9 luku

Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen sapattina 1 – 7; naapurit ja tuttavat ihmettelevät sitä 8 – 12 Kun fariseukset kuulustelevat parannettua, tunnustaa hän Jeesuksen profeetaksi 13 – 34 Jeesus ilmoittaa itsensä hänelle Jumalan Pojaksi 35 – 38 ja sanoo tulleensa tuomioksi maailmaan 39 – 41.

1 Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.

1 Ohi kulkiessaan Hän näki syntymäsokean miehen.

1. Ja Jesus, käyden ohitse, näki ihmisen, joka oli sokiana syntynyt.

1. JA Jesus ohidze käyden näki ihmisen joca oli sokiana syndynyt.

1. JA Iesus Ohitzekieudhen näki ydhen Inhimisen/ ioca oli Sokiana syndynyt/ (Ja Jesus ohitse käyden näki yhden ihmisen/ joka oli sokeana syntynyt/)

2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"

2 Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämä vai hänen vanhempansa, niin että hän syntyi sokeana?"

2. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: Mestari, kuka syntiä teki, tämäkö eli hänen vanhempansa, että hänen piti sokiana syntymän?

2. Ja hänen Opetuslapsens kysyit hänelle ja sanoit: Mestari cumbi syndiä teki tämä eli hänen wanhemmans että hänen piti sokiana syndymän?

2. Ja henen Opetuslapsens kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ Cuca synditeki/ Temekö/ taica henen Wanhemans/ ette henen piti Sokiana syndymen? (Ja häne opetuslapsensa kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Kyka syntiä teki/ Tämäkö/ taikka hänen wanhempansa/ että hänen piti sokeana syntymän?)

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä, eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tulla ilmi hänessä.

3. Jesus vastasi: ei tämä syntiä tehnyt eikä hänen vanhempansa; mutta että Jumalan työt hänessä ilmoitettaisiin.

3. Jesus wastais: ei tämä syndiä tehnyt eikä hänen wanhemmans mutta että Jumalan työt hänes ilmoitettaisin.

3. Iesus wastasi/ Eike teme synditehnyt/ eike henen Wa'hembans/ Mutta senpäle ette Jumala' töödh pite henes ilmoitettaman. (Jesus wastasi/ Eikä tämä syntiä tehnyt/ eikä hänen wanhempansa/ Mutta sen päälle että Jumalan työt pitää hänessä ilmoitettaman.)

4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

4 Niin kauan kuin päivä on, minun* tulee tehdä Hänen tekojaan, joka on minut lähettänyt. Tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä.

4. Minun tulee tehdä hänen töitänsä, joka minun lähetti, niin kauvan kuin päivä on. Yö tulee, koska ei kenkään taida työtä tehdä.

4. Minun tule tehdä hänen töitäns joca minun lähettänyt on nijn cauwan cuin päiwä on. Yö tule cosca ei kengän taida työtä tehdä.

4. Minun tule tehdä henen Tööns ioca minun lehettenyt on/ nincauuan quin peiue ombi. Öö tule/ coska eikengen woi töte tehdä. (Minun tulee tehdä hänen työnsä joka minun lähettänyt on/ Niin kauan kuin päiwä ompi. Yö tulee/ koska ei kenkään woi työtä tehdä.)

5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."

5 Niin kauan kuin olen maailmassa, olen maailmaa valo."

5. Niinkauvan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman valkeus.

5. Nijncauwan cuin minä olen mailmas nijn olen minä mailman Walkeus.

5. Nincauuan quin mine olen Mailmas/ nin mine olen Mailman Walkeus. (Niin kauan kuin mina olen maailmassa/ niin minä olen maailman walkeus.)

6 Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen

6 Sanottuaan tämän Hän sylki maahan, teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan *sokean silmille*.

6. Kuin hän tämän sanonut oli, sylki hän maahan ja teki loan syljestä ja voiteli sokian silmät loalla,

6. Cosca hän tämän sanonut oli sylki hän maahan ja teki loan syljest ja woiteli sen sokian silmät loalla:

6. Coska hen temen oli sanonut/ sylki hen Maan päle/ ia teki loghan syliest/ ia woiteli loghalla sen Sokian silmet/ (Koska hän tämän oli sanonut/ sylki hän maan päälle/ ja teki loan syljestä/ ja woiteli loalla sen sokean silmät/)

7 ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" — se on käännettynä: lähetetty. — Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

7 Ja Hän sanoi hänelle: "Mene, peseydy Siiloan lammikossa" — se on käännettynä ’lähetetty'. Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

7. Ja sanoi hänelle: mene ja pese itses lammikossa Siloam, se on niin paljo kuin: lähetetty. Niin hän meni ja pesi itsensä ja tuli näkemään.

7. Ja sanoi hänelle: mene ja pese sinus Silohan lammicos se on lähetetty. Nijn hän meni ja pesi idzens ja tuli näkemän.

7. Ja sanoi henelle/ Mene ia pese sinus Silohan Lammikos (se on tulkittu) lehetetty. Nin hen meni/ ia pesi itzens/ ia tuli näkeuexi. (Ja sanoi hänelle/ Mene ja pese sinus Siloan lammikossa (se on tulkittu) lähetetty. Niin hän meni/ ja pesi itsensä/ ja tuli näkewäksi.)

8 Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

8 Silloin naapurit ja ne, jotka olivat nähneet hänet ennen — että hän oli sokea* — sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

8. Niin kylän miehet ja ne, jotka hänen ennen olivat nähneet sokiana, sanoivat: eikö tämä se ole, joka istui ja kerjäsi?

8. Nijn cansaasujamet jotca hänen ennen olit nähnet kerjäwän sanoit: eikö tämä se ole joca istui ja kerjäis? muutamat wastaisit: hän se on.

8. Nin Naburit ia iotka henen ennen nähnett olit/ ette hen oli Kerijeiä/ sanoit/ Eikö teme se ole ioca istui ia Keriesi? Mutomat sanoit/ Se hen on. (Niin naapurit ja jotka hänen ennen nähneet olit/ että hän oli kerjääjä/ sanoit/ Eikö tämä ole se joka istui ja kerjäsi? Muutamat sanoit/ se hän on)

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä". Hän itse sanoi: "Minä se olen".

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", (mutta) toiset [sanoivat]: "[Ei ole, vaan] hän on hänen näköisensä." Hän sanoi "Minä se olen."

9. Muutamat vastasivat:hän se on. Mutta muut sanoivat: hän on sen muotoinen; vaan hän itse sanoi: minä se olen.

9. Mutta muutamat sanoit: hän on hänen muotoisens waan hän sanoi idze: minä se olen.

9. Mutta mutomat taas/ Hen on henen motoisens. Hen itze sanoi/ Mine se olen. (Mutta muutamat taas/ Hän on hänen muotoisensa. Hän itse sanoi/ Minä se olen.)

10 Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"

10 Niin he sanoivat hänelle: "Kuinka silmäsi aukenivat?"

10. Niin he sanoivat hänelle: kuinka sinun silmäs aukenivat?

10. Nijn he sanoit hänelle: cuinga sinun silmäs aukenit?

10. Nin sanoit he henelle/ Quinga sinun Silmes aukenit? (Niin sanoit he hänelle/ Kuinka sinun silmäsi aukenit?)

11 Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni".

11 Hän vastasi (ja sanoi): "[Se] mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli silmäni ja sanoi minulle: 'Mene Siiloan lammikolle ja peseydy.' Niin menin ja peseydyin ja sain näön."

11. Vastasi hän ja sanoi: se ihminen, joka Jesukseksi kutsutaan, teki loan, ja voiteli minun silmäni, ja sanoi minulle: mene ja pese Siloamin lammikossa. Ja kuin minä menin ja pesin, niin minä sanin näköni.

11. Wastais hän ja sanoi: se Ihminen joca Jesuxexi cudzutan teki loan ja woiteli minun silmäni ja sanoi minulle: mene ja pese sinus Silohan lammicos.

11. Wastasi hen ia sonoi/ Se Inhiminen/ ioca Iesus cutzutan/ teki Loghan ia woiteli minun Silmeni/ ia sanoi minulle/ Mene Silohan Lammickolle/ ia pese sinus. (Wastasi hän ja sanoi/ Se ihminen/ joka Jesus kutsutaan/ teki loan ja woiteli minun silmäni/ ja sanoi minulle/ Mene Siloan lammikolle/ ja pese sinus.)

12 He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä".

12 He sanoivat hänelle: "Missä Hän on” Hän vastasi: ''En tiedä."

12. Niin he sanoivat hänelle: kussas hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.

12. Ja cuin minä menin ja pesin minuni nijn minä sain näkyni. He sanoit hänelle: cusasta hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.

12. Ja quin mine menin/ ia pesin minun/ nin mine sain näkyni. Nin he sanoit henelle Cussa hen on? Hen sanoi/ Em mine tiedhe. (Ja kuin minä menin/ ja pesin minun/ niin minä sain näköni. Niin he sanoit hänelle. Kussa hän on? Hän sanoi/ en minä tiedä.)

13 Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.

13 He veivät hänet, entisen sokean, fariseusten luo.

13. Niin he veivät sen, joka ennen sokiana ollut oli, Pharisealaisten tykö.

13. Nijn he weit sen joca cauwan sokiana ollut oli Phariseusten eteen.

13. Nin he weit sen ioca oli cauuan Sokia ollut/ ninen Phariseusten tyge/ (Niin he weit sen joka oli kauan sokea ollut/ niiden phariseusten tykö/)

14 Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.

14 Oli näet sapatti, jona päivänä Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä.

14. Ja se oli sabbatin päivä, jona Jesus teki loan ja avasi hänen silmänsä.

14. Ja se oli Sabbathin päiwänä jona Jesus teki loan ja awais hänen silmäns.

14. ia oli se ydhen Sabbathin peiuen pälle/ coska Iesus teki Loghan/ ia auasi henen Silmens. (ja oli se yhden Sabbathin päiwän päälle/ koska Jesus teki loan/ ja awasi hänen silmäns.)

15 Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen".

15 Sen vuoksi vielä fariseuksetkin kysyivät häneltä, miten hän sai näön. Hän sanoi heille: "Hän pani tahtaan silmilleni ja minä peseydyin ja näen."

15. Niin kysyivät taas häneltä Pharisealaiset, kuinka hän näkönsä saanut oli. Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle, ja minä pesin, ja näen.

15. Phariseuxet kysyit hänelle cuinga hän näkyns saanut oli? Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle ja minä pesin minuni ja nyt näen.

15. Taas ne Phariseuset kysyit henelle/ Quinga hen oli näkyns saanut. Nin hen sanoi heille. Loghan hen pani minun Silmeini päle/ ia mine pesin minuni/ ia nyt näen. (Taas ne phariseukset kysyit häneltä/ Kuinka hän oli näköns saanut. Niin hän sanoi heille. Loan hän pani minun silmäini päälle/ ja minä pesin minuni/ ja nyt näen.)

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta lähtöisin, koska ei pidä sapattia." Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä sellaisia tunnustekoja?" Ja heidän keskellään oli erimielisyyttä.

16. Niin muutamat Pharisealaisista sanoivat: ei se ihminen ole Jumalasta, ettei hän pidä sabbatia. Muut sanoivat: kuinka taitaa joku syntinen ihminen senkaltaisia ihmeitä tehdä? Ja riita oli heillä keskenänsä.

16. Nijn muutamat Phariseuxist sanoit: ei se ihminen ole Jumalast joca ei pidä Sabbathia: mutta muutamat sanoit: cuinga taita jocu syndinen ihminen näitä ihmeitä tehdä? Ja he rijtelit keskenäns.

16. Nin sanoit mutomat nijste Phariseusist/ Ei oli teme Inhiminen Jumalast/ Sille ettei hen pidhe Sabbathia. Ja mutomat sanoit/ Quinga taita yxi Syndinen Inhiminen neita Mercki tedhä? Ja tuli yxi Rijta heiden keskenens. (Niin sanoit muutamat niistä phariseuksist/ Ei ole tämä ihminen Jumalasta/ Sillä ettei hän pidä Sabbathia. Ja muutamat sanoit/ Kuinka taitaa yksi syntinen ihminen näitä merkkiä tehdä? Ja tuli yksi riita heidän keskenänsä.)

17 Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta".

17 He sanovat jälleen sokealle: "Mitä sinä sanot Hänestä, koska Hän avasi silmäsi?" Hän sanoi: "Hän on profeetta."

17. He sanoivat taas sokiallle: mitä sinä hänestä sanot, joka sinun silmäs avasi? Hän sanoi: hän on propheta.

17. Nijn he sanoit taas sokialle: mitä sinä hänestä sanot joca sinun silmäs awais? Hän sanoi: Hän on Propheta.

17. Nin he taas sanoit Sokialle/ Mite sine sanot henest/ ette hen on auanut sinun Silmes? Nin sanoi hen/ Yxi Propheta hen ombi. (Niin he taas sanoit sokealle/ Mitä sinä sanot hänestä/ että hän on awannut sinun silmäsi? Niin sanoi hän/ Yksi propheta hän ompi.)

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat näkönsä saaneen vanhemmat.

18. Mutta ei Juudalaiset sitä uskoneet, että hän oli sokiana ollut ja näkemään tullut, siihenasti kuin he kutsuivat sen vanhemmat, joka näkönsä saanut oli.

18. MUtta ei Judalaiset sitä usconet että hän oli sokiana ollut ja näkemän tullut siJohenasti cuin he cudzuit sen wanhemmat joca näkyns saanut oli:

18. Mutta ei Juttat wskonet heneste/ ette hen oli Sokian ollut/ ia näkeuexi tullut/ sijhenasti quin he cutzuit henen Wanhemans/ ioca nägöns saanut oli/ (Mutta ei juuttaat uskoneet hänestä/ että hän oli sokean ollut/ ja näkewäksi tullut/ siihen asti kuin he kutsuit hänen wanhempansa/ joka näkönsä saanut oli/)

19 ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

19 He kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

19. Ja he kysyivät heiltä, sanoen: onko tämä teidän poikanne, jonka te sanotte sokiana syntyneen? kuinka siis hän nyt näkee?

19. Ja he kysyit heildä sanoden: tämäkö teidän poican on jonga te sanotta sokiana syndynen? Cuinga hän on näkyns saanut?

19. ia he kysyit heille/ sanoden/ Temecö teiden Poican on/ io'ga te sanott Sokiana syndyneen? Quinga hen nyt näke? (ja he kysyit heiltä/ sanoen/ Tämäkö teidän poikan on/ jonka te sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän nyt näkee?)

20 Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;

20 Hänen vanhempansa vastasivat (heille) ja sanoivat: "Tiedämme, että tämä on poikamme ja että hän on sokeana syntynyt,

20. Hänen vanhempansa vastasivat heitä ja sanoivat: me tiedämme tämän meidän pojaksemme, ja että hän sokiana syntynyt on.

20. Hänen wanhemmans wastaisit ja sanoit: me tiedämme hänen meidän pojaxem ja että hän sokiana syndynyt on:

20. Henen wanhemans wastasit/ ia sanoit/ Me tiedhem ette teme ombi meiden Poican/ ia ette hen Sokiana on syndynyt/ (Hänen wanhempansa wastasit/ ja sanoit/ Me tiedämme että tämä ompi meidän poikan/ ja että hän sokeana on syntynyt/)

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa."

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä, emmekä tiedä, kuka avasi hänen silmänsä. Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä, puhukoon itse puolestaan."

21. Mutta kuika hän nyt näkee, sitä emme tiedä, ja kuka hänen silmänsä avasi, emme tiedä; hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä; puhukaan itsestänsä.

21. Mutta cuinga hän on näkyns saanut sitä en me tiedä ja kengä hänen silmäns awais en me tiedä: hänellä on kyllä ikä kysykät häneldä puhucan idze edestäns.

21. mutta quinga hen nyt näke/ site emme me tiedhä/ Eli kenge henen Silmens auasi/ emme me tiedhä. Henelle o'bi kijlle ike/ kysyket henelde/ puhucan itze edestens. (mutta kuinka hän nyt näkee/ sitä emme me tiedä/ Eli kenkä hänen silmänsä awasi/ emme me tiedä. Hänellä ompi kyllin ikää/ kysykäät häneltä/ puhukaan itse edestänsä.)

22 Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.

22 Hänen vanhempansa sanoivat näin, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että jos joku tunnustaisi Hänet Kristukseksi, hän joutuisi synagoogasta erotetuksi.

22. Niin sanoivat hänen vanhempansa, sillä he pelkäsivät Juudalaisia; sillä Juudalaiset olivat jo niin keskenänsä päättäneet, että jos joku hänen tunnustais Kristukseksi, sen piti synagogasta oleman suljettu ulos.

22. Näin wastaisit hänen wanhemmans: sillä he pelkäisit Judalaisia: jotca nijn jo olit keskenäns päättänet: että jos jocu hänen tunnustais Christuxexi sen he olisit heittänet ulos Synagogista.

22. Neite sanoit henen Wanhemans/ sille ette he pelkesit Juttait. Sille ette io olit Juttat keskenens nin päättenyet/ Ette ios iocu piti hene' tunnustama' Christusexi/ se pite wlosheitettemen Sinagogista. (Näitä sanoit hänen wanhempansa/ sillä että he pelkäsit juuttaita. Sillä että jo olit juuttaat keskenänsä niin päättäneet/ Etta jos joku piti hänen tunnustaman Kristukseksi/ se pitää ulos heitettämän synagogista.)

23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä".

23 Sen vuoksi hänen vanhempansa sanoivat: "Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä."

23. Sentähden sanoivat hänen vanhempansa: hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä.

23. Sentähden sanoit hänen wanhemmans: hänellä on kyllä ikä kysykät häneldä.

23. Senteden sanoit henen Wanhemans/ Henelle ombi kylle ike/ kysykä henelle. (Sentähden sanoit hänen wanhempansa/ Hänellä ompi kyllä ikää/ kysykää häneltä.)

24 Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen".

24 He kutsuivat siis toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna Jumalalle kunnia. Tiedämme, että se mies on syntinen."

24. Niin he kutsuivat toisen kerran sen ihmisen, joka sokiana oli ollut, ja sanoivat hänelle: anna Jumalalle kunnia! me tiedämme sen ihmisen syntiseksi.

24. Nijn he cudzuit taas sen ihmisen joca sokiana oli ollut ja sanoit hänelle: anna Jumalalle cunnia me tiedämme sen ihmisen syndisexi.

24. Nin he taas cutzuit sen Inhimisen/ ioca Sokian oli ollut/ ia sanoit henelle/ Anna Jumalan cunnia/ Me tiedhem ette teme Inhiminen on syndinen. (Niin he taas kutsuit sen ihmisen/ joka sokea oli ollut/ ja sanoit hänelle/ Anna Jumalalle kunnia/ Me tiedämme että tämä ihminen on syntinen.)

25 Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen".

25 Niin hän vastasi (ja sanoi): "Onko Hän syntinen, en tiedä. Yhden tiedän — että minä, joka olin sokea, näen nyt."

25. Hän vastasi ja sanoi: jos hän on syntinen, sitä en minä tiedä: vaan sen minä ainoasti tiedän, että minä, joka sokia olin, nyt näen.

25. Hän wastais ja sanoi: jos hän on syndinen sitä en minä tiedä: waan sen minä tiedän että minä sokia olin ja nyt näen.

25. Hen wastasi ia sanoi/ Olleco hen Syndinen/ em mine tiedhä/ Ydhen mine tiedhen ette mine olin Sokia/ ia nyt näen. (Hän wastasi ja sanoi/ Olleeko hän syntinen/ en minä tiedä/ Yhden minä tiedän, että minä olin sokea/ ja nyt näen.)

26 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"

26 Niin he sanoivat hänelle (jälleen): "Mitä Hän sinulle teki? Miten Hän avasi silmäsi?"

26. He sanoivat taas hänelle: mitä hän sinulle teki? kuika hän sinun silmäs avasi?

26. He sanoit taas hänelle: mitästä hän sinulle teki? cuinga hän sinun silmäs awais?

26. Sanoit he taas henelle/ Mite hen sinun teki? Quinga hen auasi sinun Silmes? (Sanoit he taas hänelle/ Mitä hän sinun teki? Kuinka hän awasi sinun silmäsi?)

27 Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?"

27 Hän vastasi heille: "Sanoin jo teille, ettekä kuulleet. Miksi tahdotte taas kuulla', Tahdotteko tekin tulla Hänen opetuslapsikseen?"

27. Hän vastasi: jo minä sanoin teille, ettekö te kuulleet? Miksi te taas sitä tahdotte kuulla? Tahdotteko te myös hänen opetuslapsiksensa?

27. Hän wastais: jo minä sanoin teille ettäkö te cuullet? Mixi te taas sitä tahdotta cuulla? Tahdottaco te myös hänen Opetuslapsexens?

27. Hen wastasi heite/ Mine sanoin nyt teille/ eikö te cwlleet? Mixi te taas tadhot site cwlla? Tadhottaco te mös olla henen Opetuslapsens? (Hän wastasi heitä/ Minä sanoin nyt teille/ eikö te kuulleet? Miksi te taas tahdot sitä kuulla? Tahdotteko te myös olla hänen opetuslapsensa?)

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet Hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

28. Niin he kiroilivat häntä ja sanoivat: sinä olet hänen opetuslapsensa; mutta me olemme Moseksen opetuslapset.

28. Nijn he kiroilit händä ja sanoit: ole sinä hänen Opetuslapsens me olemma Mosexen Opetuslapset.

28. Nin he kiroilit hende ia sanoit/ Ole sine henen Opetuslapsens/ Me olema Mosesen Opetuslapset/ (Ja he kiroilit häntä ja sanoit/ Ole sinä hänen opetuslapsensa/ Me olemme Moseksen opetuslapset/)

29 Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."

29 Tiedämme että Jumala on puhunut Moosekselle, mutta emme tiedä, mistä tämä on."

29. Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutelleen: mutta kusta tämä on, emme tiedä.

29. Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutellen mutta custa tämä on en me tiedä.

29. Me tiedem ette Jumala on puhutellut Mosest/ Mutta custa teme on/ emme me tiedhä. (Me tiedämme että Jumala on puhutellut Mosesta/ Mutta kusta tämä on/ emme me tiedä.)

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä Hän on ja kuitenkin Hän avasi silmäni.

30. Niin ihminen vastasi ja sanoi heille: se on tosin ihmeellinen, ettette tiedä, kusta hän on, ja kuitenkin hän avasi minun silmäni.

30. Nijn se ihminen wastais ja sanoi: se on sangen ihmellinen ettet te tiedä custa hän on ja cuitengin hän awais minun silmäni.

30. Nin se Inhiminen wastasi ia sanoi. Se on sangen ihmelinen ettei te tiedhe/ custa hen on/ ia quitengi hen auasi minun Silmeni. (Niin se ihminen wastasi ja sanoi. Se on sangen ihmeellinen ettei te tiedä/ kusta hän on/ ja kuitenkin hän awasi minun silmäni.)

31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

31 (Mutta) tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan jos joku on Jumalaa pelkäävä ja tekee Hänen tahtonsa, sitä Hän kuulee.

31. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

31. Mutta me tiedämme ettei Jumala cuule syndisitä waan joca on Jumalan palwelia ja teke hänen tahtons sitä hän cuule.

31. Mutta sen me tiedhem/ ettei Jumala cwle syndisite waan sen/ quin on Jumalan paluelia/ ia henen tachtons nouta/ sen hen cwle. (Mutta me tiedämme/ ettei Jumala kuule syntisiä waan sen/ kuin on Jumalan palwelija/ ja hänen tahtonsa noutaa/ sen hän kuulee.)

32 Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.

32 Ei ole koskaan* kuultu, että joku on avannut sokeana syntyneen silmät.

32. Ei ole maailman alusta kuultu, että joku on sen silmät avannut, joka sokiana syntynyt on.

32. Ei ole mailman algusta cuultu että jocu on sen silmät awannut joca sokiana syndynyt on.

32. Mailman alghusta ei ole se cwltu/ ette iocu on sen Silmet auanut/ ioca Sokiana syndynyt ombi. (Maailman alusta ei ole se kuultu/ että joku on sen silmät awannut/ joka sokeana syntynyt ompi.)

33 Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä."

33 Ellei Hän olisi Jumalasta lähtöisin, Hän ei voisi mitään tehdä.”

33. Ellei hän olisi Jumalasta, niin ei hän taitaisi mitään tehdä.

33. Ellei hän olis Jumalast nijn ei hän taidais mitän tehdä.

33. Ellei teme olisi Jumalasta/ nin ei hen woisi miten tehdä. (Ellei tämä olisi Jumalasta/ niin ei hän woisi mitään tehdä.)

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos.

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt ja opetat meitä.” Ja he ajoivat hänet ulos.

34. He vastasivat ja sanoivat hänelle: sinä olet päänänsä synnissä syntynyt, ja sinä opetat meitä? Ja he ajoivat hänen ulos.

34. He wastaisit ja sanoit hänelle: sinä olet päänäns synnis syndynyt ja sinä opetat meitä? Ja he ajoit hänen ulos.

34. He wastasit/ ia sanoit henelle. Sine olet synnise cokonans syndynyt/ ia sine opetat meite. Ja he vlosaioit henen. (He wastasit/ ja sanoit hänelle. Sinä olet synnissä kokonansa syntynyt/ ja sinä opetat meitä. Ja he ulos ajoit hänen.)

35 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"

35 Jeesus kuuli, että he olivat ajaneet hänet ulos, ja hänet tavatessaan Hän sanoi hänelle: "Uskotko Jumalan Poikaan?"

35. Ja Jesus sai sen kuulla, että he olivat hänen ajaneet ulos, ja kuin hän löysi hänen, sanoi hän hänelle: uskotkos sinä Jumalan Pojan päälle?

35. JA Jesus sai sen cuulla että he olit hänen ulosajanet. Ja cuin hän löysi hänen sanoi hän hänelle: uscotcos Jumalan Pojan päälle?

35. Ja Iesus sai sen cwlda/ ette he olit henen vlosaijaneet. Ja quin hen leusi henen/ sanoi hen henelle. Uskocos Jumalan Poian päle? (Ja Jesus sai sen kuulla/ että he olit hänen ulos ajaneet. Ja kuin hän löysi hänen/ sanoi hän hänelle. Uskotkos Jumalan Pojan päälle?)

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka Hän on, että uskoisin Häneen?"

36. Hän vastasi ja sanoi: Herra, kuka se on, että minä hänen päällensä uskoisin?

36. Hän wastais ja sanoi: Herra cuca se on? että minä hänen päällens uscoisin?

36. Hen wastasi/ ia sanoi/ HERRA/ cuca se on? ette mine henen pälens vskoisin? (Hän wastasi/ ja sanoi/ HERRA/ kuka se on? että minä hänen päällensä uskoisin?)

37 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu".

37 Jeesus sanoi hänelle: "Olet nähnytkin Hänet, ja Hän on se, joka puhuu kanssasi."

37. Niin Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt, ja hän on se, joka puhuu sinun kanssas.

37. Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt ja hän puhu sinun cansas.

37. Iesus sanoi henelle/ Sine olet henen nähnyt/ ia ioca sinun cansas puhu/se hen on. (Jesus sanoi hänelle/ Sinä olet hänen nähnyt/ joka sinun kanssasi puhuu/ se hän on.)

38 Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.

38 Niin mies* sanoi: "Minä uskon, Herra", ja hän kumartui maahan Hänen eteensä.

38. Niin hän sanoi: Herra, minä uskon. Ja hän kumarsi ja rukoili häntä.

38. Nijn hän sanoi: Herra minä uscon. Ja hän cumarsi händä.

38. Nin hen sanoi. HERRA/ mine vskon. Ja hen cumarsi hende. (Niin hän sanoi. HERRA/ minä uskon. Ja hän kumarsi häntä.)

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, jotta ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi."

39. Ja Jesus sanoi: minä tulin tuomiolle tähän maailmaan, että ne, jotka ei näe, pitää näkemän, ja ne, jotka näkevät, pitää sokiaksi tuleman.

39. Ja Jesus sanoi: minä tulin duomiolle tähän mailmaan että ne jotca ei näe pitä näkemän: ja ne jotca näkewät pitä sokiaxi tuleman.

39. Ja Iesus sanoi/ Mine tulin domiolle tehen Mailman/ Ette ne/ iotca ei näe/ pite näkemen/ Ja ne iotca näkeuet/ pite sokiaxi tuleman. (Ja Jesus sanoi/ Minä tulen tuomiolle tähän maailmaan/ Että ne/ jotka ei näe/ pitää näkemän/ Ja ne jotka näkewät/ pitää sokeaksi tuleman.)

40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

40 Ne fariseukset, jotka olivat Hänen kanssaan, kuulivat tämän ja sanoivat Hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

40. Ja muutamat Pharisealaisista, jotka hänen tykönänsä olivat, kuulivat nämät ja sanoivat hänelle: olemmeko mekin sokiat?

40. Ja muutamat Phariseuxist jotca hänen tykönäns olit cuulit nämät ja sanoit: olemmaco mekin sokiat?

40. Ja mutomat Phariseusist neite cwlit/ iotca henen tykenens olit/ ia sanoit henelle/ Ollemaco meki Sokiat? (Ja muutamat phariseukset näitä kuulit/ jotka hänen tykönänsä olit/ ja sanoit hänelle/ Olemmeko mekin sokeat?)

41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy.

41 Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte sokeat, teillä ei olisi syntiä. Mutta nyt te sanotte: 'Me näemme.' Sen vuoksi syntinne pysyy.

41. Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitte, niin ei olisi teillä syntiä; mutta että te sanotte: me näemme, sentähden teidän syntinne pysyy.

41. Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitta nijn ei olis teillä syndiä: mutta että te sanotte: me näemmä sentähden teidän syndinne pysywät.

41. Iesus sanoi heille/ Jos te sokiat olisitta/ nin ei olisi teille syndi. Mutta nyt te sanotta/ Me näem/ Senteden teiden syndine pysyuet. (Jesus sanoi heille/ Jos te sokeat olisitte/ niin ei olisi teillä syntiä. Mutta nyt te sanotte/ Me näemme/ Sentähden teidän syntinne pysywät.)