6 luku

Jeesus ravitsee viisituhatta miestä 1 – 15, kävelee veden päällä 16 – 21, puhuu elämän leivästä, lihansa syömisestä ja verensä juomisesta 22 – 59, josta puheesta monet opetuslapset loukkaantuvat 60 – 65 Pietari tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pyhäksi 66 – 71.

1 Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.

1 Sen jälkeen Jeesus meni Galilean eli Tiberiaan järven tuolle puolen.

1. Sitte meni Jesus Galilean meren ylitse, joka on Tiberiaan,

1. SIjtte meni Jesus Galilean meren ylidze joca on Tyberian Caupungin tykönä.

1. SEn ielken meni Iesus ylitze sen Galilea' mere' quin on Tyberian caupungin tykene. (Sen jälkeen meni Jesus ylitse Galilean meren kuin on Tiberian kaupungin tykönä.)

2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.

2 Häntä seurasi suuri joukko, koska he näkivät ne tunnusteot, joita Hän teki sairaille*.

2. Ja häntä seurasi paljo kansaa, että he näkivät hänen merkkinsä, joita hän teki sairaissa.

2. Ja händä seurais paljo Canssa että he näit hänen merckins cuin hän teki sairaisa.

2. Ja seurasi hende palio Cansa/ Sentedhen ette he näit henen merkins/ iotka hen teki Sairasten päle. (Ja seurasi häntä paljon kansaa/ Sentähden että he näit hänen merkkinsä/ jotka hän teki sairasten päälle.)

3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.

3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istuutui sinne opetuslapsineen.

3. Niin Jesus meni ylös vuorelle ja istui siellä opetuslastensa kanssa.

3. Nijn Jesus meni ylös wuorelle ja istui siellä Opetuslastens cansa.

3. Nin Iesus ylesmeni ydhen woren päle ia istui sielle henen Opetuslastens cansa. (Niin Jesus ylös meni yhden wuoren päälle ja istui siellä hänen opetuslastensa kanssa.)

4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.

4 Oli lähellä pääsiäinen, juutalaisten juhla.

4. Ja lähestyi pääsiäinen, Juudalaisten juhla.

4. Ja lähestyi Judalaisten Pääsiäis juhlapäiwä.

4. Nin lehestui Judasten Pesieis Juhla peiue. (Niin lähestyi judasten Pääsiäisjuhla päiwä.)

5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"

5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan luokseen. Hän sanoi Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näitten syödä?"

5. Kuin siis Jesus nosti silmänsä ja näki tulevan paljon kansaa tykönsä, sanoi hän Philippukselle: kusta me ostamme leipiä näiden syödä?

5. COsca Jesus nosti silmäns ja näki tulewan paljo Canssa tygöns sanoi hän Philippuxelle: custa me ostamme leipiä näiden syödä?

5. Coska sis Iesus ylesnosti silmens/ ia neki palio Canssa tuleua' henen tygens/ sanoi hen Philippuselle/ Custa me ostamme Leipie ette neme saisit södhe? (Koska siis Jesus ylösnosti silmänsä/ ja näki paljon kansaa tulewan hänen tykönsä/ ja sanoi Philippukselle/ Kusta me ostamme leipiä että nämä saisit syödä?)

6 Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.

6 Mutta Hän sanoi tämän koetellakseen häntä, sillä Hän tiesi itse, mitä aikoi tehdä.

6. (Mutta sen hän sanoi, kiusaten häntä: sillä hän tiesi, mitä hän tekevä oli.)

6. Mutta se hän sanoi kiusaten händä: sillä hän tiesi mitä hän tekewä oli.

6. Mutta sen hen sanoi kiusaten hende/ Sille hen kylle tiesi mite henen tekemen piti. (Mutta sen hän sanoi kiusaten häntä/ Sillä hän kyllä tiesi mitä hänen tekemän piti.)

7 Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".

7 Filippus vastasi Hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät riitä heille, että kukin (heistä) saisi edes vähän."

7. Vastasi Philippus häntä: kahdensadan penningin leivät ei täytyisi heille, että kukin heistä vähänkin sais.

7. Wastais Philippus händä: cahden sadan penningin leiwät ei täydyis heille että cukin wähängin sais.

7. Wastasi Philippus hende/ Cadhe' sadhan penningin Leiuet ei teudhyisi heidhen/ ette itze cukin wehengi sais. (Wastasi Philippus häntä/ Kahden sadan penningin leiwät ei täyttäisi heidän/ että itse kukin wähänkin saisi.)

8 Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:

8 Muuan Hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi Hänelle:

8. Sanoi yksi hänen opetuslapsistansa hänelle: Andreas, Simon Pietarin veli:

8. Sanoi yxi hänen Opetuslapsistans hänelle Andreas Simon Petarin weli:

8. Sanoi yxi henen Opetuslapsista's henelle/ Andreas Simon Petarin welij/ (Sanoi yksi opetuslapsistansa hänelle/ Andreas Simon Petarin weli/)

9 Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?

9 ”Täällä on (eräs) poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?”

9. Tässä on poikainen, jolla on viisi ohrasta leipää ja kaksi kalaista; vaan mitä ne ovat näin paljolle?

9. Täsä on yxi nuorucainen jolla on wijsi ohraista leipä ja caxi cala waan mitä ne owat näin paljolle?

9. Tesse on yxi pilti iolla on wisi Ohraista leipe ia caxi Cala/ Wan mite neme ouat neinen palion keskene? (Tässä on yksi piltti jolla on wiisi ohraista leipää ja kaksi kalaa/ Waan mitä nämä owat näiden paljon keskenän?)

10 Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.

10 (Mutta) Jeesus sanoi: "Antakaa ihmisten asettua maahan." Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Miehet, luvultaan noin viisi tuhatta, asettuivat siis maahan.

10. Mutta Jesus sanoi: asettakaat kansa atrioitsemaan. ja siinä aikassa oli paljo ruohoa. Niin atrioitsi lähes viisituhatta miestä.

10. Mutta Jesus sanoi: asettacat Canssa atrioidzeman. Ja sijnä paicas oli paljon ruoho. Nijn atrioidzi lähes wijsi tuhatta miestä.

10. Mutta Iesus sanoi/ Asettaca Canssa atrioitzeman. Ja sijne paicas oli palio Roho. Nin sis atrioitzit lehes wisi tuhatt Mieste. (Mutta Jesus sanoi/ Asettakaa kansa aterioitseman. Ja siinä paikassa oli paljon ruoho. Niin siis aterioitsit lähes wiisi tuhatta miestä.)

11 Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli (opetuslapsille ja opetuslapset) istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.

11 Jeesus otti leivät ja kiitettyään jakoi (opetuslapsille ja opetuslapset) aterioimaan asettuneille, samoin kaloistakin niin paljon kuin tahtoivat.

11. Ja Jesus otti leivät, kiitti ja antoi opetuslapsille, mutta opetuslapset jakoivat atrioitseville, niin myös kaloista niin paljo kuin hän tahtoi.

11. Ja Jesus otti leiwät kijtti ja andoi Opetuslapsille mutta Opetuslapset jagoit atrioidzewille: nijn myös caloista nijn paljo cuin hän tahdoi.

11. Nin Iesus Otti leiuet/ kijtti ia a'noi Opetuslapsille/ Mutta opetuslapset iagoit nijlle atrioitzeuille. Samallamoto mös Caloista nin palio quin he' tactoi. (Niin Jesus otti leiwät/ kiitti ja annoi opetuslapsille/ Mutta opetuslapset jaoit niille aterioitsewille. Samalla muotoa myös kaloista niin paljon kuin he tahtoi.)

12 Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".

12 Kun he olivat kylläiset Hän sanoi opetuslapsilleen: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, jottei mitään joutuisi hukkaan."

12. Mutta kuin he ravitut olivat, sanoi hän opetuslapsillensa: kootkaat murut, jotka jäivät, ettei mitään hukkuisi.

12. Cosca he rawitut olit sanoi hän Opetuslapsillens: cootcat murut cuin jäit ettei ne huckuis.

12. Coska he nyt rauitut olit/ sanoi he' opetuslapsille's/ Cootcat ne murut quin ieit/ ettei ne huckuisi. (Koska he nyt rawitut olit/ sanoi hän opetuslapsillensa/ Kootkaat ne murut kuin jäit/ ettei ne hukkuisi.)

13 Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

13 Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

13. Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoistakymmentä koria muruilla, viidestä ohraisesta leivästä, jotka niiltä liiaksi olivat, jotka atrioitsivat.

13. Nijn he cocoisit ja täytit caxitoistakymmendä coria muruilla wijdestä ohraisesta leiwästä jotca nijldä lijaxi olit cuin atrioidzit.

13. Nin he cokosit/ ia teutit caxitoistakyme'de Corij muruilla/ widest Ohraisest leiuest/ iotca liaxi olit nijlde quin atrioitzit. (Niin he kokosit/ ja täyti kaksitoista kymmentä koria muruilla/ wiidest ohraisesta leiwästä/ jotka liiaksi olit niiltä kuin aterioitsit.)

14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".

14 Nähtyään siis sen tunnusteon, minkä Jeesus teki ihmiset sanoivat: "Tämä on totisesti se profeetta joka oli tuleva maailmaan."

14. Kuin siis ne ihmiset sen merkin näkivät, minkä Jesus teki, sanoivat he: tämä on totisesti se Propheta, joka maailmaan tuleva oli.

14. Cosca ne ihmiset sen merkin näit cuin Jesus teki sanoit he: tämä on totisest se Propheta joca mailmaan tulewa oli.

14. Coska sis ne inhimiset sen merkin neit io'ga Jes9 teki/ sanoit he/ Teme ombi wissist se Propheta ioca tuleua oli Mailman. (Koska siis ne ihmiset sen merkin näit jonka Jesus teki/ sanoit he/ Tämä ompi wissiste se propheta joka tulewa oli maailmaan.)

15 Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.

15 Kun Jeesus nyt huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa Hänet tehdäkseen Hänet kuninkaaksi, Hän vetäytyi jälleen vuorelle, Hän yksin.

15. Kuin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat tulla ja väkivallalla tehdä hänen kuninkaaksi, meni hän pois taas vuorelle yksinänsä.

15. Cosca Jesus ymmärsi että he tahdoit tulla ja tehdä hänen Cuningaxi lymyi hän taas wuorelle yxinäns.

15. Coska sis Iesus tunsi ette he tadhoit tulla ia otta henen/ ia tedhe henen Kuningaxi/ lymui hen tas worelle yxinens. (Koska siis Jesus tunsi että he tahtoit tulla ja ottaa hänen/ ja tehdä hänen kuninkaaksi/ lymysi hän taas wuorella yksinänsä.)

16 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,

16 Illan tultua Hänen opetuslapsensa menivät alas järvelle,

16. Mutta kuin ehtoo tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas meren tykö,

16. MUtta cosca ehto tuli menit hänen Opetuslapsens meren tygö ja astuit hahten:

16. Mutta coska ecto tuli/ alasastuit henen Opetuslapsens Mere' tyge/ ia astuit Hacten/ (Mutta koska ehtoo tuli/ alas astui hänen opetuslapsensa meren tykö/ ja astuit haahteen/)

17 astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;

17 ja asetuttuaan veneeseen he lähtivät järven tuolle puolen Kapernaumiin. Oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen.

17. Ja astuivat haahteen ja menivät ylitse meren Kapernaumia päin. Ja jo oli pimiä tullut, ja ei Jesus tullut heidän tykönsä.

17. Ja meni ylidzen meren Capernaumi päin ja jo oli pimiä tullut eikä Jesus ollut wielä heidän tykönäns.

17. Ja menit ylitze meren/ Capernaumin pein/ ia io pimie oli tullut. Ja ei Iesus ollut heiden tygens tullut. (Ja menit ylitse meren/ Kapernaumiin päin/ ja jo pimeä oli tullut. Ja ei Jesus ollut heidän tykönsä tullut.)

18 ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

18 Ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

18. Niin meri nousi, että suuri tuuli puhalsi.

18. Nijn paisui suuri ilma ja allot nousit.

18. Mutta Meri paisui surest ilmast/ (Mutta meri paisui suuresta ilmasta/)

19 Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.

19 Kun he olivat soutaneet noin kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä vakomittaa, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venettä, ja he pelästyivät.

19. Ja kuin he olivat soutaneet lähes viisikolmattakymmentä eli kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jesuksen käyvän meren päällä ja lähenevän haahta; ja he peljästyivät.

19. Ja cosca he olit soutanet lähes wijsicolmattakymmendä eli colmekymmendä wacomitta näit he Jesuxen käywän meren päällä ja lähenewän hahte ja he peljästyit.

19. Coska he nyt olit soutanet lehes wisi colmatt eli colmekymende wacomitta/ neit he Iesusen keuuen meren päle ia läheneuen hactia/ Ja he peliestyit. (Koska he nyt olit soutaneet lähes wiisi kolmatta eli kolmekymmentä wakomittaa/ näit he Jesuksen käywän meren päällä ja lähenewän haahta/ Ja he peljästyit.)

20 Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".

20 Mutta Hän sanoi heille: "*Minä olen*. Älkää pelätkö."

20. Niin hän sanoi heille: minä olen; älkäät peljätkö.

20. Nijn hän sanoi heille: Minä olen älkät peljätkö.

20. Nin sanoi hen heille/ Mine olen/ Elke pelietkö. (Niin sanoi hän heille/ Minä olen/ Älkää peljätkö.)

21 Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.

21 Niin he tahtoivat ottaa Hänet veneeseen, ja kohta vene tuli siihen maahan, jonne he olivat matkalla.

21. Niin he tahtoivat ottaa hänen haahteen; ja haaksi oli jo sen maan tykönä, johonka he menivät.

21. Nijn he tahdoit otta hänen hahten: ja haaxi oli jo sen maan tykönä johonga he tahdoitkin.

21. Nin he tactoit otta henen Hacten. Ja cocta sillens oli se haxi man tykene/ iohonga he menit (Niin he tahtoi ottaa hänen haahteen. Ja kohta sillens oli se haaksi maan tykönä/ johonka he menit.)

22 Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.

22 Seuraavana päivänä kansa, joka oli järven toisella puolen, huomasi*, ettei siellä ollut muuta venettä paitsi se yksi (johon Hänen opetuslapsensa astuivat) ja ettei Jeesus ollut mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan Hänen opetuslapsensa läksivät yksin pois.

22. Toisena päivänä, kuin kansa, joka sillä puolella merta oli, näki, ettei siellä muuta venhettä ollut kuin se yksi, johonka hänen opetuslapsensa olivat astuneet, ja ettei Jesus ollut astunut haahteen opetuslastensa kanssa, vaan hänen opetuslapsensa olivat ainoastaan matkaan lähteneet;

22. TOisna päiwänä cosca Canssa joca sillä puolella merta oli näki ettei siellä muuta hahte ollut cuin yxi johonga hänen Opetuslapsens olit astunet ja ettei Jesus ollut astunut hahten Opetuslastens cansa waan hänen Opetuslapsens olit ainoastans matcan lähtenet.

22. Toisna peiuen/ coska se Canssa/ ioca seisoi sillepolel Merta neki ettei sielle ollut mwta Hacte/ quin se yxi/ iohonga henen Opetuslapsens olit astuneet/ ia ettei Iesus ollut Hacten astunut henen Opetuslastens cansa/ waan ainoat henen Opetuslapsens olit poismennet. (Toisena päiwänä/ koska se kansa/ joka seisoi sillä puolella merta näki ettei siellä ollut muuta haahtea/ kuin se yksi/ johonka hänen opetuslapsensa olit astuneet/ ja ettei Jesus ollut haahteen astunut hänen opetuslastensa kanssa/ waan ainoat hänen opetuslapsensa olit pois menneet.)

23 Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.

23 Kuitenkin oli muita veneitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he söivät leipää, sitten kun Herra oli lausunut kiitoksen.

23. Mutta muut venheet tulivat Tiberiaasta, lähes sitä paikkaa, jossa he olivat leipää syöneet, sitte kuin Herra oli kiittänyt;

23. Mutta muut hahdet tulit Tyberiasta lähes sitä paicka josa he olit leipä syönet sijttecuin Herra oli kijttänyt.

23. Mutta mwdh Hahdet tulit Tiberiast lehes site paicka/ cussa he olit sönet leipe/ sijttequin HERRA oli kijttenyt. (Mutta muut haahdet tulit Tiberiasta lähes sitä paikkaa/ kussa he olit syöneet leipää/ sitten kuin HERRA oli kiittänyt.)

24 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

24 Kun nyt kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä Hänen opetuslapsensa, astuivat hekin veneisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

24. Koska kansa sen näki, ettei Jesus siellä ollut eikä hänen opetuslapsensa, asutivat he myös haaksiin ja menivät Kapernaumiin etsein Jesusta.

24. Cosca Canssa sen näki ettei Jesus siellä ollut eikä hänen Opetuslapsens astuit he myös hahten ja menit Capernaumijn Jesusta edzimän.

24. Coska nyt se Canssa sen näki/ ettei Iesus sielle ollut/ eikä henen Opetuslapsens/ astuit he mös Hacten/ ia tulit Capernaumin/ Iesusta etzijen. (Koska nyt se kansa sen näki/ ettei Jesus siellä ollut/ eikä hänen opetuslapsensa/ astuit he myös haahteen/ ja tulit Kapernaumiin/ Jesusta etsien.)

25 Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

25 Löydettyään Hänet järven toiselta puolelta he sanoivat Hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

25. Ja kuin he hänen siltä puolen merta löysivät, sanoivat he hänelle: Rabbi, koskas tänne tulit?

25. Ja cuin he hänen sildä puolen merta löysit sanoit he hänelle: Rabbi coscas tänne tulit?

25. Ja quin he leusit henen sildepolen Merta/ sanoit he henelle/ Rabbi/ Coskas tenne tulit? (Ja kuin he löysit hänen siltä puolen merta/ sanoit he hänelle/ Rabbi/ Koskas tänne tulit?)

26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.

26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ette te minua sen vuoksi etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan koska söitte leipiä ja tulitte kylläisiksi.’

26. Jesus vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: ette etsi minua, että te näitte ihmeen, vaan että te saitte leipää syödä ja olette ravitut.

26. Jesus wastais heitä ja sanoi: totisest totisest sanon minä teille: et te edzi minua että te näitte ihmen waan että te saitte leipä syödä ja olette rawitut.

26. Wastasi Iesus heite/ ia sanoi/ Totisest totisest sanon mine teille/ Ette te minua senteden etzi/ että te merki neit/ waan senteden/ ette te Leiuiste söitte/ ia oletta rauitut. (Wastasi Jesus heitä/ ja sanoi/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ette te minua sen tähden etsi/ että te merkki näit/ waan sentähden/ että te leiwistä söitte/ ja olette rawitut.)

27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."

27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy iäiseen *elämään,* jonka Ihmisen Poika antaa teille. Sillä Isä Jumala on Hänet sinetillä merkinnyt."

27. Älkäät tehkö sitä ruokaa, joka on katoovainen, vaan sitä ruokaa, joka pysyy ijankaikkiseen elämään, jonka Ihmisen Poika teille antava on; sillä Isä Jumala on sen vahvistanut.

27. Tehkät ruoca joca ei cato waan pysy ijancaickiseen elämään jonga ihmisen Poica teille andawa on: sillä Isä Jumala on sen eroittanut.

27. Tehket roca/ ioca ei catua/ waan site ioca pysypi ijancaikiseen Elemeen/ ionga Inhimisen Poica ombi teille andaua/ Sille ette sen saman ombi Ise Jumala * insiglanut. (Tehkäät ruoka/ joka ei katoa/ waan sitä joka pysyypi iankaikkiseen elämään/ jonka Ihmisen Poika ompi teille antawa/ Sillä että sen saman ompi Isä Jumala insiglanut (sinetöinyt))

28 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"

28 Niin he sanoivat Hänelle: "Mitä meidän on tehtävä tehdäksemme Jumalan tekoja?"

28. Niin he sanoivat hänelle: mitä meidän pitää tekemän, että me taitaisimme Jumalan töitä tehdä?

28. NIjn he sanoit hänelle: mitä meidän pitä tekemän että me taidaisim Jumalan töitä tehdä?

28. Nin sanoit he henelle/ Mite meiden pite tekemen/ ette me taidhaisim tehdä Jumalan töite? (Niin sanoit he hänelle/ Mitä meidän pitää tekemän/ että me taitaisimme tehdä Jumalan töitä?)

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että uskotte Häneen, jonka Hän on lähettänyt."

29. Jesus vastasi ja sanoi heille: se on Jumalan työ, että te uskotte sen päälle, jonka hän lähetti.

29. Jesus wastais ja sanoi heille: se on Jumalan työ että te uscotte sen päälle jonga hän lähetti.

29. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Se ombi Jumalan töö/ Ette te vskotta sen päle/ ionga hen lehetti. (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Se ompi Jumalan työ/ Että te uskotte sen päälle/ jonka hän lähetti.)

30 He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?

30 Niin he sanoivat Hänelle: "Minkä tunnusteon sitten teet, jotta näkisimme ja uskoisimme sinuun? Mitä teet?

30. Niin he sanoivat hänelle: mitä ihmettä siis sinä teet, että me näkisimme ja uskoisimme sinun päälles? Mitä työtä sinä teet?

30. Sanoit he hänelle: mitä ihmettä sijs sinä teet että me näkisim ja uscoisim sinun päälles? Mitä sinä teet?

30. Nin sanoit he henelle/ Mite merki sis sine teget/ ette me näkisim/ ia vskoisim sinun päles? Mites teget? (Niin sanoit he hänelle/ Mitä merkkiä siis sinä teet/ että me näkisimme/ ja uskoisimme sinun päällesi? Mitäs teet?)

31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."

31 Isämme söivät mannaa autiomaassa niin kuin on kirjoitettu: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi."

31. Meidän isämme söivät mannaa korvessa, niinkuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta syödäksensä.

31. Meidän Isäm söit Manna corwes nijncuin kirjoitettu on: hän andoi heille leipä Taiwast syödäxens.

31. Meiden Iset söit Manna Corues/ ninquin kirioitettu ombi/ Hen annoi heille Leiuen Taiuahast södhexens. (Meidän isät soit mannaa korwessa/ niinkuin kirjoitettu ompi/ Hän antoi heille leiwän taiwahasta syödäksensä.)

32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.

32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ei Mooses ole antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan Isäni antaa teille tosi leivän taivaasta.

32. Niin Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Moses sitä leipää antanut teille taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän taivaasta.

32. Jesus sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei Moses sitä leipä andanut teille Taiwast mutta minun Isän anda totisen leiwän Taiwast:

32. Nin sanoi Iesus heille/ Totisest totisest sanon mine teille/ Ei Moses andanut teille site Leipe Taiuahast/ Mutta minun Isen andapi teille sen totisen Leiuen Taiuahast. (Niin sanoi Jesus heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ei Moses antanut teille sitä leipää taiwahasta/ Mutta minun Isän antaapi teille sen totisen leiwän taiwahasta.)

33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."

33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.’”

33. Sillä Jumalan leipä on se, joka taivaasta tulee alas ja antaa maailmalle elämän.

33. Sillä Jumala on se leipä joca Taiwast tule alas ja anda mailmalle elämän.

33. Sille ette se ombi Jumalan Leipe/ ioca Taiuahasta alastule/ ia Mailmalle Elemen andapi. (Sillä että se ompi Jumalan leipä/ joka taiwahasta alas tulee/ ja maailmalle elämän antaapi.)

34 Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".

34 Niin he sanoivat Hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.”

34. Niin he sanoivat hänelle: Herra, anna meille aina sitä leipää.

34. He sanoit hänelle: Herra anna meille aina sitä leipä.

34. Nin sanoit he henelle/ HERRA/ Anna meille aina site Leipe. (Niin sanoit he hänelle/ HERRA/ Anna meille aina sitä leipää.)

35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.

35 Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, hänen ei koskaan tule nälkä, ja joka uskoo minuun, hänen ei koskaan tule jano.

35. Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä: joka tulee minun tyköni, ei hän suinkaan isoo, ja joka uskoo minun päälleni, ei hän koskaan janoo.

35. Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä joca tule minun tygöni ei hän iso: ja joca usco minun päälleni ei hän coscan jano.

35. Mutta Iesus sanoi heille/ Mine olen Elemen Leipe/ Joca minun tykeni tule/ ei hen iso/ ia ioca minun päleni vsko/ ei hen coskan iano. (Mutta Jesus sanoi heille/ Minä olen elämän leipä/ Joka minun tyköni tulee/ ei hän isoa/ ja joka minun päälleni uskoo/ ei hän koskaan janoa.)

36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.

36 Mutta olen sanonut teille, että tekin olette nähneet minut, ettekä usko.

36. Mutta minä sanoin teille, että te näitte minun, ette sittekään usko.

36. Mutta minä sanoin teille että te näitte minun ja et te sijttekän usco.

36. Mutta mine sanoin teille/ Että te mös näitte minun/ ia ette sijtteken wsko. (Mutta minä sanoin teille/ Että te myös näitte minun/ ja ette sittenkään usko.)

37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

37 Kaikki minkä Isä antaa minulle, tulee luokseni, ja sitä joka luokseni tulee, minä en totisesti heitä ulos.

37. Kaikki, mitä minun Isäni antaa minulle, se tulee minun tyköni: ja joka minun tyköni tulee, sitä en minä heitä ulos.

37. Caicki mitä minun Isän anda minulle se tule minun tygöni ja joca minun tygöni tule sitä en minä hyljä:

37. Caiki mite minun Isen andapi minulle/ se tule minun tykeni/ Ja ioca minun tykeni tule/ em mine site poisheite. (Kaikki mitä minun Isän antaapi minulle/ se tulee minun tyköni/ Ja joka minun tyköni tulee/ en minä sitä pois heitä.)

38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

38 Sillä olen tullut alas taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka minut lähetti.

38. Sillä minä tulin taivaasta alas, en tekemään minun tahtoani, vaan sen tahtoa, joka minun lähetti.

38. Sillä en minä tullut Taiwast alas tekemän mitä minä tahdoin waan mitä se tahto joca minun lähetti.

38. Sille mine alasastuin Taiuahast ei ette mine teen iota mine tahdon waan iota se tacto ioca minu' lehetti. (Sillä minä alas astuin taiwahasta ei että minä teen jota minä tahdon waan jota se tahtoo joka minun lähetti.)

39 Ja minun lähettäjäni (,Isän) tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

39 Ja tämä on lähettäjäni (,Isän) tahto, etten kaikista niistä, jotka Hän on minulle antanut, hukkaa yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

39. Mutta se on Isän tahto, joka minun lähetti, ettei minun pidä yhtäkään niistä kaikista kadottaman, jotka hän minulle antoi, mutta olen ne herättävä viimeisenä päivänä.

39. Se on minun Isäni tahto joca minun lähetti ettei minun pidä yhtäkän nijstä caikista cadottaman cuin hän minulle andoi mutta olen ne herättäwä wijmeisnä päiwänä.

39. Se on minu' Iseni tacto ioca minu' lehetti/ ettei minu' pide miten nijste caikista cadottama' quin hen minulle andoi/ mutta ne minun pite ylesheräytteme' Wimeis peiuenä. (Se on minun Isäni tahto joka minun lähetti/ ettei minun pidä mitään niistä kaikista kadottaman kuin hän minulle antoi/ mutta ne minun pitää ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

40 *Ja lähettäjäni* tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo Häneen, on iäinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

40. Tämä on sen tahto, joka minun lähetti, että jokainen koka näkee Pojan ja uskoo hänen päällensä, hänellä pitää ijankaikkinen elämä oleman, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.

40. Tämä on sen tahto joca minun lähetti että jocainen cuin näke Pojan ja usco hänen päällens hänellä pitä ijancaickinen elämä oleman ja minä herätän hänen wijmeisnä päiwänä.

40. Teme nyt ombi henen tactons/ ioca minun lehetti/ ette Jocainen quin näke Poian/ ia wsko henen pälens/ henelle pite oleman ijancaikinen Eleme. Ja minun pite hende ylesheräyttemen Wimeis peiuenä. (Tämä nyt ompi hänen tahtonsa/ joka minun lähetti/ että jokainen kuin näkee Pojan/ ja uskoo hänen päällensä/ hänellä pitää oleman iankaikkinen elämä. Ja minun pitää häntä ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";

41 Niin juutalaiset nurisivat Häntä vastaan, koska Hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta."

41. Niin Juudalaiset napisivat sitä, kuin hän sanoi: minä olen se leipä, joka taivaasta tuli alas,

41. NIjn Judalaiset napisit sitä cuin hän sanoi: minä olen se leipä joca tuli alas Taiwast:

41. Nin napitzit Juttat site ette hen sanoi/ Mine olen se leipe/ ioca alastulin Taiuahast/ (Niin napisit juuttaat sitä että hän sanoi/ Minä olen se leipä/ joka alas astuin taiwahasta/)

42 ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"

42 Ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin tunnemme? Kuinka Hän sitten sanoo: 'Olen tullut alas taivaasta'?"

42. Ja sanoivat: eikö tämä ole Jesus, Josephin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinkas hän sanoo: minä olen tullut taivaasta alas.

42. Ja sanoit: eikö tämä ole Jesus Josephin Poica jonga Isän ja Äitin me tunnemme? Cuingast hän sano? minä olen tullut Taiwast alas.

42. ia sanoit/ Eikö teme ole Iesus Josephin Poica/ ionga Isen ia Eitin me tunnema? Quingasta hen sis sanopi/ Mine olen allastullut Taiuahast? (ja sanoit/ Eikö tämä ole Jesus Josephin poika/ jonka isän ja äitin me tunnemme? Kuinkaste hän siis sanoopi/ Minä olen alas tullut taiwahasta?)

43 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

43 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

43. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: älkäät napisko keskenänne.

43. Jesus wastais ja sanoi heille: älkät napisco keskenän.

43. Wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Elket napitzco keskenen/ (Wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Älkäät napisko keskenän/)

44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

44 Kukaan ei voi tulla luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

44. Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.

44. Ei taida kengän minun tyköni tulla ellei Isä joca minun lähetti wedä händä ja minä herätän hänen wijmeisnä päiwänä.

44. Eikengen taidha minun tykeni tulla/ ellei Ise/ ioca minun lehetti/ wedheisi hende/ Ja minun pite hende ylesherättemen Wimeis peiuen. (Eikenkään taida minun tyköni tulla/ ellei Isä/ joka minun lähetti/ wetäisi häntä/ Ja minun pitää häntä ylösherättämän wiimeisenä päiwänä.)

45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki olemaan Jumalan opettamia.' Jokainen (siis), joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee luokseni.

45. Se on prophetaissa kirjoitettu: heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden jokainen, joka sen on Isältä kuullut ja oppinut, hän tulee minun tyköni.

45. Se on Prophetais kirjoitettu: heidän pitä caicki Jumalalda opetetuxi tuleman. Sentähden jocainen cuin sen on Isäldä cuullut ja oppenut hän tule minun tygöni.

45. Se on Prophetis kiriotettu/ Heiden pite caiki Jumalalda opetetuxi tulema'. Senteden/ iocaine' quin sen Iselde ombi cwllut ia oppenut/ hen tule minun tykeni. (Se on prophetissa kirjoitettu/ Heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden/ jokainen kuin sen Isältä ompi kuullut ja oppinut/ hän tulee minun tyköni.)

46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.

46 Ei niin, että kukaan on Isää nähnyt. Ainoastaan Hän, joka on Jumalasta lähtöisin, on nähnyt Isän.

46. Ei niin, että joku on Isän nähnyt, vaan joka on Jumalasta, se on Isän nähnyt.

46. Ei nijn että jocu on Isän nähnyt waan joca on Jumalast se on Isän nähnyt.

46. Ei nijn ette iocu ombi Isen nähnyt/ waan se/ ioca ombi Jumalast/ se ombi Isen nähnyt. (Ei niin että joku ompi Isän nähnyt/ waan se/ joka ompi Jumalasta/ se ompi Isän nähnyt.)

47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo (minuun), sillä on iankaikkinen elämä.

47 Totisesti, totisesti sanon teille: Joka uskoo (minuun), hänellä on iäinen elämä.

47. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on ijankaikkinen elämä.

47. Totisest totisest sanon minä teille: joca usco minun päälleni hänellä on ijancaickinen elämä.

47. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minun päleni vskalta/ henelle ombi se ijancaikinen Eleme. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka minun päälleni uskaltaa/ hänellä ompi se iankaikkinen elämä.)

48 Minä olen elämän leipä.

48 Minä olen elämän leipä.

48. Minä olen elämän leipä.

48. Minä olen elämän leipä.

48. Mine olen se Elemen Leipe. (Minä olen se elämän leipä.)

49 Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.

49 Isänne söivät mannaa autiomaassa ja kuolivat.

49. Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat.

49. Teidän Isänne söit Manna corwes ja cuolit.

49. Teiden Iset söit Manna Corues/ ia colit. (Teidän isät söit mannaa korwessa/ ja kuolit.)

50 Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.

50 Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että jokainen söisi siitä eikä kuolisi.

50. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman.

50. Tämä on se leipä joca tuli Taiwast alas ja joca sijtä syö ei hänen pidä cuoleman.

50. Teme ombi se Leipe/ ioca alastuli Taiuahast/ senpäle ette cuca sijte söpi/ ei henen pide coleman. (Tämä ompi se leipä/ joka alas tuli taiwahasta/ senpäälle että kuka sitä syöpi/ ei hänen pidä kuoleman.)

51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta."

51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iäti*. Mutta se leipä, jonka minä annan, on minun lihani (jonka annan) maailman elämän puolesta."

51. Minä olen elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: se joka tästä leivästä syö, hän elää ijankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.

51. Minä olen se eläwä leipä joca tuli Taiwast alas se cuin tästä leiwästä syö hän elä ijancaickisest. Ja se leipä jonga minä annan on minun lihan jonga minun pitä andaman mailman elämän edestä.

51. Mine olen se eleue Leipe/ ioca alastuli Taiuahast/ se quin teste Leiueste söpi/ hen elepi ijancaikisest. Ja se Leipe ionga mine annan/ se ombi minun Lihan/ ionga minun pite andaman Mailman Elemen edest. (Minä olen se eläwä leipä/ joka alas tuli taiwahasta/ se kuin tästä leiwästä syöpi/ hän elääpi iankaikkisesti. Ja se leipä jonka minä annan/ se ompi minun lihani/ jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.)

52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"

52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?"

52. Niin Juudalaiset riitelivät keskenänsä, sanoen: kuinka tämä taitaa antaa lihansa meille syödä?

52. Nijn Judalaiset rijtelit keskenäns sanoden: cuinga tämä taita anda lihans meille syödä?

52. Nin * ritelit Juttat keskenens/ sanoden/ Quinga taitapi teme anda Lihans meille söte? (Niin riitelin juuttaat keskenänsä/ sanoen/ Kuinka taitaapi tämä antaa lihansa meille syödä?)

53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.

53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen vertansa, teillä ei ole elämää itsessänne.

53. Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, niin ei ole elämä teissä.

53. Jesus sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ellet te syö ihmisen Pojan liha ja juo hänen wertans nijn ei ole elämä teisä.

53. Sanoi Iesus heille/ Totisest totisest sano' mine teille/ Ellei te söö Inhimisen Poian Liha/ ia ioo henen Wertans/ nin ei ole teisse Elemetä. (Sanoi Jesus heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ellei te syö Ihmisen Pojan lihaa/ ja juo hänen wertansa/ nin ei ole teissä elämätä.)

54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

54 Joka syö lihaani ja juo vertani, hänellä on iäinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja minä olen herättävä hänen viimeisenä päivänä.

54. Joca syö minun lihani ja juo minun wertani hänellä on ijancaickinen elämä ja minä olen herättäwä hänen wijmeisnä päiwänä.

54. Joca minun Lihani sööpi/ ia ioopi minun Wereni/ henelle on ijancaikinen Eleme/ Ja minun pite hende ylesheräyttemen Wimeis peiuenä. (Joka minun lihani syöpi/ ja juopi minun wereni/ hänellä on iankaikkinen elämä/ Ja minun pitää häntä ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

55 Sillä minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma.

55. sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

55. Sillä minun lihan on se totinen ruoca ja minun weren on se totinen juoma.

55. Sille ette minun Lihan ombi se totinen Roca/ Ja minun Weren se totinen Joma. (Sillä että minun lihan ompi se totinen ruoka/ Ja minun wereni se totinen juoma.)

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

56 Joka syö lihaani ja juo vertani, hän pysyy minussa ja minä hänessä.

56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän on minussa ja minä hänessä.

56. Joca syö minun lihani ja juo minun wertani hän on minus ja minä hänes.

56. Joca söpi minun Lihani/ ia ioopi minun Wereni/ hen ombi minus/ ia mine henes. (Joka syöpi minun lihani/ ja juopi minun wereni/ hän ompi minussa/ ja minä hänessä.)

57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.

57 Niin kuin Isä, joka elää, on lähettänyt minut, ja minä elän Isän vuoksi, niin myös se, joka minua syö, elää minun vuokseni.

57. Niinkuin elävä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden, niin myös se, joka minua syö, hän elää minun tähteni.

57. Nijncuin eläwä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden: nijn myös se joca minua syö hän elä myös minun tähteni.

57. Ninquin se eleue Ise minun lehetti/ ia mine elen Isen tedhen. Nin mös se/ ioca minun sööpi/ henen pite mös elemen minun techten. (Niinkuin se eläwä Isä minun lähetti/ ja minä elän Isän tähden. Niin myös se/ joka minun syöpi/ hänen pitää myös elämän minun tähteni.)

58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti."

58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei niin kuin isänne söivät (mannaa) ja kuolivat; joka syö tätä leipää, hän elää iäti*."

58. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas: ei niinkuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat: Joka tätä leipää syö, hän saa elää ijankaikkisesti.

58. Tämä on se leipä joca Taiwast tuli alas. Ei nijncuin teidän Isän söit Manna ja cuolit: Joca tätä leipä syö hän saa elä ijancaickisest.

58. Teme ombi se Leipe/ ioca Taiuahast alastuli/ Ei ninquin teiden Iset söit Manna/ ia colit/ Joca temen Leiuen söpi/ henen pite elemen ijankaikisest. (Tämä ompi se leipä/ joka taiwahasta alas tuli/ Ei niinkuin teidän isät söit mannaa/ ja kuolit/ Joka tämän leiwän syöpi/ hänen pitää elämän iankaikkisesti.)

59 Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.

59 Tämän Hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.

59. Näitä sanoi hän synagogassa, opettaissansa Kapernaumissa.

59. NÄitä sanoi hän Synagogas opettaisans Capernaumis.

59. Neite hen sanoi Sinagogas/ coska hen opetti Capernaumis. (Näitä hän sanoi synagogassa/ koska hän opetti Kapernaumissa.)

60 Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"

60 Niin monet Hänen opetuslapsistaan sen kuultuaan sanoivat: "Tämä on kova puhe. Kuka voi sitä kuunnella?"

60. Niin monta hänen opetuslapsistansa, kuin he tänän kuulivat, sanoivat: tämä on kova puhe: kuka voi sitä kuulla?

60. Mutta monda hänen Opetuslapsistans cuin he tämän cuulit sanoit: tämä on cowa puhe cuca woi sitä cuulla?

60. Monda sis henen Opetuslapsistans/ iotca temen cwlit/ sanoit/ Teme on yxi coua Puhe/ Cuca sen woipi cwlla? (Monta siis hänen opetuslapsistansa/ jotka tämän kuulit/ sanoit/ Tämä on yksi kowa puhe/ Kuka sen woipi kuulla?)

61 Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?

61 Mutta kun Jeesus itsessään tiesi, että Hänen opetuslapsensa nurisivat siitä, Hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?

61. Mutta kuin Jesus tiesi itsestänsä, että hänen opetuslapsensa siitä napisivat, sanoi hän heille: pahoittaako tämä teitä?

61. Mutta cuin Jesus tiesi idzestäns että hänen Opetuslapsens sijtä napisit sanoi hän heille: pahoittaco tämä teitä?

61. Mutta quin Iesus tiesi itzelens/ ette henen Opetuslapsens sijte napitzit/ sanoi hen heille/ * Pahoittaco teme teite? (Mutta kuin Jesus tiesi itsellensä/ että hänen opetuslapsensa siitä napitsit/ sanoi hän heille/ Pahoittaako tämä teitä?)

62 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!

62 Entä jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä Hän oli ennen!

62. Mitä sitte, jos te näette Ihmisen Pojan sinne menevän ylös, kussa hän ennen oli?

62. Mitä sijtte jos te näette ihmisen Pojan sinne menewän ylös cusa hän ennengin oli?

62. Mite sis/ ios te saat nähdä Inhimisen Poian ylesastuuan sinne/ cussa hen oli ennen? (Mitä siis/ jos te saat nähdä Ihmisen Pojan ylös astuwan sinne/ kussa hän oli ennen?)

63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

63 Henki on se, joka tekee eläväksi, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka olen puhunut teille, ovat henki ja ovat elämä.

63. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.

63. Hengi wirwotta ja ei liha mitän auta. Ne sanat cuin minä teille puhun owat hengi ja elämä.

63. Hengi ombi se/ ioca wirghotta/ Ei Liha miten autta. Ne sanat/ iotca mine puhun teille/ ouat Hengi ia Eleme/ (Henki ompi se/ joka wirwottaa/ Ei liha mitään auta. Ne sanat/ jotka minä puhun teille/ owat henki ja elämä/)

64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.

64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli Hänet kavaltava.

64. Mutta muutamat teistä ovat, jotka ei usko. Sillä Jesus tiesi alusta, kutka ovat, jotka ei uskoneet, ja kuka hänen oli pettävä.

64. Mutta ei muutamat teistä usco: sillä Jesus tiesi kyllä jo algusta ne jotca ei usconet ja joca hänen oli pettäwä.

64. Mutta monicadha teiste ouat/ iotca ei vskoo. Sille ette Iesus kylle tiesi alghusta/ iotca eiuet vskoneet/ ia cuca henen oli petteuä. (Mutta monikahta teistä owat/ joka ei usko. Sillä että Jesus kyllä tiesi alusta/ jotka eiwät uskoneet/ ja kuka hänen oli pettäwä.)

65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".

65 Niin Hän sanoi: "Sen vuoksi olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla luokseni, ellei Isäni salli sitä hänelle."

65. Ja hän sanoi: sentähden sanoin minä teille: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei se ole annettu hänelle minun Isältäni.

65. Ja hän sanoi: sentähden sanoin minä teille: ei woi kengän tulla minun tygöni ellei se anneta hänelle minun Isäldäni.

65. Ja hen sanoi/ Senteden mine sanoin teille/ Ettei kengen woi tulla minun tykeni/ ellei henelle se anneta minun Iseldeni. (Ja hän sanoi/ Sentähden minä sanoin teille/ Ettei kenkään woi tulla minun tyköni/ Ellei hänelle se anneta minun Isältäni.)

66 Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.

66 Tämän vuoksi monet Hänen opetuslapsistaan vetäytyivät takaisin eivätkä enää vaeltaneet Hänen kanssaan.

66. Siitä ajasta luopuivat monta hänen opetuslastansa hänestä ja menivät pois, eikä hänen kanssansa enempi vaeltaneet.

66. Sijtä ajasta luowuit monda hänen Opetuslastans hänestä ja menit pois eikä hänen cansans enä waeldanet.

66. Sijte samast aijast/ Monda henen Opetuslastans poismenit/ ia ylenannoit henen/ eikä mös enämbete henen cansans waelluet. (Siitä samasta ajasta/ Monta hänen opetuslastansa pois menit/ ja ylenannoit hänen/ eikä myös enempätä hänen kanssansa waeltaneet.)

67 Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"

67 Silloin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko ehkä tekin mennä pois?"

67. Niin Jesus sanoi niille kahdelletoistakymmenelle: ettekö te myös tahdo mennä pois?

67. Nijn Jesus sanoi nijlle cahdelletoistakymmenelle: tahdottaco tekin myös mennä pois?

67. Nin sanoi Iesus nijlle cadeltoistakymmenelle/ Tadhottaco teki mös poismennä? (Niin sanoi Jesus niille kahdelletoista kymmenelle/ Tahdotteko tekin myös pois mennä?)

68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;

68 Niin Simon Pietari vastasi Hänelle: "Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on iäisen elämän sanat,

68. Simon Pietari vastasi häntä: Herra, kenenkäs tykö me menemme? sinulla on ijankaikkisen elämän sanat,

68. Simon Petari wastais händä: Herra kenengästä tygö me menemme? sinulla on ijancaickisen elämän sanat.

68. Wastasi hende Simon Petari/ HERRA/ kenenge tyge me meneme? Sinulla ombi sen ijancaikisen Elemen Sanat. (Wastasi häntä Simon Petari/ HERRA/ Kenenkä tykö me menemme? Sinulla ompi sen iankaikkisen elämän sanat.)

69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika." [Jumalan Pyhä."]

69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet *Kristus, elävän Jumalan Poika*."

69. Ja me uskomme ja olemme ymmärtäneet, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika?

69. Ja me uscomme ja olemme ymmärtänet että sinä olet Christus eläwän Jumalan Poica.

69. Ja me vskoma/ ia olem ymmerteneet/ Ette sine olet Christus se eleuen Jumalan Poica. (Ja me uskomme/ ja olemme ymmärtäneet/ Etta sinä olet Kristus se eläwän Jumalan Poika.)

70 Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."

70 Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on paholainen."

70. Jesus vastasi heitä: enkö minä ole teitä kahtatoistakymmentä valinnut? ja yksi teistä on perkele.

70. Jesus wastais heitä: engö minä ole cahtatoistakymmendä walinnut ja yxi teistä on Perkele?

70. Iesus wastasi heite/ Engö mine teite Cactatoistakymende vloswalinnut/ Ja yxi teiste ombi Perkele? (Jesus wastasi heitä/ Enkö minä teitä kahtatoistakymmentä uloswalinnut/ Ja yksi teistä ompi perkele?)

71 Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.

71 Mutta sen Hän sanoi *Juudas Iskariotista, Simonin* pojasta, sillä tämä oli Hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.

71. Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simonin pojasta Iskariotista; sillä hän oli hänen pettävä, ja oli yksi niistä kahdestatoistakymmenestä.

71. Mutta sen hän sanoi Judast Simonin pojast Ischariotist joca hänen oli pettäwä ja oli yxi nijstä cahdestatoistakymmenestä.

71. Mutta sen hen sanoi Judasest Simonin poiast Ischariotist. Sille ette hen oli henen petteueinen/ ia se oli yxi nijste Cadhestatoistakymmeneste. (Mutta sen hän sanoi Judaksesta Simonin pojast Iskariotista. Sillä että hän oli hänen pettäwäinen/ ja se oli yksi niistä kahdestatoista kymmenestä.)