28 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura.

1. Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.

1. JUmalatoin pakene ja ei kengän aja händä taca: waan jumalinen on rohkia nijncuin nuori Lejoni.

1 A wicked man flees when no man pursues, but the righteous are bold as a lion.

1. The wicked flee when no man pursueth: but the righteous are bold as a lion.

1. De ugudelige fly, og der er ingen, som forfølger dem; men de retfærdige ere trygge som en ung Løve.

1. Den ogudaktige flyr, och ingen jagar honom; men den rättfardige är frimodig, såsom ett ungt lejon.

1. Öäl innimenne pöggeneb, ja ep olle taggaaiajat; agga kes öige, se on julge kui noor loukoer.

1. Nedorėlis bėga niekam nevejant, o teisusis yra drąsus kaip liūtas.

1. Der Gottlose flieht, und niemand jagt ihn; der Gerechte aber ist getrost wie ein junger Löwe.

1. Le méchant fuit sans qu'on le poursuive; mais le juste a de l'assurance comme un jeune lion.

1. HUYE el impío sin que nadie le persiga: mas el justo está confiado como un leoncillo.

1 De goddelozen vlieden, waar geen vervolger is; maar elk rechtvaardige is moedig, als een jonge leeuw.

1. Uciekają niezbożni, choć ich nikt nie goni: ale sprawiedliwi jako lwię młode są bez bojaźni.

1. Minden istentelen [1†] fut, ha senki nem üldözi is; az igazak pedig, mint az ifjú oroszlán, bátrak.

1 Нечестивый бежит, когда никто не гонится за ним ; а праведник смел, как лев.

1. Безбожник втїкає й тодї, як нїхто за ним не жене, а праведник сьміливий як лев.

2. Rikkomisensa tähden maa saa ruhtinaita paljon, mutta yhden ymmärtäväisen miehen taidolla järjestys kauan pysyy.

2. Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.

2. Maacunnan synnin tähden tule waldacundaan monda mulckausta: waan toimellisten ja ymmärtäwäisten ihmisten tähden pysywät ne cauwan.

2 For the transgression of a land many are the rulers of it. But by men of understanding and knowledge the state will be prolonged.

2. For the transgression of a land many are the princes thereof: but by a man of understanding and knowledge the state thereof shall be prolonged.

2. Formedelst Landets Overtrædelse blive dets Fyrster mange; men iblandt Folk, der have Forstand og ondskab, lever han længe.

2. För landsens synders skull varda många förvandlingar i Förstadömen; men för deras skull, som förståndige och förnuftige äro, blifva de länge.

2. Ma ülleastmisse pärrast on temmal paljo würstid; agga moistlikko innimesse läbbi, kes paljo näinud, pitkendab würst nenda ommad päwad .

2. Dėl šalies nuodėmių daugėja kunigaikščių, bet, jei valdovas išmintingas ir sumanus, ji ilgai išsilaiko.

2. Um des Landes Sünde willen werden viel Änderungen der Fürstentümer; aber um der Leute willen, die verständig und vernünftig sind, bleiben sie lange.

2. Quand un pays est en révolte, il a plusieurs chefs; mais le gouvernement est affermi par un homme sage et intelligent.

2. Por la rebelión de la tierra sus príncipes son muchos: mas por el hombre entendido y sabio permanecerá sin mutación.

2 Om de overtreding des lands zijn deszelfs vorsten vele; maar om verstandige en wetende mensen zal insgelijks verlenging wezen.

2. Dla przestępstwa ziemi wiele bywa książąt jej; ale dla człowieka roztropnego i umiejętnego trwałe bywa paóstwo.

2. Az ország bűne miatt sok annak a fejedelme; az eszes és tudós ember által pedig hosszabbodik fennállása.

2 Когда страна отступит от закона, тогда много в ней начальников; а при разумном и знающем муже она долговечна.

2. Коли край одступить від закону, тодї в йому много старших, а з одним розумним і тямущим мужом - він довговічен.

3. Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka lyö lakoon eikä anna leipää.

3. Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.

3. Nälkäinen joca köyhiä waiwa on nijncuin caste joca hedelmän turmele.

3 A needy man who oppresses the poor is a sweeping rain which leaves no food.

3. A poor man that oppresseth the poor is like a sweeping rain which leaveth no food.

3. Er han en fattig Mand, og trykker han den ringe, da bliver han som en Regn, der bortskyller, sea at der ikke bliver Brød.

3. En armling, som de fattiga oförrättar, är såsom väta, den fruktena förderfvar.

3. Üks kehwa mees, kes alwadele liga teeb, on kui wihm, mis keik ärrawiib, et ei jä leiba.

3. Vargšas, kuris spaudžia vargšą, yra panašus į smarkų lietų, kuris sunaikina derlių.

3. Ein armer Mann, der die Geringen bedrückt, ist wie ein Meltau, der die Frucht verdirbt.

3. Un homme pauvre, qui opprime les petits, est une pluie qui ravage, et fait manquer le pain.

3. El hombre pobre, y robador de los pobres es lluvia de avenida, y sin pan.

3 Een arm man, die de geringen verdrukt, is een wegvagende regen, zodat er geen brood zij.

3. Mąż ubogi, który uciska nędznych, podobny jest dżdżowi gwałtownemu, po którym chleba nie bywa.

3. A szegény emberből támadott elnyomója a szegényeknek hasonló a pusztító esőhöz, mely nem hágy kenyeret.

3 Человек бедный и притесняющий слабых то же, что проливной дождь, смывающий хлеб.

3. Убогий чоловік, що вбогих оббирає, - се ливень проливний, що хлїб на нивах змиває.

4. Lain hylkijät kehuvat jumalattomia, mutta lain noudattajat kauhistuvat heitä.

4. Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.

4. Jotca Lain hyljäwät ne ylistäwät jumalattomia: waan jotca Lain kätkewät owat heille wihaiset.

4 Those who forsake the law praise the wicked, but such as keep the law contend with them.

4. They that forsake the law praise the wicked: but such as keep the law contend with them.

4. De, som forlade Loven, rose de ugudelige; men de, som bevare Loven, strides med dem.

4. De som lagen öfvergifva, lofva den ogudaktiga; men de som bevara lagen, äro dem ogunstige.

4. Kes kässo-öppetust mahhajätwad, need kiitwad öälad; agga kes kässo-öppetust piddawad, need taplewad nende wasto.

4. Kurie nesilaiko įstatymo, giria nedorėlius; kurie laikosi įstatymo, priešinasi jiems.

4. Die das Gesetz verlassen, loben den Gottlosen; die es aber bewahren, sind unwillig auf sie.

4. Ceux qui abandonnent la loi, louent les méchants; mais ceux qui gardent la loi, leur font la guerre.

4. Los que dejan la ley, alaban al impío: mas los que la guardan, contenderán con ellos.

4 Die de wet verlaten, prijzen de goddelozen; maar die de wet bewaren, mengen zich in strijd tegen hen.

4. Którzy opuszczają zakon, chwalą niezbożnika; ale ci, którzy strzegą zakonu, są im odpornymi.

4. A kik elhagyják a törvényt, dicsérik a latrokat; de a kik megtartják a törvényt, harczolnak azokkal.

4 Отступники от закона хвалят нечестивых, а соблюдающие закон негодуют на них.

4. Відступники від закону безбожних вихваляють, а ті що певнять закон, - гнїв на них мають.

5. Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä oikein on, mutta Herraa etsiväiset ymmärtävät kaiken.

5. Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.

5. Ei pahat ihmiset oikeudest lucua pidä: waan jotca HERra edziwät he ottawat caikista waarin.

5 Evil men do not understand justice, but those who seek Jehovah understand all things.

5. Evil men understand not judgment: but they that seek the LORD understand all things.

5. Onde Folk forstaar ikke Ret men de, som søge Herren forstaa alting.

5. Onde menniskor akta intet uppå rätt; men de som efter Herran fråga, de akta uppå all ting.

5. Kurjad innimessed ei moista, mis kohhus; agga kes Jehowat otsiwad, moistwad keik .

5. Pikti žmonės nesupranta teisingumo, o kurie ieško Viešpaties, supranta viską.

5. Böse Leute merken nicht aufs Recht; die aber nach dem HERRN fragen, merken auf alles.

5. Les gens adonnés au mal n'entendent point ce qui est juste; mais ceux qui cherchent l'Éternel entendent tout.

5. Los hombres malos no entienden el juicio: mas los que buscan a Jehová, entienden todas las cosas.

5 De kwade lieden verstaan het recht niet; maar die den HEERE zoeken, verstaan alles.

5. Ludzie źli nie zrozumiewają sądu; ale którzy Pana szukają, rozumieją wszystko.

5. A gonoszságban élő emberek nem értik meg az igazságot; a kik pedig keresik az Urat, mindent megértenek.

5 Злые люди не разумеют справедливости, а ищущие Господа разумеют все.

5. Ледачі люде не розуміють правди; хто вірен Господу, такий на все розумен.

6. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.

6. Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.

6. Parembi on köyhä joca siweydesäns waelda cuin ricas joca wäärillä teillä käyskendele.

6 Better is the poor man who walks in his integrity, than he who is perverse in his ways, though he is rich.

6. Better is the poor that walketh in his uprightness, than he that is perverse in his ways, though he be rich.

6. Bedre er en fattig, som vanrlrer i sin Oprigtighed, end den forvendte, som vandrer paa tvende Veje, om han end er rig.

6. Bättre är en fattig, den i sine fromhet vandrar, än en rik man, den i vrångom vägom går.

6. Üks kehwa, kes ommas waggadusses ellab, on parrem kui se, kel pöratsed wisid, ja peälegi rikkas on.

6. Beturtis, kuris dorai elgiasi, geresnis už turtuolį, kuris iškraipo savo kelius.

6. Es ist besser ein Armer, der in seiner Frömmigkeit geht, denn ein Reicher, der in verkehrten Wegen geht.

6. Le pauvre qui marche dans son intégrité, vaut mieux que celui dont les voies sont détournées et qui est riche.

6. Mejor es el pobre que camina en su perfección, que el de perversos caminos, y rico.

6 De arme, wandelende in zijn oprechtheid, is beter, dan die verkeerd is van wegen, al is hij rijk.

6. Lepszy jest ubogi, który chodzi w uprzejmości swojej, niżeli przewrotny na drogach swych, chociaż jest bogaty.

6. Jobb a szegény, a ki jár [2†] tökéletesen, mint a kétfelé sántáló istentelen, a ki gazdag.

6 Лучше бедный, ходящий в своей непорочности, нежели тот, кто извращает пути свои, хотя он и богат.

6. Лучший той злиденник, що непорочен ходить, нїж багатир, що кривими путьми ступає.

7. Joka laista ottaa vaarin, on ymmärtäväinen poika; mutta irstailijain seuratoveri saattaa isänsä häpeään.

7. Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.

7. Joca Lain kätke hän on toimellinen lapsi: mutta joca tuhlajata ruocki hän häwäise Isäns.

7 He who keeps the law is a wise son, but he who is a companion of gluttons shames his father.

7. Whoso keepeth the law is a wise son: but he that is a companion of riotous men shameth his father.

7. Den, som bevarer Loven, er en forstandig Søn; men den, som har Omgang med Fraadsere, beskæmmer sin Fader.

7. Den der lagen bevarar, han är ett förståndigt barn; men den som slösare uppehåller, han skämmer sin fader.

7. Kes kässo-öppetust hoiab, se on moistlik poeg; agga kes prassijatte seltsi heidab, se teeb omma issale häbbi.

7. Išmintingas sūnus laikosi įstatymo, o lėbautojų draugas daro gėdą tėvui.

7. Wer das Gesetz bewahrt, ist ein verständiges Kind; wer aber der Schlemmer Geselle ist, schändet seinen Vater.

7. Celui qui garde la loi est un enfant entendu; mais celui qui se plaît avec les débauchés fait honte à son père.

7. El que guarda la ley, es hijo prudente: mas el que es compañero de glotones, avergüenza a su padre.

7 Die de wet bewaart, is een verstandig zoon; maar die der vraten metgezel is, beschaamt zijn vader.

7. Kto strzeże zakonu, jest synem roztropnym; ale kto karmi obżercę, czyni zelżywość ojcu swemu.

7. A ki megőrzi a törvényt, eszes fiú az; a ki pedig társalkodik a [3†] dobzódókkal, gyalázattal illeti atyját.

7 Хранящий закон – сын разумный, а знающийся с расточителями срамит отца своего.

7. Додержуєш закон, - розумний син ти в батька, з ледачими дружиш, - отця твого соромиш.

8. Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa.

8. Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.

8. Joca tawarans enändä corgolla ja woitolla hän coco köyhäin tarpexi.

8 He who multiplies his substance by interest and increase, gathers it for him who has pity on the poor.

8. He that by usury and unjust gain increaseth his substance, he shall gather it for him that will pity the poor.

8. Hvo som formerer sit Gods ved Aager og Rente, samler det til at skænkes de ringe.

8. Den sitt gods förmerar med ocker och vinning, han församlar det dem fattigom till nytto.

8. Kes paljo warra kokkopanneb renti ja kasso läbbi, se koggub sedda sellele, kes kehwade peäle armo heidab.

8. Kas krauna turtus nuošimčiais ir palūkanomis, kaupia juos tam, kas pasigaili vargšo.

8. Wer sein Gut mehrt mit Wucher und Zins, der sammelt es für den, der sich der Armen erbarmt.

8. Celui qui augmente son bien par intérêt et par usure, l'amasse pour celui qui aura pitié des pauvres.

8. El que aumenta sus riquezas con usura y recambio, para que se dé a los pobres lo allega.

8 Die zijn goed vermeerdert met woeker en met overwinst, vergadert dat voor dengene, die zich des armen ontfermt.

8. Kto rozmnaża majętność swoję z lichwy i z płatu, temu ją zbiera, który ubogiemu szczodrze będzie dawał.

8. A ki öregbíti az ő marháját kamattal és uzsorával, annak gyűjt, [4†] a ki könyörül a szegényeken.

8 Умножающий имение свое ростом и лихвою соберет его для благотворителя бедных.

8. Хто маєтки свої намножує лихвами, збірає про того, хто помагає вбогим.

9. Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.

9. Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.

9. Joca corwans käändä pois Lain cuulosta hänen rucouxens on cauhistus.

9 He who turns away his ear from hearing the law, even his prayer is an abomination.

9. He that turneth away his ear from hearing the law, even his prayer shall be abomination.

9. Hvo som vender sit Øre bort fra at høre Loven, endog hans Bøn er en Vederstyggelighed.

9. Den sitt öra afvänder till att höra lagen, hans bön är en styggelse.

9. Kes omma körwa ärrapörab kässo-öppetust kuulmast, selle palwege on hirmus assi.

9. Kas neklauso įstatymo, to malda­pasibjaurėjimas.

9. Wer sein Ohr abwendet, das Gesetz zu hören, des Gebet ist ein Greuel.

9. Si quelqu'un détourne l'oreille pour ne point écouter la loi, sa prière même est une abomination.

9. El que aparta su oido por no oir la ley, su oración también será abominable.

9 Die zijn oor afwendt van de wet te horen, diens gebed zelfs zal een gruwel zijn.

9. Kto odwraca ucho swe, aby nie słuchał zakonu, i modlitwa jego jest obrzydliwością.

9. Valaki elfordítja az ő fülét [5†] a törvénynek hallásától, annak könyörgése is útálatos.

9 Кто отклоняет ухо свое от слушания закона, того и молитва – мерзость.

9. Хто ухо відхиляє, щоб не слухать закону, того й молитва - хиба лиш гидота.

10. Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, se lankeaa omaan kuoppaansa; mutta nuhteettomat perivät onnen.

10. Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.

10. Joca jumaliset saatta wäärälle tielle hän lange omaan cuoppaans: waan siwiät periwät hywydet.

10 He who causes the upright to go astray in an evil way, he will fall himself into his own pit. But the perfect will inherit good.

10. Whoso causeth the righteous to go astray in an evil way, he shall fall himself into his own pit: but the upright shall have good things in possession.

10. Hvo som leder de retsindige vild paa Ondskabs Vej, han skal falde i sin egen Grav; men de oprigtige skulle arve, hvad godt er.

10. Den som de fromma förförer in uppå en ond väg, han varder i sina grop fallandes; men de fromme skola det goda ärfva.

10. Kes öiglassed ärraeksitab kurja tee peäle, se langeb omma ennese auko; agga kes täieste waggad, peawad head pärris-ossaks sama.

10. Kas suklaidina teisųjį, kad jis eitų piktais keliais, pats įkris į savo duobę, o nekaltieji paveldės gėrybes.

10. Wer die Frommen verführt auf bösem Wege, der wird in seine Grube fallen; aber die Frommen werden Gutes ererben.

10. Celui qui fait égarer les hommes droits dans un mauvais chemin, tombera dans la fosse qu'il aura faite; mais les hommes intègres hériteront le bonheur.

10. El que hace errar a los rectos por el mal camino, él caerá en su misma sima: mas los perfectos heredarán el bien.

10 Die de oprechten doet dwalen op een kwaden weg, zal zelf in zijn gracht vallen; maar de vromen zullen het goede beerven.

10. Kto zawodzi uprzejmych na drogę złą, w dół swój sam wpadnie; ale uprzejmi odziedziczą rzeczy dobre.

10. A ki elcsábítja az igazakat gonosz útra, vermébe [6†] maga esik bele; a tökéletesek pedig örökség szerint bírják a jót.

10 Совращающий праведных на путь зла сам упадет в свою яму, анепорочные наследуют добро.

10. Хто праведних звів на беззаконну стежку, сам упаде в свою яму, а невинним таки добре буде.

11. Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä ottaa hänestä selvän.

11. Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.

11. Ricas luule hänens wijsaxi waan toimellinen köyhä ymmärtä hänen.

11 The rich man is wise in his own conceit, but a poor man who has understanding searches him out.

11. The rich man is wise in his own conceit; but the poor that hath understanding searcheth him out.

11. En rig Mand er viis i sine egne Øjne; men den ringe, som er forstandig, skal ransage ham.

11. En rik man tycker, att han är vis; men en fattig förståndig märker honom.

11. Rikkas mees on ennese melest tark; agga alw moistlik innimenne katsub tedda läbbi.

11. Turtuolis tariasi esąs išmintingas, bet protingas beturtis mato tikrą jo padėtį.

11. Ein Reicher dünkt sich, weise zu sein; aber ein verständiger Armer durchschaut ihn.

11. L'homme riche pense être sage; mais le pauvre qui est intelligent le sondera.

11. El hombre rico es sabio en su opinión: mas el pobre entendido le examinará.

11 Een rijk man is wijs in zijn ogen; maar de arme, die verstandig is, doorzoekt hem.

11. Mąż bogaty zda się sobie być mądrym; ale ubogi roztropny dochodzi go.

11. Bölcs az ő maga szemei előtt a gazdag ember; de az eszes szegény megvizsgálja őt.

11 Человек богатый – мудрец в глазах своих, но умный бедняк обличит его.

11. Чоловік багатий - мудрий в очах своїх, та злиденник розумний його осоромить.

12. Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea.

12. Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.

12. Cosca wanhurscat wallidzewat nijn käy sangen hywin: waan cosca jumalattomat hallidzewat nijn muuttet owat Canssan seas.

12 When the righteous triumph, there is great glory, but when the wicked rise, men hide themselves.

12. When righteous men do rejoice, there is great glory: but when the wicked rise, a man is hidden.

12. Naar de retfærdige fryde sig, da er der stor Herlighed; men naar ugudelige rejse sig, skal man lede efter Folk.

12. När de rättfärdige hafva öfverhandena, så går det ganska väl till; men när ogudaktige uppkomma, så varder en omvändning i folkena.

12. Kui öiged römo pärrast hüppawad, se on wägga illus; agga kui öälad touswad, siis otsitakse innimest ülles.

12. Kai teisieji viešpatauja,­didelė šlovė; kai nedorėliai iškyla, žmonės slepiasi.

12. Wenn die Gerechten Oberhand haben, so geht's sehr fein zu; wenn aber Gottlose aufkommen, wendet sich's unter den Leuten.

12. Quand les justes se réjouissent, la gloire est grande; mais quand les méchants s'élèvent, chacun se cache.

12. Cuando los justos se alegran, grande es la gloria; y cuando los impíos son levantados, el hombre será buscado.

12 Als de rechtvaardigen opspringen van vreugde, is er grote heerlijkheid; maar als de goddelozen opkomen, wordt de mens nauw gezocht.

12. Gdy się radują sprawiedliwi, wielka jest sława; ale gdy powstawają niepobożni, kryje się człowiek.

12. Mikor örvendeznek az [7†] igazak, nagy ékesség az; mikor pedig az istentelenek feltámadnak, keresni kell az embert.

12 Когда торжествуют праведники, великая слава, но когда возвышаются нечестивые, люди укрываются.

12. Як праведні веселяться, то й велика радість, як же в гору ростуть безбожні, ховаються люде.

13. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

13. Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.

13. Joca pahan tecons kieldä ei hän menesty: waan joca sen tunnusta ja hylkä hänelle tapahtu laupius.

13 He who covers his transgressions will not prosper, but he who confesses and forsakes them will obtain mercy.

13. He that covereth his sins shall not prosper: but whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy.

13. Den, som skjuler sine Overtrædelser, skal ikke have Lykke; men den, som bekender dem og afstaar fra dem, skal faa Barmhjertighed.

13. Den sina missgerning nekar, honom varder icke väl gångandes; men den henne bekänner och öfvergifver, han skall få barmhertighet.

13. Kes ommad ülleastmissed kinnikattab, ei lähhä se temmale korda; agga kes tunnistab ja mahhajättab, selle peäle hallastakse.

13. Kas slepia savo nusikaltimus, tam nesiseks, o kas išpažįsta ir atsisako jų, susilauks gailestingumo.

13. Wer seine Missetat leugnet, dem wird's nicht gelingen; wer sie aber bekennt und läßt, der wird Barmherzigkeit erlangen.

13. Celui qui cache ses transgressions, ne prospérera point; mais celui qui les confesse et qui les abandonne, obtiendra miséricorde.

13. El que encubre sus pecados, nunca prosperará: mas el que confiesa, y se aparta, alcanzará misericordia.

13 Die zijn overtredingen bedekt, zal niet voorspoedig zijn; maar die ze bekent en laat, zal barmhartigheid verkrijgen.

13. Kto pokrywa przestępstwa swe, nie poszczęści mu się; ale kto je wyznaje i opuszcza, miłosierdzia dostąpi.

13. A ki elfedezi az ő vétkeit, nem lesz jó dolga; a ki pedig megvallja [8†] és elhagyja, irgalmasságot nyer.

13 Скрывающий свои преступления не будет иметь успеха; а кто сознается и оставляет их, тот будет помилован.

13. Хто прикриває гріхи свої, не зазнає щастя, а хто признається й їх покине, той ласки доступить.

14. Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.

14. Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.

14. Autuas aina pelkä waan niscuri lange onnettomuteen.

14 The man who fears always is fortunate, but he who hardens his heart will fall into mischief.

14. Happy is the man that feareth alway: but he that hardeneth his heart shall fall into mischief.

14. Saligt er det Menneske, som altid frygter; men den, som forhærder sit Hjerte, skal falde i Ulykke.

14. Säll är den som städse fruktar; men den som halsstyf är, han faller i olycko.

14. Wägga önnis on se innime, kes ikka hirmo tunneb; agga kes omma süddant kowwaks teeb, langeb önnetusse sisse.

14. Palaimintas žmogus, kuris nuolat prisibijo, o kas užkietina savo širdį, pateks į nelaimę.

14. Wohl dem, der sich allewege fürchtet; wer aber sein Herz verhärtet, wird in Unglück fallen.

14. Heureux est l'homme qui est continuellement dans la crainte; mais celui qui endurcit son cœur tombera dans la calamité.

14. Bienaventurado el hombre que siempre teme: mas el que endurece su corazón, caerá en mal.

14 Welgelukzalig is de mens, die geduriglijk vreest; maar die zijn hart verhardt, zal in het kwaad vallen.

14. Błogosławiony człowiek, który się zawsze boi; ale kto zatwardza serce swoje, wpada w złe.

14. Boldog ember, a ki szüntelen retteg; a ki pedig megkeményíti az ő szívét, bajba esik.

14 Блажен человек, который всегда пребывает в благоговении; а кто ожесточает сердце свое, тот попадет в беду.

14. Щасливий чоловік, що все в страсї ходить; хто ж серце запече, у біду попаде.

15. Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija.

15. Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.

15. Jumalatoin Försti joca köyhä Canssa hallidze hän on kiljuwa Lejoni ja ahne carhu.

15 A roaring lion and a ranging bear, is a wicked ruler over a poor people.

15. As a roaring lion, and a ranging bear; so is a wicked ruler over the poor people.

15. Som en brølende Løve og en omstrejfende Bjørn er den ugudelige, der hersker over et fattigt Folk.

15. En ogudaktig, som öfver ett fattigt folk regerar, han är ett rytande lejon, och en girig björn.

15. Üks öäl innimenne, kes alwa rahwa ülle wallitseb, on kui rökiw loukoer, ja kui karro, mis senna ja tenna joseb.

15. Nedoras valdovas neturtingai tautai yra kaip riaumojantis liūtas ir alkanas lokys.

15. Ein Gottloser, der über ein armes Volk regiert, das ist ein brüllender Löwe und gieriger Bär.

15. Un méchant qui domine sur un peuple pauvre est un lion rugissant et un ours affamé.

15. León bramador, y oso hambriento es el príncipe impío sobre el pueblo pobre.

15 De goddeloze, heersende over een arm volk, is een brullende leeuw, en een beer, die ginds en weder loopt.

15. Pan niezbożny, panujący nad ludem ubogim jest jako lew ryczący, i jako niedźwiedź głodny.

15. Mint az ordító oroszlán és éhező medve, olyan a szegény népen uralkodó istentelen.

15 Как рыкающий лев и голодный медведь, так нечестивый властелин над бедным народом.

15. Як лев рикаючий й ведмідь голодний, так пан безбожний убогій людинї.

16. Vähätaitoinen ruhtinas runsaasti kiskoo, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan.

16. Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.

16. Cosca Försti on ilman toimeta nijn paljon wääryttä tapahtu: waan joca wiha ahneutta hän elä cauwan.

16 The ruler who lacks understanding is also a great oppressor, but he who hates covetousness will prolong his days.

16. The prince that wanteth understanding is also a great oppressor: but he that hateth covetousness shall prolong his days.

16. En Fyrste, som fattes Forstand, er og en stor Undertrykker; men hvo der hader uretfærrdig Vinding, skal forlænge sine Dage.

16. När en Förste utan förstånd är, så sker mycken orätt; men den der girighet hatar, han skall länge lefva.

16. Üks würst, kel ep olle moistust peas, se teeb paljo liiga; agga kes ahnust wihkab, se pitkendab ommad päwad.

16. Neprotingas valdovas griebiasi žiaurios priespaudos, kas nekenčia godumo, prailgins savo dienas.

16. Wenn ein Fürst ohne Verstand ist, so geschieht viel Unrecht; wer aber den Geiz haßt, der wird lange leben.

16. Le prince qui manque d'intelligence fait beaucoup d'exactions; mais celui qui hait le gain déshonnête, prolongera ses jours.

16. El príncipe falto de entendimiento multiplica los agravios: mas el que aborrece la avaricia, alargará los dias.

16 Een vorst, die van alle verstand gebrek heeft, is ook veelvoudig in verdrukkingen; maar die de gierigheid haat, zal de dagen verlengen.

16. Książę bezrozumny wielkim jest drapieżcą: ale kto nienawidzi łakomstwa, przedłuży dni swoje.

16. Az értelemben szűkölködő fejedelem nagy elnyomó is; de a ki gyűlöli a hamis nyereséget, meghosszabbítja napjait.

16 Неразумный правитель много делает притеснений, а ненавидящий корысть продолжит дни.

16. Нерозумний володїтель тїснить людей многих, хто ж користї не любить, - життє продовжає.

17. Ihmisen, jota verivelka painaa, on pakoiltava hamaan hautaan asti; älköön häntä suojeltako.

17. Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.

17. Ihminen joca jongun sielun weres wääryttä teke: ei hän pääse waicka hän haman hautan pakenis.

17 A man who is laden with the blood of any person will flee to the pit. Let no man hold him.

17. A man that doeth violence to the blood of any person shall flee to the pit; let no man stay him.

17. Et Menneske, betynget med ell Sjæls Blod, flyr til Graven; man holde ikke paa ham.

17. En menniska, som uppå ens själs blod orätt gör, han varder icke behållen, det han än i kulona fore.

17. Kedda wäggise ärrawoetakse teise innimesse were pärrast, kui ta ka auko pöggeneks, ei pea tedda ommeti mitte warjul petama.

17. Žmogus, praliejęs nekaltą kraują, bėga į pražūtį; niekas tegul nepadeda jam.

17. Ein Mensch, der am Blut einer Seele schuldig ist, der wird flüchtig sein bis zur Grube, und niemand halte ihn auf.

17. L'homme chargé du sang de l'homme fuira jusques à la fosse: que personne ne le retienne!

17. El hombre que hace violencia con sangre de persona, hasta el sepulcro huirá; y nadie le sustentará.

17 Een mens, gedrukt om het bloed ener ziel, zal naar den kuil toevlieden; men ondersteune hem niet!

17. Człowieka, który gwałt czyni krwi ludzkiej, choćby i do dołu uciekał, nikt nie zatrzyma.

17. Az ember, a kit ember-vér terhel, a sírig fut; senki ne támogassa őt.

17 Человек, виновный в пролитии человеческой крови, будет бегать до могилы, чтобы кто не схватил его.

17. Чоловік, що привинивсь проливом людської крови, - хоч би втїкав і в могилу, нїхто його не здержить.

18. Nuhteettomasti vaeltavainen saa avun, mutta kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu.

18. Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.

18. Joca siweydes waelda hän on tallesa: mutta joca käy paha tietä hänen täyty joscus langeta.

18 He who walks uprightly will be delivered, but he who is perverse in his ways will fall at once.

18. Whoso walketh uprightly shall be saved: but he that is perverse in his ways shall fall at once.

18. Hvo som vandrer oprigtigt, skal frelses; men hvo som er forvendt og vandrel paa tvende Veje, skal falde paa een af dem.

18. Den der i fromhet vandrar, han blifver vid sig; men den en ond väg går, han måste engång falla.

18. Kes ilmalaitmatta ellab, tedda peästetakse; agga kel pöratsed wisid on kahhe tee peäl, se langeb ühhe peäle.

18. Kas nekaltai vaikščioja, bus išgelbėtas, kas eina kreivais keliais, vienąkart pražus.

18. Wer fromm einhergeht, dem wird geholfen; wer aber verkehrtes Weges ist, wird auf einmal fallen.

18. Celui qui marche dans l'intégrité trouve le salut; mais celui qui s'en détourne pour suivre deux voies, tombera dans l'une d'elles.

18. El que camina en integridad, será salvo: mas el de perversos caminos, caerá en alguno.

18 Die oprecht wandelt, zal behouden worden; maar die zich verkeerdelijk gedraagt in twee wegen, zal in den enen vallen.

18. Kto chodzi w uprzejmości, zachowany będzie; ale przewrotny na drogach swoich oraz upadnie.

18. A ki jár tökéletesen, megtartatik; a ki pedig álnokul két úton jár, egyszerre elesik.

18 Кто ходит непорочно, то будет невредим; а ходящийкривыми путями упадет на одном из них.

18. Хто ходить в невинностї, не дознає шкоди, хто ж ступає путьми кривими, - на одній з них впаде.

19. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija saa köyhyyttä kyllin.

19. Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.

19. Joca peldons wiljele hän saa leipä yldäisest: waan joca pyytä joutilasna käydä hän tule peräti köyhäxi.

19 He who tills his land will have plenty of bread, but he who follows after vanity will have poverty enough.

19. He that tilleth his land shall have plenty of bread: but he that followeth after vain persons shall have poverty enough.

19. Hvo som dyrker sin Jord, skal mættes af Brød; men den, som; løber efter Løsgængere,

19. Den sin åker brukar, han skall få bröd nog; men den der far efter att gå fåfäng, han skall få fattigdom nog.

19. Kes omma Ma harrib, saab leiba kül; agga kes tühjad asjad taggaaiab, saab waesust kül.

19. Kas dirba savo žemę, turės pakankamai maisto, o kas seka dykinėtojais, skurs.

19. Wer seinen Acker baut, wird Brot genug haben; wer aber dem Müßiggang nachgeht, wird Armut genug haben.

19. Celui qui cultive sa terre sera rassasié de pain; mais le compagnon des fainéants sera rassasié de misère.

19. El que labra su tierra se hartará de pan: mas el que sigue a los ociosos, se hartará de pobreza.

19 Die zijn land bouwt, zal met brood verzadigd worden; maar die ijdele mensen volgt, zal met armoede verzadigd worden.

19. Kto sprawuje ziemię swoję, chlebem nasycony bywa; ale kto naśladuje próżnujących, ubóstwem nasycony bywa.

19. A ki munkálja az ő földét, [9†] megelégedik étellel; a ki pedig hiábavalóságok után futkos, megelégedik szegénységgel.

19 Кто возделывает землю свою, тот будет насыщатьсяхлебом, а кто подражает праздным, тот насытится нищетою.

19. Хто паше свою землю, мати ме що їсти, хто ж любуєсь у неробстві, глодати ме злиднї.

20. Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää.

20. Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.

20. Uscollinen mies siunatan: waan joca pyrki rickauden perän ei hän ole wiatoin.

20 A faithful man will abound with blessings, but he who makes haste to be rich will not be unpunished.

20. A faithful man shall abound with blessings: but he that maketh haste to be rich shall not be innocent.

20. skal mættes som haster efter at blive rig, skal ikke kendes uskyldig.

20. En trofast man varder mycket välsignad; men den der fiker efter att varda rik, han skall icke oskyldig blifva.

20. Ustaw mees saab suurt önnistust; agga kes töttab rikkaks sama, ei se jä ilmasüta

20. Ištikimas žmogus bus gausiai palaimintas, o kas siekia greitai praturtėti, neliks nekaltas.

20. Ein treuer Mann wird viel gesegnet; wer aber eilt, reich zu werden, wird nicht unschuldig bleiben.

20. L'homme loyal abondera en bénédictions; mais celui qui se hâte de s'enrichir, ne demeurera point impuni.

20. El hombre de verdad tendrá muchas bendiciones: mas el que se apresura a enriquecer, no será sin culpa.

20 Een gans getrouw man zal veelvoudig zijn in zegeningen; maar die haastig is, om rijk te worden, zal niet onschuldig wezen.

20. Mąż wierny przyczyni błogosławieóstwa; ale kto się prędko chce zbogacić, nie bywa bez winy.

20. A hivő ember bővelkedik áldásokkal; de a ki hirtelen [10†] akar gazdagulni, büntetlen nem marad.

20 Верный человек богат благословениями, а кто спешит разбогатеть, тотне останется ненаказанным.

20. Вірний чоловік - богатий на спасибі, хто ж рад борзо збогатитись, той не уйде кари.

21. Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään.

21. Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.

21. Ei ole se hywä että jocu cadzo muoto: sillä hän teke leiwän cappalen tähden wäärin.

21 To have respect of persons is not good, nor that a man should transgress for a piece of bread.

21. To have respect of persons is not good: for for a piece of bread that man will transgress.

21. Det er ikke godt at anse Personer; og dog kan en Mand forsynde sig for et Stykke Brøds Skyld.

21. Anse personen är icke godt; ty han gjorde väl illa för ett stycke bröd.

21. Ühhest ennam luggu piddada kui teisest, ei olle mitte hea: siiski astub monni käskude ülle leiwa pallokesse pärrast.

21. Būti šališkam yra negerai; toks ir dėl duonos kąsnio nusikals.

21. Person ansehen ist nicht gut; und mancher tut übel auch wohl um ein Stück Brot.

21. Il n'est pas bon d'avoir égard à l'apparence des personnes; car pour un morceau de pain un homme fera le mal.

21. Tener respeto a personas en el juicio, no es bueno: aun por un bocado de pan prevaricará el hombre.

21 De aangezichten te kennen, is niet goed; want een man zal om een stuk broods overtreden.

21. Mieć wzgląd na osobę, rzecz niedobra; bo nie jeden dla kęsa chleba staje się przewrotnym.

21. Személyt [11†] válogatni nem jó; mert még egy falat kenyérért is vétkezhetik az ember.

21 Быть лицеприятным – нехорошо:такой человек и за кусок хлеба сделает неправду.

21. Не добре, в судї вважати на особу; такий чоловік й за окраєць хлїба одступить від правди.

22. Pahansuova haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä tiedä, että hänet tapaa puute.

22. Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.

22. Joca äkistä rickautta pyytä ja on saita: hänen päällens tule ahdistus nijn ettei hän tiedäckän.

22 He who has an evil eye hastens after riches and does not know that want will come upon him.

22. He that hasteth to be rich hath an evil eye, and considereth not that poverty shall come upon him.

22. En Mand med et ondt Øje haster efter Gods og ved ikke, at Mangel skal komme over ham.

22. Den som hastar efter rikedom, och är nidsk, han vet icke, att honom skall nöd uppåkomma.

22. Kadde mees püab ussinaste rikkaks sada; agga ei ta tea mitte, et tühhi temma kätte tulleb.

22. Pavydus žmogus siekia greitai praturtėti ir nenujaučia, kad jo laukia skurdas.

22. Wer eilt zum Reichtum und ist neidisch, der weiß nicht, daß Mangel ihm begegnen wird.

22. L'homme envieux se hâte pour s'enrichir, et il ne sait pas que la disette lui arrivera.

22. Apresúrase a ser rico el hombre de mal ojo, y no conoce que le ha de venir pobreza.

22 Die zich haast naar goed, is een man van een boos oog; maar hij weet niet, dat het gebrek hem overkomen zal.

22. Prędko chce człowiek zazdrościwy zbogatnieć, a nie wie, iż nać niedostatek przyjdzie.

22. Siet a marhakeresésre a gonosz szemű ember; és nem veszi észre, hogy szükség jő reá.

22 Спешит к богатству завистливый человек, и не думает, что нищета постигнет его.

22. Завидливий наздогін біжить за багацтвом, і не в догад йому, що здогонить злиднї.

23. Joka toista nuhtelee, niinkuin minä neuvon, saa suosiota enemmän kuin se, joka kielellänsä liehakoitsee.

23. Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu myötämielin.

23. Joca ihmistä rangaise hän löytä paremman ystäwyden: cuin se joca puhu myötäkielin.

23 He who rebukes a man will afterward find more favor than he who flatters with the tongue.

23. He that rebuketh a man afterwards shall find more favour than he that flattereth with the tongue.

23. Hvo der irettesætter et Menneske, skal derefter finde mere Gunst end den, som smigrer med Tungen.

23. Den ena mennisko straffar, han skall sedan ynnest finna, mer än den der smekrar.

23. Kes innimesse nomib minno wisi järrele, se leiab ennam armo, kui se, kes kelega libbab.

23. Kas pabara klystantį, susilauks daugiau palankumo negu tas, kuris jam pataikauja liežuviu.

23. Wer einen Menschen straft, wird hernach Gunst finden, mehr denn der da heuchelt.

23. Celui qui reprend quelqu'un, finira par être préféré à celui qui flatte de sa langue.

23. El que reprende al hombre que vuelve atrás, hallará gracia, mas que el que lisongea con la lengua.

23 Die een mens bestraft, zal achterna gunst vinden, meer dan die met de tong vleit.

23. Kto strofuje człowieka, większą potem łaskę znajduje, niż ten, co pochlebia językiem.

23. A ki megfeddi az embert, végre is inkább kedvességet talál, mint a sima nyelvű.

23 Обличающий человека найдет после большую приязнь, нежели тот, кто льстит языком.

23. Хто другому дорікає, здобуде з часом більше ласки, як той, що лестить язиком.

24. Joka isältään ja äidiltään riistää ja sanoo: Ei tämä ole rikos, se on tuhontekijän toveri.

24. Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.

24. Joca otta Isäldäns ja äitildäns ja sano: ei se ole syndi: hän on häwittäjän cansaweli.

24 He who robs his father or his mother and says, It is no transgression, the same is the companion of a destroyer.

24. Whoso robbeth his father or his mother, and saith, It is no transgression; the same is the companion of a destroyer.

24. Hvo der stjæler fra sin Fader eller sin Moder og siger: Det er ingen Synd, han er Stalbroder til en Ødeland.

24. Den som tager ifrå fader eller moder, och säger: Det är icke synd; han är förderfvarens stallbroder.

24. Kes omma issa ja omma emma käest risub, ja ütleb: Ei se olle ülleastuminne; se on selle seltsimees, kes pahhaste teeb.

24. Kas apiplėšia tėvą ar motiną ir mano, kad tai nėra nusikaltimas, tas yra naikintojo bendras.

24. Wer seinem Vater oder seiner Mutter etwas nimmt und spricht, es sei nicht Sünde, der ist des Verderbers Geselle.

24. Celui qui vole son père ou sa mère, et qui dit que ce n'est point un crime, est le compagnon du malfaiteur.

24. El que roba a su padre y a su madre, y dice que no es maldad, compañero es del hombre destruidor.

24 Wie zijn vader of zijn moeder berooft, en zegt: Het is geen overtreding; die is des verdervenden mans gezel.

24. Kto łupi ojca swego, albo matkę swoją, a mówi, iż to nie grzech: towarzyszem jest mężobójcy.

24. A ki megrabolja az atyját, és anyját és azt mondja: nem vétek! társa a romboló embernek.

24 Кто обкрадывает отца своего и мать свою и говорит: „это не грех", тот – сообщник грабителям.

24. Хто в батька-матері вкраде, та й каже: "се не гріх", - той товариш рабівника.

25. Tavaranahne nostaa riidan, mutta Herraan luottavainen tulee ravituksi.

25. Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.

25. Ylpiä ihminen saatta rijdan: mutta joca luotta idzens HERraan hän costu.

25 He who is of a greedy spirit stirs up strife, but he who puts his trust in Jehovah will be made fat.

25. He that is of a proud heart stirreth up strife: but he that putteth his trust in the LORD shall be made fat.

25. Den; hvis Sjæl er stolt, vækker Trætte; men den, som forlader sig paa Herren, skal blive rig.

25. En högmodig man uppväcker träto; men den som förlåter sig uppå Herran, han varder fet.

25. Kes hooplik süddamest, kihhutab rido; agga kes Jehowa peäle lodab, wöttab rammo.

25. Išdidžios širdies žmogus sukelia vaidus, o kas pasitiki Viešpačiu, klestės.

25. Ein Stolzer erweckt Zank; wer aber auf den HERRN sich verläßt, wird gelabt.

25. Celui qui a le cœur enflé excite les querelles; mais celui qui s'assure sur l'Éternel sera rassasié.

25. El altivo de ánimo revuelve contiendas: mas el que confia en Jehová, engordará.

25 Die grootmoedig is, verwekt gekijf; maar die op den HEERE vertrouwt, zal vet worden.

25. Wysokomyślny wszczyna zwadę; ale kto nadzieję ma w Panu, dostatek mieć będzie.

25. A telhetetlen lélek háborúságot szerez; a ki pedig bízik az Úrban, megerősödik.

25 Надменный разжигает ссору, а надеющийся на Господа будет благоденствовать.

25. Надутий розпалює сварку, хто ж надїєсь на Господа, - добро йому буде.

26. Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.

26. Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.

26. Joca omaan sydämeens uscalda hän on tyhmä: mutta joca wijsaudes waelda hän wapadetan.

26 He who trusts in his own heart is a fool, but he who walks wisely, he will be delivered.

26. He that trusteth in his own heart is a fool: but whoso walketh wisely, he shall be delivered.

26. Hvo som forlader sig paa sit Hjerte, han er en Daare; men den, som vandrer i Visdom, han skal reddes.

26. Den sig uppå sitt hjerta förlåter, han är en dåre; men den som går med vishet, han skall friad varda.

26. Kes omma süddame peäle lodab, se on halp; agga kes tarkusses käib, se peäseb.

26. Kas pasitiki savo širdimi, yra kvailas, o kas išmintingai elgiasi, bus išgelbėtas.

26. Wer sich auf sein Herz verläßt, ist ein Narr; wer aber mit Weisheit geht, wird entrinnen.

26. Celui qui se confie en son propre cœur, est un insensé; mais celui qui marche dans la sagesse, sera délivré.

26. El que confia en su corazón es insensato: mas el que camina en sabiduría, él escapará.

26 Die op zijn hart vertrouwt, die is een zot; maar die in wijsheid wandelt, die zal ontkomen.

26. Kto ufa w sercu swem, głupi jest; ale kto sobie mądrze poczyna, ten ujdzie nieszczęścia.

26. A ki bízik magában, bolond az; a ki pedig jár bölcsen, megszabadul.

26 Кто надеется на себя, тот глуп; а кто ходит в мудрости, тот будет цел.

26. Хто лиш на себе вповає, той безумен, а хто ходить у мудростї - спасеться від злого.

27. Joka köyhälle antaa, se ei puutteeseen joudu; mutta joka silmänsä häneltä sulkee, saa kirouksia paljon.

27. Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.

27. Joca waiwaiselle anda ei häneldä puutu: waan joca silmäns hänestä käändä hänen käy caicki tacaperin.

27 He who gives to the poor will not lack, but he who hides his eyes will have many a curse.

27. He that giveth unto the poor shall not lack: but he that hideth his eyes shall have many a curse.

27. Hvo som giver den fattige, skal ikke have Mangel; men over den, som lukker sine Øjne til, skal der være lnange Forbandelser.

27. Den som den fattiga gifver, honom skall intet fattas; men den som sin ögon afvänder, med honom skall det fast tillbakagå.

27. Kes kehwale annab, sellele ei sa mitte tühhi kätte; agga kes ommad silmad körwal hoiab, saab paljo needmist ennese peäle .

27. Kas duoda vargšui, nestokos, o kas užsimerkia, kad jo nematytų, bus labai keikiamas.

27. Wer dem Armen gibt, dem wird nichts mangeln; wer aber seine Augen abwendet, der wird viel verflucht.

27. Celui qui donne au pauvre, n'aura point de disette; mais celui qui en détourne ses yeux, abondera en malédictions.

27. El que da al pobre, nunca tendrá pobreza: mas el que del pobre aparta sus ojos, tendrá muchas maldiciones.

27 Die den armen geeft, zal geen gebrek hebben; maar die zijn ogen verbergt, zal veel vervloekt worden.

27. Kto daje ubogiemu, nie będzie miał niedostatku; ale kto od niego odwraca oczy swe, wielkie przeklęstwa naó przyjdą.

27. A ki ád a szegénynek, [12†] nem lesz néki szüksége; a ki pedig elrejti a szemét, megsokasulnak rajta az átkok.

27 Дающий нищему не обеднеет; а кто закрывает глаза свои от него, натом много проклятий.

27. Хто вбогому дає, не знати ме нужди, хто ж одвертає очі свої од його, - того проклинають.

28. Kun jumalattomat nousevat, piileksivät ihmiset; mutta kun he hukkuvat, niin hurskaat enentyvät.

28. Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.

28. Cosca jumalattomat tulewat nijn Canssa idzens kätke: mutta cosca ne huckuwat nijn wanhurscat enänewät.

28 When the wicked rise, men hide themselves, but when they perish, the righteous increase.

28. When the wicked rise, men hide themselves: but when they perish, the righteous increase.

28. Naar de ugudelige rejse sig, skjule Folk sig; men naar de omkomme, ville de, retfærdige blive mange.

28. När de ogudaktige uppkomma, så förgömmer sig folket; men när de förgås, så varda de rättfärdige månge.

28. Kui öälad woimust wötwad, siis innimessed lähhäwad warjule; agga kui nemmad hukka lähhäwad, siis saab neid öigid paljo.

28. Iškylant nedorėliams, žmonės slepiasi, bet kai jie pražūna, padaugėja teisiųjų.

28. Wenn die Gottlosen aufkommen, so verbergen sich die Leute; wenn sie aber umkommen, werden der Gerechten viel.

28. Quand les méchants s'élèvent, chacun se cache; mais quand ils périssent, les justes se multiplient.

28. Cuando los impíos son levantados, el hombre cuerdo se esconderá: mas cuando perecen, los justos se multiplican.

28 Als de goddelozen opkomen, verbergt zich de mens; maar als zij omkomen, vermenigvuldigen de rechtvaardigen.

28. Gdy niepobożni powstawają, kryje się człowiek; ale gdy giną, sprawiedliwi się rozmnażają.

28. Mikor felemeltetnek az istentelenek, [13†] elrejti magát az ember; de mikor azok elvesznek, [14†] öregbülnek az igazak.

28 Когда возвышаются нечестивые, люди укрываются, а когда они падают,умножаются праведники.

28. Як безбожні йдуть у гору, - ховаються люде; як же вони упадають, - праведник більшає.