SANANLASKUT
25 luku |
|
||
|
|
||
Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut (25:1 – 29:27): lauselmia elämän eri aloilta. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, Hiskian, Juudan kuninkaan, miesten kokoamia. |
Biblia1776 | 1. Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö. |
CPR1642 | 1. NÄmät owat myös Salomon sananlascut jotca Hiskian Judan Cuningan miehet owat tähän pannet tygö. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 These also are proverbs of Solomon, which the men of Hezekiah king of Judah copied out. |
KJV | 1. These are also proverbs of Solomon, which the men of Hezekiah king of Judah copied out. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Disse ere ogsaa Salomos Ordsprog, hvilke Judas Konge, Ezekias's Mænd have samlet. |
KXII | 1. Desse äro ock Salomos Ordspråk, hvilka här tillsatt hafva Hiskia män, Juda Konungs. |
PR1739 | 1. Ka needsinnatsed on Salomoni öppetusse-sannad, mis Hiskia Juda kunninga mehhed seie üllespannud. |
LT | 1. Tai taip pat Saliamono patarlės, kurias surinko Judo karaliaus Ezekijo vyrai. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Dies sind auch Sprüche Salomos, die hinzugesetzt haben die Männer Hiskias, des Königs in Juda. |
Ostervald-Fr | 1. Voici encore des proverbes de Salomon, copiés par les gens d'Ézéchias, roi de Juda. |
RV'1862 | 1. TAMBIÉN estos son proverbios de Salomón, los cuales copiaron los varones de Ezequías rey de Judá. |
SVV1770 | 1 Dit zijn ook spreuken van Salomo, die de mannen van Hizkia, den koning van Juda, uitgeschreven hebben. |
|
|
||
PL1881 | 1. Teć są przypowieści Salomonowe, które zebrali mężowie Ezechyjasza, króla Judzkiego. |
Karoli1908Hu | 1. Még ezek is Salamon példabeszédei, melyeket összeszedegettek Ezékiásnak, a Júda királyának emberei. |
RuSV1876 | 1 И это притчи Соломона, которые собрали мужи Езекии, царя Иудейского. |
БКуліш | 1. І се теж приповістки Соломонові, що їх позбірали вчені мужі Езекії, царя Юдейського: |
|
|
||
FI33/38 | 2. Jumalan kunnia on salata asia, ja kuningasten kunnia on tutkia asia. |
Biblia1776 | 2. Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa. |
CPR1642 | 2. Se on Jumalan cunnia salata asiata: mutta Cuningan cunnia tutkia asiata. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 It is the glory of God to conceal a thing, but the glory of kings is to search out a matter. |
KJV | 2. It is the glory of God to conceal a thing: but the honour of kings is to search out a matter. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Det er Guds Ære at skjule en Ting, men det er Kongers Ære at ransage en Ting. |
KXII | 2. Det är Guds ära ena sak fördölja; men Konungars ära är ena sak utransaka. |
PR1739 | 2. Jummala au on, ühhe asja sallaja piddama; agga kunningatte au on, ühhe asja järrele kulama. |
LT | 2. Dievo šlovėnuslėpti dalyką, karaliaus garbėištirti dalyką. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Es ist Gottes Ehre, eine Sache verbergen; aber der Könige Ehre ist's, eine Sache zu erforschen. |
Ostervald-Fr | 2. La gloire de Dieu est de cacher les choses; mais la gloire des rois est de sonder les affaires. |
RV'1862 | 2. Honra de Dios es encubrir la palabra; y honra del rey es escudriñar la palabra. |
SVV1770 | 2 Het is Gods eer een zaak te verbergen; maar de eer der koningen een zaak te doorgronden. |
|
|
||
PL1881 | 2. Sława to Boża, taić sprawę; ale sława królów, wywiadywać się rzeczy. |
Karoli1908Hu | 2. Az Istennek tisztességére van a dolgot [1†] eltitkolni; a királyoknak pedig tisztességére van a dolgot kikutatni. |
RuSV1876 | 2 Слава Божия – облекать тайною дело, а слава царей – исследывать дело. |
БКуліш | 2. Господня слава в тому, щоб справи в тайнї скривати, а честь царів - розвідувати дїло. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Taivaan korkeus ja maan syvyys ja kuningasten sydän on tutkimaton. |
Biblia1776 | 3. Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin. |
CPR1642 | 3. Taiwas on corkia ja maa sywä waan Cuningan sydän on tutkimatoin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 As the heavens for height and the earth for depth, so the heart of kings is unsearchable. |
KJV | 3. The heaven for height, and the earth for depth, and the heart of kings is unsearchable. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Himmelen i Højhed og Jorden i Dybde og Kongers Hjerte ere uransagelige. |
KXII | 3. Himmelen är hög, och jorden djup; men Konungars hjerta är oransakeligit. |
PR1739 | 3. Kui taewas körgusse polest, ja Ma süggawusse polest; nenda ei woi kunningatte süddant ärramoista. |
LT | 3. Kaip dangaus aukštybės ir žemės gilybės, taip neištiriama karaliaus širdis. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Der Himmel ist hoch und die Erde tief; aber der Könige Herz ist unerforschlich. |
Ostervald-Fr | 3. Il n'y a pas moyen de sonder les cieux, à cause de leur hauteur, ni la terre, à cause de sa profondeur, ni le cœur des rois. |
RV'1862 | 3. Para la altura de los cielos, y para la profundidad de la tierra, y para el corazón de los reyes, no hay investigación. |
SVV1770 | 3 Aan de hoogte des hemels, en aan de diepte der aarde, en aan het hart der koningen is geen doorgronding. |
|
|
||
PL1881 | 3. Wysokość niebios, i głębokość ziemi, i serce królów nie są doścignione. |
Karoli1908Hu | 3. Az ég magasságra, a föld mélységre, és a királyoknak szíve kikutathatatlan. |
RuSV1876 | 3 Как небо в высоте и земля в глубине, так сердце царей – неисследимо. |
БКуліш | 3. Як неба висота й землї глибина, так серце у царів - невідоме. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Kun hopeasta poistetaan kuona, kuontuu kultasepältä astia. |
Biblia1776 | 4. Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia. |
CPR1642 | 4. Raisca otetan pois nijn sijtä tule puhdas astia. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 Take away the dross from the silver and there comes forth a vessel for the refiner. |
KJV | 4. Take away the dross from the silver, and there shall come forth a vessel for the finer. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Man borttog Slaggerne fra Sølvet, saa fik Guldsmeden et Kar ud deraf; |
KXII | 4. Man kastar bort slagget ifrå silfret, så varder der ett rent käril utaf. |
PR1739 | 4. Sada sitta höbbedast ärra, siis tulleb sest riist kullaseppale. |
LT | 4. Pašalink priemaišas iš sidabro, ir sidabrakalys padarys iš jo indą. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Man tue den Schaum vom Silber, so wird ein reines Gefäß daraus. |
Ostervald-Fr | 4. Ote de l'argent les scories, et il en sortira un vase pour le fondeur. |
RV'1862 | 4. Quita las escorias de la plata, y saldrá vaso al fundidor. |
SVV1770 | 4 Doe het schuim van het zilver weg, en er zal een vat voor den smelter uitkomen; |
|
|
||
PL1881 | 4. Odejm zużelicę od srebra, a wynijdzie odlewającemu naczynie kosztowne. |
Karoli1908Hu | 4. Távolítsd el az ezüstből a salakot, és abból edény lesz az ötvösnek: |
RuSV1876 | 4 Отдели примесь от серебра, и выйдет у серебряника сосуд: |
БКуліш | 4. Віддїли жужелицю від срібла, а вийде у срібленника (чистий) посуд: |
|
|
||
FI33/38 | 5. Kun jumalaton poistetaan kuninkaan luota, vahvistuu hänen valtaistuimensa vanhurskaudessa. |
Biblia1776 | 5. Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan. |
CPR1642 | 5. Jos jumalatoin meno otetan Cuningalda pois nijn hänen istumens wanhurscaudella wahwistetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Take away the wicked from before the king and his throne will be established in righteousness. |
KJV | 5. Take away the wicked from before the king, and his throne shall be established in righteousness. |
|
|
||
Dk1871 | 5. man borttage den ugudelige, som er for Kongens Ansigt, saa skal hans Trone befæstes ved Retfærdighed. |
KXII | 5. Man kastar ett ogudaktigt väsende bort ifrå Konungenom, så varder hans säte med rättfärdighet befäst. |
PR1739 | 5. Ja sada öäla innimesse kunninga eest ärra, siis kinnitakse temma aujärg öigusse läbbi. |
LT | 5. Pašalink nedorėlį iš karaliaus akivaizdos, ir jo sostas įsitvirtins teisingume. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Man tue den Gottlosen hinweg vor dem König, so wird sein Thron mit Gerechtigkeit befestigt. |
Ostervald-Fr | 5. Ote le méchant de devant le roi, et son trône sera affermi par la justice. |
RV'1862 | 5. Aparta al impío de la presencia del rey, y su trono se afirmará en justicia. |
SVV1770 | 5 Doe den goddelozen weg van het aangezicht des konings, en zijn troon zal door gerechtigheid bevestigd worden. |
|
|
||
PL1881 | 5. Odejm niezbożnika od oblicza królewskiego, a umocni się w sprawiedliwości stolica jego. |
Karoli1908Hu | 5. Távolítsd el [2†] a bűnöst a király elől, és megerősíttetik igazsággal az ő széke. |
RuSV1876 | 5 удали неправедного от царя, и престол его утвердится правдою. |
БКуліш | 5. Віддали од царя неправедника, а правдою престол його стояти буде. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Älä tavoittele kunniaa kuninkaan edessä äläkä asetu isoisten sijalle. |
Biblia1776 | 6. Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle. |
CPR1642 | 6. Älä coreile Cuningan nähden ja älä astu suurten sialle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Do not put yourself forward in the presence of the king and stand not in the place of great men. |
KJV | 6. Put not forth thyself in the presence of the king, and stand not in the place of great men: |
|
|
||
Dk1871 | 6. Bram ikke for Kongens Ansigt, og stil dig ikke paa de mægtiges Sted! |
KXII | 6. Pråla icke för Konungenom, och träd icke fram der de store stå. |
PR1739 | 6. Ärra te issiennesele mitte au kunninga ees, ja ärra minne seisma suurte paika. |
LT | 6. Nesiaukštink karaliaus akivaizdoje, nestok didžiūnų vieton. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Prange nicht vor dem König und tritt nicht an den Ort der Großen. |
Ostervald-Fr | 6. Ne fais point le magnifique devant le roi, et ne te mets point au rang des grands. |
RV'1862 | 6. No te alabes delante del rey; ni estés en el lugar de los grandes: |
SVV1770 | 6 Praal niet voor het aangezicht des konings, en sta niet in de plaats der groten; |
|
|
||
PL1881 | 6. Nie udawaj się za zacnego przed królem, a na miejscu wielmożnych nie stawaj; |
Karoli1908Hu | 6. Ne dicsekedjél a király előtt, és a nagyok helyére ne állj; |
RuSV1876 | 6 Не величайся пред лицем царя, и на месте великихне становись; |
БКуліш | 6. Не величайсь перед царем і на місцї для князїв не становись; |
|
|
||
FI33/38 | 7. Sillä parempi on, jos sinulle sanotaan: Käy tänne ylös, kuin että sinut alennetaan ylhäisen edessä, jonka silmäsi olivat nähneet. |
Biblia1776 | 7. Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät. |
CPR1642 | 7. Sillä se on sinulle parembi cosca sinulle sanotan: mene ylemmä cuins Förstin edes aletaisin jota sinun silmäs näkisit. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 Because it is better that it is said to you, Come up here, than that you should be put lower in the presence of the prince, whom your eyes have seen. |
KJV | 7. For better it is that it be said unto thee, Come up hither; than that thou shouldest be put lower in the presence of the prince whom thine eyes have seen. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Thi det er bedre, at man siger til dig: Stig her op! end at man skal sætte dig ned for en Fyrstes Ansigt, som dine Øjne have set. |
KXII | 7. Ty det är dig bättre, när man till dig säger: Gack hitupp; än att du skulle för Förstanom förnedrad varda, det din ögon se måste. |
PR1739 | 7. Sest se on parrem, et sulle ööldakse: Astu tenna ülles! kui et sind ühhe üllema silma ees allandakse, kedda so silmad tahtsid nähha. |
LT | 7. Geriau būti pakviestam į garbingesnę vietą, negu būti pažemintam akivaizdoje kunigaikščio, kurį matei savo akimis. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Denn es ist dir besser, daß man zu dir sage: Tritt hier herauf! als daß du vor dem Fürsten erniedrigt wirst, daß es deine Augen sehen müssen. |
Ostervald-Fr | 7. Car il vaut mieux qu'on te dise: Monte ici, que si l'on t'abaissait devant le prince que tes yeux auront vu. |
RV'1862 | 7. Porque mejor es que se te diga: Sube acá: que no, que seas abajado delante del príncipe, que miraron tus ojos. |
SVV1770 | 7 Want het is beter, dat men tot u zegge: Kom hier bovenaan, dan dat men u vernedere voor het aangezicht eens prinsen, dien uw ogen gezien hebben. |
|
|
||
PL1881 | 7. Bo lepiej jest, iż ci rzeką: Postąp sam: a niżeliby cię zniżyć miano przed księciem; co widują oczy twoje. |
Karoli1908Hu | 7. Mert jobb, ha azt mondják [3†] néked: jer ide fel; hogynem mint levettetned néked a tisztességes előtt, a kit láttak a te szemeid. |
RuSV1876 | 7 потому что лучше, когда скажут тебе: „пойди сюда повыше", нежели когда понизят тебя пред знатным, которого видели глаза твои. |
БКуліш | 7. Бо красше, коли тобі скажуть: "Ходи сюди висше", анїж би тебе понижено перед значним, що його вбачали очі твої. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Älä ole kärkäs käräjöimään; muutoin sinulla ei lopulta ole, mitä tehdä, kun vastapuolesi on saattanut sinut häpeään. |
Biblia1776 | 8. Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet? |
CPR1642 | 8. Älä ole picainen rijtelemän: sillä mitäs sijtte teet coscas lähimmäises häwäisnyt olet? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 Do not go forth hastily to strive. What will you do in the end of it when your neighbor has put you to shame? |
KJV | 8. Go not forth hastily to strive, lest thou know not what to do in the end thereof, when thy neighbour hath put thee to shame. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Gak ikke hastelig ud for at trætte, at du ikke skal begaa noget som helst paa det sidste, naar din Næste har beskæmmet dig. |
KXII | 8. Var icke hastig till att träta: ty hvad vill du sedan göra, när din nästa dig skämt hafver? |
PR1739 | 8. Ärra minne mitte ruttuste wälja rio-asja pärrast, et sa wahhest ei wötta middagi wimaks tehha, kui so liggimenne sulle saab häbbi teinud. |
LT | 8. Neik skubotai į teismą, nes nežinosi, ką daryti, kai tavo artimas sugėdins tave. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Fahre nicht bald heraus, zu zanken; denn was willst du hernach machen, wenn dich dein Nächster beschämt hat? |
Ostervald-Fr | 8. Ne te hâte pas de sortir pour plaider, de peur qu'à la fin tu ne saches que faire, après que ton prochain t'aura rendu confus. |
RV'1862 | 8. No salgas a pleito presto; porque después al fin no sepas que hacer, avergonzado de tu prójimo. |
SVV1770 | 8 Vaar niet haastelijk voort om te twisten, opdat gij misschien in het laatste daarvan niet wat doet, als uw naaste u zou mogen beschaamd hebben. |
|
|
||
PL1881 | 8. Nie pokwapiaj się do swaru, byś snać na ostatek nie wiedział, co masz czynić, gdyby cię zawstydził bliźni twój. |
Karoli1908Hu | 8. Ne indulj fel a versengésre hirtelen, hogy azt ne kelljen kérdened, mit cselekedjél az után, mikor gyalázattal illet téged a te felebarátod. |
RuSV1876 | 8 Не вступай поспешно в тяжбу: иначе что будешь делать при окончании, когда соперник твой осрамит тебя? |
БКуліш | 8. Судитись не хапайсь, бо що робити будеш, як вкінцї супротивник твій засоромить тебе? |
|
|
||
FI33/38 | 9. Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta toisen salaisuutta älä ilmaise. |
Biblia1776 | 9. Toimita asias lähimmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta, |
CPR1642 | 9. Toimita asias lähimmäises cansa ja älä ilmoita toisen salaisutta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 Debate your case with your neighbor himself and disclose not the secret of another, |
KJV | 9. Debate thy cause with thy neighbour himself; and discover not a secret to another: |
|
|
||
Dk1871 | 9. Før din Sag imod din Næste; men aabenbar ikke en andens Hemmelighed, |
KXII | 9. Handla dina sak med din nästa, och uppenbara icke ens annars hemlighet; |
PR1739 | 9. Selleta om̃a rio-asja om̃a liggimessega ärra; ja ärra ilmuta mitte ühhe teise sallaja nou. |
LT | 9. Išspręskite savo ginčą su artimu tarpusavyje ir neatskleiskite paslapčių svetimiesiems, |
|
|
||
Luther1912 | 9. Führe deine Sache mit deinem Nächsten, und offenbare nicht eines andern Heimlichkeit, |
Ostervald-Fr | 9. Plaide ta cause contre ton prochain; mais ne révèle point le secret d'un autre; |
RV'1862 | 9. Trata tu causa con tu compañero; y no descubras el secreto a otro: |
SVV1770 | 9 Twist uw twistzaak met uw naaste; maar openbaar het heimelijke van een ander niet; |
|
|
||
PL1881 | 9. Prowadź do koóca sprawę swoję z przyjacielem twoim, a tajemnicy drugiego nie objawiaj; |
Karoli1908Hu | 9. A te ügyedet végezd el felebarátoddal; de másnak titkát meg ne jelentsd; |
RuSV1876 | 9 Веди тяжбу с соперником твоим, но тайны другого не открывай, |
БКуліш | 9. Судися з противником твоїм, але тайни його не зраджуй, |
|
|
||
FI33/38 | 10. Muutoin sinua häpäisee, kuka sen kuuleekin, eikä huono huuto sinusta lakkaa. |
Biblia1776 | 10. Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa. |
CPR1642 | 10. Ettei se joca cuule sinua häijyst puhuttelis ja ettei sinun paha sanomas palaja. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 lest he who hears it revile you and your evil report not turn back. |
KJV | 10. Lest he that heareth it put thee to shame, and thine infamy turn not away. |
|
|
||
Dk1871 | 10. paa det den, som det hører, ikke skal forhaane dig, og dit onde Rygte ikke vige fra dig. |
KXII | 10. På det att den det hörer icke skall tala dig illa till, och ditt onda rykte icke återvänder. |
PR1739 | 10. Et se, kes kuleb, sind ei laima, ja pahha könne sinnust taggasi ei sa. |
LT | 10. kad kas išgirdęs nesugėdintų tavęs ir tavo garbė nenukentėtų. |
|
|
||
Luther1912 | 10. auf daß nicht übel von dir spreche, der es hört, und dein böses Gerücht nimmer ablasse. |
Ostervald-Fr | 10. De peur qu'en l'apprenant, il ne te le reproche, et que tu n'en reçoives un blâme qui ne s'efface point. |
RV'1862 | 10. Porque no te deshonre el que lo oyere, y tu infamia no pueda volver atrás. |
SVV1770 | 10 Opdat degene, die het hoort, u niet smade; want uw kwaad gerucht zou niet afgekeerd worden. |
|
|
||
PL1881 | 10. By cię snać nie zelżył ten, co cię słucha, a niesława twoja zostałaby na tobie. |
Karoli1908Hu | 10. Hogy ne gyalázzon téged, a ki hallja; és a te gyalázatod el ne távozzék. |
RuSV1876 | 10 дабы не укорил тебя услышавший это, и тогда бесчестие твое не отойдет от тебя. |
БКуліш | 10. Щоб хто не насьміявсь із тебе, се почувши, а тодї неслава твоя все буде на тобі. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa. |
Biblia1776 | 11. Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa. |
CPR1642 | 11. Sana aicanans puhuttu on nijncuin cullainen omena hopiamaljasa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 A timely word spoken is apples of gold in a lattice-work of silver. |
KJV | 11. A word fitly spoken is like apples of gold in pictures of silver. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Som Guldæbler i Sølvskøler af udgravet Arbejde er det Ord, som tales i rette Tid. |
KXII | 11. Ett ord i sinom tid taladt är såsom ett gyldene äple uti silfskålom. |
PR1739 | 11. Se sanna, mis öigel aial räkitakse, on kui kuld-ounad höbbe-kuiudega. |
LT | 11. Laiku pasakytas tinkamas žodis yra kaip aukso obuolys sidabro įdėkle. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Ein Wort geredet zu seiner Zeit, ist wie goldene Äpfel auf silbernen Schalen. |
Ostervald-Fr | 11. Une parole dite à propos est comme des pommes d'or dans des paniers d'argent. |
RV'1862 | 11. Manzanas de oro con figuras de plata es la palabra dicha como conviene. |
SVV1770 | 11 Een rede, op zijn pas gesproken, is als gouden appelen in zilveren gebeelde schalen. |
|
|
||
PL1881 | 11. Jakie jest jabłko złote z wyrzezaniem srebrnem, takieć jest słowo do rzeczy powiedziane. |
Karoli1908Hu | 11. Mint az arany alma ezüst tányéron: olyan a helyén mondott ige! |
RuSV1876 | 11 Золотые яблоки в серебряных прозрачных сосудах – слово, сказанное прилично. |
БКуліш | 11. Як золоті яблочка на прозорій срібній тарілцї, так слово, сказане до ладу. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Kultainen korvarengas ja hienokultainen kaulakoru ovat viisas neuvoja ynnä kuuleva korva. |
Biblia1776 | 12. Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta. |
CPR1642 | 12. Joca wijsasta rangaise ja hän händä cuule se on nijncuin cullainen corwarengas ja cuin cullainen caulan caunistus parhasta cullasta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 An earring of gold and an ornament of fine gold, (so) is reproving a wise (one) upon an obedient ear. |
KJV | 12. As an earring of gold, and an ornament of fine gold, so is a wise reprover upon an obedient ear. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Som et gyldent Smykke og en kostelig Prydelse vil den, som irettessætter viselig, være det for Øre, som hører efter. |
KXII | 12. Den som en visan straffar, och han lyder honom, det är såsom en gyldene örnaring, och ett gyldene halsband. |
PR1739 | 12. Tark nomia on selle körwale, kes wöttab kuulda, kui kuld-körwa-röngas, ja kui kallis ehte keigekallimast kullast. |
LT | 12. Išmintingas įspėjimas paklusniai ausiai yra kaip aukso žiedas ar auksinis papuošalas. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Wer einem Weisen gehorcht, der ihn straft, das ist wie ein goldenes Stirnband und goldenes Halsband. |
Ostervald-Fr | 12. Quand on reprend le sage qui a l'oreille docile, c'est comme une bague d'or, ou comme un joyau d'or fin. |
RV'1862 | 12. Zarcillo de oro, y joyel de oro fino es el que reprende al sabio, que tiene orejas que oyen. |
SVV1770 | 12 Een wijs bestraffer bij een horend oor, is een gouden oorsiersel, en een halssieraad van het fijnste goud. |
|
|
||
PL1881 | 12. Ten, który mądrze napomina, jest u tego, co słucha, jako nausznica złota, i klejnot z szczerego złota. |
Karoli1908Hu | 12. Mint az arany függő és színarany ékesség: olyan a bölcs intő a szófogadó fülnél. |
RuSV1876 | 12 Золотая серьга и украшение из чистого золота – мудрый обличитель для внимательного уха. |
БКуліш | 12. Як перстень золотий, й дорога прикраса, так мудрий докірник уважному уху. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Kuin lumen viileys elonaikana on luotettava lähetti lähettäjälleen: herransa sielun hän virvoittaa. |
Biblia1776 | 13. Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun. |
CPR1642 | 13. Nijncuin lumen kylmä elon aicana nijn on uscollinen lähetyssana hänelle joca sen lähettänyt on: ja wirgotta hänen Herrans sielun. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 As the cold of snow in the time of harvest, is a faithful messenger to those who send him, for he refreshes the soul of his masters. |
KJV | 13. As the cold of snow in the time of harvest, so is a faithful messenger to them that send him: for he refresheth the soul of his masters. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Som Sneens Kølighed paa en Høstdag er et trofast Bud for dem, som sende ham, og han vederkvæger sin Herrers Sjæl. |
KXII | 13. Lika som snököld i andstiden, så är ett troget bådskap honom, som det sändt hafver, och vederqvicker sins herras själ. |
PR1739 | 13. Nenda kui hoitud lummi leikusse aial, nenda on ustaw Käsk neile, kes tedda läkkitawad, ja jahhutab omma issanda hinge. |
LT | 13. Ištikimas pasiuntinys yra kaip sniego šaltumas pjūties metu, jis atgaivina šeimininko širdį. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Wie die Kühle des Schnees zur Zeit der Ernte, so ist ein treuer Bote dem, der ihn gesandt hat, und labt seines Herrn Seele. |
Ostervald-Fr | 13. L'ambassadeur fidèle est à ceux qui l'envoient, comme la fraîcheur de la neige au temps de la moisson, et il restaure l'âme de son maître. |
RV'1862 | 13. Como frio de nieve en tiempo de la segada, así es el mensajero fiel a los que le envían: que al alma de su señor da refrigerio. |
SVV1770 | 13 Een trouw gezant is dengenen, die hem zenden, als de koude der sneeuw ten dage des oogstes; want hij verkwikt zijns heren ziel. |
|
|
||
PL1881 | 13. Jako zimno śnieżne czasu żniwa: tak poseł wierny tym, którzy go posyłają; bo dusze panów swych ochładza. |
Karoli1908Hu | 13. Mint a havas hideg az aratásnak idején: olyan a hív [4†] követ azoknak, a kik őt elbocsátják; mert az ő urainak lelkét megvidámítja. |
RuSV1876 | 13 Что прохлада от снега во время жатвы, то верный посол для посылающего его: он доставляет душе господина своего отраду. |
БКуліш | 13. Чим у жнива снїжна прохолода, тим є вірний посланець тому, хто його послав; він приносить відраду душі свого пана. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta tuo, on mies, joka kerskuu lahjoilla, joita ei anna. |
Biblia1776 | 14. Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta. |
CPR1642 | 14. Joca paljo puhu ja wähän pitä hän on nijncuin tuuli ja pilwi ilman sateta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 Clouds and wind without rain, is he who boasts himself of his gifts falsely. |
KJV | 14. Whoso boasteth himself of a false gift is like clouds and wind without rain. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Som raage og Vejr uden Regn er den Mand, som praler med at ville give, men skuffer. |
KXII | 14. Den der mycket talar, och håller intet, är såsom ett moln och väder utan regn. |
PR1739 | 14. Se mees, kes kiitleb andist, kus ei olle tagga ühtegi, se on kui pilwed ja tuul, kus ei olle wihma jures. |
LT | 14. Kas giriasi tuo, ko nepadarė, yra kaip debesys ir vėjai be lietaus. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wer viel verspricht und hält nicht, der ist wie Wolken und Wind ohne Regen. |
Ostervald-Fr | 14. Celui qui se vante faussement de sa libéralité, est comme les nuées et le vent sans pluie. |
RV'1862 | 14. Como cuando hay nubes y vientos, y la lluvia no viene, así es el hombre que se jacta de vana liberalidad. |
SVV1770 | 14 Een man, die zichzelven beroemt over een valse gift, is als wolken en wind, waar geen regen bij is. |
|
|
||
PL1881 | 14. Człowiek, który się chlubi darem zmyślonym, jest jako wiatr i obłoki bez deszczu. |
Karoli1908Hu | 14. Mint a felhő és szél, melyekben nincs eső: olyan a férfiú, a ki kérkedik hamis ajándékkal. |
RuSV1876 | 14 Что тучи и ветры без дождя, то человек, хвастающий ложными подарками. |
БКуліш | 14. Як хмари й вітри без дощу, так чоловік, що голосно говорить про дарунки, яких не дає. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas, ja leppeä kieli murskaa luut. |
Biblia1776 | 15. Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden. |
CPR1642 | 15. Kärsimisellä Försti lepytetän ja siwiä kieli pehmittä cowuden. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 A ruler is persuaded by long-suffering and a soft tongue breaks the bone. |
KJV | 15. By long forbearing is a prince persuaded, and a soft tongue breaketh the bone. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Ved Langmodighed overtales en Fyrste, og en blød Tunge sønderbryder Ben. |
KXII | 15. Genom tålamod varder en Förste blidkad, och en len tunga stillar hårdhetena. |
PR1739 | 15. Pitka melega woib würsti melitada, ja pehme keel murrab luid katki. |
LT | 15. Kantrumu galima įtikinti kunigaikštį; švelnus liežuvis sulaužo kaulus. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Durch Geduld wird ein Fürst versöhnt, und eine linde Zunge bricht die Härtigkeit. |
Ostervald-Fr | 15. Le prince est fléchi par la patience, et la langue douce brise les os. |
RV'1862 | 15. Con luenga paciencia se aplaca el príncipe; y la lengua blanda quebranta los huesos. |
SVV1770 | 15 Een overste wordt door lankmoedigheid overreed; en een zachte tong breekt het gebeente. |
|
|
||
PL1881 | 15. Książę cierpliwością bywa zmiękczony, a język łagodny kości łamie. |
Karoli1908Hu | 15. Tűrés által engeszteltetik meg a fejedelem, és a szelíd beszéd [5†] megtöri a csontot. |
RuSV1876 | 15 Кротостью склоняется к милости вельможа, и мягкий язык переламывает кость. |
БКуліш | 15. Лагідність прихиляє ласку вельможних, і мягкий язик ломить тверду кістку. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Jos hunajata löydät, syö kohtuudella, ettet kyllästyisi siihen ja sitä oksentaisi. |
Biblia1776 | 16. Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen. |
CPR1642 | 16. Jos sinä löydät hunajata nijn syö tarpexes: ettes ylönpaldisest tulis rawituxi ja oxennais sitä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 Have you found honey? Eat as much as is sufficient for you, lest you are filled with it and vomit it. |
KJV | 16. Hast thou found honey? eat so much as is sufficient for thee, lest thou be filled therewith, and vomit it. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Har du fundet Honning, saa spis til din Nødtørft, at du ej skal mættes af den og udspy den. |
KXII | 16. Finner du hannog, så ät så mycket som behöfves af honom, att du icke för mätt varder, och spyr det ut. |
PR1739 | 16. Olled sa met leidnud, siis sö omma tarwidusseks; et sinna sedda liaks ei sa, ja pead sedda wäljaoksendama. |
LT | 16. Radęs medaus, valgyk, kiek nori, tik nepersivalgyk, kad nereikėtų išvemti. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Findest du Honig, so iß davon, so viel dir genug ist, daß du nicht zu satt wirst und speiest ihn aus. |
Ostervald-Fr | 16. Quand tu auras trouvé du miel, manges-en, mais pas plus qu'il ne t'en faut; de peur qu'en en prenant avec excès, tu ne le rejettes. |
RV'1862 | 16. ¿Hallaste la miel? come lo que te basta; porque no te hartes de ella, y la revieses. |
SVV1770 | 16 Hebt gij honig gevonden, eet dat u genoeg is; opdat gij misschien daarvan niet zat wordt, en dien uitspuwt. |
|
|
||
PL1881 | 16. Znajdzieszli miód, jedzże, ileć potrzeba, by snać objadłszy się go nie zwrócił. |
Karoli1908Hu | 16. Ha mézet találsz, egyél a mennyi elég néked; de sokat ne egyél, [6†] hogy ki ne hányd azt. |
RuSV1876 | 16 Нашел ты мед, – ешь, сколько тебе потребно, чтобы не пресытитьсяим и не изблевать его. |
БКуліш | 16. Коли знайшов ти мед, так їж до схочу, та гляди, щоб з переситу не довелось, його вернути. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Astu jalallasi harvoin lähimmäisesi kotiin, ettei hän sinuun kyllästyisi ja alkaisi sinua vihata. |
Biblia1776 | 17. Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua. |
CPR1642 | 17. Wedä jalcas tacaperin lähimmäises huonesta ettei hän suuttuis ja wihastuis sinulle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 Let your foot be seldom in your neighbor's house, lest he is weary of you and hate you. |
KJV | 17. Withdraw thy foot from thy neighbour's house; lest he be weary of thee, and so hate thee. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Lad din Fod sjælden komme i din Vens Hus, at han ej skal blive ked af dig og hade dig. |
KXII | 17. Drag din fot tillbaka ifrå dins nästas hus; han måste ledas vid dig, och varda dig vred. |
PR1739 | 17. Olgo so jalg kallis so söbra kotta minnemast, et ta sinnoga ärra ei tüddine, ja sind ei wotta wihkada. |
LT | 17. Nesilankyk per dažnai pas savo artimą, kad nenusibostum ir jis nepradėtų tavęs nekęsti. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Entzieh deinen Fuß vom Hause deines Nächsten; er möchte dein überdrüssig und dir gram werden. |
Ostervald-Fr | 17. De même, mets rarement le pied dans la maison de ton prochain, de peur qu'il ne soit rassasié de toi et qu'il ne te haïsse. |
RV'1862 | 17. Detén tu pié de la casa de tu prójimo; porque harto de tí, no te aborrezca. |
SVV1770 | 17 Spaar uw voet van het huis uws naasten, opdat hij niet zat van u worde, en u hate. |
|
|
||
PL1881 | 17. Powściągnij nogę twoję od domu bliźniego twego, by snać będąc ciebie syt, nie miał cię w nienawiści. |
Karoli1908Hu | 17. Ritkán tedd lábadat a te felebarátodnak házába; hogy be ne teljesedjék te veled, és meg ne gyűlöljön téged. |
RuSV1876 | 17 Не учащай входить в дом друга твоего, чтобы он ненаскучил тобою и не возненавидел тебя. |
БКуліш | 17. Не вельми то вчащай до дому твого друга, а то переситиш його й станеш ненавистним. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Nuija ja miekka ja terävä nuoli on mies, joka väärin todistaa lähimmäistänsä vastaan. |
Biblia1776 | 18. Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli. |
CPR1642 | 18. Joca wäärä todistusta puhu lähimmäistäns wastan hän on keihäs miecka ja teräwä nuoli. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 A man who bears false witness against his neighbor is a maul and a sword and a sharp arrow. |
KJV | 18. A man that beareth false witness against his neighbour is a maul, and a sword, and a sharp arrow. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Som en Hammer og et Sværd og en hvas Pil er den Mand, som siger falsk Vidnesbyrd imod sin Næste. |
KXII | 18. Den som emot sin nästa falskt vittnesbörd talar, han är ett spjut, svärd och skarp pil. |
PR1739 | 18. Se mees, kes omma liggimesse wasto kui walle tunnistusmees rägib, se on kui hamer ja moök, ja terraw nool. |
LT | 18. Žmogus, kuris neteisingai liudija prieš savo artimą, yra kaip ietis, kardas ar aštri strėlė. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Wer wider seinen Nächsten falsch Zeugnis redet, der ist ein Spieß, Schwert und scharfer Pfeil. |
Ostervald-Fr | 18. L'homme qui porte un faux témoignage contre son prochain, est comme un marteau, une épée, et une flèche aiguë. |
RV'1862 | 18. Martillo, y espada, y saeta aguda es el hombre que habla contra su prójimo falso testimonio. |
SVV1770 | 18 Een man, tegen zijn naaste een valse getuigenis sprekende, is een hamer, en zwaard, en scherpe pijl. |
|
|
||
PL1881 | 18. Każdy, kto mówi fałszywe świadectwo przeciw bliźniemu swemu, jest jako młot, i miecz, i strzała ostra. |
Karoli1908Hu | 18. Pőröly [7†] és kard és éles nyíl az olyan ember, a ki hamis bizonyságot szól felebarátja ellen. |
RuSV1876 | 18 Что молот и меч и острая стрела, то человек, произносящий ложное свидетельство против ближнего своего. |
БКуліш | 18. Що молот і меч та гострая стріла, те чоловік, що ложно сьвідчить на ближнього свого. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Kuin mureneva hammas ja horjuva jalka on uskottoman turva ahdingon päivänä. |
Biblia1776 | 19. Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka. |
CPR1642 | 19. Pilckajan toiwo hädän aicana on nijncuin mädännyt hammas: ja wilpistelewäinen jalca. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 Confidence in an unfaithful man in time of trouble is a broken tooth and a foot out of joint. |
KJV | 19. Confidence in an unfaithful man in time of trouble is like a broken tooth, and a foot out of joint. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Som en skør Tand og en Fod, der snubler, er Tillid til den troløse paa Nødens Dag. |
KXII | 19. Föraktarens hopp i nödenes tid är såsom en rutten tand, och en oviss fot. |
PR1739 | 19. Lotus selle peäle, kes pettust teeb ahhastusse aial, on kui katkend hammas, ja kui jalg, mis liugub. |
LT | 19. Kaip sugedęs dantis ar išnirusi koja, taip pasitikėjimas neištikimu žmogumi nelaimės dieną. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Die Hoffnung auf einen Treulosen zur Zeit der Not ist wie ein fauler Zahn und gleitender Fuß. |
Ostervald-Fr | 19. La confiance en un perfide au jour de la détresse, est une dent qui se rompt, et un pied qui glisse. |
RV'1862 | 19. Diente quebrado, y pié resbalador es la confianza del prevaricador en el tiempo de la angustia. |
SVV1770 | 19 Het vertrouwen op een trouweloze, ten dage der benauwdheid, is als een gebroken tand en verstuikte voet. |
|
|
||
PL1881 | 19. Ufność w człowieku przewrotnym jest w dzieó ucisku jako ząb wyłamany i noga wywiniona. |
Karoli1908Hu | 19. Mint a romlott fog és kimarjult láb: olyan a hitetlennek bizodalma a nyomorúság idején. |
RuSV1876 | 19 Что сломанный зуб и расслабленная нога, то надежда на ненадежного человекав день бедствия. |
БКуліш | 19. Що зуб спорохнїлий та нога болюча, те саме надїя на невірного в день нужди. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Kuin se, joka riisuu vaatteet pakkaspäivänä, kuin etikka lipeän sekaan, on se, joka laulaa lauluja murheelliselle sydämelle. |
Biblia1776 | 20. Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä. |
CPR1642 | 20. Joca murhellisen sydämen edes wirsiä weisa hän on nijncuin rewäisty waate talwella ja eticka pleicun päällä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 As he who takes off a garment in cold weather and vinegar upon soda, so is he who sings songs to a heavy heart. |
KJV | 20. As he that taketh away a garment in cold weather, and as vinegar upon nitre, so is he that singeth songs to an heavy heart. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Som den, der aflægger Klæderne den Dag, det er koldt, som Eddike paa Salpeter, saa er den, som synger Sange for et bedrøvet Hjerte. |
KXII | 20. Den för ett bedröfvadt hjerta visor qväder, det är såsom en sönderrifven klädnad om vintren, och ättika på krito. |
PR1739 | 20. Kes röömsad laulud laulab kurwa süddamele, on nenda kui se, kes külma aial rided seljast heidab, ja kui ädikas salpetri peäl. |
LT | 20. Kas dainuoja liūdinčiam, prilygsta tam, kuris atima apsiaustą šaltą dieną arba užpila actą ant žaizdos. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Wer einem betrübten Herzen Lieder singt, das ist, wie wenn einer das Kleid ablegt am kalten Tage, und wie Essig auf der Kreide. |
Ostervald-Fr | 20. Celui qui chante des chansons à un cœur affligé, est comme celui qui ôte son vêtement en un temps froid, et comme du vinaigre répandu sur le nitre. |
RV'1862 | 20. El que canta canciones al corazón afligido es como el que quita la ropa en tiempo de frio: o el que echa vinagre sobre jabón. |
SVV1770 | 20 Die liederen zingt bij een treurig hart, is gelijk hij, die een kleed aflegt ten dage der koude, en als edik op salpeter. |
|
|
||
PL1881 | 20. Jako ten, który zewłoczy odzienie czasu zimy, albo leje ocet na saletrę, taki jest ten, który śpiewa pieśni sercu smutnemu. |
Karoli1908Hu | 20. Mint a ki leveti ruháját a hidegnek idején, mint az eczet a sziksón: olyan, a ki éneket mond a [8†] bánatos szívű ember előtt. |
RuSV1876 | 20 Что снимающий с себя одежду в холодный день, что уксус на рану, то поющий песни печальному сердцу. |
БКуліш | 20. Роздягти в день холодний, й налити оцту в рану, - все одно, що сьпівати піснї зжуреному серцю. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda. |
Biblia1776 | 21. Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä; |
CPR1642 | 21. Jos sinun wihamiehes iso nijn rawidze händä leiwällä: jos hän jano nijn juota händä wedellä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 If your enemy is hungry, give him bread to eat and if he is thirsty, give him water to drink. |
KJV | 21. If thine enemy be hungry, give him bread to eat; and if he be thirsty, give him water to drink: |
|
|
||
Dk1871 | 21. Dersom din Fjende hungrer, giv ham Brød at æde; og dersom han tørster, giv ham Vand at drikke; |
KXII | 21. Hungrar din ovän, så spisa honom med bröd; törstar han, så gif honom vatten dricka; |
PR1739 | 21. Kui sel, kes sind wihkab, nälg on, siis anna temmale leiba süa, ja kui temmal on janno, siis anna temmale wet jua. |
LT | 21. Jei tavo priešas alksta, pavalgydink jį, jei trokštapagirdyk. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Hungert deinen Feind, so speise ihn mit Brot; dürstet ihn, so tränke ihn mit Wasser. |
Ostervald-Fr | 21. Si ton ennemi a faim donne-lui du pain à manger; et s'il a soif donne-lui de l'eau à boire. |
RV'1862 | 21. Si el que te aborrece, tuviere hambre, dále de comer pan; y si tuviere sed, dále de beber agua: |
SVV1770 | 21 Indien dengene, die u haat, hongert, geef hem brood te eten; en zo hij dorstig is, geef hem water te drinken; |
|
|
||
PL1881 | 21. Jeźliżeby łaknął ten, co cię nienawidzi, nakarm go chlebem; a jeźliby pragnął, daj mu się napić wody; |
Karoli1908Hu | 21. Ha éhezik, a ki téged [9†] gyűlöl: adj enni néki kenyeret; és ha szomjúhozik: adj néki inni vizet; |
RuSV1876 | 21 Если голоден враг твой, накорми его хлебом; и если он жаждет, напой его водою: |
БКуліш | 21. Голоден ворог твій, ти хлїбом нагодуй; а хоче пити він, подай води напитись; |
|
|
||
FI33/38 | 22. Sillä niin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra sen sinulle palkitsee. |
Biblia1776 | 22. Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle. |
CPR1642 | 22. Sillä sinä cocot hijlet hänen pääns päälle ja HERra costa sen sinulle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Because you will heap coals (of fire) upon his head and Jehovah will reward you. |
KJV | 22. For thou shalt heap coals of fire upon his head, and the LORD shall reward thee. |
|
|
||
Dk1871 | 22. thi du skal samle Gløder paa hans Hoved, og Herren skal betale dig det. |
KXII | 22. Ty du samkar kol tillhopa uppå hans hufvud, och Herren vedergäller dig det. |
PR1739 | 22. Sest sinna sadad ellawad söed temma Pea peäle, ja Jehowa tassub sulle sedda ärra. |
LT | 22. Taip darydamas, krausi žarijas ant jo galvos, ir Viešpats atlygins tau. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Denn du wirst feurige Kohlen auf sein Haupt häufen, und der HERR wird dir's vergelten. |
Ostervald-Fr | 22. Car ce sont des charbons ardents que tu amasseras sur sa tête, et l'Éternel te le rendra. |
RV'1862 | 22. Porque ascuas allegas sobre su cabeza; y Jehová te lo pagará. |
SVV1770 | 22 Want gij zult vurige kolen op zijn hoofd hopen, en de HEERE zal het u vergelden. |
|
|
||
PL1881 | 22. Bo węgle rozpalone zgromadzisz na głowę jego, a Pan ci nagrodzi. |
Karoli1908Hu | 22. Mert elevenszenet gyűjtesz az ő fejére, és az Úr megfizeti néked. |
RuSV1876 | 22 ибо, делая сие , ты собираешь горящие угли на голову его, и Господь воздаст тебе. |
БКуліш | 22. Тим бо збереш жарюче углє на голову йому, й Господь се нагородить тобі. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Pohjatuuli saa aikaan sateen ja salainen kielittely vihaiset kasvot. |
Biblia1776 | 23. Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi. |
CPR1642 | 23. Pohjatuuli aja saten pois ja salainen kieli saatta caswon wihaisexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 The north wind brings forth rain. So does a backbiting tongue, an indignant countenance. |
KJV | 23. The north wind driveth away rain: so doth an angry countenance a backbiting tongue. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Nordenvejret føder Regn og den Tunge, som taler i Skjul, et vredt Ansigt. |
KXII | 23. Nordanväder gör storm, och en hemlig tunga gör ett oblidt ansigte. |
PR1739 | 23. Pohja tuul sünnitab saddo, ja sallalik keel sadab suurt melepahhandust, mis silmist näikse. |
LT | 23. Šiaurys vėjas atneša lietų, apkalbos sukelia pyktį. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Der Nordwind bringt Ungewitter, und die heimliche Zunge macht saures Angesicht. |
Ostervald-Fr | 23. Le vent du nord produit la pluie, et la langue qui médit en secret, produit le visage irrité. |
RV'1862 | 23. El viento del norte ahuyenta la lluvia, y el rostro airado la lengua detractora. |
SVV1770 | 23 De noordenwind verdrijft den regen, en een vergramd aangezicht de verborgen tong. |
|
|
||
PL1881 | 23. Jako wiatr północny deszcz przynosi: tak przynosi twarz gniewliwą język uszczypliwy. |
Karoli1908Hu | 23. Az északi szél esőt szül; és haragos ábrázatot a suttogó nyelv. |
RuSV1876 | 23 Северный ветер производит дождь, а тайный язык – недовольные лица. |
БКуліш | 23. Північний вітер дощ наганяє, а потайний язик сердиті лиця робить. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Parempi on asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina. |
Biblia1776 | 24. Parempi on istua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa. |
CPR1642 | 24. Parembi on istua caton culmalla cuin rijtaisen waimon cansa suuresa huonesa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 It is better to dwell in the corner of the housetop, than with a contentious woman in a wide house. |
KJV | 24. It is better to dwell in the corner of the housetop, than with a brawling woman and in a wide house. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Det er bedre at bo i Hjørnet paa et Tag end hos en trættekær Kvinde og i Hus sammen. |
KXII | 24. Det är bättre att sitta uti en vrå på taket, än när en trätosamma qvinno i ett stort nus. |
PR1739 | 24. Parrem on kattukse nurkas ellada, kui riaka naesega, ja seäl koias, kus suur selts. |
LT | 24. Geriau gyventi palėpės kampe negu su vaidinga moterimi dideliuose namuose. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Es ist besser, im Winkel auf dem Dach sitzen denn bei einem zänkischen Weibe in einem Haus beisammen. |
Ostervald-Fr | 24. Mieux vaut habiter au coin d'un toit, qu'avec une femme querelleuse dans une grande maison. |
RV'1862 | 24. Mejor es estar en un rincón de casa, que con la mujer rencillosa en casa espaciosa. |
SVV1770 | 24 Het is beter te wonen op een hoek van het dak, dan met een kijfachtige huisvrouw, en dat in een huis van gezelschap. |
|
|
||
PL1881 | 24. Lepiej mieszkać w kącie pod dachem, niżeli z żoną swarliwą w domu przestronnym. |
Karoli1908Hu | 24. Jobb lakni a tetőnek ormán, mint a [10†] háborgó asszonynyal, és közös házban. |
RuSV1876 | 24 Лучше жить в углу на кровле, нежели со сварливою женою в пространном доме. |
БКуліш | 24. Лїпше жити в кутку на крівлї, нїж з жоною сварливою у широкій хатї. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta. |
Biblia1776 | 25. Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle. |
CPR1642 | 25. Hywä sanoma caucaiselda maalda on kylmän weden caltainen janowaiselle sielulle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 As cold waters to a thirsty soul, so is good news from a far country. |
KJV | 25. As cold waters to a thirsty soul, so is good news from a far country. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Som koldt Vand for en træt Sjæl, saa er et godt Budskab fra et langt fraliggende Land. |
KXII | 25. Ett godt rykte utaf fjerran land är lika som kallt vatten ene törstigo själ. |
PR1739 | 25. Nenda kui külm wessi on wässinud hingele, nenda on head sannumed kaugelt maalt. |
LT | 25. Kaip šaltas vanduo ištroškusiam, taip gera žinia iš tolimo krašto. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Eine gute Botschaft aus fernen Landen ist wie kalt Wasser einer durstigen Seele. |
Ostervald-Fr | 25. De bonnes nouvelles apportées d'un pays éloigné, sont comme de l'eau fraîche à une personne altérée et lasse. |
RV'1862 | 25. Como el agua fría al alma sedienta, así son las buenas nuevas de léjas tierras. |
SVV1770 | 25 Een goede tijding uit een ver land is als koud water op een vermoeide ziel. |
|
|
||
PL1881 | 25. Jako woda chłodna duszy pragnącej: tak wieść dobra z ziemi dalekiej. |
Karoli1908Hu | 25. Mint a hideg víz a megfáradt embernek, olyan a messze [11†] földről való jó hírhallás. |
RuSV1876 | 25 Что холодная вода для истомленной жаждой души, то добрая весть из дальней страны. |
БКуліш | 25. Як прихолодная вода душї у згазї, так добра звістка з далекої країни. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Kuin sekoitettu lähde ja turmeltu kaivo on vanhurskas, joka horjuu jumalattoman edessä. |
Biblia1776 | 26. Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde. |
CPR1642 | 26. Wanhurscas joca jumalattoman eteen lange on nijncuin secoitettu caiwo ja turmeldu lähde. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 A troubled fountain and a corrupted spring, is a righteous man who gives way before the wicked. |
KJV | 26. A righteous man falling down before the wicked is as a troubled fountain, and a corrupt spring. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Som en plumret Kilde og en fordærvet Brønd er den retfærdige, som snubler for en ugudelig. |
KXII | 26. En rättfärdig, som för enom ogudaktigom faller, är såsom en rörd brunn och en förderfvad källa. |
PR1739 | 26. Üks öige, kes öäla innimesse ees köigub, on kui ärraseggatud kaew ja rikkutud hallik. |
LT | 26. Kaip sudrumstas šaltinis arba užterštas šulinys yra teisusis, krentąs prieš nedorėlį. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Ein Gerechter, der vor einem Gottlosen fällt, ist wie ein getrübter Brunnen und eine verderbte Quelle. |
Ostervald-Fr | 26. Le juste qui bronche devant le méchant, est comme une fontaine embourbée et une source gâtée. |
RV'1862 | 26. Fuente turbia, y manadero corrupto es el justo, que resbala delante del impío. |
SVV1770 | 26 De rechtvaardige, wankelende voor het aangezicht des goddelozen, is een beroerde fontein, en verdorven springader. |
|
|
||
PL1881 | 26. Jako źródło nogami pomącone, albo zdrój zepsuty: tak sprawiedliwy, który upada przed niezbożnym. |
Karoli1908Hu | 26. Mint a megháborított forrás és megromlott kútfő, olyan az igaz, a ki a gonosz előtt ingadozik. |
RuSV1876 | 26 Что возмущенный источник и поврежденный родник, то праведник, падающий пред нечестивым. |
БКуліш | 26. Як скаломучений колодїзь чи криниця, так правий, що тремтить перед безбожним. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Liika hunajan syönti ei ole hyväksi, ja raskaitten asiain tutkiminen on raskasta. |
Biblia1776 | 27. Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi. |
CPR1642 | 27. Joca paljon hunajata syö ei se ole hywä: ja joca työläitä asioita tutki se tule hänelle työläxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 It is not good to eat much honey, so for men to search out their own glory is grievous. |
KJV | 27. It is not good to eat much honey: so for men to search their own glory is not glory. |
|
|
||
Dk1871 | 27. At æde megen Honning er ikke godt, ej heller er det en Ære, naar Folk ransage deres egen Ære. |
KXII | 27. Den som för mycken hannog äter, det är icke godt; och den svår ting utransakar, det varder honom för svårt. |
PR1739 | 27. Paljo met süa ep olle hea; agga kes nende öigede au öiete ärramoistab, se on au. |
LT | 27. Negerai persivalgyti medaus, taip pat siekti sau šlovės nėra šlovė. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Wer zuviel Honig ißt, das ist nicht gut; und wer schwere Dinge erforscht, dem wird's zu schwer. |
Ostervald-Fr | 27. Il n'est pas bon de manger trop de miel, et sonder les choses profondes est un fardeau. |
RV'1862 | 27. Comer mucha miel, no es bueno: ni inquirir de su gloria, es gloria. |
SVV1770 | 27 Veel honigs te eten is niet goed; maar de onderzoeking van de heerlijkheid van zulke dingen is eer. |
|
|
||
PL1881 | 27. Jako jeść wiele miodu nie jest rzecz dobra: tak szukanie własnej sławy jest niesławne. |
Karoli1908Hu | 27. Igen sok mézet enni nem [12†] jó; hát a magunk dicsőségét keresni dicsőség? |
RuSV1876 | 27 Как нехорошо есть много меду, так домогаться славы не есть слава. |
БКуліш | 27. Як нездорово їсти надто много меду, так добуватись слави - не є славою. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse. |
Biblia1776 | 28. Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria. |
CPR1642 | 28. Joca ei taida hillitä hengens hän on nijncuin muuritoin Caupungi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 He whose spirit is without restraint is a city that is broken down and without walls. |
KJV | 28. He that hath no rule over his own spirit is like a city that is broken down, and without walls. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Som en gennembrudt Stad uden Mur saa er en Mand som ikke kan tvinge sin Aand. |
KXII | 28. En man, som sin anda icke hålla kan, han är såsom en öppen stad utan murar. |
PR1739 | 28. Üks mees, kes om̃a meelt ei woi tallitseda, se on kui mahhakistud lin, kel polle müri. |
LT | 28. Žmogus, kuris nesusivaldo, yra kaip atviras miestas, kurio sienos sugriautos. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Ein Mann, der seinen Geist nicht halten kann, ist wie eine offene Stadt ohne Mauern. |
Ostervald-Fr | 28. L'homme qui n'est pas maître de lui-même, est comme une ville où il y a brèche et qui est sans murailles. |
RV'1862 | 28. Ciudad derribada y sin muro es el hombre, cuyo ímpetu no tiene rienda. |
SVV1770 | 28 Een man, die zijn geest niet wederhouden kan, is een opengebrokene stad zonder muur. |
|
|
||
PL1881 | 28. Mąż, który nie ma mocy nad duchem swoim, jest jako miasto rozwalone bez muru. |
Karoli1908Hu | 28. Mint a megromlott és kerítés nélkül való város, olyan a férfi, a kinek nincsen birodalma az ő [13†] lelkén! |
RuSV1876 | 28 Что город разрушенный, без стен, то человек, не владеющий духом своим. |
БКуліш | 28. Що місто отворене й без муру, те - чоловік, що не панує над духом своїм у мові. |
|
|