelkö/ Sillä että hetki tuleepi/ Jossa kaikki ne jotka haudoissa owat/ pitää hänen äänensä kuuleman.)

29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

29. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen.

29. Ja pitä edestuleman ne jotca hywä tehnet owat elämän ylösnousemiseen mutta jotca paha tehnet owat duomion ylösnousemiseen.

29. Ja pite edheskeumen/ iotca hyue tehnet ouat/ Elemen ylesnousemiseen/ Mutta ne iotca paha tehnet ouat/ Domion ylesnousemiseen. (Ja pitää edeskäymän/ jotka hywää tehneet owat/ Elämän ylösnousemiseen/ Mutta ne jotka pahaa tehneet owat/ tuomion ylösnousemiseen.)

30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.

30 En voi omatahtoisesti* mitään tehdä. Niin kuin kuulen, niin tuomitsen. Ja minun tuomioni on oikea, sillä en kysy omaa tahtoani, vaan Isän tahtoa, Hänen, joka on minut lähettänyt.

30. En minä itsestäni taida mitään tehdä: niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikia; sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.

30. En minä idzestäni woi mitän tehdä: nijncuin minä cuulen nijn minä duomidzen ja minun duomion on oikia: sillä en minä edzi minun tahtoani waan Isän tahto joca minun on lähettänyt.

30. Em mine woi itzesteni miten tehdä. Ninquin mine cwlen nin mine domitzen/ ia minun domion ombi oikeia/ Sille etten mine etzi minun tactoni/ wan Isen tacto/ ioca minun lehettänyt ombi. (En minä woi itsestäni mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen niin minä tuomitsen/ ja minun tuomio ompi oikea/ Sillä etten minä etsi minun tahtoani/ waan Isän tahto/ joka minun lähettänyt ompi.)

31 Jos minä itsestäni todistan, ei minun todistukseni ole pätevä.

31 Jos todistan itsestäni, todistukseni ei ole pätevä.

31. Jos minä itsestäni todistaisin, niin ei minun todistukseni olisi tosi.

31. Jos minä idzestäni todistaisin nijn ei minun todistuxen olis tosi.

31. Jos mine itzesteni todistaisin/ nin ei olisi minun todistuxen tosi/ (Jos minä itsestäni todistaisin/ niin ei olisi minun todistuksen tosi/)

32 On toinen, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että se todistus, jonka hän minusta todistaa, on pätevä.

32 On toinen, joka todistaa minusta, ja tiedän, että todistus, jonka Hän minusta todistaa, on pätevä.

32. Toinen on, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että hänen todistuksensa on tosi, jonka hän minusta todistaa.

32. Toinen todista minusta ja minä tiedän että hänen todistuxens on tosi cuin hän minusta todista.

32. Toinen ombi ioca todistapi minusta/ ia mine tieden ette henen todistuxens ombi tosi/ ionga hen minusta todhista. (Toinen ompi joka todistaapi minusta/ ja minä tiedän että hänen todistuksensa ompi tosi/ jonka hän minusta todistaa.)

33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totta on.

33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti totuuden puolesta.

33. Te lähetitte Johanneksen tykö, ja hän todisti totuuden.

33. Te lähetitte Johannexen tygö ja hän todisti totuuden.

33. Te lehetitte Johannesen tyge/ ia hen todisti totudhen. (Ja lähetitte Johanneksen tykö/ ja hän todisti totuuden.)

34 Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte.

34 Mutta minä en ota vastaan todistusta ihmiseltä, vaan sanon tämän, jotta te pelastuisitte.

34. Mutta en minä ihmiseltä todistusta ota; vaan minä sanoin näitä, että te autuaaksi tulisitte.

34. Mutta en minä ihmiseldä todistust ota waan minä sanon sen että te autuaxi tulisitta.

34. Mutta em mine inhimiselde todistust ota/ Wan sen mine sanon senpäle ette te autuaxi tulisitta. (Mutta en minä ihmisiltä todistusta ota/ Waan sen minä sanon sen päälle että te autuaaksi tulisitte.)

35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte ainoastaan hetken iloitella hänen valossansa.

35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te halusitte hetken iloitella hänen valossaan.

35. Hän oli palavainen ja paistavainen kynttilä; mutta te tahdoitte ainoastaan vähän aikaan riemuita hänen valkeudessansa.

35. Hän oli palawainen ja paistawainen Kyntilä mutta te tahdoitta ainoastans wähän aica riemuita hänen walkeudesans.

35. Hen oli palauainen ia paistauainen Kynttele/ Mutta te tahdoitta wehen aica riemuita henen walkeudesans. (Hän oli palawainen ja paistawainen kynttilä/ Mutta te tahdoitte wähän aikaa riemuita hänen walkeudessansa.)

36 Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

36 Minulla on kuitenkin suurempi todistus kuin Johanneksen. Sillä ne teot, jotka Isä on antanut minulle, että ne täyttäisin, itse ne teot, jotka teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

36. Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johanneksen; sillä ne työt, jotka Isä antoi minulle täyttääkseni, ne työt, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä minun lähetti,

36. Mutta minulla on suurembi todistus cuin Johannexen todistus: sillä ne tegot jotca Isä andoi minulle täyttäxeni ne työt jotca minä teen todistawat minusta että Isä minun lähetti.

36. Mutta minulla ombi surembi todhistus quin Johannesen todhistus. Sille ette ne tegot iotca Ise minulle annoi/ ette mine ne teuteisin/ ne sama tegot iotca mine teen todistauat minusta/ ette Ise minun lehetti. (Mutta minulla ompi suurempi todistus kuin Johanneksen todistus. Sillä että ne teot jotka Isä minulle annoit/ että minä ne täyttäisin/ ne samat teot jotka minä teen todistawat minusta/ että Isä minun lähetti.)

37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa,

37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, *on itse* todistanut minusta. Ette ole koskaan kuulleet Hänen ääntään ettekä nähneet Hänen muotoaan,

37. Ja Isä, joka minun lähetti, hän todistaa minusta. Ette ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet eli hänen muotoansa nähneet,

37. Ja Isä joca minun lähetti todista minusta. Ettäkö te ole coscan hänen ändäns cuullet eli hänen muotons nähnet?

37. Ja se Ise ioca minun lehetti/ se sama todista minusta. Eike te ole coskan henen ändens cwlluet/ eike henen mootons nähnyet. (Ja se Isä joka minun lähetti/ se sama todistaa minusta. Eikä te ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet/ eikä hänen muotoansa nähneet.)

38 eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.

38 eikä teillä ole Hänen sanaansa teissä pysyvänä, sillä ette usko sitä, jonka Hän on lähettänyt.

38. Ja ei teillä ole hänen sanansa pysyväinen; sillä ette usko sitä, jonka hän lähetti.

38. Ei hänen Sanans ole teisä asuwa: sillä et te usco sitä jonga hän lähetti.

38. Ja henen Sanans ei ole teisse asuuainen/ Sille ettei te vsko site ionga hen lehetti. (Ja hänen sanansa ei ole teissä asuwainen/ Sillä ettei te usko sitä jonka hän lähetti.)

39 Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

39 Te tutkitte Kirjoituksia, sillä arvelette niissä omistavanne iäisen elämän, ja ne ovat ne, jotka todistavat minusta.

39. Tutkikaat Raamatuita; sillä niissä te luulette teillänne ijankaikkisen elämän olevan, ja ne ovat, jotka todistavat minusta.

39. Tutkicat Ramatuita: sillä nijsä te luuletta teillen ijancaickisen elämän olewan ja ne todistawat myös minusta.

39. Tutkicata Ramatuita/ Sille te leudette nijsse oleua' teillen ijancaikisen Elemen/ Ja ne ouat iotca todistauat minusta/ (Tutkikaat Raamatuita/ Sillä te löydätte niissä olewan teillen iankaikkisen elämän/ Ja ne owat jotka todistawat minusta/)

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

40 Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, jotta saisitte elämän.

40. Ja ette tahdo tulla minun tyköni, että te saisitte elämän.

40. Ja et te tahdo tulla minun tygöni että te saisitta elämän.

40. Ja ette te tado tulla minun tykeni/ että te saisitta Elemen. (Ja että te tahdo tulla minun tyköni/ että te saisitte elämän.)

41 En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä;

41 En ota vastaan kunniaa ihmisiltä.

41. En minä pyydä kunniaa ihmisiltä;

41. En minä pyydä cunniata ihmisildä:

41. Em mine Cunnia ota Inhimisilde/ (En minä kunniaa ota ihmisiltä/)

42 mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne.

42 Mutta tunnen teidät, että teillä ei ole Jumalan rakkautta itsessänne.

42. Vaan minä tunnen teidät, ettei teissä ole Jumalan rakkaus.

42. Sillä minä tunnen teidän ettei teisä ole Jumalan rackaus.

42. Wan mine tunnen teien ettei teisse ole Jumalan rackaus. (Waan minä tunnen teidän ettei teissä ole Jumalan rakkaus.)

43 Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.

43 Olen tullut Isäni nimessä ettekä te ota minua vastaan. Jos toinen tulee omassa nimessään, hänet te otatte vastaan.

43. Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte vastaan.

43. Minä tulin Isäni nimeen ja et te rupe minua wastan jos jocu tule omalla nimelläns nijn te rupetta händä wastan.

43. Mine tulin minun Iseni nimeen/ ia ette te minua wastanrupe/ Jos toinen tulepi Omalla nimellens/ site te wastanrupiat. (Minä tulin minun Isäni nimeen/ ja ette te minua wastaan rupea/ Jos toinen tuleepi omalla nimellänsä/ sitä te wastaan rupeat.)

44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

44 Kuinka te voitte uskoa, kun* otatte vastaan kunniaa toisiltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee ainoalta Jumalalta?

44. Kuinka te taidatte uskoa, jotka otatte kunnian toinen toiseltanne, ja sitä kunniaa, joka ainoalta Jumalalta tulee, ette etsi?

44. Cuinga te taidatte usco jotca otatte cunnian toinen toiseldan? ja sitä cunniata joca ainoalda Jumalalda tule et te edzi.

44. Quinga te woitte vskoa/ iotka teiste Cunnian keskenen otatte? Ja site Cunnia ioca ainoast Jumalast tulepi/ ette te etzi? (Kuinka te woitte uskoa/ jotka teistä kunnian keskenään otatte? Ja sitä kunniaa joka ainoasta Jumalasta tuleepi/ ette te etsi?)

45 Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne.

45 Älkää luulko, että minä syytän Isän luona. Teillä on syyttäjä, Mooses, johon panette toivonne.

45. Älkäät luulko, että minä minä kannan Isän edessä teidän päällenne: se on, koka teidän päällenne kantaa, Moses, johonka te turvaatte.

45. Älkät luulco että minä cannan Isän edes teidän päällen on se joca canda Moses johonga te turwatte:

45. Elket lwlko ette mine canna' teiden pälen Isen edes/ ombi se ioca teiden pälen candabi/ Moses/ ionga päle te toiuotta. (Älkäät luulko että minä kannan teidän päällen Isän edes/ ompi se joka teidän päällen kantaapi/ Moses/ jonka päälle te toiwotte.)

46 Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.

46 Sillä jos Moosesta uskoisitte, uskoisitte minua, sillä minusta hän on kirjoittanut.

46. Sillä jos te olisitte Moseksen uskoneet, niin te olisitte minun uskoneet; sillä minusta on hän kirjoittanut.

46. Sillä jos te olisitta Mosexen usconet nijn te myös olisitta minungin usconet: sillä minusta on hän kirjoittanut.

46. Sille ios te olisitta vskonett Mosesen/ Nin te olisitta mös minun vskoneet/ Sille ette minusta hen on kirioittanut. (Sillä jos te olisitte uskoneet Moseksen/ Niin te olisitte myös minun uskoneet/ Sillä että minusta hän on kirjoittanut.)

47 Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?"

47 Mutta jos ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka uskoisitte minun sanojani?"

47. Jos ette hänen kirjoituksiansa usko, kuinkas te minun sanani uskotte?

47. Jos et te hänen Kirjoituxians usco cuingast te minun sanani uscotta?

47. Jos ette te hene' kirioituxians vsko/ Quinga te minun sanani vskotta? (Jos ette te hänen kirjoituksiansa usko/ Kuinka te minun sanaani uskotte?)