SANANLASKUT
18 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa. |
Biblia1776 | 1. Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin. |
CPR1642 | 1. ERipurainen edzi mitä hänelle kelpa ja secoitta idzens caickeen wijsauteen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 He who desires to separate himself seeks excuses and rages against all sound-wisdom. |
KJV | 1. Through desire a man, having separated himself, seeketh and intermeddleth with all wisdom. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Særlingen søger sin egen Lyst; han vælter sig ind paa alt det, som staar fast. |
KXII | 1. Den som lust hafver till att komma tvedrägt åstad, han söker efter träto, ehvar han kan. |
PR1739 | 1. Kes ennast lahhutab teiste seltsist, se otsib, mis tulleb immustada, ja lasseb ennast seggada keige tössise asja sisse. |
LT | 1. Dėl savo užgaidų žmogus atsiskiria nuo kitų ir prieštarauja tam, kas teisinga. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Wer sich absondert, der sucht, was ihn gelüstet, und setzt sich wider alles, was gut ist. |
Ostervald-Fr | 1. Celui qui s'isole suit son inclination; il s'obstine contre toute raison. |
RV'1862 | 1. CONFORME al deseo busca el apartado: en toda doctrina se envolverá. |
SVV1770 | 1 Die zich afzondert, tracht naar wat begeerlijks; hij vermengt zich in alle bestendige wijsheid. |
|
|
||
PL1881 | 1. Człowiek swej myśli, szuka tego, co mu się podoba, a w każdą rzecz wtrąca się. |
Karoli1908Hu | 1. A maga kivánsága után megy az agyas ember, minden igaz bölcseség ellen dühösködik. |
RuSV1876 | 1 Прихоти ищет своенравный, восстает против всего умного. |
БКуліш | 1. Своєвольний всього забагає; він устає проти всього, що каже розум. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä. |
Biblia1776 | 2. Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä. |
CPR1642 | 2. Tyhmällä ei ole himo ymmärryxeen mutta mitä hänellä on hänen sydämesäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 A fool has no delight in understanding, but only that his heart may reveal itself. |
KJV | 2. A fool hath no delight in understanding, but that his heart may discover itself. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Daaren har ikke Behag i Forstand, men deri, at hans Hjerte aabenbarer sig. |
KXII | 2. En dåre hafver icke lust till förstånd, utan till hvad han hafver i hjertat. |
PR1739 | 2. Moistus ei olle halbi mele pärrast, waid se, et ta südda ennast ilmutab. |
LT | 2. Kvailiui nerūpi išmintis, o tik parodyti, kas yra jo širdyje. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Ein Narr hat nicht Lust am Verstand, sondern kundzutun, was in seinem Herzen steckt. |
Ostervald-Fr | 2. Ce n'est pas à la prudence que l'insensé prend plaisir; mais c'est à manifester ce qu'il a dans le cœur. |
RV'1862 | 2. No toma placer el insensato en la inteligencia: mas en lo que se descubre su corazón. |
SVV1770 | 2 De zot heeft geen lust aan verstandigheid, maar daarin, dat zijn hart zich ontdekt. |
|
|
||
PL1881 | 2. Nie kocha się głupi w roztropności, ale w tem, co mu objawia serce jego. |
Karoli1908Hu | 2. Nem gyönyörködik a bolond az értelemben, hanem abban, hogy az ő elméje nyilvánvalóvá legyen. |
RuSV1876 | 2 Глупый не любит знания, а только бы выказать свой ум. |
БКуліш | 2. Дурний не любить знання, хиба тілько, щоб повеличатись дотепом. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys. |
Biblia1776 | 3. Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä. |
CPR1642 | 3. Cusa jumalatoin hallidze sijnä on ylöncadze pilcka ja häpiä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 When a wicked man comes, contempt also comes and with disgrace, reproach. |
KJV | 3. When the wicked cometh, then cometh also contempt, and with ignominy reproach. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Naar en ugudelig kommer, kommer ogsaa Foragt og med Skammen Forhaanelse. |
KXII | 3. Der den ogudaktige råder, der kommer föraktelse och försmädelse med hån. |
PR1739 | 3. Kui öäl innime tulleb, siis tulleb ka laitminne, ja häbbinaeroga tulleb laimaminne. |
LT | 3. Kai ateina nedorėlis, ateina ir panieka, o su nešlove ateina gėda. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Wo der Gottlose hin kommt, da kommt Verachtung und Schmach mit Hohn. |
Ostervald-Fr | 3. Quand le méchant vient, le mépris vient aussi, et avec l'opprobre vient l'ignominie. |
RV'1862 | 3. Cuando viene el impío, viene también el menosprecio; y con el deshonrador, la vergüenza. |
SVV1770 | 3 Als de goddeloze komt, komt ook de verachting en met schande versmaadheid. |
|
|
||
PL1881 | 3. Gdy przychodzi niezbożny, przychodzi też wzgarda, a z mężem lekkomyślnym urąganie. |
Karoli1908Hu | 3. Mikor eljő az istentelen, eljő a megútálás; és a szidalommal a gyalázat. |
RuSV1876 | 3 С приходом нечестивого приходит и презрение, а с бесславием – поношение. |
БКуліш | 3. З безбожником приходить і погорда, а з безчесним - сором. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde. |
Biblia1776 | 4. Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa. |
CPR1642 | 4. Sanat ihmisen suusa owat nijncuin sywät wedet ja wijsauden lähde on täynnäns wirta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 The words of a man's mouth are deep waters. The wellspring of wisdom is a pouring forth brook. |
KJV | 4. The words of a man's mouth are as deep waters, and the wellspring of wisdom as a flowing brook. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Ord i en Mands Mund ere dybe Vande, en sprudlende Bæk Visdoms Kilde. |
KXII | 4. Orden uti ens mun äro såsom djup vatten, och vishetenes källa är en full ström. |
PR1739 | 4. Mehhe su sannad on kui süggaw wessi, ja tarkusse hallik on kui jöggi, mis ülleskedab. |
LT | 4. Žmogaus žodžiai yra gilus vanduo, išminties šaltinistekanti srovė. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Die Worte in eines Mannes Munde sind wie tiefe Wasser, und die Quelle der Weisheit ist ein voller Strom. |
Ostervald-Fr | 4. Les paroles de la bouche d'un homme sont des eaux profondes; et la source de la sagesse est un torrent qui jaillit. |
RV'1862 | 4. Aguas profundas son las palabras de la boca del hombre; y arroyo revertiente la fuente de la sabiduría. |
SVV1770 | 4 De woorden van den mond eens mans zijn diepe wateren; en de springader der wijsheid is een uitstortende beek. |
|
|
||
PL1881 | 4. Słowa ust męża mądrego są jako wody głębokie, a źródło mądrości jako potok wylewający. |
Karoli1908Hu | 4. Mély víz az ember [1†] szájának beszéde, buzogó patak a bölcseségnek kútfeje. |
RuSV1876 | 4 Слова уст человеческих – глубокие воды; источник мудрости – струящийся поток. |
БКуліш | 4. Слова в устах мужа - глибокії води; з джерела мудростї - широкий потік. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa. |
Biblia1776 | 5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa. |
CPR1642 | 5. Ei ole hywä cadzoa jumalattoman muoto ja sorta wanhurscasta duomiosa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 To respect the person of a wicked man is not good, nor to turn aside a righteous man in judgment. |
KJV | 5. It is not good to accept the person of the wicked, to overthrow the righteous in judgment. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Det er ikke godt at anse den ugudeliges Person, at gøre en retfærdig Uret i Dommen. |
KXII | 5. Det är icke godt att se till dens ogudaktigas person, till att nedertrycka den rättfärdiga i domen. |
PR1739 | 5. Ei olle mitte hea öälast luggu piddada, ja ühhe öige öigust kohtus köwweraks pöörda. |
LT | 5. Negerai būti šališku nedorėliui ir teisme nuskriausti teisųjį. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Es ist nicht gut, die Person des Gottlosen achten, zu beugen den Gerechten im Gericht. |
Ostervald-Fr | 5. Il n'est pas bon d'avoir égard à la personne du méchant, pour faire tort au juste dans le jugement. |
RV'1862 | 5. Tener respeto a la persona del impío, para hacer caer al justo de su derecho, no es bueno. |
SVV1770 | 5 Het is niet goed, het aangezicht des goddelozen aan te nemen, om den rechtvaardige in het gericht te buigen. |
|
|
||
PL1881 | 5. Nie dobra to, mieć wzgląd na osobę niezbożnego, aby był podwrócony sprawiedliwy w sądzie. |
Karoli1908Hu | 5. A gonosz személyének kedvezni nem jó, elfordítani az [2†] igazat az ítéletben. |
RuSV1876 | 5 Нехорошо быть лицеприятным к нечестивому, чтобы ниспровергнуть праведного на суде. |
БКуліш | 5. Вважати на особу безбожного - се дїло погане, тим паче, щоб праведного повалити на судї. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä. |
Biblia1776 | 6. Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja. |
CPR1642 | 6. Tyhmän huulet saattawat toran ja hänen suuns noudatta haawoja. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 A fool's lips enter into contention and his mouth calls for stripes. |
KJV | 6. A fool's lips enter into contention, and his mouth calleth for strokes. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Daarens Læber blande sig i Trætte, og hans Mund raaber efter Slag. |
KXII | 6. Ens dåras läppar komma med kif, och hans mun far efter hugg. |
PR1739 | 6. Halbi uled lähhäwad rio sisse, ja temma su hüab hawo. |
LT | 6. Kvailio lūpos sukelia vaidus, ir jis savo burna prašosi mušamas. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Die Lippen des Narren bringen Zank, und sein Mund ringt nach Schlägen. |
Ostervald-Fr | 6. Les lèvres de l'insensé amènent la querelle, et sa bouche appelle les coups. |
RV'1862 | 6. Los labios del insensato vienen con pleito; y su boca a cuestiones llama. |
SVV1770 | 6 De lippen des zots komen in twist, en zijn mond roept naar slagen. |
|
|
||
PL1881 | 6. Wargi głupiego zmierzają do swaru, a usta jego do bitwy wyzywają. |
Karoli1908Hu | 6. A bolondnak beszédei szereznek versengést, és az ő szája ütésekért kiált. |
RuSV1876 | 6 Уста глупого идут в ссору, и слова его вызывают побои. |
БКуліш | 6. Безумного уста вдаються у сварку, а його слова викликують бійку. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen. |
Biblia1776 | 7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle. |
CPR1642 | 7. Tyhmän suu häwäise idzens ja hänen huulens saatta paulaan oman sieluns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 A fool's mouth is his destruction and his lips are the snare of his soul. |
KJV | 7. A fool's mouth is his destruction, and his lips are the snare of his soul. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Daarens Mund er en Fordærvelse for ham selv, og hans Læber ere en Snare for hans Sjæl. |
KXII | 7. Ens dåras mun skämmer sig sjelf, och hans läppar fånga hans egen själ. |
PR1739 | 7. Halbi su teeb temmale ehmatust, ja ta uled on temma hingele wörkutamisse paelaks. |
LT | 7. Kvailio burna jį pražudo; jo lūpospinklės jo sielai. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Der Mund des Narren schadet ihm selbst, und seine Lippen fangen seine eigene Seele. |
Ostervald-Fr | 7. La bouche de l'insensé est une ruine pour lui, et ses lèvres sont un piège à son âme. |
RV'1862 | 7. La boca del insensato es quebrantamiento para sí; y sus labios son lazos para su alma. |
SVV1770 | 7 De mond des zots is hemzelven een verstoring, en zijn lippen een strik zijner ziel. |
|
|
||
PL1881 | 7. Usta głupiego są upadkiem jego, a wargi jego sidłem duszy jego. |
Karoli1908Hu | 7. A bolondnak szája az ő [3†] romlása, és az ő beszédei az ő életének tőre. |
RuSV1876 | 7 Язык глупого – гибель для него, и уста его – сеть для души его. |
БКуліш | 7. Беспутнього язик - погибель для него, а уста його - се сїть на душу його. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. |
Biblia1776 | 8. Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen. |
CPR1642 | 8. Panettelian sanat owat haawat ja käywät läpi sydämen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 The words of a whisperer are as dainty morsels and they go down into the innermost parts. |
KJV | 8. The words of a talebearer are as wounds, and they go down into the innermost parts of the belly. |
|
|
||
Dk1871 | 8. En Bagvadskers Ord lyde som Skæmt, dog trænge de ind i inderste Bug. |
KXII | 8. Ens lackares ord äro hugg, och de gå en genom hjertat. |
PR1739 | 8. Kelepeksia sannad on kui naljakad, ja siiski lähhäwad nemmad süddame pohja. |
LT | 8. Apkalbos yra lyg skanėstas, kuris pasiekia žmogaus vidurius. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Die Worte des Verleumders sind Schläge und gehen einem durchs Herz. |
Ostervald-Fr | 8. Les paroles d'un médisant sont comme des friandises; elles pénètrent jusqu'au-dedans des entrailles. |
RV'1862 | 8. Las palabras del chismoso parecen blandas: mas ellas descienden hasta lo íntimo del vientre. |
SVV1770 | 8 De woorden des oorblazers zijn als dergenen, die geslagen zijn, en die dalen in het binnenste des buiks. |
|
|
||
PL1881 | 8. Słowa obmówcy są jako słowa zranionych, a wszakże przenikają do wnętrzności żywota. |
Karoli1908Hu | 8. A susárlónak beszédei hizelkedők; és azok a szív belsejét áthatják. |
RuSV1876 | 8 Слова наушника – как лакомства, и они входят во внутренность чрева. |
БКуліш | 8. Нашептані слова - неначе лакітки, а все ж вони до дна у череві доходять. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli. |
Biblia1776 | 9. Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee. |
CPR1642 | 9. Joca laisca on työsäns hän on sen weli joca wahingota teke. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 He who is also slack in his work is a brother to him that is a destroyer. |
KJV | 9. He also that is slothful in his work is brother to him that is a great waster. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Ogsaa den, som er efterladen i sin Gerning, er Broder til den, som er en Ødeland. |
KXII | 9. Den som lat är i sitt arbete, han är hans broder som skada gör. |
PR1739 | 9. Ka se, kes ommas teggemisses lödw, on selle wend, kes pahhaste teeb. |
LT | 9. Kas tingi dirbti, yra naikintojo brolis. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Wer lässig ist in seiner Arbeit, der ist ein Bruder des, der das Seine umbringt. |
Ostervald-Fr | 9. Celui qui se relâche dans son ouvrage, est frère de celui qui dissipe ce qu'il a. |
RV'1862 | 9. También el que es negligente en su obra, es hermano del dueño disipador. |
SVV1770 | 9 Ook die zich slap aanstelt in zijn werk, die is een broeder van een doorbrenger. |
|
|
||
PL1881 | 9. Kto niedbały w sprawach swoich, bratem jest utratnika. |
Karoli1908Hu | 9. A ki lágyan viseli magát az ő dolgában, testvére annak, a ki tönkre tesz. |
RuSV1876 | 9 Нерадивый в работе своей – брат расточителю. |
БКуліш | 9. Недбалий в своїй роботї - се рідний брат розтратника. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan. |
Biblia1776 | 10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi. |
CPR1642 | 10. HERran nimi on wahwa linna wanhurscas juoxe sinne ja tule warjelluxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 The name of Jehovah is a strong tower. A righteous man runs into it and is safe. |
KJV | 10. The name of the LORD is a strong tower: the righteous runneth into it, and is safe. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Herrens Navn er et fast Taarn, den retfærdige løber til det og bliver beskyttet. |
KXII | 10. Herrans Namn är ett fast slott; den rättfärdige löper dit, och varder beskärmad. |
PR1739 | 10. # Jehowa nimmi on tuggew torn, siñna jure jookseb se, kes öige, ja saab körge warjo-paika. |
LT | 10. Viešpaties vardastvirtas bokštas, teisieji bėga į jį ir yra saugūs. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Der Name des HERRN ist ein festes Schloß; der Gerechte läuft dahin und wird beschirmt. |
Ostervald-Fr | 10. Le nom de l'Éternel est une forte tour; le juste y court, et il y est dans une haute retraite. |
RV'1862 | 10. Torre fuerte es el nombre de Jehová: a él correrá el justo, y será levantado. |
SVV1770 | 10 De Naam des HEEREN is een Sterke Toren; de rechtvaardige zal daarhenen lopen, en in een Hoog Vertrek gesteld worden. |
|
|
||
PL1881 | 10. Imię Paóskie jest mocną wieżą; sprawiedliwy się do niej uciecze, a wywyższony będzie. |
Karoli1908Hu | 10. Erős torony az Úrnak neve, [4†] ahhoz folyamodik az igaz, és bátorságos lészen. |
RuSV1876 | 10 Имя Господа – крепкая башня: убегает в нее праведник – и безопасен. |
БКуліш | 10. Імя Господнє - се кріпка тверджа; втече праведник у неї, і він безпечен. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan. |
Biblia1776 | 11. Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä. |
CPR1642 | 11. Rickan tawara on hänelle wahwa Caupungi ja nijncuin corkia muuri sen ymbärillä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 The rich man's wealth is his strong city and as a high wall in his own imagination. |
KJV | 11. The rich man's wealth is his strong city, and as an high wall in his own conceit. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Den riges Gods er hans faste Stad og som en høj Mur i hans egen Tanke. |
KXII | 11. Dens rikas gods är honom en fast stad, och såsom en hög mur allt omkring. |
PR1739 | 11. Ühhe rikka warra on temma kindel lin, ja kui körge müür temma möttes. |
LT | 11. Turtuolio lobis yra jo įtvirtintas miestas, ir jo nuosavybė yra kaip aukšta siena jam. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Das Gut des Reichen ist ihm eine feste Stadt und wie hohe Mauern in seinem Dünkel. |
Ostervald-Fr | 11. Les biens du riche sont sa ville forte, et comme une haute muraille, dans son imagination. |
RV'1862 | 11. Las riquezas del rico son la ciudad de su fortaleza; y como un muro alto, en su imaginación. |
SVV1770 | 11 Des rijken goed is de stad zijner sterkte, en als een verheven muur in zijn inbeelding. |
|
|
||
PL1881 | 11. Majętność bogatego jest miastem jego mocnem, a jako mur wysoki w myśli jego. |
Karoli1908Hu | 11. A gazdagnak vagyona az ő [5†] erős városa, és mint a magas kőfal, az ő gondolatja szerint. |
RuSV1876 | 11 Имение богатого – крепкий город его, и как высокая ограда в его воображении. |
БКуліш | 11. Багатому скарби здаються кріпким містом, він уважає їх за високі мури. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys. |
Biblia1776 | 12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.. |
CPR1642 | 12. Cosca jocu lange nijn hänen sydämens ensist tule ylpiäxi ja ennencuin jocu cunniaan tule pitä hänen kärsimän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 Before destruction the heart of man is haughty and before honor is humility. |
KJV | 12. Before destruction the heart of man is haughty, and before honour is humility. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Foran Undergang hovmoder en Mands Hjerte sig; og foran Ære gaar Ydmyghed. |
KXII | 12. Då en skall ett nederfall få, så varder hans hjerta tillförene stolt; och förr än man till äro kommer, måste man lida. |
PR1739 | 12. Innimesse südda lähhäb ülbeks, ennekui tedda mahharöhhutakse, ja enne au on allandaminne. |
LT | 12. Prieš sunaikinimą žmogaus širdis pasididžiuoja, prieš pagerbimą eina nuolankumas. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Wenn einer zu Grunde gehen soll, wird sein Herz zuvor stolz; und ehe man zu Ehren kommt, muß man zuvor leiden. |
Ostervald-Fr | 12. Le cœur de l'homme s'élève, avant que la ruine arrive; mais l'humilité précède la gloire. |
RV'1862 | 12. Ántes del quebrantamiento se eleva el corazón del hombre; y ántes de la honra, el abatimiento. |
SVV1770 | 12 Voor de verbreking zal des mensen hart zich verheffen; en de nederigheid gaat voor de eer. |
|
|
||
PL1881 | 12. Przed upadkiem podnosi się serce człowiecze, a sławę uprzedza poniżenie. |
Karoli1908Hu | 12. A megromlás előtt [6†] felfuvalkodik az ember elméje; a tisztesség előtt pedig [7†] alázatosság van. |
RuSV1876 | 12 Перед падением возносится сердце человека, а смирение предшествует славе. |
БКуліш | 12. Перед упадком гордуватїє серце в чоловіка, а перед славою - покора. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi. |
Biblia1776 | 13. Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi. |
CPR1642 | 13. Joca wasta ennencuin hän cuule se on hänelle hulludexi ja häpiäxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He who gives answer before he hears, it is folly and shame to him. |
KJV | 13. He that answereth a matter before he heareth it, it is folly and shame unto him. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Naar nogen giver Svar, før han hører, er det ham en Daarskab og Skam. |
KXII | 13. Den som svarar förr än han hörer, honom är det en galenskap och skam. |
PR1739 | 13. Kes kostab, ennekui ta saab kuulnud, se on temmale üks meleto assi ja teotus. |
LT | 13. Kas atsako, iki galo neišklausęs, tas kvailas ir begėdis. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Wer antwortet ehe er hört, dem ist's Narrheit und Schande. |
Ostervald-Fr | 13. Celui qui répond à un discours, avant que de l'avoir entendu, fait une folie et s'attire la confusion. |
RV'1862 | 13. El que responde palabra ántes de oir, insensatez le es, y vergüenza. |
SVV1770 | 13 Die antwoord geeft, eer hij zal gehoord hebben, dat is hem dwaasheid en schande. |
|
|
||
PL1881 | 13. Kto odpowiada, pierwej niż wysłucha, głupstwo to jego i zelżywość. |
Karoli1908Hu | 13. A ki felel valamit, míg meg nem hallja, ez bolondság és gyalázatos rá nézve. |
RuSV1876 | 13 Кто дает ответ не выслушав, тот глуп, и стыд ему. |
БКуліш | 13. Хто, не вислухавши, відповідає, той дурень і стид на його спадає. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä? |
Biblia1776 | 14. Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä? |
CPR1642 | 14. Jolla iloinen sydän on hän taita pitä hänens kärsimises mutta cosca hengi on murhellinen cuca taita sitä kärsiä? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The spirit of a man will sustain his infirmity, but a broken spirit who can bear? |
KJV | 14. The spirit of a man will sustain his infirmity; but a wounded spirit who can bear? |
|
|
||
Dk1871 | 14. En Mands Mod opholder ham i hans Sygdom; men naar Modet er nedslaaet, hvo kan bære det? |
KXII | 14. Den som ett gladt hjerta hafver, han vet hålla sig uti sitt lidande; men när anden är bedröfvad, hvad kan en lida? |
PR1739 | 14. Innimesse hea meel peab teist ülles temma haigusses; agga kui waim on russuks pekstud, kes woib sedda kannatada. |
LT | 14. Žmogaus dvasia palaiko jį negalioje, bet kas pakels sužeistą dvasią? |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wer ein fröhlich Herz hat, der weiß sich in seinem Leiden zu halten; wenn aber der Mut liegt, wer kann's tragen? |
Ostervald-Fr | 14. L'esprit de l'homme le soutiendra dans la maladie; mais si l'esprit est abattu, qui le relèvera? |
RV'1862 | 14. El ánimo del hombre suportará su enfermedad: mas al ánimo angustiado, ¿quién le suportará? |
SVV1770 | 14 De geest eens mans zal zijn krankheid ondersteunen; maar een verslagen geest, wie zal dien opheffen? |
|
|
||
PL1881 | 14. Duch męża znosi niemoc swoję; ale ducha utrapionego któż zniesie? |
Karoli1908Hu | 14. A férfiú lelke elviseli a maga erőtlenségét; de a megtört lelket ki viseli el? |
RuSV1876 | 14 Дух человека переносит его немощи; а пораженный дух – кто может подкрепить его? |
БКуліш | 14. Дух в чоловіцї підпирає немочі його, а дух прибитий - хто може піддержати його? |
|
|
||
FI33/38 | 15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva. |
Biblia1776 | 15. Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa. |
CPR1642 | 15. Wijsas sydän taita hänens pitä toimellisest ja wijsat cuulewat mielelläns että jocu toimellisest on heidän cansans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 The heart of a prudent man gets knowledge and the ear of the wise seeks knowledge. |
KJV | 15. The heart of the prudent getteth knowledge; and the ear of the wise seeketh knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Den forstandiges Hjerte køber Kundskab, og de vises Øre søger efter Kundskab. |
KXII | 15. Ett förståndigt hjerta vet hålla sig förnufteliga; och de vise höra gerna, att man förnufteliga handlar. |
PR1739 | 15. Moistlik südda sadab ennesele tundmist, ja tarkade körw otsib tundmist. |
LT | 15. Supratingojo širdis įgyja pažinimo ir išmintingojo ausis pažinimo ieško. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Ein verständiges Herz weiß sich vernünftig zu halten; und die Weisen hören gern, wie man vernünftig handelt. |
Ostervald-Fr | 15. Le cœur de l'homme intelligent acquiert de la science, et l'oreille des sages cherche la connaissance. |
RV'1862 | 15. El corazón del entendido adquiere sabiduría; y el oido de los sabios busca la ciencia. |
SVV1770 | 15 Het hart der verstandigen bekomt wetenschap, en het oor der wijzen zoekt wetenschap. |
|
|
||
PL1881 | 15. Serce rozumne nabywa umiejętności, a ucho mądrych szuka jej. |
Karoli1908Hu | 15. Az eszesnek elméje tudományt szerez, és a bölcseknek füle tudományt keres. |
RuSV1876 | 15 Сердце разумного приобретает знание, и ухо мудрых ищет знания. |
БКуліш | 15. Розумного серце здобуває знаннє, й мудрих ухо, знай, про знаннє тілько дбає. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin. |
Biblia1776 | 16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen. |
CPR1642 | 16. Ihmisen lahja teke hänelle awaron sian ja saatta suurten Herrain eteen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 A man's gift makes room for him and brings him before great men. |
KJV | 16. A man's gift maketh room for him, and bringeth him before great men. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Et Menneskes Gave gør Rum for ham og fører ham frem for store Herrer. |
KXII | 16. Menniskones skänker göra honom rum, och hafva honom fram för de stora herrar. |
PR1739 | 16. Innimesse and teeb temmale teed lahti, ja sadab tedda suurte ette. |
LT | 16. Dovanos plačiai atidaro žmogui duris pas didžiūnus. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Das Geschenk des Menschen macht ihm Raum und bringt ihn vor die großen Herren. |
Ostervald-Fr | 16. Le présent d'un homme lui fait faire place, et lui donne accès auprès des grands. |
RV'1862 | 16. El presente del hombre le ensancha el camino; y le lleva delante de los grandes. |
SVV1770 | 16 De gift des mensen maakt hem ruimte, en zij geleidt hem voor het aangezicht der groten. |
|
|
||
PL1881 | 16. Dar człowieczy plac mu czyni, i przed wielmożnych przywodzi go. |
Karoli1908Hu | 16. Az embernek ajándéka szabad útat szerez néki, és a nagyoknak orczája elé viszi őt. |
RuSV1876 | 16 Подарок у человека дает ему простор и до вельмождоведет его. |
БКуліш | 16. Дарунок розширює чоловікові дорогу, ба й до панів великих його допускає. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän. |
Biblia1776 | 17. Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään. |
CPR1642 | 17. Jocaidzella on ensist omasa asiasans oikeus waan cosca hänen lähimmäisens tule nijn se löytän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 He who pleads his case first seems just, but his neighbor comes and searches him out. |
KJV | 17. He that is first in his own cause seemeth just; but his neighbour cometh and searcheth him. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Den, som er den første i sin mætte, synes at have Ret; men hans Modpart kommer og prøver ham. |
KXII | 17. Hvar och en är i förstone i sine sak rätt; men kommer hans nästa dertill, så finner det sig. |
PR1739 | 17. Se kes öige, on essite ridus issi ennesega; tulleb temma liggimenne, siis katsub ta tedda läbbi. |
LT | 17. Pirmasis, kalbąs teisme, atrodo teisus, kol ateina jo kaimynas ir išklausinėja jį. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein jeglicher ist zuerst in seiner Sache gerecht; kommt aber sein Nächster hinzu, so findet sich's. |
Ostervald-Fr | 17. Celui qui plaide le premier, paraît juste; mais sa partie vient et l'examine. |
RV'1862 | 17. El justo es primero en su pleito; y su adversario viene, y búscale. |
SVV1770 | 17 Die de eerste is in zijn twistzaak, schijnt rechtvaardig te zijn; maar zijn naaste komt, en hij onderzoekt hem. |
|
|
||
PL1881 | 17. Sprawiedliwym zda się ten, kto pierwszy w sprawie swojej; ale gdy przychodzi bliźni jego, dochodzi go. |
Karoli1908Hu | 17. Igaza van annak, a ki első a perben; mígnem eljő az ő peresfele, és megvizsgálja őt. |
RuSV1876 | 17 Первый в тяжбе своей прав, но приходит соперник его и исследывает его. |
БКуліш | 17. Первий в свойму спорі - правий, та приходить його противник, й перевірює справу. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit. |
Biblia1776 | 18. Arpa asettaa riidan, ja eroittaa voimallisten vaiheella. |
CPR1642 | 18. Arpa asetta rijdan ja eroitta woimallisten waihella. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 The lot causes contentions to cease and decides between the mighty. |
KJV | 18. The lot causeth contentions to cease, and parteth between the mighty. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Lodden gør, at Trætter ophøre, og den gør Skel imellem de mægtige. |
KXII | 18. Lotten stillar träto, och skiljer emellan de mägtiga. |
PR1739 | 18. Liisk teeb, et riud löppewad, ja sadab ka wäggewad rahhoga lahkuma. |
LT | 18. Metant burtus pašalinami nesutarimai ir padaromas sprendimas tarp galingųjų. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Das Los stillt den Hader und scheidet zwischen den Mächtigen. |
Ostervald-Fr | 18. Le sort termine les procès, et fait les partages entre les puissants. |
RV'1862 | 18. La suerte pone fin a los pleitos; y desparte los fuertes. |
SVV1770 | 18 Het lot doet de geschillen ophouden, en maakt scheiding tussen machtigen. |
|
|
||
PL1881 | 18. Los uśmierza zwady, i między możnymi rozsądek czyni. |
Karoli1908Hu | 18. A versengéseket megszünteti a sorsvetés, és az erőseket elválasztja. |
RuSV1876 | 18 Жребий прекращает споры и решает между сильными. |
БКуліш | 18. Жереб скінчить позиванку, він чинить розсуд і між панами. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat. |
Biblia1776 | 19. Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä. |
CPR1642 | 19. Wihoitettu weli pitä puoldans lujemmin cuin wahwa Caupungi ja rijta pitä cowemmin puolens cuin telki linnan edes. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 A brother offended is harder to be won than a strong city and such contentions are like the bars of a castle. |
KJV | 19. A brother offended is harder to be won than a strong city: and their contentions are like the bars of a castle. |
|
|
||
Dk1871 | 19. En Broder er mere genstridig end en fast Stad, og Trætter med ham ere som Stænger for et Palads. |
KXII | 19. En broder, som fast står, han är såsom en fast stad; och de, som för hvarann strida, såsom en bom för ett slott. |
PR1739 | 19. Wend panneb ennam wasto kui tuggew lin, ja suur riid on kui sure koia poom. |
LT | 19. Įžeistas brolis yra kaip įtvirtintas miestas; ginčai atskiria lyg pilių užkaiščiai. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Ein verletzter Bruder hält härter den eine feste Stadt, und Zank hält härter denn Riegel am Palast. |
Ostervald-Fr | 19. Des frères divisés sont plus difficiles à gagner qu'une ville forte; et leurs différends sont comme les verrous d'un château. |
RV'1862 | 19. El hermano ofendido es más contumaz que una ciudad fuerte; y las contiendas de los hermanos son como cerrojos de alcázar. |
SVV1770 | 19 Een broeder is wederspanniger dan een sterke stad; en de geschillen zijn als een grendel van een paleis. |
|
|
||
PL1881 | 19. Brat krzywdą urażony trudniejszy nad miasto niedobyte, a swary są jako zawory u pałacu. |
Karoli1908Hu | 19. A felingerelt atyafiú erősb az erős városnál, és az ilyen versengések olyanok, mint a vár zárja. |
RuSV1876 | 19 Озлобившийся брат неприступнее крепкого города, и ссорыподобны запорам замка. |
БКуліш | 19. Розгнїваний брат - як утверджене місто, а звяга (з ним) - як засови в замку. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa. |
Biblia1776 | 20. Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä. |
CPR1642 | 20. Senjälken cullekin maxetan cuin hänen suuns on puhunut ja hän rawitan huuldens hedelmäst. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 A man's belly will be filled with the fruit of his mouth. He will be satisfied with the increase of his lips. |
KJV | 20. A man's belly shall be satisfied with the fruit of his mouth; and with the increase of his lips shall he be filled. |
|
|
||
Dk1871 | 20. En Mands Bug skal mættes af hans Munds Frugt, han skal mættes af sine Læbers Frembringelser. |
KXII | 20. Enom man varder lönt efter som hans mun talat hafver, och han varder mättad af sina läppars frukt. |
PR1739 | 20. Innimesse su wiljast peab ta köht täis sama, omma ulede wosist saab temma täis. |
LT | 20. Žmogus pripildys pilvą savo burnos vaisiais, pasisotins savo lūpų derliumi. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Einem Mann wird vergolten, darnach sein Mund geredet hat, und er wird gesättigt von der Frucht seiner Lippen. |
Ostervald-Fr | 20. C'est du fruit de sa bouche qu'un homme rassasie son corps; c'est du revenu de ses lèvres qu'il sera nourri. |
RV'1862 | 20. Del fruto de la boca del hombre se hartará su vientre: de la renta de sus labios se hartará. |
SVV1770 | 20 Van de vrucht van ieders mond zal zijn buik verzadigd worden; hij zal verzadigd worden van de inkomst zijner lippen. |
|
|
||
PL1881 | 20. Z owocu ust każdego nasycon bywa żywot jego; urodzajem warg swych będzie nasycony. |
Karoli1908Hu | 20. A férfi szájának hasznával elégedik meg az ő [8†] belseje; az ő beszédének jövedelmével lakik jól. |
RuSV1876 | 20 От плода уст человека наполняется чрево его; произведением устсвоих он насыщается. |
БКуліш | 20. Плодом уст чоловіка наповнюєсь черево його; що його уста зродять, тим він насичуєсь. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää. |
Biblia1776 | 21. Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syödä hänen hedelmästänsä. |
CPR1642 | 21. Cuolema ja elämä on kielen woimasa joca händä racasta hän saa syödä hänen hedelmästäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 Death and life are in the power of the tongue and those who love it will eat the fruit of it. |
KJV | 21. Death and life are in the power of the tongue: and they that love it shall eat the fruit thereof. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Død og Liv ere i Tungens Vold, og hvo den elsker, skal æde dens Frugt. |
KXII | 21. Döden och lifvet står i tunganes våld; den henne älskar, han får äta af hennes frukt. |
PR1739 | 21. Surm ja ello on kele kä, ja kes sedda armastab, se sööb temma wiljast. |
LT | 21. Mirtis ir gyvenimas yra liežuvio galioje; kas jį mėgsta, valgys jo vaisių. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Tod und Leben steht in der Zunge Gewalt; wer sie liebt, der wird von ihrer Frucht essen. |
Ostervald-Fr | 21. La mort et la vie sont au pouvoir de la langue, et celui qui en aime l'usage, en mangera les fruits. |
RV'1862 | 21. La muerte y la vida están en poder de la lengua; y el que la ama, comerá de sus frutos. |
SVV1770 | 21 Dood en leven zijn in het geweld der tong; en een ieder, die ze liefheeft, zal haar vrucht eten. |
|
|
||
PL1881 | 21. Śmierć i żywot jest w mocy języka, a kto go miłuje, będzie jadł owoce jego. |
Karoli1908Hu | 21. Mind a halál, mind az élet a nyelv hatalmában [9†] van, és a miképen kiki szeret azzal élni, úgy eszi annak gyümölcsét. |
RuSV1876 | 21 Смерть и жизнь – во власти языка, и любящие его вкусят от плодов его. |
БКуліш | 21. Смерть і життє - в руцї язика, й хто любить його, їсти ме плоди його. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion. |
Biblia1776 | 22. Joka aviovaimon osaa, hän löytää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta. |
CPR1642 | 22. Joca awio waimon osa hän löytä hywän cappalen ja mitä hänelle kelpa HERralda. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 He who finds a wife finds a good thing and obtains favor from Jehovah. |
KJV | 22. Whoso findeth a wife findeth a good thing, and obtaineth favour of the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Hvo der har fundet en Hustru, har fundet en god Ting og bekommer en Velbehagelighed af Herren. |
KXII | 22. Den som ena ägta hustru finner, han finner godt, och får välsignelse af Herranom. |
PR1739 | 22. Kes head naest leiab, se leiab head asja, ja saab Jehowa käest sedda kätte, mis ta mele pärrast on. |
LT | 22. Kas randa gerą žmoną, randa laimės ir Viešpaties palankumą. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Wer eine Ehefrau findet, der findet etwas Gutes und kann guter Dinge sein im HERRN. |
Ostervald-Fr | 22. Celui qui a trouvé une femme, a trouvé le bonheur; c'est une faveur qu'il obtient de l'Éternel. |
RV'1862 | 22. El que halló mujer, halló el bien; y alcanzó la benevolencia de Jehová. |
SVV1770 | 22 Die een vrouw gevonden heeft, heeft een goede zaak gevonden, en hij heeft welgevallen getrokken van den HEERE. |
|
|
||
PL1881 | 22. Kto znalazł żonę, znalazł rzecz dobrą, i dostąpił łaski od Pana. |
Karoli1908Hu | 22. Megnyerte a jót, a ki talált feleséget, és vett jóakaratot az [10†] Úrtól! |
RuSV1876 | 22 Кто нашел добрую жену, тот нашел благо и получил благодать от Господа. |
БКуліш | 22. Хто знайшов добру жону - знайшов добро й одержав ласку від Господа. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti. |
Biblia1776 | 23. Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi. |
CPR1642 | 23. Köyhä mies puhu nöyräst waan ricas wasta ylpiäst. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 A poor man uses entreaties, but a rich man answers roughly. |
KJV | 23. The poor useth intreaties; but the rich answereth roughly. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Den fattige taler med ydmyg Bøn; men en rig svarer med haarde Ord. |
KXII | 23. En fattig man talar med ödmjukhet; en rik man svarar stolteliga. |
PR1739 | 23. Kes kehwa, se rägib allandlikko palwettega; agga rikkas wastab waljuste. |
LT | 23. Beturtis kalba maldaudamas, o turtingas atsako šiurkščiai. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Ein Armer redet mit Flehen, ein Reicher antwortet stolz. |
Ostervald-Fr | 23. Le pauvre parle en suppliant; mais le riche répond avec dureté. |
RV'1862 | 23. El pobre habla ruegos; mas el rico responde durezas. |
SVV1770 | 23 De arme spreekt smekingen; maar de rijke antwoordt harde dingen. |
|
|
||
PL1881 | 23. Ubogi pokornie mówi; ale bogaty odpowiada surowie. |
Karoli1908Hu | 23. Alázatos kérést szól a szegény; a gazdag pedig keményen felel. |
RuSV1876 | 23 С мольбою говорит нищий, а богатый отвечает грубо. |
БКуліш | 23. Убогий, благаючи, говорить; багатий промовляє згорда. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia. |
Biblia1776 | 24. Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli. |
CPR1642 | 24. Ihminen jolla on ystäwä pitä oleman ystäwällinen sillä ystäwä pitä lujemmin hänen cansans cuin weli. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 He who makes many friends (does it) to his own destruction, but there is a friend who sticks closer than a brother. |
KJV | 24. A man that hath friends must shew himself friendly: and there is a friend that sticketh closer than a brother. |
|
|
||
Dk1871 | 24. En Mand med mange Venner vil finde sig ilde stedt; men der er den Ven, som hænger fnstere ved end en Broder. |
KXII | 24. En trofast vän älskar mer, och står fastare, än en broder. |
PR1739 | 24. Üks mees, kes söbrast peab, on wäärt söbraks piddada, sest monni hea söbber hoiab teist ennam takka kui wend. |
LT | 24. Kas nori turėti draugų, turi pats būti draugiškas; būna draugų, artimesnių už brolį. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Ein treuer Freund liebt mehr uns steht fester bei denn ein Bruder. |
Ostervald-Fr | 24. Celui qui a beaucoup de compagnons les a pour son malheur; mais il y a tel ami plus attaché qu'un frère. |
RV'1862 | 24. El hombre de amigos mantiénese en amistad; y a veces hay amigo más conjunto que el hermano. |
SVV1770 | 24 Een man, die vrienden heeft, heeft zich vriendelijk te houden; want er is een liefhebber, die meer aankleeft dan een broeder. |
|
|
||
PL1881 | 24. Człowiek, który ma przyjaciół, ma się obchodzić po przyjacielsku, ponieważ przyjaciel bywa przychylniejszy nad brata. |
Karoli1908Hu | 24. Az ember, a kinek sok barátja van, széttöretik; de van barát, a ki ragaszkodóbb [11†] a testvérnél. |
RuSV1876 | 24 Кто хочет иметь друзей, тот и сам должен быть дружелюбным; и бываетдруг, более привязанный, нежели брат. |
БКуліш | 24. Хто хоче приятелїв мати, мусить і самий приязним бути; друг буває од брата прихильнїйший. |
|
|