SANANLASKUT
22 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan loppu. ”Viisaitten sanat” (22:17 – 24:34): Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi. |
Biblia1776 | 1. Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta. |
CPR1642 | 1. HYwä sanoma on callimbi cuin rickaus ja suosio on parembi cuin hopia ja culda. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 A good name is rather to be chosen than great riches, loving favor rather than silver and gold. |
KJV | 1. A good name is rather to be chosen than great riches, and loving favour rather than silver and gold. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Et godt Navn er at foretrække for stor Rigdom; Gunst er bedre end Sølv og Guld. |
KXII | 1. Rykte är kosteligare än stor rikedom; och ynnest bättre än silfver och guld. |
PR1739 | 1. Aus nimmi on kallim, kui suur rikkus, ja arm on parrem, kui höbbe ja kuld. |
LT | 1. Geras vardas yra vertingesnis už didelius turtus, o palankumasuž sidabrą ir auksą. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Ein guter Ruf ist köstlicher denn großer Reichtum, und Gunst besser denn Silber und Gold. |
Ostervald-Fr | 1. La bonne réputation est préférable aux grandes richesses, et une bonne estime à l'argent et à l'or. |
RV'1862 | 1. DE más estima es la buena fama que las muchas riquezas; y la buena gracia, que la plata y que el oro. |
SVV1770 | 1 De naam is uitgelezener dan grote rijkdom, de goede gunst dan zilver en dan goud. |
|
|
||
PL1881 | 1. Lepsze jest dobre imię, niż bogactwa wielkie; a przyjaźó lepsza, niż srebro i złoto. |
Karoli1908Hu | 1. Kivánatosb a jó hírnév [1†] nagy gazdagságnál; ezüstnél és aranynál a kedvesség jobb. |
RuSV1876 | 1 Доброе имя лучше большого богатства, и добрая слава лучше серебра и золота. |
БКуліш | 1. Добре ймя лїпше над велике багацтво, й добра слава дорожша над золото й срібло. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin. |
Biblia1776 | 2. Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt. |
CPR1642 | 2. Ricas ja köyhä pitä toinen toisens cansa oleman: ja HERRA loi heidän molemmat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 The rich and the poor meet together. Jehovah is the maker of them all. |
KJV | 2. The rich and poor meet together: the LORD is the maker of them all. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Rig og fattig mødtes; Herren har skabt dem alle. |
KXII | 2. Rike och fattige måste vara ibland hvarannan; Herren hafver gjort dem alla. |
PR1739 | 2. Rikkas ja waene tullewad teine teise wasto; neid keik on Jehowa teinud. |
LT | 2. Turtuolis ir vargšas turi bendra: juos abu sutvėrė Viešpats. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Reiche und Arme müssen untereinander sein; der HERR hat sie alle gemacht. |
Ostervald-Fr | 2. Le riche et le pauvre se rencontrent; celui qui les a faits l'un et l'autre, c'est l'Éternel. |
RV'1862 | 2. El rico y el pobre se encontraron: a todos ellos hizo Jehová. |
SVV1770 | 2 Rijken en armen ontmoeten elkander; de HEERE heeft hen allen gemaakt. |
|
|
||
PL1881 | 2. Bogaty i ubogi spotkali się z sobą; ale Pan jest obydwóch stworzycielem. |
Karoli1908Hu | 2. A gazdag [2†] és szegény összetalálkoznak, mindkettőt pedig az Úr szerzi. |
RuSV1876 | 2 Богатый и бедный встречаются друг с другом: того и другого создалГосподь. |
БКуліш | 2. Богач і бідний стрічаються все з собою; того й сього создав Господь однако. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon. |
Biblia1776 | 3. Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon. |
CPR1642 | 3. Wijsas näke pahan ja cartta idzens: taitamattomat juoxewat läpidze ja saawat wahingon. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 A prudent man sees the evil and hides himself, but the simple pass on and suffer for it. |
KJV | 3. A prudent man foreseeth the evil, and hideth himself: but the simple pass on, and are punished. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Den kloge saa Ulykken og skjulte sig; men de uerfarne gik frem og maatte bøde. |
KXII | 3. Den kloke ser det onda, och tager sig vara; de oförnuftige löpa igenom, och få skada. |
PR1739 | 3. Hea oidoga innimenne nääb önnetust, ja lähhäb eest warjule; agga rummalad lähhäwad omma teed, ja neid nuhheldakse. |
LT | 3. Supratingas numato pavojų ir pasislepia, o neišmanėlis eina ir nukenčia. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Der Kluge sieht das Unglück und verbirgt sich; die Unverständigen gehen hindurch und werden beschädigt. |
Ostervald-Fr | 3. L'homme bien avisé prévoit le mal, et se met à l'abri; mais les simples passent outre, et en portent la peine. |
RV'1862 | 3. El avisado ve el mal, y escóndese: mas los simples pasan, y reciben el daño. |
SVV1770 | 3 Een kloekzinnig mens ziet het kwaad, en verbergt zich; maar de slechten gaan henen door, en worden gestraft. |
|
|
||
PL1881 | 3. Ostrożny widząc złe ukrywa się; ale prostacy wprost idąc wpadają w szkodę. |
Karoli1908Hu | 3. Az eszes meglátja a [3†] bajt és elrejti magát; a bolondok pedig neki mennek és kárát vallják. |
RuSV1876 | 3 Благоразумный видит беду, и укрывается; анеопытные идут вперед, и наказываются. |
БКуліш | 3. Заздалегідь біди розумний стережеться, простак іде собі байдужен, і бідує. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä. |
Biblia1776 | 4. Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä. |
CPR1642 | 4. Joca HERrasa kärsi sijnä on rickaus cunnia ja elämä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 The reward of humility and the fear of Jehovah is riches and honor and life. |
KJV | 4. By humility and the fear of the LORD are riches, and honour, and life. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Løn for Sagtmodighed og Herrens Frygt er Rigdom og Ære og Liv. |
KXII | 4. Der man lider i Herrans fruktan, der är rikedom, ära och lif. |
PR1739 | 4. Allandamisse ja Jehowa kartusse palk on rikkus ja au, ja ello. |
LT | 4. Nusižeminimas ir Viešpaties baimė atneša turtus, garbę ir gyvenimą. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Wo man leidet in des HERRN Furcht, da ist Reichtum, Ehre und Leben. |
Ostervald-Fr | 4. Le fruit de l'humilité et de la crainte de l'Éternel, c'est la richesse, la gloire et la vie. |
RV'1862 | 4. El salario de la humildad y del temor de Jehová, son riquezas, y honra, y vida. |
SVV1770 | 4 Het loon der nederigheid, met de vreze des HEEREN, is rijkdom, en eer, en leven. |
|
|
||
PL1881 | 4. Pokory i bojaźni Paóskiej nagrodą jest bogactwo, i sława i żywot. |
Karoli1908Hu | 4. Az alázatosságnak bére az Úr félelme, gazdagság és tisztesség [4†] és élet. |
RuSV1876 | 4 За смирением следует страх Господень, богатство и слава и жизнь. |
БКуліш | 4. За покорою йде страх Господень, багацтво й честь і життє. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy. |
Biblia1776 | 5. Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä. |
CPR1642 | 5. Keihäs ja paulat owat wäärän tiellä waan joca hänens sijtä taamma wetä hän warjele hengens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Thorns and snares are in the way of a perverse man. He who keeps his soul will be far from them. |
KJV | 5. Thorns and snares are in the way of the froward: he that doth keep his soul shall be far from them. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Torne og Snarer ere paa den forvendtes Vej; den som vil bevare sin Sjæl, holde sig langt fra dem. |
KXII | 5. Spjut och snaror äro på dens vrångas väg; men den som drager sig der långt ifrå, han bevarar sitt lif. |
PR1739 | 5. Kibbowitsad ja köied on ühhe pöratse tee peäl: kes omma hinge hoiab, jääb emale neist ärra. |
LT | 5. Veidmainio kelias pilnas erškėčių ir žabangų; kas saugo savo gyvybę, išvengs jų. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Stachel und Stricke sind auf dem Wege des Verkehrten; wer sich aber davon fernhält, bewahrt sein Leben. |
Ostervald-Fr | 5. Il y a des épines et des pièges dans la voie du pervers; celui qui garde son âme, s'en éloignera. |
RV'1862 | 5. Espinas y lazos hay en el camino del perverso: el que guarda su alma se alejará de ellos. |
SVV1770 | 5 Doornen en strikken zijn in den weg des verkeerden; die zijn ziel bewaart, zal zich verre van die maken. |
|
|
||
PL1881 | 5. Ciernie i sidła są na drodze przewrotnego; kto strzeże duszy swej, oddala się od nich. |
Karoli1908Hu | 5. Tövisek és tőrök vannak a gonosznak útában; a ki megőrzi a maga lelkét, távol jár azoktól. |
RuSV1876 | 5 Терны и сети на пути коварного; кто бережет душу свою, удались от них. |
БКуліш | 5. Тернина та сїлки лукавому по стежцї, а хто береже душу, держись од них далеко. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea. |
Biblia1776 | 6. Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee. |
CPR1642 | 6. Nijncuin lapsi tottu nuorudest nijn ei hän sijtä luowu cosca hän wanhene. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Train up a child in the way he should go and even when he is old he will not depart from it. |
KJV | 6. Train up a child in the way he should go: and when he is old, he will not depart from it. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Oplær den unge efter hans Vejs Beskaffenhed; endog naar han bliver gammel, skal han ikke vige derfra. |
KXII | 6. Såsom man vän ett barn, så låter det icke af, då det gammalt varder. |
PR1739 | 6. Öppeta omma last nenda, kui temmale sünnib, siis ei lahku temma ka mitte sest ärra, kui ta wannaks sanud. |
LT | 6. Parodyk vaikui kelią, kuriuo jis turi eiti, tai ir pasenęs jis nenukryps nuo jo. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Wie man einen Knaben gewöhnt, so läßt er nicht davon, wenn er alt wird. |
Ostervald-Fr | 6. Instruis le jeune enfant selon la voie qu'il doit suivre; lors même qu'il sera devenu vieux, il ne s'en éloignera point. |
RV'1862 | 6. Instruye al niño en su carrera: aun cuando fuere viejo no se apartará de ella. |
SVV1770 | 6 Leer den jongen de eerste beginselen naar den eis zijns wegs; als hij ook oud zal geworden zijn, zal hij daarvan niet afwijken. |
|
|
||
PL1881 | 6. Ćwicz młodego według potrzeby drogi jego; bo gdy się zstarzeje, nie odstąpi od niej. |
Karoli1908Hu | 6. Tanítsd a [5†] gyermeket az ő útjának módja szerint; még mikor megvénhedik is, el nem távozik attól. |
RuSV1876 | 6 Наставь юношу при начале пути его: он не уклонится от него, когда и состарится. |
БКуліш | 6. Настав на добру путь малого, - а й старим він не зверне з неї. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi. |
Biblia1776 | 7. Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja. |
CPR1642 | 7. Ricas wallidze köyhä ja joca lainaxi otta hän on lainajan orja. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 The rich rule over the poor and the borrower is servant to the lender. |
KJV | 7. The rich ruleth over the poor, and the borrower is servant to the lender. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Den rige hersker over de fattige; og den, som hans tager til Laans, bliver Træl for den Mand, som udlaaner. |
KXII | 7. Den rike råder öfver de fattiga, och den som borgar, han är hans träl som lånar. |
PR1739 | 7. Rikkas wallitseb kehwade ülle, ja kes laenuks wöttab, saab sellele sullaseks, kes temmale laenab. |
LT | 7. Turtingas viešpatauja vargšui; skolininkas tampa skolintojo vergu. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Der Reiche herrscht über die Armen; und wer borgt, ist des Leihers Knecht. |
Ostervald-Fr | 7. Le riche dominera sur les pauvres, et celui qui emprunte sera serviteur de l'homme qui prête. |
RV'1862 | 7. El rico se enseñoreará de los pobres; y el que toma emprestado es siervo del que empresta. |
SVV1770 | 7 De rijke heerst over de armen; en die ontleent, is des leners knecht. |
|
|
||
PL1881 | 7. Bogaty nad ubogimi panuje; ale ten, co pożycza, sługą bywa tego, który mu pożycza. |
Karoli1908Hu | 7. A gazdag a szegényeken uralkodik, és szolgája a kölcsönvevő a kölcsönadónak. |
RuSV1876 | 7 Богатый господствует над бедным, и должник делается рабомзаимодавца. |
БКуліш | 7. Над злиденним багач панує, хто в кого у довгу, в того він в неволї. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää. |
Biblia1776 | 8. Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla. |
CPR1642 | 8. Joca wääryttä kylwä hän nijttä waiwan ja hänen pahudens hucku widzalla. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 He who sows unrighteousness will reap calamity and the rod of his wrath will fail. |
KJV | 8. He that soweth iniquity shall reap vanity: and the rod of his anger shall fail. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Hvo som saar Uret, skal høste Ulykke, og hans Grumheds Ris skal tages bort. |
KXII | 8. Den som orätt sår, han skall uppskära vedermödo, och skall igenom sins ondskos ris förgås. |
PR1739 | 8. Kes köwwerust külwab, se leikab willetsust, ja omma ennese hirmsa wihha witsa läbbi löppeb ta ärra. |
LT | 8. Kas sėja neteisybę, pjauna nelaimes; jo pykčio rykštė plaka jį. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Wer Unrecht sät, der wird Mühsal ernten und wird durch die Rute seiner Bosheit umkommen. |
Ostervald-Fr | 8. Celui qui sème la perversité, moissonnera la vanité, et la verge de sa fureur prendra fin. |
RV'1862 | 8. El que sembrare iniquidad, iniquidad segará; y la vara de su ira se acabará. |
SVV1770 | 8 Die onrecht zaait, zal moeite maaien; en de roede zijner verbolgenheid zal een einde nemen. |
|
|
||
PL1881 | 8. Kto sieje nieprawość, żąć będzie utrapienie, a rózga gniewu jego ustanie. |
Karoli1908Hu | 8. A ki [6†] vet álnokságot, arat nyomorúságot; és az ő haragjának vesszeje megtöretik. |
RuSV1876 | 8 Сеющий неправду пожнет беду, и трости гнева его не станет. |
БКуліш | 8. Хто посїє неправду, буде жати біду, й палиця гнїву його зникне. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle. |
Biblia1776 | 9. Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle. |
CPR1642 | 9. Laupiat silmät siunatan sillä hän anda leiwästäns köyhille. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 He who has a bountiful eye will be blessed, because he gives of his bread to the poor. |
KJV | 9. He that hath a bountiful eye shall be blessed; for he giveth of his bread to the poor. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Den, som har et godt Øje, skal velsigne thi han gav den ringe af sit Brød. |
KXII | 9. Ett mildt öga varder välsignadt; ty han gifver af sitt bröd dem fattiga. |
PR1739 | 9. Kes helde on, se saab önnistud, sest ta annab ommast leiwast alwale. |
LT | 9. Dosnus žmogus bus palaimintas, nes jis dalinasi savo duona su beturčiu. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Ein gütiges Auge wird gesegnet; denn er gibt von seinem Brot den Armen. |
Ostervald-Fr | 9. L'œil bienfaisant sera béni, parce qu'il aura donné de son pain au pauvre. |
RV'1862 | 9. El ojo misericordioso será bendito; porque dió de su pan al menesteroso. |
SVV1770 | 9 Die goed van oog is, die zal gezegend worden; want hij heeft van zijn brood den armen gegeven. |
|
|
||
PL1881 | 9. Oko dobrotliwe, toć będzie ubłogosławione; bo udziela chleba swego ubogiemu. |
Karoli1908Hu | 9. Az irgalmas [7†] szemű ember megáldatik, mert adott az ő kenyeréből a szegénynek. |
RuSV1876 | 9 Милосердый будет благословляем, потому что дает бедному от хлебасвоего. |
БКуліш | 9. Милосердний буде благословенний, бо спомагає вбогого хлїбом своїм. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys. |
Biblia1776 | 10. Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa. |
CPR1642 | 10. Aja pilckaja pois nijn rijta asettu: ja tora ja häwäistys lacka. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 Cast out the scoffer and contention will go out, yes, strife and reproach will cease. |
KJV | 10. Cast out the scorner, and contention shall go out; yea, strife and reproach shall cease. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Uddriv Spotteren, saa gaar Trætten med, saa skal Kiv og Forsmædelse høre op. |
KXII | 10. Drif ut bespottaren, så kommer kifvet bort; så vänder igen träta och smälek. |
PR1739 | 10. Aia pilkiat wälja, siis saab riid otsa, siis jääb riidleminne ja häbbinaer mahha. |
LT | 10. Išmesk niekintoją, ir liausis vaidai, barniai ir priekaištai. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Treibe den Spötter aus, so geht der Zank weg, so hört auf Hader und Schmähung. |
Ostervald-Fr | 10. Chasse le moqueur, et la dispute s'en ira, la querelle et l'outrage cesseront. |
RV'1862 | 10. Echa al burlador, y saldrá la contienda; y cesará el pleito, y la vergüenza. |
SVV1770 | 10 Drijf den spotter uit, en het gekijf zal weggaan, en het geschil met de schande zal ophouden. |
|
|
||
PL1881 | 10. Wyrzuć naśmiewcę, a ustanie zwada; owszem uspokoi się swar i pohaóbienie. |
Karoli1908Hu | 10. Űzd el a csúfolót, és elmegy a háborgás is, és megszünik a patvarkodás és a szidalmazás. |
RuSV1876 | 10 Прогони кощунника, и удалится раздор, и прекратятся ссора и брань. |
БКуліш | 10. Прожени геть зрадливого, а пійде з ним незгода, й зникнуть сварня й бійка. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas. |
Biblia1776 | 11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä. |
CPR1642 | 11. Uscollinen sydän puhu otollisest hänen ystäwäns on Cuningas. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 He who loves pureness of heart, for the favor of his lips, the king will be his friend. |
KJV | 11. He that loveth pureness of heart, for the grace of his lips the king shall be his friend. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Den, som elsker Hjertets Renhed, hvis Læber ere yndige, hans Ven er Kongen. |
KXII | 11. Den som ett trofast hjerta hafver, och täckeliga talar, hans vän är Konungen. |
PR1739 | 11. Kes armastab süddame puhtust, selle uled on armsad, ja kunningas on temma söbber. |
LT | 11. Kas mėgsta širdies tyrumą ir yra maloningas kalboje, tas draugaus su karaliumi. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Wer ein treues Herz und liebliche Rede hat, des Freund ist der König. |
Ostervald-Fr | 11. Le roi est ami de celui qui aime la pureté du cœur, et qui a de la grâce dans ses discours. |
RV'1862 | 11. El que ama la limpieza de corazón, y la gracia de sus labios, su compañero será el rey. |
SVV1770 | 11 Die de reinheid des harten liefheeft, wiens lippen aangenaam zijn, diens vriend is de koning. |
|
|
||
PL1881 | 11. Kto miłuje czystość serca, a jest wdzięczność w wargach jego, temu król przyjacielem będzie. |
Karoli1908Hu | 11. A ki szereti a szívnek [8†] tisztaságát, beszéde kedvesség: annak barátja a király. |
RuSV1876 | 11 Кто любит чистоту сердца, у того приятность на устах, тому царь – друг. |
БКуліш | 11. Хто серцем чистий, в того й уста щирі; тому й сам царь другом. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään. |
Biblia1776 | 12. Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat. |
CPR1642 | 12. HERran silmät warjelewat hywät neuwot: mutta ylöncadzojan sanat ne cukistawat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 The eyes of Jehovah preserve knowledge, but he overthrows the words of the treacherous man. |
KJV | 12. The eyes of the LORD preserve knowledge, and he overthroweth the words of the transgressor. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Herrens Øjne vaage over Kundskab, og han kuldkaster den troløses Ord. |
KXII | 12. Herrans ögon bevara godt råd; men föraktarens ord omstörter han. |
PR1739 | 12. Jehowa silmad hoidwad tundmist; agga ta teeb seggaseks selle sannad, kes pettust teeb. |
LT | 12. Viešpats saugo pažinimą, bet neištikimojo žodžius Jis paverčia niekais. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Die Augen des HERRN behüten guten Rat; aber die Worte des Verächters verkehrt er. |
Ostervald-Fr | 12. Les yeux de l'Éternel protègent la sagesse; mais il confond les paroles du perfide. |
RV'1862 | 12. Los ojos de Jehová miran por la ciencia; y las cosas del prevaricador pervierte. |
SVV1770 | 12 De ogen des HEEREN bewaren de wetenschap; maar de zaken des trouwelozen zal Hij omkeren. |
|
|
||
PL1881 | 12. Oczy Paóskie strzegą umiejętności; ale przedsięwzięcia przewrotnego podwraca. |
Karoli1908Hu | 12. Az Úrnak szemei megőrzik a tudományt; a hitetlennek beszédét pedig felforgatja. |
RuSV1876 | 12 Очи Господа охраняют знание, а слова законопреступника Онниспровергает. |
БКуліш | 12. Очі Господнї мають знаннє всього, а слова проступника він в нїщо обертає. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Laiska sanoo: Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria. |
Biblia1776 | 13. Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla. |
CPR1642 | 13. Laisca sano: Lejoni on ulcona ja minä tapetan catulla. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 The sluggard says, There is a lion outside. I will be slain in the streets. |
KJV | 13. The slothful man saith, There is a lion without, I shall be slain in the streets. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Den lade siger: Der er en Løve derude, jeg kunde blive revet ihjel midt paa Gaderne. |
KXII | 13. Den late säger: Ett lejon är ute; jag måtte varda dräpen på gatone. |
PR1739 | 13. Kes laisk, se ütleb: Loukoer on ulitsa peäl; mind tappetakse ärra turrude peäl. |
LT | 13. Tinginys sako: ‘‘Liūtas yra lauke, jis sudraskys mane gatvėje!’‘ |
|
|
||
Luther1912 | 13. Der Faule spricht: Es ist ein Löwe draußen, ich möchte erwürgt werden auf der Gasse. |
Ostervald-Fr | 13. Le paresseux dit: Le lion est là dehors; je serais tué par les rues. |
RV'1862 | 13. Dice el perezoso: El león está fuera: en mitad de las calles seré muerto. |
SVV1770 | 13 De luiaard zegt: Er is een leeuw buiten; ik mocht op het midden der straten gedood worden! |
|
|
||
PL1881 | 13. Leniwiec mówi: Lew na dworzu, w pośród ulicy bym był zabity. |
Karoli1908Hu | 13. A rest [9†] azt mondja: oroszlán van ottkin, az utczák közepén megölettetném. |
RuSV1876 | 13 Ленивец говорит: „лев на улице! посреди площади убьют меня!" |
БКуліш | 13. Лїнивий каже: "Он лев на улицї! серед майдану вбють мене!" |
|
|
||
FI33/38 | 14. Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen. |
Biblia1776 | 14. Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen. |
CPR1642 | 14. Porton suu on sywä cuoppa joca ei HERran suosios ole hän lange sijhen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The mouth of a strange women is a deep pit. He who is indignant of Jehovah will fall in it. |
KJV | 14. The mouth of strange women is a deep pit: he that is abhorred of the LORD shall fall therein. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Fremmede Kvinders Mund er en dyb Grav; den, Herren er vred paa, esten beredes til skal falde deri. |
KXII | 14. Ens skökos mun är en djup grop; dem Herren ogunstig är, han faller deruti. |
PR1739 | 14. Woöraste naeste su on kui süggaw haud; kes Jehowa melest wägga pahha on, se kukkub senna sisse. |
LT | 14. Svetimos moters lūposgili duobė; tas, kuriuo Viešpats bjaurisi, įkris į ją. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Der Huren Mund ist eine Tiefe Grube; wem der HERR ungnädig ist, der fällt hinein. |
Ostervald-Fr | 14. La bouche des étrangères est une fosse profonde; celui contre qui l'Éternel est irrité, y tombera. |
RV'1862 | 14. Sima profunda es la boca de las mujeres extrañas: aquel contra el cual Jehová tuviere ira, caerá en ella. |
SVV1770 | 14 De mond der vreemde vrouwen is een diepe gracht; op welken de HEERE vergramd is, zal daarin vallen. |
|
|
||
PL1881 | 14. Usta obcych niewiast są dół głęboki; na kogo się Pan gniewa, wpadnie tam. |
Karoli1908Hu | 14. Mély verem az idegen asszonyoknak [10†] szája; a kire haragszik az Úr, oda esik. |
RuSV1876 | 14 Глубокая пропасть – уста блудниц: на кого прогневается Господь,тот упадет туда. |
БКуліш | 14. Блудничині уста - глибока яма, той впаде туди, на кого Господь прогнїваєсь. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa. |
Biblia1776 | 15. Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä. |
CPR1642 | 15. Hulluus on nuorucaisen sydämes waan curituxen widza aja sen cauwas hänestä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 Foolishness is bound up in the heart of a child, but the rod of correction will drive it far from him. |
KJV | 15. Foolishness is bound in the heart of a child; but the rod of correction shall drive it far from him. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Daarlighed er knyttet til den unges Hjerte; Tugtens Ris skal drive den langt fra ham. |
KXII | 15. Galenskap är i piltens hjerta; men tuktans ris drifver den långt ifrå honom. |
PR1739 | 15. Meleto assi on poisi süddames kinniseutud; agga karristusse wits sadab sedda kaugele temmast ärra. |
LT | 15. Kvailystė prisirišusi prie vaiko širdies, bet pamokymo rykštė išvaro ją. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Torheit steckt dem Knaben im Herzen; aber die Rute der Zucht wird sie fern von ihm treiben. |
Ostervald-Fr | 15. La folie est attachée au cœur de l'enfant; mais la verge du châtiment l'éloignera de lui. |
RV'1862 | 15. La insensatez está ligada en el corazón del muchacho: mas la vara de la corrección la hará alejar de él. |
SVV1770 | 15 De dwaasheid is in het hart des jongen gebonden; de roede der tucht zal ze verre van hem wegdoen. |
|
|
||
PL1881 | 15. Głupstwo przywiązane jest do serca młodego; ale rózga karności oddali je od niego. |
Karoli1908Hu | 15. A gyermek elméjéhez köttetett a bolondság; de a fenyítés [11†] vesszeje messze elűzi ő tőle azt. |
RuSV1876 | 15 Глупость привязалась к сердцу юноши, но исправительная розга удалит ее от него. |
БКуліш | 15. Дурнота впилась молодикові в серце, та навчаюча лозина прожене її від його. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan. |
Biblia1776 | 16. Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman. |
CPR1642 | 16. Joca köyhän teke wääryttä enätäxens tawaratans: hänen pitä idze rickalle andaman ja köyhäxi tuleman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 He who oppresses a poor man to his increase and he who gives to a rich man, comes only to want. |
KJV | 16. He that oppresseth the poor to increase his riches, and he that giveth to the rich, shall surely come to want. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Hvo som fortrykker den ringe for at formere sit eget, og hvo som giver en rig, skal kun have Mangel. |
KXII | 16. Den som den fattiga orätt gör, på det hans gods må mycket varda, han skall ock gifva enom rikom, och fattig varda. |
PR1739 | 16. Kes alwale liga teeb, et ta ennesele paljo sadab, ja kes rikkale annab, saab selge tühja kätte. |
LT | 16. Kas skriaudžia beturtį, norėdamas praturtėti, ir kas duoda turtingam, pats nuskurs. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Wer dem Armen Unrecht tut, daß seines Guts viel werde, der wird auch einem Reichen geben, und Mangel haben. |
Ostervald-Fr | 16. Celui qui fait tort au pauvre pour s'enrichir, donne au riche, pour n'aboutir qu'à l'indigence. |
RV'1862 | 16. El que oprime al pobre para aumentarse él, y el que da al rico, ciertamente será pobre. |
SVV1770 | 16 Die den arme verdrukt, om het zijne te vermeerderen, en den rijke geeft, komt zekerlijk tot gebrek. |
|
|
||
PL1881 | 16. Kto ciemięży ubogiego, aby sobie przysporzył, także kto daje bogatemu: pewnie zubożeje. |
Karoli1908Hu | 16. A ki elnyomja a [12†] szegényt, hogy szaporítsa az ő marháját; a ki ád a gazdagnak: végre szűkölködésre jut. |
RuSV1876 | 16 Кто обижает бедного, чтобы умножить свое богатство, и кто дает богатому, тот обеднеет. |
БКуліш | 16. Хто кривдить убогого, щоб умножити своє багацтво, той віддасть ще багатшому, й збіднїє. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani. |
Biblia1776 | 17. Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees. |
CPR1642 | 17. Callista corwas ja cuule wijsasten sanat ja pane minun oppin sydämees. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 Incline your ear and hear the words of the wise and apply your heart to my knowledge. |
KJV | 17. Bow down thine ear, and hear the words of the wise, and apply thine heart unto my knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Bøj dit Øre, og hør de vises Ord, og vend dit Hjerte til min Kundskab! |
KXII | 17. Böj din öron, och hör de visas ord, och lägg uppå hjertat mina läro. |
PR1739 | 17. Pöra omma körwa, ja kule tarkade meeste sannad, ja panne tähhele minno tundmist. |
LT | 17. Atidžiai klausykis išminčių žodžių, palenk savo širdį prie mano pažinimo. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Neige deine Ohren und höre die Worte der Weisen und nimm zu Herzen meine Lehre. |
Ostervald-Fr | 17. Prête ton oreille, et écoute les paroles des sages; applique ton cœur à ma science. |
RV'1862 | 17. Inclina tu oido, y oye las palabras de los sabios, y pon tu corazón a mi sabiduría: |
SVV1770 | 17 Neig uw oor, en hoor de woorden der wijzen, en stel uw hart tot mijn wetenschap; |
|
|
||
PL1881 | 17. Nakłoó ucha twego, a słuchaj słów mądrych, a serce twoje przyłóż ku nauce mojej; |
Karoli1908Hu | 17. Hajtsd füledet, és hallgasd a bölcseknek beszédeit; és a te elmédet figyelmeztesd az én tudományomra. |
RuSV1876 | 17 Приклони ухо твое, и слушай слова мудрых, и сердце твое обрати к моему знанию; |
БКуліш | 17. Прихили ухо твоє до слів премудрого, й оберни серце твоє до знання мого; |
|
|
||
FI33/38 | 18. Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina. |
Biblia1776 | 18. Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles. |
CPR1642 | 18. Sillä ne owat sinulle suloiset jos sinä pidät ne tykönäs: ja ne caicki owat sinun suus cautta onnelliset. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 Because it is a pleasant thing if you keep them within you, if they are established together upon your lips. |
KJV | 18. For it is a pleasant thing if thou keep them within thee; they shall withal be fitted in thy lips. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Thi det er yndigt, dersom du bevarer dem i dit Indre; de skulle alle være rede paa dine Læber. |
KXII | 18. Ty det skall väl bekomma dig, om du dem när dig behåller; och de skola tillsammans genom din mun väl lyckas. |
PR1739 | 18. Sest se on löbbus assi, kui sa neid hoiad ommas süddames, ja neid kinnitakse ühtlase so ulede peäle. |
LT | 18. Tau bus malonu laikyti juos savo širdyje, ir jie tiks tavo lūpose. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Denn es wird dir sanft tun, wo du sie wirst im Sinne behalten und sie werden miteinander durch deinen Mund wohl geraten. |
Ostervald-Fr | 18. Car il est bon que tu les gardes au-dedans de toi, et qu'elles restent présentes sur tes lèvres. |
RV'1862 | 18. Porque es cosa deleitable, si las guardares en tus entrañas; y que juntamente sean ordenadas en tus labios. |
SVV1770 | 18 Want het is liefelijk, als gij die in uw binnenste bewaart; zij zullen samen op uw lippen gepast worden. |
|
|
||
PL1881 | 18. Boć to będzie uciechą, gdy je zachowasz w sercu twojem, gdy będą społem sporządzone w wargach twoich; |
Karoli1908Hu | 18. Mert gyönyörűséges lesz, ha megtartod azokat szívedben; legyenek együtt állandók a te ajkaidon! |
RuSV1876 | 18 потому что утешительно будет, если ты будешь хранить их в сердце твоем, и они будуттакже в устах твоих. |
БКуліш | 18. Бо втїха тобі буде, коли ховати меш їх в серцї в тебе, та коли вони будуть і в устах твоїх. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua. |
Biblia1776 | 19. Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari. |
CPR1642 | 19. Että sinun toiwos olis HERrasa täyty minun sinua sencaltaisist jocapäiwä neuwoa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 That your trust may be in Jehovah, I have made them known to you this day, even to you. |
KJV | 19. That thy trust may be in the LORD, I have made known to thee this day, even to thee. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Paa det at din Tillid skal være til Herren, har jeg kundgjort det i Dag for dig, ja, for dig. |
KXII | 19. Att ditt hopp skall vara intill Herran, måste jag dig om sådant dagliga förmana. |
PR1739 | 19. Et sinno lotus woib olla Jehowa peäle, siis ollen ma sulle, ka sinnule tänna sedda teäda annud. |
LT | 19. Šiandien tave mokau, kad tu galėtum pasitikėti Viešpačiu. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Daß deine Hoffnung sei auf den HERRN, erinnere ich dich an solches heute dir zugut. |
Ostervald-Fr | 19. Je te le fais entendre aujourd'hui à toi-même, afin que ta confiance soit en l'Éternel. |
RV'1862 | 19. Para que tu confianza esté en Jehová, te las he hecho saber hoy a tí también. |
SVV1770 | 19 Opdat uw vertrouwen op den HEERE zij, maak ik u die heden bekend; gij ook maak ze bekend. |
|
|
||
PL1881 | 19. Aby było w Panu ufanie twoje; oznajmujęć to dziś, a ty tak czyó. |
Karoli1908Hu | 19. Hogy az Úrban legyen a te bizodalmad, arra tanítottalak ma téged, igen, téged. |
RuSV1876 | 19 Чтобы упование твое было на Господа, я учу тебя и сегодня, и ты помни . |
БКуліш | 19. Про те, щоб уповав на Господа, я оце й навчаю тебе, а ти міркуй собі. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa, |
Biblia1776 | 20. Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain? |
CPR1642 | 20. Engö minä ole monella tawalla kirjoittanut sinun etees neuwoin ja opettain? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 Have I not written to you excellent things of counsels and knowledge, |
KJV | 20. Have not I written to thee excellent things in counsels and knowledge, |
|
|
||
Dk1871 | 20. Har jeg ikke skrevet dig ypperlige Ting med Raad og Undervisning |
KXII | 20. Hafver jag icke margfaldeliga skrifvit dig före, med råd och läro; |
PR1739 | 20. Eks ma sulle mitte kallid asjo olle kirjotanud, mitte nouandmisse ja tundmissega? |
LT | 20. Ar aš neužrašiau tau prakilnių dalykų apie patarimus ir pažinimą, |
|
|
||
Luther1912 | 20. Habe ich dir's nicht mannigfaltig vorgeschrieben mit Rat und Lehren, |
Ostervald-Fr | 20. N'ai-je pas déjà écrit pour toi sur le conseil et sur la science, |
RV'1862 | 20. ¿No te he escrito tres veces en consejos y ciencia; |
SVV1770 | 20 Heb ik u niet heerlijke dingen geschreven van allerlei raad en wetenschap? |
|
|
||
PL1881 | 20. Izalim ci nie napisał znamienitych rzeczy z strony rad i umiejętności, |
Karoli1908Hu | 20. Nem írtam-é néked drága szép tanulságokat, tanácsokban és tudományban? |
RuSV1876 | 20 Не писал ли я тебе трижды в советах и наставлении, |
БКуліш | 20. Чи я ж бо не писав тобі нераз - подаючи ради й науки, |
|
|
||
FI33/38 | 21. opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi. |
Biblia1776 | 21. Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät. |
CPR1642 | 21. Osottaxeni sinulle wahwan totuden perustuxen wastataxes nijtä oikein jotca sinun lähettäwät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 to make you know the certainty of the words of truth, that you may carry back words of truth to those who send you? |
KJV | 21. That I might make thee know the certainty of the words of truth; that thou mightest answer the words of truth to them that send unto thee? |
|
|
||
Dk1871 | 21. for at kundgøre dig, hvad der er vist Sandheds Ord, at du kan svare dem, som sendte dig, Ord, som ere Sandhed? |
KXII | 21. På det jag skulle visa dig en vissan grund till sanningena, att du måtte kunna rätteliga svara dem som dig sända? |
PR1739 | 21. Et ma sulle piddin teäda andma öiged tössised sannad, et sa sannadega, mis selge tössi on, woiksid wastust anda neile, kes sind läkkitawad. |
LT | 21. kad pamokyčiau tave tiesos žodžių tikrumo ir tu galėtum duoti atsakymą tiems, kurie klaus tavęs? |
|
|
||
Luther1912 | 21. daß ich dir zeigte einen gewissen Grund der Wahrheit, daß du recht antworten könntest denen, die dich senden? |
Ostervald-Fr | 21. Pour t'enseigner des choses sûres, des paroles de vérité; afin que tu répondes par des paroles de vérité à ceux qui te consultent? |
RV'1862 | 21. Para hacerte saber la certidumbre de las razones verdaderas; para que respondas razones de verdad a los que enviaren a tí? |
SVV1770 | 21 Om u bekend te maken de zekerheid van de redenen der waarheid; opdat gij de redenen der waarheid antwoorden moogt dengenen, die u zenden. |
|
|
||
PL1881 | 21. Abym ci do wiadomości podał pewność powieści prawdziwych, abyś umiał odnosić słowa prawdy tym, którzy cię posłali. |
Karoli1908Hu | 21. Hogy tudtodra adjam néked az igazság beszédinek bizonyos voltát: hogy igaz beszédet vígy válaszul elküldőidnek. |
RuSV1876 | 21 чтобы научить тебя точным словам истины, дабы ты мог передавать слова истины посылающим тебя? |
БКуліш | 21. Щоб навчити тебе слів чистої правди, щоб умів переказати слова правди тим, що тебе (по неї) послали? |
|
|
||
FI33/38 | 22. Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa, |
Biblia1776 | 22. Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa. |
CPR1642 | 22. Älä ryöstä köyhä waicka hän köyhä on: ja älä solwaise waiwaista portisa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Do not rob a poor man, because he is poor, nor oppress an afflicted man in the gate. |
KJV | 22. Rob not the poor, because he is poor: neither oppress the afflicted in the gate: |
|
|
||
Dk1871 | 22. Røv ikke fra den ringe, og knus ikke den elendige for Retten. |
KXII | 22. Beröfva icke den fattiga, ändock han fattig är; och undertryck icke den elända i portenom. |
PR1739 | 22. Ärra risu sedda alwa, sepärrast et ta alw on, ja ärra röhhu mitte willetsat mahha wärrawas. |
LT | 22. Neapiplėšk beturčių dėl to, kad jie yra beturčiai, ir neskriausk nukentėjusiojo teisme, |
|
|
||
Luther1912 | 22. Beraube den Armen nicht, ob er wohl arm ist, und unterdrücke den Elenden nicht im Tor. |
Ostervald-Fr | 22. Ne pille point le pauvre, parce qu'il est pauvre, et n'opprime point l'affligé à la porte. |
RV'1862 | 22. No robes al pobre, porque es pobre: ni quebrantes en la puerta al afligido: |
SVV1770 | 22 Beroof den arme niet, omdat hij arm is; en verbrijzel den ellendige niet in de poort. |
|
|
||
PL1881 | 22. Nie odzieraj nędznego, przeto że nędzny jest; ani ubogiego w bramie uciskaj. |
Karoli1908Hu | 22. Ne rabold ki a [13†] szegényt, mert szegény ő; és meg ne rontsd a nyomorultat a kapuban; |
RuSV1876 | 22 Не будь грабителем бедного, потому что он беден, и не притесняй несчастного у ворот, |
БКуліш | 22. Не граб убогого за те, що він убогий, і не тїсни злиденного в воротах*, - |
|
|
||
FI33/38 | 23. sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen. |
Biblia1776 | 23. Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa. |
CPR1642 | 23. Sillä HERra aja heidän asians ja sorta heidän sortajans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 Because Jehovah will plead their cause and despoil of life those who despoil them. |
KJV | 23. For the LORD will plead their cause, and spoil the soul of those that spoiled them. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Thi Herren skal udføre deres Sag, og dem, som berøve dem, skal han berøve Livet. |
KXII | 23. Ty Herren skall handla deras sak, och skall förtrycka deras förtryckare. |
PR1739 | 23. Sest Jehowa selletab nende rio-asja ärra, ja wöttab nende hinge käest ärra, kes nende öigust käest ärra wötnud. |
LT | 23. nes Viešpats gins jų bylą ir išplėš sielą tų, kurie juos plėšė. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Denn der HERR wird ihre Sache führen und wird ihre Untertreter untertreten. |
Ostervald-Fr | 23. Car l'Éternel plaidera leur cause, et pillera l'âme de ceux qui les auront pillés. |
RV'1862 | 23. Porque Jehová juzgará la causa de ellos; y robará su alma a los que los robaren. |
SVV1770 | 23 Want de HEERE zal hun twistzaak twisten, en Hij zal dengenen, die hen beroven, de ziel roven. |
|
|
||
PL1881 | 23. Albowiem Pan się podejmie sprawy ich, i wydrze duszę tym, którzy im wydzierają. |
Karoli1908Hu | 23. Mert az Úr [14†] forgatja azoknak ügyét, és az ő kirablóik életét elragadja. |
RuSV1876 | 23 потому что Господь вступится в дело их и исхитит душу у грабителей их. |
БКуліш | 23. Господь бо в справі їх вступиться за ними, і вирве у грабителїв душі їх. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa, |
Biblia1776 | 24. Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä, |
CPR1642 | 24. Älä anna sinuas wihaisen miehen seuraan ja älä ole julman tykönä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 Make no friendship with a man who is given to anger and you will not go with a wrathful man, |
KJV | 24. Make no friendship with an angry man; and with a furious man thou shalt not go: |
|
|
||
Dk1871 | 24. Hold ikke Selskab med en vredagtig Mand, og kom ikke til en hidsig Mand, |
KXII | 24. Gif dig icke i sällskap med en vredsam man, och håll dig icke intill en grym man; |
PR1739 | 24. Ärra minne mitte wihhase mehhe seltsi, ja ärra käi mitte selle mehhega ümber, kel tulline wihha on: |
LT | 24. Nedraugauk su pikčiurna ir neik su ūmiu žmogumi, |
|
|
||
Luther1912 | 24. Geselle dich nicht zum Zornigen und halte dich nicht zu einem grimmigen Mann; |
Ostervald-Fr | 24. Ne sois point le compagnon de l'homme colère, et ne va point avec l'homme furieux; |
RV'1862 | 24. No te entremetas con el iracundo: ni te acompañes con el hombre enojoso. |
SVV1770 | 24 Vergezelschap u niet met een grammoedige, en ga niet om met een zeer grimmig man; |
|
|
||
PL1881 | 24. Nie bądź przyjacielem gniewliwemu, a z mężem popędliwym nie obcuj, |
Karoli1908Hu | 24. Ne tarts barátságot a haragossal, és a dühösködővel ne menj; |
RuSV1876 | 24 Не дружись с гневливым и не сообщайся с человеком вспыльчивым, |
БКуліш | 24. З гнївливим не дружись, і з сердитим не кумайсь, |
|
|
||
FI33/38 | 25. että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan. |
Biblia1776 | 25. Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa. |
CPR1642 | 25. Ettes oppis hänen teitäns ja sais sielulles pahennusta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 lest you learn this ways and get a snare for your soul. |
KJV | 25. Lest thou learn his ways, and get a snare to thy soul. |
|
|
||
Dk1871 | 25. at du ej skal lære Stier og faa en Snare for din Sjæl. |
KXII | 25. Att du tilläfventyrs icke lärer hans väg, och får dine själs förargelse. |
PR1739 | 25. Et sinna mitte temma wisid ei öppi, et sinna ei sa wörkutamisse paela omma hinge ümber. |
LT | 25. kad neišmoktum jo kelių ir nepastatytum spąstų savo sielai. |
|
|
||
Luther1912 | 25. du möchtest seinen Weg lernen und an deiner Seele Schaden nehmen. |
Ostervald-Fr | 25. De peur que tu n'apprennes ses voies, et qu'elles ne soient un piège pour ton âme. |
RV'1862 | 25. Porque no aprendas sus veredas, y tomes lazo para tu alma. |
SVV1770 | 25 Opdat gij zijn paden niet leert, en een strik over uw ziel haalt. |
|
|
||
PL1881 | 25. Byś snać nie przywykł ścieszkom jego, a nie włożył sidła na duszę swoję. |
Karoli1908Hu | 25. Hogy el ne tanuld az ő útait, és tőrt ne keress tennen magadnak. |
RuSV1876 | 25 чтобы не научиться путям его и не навлечь петли на душу твою. |
БКуліш | 25. Щоб не привик і сам їх стежками ходити та й не надїв петлї на душу свою. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista. |
Biblia1776 | 26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat; |
CPR1642 | 26. Älä ole nijden tykönä jotca heidän kättä lyöwät ja welca tacawat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 Be not one of those who strike hands, or of those who are sureties for debts. |
KJV | 26. Be not thou one of them that strike hands, or of them that are sureties for debts. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Vær ikke iblandt dem, som give Haandslag, iblandt dem, som borge for Gæld. |
KXII | 26. Var icke när dem som sina hand förpligta, och för skuld i borgan gå. |
PR1739 | 26. Ärra olle mitte nende seas, kes kät löwad, ja käemehheks lähhäwad wölgade eest. |
LT | 26. Nebūk iš tų, kurie paduoda ranką, laiduodami už svetimą skolą; |
|
|
||
Luther1912 | 26. Sei nicht bei denen, die ihre Hand verhaften und für Schuld Bürge werden; |
Ostervald-Fr | 26. Ne sois point de ceux qui frappent dans la main, ni de ceux qui cautionnent pour les dettes. |
RV'1862 | 26. No estés entre los que tocan la mano: entre los que fian por deudas. |
SVV1770 | 26 Wees niet onder degenen, die in de hand klappen, onder degenen, die voor schulden borg zijn. |
|
|
||
PL1881 | 26. Nie bywaj między tymi, którzy ręczą; ani między rękojmiami za długi; |
Karoli1908Hu | 26. Ne légy azok közt, a kik [15†] kézbe csapnak, a kik adósságért kezeskednek. |
RuSV1876 | 26 Не будь из тех, которые дают руки и поручаются за долги: |
БКуліш | 26. Так не чини, як ті що ручаться, і чужі довги беруть на себе; |
|
|
||
FI33/38 | 27. Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi! |
Biblia1776 | 27. Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois. |
CPR1642 | 27. Sillä jos ei sinulla ole wara maxa nijn wuotes otetan aldas pois. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 If you have not wherewith to pay, why should he take away your bed from under you? |
KJV | 27. If thou hast nothing to pay, why should he take away thy bed from under thee? |
|
|
||
Dk1871 | 27. Dersom du intet har at betale med, hvorfor skulde man tage din Seng bort, under dig? |
KXII | 27. Ty om du icke hafver till att betala, så tager man dina säng bort under dig. |
PR1739 | 27. Kui sinnul ei olle ärratassuda, mikspärrast peab so wodi sinno alt ärrawoetama? |
LT | 27. jei negalėsi sumokėti, kodėl iš tavęs turėtų atimti tavo guolį? |
|
|
||
Luther1912 | 27. denn wo du es nicht hast, zu bezahlen, so wird man dir dein Bett unter dir wegnehmen. |
Ostervald-Fr | 27. Si tu n'avais pas de quoi payer, voudrais-tu qu'on prît ton lit de dessous toi? |
RV'1862 | 27. Si no tuvieres para pager: ¿por qué quitarán tu cama de debajo de tí? |
SVV1770 | 27 Zo gij niet hadt om te betalen, waarom zou men uw bed van onder u wegnemen? |
|
|
||
PL1881 | 27. Bo jeźlibyś nie miał czem zapłacić, przeczżeby kto miał brać pościel twoją pod tobą? |
Karoli1908Hu | 27. Ha nincs néked miből megadnod; miért vegye el a [16†] te ágyadat te alólad? |
RuSV1876 | 27 если тебе нечем заплатить, то для чего доводить себя, чтобы взяли постель твою из-под тебя? |
БКуліш | 27. Бо, як не буде чим у тебе заплатити, то про що доводити себе до того, щоб забрали постїль твою з під тебе? |
|
|
||
FI33/38 | 28. Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet. |
Biblia1776 | 28. Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat. |
CPR1642 | 28. Älä sijrrä tacaperin endisiä rajoja jotca esiisäs tehnet owat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 Do not remove the ancient landmark, which your fathers have set. |
KJV | 28. Remove not the ancient landmark, which thy fathers have set. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Flyt ikke det gamle Landemærke, som dine Fædre have sat. |
KXII | 28. För icke tillbaka de förra råmärke, som dine fäder gjort hafva. |
PR1739 | 28. Ärra aia mitte wanna raia ülle, mis so wannemad on teinud. |
LT | 28. Nepakeisk senų žemės ribų, kurias tavo tėvai nustatė. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Verrücke nicht die vorigen Grenzen, die deine Väter gemacht haben. |
Ostervald-Fr | 28. Ne déplace point la borne ancienne que tes pères ont posée. |
RV'1862 | 28. No trespases el término antiguo que hicieron tus padres. |
SVV1770 | 28 Zet de oude palen niet terug, die uw vaderen gemaakt hebben. |
|
|
||
PL1881 | 28. Nie przenoś starej granicy, którą uczynili ojcowie twoi. |
Karoli1908Hu | 28. Ne bontsd el [17†] a régi [18†] határt, melyet csináltak a te eleid. |
RuSV1876 | 28 Не передвигай межи давней, которую провели отцы твои. |
БКуліш | 28. Не пересувай межі давнезної, що провели батьки твої. |
|
|
||
FI33/38 | 29. Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa. |
Biblia1776 | 29. Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä. |
CPR1642 | 29. Jos sinä näet nopsan miehen asiasans sen pitä seisoman Cuningan edesä ja ei nijden edes jotca ei wapat ole. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 See a man diligent in his business? He will stand before kings; he will not stand before insignificant (men). |
KJV | 29. Seest thou a man diligent in his business? he shall stand before kings; he shall not stand before mean men. |
|
|
||
Dk1871 | 29. Ser du en Mand, som er snar i sin Gerning, han skal stille sig frem for Konger, han skal ikke stille sig frem for uansete Mænd. |
KXII | 29. Ser du en man endigan i sin ärende, han skall stå för Konungenom; och skall icke stå för de oädla. |
PR1739 | 29. Nääd sa keddage, kes ommas teggemisses ussin on, se tulleb kunningatte ette seisma, ei ta pea alwa rahwa ees seisma. |
LT | 29. Ar matei stropaus žmogaus darbą? Jis stovės prieš karalių, jam nereikės stovėti prieš paprastus žmones. |
|
|
||
Luther1912 | 29. Siehst du einen Mann behend in seinem Geschäft, der wird vor den Königen stehen und wird nicht stehen vor den Unedlen. |
Ostervald-Fr | 29. As-tu vu un homme habile dans son travail? Il sera au service des rois, et non à celui de gens d'une condition obscure. |
RV'1862 | 29. ¿Has visto hombre solícito en su obra? delante de los reyes estará: no estará delante de los de baja suerte. |
SVV1770 | 29 Hebt gij een man gezien, die vaardig in zijn werk is? Hij zal voor het aangezicht der koningen gesteld worden; voor het aangezicht der ongeachte lieden zal hij niet gesteld worden. |
|
|
||
PL1881 | 29. Widziałżeś męża rątszego w sprawach swoich? Takowyć przed królami staje, a nie staje przed podłymi. |
Karoli1908Hu | 29. Láttál-é az ő dolgában szorgalmatos embert? [19†] A királyok előtt álland, nem marad meg az alsó rendűek között. |
RuSV1876 | 29 Видел ли ты человека проворного в своем деле? Он будет стоять перед царями, он не будет стоять перед простыми. |
БКуліш | 29. Бачив ти коли чоловіка зручного в справах своїх? Такий буде перед царями стояти, а не простим служити. |
|
|