27 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.

1. Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu.

1. ÄLä kehu sinuas huomenesta päiwästä: sillä et sinä tiedä mitä tänäpän tapahtu.

1 Do not boast in yourself of tomorrow, because you do not know what a day may bring forth.

1. Boast not thyself of to morrow; for thou knowest not what a day may bring forth.

1. Ros dig ikke af den Dag i Morgen; thi du ved ikke, hvad Dagen vil føde.

1. Beröm dig icke af morgondagen; ty du vetst icke hvad i dag hända kan.

1. Ärra kiitle homsest päwast, sest sinna ei tea mitte, mis se pääw sadab.

1. Nesigirk rytdiena, nes nežinai, ką ji tau atneš.

1. Rühme dich nicht des morgenden Tages; denn du weißt nicht, was heute sich begeben mag.

1. Ne te vante point du jour du lendemain; car tu ne sais pas ce que ce jour peut enfanter.

1. NO te alabes del día de mañana; porque no sabes que parirá el día.

1 Beroem u niet over den dag van morgen; want gij weet niet, wat de dag zal baren.

1. Nie chlub się ze dnia jutrzejszego; bo nie wiesz, coć przyniesie dzieó dzisiejszy.

1. Ne dicsekedjél a holnapi [1†] nappal; mert nem tudod, mit hoz a nap tereád.

1 Не хвались завтрашним днем, потому что не знаешь, что родит тот день.

1. Не хвались завтрішним днем, не знаєш бо, що той день уродить.

2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.

2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes.

2. Anna toisen sinuas kijttä ja ei sinun oma suus: muucalaisen ja ei omain huuldes.

2 Let another man praise you and not your own mouth, a stranger and not your own lips.

2. Let another man praise thee, and not thine own mouth; a stranger, and not thine own lips.

2. Lad en fremmed rose dig og ikke din egen Mund; en anden og ikke dine egne Læber!

2. Låt en annan lofva dig, och icke din mun; en främmande, och icke dina egna läppar.

2. Kiitko sind teine, agga ei mitte so omma su; üks woöras, agga mitte so ennese uled.

2. Tegul kitas giria tave, o ne tavo burna; svetimas, bet ne tavo lūpos.

2. Laß dich einen andern loben, und nicht deinen Mund, einen Fremden, und nicht deine eigenen Lippen.

2. Qu'un autre te loue, et non pas ta propre bouche; que ce soit un étranger, et non tes lèvres.

2. Alábete el extraño, y no tu boca: el ajeno, y no tus labios.

2 Laat u een vreemde prijzen, en niet uw mond; een onbekende, en niet uw lippen.

2. Niechaj cię kto inny chwali, a nie usta twoje; obcy, a nie wargi twoje.

2. Dicsérjen meg téged más, és ne a te szájad; az idegen, és ne a te ajkaid.

2 Пусть хвалит тебя другой, а не уста твои, – чужой, а не язык твой.

2. Нехай вихвалює тебе хто другий, а не твої уста, - чужий, а не твій язик.

3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.

3. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.

3. Kiwi on rascas ja sanda paina waan tyhmän wiha on rascambi cuin ne molemmat.

3 A stone is heavy and the sand weighty, but a fool's provocation is heavier than both.

3. A stone is heavy, and the sand weighty; but a fool's wrath is heavier than them both.

3. Stenen er svar, og Sandet er tungt; men Daarens Fortørnelse er svarere end begge.

3. Stenen är svår, och sanden är tung; men ens dåras vrede är svårare än de både.

3. Kiwwil on kül raskus, ja liwal omma koorm; agga meletuma melepahhandus on raskem kui need mollemad.

3. Akmuo ir smėlis yra sunkūs, bet kvailio pyktis yra sunkesnis už abu.

3. Stein ist schwer und Sand ist Last; aber des Narren Zorn ist schwerer denn die beiden.

3. La pierre est pesante, et le sable est lourd; mais la colère d'un insensé est plus pesante que l'un et l'autre.

3. Pesada es la piedra, y la arena pesa: mas la ira del insensato es más pesada que ámbas cosas.

3 Een steen is zwaar, en het zand gewichtig; maar de toornigheid des dwazen is zwaarder dan die beide.

3. Ciężkić jest kamieó, i piasek ważny; ale gniew głupiego cięższy, niż to oboje.

3. Nehézség van a kőben, és teher a fövényben; de a bolondnak haragja nehezebb mind a kettőnél.

3 Тяжел камень, весок и песок; но гнев глупца тяжелее их обоих.

3. Важке каміннє, а пісок так само, та гнїв дурного обоє переважить.

4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?

4. Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?

4. Wiha on julma cappale ja carwas mieli on myrsky ja cuca taita olla waino wastan?

4 Wrath is cruel and anger is overwhelming, but who is able to stand before jealousy?

4. Wrath is cruel, and anger is outrageous; but who is able to stand before envy?

4. Hidsighed er grum, og Vrede strømmer over; men hvo kan staa for Skinsyge?

4. Vrede är en grym ting, och harm är en storm; och ho kan bestå för afund?

4. Tulline wihha on wägga hirmus, ja wihha on kui wee-tousminne; agga kes woib kahtlase abbiello mehhe mele ees seista?

4. Rūstybė yra žiauri, pyktis nesuvaldomas, bet kas gali atsispirti pavydui?

4. Zorn ist ein wütig Ding, und Grimm ist ungestüm; aber wer kann vor dem Neid bestehen?

4. La colère est cruelle; et la fureur est comme une inondation; mais qui pourra subsister devant la jalousie?

4. Cruel es la ira; e impetuoso el furor: ¿mas quién parará delante de la envidia?

4 Grimmigheid en overloping van toorn is wreedheid; maar wie zal voor nijdigheid bestaan?

4. Okrutnyć jest gniew, i nagła popędliwość; ale przed zazdrością któż się ostoi?

4. A búsulásban kegyetlenség van, és a haragban áradás; de ki állhatna meg az irígység előtt?

4 Жесток гнев, неукротима ярость; но кто устоит против ревности?

4. Жорстокий гнїв, палка і лютість, та проти ревностї хто встояти зможе?

5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.

5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.

5. Julkinen curitus on parembi cuin salainen rackaus.

5 Better is open rebuke than love that is hidden.

5. Open rebuke is better than secret love.

5. Aabenbar Irettesættelse er bedre end skjult Kærlighed.

5. Uppenbara straff är bättre än hemlig kärlek.

5. Awwalik nomiminne on parrem, kui sallalik armastus.

5. Geriau yra viešas įspėjimas negu slapta meilė.

5. Offene Strafe ist besser denn heimliche Liebe.

5. Une réprimande ouverte vaut mieux qu'une amitié cachée.

5. Mejor es la reprensión manifiesta, que el amor oculto.

5 Openbare bestraffing is beter dan verborgene liefde.

5. Lepsza jest przymówka jawna, niżeli miłość skryta.

5. Jobb a nyilvánvaló dorgálás a titkos szeretetnél.

5 Лучше открытое обличение, нежели скрытая любовь.

5. Докір явний багато лїпший, анїж укрита любов.

6. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.

6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat kuin petolliset vainoojain suunantamiset.

6. Hywän suowan haawat owat paremmat cuin petolliset wainojan suunandamiset.

6 Faithful are the wounds of a friend, but the kisses of an enemy are abundant.

6. Faithful are the wounds of a friend; but the kisses of an enemy are deceitful.

6. Saar af en Elsker ere velmente, men den hadefuldes Kys ere rigelige.

6. Älskarens slag äro trofast; men hatarens kyssande bedrägeligit.

6. Ustawad on need hawad, mis armastaja käest on; agga selle su-andmissed, kes wihkab, on pettised.

6. Žaizdos nuo draugo yra geriau negu klastingas priešo pabučiavimas.

6. Die Schläge des Liebhabers meinen's recht gut; aber die Küsse des Hassers sind gar zu reichlich.

6. Les blessures faites par celui qui aime, sont fidèles; mais les baisers de celui qui hait sont trompeurs.

6. Fieles son las heridas del que ama; e importunos los besos del que aborrece.

6 De wonden des liefhebbers zijn getrouw; maar de kussingen des haters zijn af te bidden.

6. Lepsze są rany od przyjaciela, niż łagodne całowanie człowieka nienawidzącego.

6. Jószándékból valók a barátságos embertől vett sebek; [2†] és temérdek a gyűlölőnek csókja.

6 Искренни укоризны от любящего, и лживы поцелуи ненавидящего.

6. Лїпші щирі догани від люблячого, анїж зрадливі поцїлуї від того, що ненавидить.

7. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.

7. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.

7. Rawittu sielu polke hunajata waan isowaiselle sielulle owat caicki carwatkin makiat.

7 The full soul loathes a honeycomb, but to the hungry soul every bitter thing is sweet.

7. The full soul loatheth an honeycomb; but to the hungry soul every bitter thing is sweet.

7. En mæt Sjæl vrager Honningkage; men alt besk er sødt for en hungrig Sjæl.

7. En mätt själ trampar väl på hannogskakona; men ene hungrogo själ är allt bittert sött.

7. Se hing kelle köht täis, tallab kül kerjemet ärra; agga sel hingel, kel nälg on, on keik kibbe maggus.

7. Sotus ir medaus nevalgo, o alkanam ir kartus daiktas yra saldus.

7. Eine satte Seele zertritt wohl Honigseim; aber einer hungrigen Seele ist alles Bittere süß.

7. Celui qui est rassasié, foule aux pieds les rayons de miel; mais celui qui a faim trouve doux même ce qui est amer.

7. El alma harta huella el panal de miel: mas al alma hambrienta todo lo amargo es dulce.

7 Een verzadigde ziel vertreedt het honigzeem; maar aan een hongerige ziel is alle bitter zoet.

7. Dusza nasycona i plastr miodu podepcze; ale głodnej duszy i gorzkość wszelaka słodka.

7. A jóllakott ember még a lépesmézet is megtapodja; de az éhes embernek minden keserű édes.

7 Сытая душа попирает и сот, а голодной душе все горькое сладко.

7. Хто ситий, наступить і на крижку з медом, а голодній душі й гірке - солодке.

8. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.

8. Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.

8. Nijncuin lindu joca pesästäns culke nijn on se joca siastans sijrtä.

8 As a bird that wanders from her nest, so is a man who wanders from his place.

8. As a bird that wandereth from her nest, so is a man that wandereth from his place.

8. Ligesom en Spurv, der flagrer om borte fra sin Rede, saa er en Mand, der vanker omkring borte fra sit Sted.

8. Såsom en fogel, den ifrå sitt näste viker, alltså är den som ifrå sitt rum viker.

8. Otsego lind, kes ommast pessast lähhäb hulkuma; nenda on se mees, kes ommast paigast ärralähhäb hulkuma.

8. Žmogus, palikęs savo vietą, yra kaip paukštis, išskridęs iš lizdo.

8. Wie ein Vogel, der aus seinem Nest weicht, also ist, wer von seiner Stätte weicht.

8. Tel qu'est un oiseau qui erre loin de son nid, tel est l'homme qui s'éloigne de sa demeure.

8. Cual es el ave que se va de su nido, tal es el hombre que se va de su lugar.

8 Gelijk een vogel is, die uit zijn nest omdoolt, alzo is een man, die omdoolt uit zijn plaats.

8. Jako ptak odlatuje od gniazda swojego: tak człowiek odchodzi od miejsca swego.

8. Mint a madárka, ki elbujdosott fészkétől, olyan az ember, a ki elbujdosott az ő lakóhelyétől.

8 Как птица, покинувшая гнездо свое, так человек, покинувший местосвое.

8. Як пташка, що гнїздо покине, так само й чоловік, що місце своє покинув.

9. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.

9. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.

9. Woitesta ja suidzutuxesta sydäin iloidze ja ystäwän hywä neuwo on sielulle otollinen.

9 Oil and perfume rejoice the heart, so too the sweetness of a man's friend by hearty counsel.

9. Ointment and perfume rejoice the heart: so doth the sweetness of a man's friend by hearty counsel.

9. Olie og Røgelse glæde Hjertet, og en Vens Sødhed glæder, naar den kommer fra hans Sjæls Raad.

9. Hjertat fröjdar sig af salvo och rökverk; men en vän är behagelig för själenes råds skull.

9. Ölli ja suitsetamisse-rohhi römustab süddant; nenda ka on kellegi söbber maggus süddame nou pärrast.

9. Draugo žodžiai ir nuoširdūs patarimai gaivina širdį kaip aliejai ir brangūs kvepalai.

9. Das Herz erfreut sich an Salbe und Räuchwerk; aber ein Freund ist lieblich um Rats willen der Seele.

9. L'huile et le parfum réjouissent le cœur; telle est la douceur d'un ami dont le conseil vient du cœur.

9. El ungüento y el sahumerio alegran el corazón; y el amigo al hombre con el consejo dado de ánimo.

9 Olie en reukwerk verblijdt het hart; alzo is de zoetigheid van iemands vriend, vanwege den raad der ziel.

9. Jako maść i kadzenie uwesela serce: tak słodkość przyjaciela uwesela więcej, niż własna rada.

9. Mint a kenet és jó illat megvídámítja a szívet: úgy az ő barátjának édes szavai is, melyek lelke tanácsából valók.

9 Масть и курение радуют сердце; так сладок всякому друг сердечным советом своим.

9. Мастї й пахощі радують серце: такий же й друг солодкий, що з серця раду удїляє.

10. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.

10. Älä hyljä sinun ystäwätäs ja sinun Isäs ystäwitä ja älä mene weljes huoneseen cosca sinun wäärin käy: sillä parembi on kylänmies joca läsnä on cuin weli joca taambana on.

10 Do not forsake your own friend and your father's friend. And do not go to your brother's house in the day of your calamity. Better is a neighbor nearby than a brother far off.

10. Thine own friend, and thy father's friend, forsake not; neither go into thy brother's house in the day of thy calamity: for better is a neighbour that is near than a brother far off.

10. Forlad ikke din Ven og din Faders Ven, og gak ikke i din Broders Hus paa din Nøds Dag; hedre er en Nabo nær hos end en Broder langt borte.

10. Din vän och dins faders vän förlåt icke, och gack icke uti dins broders hus, när dig illa går; ty en granne vid handena är bättre, än en broder långt borto.

10. Omma söbra ja omma issa söbra ärra jätta mitte mahha; ja ärra tulle omma wenna kotta omma hukkatusse aial: naber , kes liggi, on parrem kui wend, kes emal.

10. Neprarask savo draugo ir tėvo draugo. Nelaimės dieną neik į brolio namus. Kaimynas arti geriau negu brolis toli.

10. Deinen Freund und deines Vaters Freund verlaß nicht, und gehe nicht ins Haus deines Bruders, wenn dir's übel geht; denn dein Nachbar in der Nähe ist besser als dein Bruder in der Ferne.

10. Ne quitte point ton ami, ni l'ami de ton père, et ne va point dans la maison de ton frère au jour de ta détresse; car un bon voisin qui est près, vaut mieux qu'un frère qui est loin.

10. No dejes a tu amigo, ni al amigo de tu padre: ni entres en casa de tu hermano el día de tu aflicción: mejor es el vecino cercano, que el hermano lejano.

10 Verlaat uw vriend, noch den vriend uws vaders niet; en ga ten huize uws broeders niet op den dag van uw tegenspoed. Beter is een gebuur die nabij is, dan een broeder, die verre is.

10. Przyjaciela twego, i przyjaciela ojca twego nie opuszczaj, a do domu brata twego nie wchodź w dzieó utrapienia twego; bo lepszy sąsiad bliski, niż brat daleki.

10. A te barátodat, [3†] és a te atyádnak barátját el ne hagyd, és a te atyádfiának házába be ne menj nyomorúságodnak idején. Jobb a közel való szomszéd a messze való atyafinál.

10 Не покидай друга твоего и друга отца твоего, и в дом брата твоего не ходи в день несчастья твоего: лучше сосед вблизи, нежели брат вдали.

10. Не покидай свого, нї батькового друга, і в братів дом не йди в лиху твою годину: Лїпший сусїд близький, анїж брат далеко.

11. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.

11. Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.

11. Ole wijsas poican nijn minun sydämen iloidze: että minä taitaisin wastata sitä joca minua pilcka.

11 My son, be wise and make my heart glad, that I may answer he who reproaches me.

11. My son, be wise, and make my heart glad, that I may answer him that reproacheth me.

11. Vær viis, min Søn! og glæd mit Hjerte, paa det jeg kan svare den, som forhaaner mig.

11. Var vis, min son, så gläder sig mitt hjerta, så vill jag svara honom, som mig försmäder.

11. Olle tark, mo poeg, ja römusta mo süddat, et ma middagi woin wastata sellele, kes mind laimab.

11. Mano sūnau, būk išmintingas ir pradžiugink mano širdį, kad galėčiau atsakyti tam, kuris man priekaištauja.

11. Sei weise, mein Sohn, so freut sich mein Herz, so will ich antworten dem, der mich schmäht.

11. Mon fils, sois sage, et réjouis mon cœur, et je pourrai répondre à celui qui me fera des reproches.

11. Sé sabio, o! hijo mío, y alegra mi corazón; y tendré que responder al que me deshonrare.

11 Zijt wijs, mijn zoon, en verblijd mijn hart; opdat ik mijn smader wat te antwoorden heb.

11. Bądź mądrym, synu mój! a uweselaj serce moje, abym miał co odpowiedzieć temu, któryby mi urągał.

11. Légy bölcs fiam, [4†] és vídámítsd meg az én szívemet; hogy megfelelhessek annak, a ki engem ócsárol.

11 Будь мудр, сын мой, и радуй сердце мое; и я буду иметь, что отвечать злословящему меня.

11. Розумен будь, сину, втїшай моє серце, щоб знав я, що менї злоріцї відказати.

12. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

12. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.

12. Wijsas mies näke waaran ja lymyttä idzens: waan tyhmät menewät sijhen ja saawat wahingon.

12 A prudent man sees the evil and hides himself. The simple pass on and suffer for it.

12. A prudent man foreseeth the evil, and hideth himself; but the simple pass on, and are punished.

12. Den kloge saa Ulykken og skjulte sig; men de uerfarne gik frem og maatte bøde.

12. En vis man ser det onda, och gömmer sig undan; men de fåkunnige gå derigenom, och få skada.

12. Hea oidoga innimenne nääb önnetust, ja lähhäb eest warjule; agga rummalad lähhäwad omma teed, ja neid nuhheldakse.

12. Supratingas numato pavojų ir pasislepia, o neišmanėlis eina ir nukenčia.

12. Ein Kluger sieht das Unglück und verbirgt sich; aber die Unverständigen gehen hindurch und leiden Schaden.

12. L'homme bien avisé prévoit le mal, et se met à l'abri; mais les simples passent outre et en portent la peine.

12. El avisado ve el mal, y escóndese: mas los simples pasan, y llevan el daño.

12 De kloekzinnige ziet het kwaad, en verbergt zich; de slechten gaan henen door, en worden gestraft.

12. Ostrożny, upatrując złe, ukrywa się; ale prostak wprost idąc, w szkodę popada.

12. Az eszes meglátja a bajt, elrejti magát; az [5†] esztelenek neki mennek, kárát vallják.

12 Благоразумный видит беду и укрывается; а неопытные идут вперед и наказываются.

12. Розважливий бачить лихо й ховається, а недосьвідні простаки гонять вперед, і в біду попадають.

13. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.

13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.

13. Ota hänen waattens joca toisen edestä hywä on ja ota häneldä pantti muucalaisen edestä.

13 Take his garment that (it is) a surety for a stranger and hold him in pledge who is a surety for a strange woman.

13. Take his garment that is surety for a stranger, and take a pledge of him for a strange woman.

13. Naar en gaar i Borgen for en fremmed, tag saa hans Klæder, og tag Pant af ham for den fremmede Kvindes Skyld.

13. Tag honom sin klädnad bort, som för en annan i borgan går, och panta honom för dens främmandes skull.

13. Kui kegi woöra eest käemehheks heitnud, siis wötta selle ride ärra, ja woöra wölla pärrast wötta panti temma käest.

13. Paimk apdarą iš to, kas laidavo už svetimą, ir turėk užstatą iš suvedžiotojo.

13. Nimm dem sein Kleid, der für einen andern Bürge wird, und pfände ihn um der Fremden willen.

13. Quand quelqu'un aura cautionné un étranger, prends son vêtement; exige de lui un gage, à cause des étrangers.

13. Quítale su ropa, porque fió al extraño; y por la extraña, préndale.

13 Als iemand voor een vreemde borg geworden is, neem zijn kleed, en pand hem voor een onbekende vrouw.

13. Weźmij szatę tego, któryć ręczył za obcego; a od tego, który ręczył za cudzoziemkę, weźmij zastaw jego.

13. Vedd el a ruháját, mert [6†] kezes lett másért, és az idegenért zálogold meg.

13 Возьми у него платье его, потому что он поручился за чужого, и за стороннего возьми от него залог.

13. Бери з нього платтє, він бо за чужого ручався, й за стороннього бери застав у нього!

14. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.

14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.

14. Joca lähimmäistäns siuna corkialla änellä ja nouse warahin: se luetan hänelle kirouxexi.

14 He who graces his friend with a loud voice, rising early in the morning, it will be considered a curse to him.

14. He that blesseth his friend with a loud voice, rising early in the morning, it shall be counted a curse to him.

14. Hvo som velsigner sin Næste med høj Røst aarle om Morgenen, ham skal det regnes for en Forbandelse.

14. Den sin nästa med höga röst välsignar, och står bittida upp, det varder honom för en banno räknadt.

14. Kes omma liggimest sure heälega warra hom̃iko kidab, sedda arwatakse temmale ärrawandumisseks.

14. Kas atsikėlęs anksti rytą garsiai laimina savo draugą, tai bus jam įskaityta prakeikimu.

14. Wenn einer seinen Nächsten des Morgens früh mit lauter Stimme segnet, das wird ihm für einen Fluch gerechnet.

14. Celui qui bénit son ami à haute voix, de bon matin, sera considéré comme s'il le maudissait.

14. El que bendice a su amigo a alta voz madrugando de mañana, por maldición se le contará.

14 Die zijn vriend zegent met luider stem, zich des morgens vroeg opmakende, het zal hem tot een vloek gerekend worden.

14. Temu, który przyjacielowi swemu wielkim głosem rano wstawając błogosławi, poczytane to będzie za przeklęstwo.

14. A ki nagy hangon áldja az ő barátját, reggel jó idején felkelvén; átokul tulajdoníttatik néki.

14 Кто громко хвалит друга своего с раннего утра, того сочтут за злословящего.

14. Хто з ранку раннього товариша, знай, хвалить, про того думають, що се його він судить.

15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.

15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.

15. Rijtainen waimo ja alinomainen tiuckuminen suuresta satesta nämät oikein yhten werratan.

15 A continual dropping in a very rainy day and a contentious woman are alike.

15. A continual dropping in a very rainy day and a contentious woman are alike.

15. Et vedholdende Tagdryp paa en Regndag og en trættekær Kvinde ligne hinanden.

15. En trätosam qvinna, och ett stadigt drypande då fast regnar, varda väl vid hvarannan liknad.

15. Järgne läbbitilkuminne sao aial, ja riakas naene, need on ühhesuggused.

15. Varvantis stogas lietingą dieną ir vaidinga moteris yra panašūs.

15. Ein zänkisches Weib und stetiges Triefen, wenn's sehr regnet, werden wohl miteinander verglichen.

15. Une gouttière continuelle au temps d'une grosse pluie, et une femme querelleuse, c'est tout un.

15. Gotera continua en tiempo de lluvia, y la mujer rencillosa son semejantes.

15 Een gedurige druiping ten dage des slagregens en een kijfachtige huisvrouw zijn even gelijk.

15. Kapanie ustawiczne w dzieó gwałtownego deszczu, i żona swarliwa są sobie podobni;

15. A sebes záporeső idején való szüntelen [7†] csepegés, és a morgó asszonyember hasonlók.

15 Непрестанная капель в дождливый день и сварливая жена – равны:

15. Безнастанне капаннє з криші у негоду, а жінка сварлива - вони одно;

16. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.

16. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.

16. Joca händä holho hän käsittele tuulda ja piwo öljyä kädesäns.

16 He who would restrain her restrains the wind and his right hand encounters oil.

16. Whosoever hideth her hideth the wind, and the ointment of his right hand, which bewrayeth itself.

16. Hver som søger at skjule hende, skjuler Vind, og hans højre Haand griber i Olie.

16. Den henne uppehåller, han håller väder, och vill fatta oljona med handene.

16. Kes tedda püab sallaja piddada, se peab tuult sallaja, ja omma parrema peoga ölli, mis annab ennast tunda.

16. Kas nori ją sulaikyti yra kaip tas, kas galvoja sustabdyti vėją arba išlaikyti saujoje aliejų.

16. Wer sie aufhält, der hält den Wind und will das Öl mit der Hand fassen.

16. Qui veut la retenir essaie d'arrêter le vent et de saisir de l'huile de sa main.

16. El que la escondió, escondió el viento; porque el aceite en su mano derecha clama.

16 Elkeen, die haar verbergt, zou den wind verbergen, en de olie zijner rechterhand, die roept.

16. Kto ją kryje, kryje wiatr, a wonią wyda; jako olejek wonny w prawej ręce jego.

16. Valaki el akarja azt rejteni, szelet rejt el, és az ő jobbja olajjal találkozik.

16 кто хочет скрыть ее, тот хочет скрыть ветер и масть в правой руке своей, дающую знать о себе.

16. Хто хоче здержати її, той намагаєсь з'упинити вітра, та сховати в руцї оливу, що дає знати про себе.

17. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.

17. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.

17. Weidzi teroitta weidzen ja mies miehen.

17 Iron sharpens iron, so a man sharpens the countenance of his friend.

17. Iron sharpeneth iron; so a man sharpeneth the countenance of his friend.

17. Jern skærpes ved Jern, og en Mand skærpes over for hans Næstes Ansigt.

17. En knif hvetter den andra, och en man den andra.

17. Rauda tehhakse rauaga terrawaks, ja mehhe wihha kihhutakse ta liggimesse wihha läbbi.

17. Kaip geležis galanda geležį, taip žmogus aštrina savo draugą.

17. Ein Messer wetzt das andere und ein Mann den andern.

17. Comme le fer aiguise le fer, ainsi un homme en aiguise un autre.

17. Hierro con hierro se aguza; y el hombre aguza el rostro de su amigo.

17 Ijzer scherpt men met ijzer; alzo scherpt een man het aangezicht zijns naasten.

17. Żelazo żelazem bywa naostrzone; tak mąż zaostrza oblicze przyjaciela swego.

17. Miképen egyik vassal a másikat élesítik, a képen az ember élesíti az ő barátjának orczáját.

17 Железо железо острит, и человек изощряет взгляд друга своего.

17. Як залїзо гострить залїзо, так гострить чоловік зір друга свого.

18. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.

18. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.

18. Joca hänen Ficunapuuns warjele hän syä sijtä hedelmän: ja joca hänen Herrans wartioidze hän cunnioitetan.

18 He who keeps the fig tree will eat the fruit of it and he who regards his master will be honored.

18. Whoso keepeth the fig tree shall eat the fruit thereof: so he that waiteth on his master shall be honoured.

18. Hvo, som bevarer et Figentræ, skal æde Frugt deraf, og hvo der tager Vare paa sin Herre, skal æres.

18. Den sitt fikonaträ bevarar, han äter frukten deraf; och den sin herra bevarar, han varder ärad.

18. Kes omma wigipu hoiab, saab temma wilja süa, ja kes omma issandat hoiab, tedda auustakse.

18. Kas prižiūri figmedį, valgo jo vaisių; kas laukia šeimininko, sulaukia pagarbos.

18. Wer seinen Feigenbaum bewahrt, der ißt Früchte davon; und wer seinen Herrn bewahrt, wird geehrt.

18. Celui qui garde le figuier, mangera de son fruit; ainsi celui qui garde son maître sera honoré.

18. El que guarda la higuera, come su fruto: y el que guarda a su señor, será honrado.

18 Die den vijgeboom bewaart, zal zijn vrucht eten; en die zijn heer waarneemt, zal geeerd worden.

18. Kto strzeże drzewa figowego, pożywa owocu jego; także kto strzeże pana swego, uczczony będzie.

18. Mint a ki őrzi a fügét, eszik annak gyümölcséből, úgy a ki az ő urára vigyáz, tiszteltetik.

18 Кто стережет смоковницу, тот будет есть плоды ее; и кто бережет господина своего, тот будет в чести.

18. Хто стереже свою фиґовину, той їсти ме фиґи з неї, а хто береже добра пана свого, той у добрій славі буде.

19. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.

19. Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.

19. Nijncuin warjo on wedesä ihmisen caswon suhten: nijn on ihmisen sydän toista wastan.

19 As in water face is to face, so the heart of a man is to a man.

19. As in water face answereth to face, so the heart of man to man.

19. Ligesom i Vandet Ansigt er imod Ansigt, saa er et Menneskes Hjerte imod et Menneske.

19. Lika som skuggen i vattnet är emot ansigtet; alltså är ens menniskos hjerta emot den andra.

19. Nenda kui wee sees palle paistab palle wasto, nenda on teine innimesse südda teise wasto.

19. Kaip vanduo atspindi veidą, taip žmogaus širdis atspindi žmogų.

19. Wie das Spiegelbild im Wasser ist gegenüber dem Angesicht, also ist eines Menschen Herz gegenüber dem andern.

19. Comme dans l'eau le visage répond au visage, ainsi le cœur d'un homme répond à celui d'un autre homme.

19. Como un agua se parece a otra, así el corazón del hombre al otro.

19 Gelijk in het water het aangezicht is tegen het aangezicht, alzo is des mensen hart tegen den mens.

19. Jako się w wodzie twarz przeciwko twarzy ukazuje: tak serce człowiecze przeciw człowiekowi.

19. Mint a vízben egyik orcza a másikat megmutatja, úgy egyik embernek szíve a másikat.

19 Как в воде лицо – к лицу, так сердце человека – к человеку.

19. Як у водї лице відбиваєсь до лиця, так само й серце чоловіче - до чоловіка,

20. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät.

20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät.

20. Helwetti ja cadotus ei tule ikänäns täyten ja ihmisen silmät owat tytymättömät.

20 Sheol and Abaddon are never satisfied and the eyes of man are never satisfied.

20. Hell and destruction are never full; so the eyes of man are never satisfied.

20. Dødsriget og Afgrunden kunne ikke mættes, saa kunne og Menneskens Øjne ikke mættes.

20. Helvetet och förderfvet varda aldrig full, och menniskornas ögon varda ock aldrig mätt.

20. Pörgohaud ja hukkatusse-koht ei sa ial täis, nenda ei sa innimesse silmad mitte kül.

20. Kaip pragaras ir prapultis niekados neprisipildo, taip žmogaus akys niekados nepasisotina.

20. Hölle und Abgrund werden nimmer voll, und der Menschen Augen sind auch unersättlich.

20. Le Sépulcre et le gouffre ne sont jamais rassasiés; de même, les yeux de l'homme sont insatiables.

20. El sepulcro y la perdición nunca se hartan: así los ojos de los hombres nunca se hartan.

20 De hel en het verderf worden niet verzadigd; alzo worden de ogen des mensen niet verzadigd.

20. Piekło i zatracenie nie mogą być nasycone; także i oczy ludzkie nasycić się nie mogą.

20. Mint a sír és a pokol meg nem elégednek, úgy az embernek [8†] szemei meg nem elégednek.

20 Преисподняя и Аваддон – ненасытимы; так ненасытимы и глаза человеческие.

20. Ненаситня безодня й пекло, - оттак неситі й очі людські.

21. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.

21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.

21. Mies tule kiusatuxi kijttäjän suun cautta: nijncuin hopia ahjosa ja culda pädzisä.

21 The refining pot is for silver and the furnace for gold and a man is tried by his praise.

21. As the fining pot for silver, and the furnace for gold; so is a man to his praise.

21. Diglen er til Sølvet og Ovnen til Guldet, og en Mand prøves efter, hvad han roser.

21. En man varder igenom rosarens mun bepröfvad, såsom silfret i degelen, och guldet i ugnen.

21. Sullatamisse pot lähhäb höbbedale, ja ahhi kullale tarwis, nenda katsutakse meest sest, kui tedda kidetakse.

21. Kaip sidabras ir auksas ištiriamas ugnyje, taip žmogus ištiriamas pagyrimais.

21. Ein Mann wird durch den Mund des, der ihn lobt, bewährt wie Silber im Tiegel und das Gold im Ofen.

21. L'argent est éprouvé par le fourneau, l'or par le creuset; et l'homme est jugé d'après sa renommée.

21. El crisol prueba la plata, y la fragua el oro; y al hombre la boca del que le alaba.

21 De smeltkroes is voor het zilver, en de oven voor het goud; alzo is een man naar zijn lof te proeven.

21. Tygiel srebra a piec złota doświadcza, a człowieka wieść sławy jego.

21. Mint az ezüst [9†] a tégelyben, és az arany a kemenczében próbáltatik meg, úgy az ember az ő híre-neve szerint.

21 Что плавильня – для серебра, горнило – для золота, то для человека уста, которые хвалят его.

21. Що огонь про срібло, про золото ж піч те про людину уста, що хвалять її.

22. Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

22. Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.

22. Jos sinä tyhmän huhmarosa surwoisit nijncuin kryynit nijn ei cuitengan hänen hulludens hänestä ercane.

22 Though you should pound a fool in a mortar with a pestle along with crushed grain, yet his foolishness will not depart from him.

22. Though thou shouldest bray a fool in a mortar among wheat with a pestle, yet will not his foolishness depart from him.

22. Dersom du vilde støde en Daare i Morteren med Støderen midt iblandt Gryn, skal hans Daarskab dog ikke vige fra ham.

22. Om du stötte en dåra i mortare, med stötare, såsom gryn, så går dock hans galenskap icke ifrå honom.

22. Ehk sinna meletumat tango seas möösri sees peneks toukaksid nuiaga, siiski ei lahku temma meleto wiis temmast ärra.

22. Nors sugrūstum kvailį piestoje su grūdais, jo kvailystė neatsiskirtų nuo jo.

22. Wenn du den Narren im Mörser zerstießest mit dem Stämpel wie Grütze, so ließe doch seine Narrheit nicht von ihm.

22. Quand tu pilerais un insensé dans un mortier, parmi du grain, avec un pilon, sa folie ne se détacherait pas de lui.

22. Aunque majes al insensato en un mortero entre granos de trigo majados a pisón, no se quitará de él su fatuidad.

22 Al stiet gij den dwaas in een mortier met een stamper, in het midden van het gestoten graan, zijn dwaasheid zou van hem niet afwijken.

22. Choćbyś głupiego i w stępie między krupami stąporem stłukł, nie odejdzie od niego głupstwo jego.

22. Ha megtörnéd is a bolondot mozsárban mozsártörővel a megtört gabona között, nem távoznék el ő tőle az ő [10†] bolondsága.

22 Толки глупого в ступе пестом вместе с зерном, не отделится от него глупость его.

22. Товчи безумного так як зерно у ступі, - не вилущиш його з дурноти його.

23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.

23. Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;

23. Ota waari lambaistas ja pidä murhe laumastas.

23 Be diligent to know the state of your flocks and look well to your herds.

23. Be thou diligent to know the state of thy flocks, and look well to thy herds.

23. Du skal grant kende dine Faars Udseende; sæt din Hu til Hjordene!

23. Tag vara uppå ditt får, och låt vårda dig om din hjord;

23. Sa pead omma puddolojuksed öiete tundma, ja panne karja tähhele.

23. Prižiūrėk rūpestingai savo avis ir bandą,

23. Auf deine Schafe habe acht und nimm dich deiner Herden an.

23. Applique-toi à connaître l'état de tes brebis et donne tes soins à tes troupeaux.

23. Considera atentamente el rostro de tus ovejas: pon tu corazón al ganado.

23 Zijt naarstig, om het aangezicht uwer schapen te kennen; zet uw hart op de kudden.

23. Doglądaj pilnie dobytku twego, a miej pieczę o trzodach twoich.

23. Szorgalmasan megismerd a te juhaid külsejét, gondolj a nyájakra.

23 Хорошо наблюдай за скотом твоим, имей попечение о стадах;

23. Назирай пильно за скотом твоїм і май стараннє про череду твою;

24. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?

24. Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.

24. Sillä ei tawara ole ijancaickisest eikä Cruunu sugusta sucuun.

24 Because riches are not everlasting. And does the crown endure to all generations?

24. For riches are not for ever: and doth the crown endure to every generation?

24. Thi Gods er ikke evindelig, og mon en Krone varer fra Slægt til Slægt?

24. Ty gods varar icke evinnerliga, och kronan varar icke till evig tid.

24. Sest warra ei kesta iggaweste, ja kas kroon jääb pölwest pölweni?

24. nes turtas nėra amžinas ir karūna neišlieka visoms kartoms.

24. Denn Gut währt nicht ewiglich, und die Krone währt nicht für und für.

24. Car les richesses ne durent pas toujours, et la couronne ne demeure pas d'âge en âge.

24. Porque las riquezas no son para siempre; ¿y la corona será para perpetuas generaciones?

24 Want de schat is niet tot in eeuwigheid; of zal de kroon van geslacht tot geslacht zijn?

24. Boć nie na wieki trwa bogactwo, ani korona od narodu do narodu.

24. Mert nem örökkévaló a gazdagság, és vajjon a korona nemzetségről nemzetségre lesz-é?

24 потому что богатство не навек, да и власть разве из рода в род?

24. Добуток бо не на віки, бо й власть - чи ж вона переходить із роду в рід?

25. Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,

25. Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.

25. Ruohot owat putkennet heinät owat käsillä ja wuorella yrtit cogotan.

25 The hay is carried and the tender grass shows itself and the herbs of the mountains are gathered in.

25. The hay appeareth, and the tender grass sheweth itself, and herbs of the mountains are gathered.

25. Naar Høet er bortført, saa lader Græsset sig se igen, og Urterne paa Bjergene sankes.

25. Gräset är uppgånget, och hö är för handene, och på bergen varda örter församlade.

25. Kui heinad löppewad, siis näikse noor rohhi, ja keik suggu rohto koggutakse mäggede peäl.

25. Kai šienas suvežamas, pasirodo atolas, ir renkamos kalnų žolės.

25. Das Heu ist weggeführt, und wiederum ist Gras da und wird Kraut auf den Bergen gesammelt.

25. Le foin se récolte, et la verdure paraît, et les herbes des montagnes sont recueillies.

25. Saldrá la grama, aparecerá la yerba, y segarse han las yerbas de los montes.

25 Als het gras zich openbaart, en de grasscheuten gezien worden, laat de kruiden der bergen verzameld worden.

25. Gdy wzrasta trawa, a ukazują się zioła, tedy z gór siano zbierają.

25. Mikor levágatott a szénafű, és megtetszett a sarjú, és begyűjtettek a hegyekről a fűvek:

25 Прозябает трава, и является зелень, и собирают горные травы.

25. Показується трава, виказуєсь зелень, та й збирають по горах сїна.

26. on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi

26. Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.

26. Caridzat waatettawat sinua ja caurit andawat pellon wuoron.

26 The lambs are for your clothing and the goats are the cost of the field.

26. The lambs are for thy clothing, and the goats are the price of the field.

26. Lammene ere til dine Klæder, og Bukke ere en Ager værd.

26. Lamben kläda dig, och bockarna gifva dig åkerhyrona.

26. Lamba talled on sulle ridiks, ja sikkud andwad hinna pöllo osta.

26. Avinėliai tavo drabužiams, ožiai laukams nusipirkti.

26. Die Lämmer kleiden dich und die Böcke geben dir das Geld, einen Acker zu kaufen.

26. Les agneaux seront pour te vêtir, et les boucs pour payer le champ.

26. Los corderos para tus vestidos, y los cabritos para el precio del campo.

26 De lammeren zullen zijn tot uw kleding, en de bokken de prijs des velds.

26. Owce będą na szaty twoje, a nagrodą polną kozły.

26. Vannak juhaid a te ruházatodra, és kecskebakok mezőnek árául,

26 Овцы – на одежду тебе, и козлы – на покупку поля.

26. Ягнята дають тобі одежу, козли - за що купити поле.

27. ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.

27. Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.

27. Sinulla on wohten riesca kyllä huones rawinnoxi: ja sinun pijcas elatuxexi.

27 And then will be goats' milk enough for your food; for the food of your household and maintenance for your maidens.

27. And thou shalt have goats' milk enough for thy food, for the food of thy household, and for the maintenance for thy maidens.

27. Og du har Gedemælk nok til Føde for dig, til Føde for dit Hus, og Livs Ophold til dine Piger.

27. Du hafver getamjölk nog till dins hus spis, och till dina tjenarinnors födo.

27. Ja sul on kül kitste pima ennese roaks, ja ennese perre roaks, ja ello toidust so ümmardajattele.

27. Ožkų pieno užteks maistui tau, tavo šeimai ir tarnaitėms aprūpinti.

27. Du hast Ziegenmilch genug zu deiner Speise, zur Speise deines Hauses und zur Nahrung deiner Dirnen.

27. Et l'abondance du lait des chèvres sera pour ta nourriture, pour la nourriture de ta maison, et pour la vie de tes servantes.

27. Y abundancia de leche de las cabras para tu mantenimiento, y para mantenimiento de tu casa, y para sustento de tus criadas.

27 Daartoe zult gij genoegzaamheid van geitenmelk hebben tot uw spijze, tot spijze van uw huis, en leeftocht uwer maagden.

27. Nadto dostatek mleka koziego na pokarm twój, na pokarm domu twego, i na pożywienie dziewek twoich.

27. És elég kecsketej a te ételedre, a te házadnépének ételére, és szolgálóleányaidnak ételül.

27 И довольно козьего молока в пищу тебе, в пищу домашним твоим и на продовольствиеслужанкам твоим.

27. Доволї молока козиного на їжу тобі, на їжу родинї твоїй, та й на прожиток челядї твоїй.