SANANLASKUT
11 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen. |
Biblia1776 | 1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen. |
CPR1642 | 1. WÄärä waaca on HERralle cauhistus mutta oikia waaca on hänelle otollinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 A false balance is an abomination to Jehovah, but a just weight is his delight. |
KJV | 1. A false balance is abomination to the LORD: but a just weight is his delight. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Falske Vægtskaaler ere Herren en Vederstyggelighed, men fuldvægtige Lodder ere ham en Velbehagelighed. |
KXII | 1. Falsk våg är Herranom en styggelse; men en full vigt är honom behagelig. |
PR1739 | 1. Pettised waekausid on üks hirmus assi Jehowa melest; agga terwe lööd on temma mele pärrast. |
LT | 1. Viešpats nekenčia neteisingų svarstyklių, bet teisingos svarstyklės Jam patinka. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Falsche Waage ist dem HERRN ein Greuel; aber völliges Gewicht ist sein Wohlgefallen. |
Ostervald-Fr | 1. La balance fausse est en abomination à l'Éternel; mais le poids juste lui est agréable. |
RV'1862 | 1. EL peso falso abominación es a Jehová: mas la pesa perfecta le agrada. |
SVV1770 | 1 Een bedriegelijke weegschaal is den HEERE een gruwel; maar een volkomen weegsteen is Zijn welgevallen. |
|
|
||
PL1881 | 1. Waga fałszywa obrzydliwością jest Panu; ale gwichty sprawiedliwe podobają mu się. |
Karoli1908Hu | 1. Az álnok [1†] font útálatos az Úrnál; az igaz mérték pedig kedves néki. |
RuSV1876 | 1 Неверные весы – мерзость пред Господом, но правильный вес угоден Ему. |
БКуліш | 1. Невірна вага - се гидота у Господа; вірна вгодна йому. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus. |
Biblia1776 | 2. Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä. |
CPR1642 | 2. Cusa ylpeys on sijnä on myös ylöncadze mutta wijsaus on nöyräin tykönä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 When pride comes, then comes shame, but with the lowly is wisdom. |
KJV | 2. When pride cometh, then cometh shame: but with the lowly is wisdom. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Hovmodighed kom, der kom og Forsmædelse; men hos de ydmyge er Visdom. |
KXII | 2. Der stolthet är, der är ock föraktelse; men vishet är när de ödmjuka. |
PR1739 | 2. Tulleb uhkus, siis tulleb ka häbbinaer; agga allandlikude jures on tarkus. |
LT | 2. Kur ateina išdidumas, ten ateina ir gėda, o kur nuolankumas ten išmintis. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Wo Stolz ist, da ist auch Schmach; aber Weisheit ist bei den Demütigen. |
Ostervald-Fr | 2. L'orgueil est-il venu, aussitôt vient l'ignominie; mais la sagesse est avec les humbles. |
RV'1862 | 2. Cuando vino la soberbia, vino también la deshonra: mas con los humildes es la sabiduría. |
SVV1770 | 2 Als de hovaardigheid komt, zal de schande ook komen; maar met de ootmoedigen is wijsheid. |
|
|
||
PL1881 | 2. Za pychą przychodzi haóba; ale przy pokornych jest mądrość. |
Karoli1908Hu | 2. Kevélység [2†] jő: gyalázat jő; az alázatosoknál pedig bölcseség van. |
RuSV1876 | 2 Придет гордость, придет и посрамление; но со смиренными – мудрость. |
БКуліш | 2. За гордощами приходить сором; де покора, там мудрість. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä. |
Biblia1776 | 3. Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat. |
CPR1642 | 3. Wiattomus johdatta siwiät waan pahus cukista pilckajat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 The integrity of the upright will guide them, but the perverseness of the treacherous will destroy them. |
KJV | 3. The integrity of the upright shall guide them: but the perverseness of transgressors shall destroy them. |
|
|
||
Dk1871 | 3. De retsindige, dem leder deres Oprigtighed; men de troløse, dem Ødelægger deres forvendte Væsen. |
KXII | 3. Oskyldighet skall ledade fromma; men ondskan skall förstöra de föraktare. |
PR1739 | 3. Öiglaste täieste wagga meel juhhatab neid; agga nende seggane meel, kes peitust tewad, raisab neid ärra. |
LT | 3. Dorųjų nekaltumas veda juos, o nusikaltėlių klastingumas juos sunaikins. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Unschuld wird die Frommen leiten; aber die Bosheit wird die Verächter verstören. |
Ostervald-Fr | 3. L'intégrité des hommes droits les conduit; mais la perversité des perfides les détruit. |
RV'1862 | 3. La perfección de los rectos los encaminará: mas la perversidad de los pecadores los echará a perder. |
SVV1770 | 3 De oprechtheid der oprechten leidt hen; maar de verkeerdheden der trouwelozen verstoort hen. |
|
|
||
PL1881 | 3. Szczerość ludzi cnotliwych prowadzi ich; ale przewrotność przestępców potraci ich. |
Karoli1908Hu | 3. Az igazakat tökéletességök vezeti; de [3†] a hitetleneket gonoszságuk elpusztítja. |
RuSV1876 | 3 Непорочность прямодушных будет руководить их, а лукавство коварных погубит их. |
БКуліш | 3. Щирим буде провідницею їх безвинність, а зрадливих погубить їх лукавість. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta. |
Biblia1776 | 4. Ei rikkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta. |
CPR1642 | 4. Ei rickaus auta wihan päiwänä mutta wanhurscaus wapahta cuolemasta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 Riches do not profit in the day of wrath, but righteousness delivers from death. |
KJV | 4. Riches profit not in the day of wrath: but righteousness delivereth from death. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Gods hjælper ikke paa Vredens Dag, men Retfærdighed redder fra Døden. |
KXII | 4. Gods hjelper intet på vredenes dag; men rättfärdighet frälsar ifrå döden. |
PR1739 | 4. Warra ei sada kasso hirmsa wihha päwal; agga öigus peästab surma käest. |
LT | 4. Turtai nepadeda rūstybės dieną, teisumas išgelbsti nuo mirties. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Gut hilft nicht am Tage des Zorns; aber Gerechtigkeit errettet vom Tod. |
Ostervald-Fr | 4. Les biens ne serviront de rien au jour de l'indignation; mais la justice délivrera de la mort. |
RV'1862 | 4. No aprovecharán las riquezas en el día de la ira: mas la justicia escapará de la muerte. |
SVV1770 | 4 Goed doet geen nut ten dage der verbolgenheid; maar de gerechtigheid redt van den dood. |
|
|
||
PL1881 | 4. Niepomogą bogactwa w dzieó gniewu; ale sprawiedliwość wybawia od śmierci. |
Karoli1908Hu | 4. Nem használ a vagyon a [4†] haragnak idején; az igazság pedig kiragad a halálból. |
RuSV1876 | 4 Не поможет богатство в день гнева, правда же спасет от смерти. |
БКуліш | 4. Богацтво не поможе в день гнїву, тільки правда спасе від смертї. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa. |
Biblia1776 | 5. Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa. |
CPR1642 | 5. Jumalisen wanhurscaus teke hänen tiens tasaisexi mutta jumalatoin lange jumalattomas menosans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 The righteousness of the perfect will direct his way, but the wicked man will fall by his own wickedness. |
KJV | 5. The righteousness of the perfect shall direct his way: but the wicked shall fall by his own wickedness. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Den oprigtiges Retfærdighed ger hans Vej jævn; men den ugudelige falder ved sin Ugudelighed. |
KXII | 5. Dens frommas rättfärdighet gör hans väg rättan; men den ogudaktige skall falla genom sitt ogudaktiga väsende. |
PR1739 | 5. Selle öigus, kes täieste wagga on , teeb tem̃a wisid öigeks; agga öäl langeb om̃a öälusse läbbi. |
LT | 5. Nekaltojo teisumas nukreips jo kelią, nedorėlis žus dėl savo nedorybių. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Die Gerechtigkeit des Frommen macht seinen Weg eben; aber der Gottlose wird fallen durch sein gottloses Wesen. |
Ostervald-Fr | 5. La justice de l'homme intègre aplanit son chemin; mais le méchant tombera par sa méchanceté. |
RV'1862 | 5. La justicia del perfecto enderezará su camino; mas el impío por su impiedad caerá. |
SVV1770 | 5 De gerechtigheid des oprechten maakt zijn weg recht; maar de goddeloze valt door zijn goddeloosheid. |
|
|
||
PL1881 | 5. Sprawiedliwość uprzejmego sprawuje drogę jego; lecz bezbożny dla bezbożności swojej upada. |
Karoli1908Hu | 5. A tökéletesnek igazsága igazgatja az ő útát; de önnön istentelenségében esik el az istentelen. |
RuSV1876 | 5 Правда непорочного уравнивает путь его, а нечестивый падет отнечестия своего. |
БКуліш | 5. Правдивість рівняє праведному стежки його, безбожний же через свою безбожність гине. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa. |
Biblia1776 | 6. Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa. |
CPR1642 | 6. Jumalisten wanhurscaus pelasta heitä waan wäärintekiät käsitetän wieckaudesans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 The righteousness of the upright will deliver them, but the treacherous will be taken in their own greed. |
KJV | 6. The righteousness of the upright shall deliver them: but transgressors shall be taken in their own naughtiness. |
|
|
||
Dk1871 | 6. De oprigtige, dem redder deres Retfærdighed; men de troløse, de fanges i deres egen Ondskab. |
KXII | 6. De frommas rättfärdighet skall fria dem; men de föraktare varda fångne uti sine skalkhet. |
PR1739 | 6. Öiglaste öigus peästab neid ärra; agga kes pettust tewad, neid woetakse kinni nende kahjoteggemisse läbbi. |
LT | 6. Dorųjų teisumas išlaisvins juos, o nusikaltėlius sugaus jų pačių užgaidos. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Die Gerechtigkeit der Frommen wird sie erretten; aber die Verächter werden gefangen in ihrer Bosheit. |
Ostervald-Fr | 6. La justice des hommes droits les délivre; mais les perfides sont pris par leur malice. |
RV'1862 | 6. La justicia de los rectos los escapará; mas los pecadores en su pecado serán presos. |
SVV1770 | 6 De gerechtigheid der vromen zal hen redden; maar de trouwelozen worden gevangen in hun verkeerdheid. |
|
|
||
PL1881 | 6. Sprawiedliwość uprzejmych wybawia ich: ale przewrotni w złościach pojmani bywają. |
Karoli1908Hu | 6. Az igazaknak igazságok [5†] megszabadítja őket; de az ő kivánságokban fogatnak meg [6†] a hitetlenek. |
RuSV1876 | 6 Правда прямодушных спасет их, а беззаконники будутуловлены беззаконием своим. |
БКуліш | 6. Правдивого рятує з біди правда його, а беззаконників спіймає їх беззаконність. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu. |
Biblia1776 | 7. Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi. |
CPR1642 | 7. Cosca jumalatoin ihminen cuole nijn ei ole yhtän toiwo ja jota wäärintekiät odottawat tule tyhjäxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 When a wicked man dies, his expectation will perish and the hope of the wickedness perishes. |
KJV | 7. When a wicked man dieth, his expectation shall perish: and the hope of unjust men perisheth. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Naar et ugudeligt Menneske dør, er det forbi med hans Haab, og det er forbi med de uretfærdiges Forventelse. |
KXII | 7. När den ogudaktiga menniskan dör, så är hoppet borto; och det de orättfärdige vänta, blifver omintet. |
PR1739 | 7. Kui öäl innimenne surreb, siis lähhäb temma otus hukka, ja nurjatumatte lotus on hukkas. |
LT | 7. Kai nedoras žmogus miršta, jo lūkesčiai pranyksta, ir bedievio viltis pražus. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Wenn der gottlose Mensch stirbt, ist seine Hoffnung verloren und das Harren des Ungerechten wird zunichte. |
Ostervald-Fr | 7. Quand l'homme méchant meurt, son attente périt, et l'espérance des violents est anéantie. |
RV'1862 | 7. Cuando muere el hombre impío, perece su esperanza; y la esperanza de los malos perecerá. |
SVV1770 | 7 Als de goddeloze mens sterft, vergaat zijn verwachting; zelfs is de allersterkste hoop vergaan. |
|
|
||
PL1881 | 7. Gdy umiera człowiek niepobożny, ginie nadzieja jego, a oczekiwanie mocarzy niszczeje. |
Karoli1908Hu | 7. Mikor meghal az istentelen ember, elvész az ő reménysége; a bűnösök várakozása is elvész. |
RuSV1876 | 7 Со смертью человека нечестивого исчезает надежда, и ожидание беззаконных погибает. |
БКуліш | 7. Умре безбожний, мре з ним і надїя його, чого ждуть беззаконні, те з ними погибне. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa. |
Biblia1776 | 8. Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tulee hänen siaansa. |
CPR1642 | 8. Wanhurscas wapadetan waiwasta ja jumalatoin tule hänen siaans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 A righteous man is delivered out of trouble and a wicked man comes instead of him. |
KJV | 8. The righteous is delivered out of trouble, and the wicked cometh in his stead. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Den retfærdige udfries af Nød, og den ugudelige kommer i hans Sted. |
KXII | 8. Den rättfärdige varder förlossad utu nöd, och den ogudaktige kommer i hans stad. |
PR1739 | 8. Sedda, kes öige, kistakse ahhastussest wälja; agga kes öäl, saab temma assemele. |
LT | 8. Teisusis išlaisvinamas iš vargų, o nedorėlis atsiduria vietoje jo. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Der Gerechte wird aus seiner Not erlöst, und der Gottlose kommt an seine Statt. |
Ostervald-Fr | 8. Le juste est délivré de la détresse; mais le méchant y tombe à sa place. |
RV'1862 | 8. El justo es escapado de la tribulación: mas el impío viene en su lugar. |
SVV1770 | 8 De rechtvaardige wordt uit benauwdheid bevrijd; en de goddeloze komt in zijn plaats. |
|
|
||
PL1881 | 8. Sprawiedliwy z ucisku wybawiony bywa; ale niepobożny przychodzi na miejsce jego. |
Karoli1908Hu | 8. Az igaz a nyomorúságból megszabadul; az istentelen ő [7†] helyette beesik abba. |
RuSV1876 | 8 Праведник спасается от беды, а вместо него попадает в нее нечестивый. |
БКуліш | 8. Праведник спасеся з біди, а намість його попадає в неї безбожник. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus. |
Biblia1776 | 9. Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan. |
CPR1642 | 9. Ulcocullatun ihmisen suun cautta petetän hänen lähimmäisens waan wanhurscat ymmärtäwät sen ja pelastetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 The hypocrite destroys his neighbor with his mouth, but the righteous will be delivered through knowledge. |
KJV | 9. An hypocrite with his mouth destroyeth his neighbour: but through knowledge shall the just be delivered. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Med Munden ødelægger den vanhellige sin Næste; men ved Kundskab udfries de retfærdige. |
KXII | 9. Genom skrymtarens mun varder hans näste förderfvad; men de rättfärdige märka det, och varda förlossade. |
PR1739 | 9. Se, kes sallalik, rikkub omma liggimest ärra suga; agga öiged peäswad ärra tundmisse läbbi. |
LT | 9. Veidmainis savo burna pražudo artimą, bet sumanumu teisusis išlaisvinamas. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Durch den Mund des Heuchlers wird sein Nächster verderbt; aber die Gerechten merken's und werden erlöst. |
Ostervald-Fr | 9. L'impie ruine son prochain par ses paroles; mais les justes sont délivrés par la science. |
RV'1862 | 9. El hipócrita con la boca daña a su prójimo; mas los justos con la sabiduría son escapados. |
SVV1770 | 9 De huichelaar verderft zijn naaste door den mond; maar door wetenschap worden de rechtvaardigen bevrijd. |
|
|
||
PL1881 | 9. Obłudnik usty kazi przyjaciela swego; ale sprawiedliwi umiejętnością wybawieni bywają. |
Karoli1908Hu | 9. Szájával rontja meg a képmutató felebarátját; de az igazak a tudomány által megszabadulnak. |
RuSV1876 | 9 Устами лицемер губит ближнего своего, но праведники прозорливостью спасаются. |
БКуліш | 9. Устами губить зрадник ближнього свого, та праведники рятуються своєю прозорністю. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu. |
Biblia1776 | 10. Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu. |
CPR1642 | 10. Coco Caupungi iloidze cosca wanhurscan hywin käy ja riemuidze cosca jumalatoin hucku. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 When it goes well with the righteous, the city rejoices. And when the wicked perish, there is shouting. |
KJV | 10. When it goeth well with the righteous, the city rejoiceth: and when the wicked perish, there is shouting. |
|
|
||
Dk1871 | 10. En Stad skal fryde sig, naar det gaar de retfærdige vel, og naar de ugudelige omkomme, da bliver der Jubel. |
KXII | 10. En stad gläder sig, när dem rättfärdigom väl går, och der de ogudaktige förgöras varder man glad. |
PR1739 | 10. Öigede hea pölwe pärrast hüppab lin römo pärrast; ja kui öälad hukka lähhäwad, siis on öiskaminne. |
LT | 10. Teisiųjų pasisekimu miestas džiaugiasi, o nedorėliams žuvus linksmai šūkaujama. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Eine Stadt freut sich, wenn's den Gerechten wohl geht; und wenn die Gottlosen umkommen, wird man froh. |
Ostervald-Fr | 10. La ville se réjouit du bien des justes; mais il y a un chant de triomphe quand les méchants périssent. |
RV'1862 | 10. En el bien de los justos la ciudad se alegra: mas cuando los impíos perecen hay fiestas. |
SVV1770 | 10 Een stad springt op van vreugde over het welvaren der rechtvaardigen; en als de goddelozen vergaan, is er gejuich. |
|
|
||
PL1881 | 10. Z szczęścia sprawiedliwych miasto się weseli; a gdy giną niezbożni, bywa radość. |
Karoli1908Hu | 10. Az igazak javán örül a város; és mikor elvesznek az istentelenek, örvendezés [8†] van. |
RuSV1876 | 10 При благоденствии праведников веселится город, и при погибели нечестивых бывает торжество. |
БКуліш | 10. Як праведним щастить, радується місто, а як безбожникам погибель, бувають веселощі. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa. |
Biblia1776 | 11. Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan. |
CPR1642 | 11. Wanhurscasten siunauxen cautta Caupungi corgotetan waan jumalattoman suun cautta cukistetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 The city is exalted by the blessing of the upright, but it is overthrown by the mouth of the wicked. |
KJV | 11. By the blessing of the upright the city is exalted: but it is overthrown by the mouth of the wicked. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Ved de retsindiges Velsignelse ophøjes en Stad; men ved de ugudeliges Mund nedbrydes den. |
KXII | 11. Genom de frommas välsignelse varder en stad upphöjd; men genom dens ogudaktigas mun varder han nederbruten. |
PR1739 | 11. Öiglaste önnistamisse läbbi töstetakse üks lin sureks; agga öälatte su läbbi kistakse sedda mahha. |
LT | 11. Teisiųjų laiminamas miestas kyla, nedorėlių burna jį sunaikina. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Durch den Segen der Frommen wird eine Stadt erhoben; aber durch den Mund der Gottlosen wird sie zerbrochen. |
Ostervald-Fr | 11. La ville est élevée par la bénédiction des hommes droits; mais elle est renversée par la bouche des méchants. |
RV'1862 | 11. Por la bendición de los rectos la ciudad será engrandecida; mas por la boca de los impíos ella será trastornada. |
SVV1770 | 11 Door den zegen der oprechten wordt een stad verheven; maar door den mond der goddelozen wordt zij verbroken. |
|
|
||
PL1881 | 11. Dla błogosławieóstwa sprawiedliwych bywa wywyższone miasto; ale dla ust niepobożnych bywa wywrócone. |
Karoli1908Hu | 11. Az igazaknak áldása által emelkedik a város; az istentelenek szája által pedig megromol. |
RuSV1876 | 11 Благословением праведных возвышается город, а устами нечестивых разрушается. |
БКуліш | 11. Словами добрими праведників росте у гору город, а устами безбожників занепадає. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti. |
Biblia1776 | 12. Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti. |
CPR1642 | 12. Joca lähimmäistäns häwäise se on huullu mutta toimellinen mies sen hillidze. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 He who despises his neighbor is void of wisdom, but a man of understanding holds his peace. |
KJV | 12. He that is void of wisdom despiseth his neighbour: but a man of understanding holdeth his peace. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Den, som fattes Forstand, foragter sin Næste; men en forstand, som har Forstand, tier. |
KXII | 12. Den som sin nästa skämmer, han är en dåre; men en förståndig man stillar det. |
PR1739 | 12. Kes omma liggimest mikski ei panne, sel ep olle meelt peas; ja öige moistlik seisab wait. |
LT | 12. Kam trūksta išminties, tas niekina savo artimą, bet supratingas žmogus tyli. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Wer seinen Nächsten schändet, ist ein Narr; aber ein verständiger Mann schweigt still. |
Ostervald-Fr | 12. Celui qui méprise son prochain, est dépourvu de sens; mais l'homme prudent se tait. |
RV'1862 | 12. El que carece de entendimiento, menosprecía a su prójimo; mas el hombre prudente calla. |
SVV1770 | 12 Die verstandeloos is, veracht zijn naaste; maar een man van groot verstand zwijgt stil. |
|
|
||
PL1881 | 12. Głupi gardzi bliźnim swym; ale mąż roztropny milczy. |
Karoli1908Hu | 12. Megútálja felebarátját a bolond; az eszes férfiú pedig hallgat. |
RuSV1876 | 12 Скудоумный высказывает презрение к ближнему своему;но разумный человек молчит. |
БКуліш | 12. Недоумок висказує погорду ближньому свому, а розумний чоловік мовчить. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian. |
Biblia1776 | 13. Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen. |
CPR1642 | 13. Panettelia ilmoitta salaisuden waan jolla on uscollinen sydän hän sala sen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He who goes around as a gossiper reveals secrets, but he who is of a faithful spirit conceals a matter. |
KJV | 13. A talebearer revealeth secrets: but he that is of a faithful spirit concealeth the matter. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Den, der gaar omkring som en Bagvadsker, aabenbarer Hemmeligheder; men den, som er fast i Aanden, skjuler Sagen. |
KXII | 13. En baktalare röjer hvad han hemliga vet; men den som ett trofast hjerta hafver, han döljer det. |
PR1739 | 13. Kes kelekandmisse peäle öppind, se ilmutab sallaja nou; agga kes ustawa waimoga on, se kattab sedda asja kinni. |
LT | 13. Liežuvautojas atidengia paslaptis, o ištikimasis slepia, kas jam patikėta. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Ein Verleumder verrät, was er heimlich weiß; aber wer eines getreuen Herzens ist, verbirgt es. |
Ostervald-Fr | 13. Celui qui va médisant, révèle le secret; mais celui qui a un cœur loyal, le cache. |
RV'1862 | 13. El que anda en chismes, descubre el secreto; mas el de espíritu fiel encubre la cosa. |
SVV1770 | 13 Die als een achterklapper wandelt, openbaart het heimelijke; maar die getrouw is van geest, bedekt de zaak. |
|
|
||
PL1881 | 13. Obmówca obchodząc objawia tajemnice; ale kto jest wiernego serca, tai zwierzonej rzeczy. |
Karoli1908Hu | 13. A rágalmazó [9†] megjelenti a titkot; de a hűséges lelkű elfedezi a dolgot. |
RuSV1876 | 13 Кто ходит переносчиком, тот открывает тайну; но верный человек таит дело. |
БКуліш | 13. Хто переносчиком живе, той таємницю виявлює, а вірний чоловік таїть справу. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen. |
Biblia1776 | 14. Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy. |
CPR1642 | 14. Josa ei neuwo ole sijnä wäärin mennän waan josa monda neuwonandajata on sijnä hywin käy. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 Where no wise guidance is, the people fall, but in the multitude of counselors there is safety. |
KJV | 14. Where no counsel is, the people fall: but in the multitude of counsellors there is safety. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Hvor ingen Styrelse er, falder et Folk; hvor mange Raadgivere ere, der er Frelse. |
KXII | 14. Der intet råd är, der far folket illa; men der månge rådgifvare äro, der går det väl till. |
PR1739 | 14. Kus ep olle tarka noud ühtegi, seäl kaub rahwas; agga seäl on önnistus, kus paljo noupiddajaid on. |
LT | 14. Be patarimo tauta pražūna, daug patarėjų suteikia saugumą. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wo nicht Rat ist, da geht das Volk unter; wo aber viel Ratgeber sind, da geht es wohl zu. |
Ostervald-Fr | 14. Le peuple tombe, faute de prudence; mais la délivrance est dans la multitude des gens de bon conseil. |
RV'1862 | 14. Cuando faltaren las industrias, el pueblo caerá; mas en la multitud de consejeros está la salud. |
SVV1770 | 14 Als er geen wijze raadslagen zijn, vervalt het volk; maar de behoudenis is in de veelheid der raadslieden. |
|
|
||
PL1881 | 14. Gdzie niemasz dostatecznej rady, lud upada; ale gdzie wiele radców, tam jest wybawienie. |
Karoli1908Hu | 14. A hol nincs vezetés, elvész a nép; a megmaradás pedig a sok [10†] tanácsos által van. |
RuSV1876 | 14 При недостатке попечения падает народ, а при многих советниках благоденствует. |
БКуліш | 14. Де нема управи, там занепадає народ, де ж райцїв досить, там йому дїється добре. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu. |
Biblia1776 | 15. Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin. |
CPR1642 | 15. Joca toisen taca hän tule wahingoon waan joca sijtä idzens pitä pois hän on murhetoin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 He will suffer for it who is a surety for a stranger, but he who hates being a striker (of deals) is secure. |
KJV | 15. He that is surety for a stranger shall smart for it: and he that hateth suretiship is sure. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Naar en borger for en fremmed, da faar han vist en Ulykke; men den, som hader at give Haandslag, er tryg. |
KXII | 15. Den som för en annan i borgan går, han får skada; men den sig för borgan vaktar, han är säker. |
PR1739 | 15. Kui kegi woöra eest käemehheks heidab, siis tulleb öiete pahha luggu; agga sel on julgus, kes neid wihkab, kes kät löwad. |
LT | 15. Kas laiduoja už svetimąjį, nukentės; kas vengia laiduoti, saugus. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Wer für einen andern Bürge wird, der wird Schaden haben; wer aber sich vor Geloben hütet, ist sicher. |
Ostervald-Fr | 15. Celui qui cautionne un étranger, ne peut manquer d'avoir du mal; mais celui qui hait ceux qui frappent dans la main, est en sécurité. |
RV'1862 | 15. De aflicción será afligido el que fiare al extraño; mas el que aborreciere las fianzas vivirá confiado. |
SVV1770 | 15 Als iemand voor een vreemde borg geworden is, hij zal zekerlijk verbroken worden; maar wie degenen haat, die in de hand klappen, is zeker. |
|
|
||
PL1881 | 15. Bardzo sobie szkodzi, kto za obcego ręczy; ale kto się chroni rękojemstwa, bezpieczen jest. |
Karoli1908Hu | 15. Teljességgel megrontatik, a ki kezes lesz idegenért; a ki pedig gyűlöli a kezességet, bátorságos lesz. |
RuSV1876 | 15 Зло причиняет себе, кто ручается за постороннего; а кто ненавидит ручательство, тот безопасен. |
БКуліш | 15. Біди собі напитує, хто за другого дає поруку; хто ж ненавидить поруку, той безпечен. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta. |
Biblia1776 | 16. Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden. |
CPR1642 | 16. Waimo joca otollinen on pitä cunnians waan wäkewät pitäwät rickauden. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 A gracious woman obtains honor and aggressive men obtain riches. |
KJV | 16. A gracious woman retaineth honour: and strong men retain riches. |
|
|
||
Dk1871 | 16. En yndig Kvinde holder fast ved Ære, og Voldsmænd holde fast ved Rigdom. |
KXII | 16. Den qvinna hafver ynnest, som ärona bevarar; men det äro de starke, som rikedomar bevara. |
PR1739 | 16. Üks armas naene peab auust kinni; agga wägga waljud piddawad rikkusest kinni. |
LT | 16. Maloni moteris įsigyja garbės, stiprieji krauna turtus. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Ein holdselig Weib erlangt Ehre; aber die Tyrannen erlangen Reichtum. |
Ostervald-Fr | 16. La femme gracieuse obtient de l'honneur, et les hommes violents obtiennent des richesses. |
RV'1862 | 16. La mujer graciosa tendrá honra; y los fuertes tendrán riquezas. |
SVV1770 | 16 Een aangename huisvrouw houdt de eer vast, gelijk de geweldigen den rijkdom vasthouden. |
|
|
||
PL1881 | 16. Niewiasta uczciwa dostępuje sławy, a mocarze mają bogactwa. |
Karoli1908Hu | 16. A kedves asszony megtartja a tiszteletet, a hatalmaskodók pedig megtartják a gazdagságot. |
RuSV1876 | 16 Благонравная жена приобретает славу, а трудолюбивые приобретаютбогатство. |
БКуліш | 16. Жона обичайна славу здобуває, а трудящі приходять до богацтва. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa. |
Biblia1776 | 17. Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi. |
CPR1642 | 17. Armias mies teke ruumillens hywä: waan se joca julma on hän saatta lihans ja werens murhellisexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 The merciful man does good to his own soul, but he who is cruel troubles his own flesh. |
KJV | 17. The merciful man doeth good to his own soul: but he that is cruel troubleth his own flesh. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Den, som gør vel imod sin Sjæl, er en barmhjertig Mand; men den, som plager sit Kød, er en grusom Mand. |
KXII | 17. En barmhertig man gör sinom kropp godt; men en obarmhertig bedröfvar ock sitt kött och blod. |
PR1739 | 17. Kes omma hingele head teeb, se on helde innimenne; agga kes omma lihhale tülli teeb, se on wägga hirmus. |
LT | 17. Gailestingas žmogus daro gera savo sielai, žiaurus žmogus kenkia savo kūnui. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein barmherziger Mann tut sich selber Gutes; aber ein unbarmherziger betrübt auch sein eigen Fleisch. |
Ostervald-Fr | 17. L'homme bienfaisant se fait du bien à soi-même; mais celui qui est cruel trouble sa propre chair. |
RV'1862 | 17. A su alma hace bien el hombre misericordioso; mas el cruel atormenta su carne. |
SVV1770 | 17 Een goedertieren mens doet zijn ziel wel; maar die wreed is, beroert zijn vlees. |
|
|
||
PL1881 | 17. Człowiek uczynny dobrze czyni duszy swej; ale okrutnik trapi ciało swoje. |
Karoli1908Hu | 17. Ő magával tesz jól a kegyes férfiú; [11†] a kegyetlen pedig öntestének okoz fájdalmat. |
RuSV1876 | 17 Человек милосердый благотворит душе своей, а жестокосердый разрушает плоть свою. |
БКуліш | 17. Милосердний чоловік чинить добро душі своїй, а жорстокий замучує тїло своє. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan. |
Biblia1776 | 18. Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka. |
CPR1642 | 18. Jumalattoman työ on turha waan joca wanhurscautta kylwä sillä on hywä palcka. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 A wicked man earns deceitful wages, but he who sows righteousness has a sure reward. |
KJV | 18. The wicked worketh a deceitful work: but to him that soweth righteousness shall be a sure reward. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Den ugudelige forhverver en Løn, som er falsk; men den, som saar Retfærdighed, faar en Løn, som er sand. |
KXII | 18. De ogudaktigas verk skall fela; men den som rättfärdighet sår, det är icke fåfängt. |
PR1739 | 18. Se, kes öäl, sadab ennesele walskusse tö palka; agga kes öigust külwab, saab tössist palka. |
LT | 18. Nedorėlio darbas apgaulingas, kas sėja teisumą, tikrai gaus atlyginimą. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Der Gottlosen Arbeit wird fehlschlagen; aber wer Gerechtigkeit sät, das ist gewisses Gut. |
Ostervald-Fr | 18. Le méchant fait une œuvre qui le trompe; mais la récompense est assurée à celui qui sème la justice. |
RV'1862 | 18. El impío hace obra falsa; mas el que sembrare justicia, tendrá galardón firme. |
SVV1770 | 18 De goddeloze doet een vals werk; maar voor dengene, die gerechtigheid zaait, is trouwe loon. |
|
|
||
PL1881 | 18. Niezbożnik czyni dzieło omylne; ale kto sieje sprawiedliwość, ma zapłatę trwałą. |
Karoli1908Hu | 18. Az istentelen munkál álnok keresményt; az igazságszerzőnek pedig jutalma [12†] valóságos. |
RuSV1876 | 18 Нечестивый делает дело ненадежное, а сеющему правду – награда верная. |
БКуліш | 18. Безбожний робить роботу безнадїйну-непевну; хто ж сїє правду, тому певна нагорода. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman. |
Biblia1776 | 19. Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman. |
CPR1642 | 19. Sillä wanhurscaus saatta elämän waan joca paha pyytä hän saatta cuoleman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 He who is steadfast in righteousness comes to life and he who pursues evil comes to his own death. |
KJV | 19. As righteousness tendeth to life: so he that pursueth evil pursueth it to his own death. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Saa er Retfærdighed til Liv; men den, der efterjager ondt, haster til sin Død. |
KXII | 19. Ty rättfärdighet fordrar till lifs; men fara efter ondt, det fordrar till döden. |
PR1739 | 19. Nenda on öigus elluks; agga kes kurja takka aiab, saab ennesele surma. |
LT | 19. Teisumas veda į gyvenimą, o kas siekia pikto, siekia to savo pražūčiai. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Gerechtigkeit fördert zum Leben; aber dem Übel nachjagen fördert zum Tod. |
Ostervald-Fr | 19. Ainsi la justice mène à la vie; mais celui qui poursuit le mal cherche la mort. |
RV'1862 | 19. Como la justicia es para vida, así el que sigue el mal es para su muerte. |
SVV1770 | 19 Alzo is de gerechtigheid ten leven, gelijk die het kwade najaagt, naar zijn dood jaagt. |
|
|
||
PL1881 | 19. Jako sprawiedliwość jest ku żywotowi, tak kto naśladuje złości, bliski jest śmierci. |
Karoli1908Hu | 19. A ki őszinte az igazságban, [13†] az életére —, a ki pedig a gonoszt követi, az vesztére míveli azt. |
RuSV1876 | 19 Праведность ведет к жизни, а стремящийся к злу стремится к смерти своей. |
БКуліш | 19. Праведність веде до життя, а хто простує до злого, простує до смертї. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy. |
Biblia1776 | 20. Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen. |
CPR1642 | 20. Petollinen sydän on cauhistus HERralle waan wiattomat owat hänen edesäns otolliset. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 Those who are perverse in heart are an abomination to Jehovah, but such as are perfect in their way are his delight. |
KJV | 20. They that are of a froward heart are abomination to the LORD: but such as are upright in their way are his delight. |
|
|
||
Dk1871 | 20. De vanartige i Hjertet I, deres Vej, ere ham en Velbehagelighed. |
KXII | 20. Herren hafver en styggelse till vrång hjerta, och ett behag till de fromma. |
PR1739 | 20. Kes pöratsed on süddamest, need on Jehowa melest hirmsad; agga need on ta mele pärrast, kel täieste waggad wisid on. |
LT | 20. Viešpats nekenčia veidmainių, bet dorieji Jam patinka. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Der HERR hat Greuel an den verkehrten Herzen, und Wohlgefallen an den Frommen. |
Ostervald-Fr | 20. Ceux qui ont le cœur dépravé, sont en abomination à l'Éternel; mais ceux qui marchent en intégrité, lui sont agréables. |
RV'1862 | 20. Abominación son a Jehová los perversos de corazón: mas los perfectos de camino le son agradables. |
SVV1770 | 20 De verkeerden van hart zijn den HEERE een gruwel; maar de oprechten van weg zijn Zijn welgevallen. |
|
|
||
PL1881 | 20. Obrzydliwością są Panu przewrotni sercem; ale mu się podobają, którzy żyją bez zmazy. |
Karoli1908Hu | 20. Útálatosok az Úrnál az [14†] álnok szívűek; kedvesek pedig ő nála, a kik az ő útjokban tökéletesek. |
RuSV1876 | 20 Мерзость пред Господом – коварные сердцем; но благоугодны Ему непорочные в пути. |
БКуліш | 20. Гидота Господу переворотні серцем, але любі йому, хто в невинностї ходить. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat. |
Biblia1776 | 21. Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan. |
CPR1642 | 21. Ei Jumalattomia auta waicka caicki kätens yhten pistäisit mutta wanhurscan siemen pelastetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 Hand in hand, the evil man will not be unpunished, but the seed of the righteous will be delivered. |
KJV | 21. Though hand join in hand, the wicked shall not be unpunished: but the seed of the righteous shall be delivered. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Man kan give sin Haand paa, at den onde ikke bliver agtet uskyldig; men de retfærdiges Sæd skal undkomme. |
KXII | 21. Dem ondom hjelper intet, om de än alle lade händer tillsamman; men de rättfärdigas säd skall hulpen varda. |
PR1739 | 21. Pango ta kül kahhe käega wasto, ei siiski jä ilmasüta, kes kurri on; agga öigede suggu peäseb. |
LT | 21. Nors ir susijungtų, nedorėliai neišvengs bausmės, bet teisiojo palikuonys bus išgelbėti. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Den Bösen hilft nichts, wenn sie auch alle Hände zusammentäten; aber der Gerechten Same wird errettet werden. |
Ostervald-Fr | 21. Tôt ou tard, le méchant ne demeurera point impuni; mais la race des justes sera délivrée. |
RV'1862 | 21. Aunque llegue la mano a la mano, el malo no quedará sin castigo; mas la simiente de los justos escapará. |
SVV1770 | 21 Hand aan hand zal de boze niet onschuldig zijn; maar het zaad der rechtvaardigen zal ontkomen. |
|
|
||
PL1881 | 21. Złośnik, choć sobie innych na pomoc weźmie, pomsty nie ujdzie; ale nasienie sprawiedliwych zachowane będzie. |
Karoli1908Hu | 21. Kézadással erősítem, hogy nem marad büntetlen a gonosz; az igazaknak pedig magva megszabadul. |
RuSV1876 | 21 Можно поручиться, что порочный не останется ненаказанным; семя же праведных спасется. |
БКуліш | 21. Можна заручити, що ледачий не уйде кари, а рід праведного буде захований. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla. |
Biblia1776 | 22. Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa. |
CPR1642 | 22. Caunis waimo ilman cunniata on nijncuin sica jolla olis cullainen käädy cuonon päällä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 A ring of gold in a swine's snout, is a beautiful woman who is without discretion. |
KJV | 22. As a jewel of gold in a swine's snout, so is a fair woman which is without discretion. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Som et Smykke af Guld i Næsen paa en So, saa er en dejlig Kvinde, som intet Skøn har. |
KXII | 22. En dägelig qvinna utan tukt är lika som en so med ett gyldene spann på näsone. |
PR1739 | 22. Kui kuld ninna-ehte sea ninnas, nenda on üks illus naesterahwas, kel agga tarka meelt ep olle. |
LT | 22. Kaip aukso žiedas kiaulės snukyje yra graži moteris, neturinti supratimo. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Ein schönes Weib ohne Zucht ist wie eine Sau mit einem goldenen Haarband. |
Ostervald-Fr | 22. Une belle femme, qui se détourne de la raison, est comme une bague d'or au groin d'un pourceau. |
RV'1862 | 22. Zarcillo de oro en la nariz del puerco es la mujer hermosa, y apartada de razón. |
SVV1770 | 22 Een schone vrouw, die van rede afwijkt, is een gouden bagge in een varkenssnuit. |
|
|
||
PL1881 | 22. Niewiasta piękna a głupia jest jako kolce złote w pysku u świni. |
Karoli1908Hu | 22. Mint a disznó orrában az aranyperecz, olyan a szép asszony, a kinek nincs okossága. |
RuSV1876 | 22 Что золотое кольцо в носу у свиньи, то женщина красивая и – безрассудная. |
БКуліш | 22. Що в рилї у свинї золотий колець, те краса в женщини безумної. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan. |
Biblia1776 | 23. Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku. |
CPR1642 | 23. Wanhurscasten himo on hywä ja menesty: waan jumalattomain odotus on kiucullinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 The desire of the righteous is only good. The expectation of the wicked is wrath. |
KJV | 23. The desire of the righteous is only good: but the expectation of the wicked is wrath. |
|
|
||
Dk1871 | 23. De retfærdiges Begæring er kun godt; men Vreden rammer de ugudeliges Forventning. |
KXII | 23. De rätträrdigas önskan måste dock väl gå, och det de ogudaktige vänta, är olycka. |
PR1739 | 23. Öigede iggatseminne on agga hea; öälatte öigus on hirmus wihha. |
LT | 23. Teisiųjų troškimai geri, o nedorėlių viltis yra rūstybė. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Der Gerechten Wunsch muß doch wohl geraten, und der Gottlosen Hoffen wird Unglück. |
Ostervald-Fr | 23. Le souhait des justes n'est que le bien; mais l'attente des méchants c'est l'indignation. |
RV'1862 | 23. El deseo de los justos solamente es bueno; mas la esperanza de los impíos es enojo. |
SVV1770 | 23 De begeerte der rechtvaardigen is alleenlijk het goede; maar de verwachting der goddelozen is verbolgenheid. |
|
|
||
PL1881 | 23. Żądza sprawiedliwych jest zawżdy ku dobremu; ale oczekiwanie niepobożnych, popędliwość. |
Karoli1908Hu | 23. Az igazaknak kivánsága [15†] csak jó, az istentelenek várakozása pedig harag. |
RuSV1876 | 23 Желание праведных есть одно добро, ожидание нечестивых – гнев. |
БКуліш | 23. Бажаннє праведних - одно лиш добро, дожиданнє безбожних - гнїв. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy. |
Biblia1776 | 24. Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi. |
CPR1642 | 24. Muutama jaca omastans ja saa enämmän: toinen säästä josa ei pidäis ja tule köyhemmäxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 There is he who scatters and increases yet more and there is he who withholds more than is proper, but only to want. |
KJV | 24. There is that scattereth, and yet increaseth; and there is that withholdeth more than is meet, but it tendeth to poverty. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Der er den, som udspreder rigeligt, og ham tillægges end mere; og der er den, som holder tilbage mere, end ret er, og dog bliver der kun Mangel. |
KXII | 24. Den ene skiftar ut, och får alltid mer; men den andre är nidsk, der han icke skall, och varder dock fattigare. |
PR1739 | 24. Seäl on monni, kes ärrajaggab, ja tem̃ale antakse weel peälegi; ja monni hoiab kül taggasi ennam, kui öigus on, om̃eti on tühhi kä. |
LT | 24. Vieni dosniai dalina ir turtėja, kiti pasilaiko daugiau negu reikia, bet dar labiau nuskursta. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Einer teilt aus und hat immer mehr; ein anderer kargt, da er nicht soll, und wird doch ärmer. |
Ostervald-Fr | 24. Tel répand son bien, qui l'augmentera encore davantage; et tel le resserre plus qu'il ne faut, qui sera dans la disette. |
RV'1862 | 24. Hay unos que reparten, y les es añadido más: hay otros que son escasos más de lo que es justo; mas vienen a pobreza. |
SVV1770 | 24 Er is een, die uitstrooit, denwelken nog meer toegedaan wordt; en een, die meer inhoudt dan recht is, maar het is tot gebrek. |
|
|
||
PL1881 | 24. Nie jeden udziela szczodrze, a wżdy mu przybywa; a drugi skąpi więcej niż trzeba, a wżdy ubożeje. |
Karoli1908Hu | 24. Van olyan, a ki bőven adakozik, és [16†] annál inkább gazdagodik; és a ki megtartóztatja a járandóságot, de ugyan szűkölködik. |
RuSV1876 | 24 Иной сыплет щедро, и ему еще прибавляется; а другой сверх меры бережлив, и однако же беднеет. |
БКуліш | 24. Той сипле щедро, й йому ще прибуває, а другий на міру скупий, та й все біднїшає. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu. |
Biblia1776 | 25. Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan. |
CPR1642 | 25. Sielu joca runsast siuna tule lihawaxi ja joca juotta hän tule juowuxin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 The generous soul will be made prosperous and he who waters will also be watered himself. |
KJV | 25. The liberal soul shall be made fat: and he that watereth shall be watered also himself. |
|
|
||
Dk1871 | 25. En Sjæl, som velsigner, skal blive rig; og den, som vederkvæger, skal selv blive vederkvæget. |
KXII | 25. Den själ, som rikeliga välsignar, varder fet; och den som drucknan gör, han skall ock drucken varda. |
PR1739 | 25. Se hing, kes rohkeste annab, wöttab rammo, ja kes teisi kastab, saab issi ka kastetud. |
LT | 25. Dosni siela bus pasotinta, kas girdo, pats bus pagirdytas. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Die Seele, die da reichlich segnet, wird gelabt; wer reichlich tränkt, der wird auch getränkt werden. |
Ostervald-Fr | 25. Celui qui est bienfaisant sera rassasié, et celui qui arrose, sera aussi arrosé lui-même. |
RV'1862 | 25. El alma liberal será engordada; y el que hartare, él también será harto. |
SVV1770 | 25 De zegenende ziel zal vet gemaakt worden; en die bevochtigt, zal ook zelf een vroege regen worden. |
|
|
||
PL1881 | 25. Człowiek szczodrobliwy bywa bogatszy; a kto nasyca, sam też będzie nasycony. |
Karoli1908Hu | 25. A mással jóltevő ember [17†] megkövéredik; és a ki mást felüdít, maga is üdül. |
RuSV1876 | 25 Благотворительная душа будет насыщена, и кто напояет других , тот и сам напоен будет. |
БКуліш | 25. Добродїйна душа буде насичена; хто щедро надїляє, й сам надїлен буде. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus. |
Biblia1776 | 26. Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus. |
CPR1642 | 26. Joca jywät sala händä Canssa kiroile mutta joca myy hänelle tule siunaus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 The people will curse he who withholds grain, but a blessing will be upon the head of him who sells it. |
KJV | 26. He that withholdeth corn, the people shall curse him: but blessing shall be upon the head of him that selleth it. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Hvo som holder Korn tilbage, ham bander Folket; men Velsignelsen kommer paa dens Hoved, som sælger det ud. |
KXII | 26. Den som korn innehåller, honom banna menniskorna; men välsignelse kommer öfver honom, som det säljer. |
PR1739 | 26. Kes wilja ärrakelab, sedda wanduwad rahwas ärra; agga önnistaminne tulleb selle Pea peäle, kes müüb. |
LT | 26. Kas neparduoda javų, tą keikia tauta; kas parduoda juos, laiminamas. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Wer Korn innehält, dem fluchen die Leute; aber Segen kommt über den, der es verkauft. |
Ostervald-Fr | 26. Celui qui retient le blé est maudit du peuple; mais la bénédiction est sur la tête de celui qui le vend. |
RV'1862 | 26. El que detiene el grano, el pueblo le maldecirá: mas bendición será sobre la cabeza del que vende. |
SVV1770 | 26 Wie koren inhoudt, dien vloekt het volk; maar zegening zal zijn over het hoofd des verkopers. |
|
|
||
PL1881 | 26. Kto zatrzymuje zboże, tego lud przeklina; ale błogosławieóstwo nad głową tego, który je sprzedaje. |
Karoli1908Hu | 26. A ki búzáját visszatartja, [18†] átkozza azt a nép; annak [19†] fején pedig, a ki eladja, áldás van. |
RuSV1876 | 26 Кто удерживает у себя хлеб, того клянет народ; а на голове продающего – благословение. |
БКуліш | 26. Хто приховує вроджай, того клянуть люде, а на голову продаючого - благословеннє. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee. |
Biblia1776 | 27. Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu. |
CPR1642 | 27. Joca jotain hywä edzi hänen hywin menesty mutta joca paha noudatta hänelle pahoin tapahtu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 He who diligently seeks good seeks favor, but he who searches after evil, it will come to him. |
KJV | 27. He that diligently seeketh good procureth favour: but he that seeketh mischief, it shall come unto him. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Hvo der søger effer godt, stræber efter Velbehagelighed; men hvo der leder efter ondt, ham skal det vederfares. |
KXII | 27. Den som något godt söker, honom vederfars godt; men den som efter ondt far, det skall hända honom. |
PR1739 | 27. Kes aegsaste head otsib, se otsib, mis mele pärrast on; agga kes kurja tagganouab, selle kätte tulleb se. |
LT | 27. Kas stropiai ieško gera, sulauks palankumo; kas siekia pikto, pats to susilauks. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Wer da Gutes sucht, dem widerfährt Gutes; wer aber nach Unglück ringt, dem wird's begegnen. |
Ostervald-Fr | 27. Celui qui recherche le bien, acquiert de la faveur; mais le mal arrivera à celui qui le poursuit. |
RV'1862 | 27. El que madruga al bien, hallará favor: mas el que busca el mal, venirle ha. |
SVV1770 | 27 Wie het goede vroeg nazoekt, zoekt welgevalligheid; maar wie het kwade natracht, dien zal het overkomen. |
|
|
||
PL1881 | 27. Kto pilnie szuka dobrego, nabywa przyjaźni; ale kto szuka złego, przyjdzie naó. |
Karoli1908Hu | 27. A ki jóra igyekezik, jóakaratot szerez: a ki pedig gonoszt keres, ő magára [20†] jő az. |
RuSV1876 | 27 Кто стремится к добру, тот ищет благоволения; а кто ищет зла, к тому оно и приходит. |
БКуліш | 27. Хто дбає про добро, той знаходить ласкавість, а хто шукає зла, до того воно й приходить. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä. |
Biblia1776 | 28. Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti. |
CPR1642 | 28. Joca rickauteen luotta hän hucku waan wanhurscat wiherjöidzewät nijncuin lehti. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 He who trusts in his riches will fall, but the righteous will flourish as the green leaf. |
KJV | 28. He that trusteth in his riches shall fall: but the righteous shall flourish as a branch. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Hvo, som forlader sig paa sin Rigdom, han skal falde; men de retfærdige skulle grønnes som et Blad. |
KXII | 28. Den sig uppå sina rikedomar förlåter, han skall förgås; men de rättfärdige skola grönskas såsom löf. |
PR1739 | 28. Kes omma rikkusse peäle lodab, se langeb; agga öiged peawad haljandama kui lehhed. |
LT | 28. Kas pasitiki savo turtais, kris, o teisusis žaliuos kaip lapas. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Wer sich auf seinen Reichtum verläßt, der wird untergehen; aber die Gerechten werden grünen wie ein Blatt. |
Ostervald-Fr | 28. Celui qui se fie en ses richesses, tombera; mais les justes reverdiront comme la feuille. |
RV'1862 | 28. El que confia en sus riquezas, caerá; mas los justos reverdecerán como ramos. |
SVV1770 | 28 Wie op zijn rijkdom vertrouwt, die zal vallen; maar de rechtvaardigen zullen groenen als loof. |
|
|
||
PL1881 | 28. Kto ufa w bogactwach swych, ten upadnie; ale sprawiedliwi jako latorośl zielenieć się będą. |
Karoli1908Hu | 28. A ki bízik az ő [21†] gazdagságában, elesik; de mint a fa ága, az [22†] igazak kivirágoznak. |
RuSV1876 | 28 Надеющийся на богатство свое упадет; а праведники, как лист, будут зеленеть. |
БКуліш | 28. Хто лиш на статки вповає, той упадає, а праведні, як лист, зазеленїють. |
|
|
||
FI33/38 | 29. Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi. |
Biblia1776 | 29. Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella. |
CPR1642 | 29. Joca huonens murhellisexi teke hän saa tuulen perinnöxi ja hullun täyty wijsasta palwella. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 He who troubles his own house will inherit the wind. And a foolish man will be servant to a wise man of heart. |
KJV | 29. He that troubleth his own house shall inherit the wind: and the fool shall be servant to the wise of heart. |
|
|
||
Dk1871 | 29. Den, som forstyrrer sit Hus, arver Vind, og Daaren bliver Træl for den, som er viis i Hjertet. |
KXII | 29. Den som sitt eget hus bedröfvar, han skall få väder till arfvedel; och en dåre måste dens visas tjenare vara. |
PR1739 | 29. Kes omma maiale tülli teeb, saab tuult pärris-ossaks, ja kes meleto, se saab selle sullaseks, kes süddamest tark on . |
LT | 29. Kas kelia nesantaiką savo namuose, paveldės vėjus; kvailys tarnaus išmintingam. |
|
|
||
Luther1912 | 29. Wer sein eigen Haus betrübt, der wird Wind zum Erbteil haben; und ein Narr muß ein Knecht des Weisen sein. |
Ostervald-Fr | 29. Celui qui ne gouverne pas sa maison avec ordre, aura le vent pour héritage; et le fou sera le serviteur de celui qui a le cœur sage. |
RV'1862 | 29. El que turba su casa, heredará viento; y el insensato será siervo del sabio de corazón. |
SVV1770 | 29 Wie zijn huis beroert, zal wind erven; en de dwaas zal een knecht zijn desgenen, die wijs van hart is. |
|
|
||
PL1881 | 29. Kto czyni zamięszanie w domu swoim, odziedziczy wiatr, a głupi musi służyć mądremu. |
Karoli1908Hu | 29. A ki megháborítja az ő házát, annak öröksége szél lesz; és a bolond szolgája a bölcs elméjűnek. |
RuSV1876 | 29 Расстроивающий дом свой получит в удел ветер, и глупый будет рабом мудрого сердцем. |
БКуліш | 29. Хто розстроює домівку свою, одержить в наслїддє вітер; і дурний буде рабом мудрого. |
|
|
||
FI33/38 | 30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja. |
Biblia1776 | 30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut. |
CPR1642 | 30. Wanhurscan hedelmä on elämän puu joca wijsas on hän ihmisistä pitä murhen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 30 The fruit of a righteous man is a tree of life and he who is wise wins souls. |
KJV | 30. The fruit of the righteous is a tree of life; and he that winneth souls is wise. |
|
|
||
Dk1871 | 30. Den retfærdiges Frugt er et Livsens Træ, og den vise vinder Sjæle. |
KXII | 30. Dens rättfärdigas frukt är lifsens trä, och en vis man låter sig om menniskorna hjerteliga vårda. |
PR1739 | 30. Öige innimesse willi on ello pu: ja kes tark, saab hinged ennese pole. |
LT | 30. Teisiojo vaisius yra gyvybės medis, ir kas laimi sielas, tas išmintingas. |
|
|
||
Luther1912 | 30. Die Frucht des Gerechten ist ein Baum des Lebens, und ein Weiser gewinnt die Herzen. |
Ostervald-Fr | 30. Le fruit du juste est un arbre de vie, et le sage gagne les cœurs. |
RV'1862 | 30. El fruto del justo es árbol de vida, y el que caza almas, es sabio. |
SVV1770 | 30 De vrucht des rechtvaardigen is een boom des levens; en wie zielen vangt, is wijs. |
|
|
||
PL1881 | 30. Owoc sprawiedliwego jest drzewo żywota; a kto naucza ludzi, mądry jest. |
Karoli1908Hu | 30. Az igaznak gyümölcse életnek fája; és lelkeket nyer meg a bölcs. |
RuSV1876 | 30 Плод праведника – древо жизни, и мудрый привлекает души. |
БКуліш | 30. Доробок праведного - дерево жизнї, й мудрий пригортає серця. |
|
|
||
FI33/38 | 31. Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen. |
Biblia1776 | 31. Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen? |
CPR1642 | 31. Että wanhurscas paljo kärsi cuinga paljo enämmin jumalatoin ja syndinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 31 Behold, a righteous man will be recompensed in the earth, also the wicked man and the sinner! |
KJV | 31. Behold, the righteous shall be recompensed in the earth: much more the wicked and the sinner. |
|
|
||
Dk1871 | 31. Se, den retfærdige faar Betaling paa Jorden, hvor meget mere den ugudelige og Synderene. |
KXII | 31. Efter den rättfärdige på jordene lida måste; huru mycket mer den ogudaktige och syndaren? |
PR1739 | 31. Wata, kes öige, selle kätte tassutakse siin Ma peäl patto , paljo enneminne öäla ja pattuse kätte. |
LT | 31. Jei teisusis gaus atlyginimą žemėje, tai tuo labiau nedorėlis ir nusidėjėlis. |
|
|
||
Luther1912 | 31. So der Gerechte auf Erden leiden muß, wie viel mehr der Gottlose und der Sünder! |
Ostervald-Fr | 31. Voici, le juste reçoit sur la terre sa rétribution; combien plus le méchant et le pécheur? |
RV'1862 | 31. Ciertamente el justo será pagado en la tierra: ¿cuánto más el impío y pecador? |
SVV1770 | 31 Ziet, den rechtvaardige wordt vergolden op de aarde, hoeveel te meer den goddeloze en zondaar! |
|
|
||
PL1881 | 31. Oto jeźli się sprawiedliwemu na ziemi nagroda staje, tedy daleko więcej niezbożnemu i grzesznikowi. |
Karoli1908Hu | 31. Ímé, az igaz e földön megnyeri jutalmát; [23†] mennyivel inkább az istentelen és a bűnös! |
RuSV1876 | 31 Так праведнику воздается на земле, тем паче нечестивому и грешнику. |
БКуліш | 31. Така відплата праведникові (вже) на землї, а тим більше безбожному й грішникові. |
|
|