HESEKIEL |
HESEKIEL |
Propheta Hesekiel |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
19 LUKU |
19 LUKU |
XIX. Lucu |
19:1 Mutta sinä, viritä itkuvirsi Israelin ruhtinaista |
19:1 Mutta tee sinä valitusitku Israelin päämiehistä. |
19:1
MUtta tee walitusitcu Israelin
Försteistä/ |
19:2 ja sano: Mikä naarasleijona olikaan sinun äitisi
leijonain joukossa! Se makasi nuorten jalopeurain
keskellä, kasvatti poikasiansa |
19:2 Ja sano: miksi sinun äitis naaras jalopeura makasi jalopeurain seassa, ja kasvatti penikkansa nuorten jalopeurain seassa. |
sinun äitis naaras
Lejoni maca Lejonein seas/ ja caswatta poicans nuorten
Lejonein seas? |
19:3 ja sai ylenemään yhden poikasistaan: siitä tuli
nuori jalopeura, se oppi saalista raatelemaan, se söi
ihmisiä. |
19:3 Yhden hän niistä kasvatti, ja siitä tuli nuori jalopeura, se tottui julmasti repimään ja syömään ihmisiä. |
19:3
Yhden hän nijstä caswatti/ ja
sijtä tuli nuori Lejoni/ se tottui repimän ja syömän
ihmisiä. |
19:4 Mutta kansat kuulivat siitä: se pyydystettiin
heidän kuoppaansa ja vietiin turpakoukussa Egyptin
maahan. |
19:4 Kuin pakanat sen hänestä kuulivat, ottivat he sen kiinni luolassansa, ja veivät sen kahleissa Egyptin maalle. |
19:4
Cosca pacanat sencaltaista hänestä
cuulit: Otit he sen kijnni luolasans/ ja weit sen
cahleis Egyptin maalle. |
19:5 Kun emo näki, että viipyi, että hukkui hänen
toivonsa, otti se toisen poikasistaan, sai sen nuoreksi
jalopeuraksi. |
19:5 Kuin nyt äiti sen näki, että hänen toivonsa oli pois, otti hän toisen pojistansa ja teki siitä nuoren jalopeuran. |
19:5
COsca nyt äiti sen näki/ että
hänen toiwons oli pois/ otti hän toisen pojistans/ ja
teki sijtä nuoren Lejonin. |
19:6 Se käyskenteli leijonain keskellä, siitä tuli nuori
jalopeura, se oppi saalista raatelemaan, se söi ihmisiä. |
19:6 Kuin se vaelsi jalopeurain seassa, tuli se nuoreksi jalopeuraksi, joka myös harjaantui julmasti raatelemaan ja syömään ihmisiä. |
19:6
Cosca se waelsi Lejonein seas/
tuli se nuorexi Lejonixi/ joca myös harjandui raateleman
ja syömän ihmisiä. |
19:7 Se ryhtyi heidän leskiinsä ja teki autioiksi heidän
kaupunkinsa, ja maa ja kaikki, mitä siinä on, kauhistui
sen ärjynnän äänestä. |
19:7 Se oppi heidän leskensä tuntemaan ja hävitti heidän kaupunkinsa, niin että maa ja mitä siinä oli, kauhistui hänen kiljumisensa ääntä. |
19:7
Se oppi heidän leskens tundeman ja
häwitti heidän Caupungins/ nijn että maa ja mitä sijnä
oli cauhistui hänen räyskywäistä ändäns. |
19:8 Silloin kansat maakunnista yltympäri asettivat ja
virittivät sille verkkonsa; se pyydystettiin heidän
kuoppaansa. |
19:8 Niin asettivat pakanat itsensä kaikista maakunnista hänen ympärillensä, ja heittivät verkkonsa hänen päällensä, ja käsittivät hänen luolassansa. |
19:8
Nijn asetit pacanat idzens caikist
maacunnist hänen ymbärillens/ ja heitit werckons hänen
päällens/ ja käsitit hänen luolasans. |
19:9 Ja se pantiin häkkiin, turpakoukkuun ja vietiin
Baabelin kuninkaan eteen. Se vietiin vuorilinnoihin,
ettei sen ääni enää kuuluisi Israelin vuorille. |
19:9 Ja panivat hänen kahleissa vankiuteen, ja veivät hänen Babelin kuninkaan tykö; ja hän vietiin varustuksiin, ettei hänen äänensä pitänyt enää kuultaman Israelin vuorilla. |
19:9
Ja panit hänen sidottuna
rautacarsinaan/ ja weit sen cahleis Cuningan tygö
Babelijn/ ja se kätkettin/ ettei hänen änens pitänyt
enämbi cuultaman Israelin wuorilla. |
19:10 Sinun äitisi oli sinulle kuin verevä viinipuu,
veden ääreen istutettu. Se tuli runsaasta vedestä
hedelmöitseväksi ja tuuhealehväiseksi. |
19:10 Sinun äitis on sinun levossas niinkuin viinapuu veden reunalla istutettu; ja sen hedelmät ja oksat kasvoivat siitä paljosta vedestä. |
19:10
SInun äitis oli nijncuin wijnapuu
sinun alallas ollesas/ joca weden reunalla istutettu
oli/ ja sen hedelmät ja oxat caswoit sijtä paljosta
wedestä/ |
19:11 Siihen tuli ylväitä oksia hallitsijain
valtikoiksi, ja sen runko kohosi korkealle tiheän
lehvistön keskellä ja näkyi kauas korkeana ja
runsas-oksaisena. |
19:11 Että sen oksat niin vahvaksi tulivat, että ne herrain valtikaksi kelpasivat, ja se tuli korkiaksi paksuin oksain seassa. Ja kuin se nähtiin, että se niin korkia oli, ja että hänellä niin monta oksaa oli; |
19:11
Että sen oxat nijn wahwaxi tulit/
että ne Herrain waldicaxi kelpaisit/ ja se tuli corkiaxi
paxuin oxain seas. Ja cosca se nähtin/ että se nijn
corkia oli/ ja että hänellä nijn monda oxa oli: |
19:12 Mutta se temmattiin vihaisesti irti, viskattiin
maahan, ja itätuuli kuivasi sen hedelmät, ne revittiin
hajalleen, ja sen ylväät oksat kuivuivat, ne kulutti
tuli. |
19:12 Reväistiin se maahan vihassa, ja heitettiin pois, itätuuli kuivasi hänen hedelmänsä; ja sen vahvat oksat murrettiin rikki, niin että ne kuivetuksi ja tulelta poltetuiksi tulivat. |
19:12
Rewäistin se maahan hirmuisudes ja
heitettin pois/ itä tuuli cuiwais hänen hedelmäns/ ja
sen wahwat oxat murttin ricki/ nijn että ne cuiwetuxi ja
poljetuxi tulit. |
19:13 Nyt se on istutettuna erämaahan, kuivaan ja
janoiseen maahan. |
19:13 Mutta nyt se on istutettu korpeen, kuivaan ja karkiaan maahan. |
19:13
Mutta nyt se on istutettu corpeen/
cuiwaan ja carkiaan maahan/ |
19:14 Ja sen valtaoksasta on lähtenyt tuli, se on
kuluttanut sen hedelmät, ja ylvästä oksaa
hallitusvaltikaksi ei siinä enää ole. Itkuvirsi tämä
oli oleva, ja itkuvirsi siitä on tullut. |
19:14 Ja tuli kävi ulos sen vahvoista oksista, se söi sen hedelmän, niin ettei sen päällä enään vahvoja oksia ole herrain valtikaksi. Se on valitettava ja surullinen asia. |
ja tuli käwi ulos
sen wahwoista oxista/ se sawu söi sen hedelmän/ nijn
ettei sen päällä sillen wahwoja oxia ole Herran
waldicaxi: se on walitettapa ja surullinen asia. |
|
|
|