PSALMI 56

Rukous vihollisen vainotessa.

1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa. Daavidin laulu, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa.

1. Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa.

1. Dawidin cullainen cappale mykäst mettisest muucalaisten seas cosca Philisterit käsitit hänen Gathis.

1. Yxi Dauidin Cullainen Cappale/ sijte mykest Mettisest/ ninen Mucalaisten seas/ Coska ne Philisterit käsitit henen Gathis. (Yksi Dawidin kultainen kappale/ siitä mykästä mettisestä/ niiden muukalaisten seassa/ Koska ne philisterit käsitit hänen Gathissa.)

1 Be merciful to me, O God, because man would swallow me up. Fighting all the day long he oppresses me.

1. To the chief Musician upon Jonathelemrechokim, Michtam of David, when the Philistines took him in Gath.Be merciful unto me, O God: for man would swallow me up; he fighting daily oppresseth me.

1. Til Sangmesteren; til "den stumme Due i det fjerne" af David; "et gyldent Smykke", der Filisterne havde grebet ham i Gath.

1. Ett gyldene klenodium Davids, till att föresjunga, om den dumba dufvona ibland de främmanda, då de Philisteer grepo honom i Gath.

1. Taweti kulla-tükki laul üllema mängimehhele antud sest waiksest tuist nende seas, kes kaugelt ärra on, kui Wilistid tedda kinniwötsid Katis.

1. Dieve, būk man gailestingas, nes žmogus nori praryti mane, priešai nuolatos puola.

1. Ein gülden Kleinod Davids, von der stummen Taube unter den Fremden, da ihn die Philister griffen zu Gath. Gott, sei mir gnädig, denn Menschen schnauben wider mich; täglich streiten sie und ängsten mich.

1. Au maître-chantre. Mictam (cantique) de David, sur Jonath-Élem Réchokim (colombe des térébinthes lointains); lorsque les Philistins le prirent dans Gath.

1. Al Vencedor sobre la paloma muda en las lejanías. Mictam de David, cuando los Filisteos le prendieron en Gat. TEN misericordia de mí, o! Dios; porque me traga el hombre; cada día batallándome aprieta.

1 Een gouden kleinood van David, voor den opperzangmeester, op Jonath Elem Rechokim; als de Filistijnen hem gegrepen hadden te Gath. (56:2) Wees mij genadig, o God! want de mens zoekt mij op te slokken; den gansen dag dringt mij de bestrijder.

1. (Przedniejszemu śpiewakowi o niemej gołębicy, na miejscach odległych, złoty psalm Dawidowy, gdy go w Gat Filistynowie pojmali.)

1. Az éneklőmesternek a Jónathelem rehokimra; Dávidnak miktámja; mikor megragadták őt a [1†] filiszteusok Gáthban.

1 (55:1) Начальнику хора. О голубице, безмолвствующей вудалении. Писание Давида, когда Филистимляне захватили его в Гефе. (55:2)Помилуй меня, Боже! ибо человек хочет поглотить меня; нападая всякий день, теснит меня.

1. Проводиреві хора: після "Голубка з далеких дубравин"; памятна пісня Давидова, як Филистії зловили його в Гетї. П омилуй мене, Боже, бо розлютився на мене чоловік; день в день нападає на мене, і доскуляє менї.

2. Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset minua polkevat, joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.

(H56:2) Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.

2. JUmala ole minulle armollinen: sillä ihmiset tahtowat sulloa minua alas jocapäiwä he sotiwat ja ahdistawat minua.

2. JUmala ole minulle armolinen/ sille Inhimiset tactouat minua alassulloa/ Jocapeiue he sotiuat ia minua adhistauat. (Jumala ole minulle armollinen/ sillä ihmiset tahtowat minua alas sulloa/ Jokapäiwä he sotiwat ja minua ahdistawat.)

2 My enemies would swallow me up all the day long, because they are many who fight proudly against me.

2. Mine enemies would daily swallow me up: for they be many that fight against me, O thou most High.

2. Gud! vær mig naadig; thi et Menneske søger at opsluge mig, Stridsmanden trænger mig den ganske Dag.

2. Gud, var mig nådelig, ty menniskor vilja nedersänka mig; dagliga strida de, och tränga mig.

2. Olle mulle armolinne, Jummal, sest innimessed püüdwad mind ärraneelda; igga päwa teeb se tapleja mulle hädda.

2. Visą laiką mano priešai puola mane, daug tų, kurie kovoja prieš mane, o Aukščiausiasis!

2. Meine Feinde schnauben täglich; denn viele streiten stolz wider mich.

2. O Dieu, aie pitié de moi, car les hommes me poursuivent; tout le jour ils me font la guerre, ils me pressent.

2. Tráganme mis enemigos cada día: porque muchos son los que pelean contra mí, o! Altísimo.

2 (56:3) Mijn verspieders zoeken mij den gansen dag op te slokken; want ik heb veel bestrijders, o Allerhoogste!

2. Zmiłuj się nademną, o Boże!, bo mię chce pochłonąć człowiek; każdego dnia walcząc trapi mię.

2. Könyörülj rajtam Istenem, mert halandó tátog ellenem és mindennap hadakozván, nyomorgat engem!

2 (55:3) Враги мои всякий день ищут поглотить меня, ибо много восстающих на меня, о, Всевышний!

2. Вороги мої цїлий день лютують; багато бо їх наступає на мене, розбуявшись.

3. Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.

2. Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.

3. Minun wiholliseni sullowat minua alas jocapäiwä: sillä moni soti ylpiäst minua wastan.

3. Minun wiholiseni alassullouat minua iocapeiue/ Sille monda sotiuat coriasti minua wastan. (Minun wiholliseni alas sullowat minua joka päiwä/ Sillä monta sotiwat koreasti minua wastaan.)

3 I am afraid (in the) day, I will put my trust in you.

3. What time I am afraid, I will trust in thee.

3. Mine Fjender søge den ganske Dag at opsluge mig; thi de ere mange, som i Hovmod stride imod mig.

3. Mine fiender nedersänka mig dagliga ty månge strida emot mig högmodeliga.

3. Mo warritsejad püüdwad mind ärraneelda iggapäwa, sest neid on paljo, kes mo wasto taplewad körgest paigast.

3. Kai baimė apima, Tavimi pasitikiu.

3. Wenn ich mich fürchte, so hoffe ich auf dich.

3. Tout le jour mes adversaires me poursuivent; car plusieurs font la guerre contre moi, ô Dieu Très-Haut!

3. De día temo: mas yo en tí confio.

3 (56:4) Ten dage, als ik zal vrezen, zal ik op U vertrouwen.

3. Chcą mię połknąć nieprzyjaciele moi na każdy dzieó; zaprawdęć wiele jest walczących przeciwko mnie, o Najwyższy!

3. Ellenségeim minden napon tátognak reám: bizony sokan [2†] hadakoznak ellenem, oh magasságos Isten!

3 (55:4) Когда я в страхе, на Тебя я уповаю.

3. В день страху мого я вповаю на тебе!

4. Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.

3. Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.

4. Cosca minä pelkän nijn minä toiwon sinuun.

4. Coska mine pelken itzeeni/ nin mine toiuon sinun päles. (Koska minä pelkään itseeni/ niin minä toiwon sinun päällesi.)

4 I will praise his word in God. I have put my trust in God. I will not be afraid. What can flesh do to me?

4. In God I will praise his word, in God I have put my trust; I will not fear what flesh can do unto me.

4. Naar jeg gribes af frygt, stoler jeg paa dig;

4. När jag fruktar mig, så hoppas jag uppå dig.

4. Sel päwal, kui ma kardan, tahhan ma sino peäle lota.

4. Dievu pasitikiu, kurio žodį giriu. Nebijosiu, ką gali padaryti man žmogus?

4. Ich will Gottes Namen rühmen; auf Gott will ich hoffen und mich nicht fürchten; was sollte mir Fleisch tun?

4. Le jour où je craindrai, je me confierai en toi.

4. En Dios alabaré su palabra: en Dios he confiado, no temeré lo que la carne me hará.

4 (56:5) In God zal ik Zijn woord prijzen; ik vertrouw op God, ik zal niet vrezen; wat zoude mij vlees doen?

4. Któregokolwiek mię dnia strach ogarnia, ja w tobie ufam.

4. Mikor félnem kellene is, én bízom te benned.

4 (55:5) В Боге восхвалю я слово Его; на Бога уповаю, не боюсь; что сделает мне плоть?

4. Ради Бога хвалити му слово його: на Бога вповаю, не побоюся; що заподїє менї тїло?

5. Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?

4. Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?

5. Minä ylistän Jumalan sanan Jumalaan minä toiwon ja en pelkä mitä liha minulle tekis.

5. Mine tadhon yliste Jumalan Sanan/ Jumalan päle mine tadhon toiuo/ ia en pelke minuani/ Mite iocu liha minun tekis? (Minä tahdon ylistää Jumalan sanan/ Jumalan päälle minä tahdon toiwoa/ ja en pelkää minuani/ Mitä joku liha minun tekisi?)

5 All the day long they pervert my words. All their thoughts are against me for evil.

5. Every day they wrest my words: all their thoughts are against me for evil.

5. Paa den Dag, jeg frygter, forlader jeg mig paa Gud, jeg vil ikke frygte; hvad kan Kød gøre mig?

5. Jag vill prisa Guds ord; på Gud vill jag hoppas, och intet frukta mig. Hvad skulle något kött göra mig?

5. Jum̃ala sees tahhan ma kita temma saña, Jum̃ala peäle lodan minna; ei ma karda, mis woib lihha mulle tehha?

5. Kiekvieną dieną jie iškraipo mano žodžius, visos jų mintys­daryti man pikta.

5. Täglich fechten sie meine Worte an; all ihre Gedanken sind, daß sie mir Übel tun.

5. Je louerai Dieu et sa promesse; je me confie en Dieu, je ne crains rien; que me ferait l'homme?

5. Todos los dias me contristan mis negocios: contra mí son todos sus pensamientos para mal.

5 (56:6) Den gansen dag verdraaien zij mijn woorden; al hun gedachten zijn tegen mij ten kwade.

5. Boga wysławiać będę dla słowa jego; w Bogu nadzieję będę miał, ani się będę bał, żeby mi co ciało uczynić mogło.

5. Isten által dicsekedem az ő igéjével; az Istenben bizom, nem félek; ember mit árthatna nékem?

5 (55:6) Всякий день извращают слова мои; все помышления их обо мне – на зло:

5. Цїлий день зневажають вони слова мої, всї думки їх на зло проти мене.

6. Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.

5. Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.

6. Jocapäiwä he minun sanani wääryttelewät caicki heidän ajatuxens owat minua wahingoittaxens.

6. Jocapeiue he minun sanani wäritteleuet/ caiki heiden aiatoxens ouat minua wahingoittaxens. (Joka päiwä he minun sanaani wääristelewät/ kaikki heidän ajatuksensa owat minua wahingoittaaksensa.)

6 They gather themselves together. They hide themselves. They mark my steps, even as they have waited for my soul.

6. They gather themselves together, they hide themselves, they mark my steps, when they wait for my soul.

6. Den ganske Dag fordreje de mine Ord; alle deres Tanker ere imod mig til det Spyd og Pile, og hvis onde.

6. Dagliga strida de emot min ord; alle deras tankar äro, att de må göra mig ondt.

6. Igga päwa pinawad nemmad otse mo sannad, keik nende mötted on mo wasto, kurja tehha .

6. Jie susirenka, tyko, seka mano pėdomis, kėsinasi į mano gyvybę.

6. Sie halten zuhauf und lauern und haben acht auf meine Fersen, wie sie meine Seele erhaschen.

6. Tout le jour ils tordent mes paroles; ils ne pensent qu'à me nuire.

6. Congréganse, escóndense, ellos miran atentamente mis pisadas esperando mi alma.

6 (56:7) Zij rotten samen, zij versteken zich, zij passen op mijn hielen; als die op mijn ziel wachten.

6. Przez cały dzieó słowa moje wykręcają, a przeciwko mnie są wszystkie myśli ich, na złe.

6. Minden nap elforgatják beszédeimet; minden gondolatjok ellenem van, ártalomra.

6 (55:7) собираются, притаиваются, наблюдают за моими пятами, чтобы уловить душу мою.

6. Збираються, ховаються, мої пяти назирають, бо засїли на душу мою.

7. He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.

6. He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.

7. He pitäwät yhtä ja wäijywät ja ottawat minun candapäästäni waarin cuinga he minun sieluni käsitäisit.

7. He piteuet ycte ia weijuuet/ ia warinottauat minun Candapästeni/ quinga he minun Sieluni käsiteisit. (He pitäwät yhtä ja wäijywät/ ja waarin ottawat minun kantapäästäni/ kuinka he minun sieluni käsittäisit.)

7 Shall they escape by wickedness? Cast down the peoples, in anger, O God.

7. Shall they escape by iniquity? in thine anger cast down the people, O God.

7. De holde sig sammen, de skjule sig, de tage Vare paa mine Fodspor, ligesom de have tragtet efter mit Liv.

7. De hålla tillhopa, och vakta, och taga vara uppå mina hälar, huru de mina själ gripa måga.

7. Nemmad tullewad kokko, petwad ennast eest ärra, ja pañewad mo kañnad tähhele otsego need , kes mo hinge lootwad seest ärrawotta .

7. Atlygink jiems už nedorybę! Dieve, užsirūstinęs parblokšk juos!

7. Sollten sie mit ihrer Bosheit entrinnen? Gott, stoße solche Leute ohne alle Gnade hinunter!

7. Ils s'assemblent; ils se tiennent cachés; ils observent mes pas, car ils en veulent à ma vie.

7. ¿Por la iniquidad escaparán ellos? o! Dios, derriba los pueblos con furor.

7 (56:8) Zouden zij om hun ongerechtigheid vrijgaan? Stort de volken neder in toorn, o God!

7. Zbierają się, i ukrywają się, i ślad mój upatrują, czyhając na duszę moję.

7. Egybegyűlnek, elrejtőznek, sarkaimat lesik, [3†] mert kivánják az én lelkemet.

7 (55:8) Неужели они избегнут воздаяния за неправду свою ? Во гневе низложи, Боже, народы.

7. Хиба в беззаконню спастись їм? Відкинь, Боже, у гнїві народи!

8. Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.

7. Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.

8. Mitä he paha tekewät jopa se on annettu andexi Jumala sencaltaisia ihmisiä syöskön alas ilman armoita.

8. Mite he paha tekeuet/ iopa se on andexiannettu/ Jumala sencaltaisia Inhimisie alassöskön ilman caikita armoita. (Mitä he pahaa tekewät/ jopa sen on anteeksiannettu/ Jumala senkaltaisia ihmisiä alas syösköön ilman kaikkea armotta.)

8 You number my wanderings. Put my tears into your skin-container. Are they not in your book?

8. Thou tellest my wanderings: put thou my tears into thy bottle: are they not in thy book?

8. Skulde de undkomme ved deres Uretfærdighed? Gud! nedstød disse Folk i Vrede!

8. Hvad de ondt göra, det är allaredo tillgifvet (säga de). Gud störte sådana menniskor neder utan alla nåde.

8. Nende nurjatuma tö pärrast peästa mind nende käest ärra, wihhaga lükka se rahwas mahha, oh Jummal!

8. Tu mano vargo dienas skaičiuoji, renki mano ašaras į odinę. Argi jų nėra Tavo knygoje?

8. Zähle die Wege meiner Flucht; fasse meine Tränen in deinen Krug. Ohne Zweifel, du zählst sie.

8. Ils comptent sur l'iniquité pour se sauver. O Dieu, précipite les peuples dans ta colère!

8. Mis huidas has contado tú; pon mis lágrimas en tu odre, ciertamente en tu libro.

8 (56:9) Gij hebt mijn omzwerven geteld; leg mijn tranen in uw fles; zijn zij niet in Uw register?

8. Izali za nieprawość pomsty ujdą? strąć te narody, o Boże! w popędliwości twojej.

8. Gonoszsággal menekedhetnének? Haraggal rontsd meg, oh Isten, a népeket!

8 (55:9) У Тебя исчислены мои скитания; положи слезы мои в сосуд у Тебя,– не в книге ли они Твоей?

8. Блуканнє моє залїчене в тебе. Збери сльози мої в посудину твою; чи не записані вони в тебе?

9. Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.

8. Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?

9. Lue minun paconi pane minun kyyneleni leilijs sinä heitä luet ilman epäilemätä.

9. Lue minun Packoni/ pane minun Kyneleni sinun Leilihis/ Sine heite ilman epelemet luet. (Lue minun pakkoni/ pane minun kyyneleeni sinun leilihisi/ Sinä heitä ilman epäilemätä luet.)

9 Then will my enemies turn back in the day that I call. This I know, that God is for me.

9. When I cry unto thee, then shall mine enemies turn back: this I know; for God is for me.

9. Du har talt mine Landflygtighedsdage; gem mine Taarer i din Flaske; staa de ikke i din Bog?

9. Räkna min flykt; fatta mina tårar uti din lägel; utan tvifvel räknar du dem.

9. Mo hulkumist olled sinna üllesarwand, mo silmawet panne omma nahk-kotti; eks need so ramatus ei olle ?

9. Mano priešai pasitrauks, kai šauksiuos Tavęs. Žinau, kad Dievas už mane.

9. Dann werden sich meine Feinde müssen zurückkehren, wenn ich rufe; so werde ich inne, daß du mein Gott bist.

9. Tu comptes mes allées et mes venues; mets mes larmes dans tes vaisseaux; ne sont-elles pas dans ton livre?

9. Entónces serán vueltos atrás mis enemigos el día que yo clamare: en esto conozco que Dios es por mí.

9 (56:10) Dan zullen mijn vijanden achterwaarts keren, ten dage als ik roepen zal; dit weet ik, dat God met mij is.

9. Tyś tułanie moje policzył; zbierzże też łzy moje w wiadro twe; izaż nie są spisane w księgach twoich?

9. Bujdosásomnak számát jól tudod: szedd tömlődbe könnyeimet! Avagy nem tudod-é azoknak számát?

9 (55:10) Враги мои обращаются назад, когда я взываю к Тебе, из этого я узнаю, что Бог за меня.

9. Тодї відступлять вороги мої, в день, коли я покличу; знаю се, що Бог зо мною.

10. Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.

9. Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.

10. Silloin pitä minun wiholliseni pakeneman tacaperin cosca minä huudan nijn minä huomaidzen ettäs minun Jumalan olet.

10. Silloin pite minun Wiholiseni tacaperin pakeneman/ coska mine hwdhan/ nin mine homaitzen/ Ettes minun Jumalan olet. (Silloin pitää minun wiholliseni takaperin pakeneman/ koska minä huudan/ niin minä huomaitsen/ Ettäs minun Jumalan olet.)

10 I will praise his word in God. I will praise his word in Jehovah.

10. In God will I praise his word: in the LORD will I praise his word.

10. Da skulle mine Fjender vende tilbage paa den Dag, jeg raaber; dette ved jeg, at du er min Gud.

10. Då måste mina fiender tillbakavända. När jag ropar, förmärker jag, att du min Gud äst.

10. Siis tagganewad mo waenlased taggasi sel päwal, kui ma hüan; sedda ma tean, et Jummal seisab mo eest.

10. Dievu, kurio žodį giriu, Viešpačiu, kurio žodį giriu,

10. Ich will rühmen Gottes Wort; ich will rühmen des HERRN Wort.

10. Le jour où je crierai à toi, mes ennemis seront repoussés en arrière; je sais que Dieu est pour moi.

10. En Dios alabaré su palabra; en Jehová alabaré su palabra.

10 (56:11) In God zal ik het woord prijzen; in den HEERE zal ik het woord prijzen.

10. Tedy się nazad cofną nieprzyjaciele moi, któregokolwiek dnia zawołam; bo to wiem, iż Bóg jest ze mną.

10. Meghátrálnak majd ellenségeim, mikor kiáltok; így tudom meg, hogy velem van az Isten.

10 (55:11) В Боге восхвалю я слово Его , в Господе восхвалю слово Его .

10. В Бозї восхвалю слово, в Господї восхвалю слово.

11. Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.

10. Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.

11. Minä ylistän Jumalan sanan minä ylistän HERran sanan.

11. Mine tadhon yliste Jumalan Sanan/ Mine tadhon yliste sen HERRAN Sanan. (Minä tahdon ylistää Jumalan sanan/ Minä tahdon ylistää sen HERRAN sanan.)

11 I have put my trust in God. I will not be afraid. What can man do to me?

11. In God have I put my trust: I will not be afraid what man can do unto me.

11. I Gud vil jeg prise Ordet; i Herren vil jeg prise Ordet.

11. Jag vill prisa Guds ord; Herrans ord vill jag prisa.

11. Jummala sees tahhan ma kita sedda sanna, Jehowa sees tahhan ma kita sedda sanna.

11. aš pasitikiu. Nebijosiu, ką gali padaryti man žmogus?

11. Auf Gott hoffe ich und fürchte mich nicht; was können mir die Menschen tun?

11. Je louerai Dieu et sa promesse; je louerai l'Éternel et sa promesse.

11. En Dios he confiado, no temeré lo que el hombre me hará.

11 (56:12) Ik vertrouw op God, ik zal niet vrezen; wat zou mij de mens doen?

11. Boga wysławiać będę z słowa; Pana chwalić będę z słowa jego.

11. Dicsérem Istent, az ő ígéretéért, dicsérem az Urat az ő igéretéért.

11 (55:12) На Бога уповаю, не боюсь; что сделает мне человек?

11. На Бога вповаю, не побоюся; що заподїє менї чоловік?

12. Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?

11. Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?

12. Jumalaan minä toiwon ja en pelkä mitä ihminen minun tekis ?

12. Jumalan päle mine toiuon/ ia en pelke itzeni/ Mite iocu Inhiminen minun tekis? (Jumalan päälle minä toiwon/ ja en pelkää itseäni/ Mitä joku ihminen minun tekisi?)

12 Your vows are upon me, O God. I will render thank offerings to you.

12. Thy vows are upon me, O God: I will render praises unto thee.

12. Jeg forlader mig paa Gud, jeg vil ikke frygte; hvad skulde et Menneske gøre mig?

12. Uppå Gud hoppas jag, och fruktar mig intet; hvad kunna menniskor göra mig?

12. Jum̃ala peäle ollen ma lootnud, ei ma tahha mitte karta; mis woib mulle innimeñe tehha?

12. Dieve, Tau duotus įžadus ištesėsiu, aukosiu gyriaus aukas.

12. Ich habe dir, Gott, gelobt, daß ich dir danken will;

12. Je m'assure en Dieu; je ne crains rien; que me ferait l'homme?

12. Sobre mí, o! Dios, están tus votos: alabanzas te pagaré.

12 (56:13) O God! op mij zijn Uw geloften; ik zal U dankzeggingen vergelden;

12. W Bogu mam nadzieję, nie będę się bał, aby mi co miał uczynić człowiek.

12. Istenben bízom, nem félek; ember mit árthatna nékem?

12 (55:13) На мне, Боже, обеты Тебе; Тебе воздам хвалы,

12. Зо мною, Боже, обіти слюбовані перед тобою, віддам хвалу тобі.

13. Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.

12. Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.

13. Minä olen sinulle Jumala luwannut kijttä sinua.

13. Mine olen sinulle Jumala Lupauxen tehnyt/ Ette mine tadhon sinua kijtte. (Minä olen sinulle Jumala lupauksen tehnyt/ että minä tahdon sinua kiittää.)

13 Because you have delivered my soul from death and my feet from falling, that I may walk before God in the light of the living.

13. For thou hast delivered my soul from death: wilt not thou deliver my feet from falling, that I may walk before God in the light of the living?

13. Gud! Løfter til dig hvile paa mig, med Taksigelse vil jeg betale dig. Thi du friede min Sjæl fra Døden, ja, mine Fødder fra Fald, at jeg skal vandre for Guds Ansigt i de levendes Lys.

13. Jag hafver gjort dig löfte, Gud, att jag dig tacka vill. Ty du hafver frälst mina själ ifrå döden, mina fötter ifrå fall; att jag må vandra för Gudi uti de lefvandes ljuse.

13. Jum̃al! miño peäl on need tootussed, mis ma sulle tootand : ma tassun sulle tänno-ohwrid.

13. Tu išgelbėjai mane iš mirties, mano kojas nuo suklupimo, kad vaikščiočiau prieš Dievą ir turėčiau gyvenimo šviesą.

13. denn du hast meine Seele vom Tode errettet, meine Füße vom Gleiten, daß ich wandle vor Gott im Licht der Lebendigen.

13. O Dieu, j'accomplirai les vœux que je t'ai faits; je te rendrai des actions de grâces.

13. Por cuanto has escapado mi vida de la muerte, ciertamente mis piés de caida: para que ande delante de Dios en la luz de los que viven.

13 (56:14) Want Gij hebt mijn ziel gered van den dood; ook niet mijn voeten van aanstoot, om voor Gods aangezicht te wandelen in het licht der levenden?

13. Tobiem, o Boże! śluby uczynił; przetoż też tobie chwały oddam.

13. Tartozom, oh Isten, az én néked tett fogadásaimmal; [4†] megadom néked a hálaáldozatokat;

13 (55:14) ибо Ты избавил душу мою от смерти, да и ноги мои от преткновения, чтобы я ходил пред лицем Божиим во свете живых.

13. Ти бо збавив душу мою від смертї. Чи не спасеш і ніг моїх від спотикання, щоб ходити менї перед Богом в сьвітлї життя сього?

14. Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.

13. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.

14. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni cuolemasta minun jalcani langemisesta että minä waellaisin Jumalan edesä eläwitten walkeudes.

14. Sille sine olet pelastanut minun Sieluni Colemasta/ minun Jalcani langemisest/ Ette mine waellaisin Jumalan edesse/ ninen Eleuiten walkiuxes. (Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta/ minun jalkani lankeamisesta/ että minä waeltaisin Jumalan edessä/ niiden eläwien walkeuksessa.)

14. Sest sa olled mo hinge surmast ärrapeästnud, eks sa mo jalgo ei peästnud kom̃istamissest? et ma woin köndida Jummala ees ellawatte walgusses.

14. Car tu as délivré mon âme de la mort et mes pieds de chute, afin que je marche devant Dieu, dans la lumière des vivants.

14. Albowiemeś wyrwał duszę moję od śmierci, a nogi moje od upadku, abym statecznie chodził przed obliczem Bożem w światłości żyjących.

14. Mert [5†] megszabadítottad lelkemet a haláltól, bizony az én lábaimat az eleséstől; hogy járjak Isten előtt az életnek világosságában.