SANANLASKUT
9 luku |
|
||
|
|
||
Viisaus kutsuu pitoihinsa; tyhmyys houkuttelee luoksensa. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä. |
Biblia1776 | 1. Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta, |
CPR1642 | 1. WIjsaus rakensi hänellens huonen ja wuoli sijhen seidzemen padzasta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Wisdom has built her house. She has hewn out her seven pillars. |
KJV | 1. Wisdom hath builded her house, she hath hewn out her seven pillars: |
|
|
||
Dk1871 | 1. Visdommen har bygget sit Hus, har udhugget sine syv Piller; |
KXII | 1. Visheten byggde sitt hus, och högg sju pelare; |
PR1739 | 1. Üllem Tarkus ehhitas omma kodda, ta raius walmis omma seitse sammast. |
LT | 1. Išmintis pasistatė namus, išsikirto septynias kolonas. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Die Weisheit baute ihr Haus und hieb sieben Säulen, |
Ostervald-Fr | 1. La sagesse a bâti sa maison; elle a taillé ses sept colonnes. |
RV'1862 | 1. LA sabiduría edificó su casa; labró sus siete columnas: |
SVV1770 | 1 De opperste Wijsheid heeft Haar huis gebouwd; Zij heeft Haar zeven pilaren gehouwen. |
|
|
||
PL1881 | 1. Mądrość zbudowała dom swój, i wyciosała siedm słupów swoich; |
Karoli1908Hu | 1. Bölcseség megépítette az ő házát, annak hét oszlopát kivágván. |
RuSV1876 | 1 Премудрость построила себе дом, вытесала семь столбов его, |
БКуліш | 1. Премудрість збудувала будинок собі, витесала сїм стовпів до него, |
|
|
||
FI33/38 | 2. Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut. |
Biblia1776 | 2. Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä, |
CPR1642 | 2. Ja teurasti teurans secoitti wiinan ja walmisti pöytäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 She has killed her beasts. She has mingled her wine. She has also furnished her table. |
KJV | 2. She hath killed her beasts; she hath mingled her wine; she hath also furnished her table. |
|
|
||
Dk1871 | 2. hun har slagtet sit Slagtekvæg, blandet sin Vin og dækket sit Bord; |
KXII | 2. Och slagtade sin boskap, skänkte sitt vin, och tillredde sitt bord; |
PR1739 | 2. Ta tappis ommad tappaweiksed, seggas omma wina, kattis ka omma laua walmis. |
LT | 2. Ji papjovė gyvulius, sumaišė vyną ir, padengusi stalą, |
|
|
||
Luther1912 | 2. schlachtete ihr Vieh und trug ihren Wein auf und bereitete ihren Tisch |
Ostervald-Fr | 2. Elle a apprêté sa viande, elle a préparé son vin; elle a déjà dressé sa table. |
RV'1862 | 2. Mató a su víctima, templó su vino, y puso su mesa. |
SVV1770 | 2 Zij heeft Haar slachtvee geslacht. Zij heeft Haar wijn gemengd; ook heeft Zij Haar tafel toegericht. |
|
|
||
PL1881 | 2. Pobiła bydło swoje, roztworzyła wino swoje, i stół swój przygotowała; |
Karoli1908Hu | 2. Megölte vágnivalóit, kitöltötte borát, asztalát is elkészítette. |
RuSV1876 | 2 заколола жертву, растворила вино свое и приготовила у себя трапезу; |
БКуліш | 2. Заколола жертви, налила вина й приготовила стіл у себе; |
|
|
||
FI33/38 | 3. Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä: |
Biblia1776 | 3. Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan: |
CPR1642 | 3. Ja lähetti pijcans corkeista Caupungin saleista cudzuman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 She has sent forth her maidens. She cries out upon the highest places of the city: |
KJV | 3. She hath sent forth her maidens: she crieth upon the highest places of the city, |
|
|
||
Dk1871 | 3. hun har udsendt sine Piger, hun kalder fra Toppene af Stadens Høje: |
KXII | 3. Och sände sina tjenarinnor ut, till att bjuda upp på stadsens palats: |
PR1739 | 3. Ta läkkitas ommad üm̃ardajad wälja, Ta hüdis üllematte liñna paikade otsas. |
LT | 3. pasiuntė tarnaites šaukti miesto aukščiausiose vietose: |
|
|
||
Luther1912 | 3. und sandte ihre Dirnen aus, zu rufen oben auf den Höhen der Stadt: |
Ostervald-Fr | 3. Elle a envoyé ses servantes; du haut des lieux les plus élevés de la ville, elle crie: |
RV'1862 | 3. Envió sus criadas, clamó sobre lo más alto de la ciudad: |
SVV1770 | 3 Zij heeft Haar dienstmaagden uitgezonden; Zij nodigt op de tinnen van de hoogten der stad: |
|
|
||
PL1881 | 3. A rozesłała dzieweczki swoje, woła na wierzchach najwyższych miejsc w mieście, mówiąc: |
Karoli1908Hu | 3. Elbocsátá az ő leányit, [1†] hivogat a város magas helyeinek tetein. |
RuSV1876 | 3 послала слуг своих провозгласить с возвышенностей городских: |
БКуліш | 3. Розіслала служебки свої, щоб покликали з городських висот: |
|
|
||
FI33/38 | 4. Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne. Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo: |
Biblia1776 | 4. Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän: |
CPR1642 | 4. Joca tyhmä on hän tulcan tänne ja hulluille sanoi hän: |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 He who is simple, let him turn in here. As for him who is void of understanding, she says to him, |
KJV | 4. Whoso is simple, let him turn in hither: as for him that wanteth understanding, she saith to him, |
|
|
||
Dk1871 | 4. Hvo der er uvidende, den vende sig hid; og til den, som fattes Forstand, siger hun: |
KXII | 4. Den fåkunnig är, han komme hit; och till de dårar sade hon: |
PR1739 | 4. Kes rummal on , se tulgo ärra seie: ja kel ep olle meelt Peas, sellele ütles temma: |
LT | 4. ‘‘Neišmanėliai, ateikite!’‘ Kam trūksta supratimo, ji sako: |
|
|
||
Luther1912 | 4. Wer verständig ist, der mache sich hierher!, und zum Narren sprach sie: |
Ostervald-Fr | 4. Que celui qui est ignorant entre ici! Et elle dit à ceux qui manquent d'intelligence: |
RV'1862 | 4. Cualquiera simple, venga acá. A los faltos de entendimiento dijo: |
SVV1770 | 4 Wie is slecht? Hij kere zich herwaarts! Tot de verstandeloze zegt Zij: |
|
|
||
PL1881 | 4. Ktokolwiek jest prostakiem, wstąp sam; a do głupich mówi: |
Karoli1908Hu | 4. Ki tudatlan? térjen ide; az értelem nélkül valónak ezt mondja: |
RuSV1876 | 4 „кто неразумен, обратись сюда!" И скудоумному она сказала: |
БКуліш | 4. Хто невчений простак, звертай сюди! а тим, що на розум убогі, сказала: |
|
|
||
FI33/38 | 5. Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani. |
Biblia1776 | 5. Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin. |
CPR1642 | 5. Tulcat ja syökät minun leiwistäni ja juocat sijtä wijnasta jota minä caadan sisälle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Come, eat of my bread and drink of the wine which I have mingled. |
KJV | 5. Come, eat of my bread, and drink of the wine which I have mingled. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Kommer hid æder af mit Brød, og drikker af Vinen, som jeg har blandet. |
KXII | 5. Kommer, äter af mitt bröd, och dricker af vinet, som jag skänker; |
PR1739 | 5. Tulge, söge minno leiwast, ja joge wina, mis ma segganud. |
LT | 5. ‘‘Ateikite, valgykite mano duonos ir gerkite vyno, kurį sumaišiau. |
|
|
||
Luther1912 | 5. "Kommet, zehret von meinem Brot und trinket den Wein, den ich schenke; |
Ostervald-Fr | 5. Venez, mangez de mon pain, et buvez du vin que j'ai préparé. |
RV'1862 | 5. Veníd, coméd mi pan; y bebéd del vino que yo he templado. |
SVV1770 | 5 Komt, eet van Mijn brood, en drinkt van den wijn, dien Ik gemengd heb. |
|
|
||
PL1881 | 5. Pójdźcie, jedzcie chleb mój, i pijcie wino, którem roztworzyła. |
Karoli1908Hu | 5. Jőjjetek, éljetek az én étkemmel, és igyatok a borból, melyet töltöttem. |
RuSV1876 | 5 „идите, ешьте хлеб мой и пейте вино, мною растворенное; |
БКуліш | 5. Прибувайте та їжте мій хлїб і вино моє пийте; |
|
|
||
FI33/38 | 6. Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle. — |
Biblia1776 | 6. Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä. |
CPR1642 | 6. Hyljätkät hullu meno nijn te saatte elä ja käykät ymmärryxen tiellä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Forsake you* simpleness and live and advance in the way of understanding. |
KJV | 6. Forsake the foolish, and live; and go in the way of understanding. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Forlader Uvidenhed, saa skulle I leve, og gaar lige frem paa Forstandens Vej. |
KXII | 6. Öfvergifver det galna väsendet, så fån I lefva; och går på förståndsens väg. |
PR1739 | 6. Jätke need rummalad mahha, siis peate teie ellama, ja käige moistusse tee peäl. |
LT | 6. Atsisakykite kvailystės ir gyvenkite; eikite supratimo keliu’‘. |
|
|
||
Luther1912 | 20. 9. 6. verlaßt das unverständige Wesen, so werdet ihr leben, und gehet auf dem Wege der Klugheit." |
Ostervald-Fr | 6. Laissez là l'ignorance, et vous vivrez; et marchez dans le chemin de la prudence. |
RV'1862 | 6. Dejád las simplezas, y vivíd; y andád por el camino de la inteligencia. |
SVV1770 | 6 Verlaat de slechtigheden, en leeft; en treedt in den weg des verstands. |
|
|
||
PL1881 | 6. Opuśćcie prostotę, a będziecie żyli, a chodźcie drogą roztropności. |
Karoli1908Hu | 6. Hagyjátok el a bolondokat, hogy éljetek, járjatok az eszességnek útán. |
RuSV1876 | 6 оставьте неразумие, и живите, и ходите путем разума". |
БКуліш | 6. Покидайте дурноту, й жийте, та ходїте стежками, що вам розум укаже! |
|
|
||
FI33/38 | 7. Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee. |
Biblia1776 | 7. Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään. |
CPR1642 | 7. Joca pilckajata curitta hän saa häpiän ja joca jumalatoinda nuhtele hän häwäistän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 He who disciplines a scoffer gets himself reviling. And he who reproves a wicked man gets himself a bruise. |
KJV | 7. He that reproveth a scorner getteth to himself shame: and he that rebuketh a wicked man getteth himself a blot. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Hvo som revser en Spotter, henter sig Spot, og hvo som irettesætter den ugudelige, faar Skændsel til Løn. |
KXII | 7. Hvilken som tuktar bespottaren, han får skam igen; och den som straffar en ogudaktigan, han varder försmädad. |
PR1739 | 7. Kes pilkjat öppetab, se saab ennesele häbbinaero, ja kes öälat nomib, sellele tulleb rojane märk külge. |
LT | 7. Kas bara niekintoją, susilauks gėdos; sudraudęs nedorėlį, užsitrauksi dėmę. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Wer den Spötter züchtigt, der muß Schande auf sich nehmen; und wer den Gottlosen straft, der muß gehöhnt werden. |
Ostervald-Fr | 7. Celui qui reprend un moqueur, n'en reçoit que de la honte; et celui qui corrige un méchant, s'attire un affront. |
RV'1862 | 7. El que castiga al burlador, afrenta toma para sí; y el que reprende al impío, su mancha. |
SVV1770 | 7 Wie den spotter tuchtigt, behaalt zich schande; en die den goddeloze bestraft, zijn schandvlek. |
|
|
||
PL1881 | 7. Kto strofuje naśmiewcę, odnosi haóbę; a kto strofuje niezbożnika, odnosi zelżywość. |
Karoli1908Hu | 7. A ki tanítja a csúfolót, [2†] nyer magának szidalmat: és a ki feddi a latrot, szégyenére lesz. |
RuSV1876 | 7 Поучающий кощунника наживет себе бесславие, и обличающий нечестивого – пятно себе. |
БКуліш | 7. Хто хоче кепкуна навчати, наживе собі неславу, а хто докоряє безбожникові, сказу собі чинить. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa. |
Biblia1776 | 8. Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua. |
CPR1642 | 8. Älä rangaise pilckajata ettei hän sinua wihais nuhtele wijsasta ja hän racasta sinua. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 Reprove not a scoffer, lest he hate you. Reprove a wise man and he will love you. |
KJV | 8. Reprove not a scorner, lest he hate thee: rebuke a wise man, and he will love thee. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Sæt ikke en Spotter Rette, at han ikke skal hade dig; sset en viis i Rette, og han skal elske dig. |
KXII | 8. Straffa bespottaren intet, att han icke hatar dig; straffa den visa, han skall älska dig. |
PR1739 | 8. Ärra nomi pilkjat, et ta sind ei wihka; nomi tarka innimest, ja temma armastab sind. |
LT | 8. Nebark niekintojo, kad jis neimtų tavęs neapkęsti; sudrausk išmintingą, ir jis mylės tave. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Strafe den Spötter nicht, er haßt dich; strafe den Weisen, der wird dich lieben. |
Ostervald-Fr | 8. Ne reprends point un moqueur, de peur qu'il ne te haïsse; reprends un homme sage, et il t'aimera. |
RV'1862 | 8. No castigues al burlador, porque no te aborrezca: castiga al sabio, y amarte ha. |
SVV1770 | 8 Bestraf den spotter niet, opdat hij u niet hate; bestraf den wijze, en hij zal u liefhebben. |
|
|
||
PL1881 | 8. Nie strofuj naśmiewcy, aby cię nie miał w nienawiści; strofuj mądrego, a będzie cię miłował. |
Karoli1908Hu | 8. Ne fedd meg a csúfolót, hogy ne gyűlöljön téged; fedd meg a bölcset, és [3†] szeret téged. |
RuSV1876 | 8 Не обличай кощунника, чтобы он не возненавидел тебя; обличай мудрого, и он возлюбит тебя; |
БКуліш | 8. Не картай кепкуна, бо зненавидить тебе; картай мудрого, а будеш йому любий; |
|
|
||
FI33/38 | 9. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää. |
Biblia1776 | 9. Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee. |
CPR1642 | 9. Anna wijsalle nijn hän wijsammaxi tule opeta wanhurscasta nijn hän opisa enäne. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 Give opportunity to a wise man and he will be yet wiser. Teach a righteous man and he will increase in learning. |
KJV | 9. Give instruction to a wise man, and he will be yet wiser: teach a just man, and he will increase in learning. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Giv den vise, og han skal blive visere; undervis den retfærdige, og han skal tage til i Lældom. |
KXII | 9. Gif dem visa, så skall han ännu visare varda; lär den rättfärdiga, så växer han till i lärdom. |
PR1739 | 9. Anna targale maenitsust , siis lähhäb ta weel targemaks; anna öigele tarkust teäda, siis wöttab ta ennam öppida. |
LT | 9. Patark išmintingam, ir jis taps dar išmintingesnis; pamokyk teisųjį, ir jo pažinimas išaugs. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Gib dem Weisen, so wird er noch weiser werden; lehre den Gerechten, so wird er in der Lehre zunehmen. |
Ostervald-Fr | 9. Instruis un sage, et il deviendra encore plus sage; enseigne un homme de bien, et il croîtra en science. |
RV'1862 | 9. Dá instrucción al sabio, y será más sabio: enseña al justo, y añadirá enseñamiento. |
SVV1770 | 9 Leer den wijze, zo zal hij nog wijzer worden; onderwijs den rechtvaardige, zo zal hij in leer toenemen. |
|
|
||
PL1881 | 9. Uczyó to mądremu, a mędrszym będzie; naucz sprawiedliwego, a będzie umiejętniejszym. |
Karoli1908Hu | 9. Adj a bölcsnek, és még bölcsebb lesz; tanítsd az igazat, és öregbíti a tanulságot. |
RuSV1876 | 9 дай наставление мудрому, и он будет еще мудрее; научи правдивого, и он приумножит знание. |
БКуліш | 9. Дай науку мудрому, - зробиться ще премудрійшим, вмудряй праводушного, а він своє знаннє примножить. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. — |
Biblia1776 | 10. Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys. |
CPR1642 | 10. Wijsauden alcu on HERran pelco ja pyhäin opetus on ymmärrys. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 The fear of Jehovah is the beginning of wisdom and the knowledge of the Holy is understanding. |
KJV | 10. The fear of the LORD is the beginning of wisdom: and the knowledge of the holy is understanding. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Herrens Frygt er Visdoms Begyndelse, og Kundskab om den Hellige er Forstand. |
KXII | 10. Vishetenes begynnelse är Herrans fruktan, och förstånd lärer hvad heligt är; |
PR1739 | 10. Jehowa kartus on tarkusse hakkatus, ja pühhade tundminne on moistus. |
LT | 10. Viešpaties baimėišminties pradžia, o Šventojo pažinimassupratimas. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Der Weisheit Anfang ist des HERRN Furcht, und den Heiligen erkennen ist Verstand. |
Ostervald-Fr | 10. Le commencement de la sagesse est la crainte de l'Éternel; et la science des saints c'est la prudence. |
RV'1862 | 10. El temor de Jehová es el principio de la sabiduría; y la ciencia de los santos es inteligencia. |
SVV1770 | 10 De vreze des HEEREN is het beginsel der wijsheid, en de wetenschap der heiligen is verstand. |
|
|
||
PL1881 | 10. Początek mądrości jest bojaźó Paóska, a umiejętność świętych jest rozum. |
Karoli1908Hu | 10. A bölcseségnek kezdete az [4†] Úrnak félelme; és a Szentnek ismerete az eszesség. |
RuSV1876 | 10 Начало мудрости – страх Господень, и познание Святаго – разум; |
БКуліш | 10. Почин премудростї - страх Господень, а пізнаннє сьвятого - се розум; |
|
|
||
FI33/38 | 11. Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet. |
Biblia1776 | 11. Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään. |
CPR1642 | 11. Sillä minun cauttani sinun päiwäs enätän ja ikäs wuodet lisätän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 Because by me your days will be multiplied and the years of your life will be increased. |
KJV | 11. For by me thy days shall be multiplied, and the years of thy life shall be increased. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Thi ved mig skulle dine Dage blive mange, og flere Leveaar skulle vor de dig tillagte: |
KXII | 11. Ty igenom mig skola dine dagar månge varda, och dins lifs år dig flere varda. |
PR1739 | 11. Sest minno läbbi saab so päiwi paljo, ja so ello aastad sawad jätko. |
LT | 11. Per mane padaugės tavo dienų, bus pridėta gyvenimo metų. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Denn durch mich werden deiner Tage viel werden und werden dir der Jahre des Lebens mehr werden. |
Ostervald-Fr | 11. Car par moi tes jours seront multipliés, et des années seront ajoutées à ta vie. |
RV'1862 | 11. Porque por mí se aumentarán tus dias; y años de vida se te añadirán. |
SVV1770 | 11 Want door Mij zullen uw dagen vermenigvuldigen, en de jaren des levens zullen u toegedaan worden. |
|
|
||
PL1881 | 11. Bo przez mię rozmnożą się dni twoje, i przedłużą się lata żywota. |
Karoli1908Hu | 11. Mert én általam sokasulnak meg a te [5†] napjaid, és meghosszabbítják néked életednek esztendeit. |
RuSV1876 | 11 потому что чрез меня умножатся дни твои, и прибавится тебе лет жизни. |
БКуліш | 11. Бо тілько через мене продовжиться вік твій і причиниться тобі років життя. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää. |
Biblia1776 | 12. Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat. |
CPR1642 | 12. Jos sinä olet wijsas nijns idzelles wijsas olet mutta jos sinä olet pilckaja nijn se idze sinuun sattu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 If you are wise, you are wise for yourself. And if you scoff, you alone will bear it. |
KJV | 12. If thou be wise, thou shalt be wise for thyself: but if thou scornest, thou alone shalt bear it. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Dersom du er viis, er du viis til dit eget Gavn; men spotter du, skal du bære det alene. |
KXII | 12. Äst du vis, så äst du dig vis; äst du en bespottare, så måste du umgälla det allena. |
PR1739 | 12. Olled sa tark, siis olled ennesele tark; agga olled sa pilkja, siis kañnad sa üksi sedda . |
LT | 12. Jei esi išmintingas, esi išmintingas pats sau; jei niekintojas, pats ir nukentėsi. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Bist du weise, so bist du dir weise; bist du ein Spötter, so wirst du es allein tragen. |
Ostervald-Fr | 12. Si tu es sage, tu es sage pour toi-même; si tu es moqueur, tu en porteras seul la peine. |
RV'1862 | 12. Si fueres sabio, para tí lo serás; mas si fueres burlador, tú solo pagarás. |
SVV1770 | 12 Indien gij wijs zijt, gij zijt wijs voor uzelven; en zijt gij een spotter, gij zult het alleen dragen. |
|
|
||
PL1881 | 12. Będzieszli mądrym, sobie będziesz mądrym; a jeźli naśmiewcą, ty sam szkodę odniesiesz. |
Karoli1908Hu | 12. Ha bölcs vagy, bölcs vagy te magadnak; ha pedig csúfoló vagy, magad vallod kárát. |
RuSV1876 | 12 если ты мудр, то мудр для себя; и если буен, то один потерпишь. |
БКуліш | 12. Коли ти мудрий, то мудрий єси собі на користь; коли ж пустун ти, тобі від сього шкода. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä. |
Biblia1776 | 13. Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään, |
CPR1642 | 13. Hullu huikendelewainen waimo kielikello on taitamatoin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 The foolish woman is clamorous, simple and knows nothing. |
KJV | 13. A foolish woman is clamorous: she is simple, and knoweth nothing. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Daarskaben er en urolig Kvinde, idel Uvidenhed, og kender ikke noget. |
KXII | 13. Men en galen ostadig qvinna, full med sqvaller, och fåvitsk; |
PR1739 | 13. Halp ja kärratseja naene on rummalus isse, ja ei tea middagi. |
LT | 13. Kvaila moteris yra triukšmadarė, neišmananti ir nieko nežino. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Es ist aber ein törichtes, wildes Weib, voll Schwätzens, und weiß nichts; |
Ostervald-Fr | 13. La folie est une femme turbulente, stupide, et qui ne sait rien. |
RV'1862 | 13. La mujer insensata es alborotadora, es simple, y no sabe nada: |
SVV1770 | 13 Een zotte vrouw is woelachtig, de slechtigheid zelve, en weet niet met al. |
|
|
||
PL1881 | 13. Niewiasta głupia świegotliwa jest, prostaczka, i nic nieumiejąca; |
Karoli1908Hu | 13. Balgaság asszony [6†] fecsegő, bolond és semmit nem tud. |
RuSV1876 | 13 Женщина безрассудная, шумливая, глупая и ничего не знающая |
БКуліш | 13. Женщина нерозсудлива, щебетлива й глупа невіжа, |
|
|
||
FI33/38 | 14. Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla, |
Biblia1776 | 14. Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa, |
CPR1642 | 14. Istu huonens owella corkialla istuimella ylimmäises sias Caupungis. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 And she sits at the door of her house, on a seat in the high places of the city, |
KJV | 14. For she sitteth at the door of her house, on a seat in the high places of the city, |
|
|
||
Dk1871 | 14. Og hun sidder ved sit Hus's Dør, paa en Stol paa Stadens Høje, |
KXII | 14. Sitter i sins hus dörr, på en stol, högt uppe i stadenom; |
PR1739 | 14. Ja temma istub om̃a koia ukse ees aujärje peäl, liñna körge kohtade peäl. |
LT | 14. Ji sėdi kėdėje prie savo namų, aukštose miesto vietose, |
|
|
||
Luther1912 | 14. die sitzt in der Tür ihres Hauses auf dem Stuhl, oben in der Stadt, |
Ostervald-Fr | 14. Elle s'assied à la porte de la maison, sur un siège, dans les lieux élevés de la ville, |
RV'1862 | 14. Asiéntase sobre una silla a la puerta de su casa, en lo alto de la ciudad; |
SVV1770 | 14 En zij zit aan de deur van haar huis, op een stoel, op de hoge plaatsen der stad; |
|
|
||
PL1881 | 14. A siedzi u drzwi domu swego na stołku, na miejscach wysokich w mieście, |
Karoli1908Hu | 14. És leült az ő házának [7†] ajtajába, székre a városnak magas helyein, |
RuSV1876 | 14 садится у дверей дома своего на стуле, на возвышенных местах города, |
БКуліш | 14. Сїдає на стілцї вона в свойму будинку, на підвисшених місцях у містї, |
|
|
||
FI33/38 | 15. kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin: |
Biblia1776 | 15. Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat: |
CPR1642 | 15. Että hän haucuttelis caickia jotca sijtä käywät ohidze ja tietäns waeldawat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 to call to those who pass by, who go right on their ways: He who is simple, let him turn in here. |
KJV | 15. To call passengers who go right on their ways: |
|
|
||
Dk1871 | 15. for at kalde paa dem, som gaa forbi ad Vejen, dem, som vandre ret frem paa deres Stier; |
KXII | 15. Till att bjuda alla de der framom gå, och rättelliga vandra på sinom vägom: |
PR1739 | 15. Et ta kutsub neid, kes sedda teed lähhäwad, kes ommad teeraad öigeks tewad. |
LT | 15. ir kviečia visus, kurie eina savo keliais: |
|
|
||
Luther1912 | 15. zu laden alle, die vorübergehen und richtig auf ihrem Wege wandeln: |
Ostervald-Fr | 15. Pour crier aux passants qui vont droit leur chemin: |
RV'1862 | 15. Para llamar a los que pasan por el camino: que van por sus caminos derechos: |
SVV1770 | 15 Om te roepen degenen, die op den weg voorbijgaan, die hun paden recht maken, zeggende: |
|
|
||
PL1881 | 15. Aby wołała na idących drogą, którzy prosto idą ścieszkami swemi, mówiąc: |
Karoli1908Hu | 15. Hogy hívja az útonjárókat, a kik egyenesen mennek útjokon. |
RuSV1876 | 15 чтобы звать проходящих дорогою, идущих прямо своими путями: |
БКуліш | 15. Щоб кликати тих, що йдуть дорогою, що правими дорогами своїми ходять: |
|
|
||
FI33/38 | 16. Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne. Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo: |
Biblia1776 | 16. Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän: |
CPR1642 | 16. Se joca tyhmä on hän tulcan tänne: ja hullulle sano hän: |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 And as for him who is void of understanding, she says to him, |
KJV | 16. Whoso is simple, let him turn in hither: and as for him that wanteth understanding, she saith to him, |
|
|
||
Dk1871 | 16. hvo der er uvidende, den vende sig hid; og den, som fattes Forstand, ham taler hun til. |
KXII | 16. Den der fåkunnig är, han komme hit. Och till de dårar säger hon: |
PR1739 | 16. Kes rummal on , se tulgo ärra seie; ja kel ep olle meelt Peas, sellele ütleb temma: |
LT | 16. ‘‘Neišmanėliai, ateikite!’‘ Kam trūksta supratimo, ji sako: |
|
|
||
Luther1912 | 16. Wer unverständig ist, der mache sich hierher!, und zum Narren spricht sie: |
Ostervald-Fr | 16. Que celui qui est ignorant entre ici! Et elle dit à celui qui manque d'intelligence: |
RV'1862 | 16. Cualquiera simple, venga acá. A los faltos de entendimiento, dijo: |
SVV1770 | 16 Wie is slecht? Hij kere zich herwaarts; en tot den verstandeloze zegt zij: |
|
|
||
PL1881 | 16. Ktokolwiek jest prostakiem, wstąp sam; a do głupiego mówi: |
Karoli1908Hu | 16. Ki együgyű? térjen ide, és valaki esztelen, annak ezt mondja: |
RuSV1876 | 16 „кто глуп, обратись сюда!" и скудоумному сказала она: |
БКуліш | 16. Хто неук, завертай сюди! а недоумкові каже: |
|
|
||
FI33/38 | 17. Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista. |
Biblia1776 | 17. Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen; |
CPR1642 | warastettu wesi on makia ja salattu leipä on suloinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 Stolen waters are sweet and bread in secret is pleasant. |
KJV | 17. Stolen waters are sweet, and bread eaten in secret is pleasant. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Stjaalet Vand er sødt, og lønligt Brød er lækkert. |
KXII | 17. Stulet vatten är sött, och fördoldt bröd är lustigt. |
PR1739 | 17. Warrastud wessi on maggus, ja leib, mis sallaja woetakse, on örk. |
LT | 17. ‘‘Vogtas vanduo yra saldesnis, o duona, valgoma slaptoje, skanesnė’‘. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Die gestohlenen Wasser sind süß, und das verborgene Brot schmeckt wohl. |
Ostervald-Fr | 17. Les eaux dérobées sont douces, et le pain pris en cachette est agréable. |
RV'1862 | 17. Las aguas hurtadas son dulces; y el pan encubierto es suave. |
SVV1770 | 17 De gestolen wateren zijn zoet, en het verborgen brood is liefelijk. |
|
|
||
PL1881 | 17. Wody kradzione słodsze są, a chleb pokątny smaczniejszy. |
Karoli1908Hu | 17. A lopott víz édes, és a titkon való étel gyönyörűséges! |
RuSV1876 | 17 „воды краденые сладки, и утаенный хлеб приятен". |
БКуліш | 17. Вода украдена солодша, й вкритий хлїб смашнїйший. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa. |
Biblia1776 | 18. Vaan ei hän tiedä, että siellä kuolleet ovat: hänen vieraansa ovat helvetin syvyydessä. |
CPR1642 | 17. Waan ei hän tiedä että siellä cuollet owat ja hänen wierans helwetin sywydes. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 But he knows not because the dead are there, that her guests are in the depths of Sheol. |
KJV | 18. But he knoweth not that the dead are there; and that her guests are in the depths of hell. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Men han ved ikke, at der er Dødninger der; de, som ere indbudne af hende, ere i Dødsrigets Dyb. |
KXII | 18. Men han vet icke, att der äro de döde, och hennes gäster uti djupa helvetet. |
PR1739 | 18. Agga teine ei tea mitte, et seäl kaddunud hinged on, et need, kes temmast on kutsutud, süggawatte pörgohaudade sees on . |
LT | 18. Jie nežino, kad ten mirusieji, ir jos svečiai pragaro gelmėse. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Er weiß aber nicht, daß daselbst Tote sind und ihre Gäste in der tiefen Grube. |
Ostervald-Fr | 18. Et il ne sait pas que là sont les morts, et que ses invités sont au fond du Sépulcre. |
RV'1862 | 18. Y no saben, que allí están los muertos; y sus convidados están en los profundos de la sepultura. |
SVV1770 | 18 Maar hij weet niet, dat aldaar doden zijn; haar genoden zijn in de diepten der hel. |
|
|
||
PL1881 | 18. Ale prostak nie wie, że tam są umarli, a ci, których wezwała, są w głębokościach grobu. |
Karoli1908Hu | 18. És az nem tudja, hogy ott élet nélkül valók vannak; és a pokol mélyébe esnek az ő hivatalosai! |
RuSV1876 | 18 И он не знает, что мертвецы там, и что в глубине преисподней зазванные ею. |
БКуліш | 18. А він і не знає, що там самі мерцї, а ті, кого вона закличе, - в преисподнїй. |
|
|