SANANLASKUT
15 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan. |
Biblia1776 | 1. Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi. |
CPR1642 | 1. NÖyrä wastaus hillidze wihan mutta cowa sana saatta mielen carwaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 A soft answer turns away wrath, but a grievous word stirs up anger. |
KJV | 1. A soft answer turneth away wrath: but grievous words stir up anger. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Salomo taler om viis og daarlig Tale. Et mildt Svar dæmper Vrede; men et bittert Ord vækker Fortørnelse. |
KXII | 1. Ett mjukt svar stillar vrede; men ett hårdt ord kommer harm åstad. |
PR1739 | 1. Tassane kostminne pörab tullise wihha taggasi; agga kibbe sanna kihhutab wihha. |
LT | 1. Švelnus atsakymas nuramina pyktį, aštrūs žodžiai sukelia rūstybę. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Eine linde Antwort stillt den Zorn; aber ein hartes Wort richtet Grimm an. |
Ostervald-Fr | 1. Une réponse douce apaise la fureur; mais la parole dure excite la colère. |
RV'1862 | 1. LA blanda respuesta quita la ira: mas la palabra de dolor hace subir el furor. |
SVV1770 | 1 Een zacht antwoord keert de grimmigheid af; maar een smartend woord doet den toorn oprijzen. |
|
|
||
PL1881 | 1. Odpowiedź łagodna uśmierza gniew; ale słowa przykre wzruszają popędliwość. |
Karoli1908Hu | 1. Az engedelmes felelet elfordítja a harag felgerjedését; a megbántó beszéd pedig [1†] támaszt haragot. |
RuSV1876 | 1 Кроткий ответ отвращает гнев, а оскорбительное слово возбуждает ярость. |
БКуліш | 1. Відказ лагідний гнїв палкий гасить, а зневажливе слово розбуджує лютість. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta. |
Biblia1776 | 2. Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluutta sylkee. |
CPR1642 | 2. Wijsasten kielet saattawat opetuxen suloisexi waan tyhmäin suut aina hullutta sylkewät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 The tongue of the wise utters knowledge rightly, but the mouth of fools pours out folly. |
KJV | 2. The tongue of the wise useth knowledge aright: but the mouth of fools poureth out foolishness. |
|
|
||
Dk1871 | 2. De vises Tunge giver god Kundskab; men Daarers Mund udgyder Taabelighed. |
KXII | 2. De visas tunga gör lärdomen ljuflig; de dårars mun utsputar alltid galenskap. |
PR1739 | 2. Tarkade keel annab head tundmist; agga halpide suu aiab meletumad sannad rohkeste wälja. |
LT | 2. Išmintingojo liežuvis tinkamai naudoja pažinimą, o iš kvailio burnos liejasi kvailystės. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Der Weisen Zunge macht die Lehre lieblich; der Narren Mund speit eitel Narrheit. |
Ostervald-Fr | 2. La langue des sages embellit la science; mais la bouche des insensés ne prononce que folie. |
RV'1862 | 2. La lengua de los sabios adornará a la sabiduría: mas la boca de los insensatos hablará fatuidad. |
SVV1770 | 2 De tong der wijzen maakt de wetenschap goed; maar de mond der zotten stort overvloediglijk dwaasheid uit. |
|
|
||
PL1881 | 2. Język mądrych zdobi umiejętność; ale usta głupich wywierają głupstwo. |
Karoli1908Hu | 2. A bölcsek nyelve beszél jó tudományt: a tudatlanoknak száján [2†] pedig bolondság buzog ki. |
RuSV1876 | 2 Язык мудрых сообщает добрые знания, а уста глупых изрыгают глупость. |
БКуліш | 2. Язик мудрих подає добрі відомостї, а уста безумних мелють лиш дурницї. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja. |
Biblia1776 | 3. Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät. |
CPR1642 | 3. HERran silmät cadzelewat jocapaicas sekä hywät että pahat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 The eyes of Jehovah are in every place, keeping watch upon the evil and the good. |
KJV | 3. The eyes of the LORD are in every place, beholding the evil and the good. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Herrens Øjne ere alle Vegne, og de beskue onde og gode. |
KXII | 3. Herrans ögon skåda i all rum, både onda och goda. |
PR1739 | 3. Jehowa silmad on keiges paikas, ja wahhiwad kurjade ja heade peäle. |
LT | 3. Viešpaties akys mato visur, jos stebi blogus ir gerus. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Die Augen des HERRN schauen an allen Orten beide, die Bösen und die Frommen. |
Ostervald-Fr | 3. Les yeux de l'Éternel sont en tous lieux; ils contemplent les méchants et les bons. |
RV'1862 | 3. Los ojos de Jehová en todo lugar están mirando los buenos y los malos. |
SVV1770 | 3 De ogen des HEEREN zijn in alle plaatsen, beschouwende de kwaden en de goeden. |
|
|
||
PL1881 | 3. Na każdem miejscu oczy Paóskie upatrują złe i dobre. |
Karoli1908Hu | 3. Minden helyeken vannak az Úrnak szemei, [3†] nézvén a jókat és gonoszokat. |
RuSV1876 | 3 На всяком месте очи Господни: они видят злых и добрых. |
БКуліш | 3. Господнї очі скрізь по сьвіту позирають, і доброго й лихого вони вбачають. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen. |
Biblia1776 | 4. Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun. |
CPR1642 | 4. Terwellinen kieli on elämän puu waan walhettelewainen saatta sydämen kiwun. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 A gentle tongue is a tree of life, but perverseness in it is a breaking of the spirit. |
KJV | 4. A wholesome tongue is a tree of life: but perverseness therein is a breach in the spirit. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Tungens Blidhed er et Livsens Træ; men Forvendthed ved den er Sønderknuselse i Aanden. |
KXII | 4. En helsosam tunga är lifsens trä; men en lögnaktig gör hjertans sorg. |
PR1739 | 4. Se keel, mis parrandab, on ello pu; agga mis seggane, se on waimo röhhuminne. |
LT | 4. Maloni kalbagyvybės medis, šiurkšti šneka prislegia dvasią. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Ein heilsame Zunge ist ein Baum des Lebens; aber eine lügenhafte macht Herzeleid. |
Ostervald-Fr | 4. Une langue qui corrige est comme l'arbre de vie; mais une langue perverse est comme un vent qui brise tout. |
RV'1862 | 4. La lengua saludable es árbol de vida: mas la perversidad en ella es quebrantamiento de espíritu. |
SVV1770 | 4 De medicijn der tong is een boom des levens; maar de verkeerdheid in dezelve is een breuk in den geest. |
|
|
||
PL1881 | 4. Zdrowy język jest drzewo żywota; ale przewrotność z niego jest jako zdruzgotanie od wiatru. |
Karoli1908Hu | 4. A nyelv szelídsége [4†] életnek fája; az abban való hamisság pedig a léleknek gyötrelme. |
RuSV1876 | 4 Кроткий язык – древо жизни, но необузданный - сокрушение духа. |
БКуліш | 4. Лагідний язик - се дерево жизнї, а необузданий - пригноблює духа. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi. |
Biblia1776 | 5. Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi. |
CPR1642 | 5. Tyhmä laitta Isäns curituxen waan joca rangaistuxen otta hän tule taitawaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 A fool despises his father's correction, but he who regards reproof gets prudence. |
KJV | 5. A fool despiseth his father's instruction: but he that regardeth reproof is prudent. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Daaren foragter sin Faders Tugtelse; men den, som agter paa Revselse, handler klogt. |
KXII | 5. En dåre lastar sins faders tuktan; men den som tager vid straff, han varder klok. |
PR1739 | 5. Kes meleto, se laidab omma issa öppetust; agga kes nomimist hoiab, aiab moistlikkult ommad asjad. |
LT | 5. Kvailys paniekina savo tėvo pamokymus, o kas klauso perspėjimų, yra supratingas. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Der Narr lästert die Zucht seines Vaters; wer aber Strafe annimmt, der wird klug werden. |
Ostervald-Fr | 5. L'insensé méprise l'instruction de son père; mais celui qui prend garde à la réprimande deviendra prudent. |
RV'1862 | 5. El insensato menosprecia la enseñanza de su padre: mas el que guarda la corrección, saldrá cuerdo. |
SVV1770 | 5 Een dwaas zal de tucht zijns vaders versmaden; maar die de bestraffing waarneemt, zal kloekzinniglijk handelen. |
|
|
||
PL1881 | 5. Głupi gardzi karaniem ojca swego; ale kto przyjmuje napomnienie, stanie się ostrożnym. |
Karoli1908Hu | 5. A bolond [5†] megútálja az ő atyjának tanítását; a ki pedig megbecsüli a dorgálást, igen eszes. |
RuSV1876 | 5 Глупый пренебрегает наставлением отца своего; а кто внимает обличениям, тот благоразумен. |
БКуліш | 5. Дурний нехтує отецьку науку, хто ж вважає на докір, - добрий розум має. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma. |
Biblia1776 | 6. Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö. |
CPR1642 | 6. Wanhurscan huones on tulo kyllä waan jumalattoman saalis on häwindö. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Much treasure is in the house of a righteous man, but in the revenues of a wicked man is trouble. |
KJV | 6. In the house of the righteous is much treasure: but in the revenues of the wicked is trouble. |
|
|
||
Dk1871 | 6. I den retfærdiges Hus er meget Gods; men der er Forstyrrelse i den ugudeliges Indtægt. |
KXII | 6. Uti dens rättfärdigas hus äro ägodelar nog; men uti dens ogudaktigas tilldrägt är förderf. |
PR1739 | 6. Ühhe öige koias on warra kül; agga öäla wosis on tülli. |
LT | 6. Turtų netrūksta teisiojo namuose, o nedorėlio pelnastik rūpesčiai. |
|
|
||
Luther1912 | 6. In des Gerechten Haus ist Guts genug; aber in dem Einkommen des Gottlosen ist Verderben. |
Ostervald-Fr | 6. Il y a grande abondance dans la maison du juste; mais il y a du trouble dans le revenu du méchant. |
RV'1862 | 6. En la casa del justo hay gran provisión: mas en los frutos del impío, turbación. |
SVV1770 | 6 In het huis des rechtvaardigen is een grote schat; maar in des goddelozen inkomst is beroerte. |
|
|
||
PL1881 | 6. W domu sprawiedliwego jest dostatek wielki; ale w dochodach niepobożnego zamięszanie. |
Karoli1908Hu | 6. Az igaznak házában nagy kincs van; az istentelennek jövedelmében pedig [6†] háborúság. |
RuSV1876 | 6 В доме праведника – обилие сокровищ, а в прибытке нечестивого – расстройство. |
БКуліш | 6. В дому в праведного - достаток добра, а в доходах безбожного - самий хиба розстрій. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa. |
Biblia1776 | 7. Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin. |
CPR1642 | 7. Wijsasten suut jacawat neuwoja waan tyhmäin sydämet ei ole nijn. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 The lips of the wise disperse knowledge, but the heart of the foolish, not so. |
KJV | 7. The lips of the wise disperse knowledge: but the heart of the foolish doeth not so. |
|
|
||
Dk1871 | 7. De vises Læber udstrø Kundskab; men Daarernes Hjerte er ikke saa. |
KXII | 7. De visas mun utströr god råd; men de dårars hjerta är icke så. |
PR1739 | 7. Tarkade uled külwawad tundmist; agga meletumatte südda ei olle sedda wisi. |
LT | 7. Išmintingųjų lūpos skelbia pažinimą, o kvailio širdis to nedaro. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Der Weisen Mund streut guten Rat; aber der Narren Herz ist nicht richtig. |
Ostervald-Fr | 7. Les lèvres des sages sèment la science; mais il n'en est pas ainsi du cœur des insensés. |
RV'1862 | 7. Los labios de los sabios esparcen sabiduría: mas el corazón de los insensatos no así. |
SVV1770 | 7 De lippen der wijzen zullen de wetenschap uitstrooien; maar het hart der zotten niet alzo. |
|
|
||
PL1881 | 7. Wargi mądrych sieją umiejętność; ale serce głupich nie tak. |
Karoli1908Hu | 7. A bölcseknek ajkaik hintegetnek tudományt; a bolondoknak [7†] pedig elméje nem helyes. |
RuSV1876 | 7 Уста мудрых распространяют знание, а сердце глупых не так. |
БКуліш | 7. Уста мудрих ширять знаннє, та не так серце безумних. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen. |
Biblia1776 | 8. Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen. |
CPR1642 | 8. Jumalattoman uhri on HERralle cauhistus waan jumalisten rucous on hänelle otollinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 The sacrifice of the wicked is an abomination to Jehovah, but the prayer of the upright is his delight. |
KJV | 8. The sacrifice of the wicked is an abomination to the LORD: but the prayer of the upright is his delight. |
|
|
||
Dk1871 | 8. De ugudeliges Offer er Herren en Vederstyggelighed; men de oprigtiges, Bøn er ham en Velbehagelighed. |
KXII | 8. Dens ogudaktigas offer är Herranom en styggelse; men de frommas bön är honom behagelig. |
PR1739 | 8. Öälatte ohwer on Jehowa melest hirmus; agga öiglaste palwe on temma mele pärrast. |
LT | 8. Nedorėlio aukapasibjaurėjimas Viešpačiui, bet teisiųjų maldos Jam patinka. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Der Gottlosen Opfer ist dem HERRN ein Greuel; aber das Gebet der Frommen ist ihm angenehm. |
Ostervald-Fr | 8. Le sacrifice des méchants est en abomination à l'Éternel; mais la requête des hommes droits lui est agréable. |
RV'1862 | 8. El sacrificio de los impíos es abominación a Jehová: mas la oración de los rectos es su contentamiento. |
SVV1770 | 8 Het offer der goddelozen is den HEERE een gruwel; maar het gebed der oprechten is Zijn welgevallen. |
|
|
||
PL1881 | 8. Ofiara niepobożnych jest obrzydliwością Panu; ale modlitwa szczerych podoba mu się. |
Karoli1908Hu | 8. Az istentelenek áldozatja [8†] gyűlölséges az Úrnak; az igazak könyörgése pedig kedves néki. |
RuSV1876 | 8 Жертва нечестивых – мерзость пред Господом, а молитва праведных благоугодна Ему. |
БКуліш | 8. Жертва безбожних - гидота Господеві, молитва ж праведних угодна йому. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa. |
Biblia1776 | 9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhurskautta noudattaa, on hänelle rakas. |
CPR1642 | 9. Jumalattoman tie on HERralle cauhistus waan joca wanhurscautta noudatta on hänelle racas. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 The way of a wicked man is an abomination to Jehovah, but he loves he who follows after righteousness. |
KJV | 9. The way of the wicked is an abomination unto the LORD: but he loveth him that followeth after righteousness. |
|
|
||
Dk1871 | 9. De ugudeliges Vej er Herren en Vederstyggelighed; men den, som stræber efter Retfærdighed, elsker han. |
KXII | 9. Dens ogudaktigas väg är Herranom en styggelse; men den der far efter rättfärdighet, han varder älskad. |
PR1739 | 9. Ühhe öäla te on Jehowa melest hirmus; agga ta armastab sedda, kes öigust taggaaiab. |
LT | 9. Nedorėlio keliaspasibjaurėjimas Viešpačiui, bet Jis myli tuos, kurie siekia teisumo. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Der Gottlosen Weg ist dem HERRN ein Greuel; wer aber der Gerechtigkeit nachjagt, den liebt er. |
Ostervald-Fr | 9. La voie du méchant est en abomination à l'Éternel; mais il aime celui qui s'adonne à la justice. |
RV'1862 | 9. Abominación es a Jehová el camino del impío: mas él ama al que sigue justicia. |
SVV1770 | 9 De weg der goddelozen is den HEERE een gruwel; maar dien, die de gerechtigheid najaagt, zal Hij liefhebben. |
|
|
||
PL1881 | 9. Obrzydliwością Panu jest droga bezbożnego, ale tego, co idzie za sprawiedliwością, miłuje. |
Karoli1908Hu | 9. Utálat az Úrnál az istentelennek úta; azt pedig, a ki követi az igazságot, szereti. |
RuSV1876 | 9 Мерзость пред Господом – путь нечестивого, а идущего путем правды Он любит. |
БКуліш | 9. Противна Господу безбожного дорога; хто ж ходить дорогою правди - сей йому любий. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman. |
Biblia1776 | 10. Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman. |
CPR1642 | 10. Se on paha curitus joca hyljä tiens ja joca rangaistusta wiha hänen pitä cuoleman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 There is grievous correction for him who forsakes the way. He who hates reproof will die. |
KJV | 10. Correction is grievous unto him that forsaketh the way: and he that hateth reproof shall die. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Streng Tugt venter den, som forlader Stien; den, som hader Irettesættelse, skal dø. |
KXII | 10. Det är en ond tuktan, öfvergifva vägen; och den der straff hatar, han måste dö. |
PR1739 | 10. Kurri karristus saab sellele, kes öiget tee radda mahhajättab: kes nomimist wihkab, peab surrema. |
LT | 10. Didelė bausmė tam, kuris pameta kelią; kas nekenčia įspėjimo, miršta. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Den Weg verlassen bringt böse Züchtigung, und wer Strafe haßt, der muß sterben. |
Ostervald-Fr | 10. Un châtiment sévère attend celui qui quitte le droit chemin; et celui qui hait d'être repris, mourra. |
RV'1862 | 10. El castigo es molesto al que deja el camino: mas el que aborreciere la corrección, morirá. |
SVV1770 | 10 De tucht is onaangenaam voor dengene die het pad verlaat; en die de bestraffing haat, zal sterven. |
|
|
||
PL1881 | 10. Karanie srogie należy temu, co opuszcza drogę; a kto ma w nienawiści karność, umrze. |
Karoli1908Hu | 10. Gonosz dorgálás jő arra, a ki útját elhagyja; a ki gyűlöli a [9†] fenyítéket, meghal. |
RuSV1876 | 10 Злое наказание – уклоняющемуся от пути, и ненавидящий обличениепогибнет. |
БКуліш | 10. Страшенна кара тим, хто праву путь покине; й хто ненавидить докір, - погибне. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. |
Biblia1776 | 11. Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. |
CPR1642 | 11. Helwetti ja cadotus on HERran edesä cuinga paljo enämmin ihmisten sydämet. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 Sheol and Abaddon are before Jehovah, also the hearts of the sons of men! |
KJV | 11. Hell and destruction are before the LORD: how much more then the hearts of the children of men? |
|
|
||
Dk1871 | 11. Dødsriget og Afgrunden ligge aabenbare for Herren, meget mere Menneskens Børns Hjerter. |
KXII | 11. Helvete och förderf är för Herranom; huru mycket mer menniskornas hjerta? |
PR1739 | 11. Pörgo ja hukkatusse koht on Jehowa ees, paljo ennam innimeste laste süddamed. |
LT | 11. Pragaras ir prapultis Viešpaties akivaizdoje, tuo labiau žmonių širdys. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Hölle und Abgrund ist vor dem HERRN; wie viel mehr der Menschen Herzen! |
Ostervald-Fr | 11. Le séjour des morts et l'abîme sont devant l'Éternel; combien plus les cœurs des enfants des hommes? |
RV'1862 | 11. El infierno y la perdición están delante de Jehová: ¿cuánto más los corazones de los hombres? |
SVV1770 | 11 De hel en het verderf zijn voor den HEERE; hoeveel te meer de harten van des mensen kinderen? |
|
|
||
PL1881 | 11. Piekło i zatracenie są przed Panem; jakoż daleko więcej serca synów ludzkich. |
Karoli1908Hu | 11. A sír [10†] és a pokol az Úr előtt vannak; mennyivel inkább az [11†] emberek szíve. |
RuSV1876 | 11 Преисподняя и Аваддон открыты пред Господом, тем более сердца сынов человеческих. |
БКуліш | 11. І преисподня й ад явні Господеві, а надто - серця синів людських. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene. |
Biblia1776 | 12. Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö. |
CPR1642 | 12. Ei pilckaja racasta sitä joca händä rangaise ja ei mene wijsan tygö. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 A scoffer does not like to be reproved. He will not go to the wise. |
KJV | 12. A scorner loveth not one that reproveth him: neither will he go unto the wise. |
|
|
||
Dk1871 | 12. En Spotter elsker ikke den, som sætter ham i Rette, han gaar ikke til de vise. |
KXII | 12. En bespottare älskar icke den honom straffar, och går icke till den visa. |
PR1739 | 12. Pilkia ei armasta sedda, kes tedda nomib, ja ei lähhä mitte tarkade meeste jure. |
LT | 12. Niekintojas nemėgsta to, kuris jį įspėja, ir neina pas išminčius. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Der Spötter liebt den nicht, der ihn straft, und geht nicht zu den Weisen. |
Ostervald-Fr | 12. Le moqueur n'aime point qu'on le reprenne, et il n'ira jamais vers les sages. |
RV'1862 | 12. El burlador no ama al que le castiga: ni se allega a los sabios. |
SVV1770 | 12 De spotter zal niet liefhebben, die hem bestraft; hij zal niet gaan tot de wijzen. |
|
|
||
PL1881 | 12. Naśmiewca nie miłuje tego, który go karze, ani do mądrych przychodzi. |
Karoli1908Hu | 12. Nem szereti a csúfoló a feddést, és a bölcsekhez nem megy. |
RuSV1876 | 12 Не любит распутный обличающих его, и к мудрым не пойдет. |
БКуліш | 12. Не любить ледарь тих, хто його картає, та до мудрих він також не пійде. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut. |
Biblia1776 | 13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee. |
CPR1642 | 13. Iloinen sydän teke iloiset caswot waan cosca sydän on surullinen nijn rohkeus rauke. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 A glad heart makes a cheerful countenance, but by sorrow of heart the spirit is broken. |
KJV | 13. A merry heart maketh a cheerful countenance: but by sorrow of the heart the spirit is broken. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Et glad Hjerte gør Ansigtet livligt; men ved Hjertets Bekymring nedslaas Modet. |
KXII | 13. Ett gladt hjerta gör ett blidt ansigte; men när hjertat bekymradt är, så faller ock modet. |
PR1739 | 13. Römus südda teeb head näggo; agga kui südda wallus on, siis on waim kui russuks pekstud. |
LT | 13. Linksma širdis atsispindi veide, širdies skausmas slegia dvasią. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Ein fröhlich Herz macht ein fröhlich Angesicht; aber wenn das Herz bekümmert ist, so fällt auch der Mut. |
Ostervald-Fr | 13. Le cœur joyeux embellit le visage; mais la tristesse du cœur abat l'esprit. |
RV'1862 | 13. El corazón alegre hermosea el rostro: mas por el dolor del corazón el espíritu es triste. |
SVV1770 | 13 Een vrolijk hart zal het aangezicht blijde maken; maar door de smart des harten wordt de geest verslagen. |
|
|
||
PL1881 | 13. Serce wesołe uwesela twarz; ale dla żałości serca duch strapiony bywa. |
Karoli1908Hu | 13. A vidám elme megvidámítja [12†] az orczát; de a szívnek bánatja miatt a lélek megszomorodik. |
RuSV1876 | 13 Веселое сердце делает лице веселым, а при сердечной скорби дух унывает. |
БКуліш | 13. Веселе серце чинить і лице веселим, а як туга в серцї, то і душа ниє. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii. |
Biblia1776 | 14. Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan. |
CPR1642 | 14. Toimellinen sydän toimitta wijsast waan elkiwaldaiset tyhmät tyhmäst hallidzewat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The heart of him who has understanding seeks knowledge, but the mouth of fools feeds on folly. |
KJV | 14. The heart of him that hath understanding seeketh knowledge: but the mouth of fools feedeth on foolishness. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Den forstandiges Hjerte søger Kundskab, men Daarers Mund finder Behag i Taabelighed. |
KXII | 14. Ett klokt hjerta handlar visliga; men de öfverdådige dårar regera dårliga. |
PR1739 | 14. Ühhe moistlikko südda otsib tundmist; agga meletumatte su södab ennast meletuma wisiga. |
LT | 14. Protingas ieško pažinimo, neišmanėlis maitinasi kvailystėmis. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Ein kluges Herz handelt bedächtig; aber der Narren Mund geht mit Torheit um. |
Ostervald-Fr | 14. Un cœur intelligent cherche la science; mais la bouche des fous se repaît de folie. |
RV'1862 | 14. El corazón entendido busca la sabiduría: mas la boca de los insensatos pace fatuidad. |
SVV1770 | 14 Een verstandig hart zal de wetenschap opzoeken; maar de mond der zotten zal met dwaasheid gevoed worden. |
|
|
||
PL1881 | 14. Serce rozumne szuka umiejętności; ale usta głupich karmią się głupstwem |
Karoli1908Hu | 14. Az eszesnek elméje keresi a tudományt; a tudatlanok szája pedig legel bolondságot. |
RuSV1876 | 14 Сердце разумного ищет знания, уста же глупых питаются глупостью. |
БКуліш | 14. Розумне серце шукає знання, уста ж безумних дурницями живуть. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot. |
Biblia1776 | 15. Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito. |
CPR1642 | 15. Surullisella ihmisellä ei ole coscan hywä päiwä waan jolla hywä sydän on hänellä on jocapäiwä wieraspito. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 All the days of the afflicted are evil, but he who is of a cheerful heart has a continual feast. |
KJV | 15. All the days of the afflicted are evil: but he that is of a merry heart hath a continual feast. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Alle den elendiges Dage ere onde; men et glad Hjerte er et bestandigt Gæstebud. |
KXII | 15. En bedröfvad menniska hafver aldrig en god dag; men ett godt mod är ett dageligit gästabåd. |
PR1739 | 15. Ühhe willetsa päwad on keik pahhad; agga hea meel on, kui jodud, mis allati on. |
LT | 15. Prislėgtasis nemato šviesių dienų, kas turi linksmą širdį, tam visuomet šventė. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Ein Betrübter hat nimmer einen guten Tag; aber ein guter Mut ist ein täglich Wohlleben. |
Ostervald-Fr | 15. Tous les jours de l'affligé sont mauvais; mais un cœur joyeux est un festin continuel. |
RV'1862 | 15. Todos los dias del afligido son trabajosos: mas el buen corazón, convite continuo. |
SVV1770 | 15 Al de dagen des bedrukten zijn kwaad; maar een vrolijk hart is een gedurige maaltijd. |
|
|
||
PL1881 | 15. Wszystkie dni ubogiego są złe; ale kto jest wesołego serca, ma gody ustawiczne. |
Karoli1908Hu | 15. Minden napjai a szegénynek nyomorúságosak; a vidám elméjűnek pedig szüntelen lakodalma van. |
RuSV1876 | 15 Все дни несчастного печальны; а у кого сердце весело, у того всегда пир. |
БКуліш | 15. В нещасного всї днї сумнії, у кого ж серце веселе, тому що дня гостина. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa. |
Biblia1776 | 16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. |
CPR1642 | 16. Parambi on wähä HERran pelwos cuin suuri tawara ilman lewota. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 Better is little with the fear of Jehovah, than great treasure and trouble with it. |
KJV | 16. Better is little with the fear of the LORD than great treasure and trouble therewith. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Bedre er lidet med Herrens Frygt end stort Liggendefæ med Uro. |
KXII | 16. Bättre är något lite med Herrans fruktan, än en stor skatt med oro. |
PR1739 | 16. Pissut on parrem Jehowa kartusses, kui suur warrandus ja kärrin seäl jures. |
LT | 16. Geriau mažai su Viešpaties baime negu dideli turtai su rūpesčiu. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Es ist besser ein wenig mit der Furcht des HERRN denn großer Schatz, darin Unruhe ist. |
Ostervald-Fr | 16. Peu, avec la crainte de l'Éternel, vaut mieux qu'un grand trésor, avec lequel il y a du trouble. |
RV'1862 | 16. Mejor es lo poco con el temor de Jehová, que el gran tesoro donde hay turbación. |
SVV1770 | 16 Beter is weinig met de vreze des HEEREN, dan een grote schat, en onrust daarbij. |
|
|
||
PL1881 | 16. Lepsza jest trocha w bojaźni Paóskiej, niżeli skarb wielki z kłopotem. |
Karoli1908Hu | 16. Jobb a kevés az Úrnak [13†] félelmével, mint a temérdek kincs, a hol háborúság van. |
RuSV1876 | 16 Лучше немногое при страхе Господнем, нежели большое сокровище, и при нем тревога. |
БКуліш | 16. У страсї Божому й мале далеко лучше, анїж скарби великі в тревозї. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa. |
Biblia1776 | 17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. |
CPR1642 | 17. Parambi on aterja caalia rackaudesa cuin syötetty härkä wihasa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 Better is a dinner of herbs where love is, than a fatted ox and hatred with it. |
KJV | 17. Better is a dinner of herbs where love is, than a stalled ox and hatred therewith. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Bedre er en Ret grønne Urter, naar Der er Kærlighed hos, end en fed Okse, naar der er Had hos. |
KXII | 17. Bättre är en rätt kål med kärlek, än en gödd oxe med hat. |
PR1739 | 17. Parrem on üks keet kapstast, kus armastus jures; kui nuum-härg, kus wihkamiñe jures. |
LT | 17. Geriau daržovių pietūs, kur yra meilė, negu nupenėtas veršis ten, kur neapykanta. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Es ist besser ein Gericht Kraut mit Liebe, denn ein gemästeter Ochse mit Haß. |
Ostervald-Fr | 17. Mieux vaut un repas d'herbes, où il y a de l'amitié, qu'un festin de bœuf engraissé où il y a de la haine. |
RV'1862 | 17. Mejor es la comida de legumbres donde hay amor, que de buey engordado, donde hay odio. |
SVV1770 | 17 Beter is een gerecht van groen moes, waar ook liefde is, dan een gemeste os, en haat daarbij. |
|
|
||
PL1881 | 17. Lepszy jest pokarm z jarzyny, gdzie jest miłość, niżeli z karmnego wołu, gdzie jest nienawiść. |
Karoli1908Hu | 17. Jobb a paréjnak [14†] étele, a hol szeretet van, mint a hízlalt ökör, a hol van gyűlölség. |
RuSV1876 | 17 Лучше блюдо зелени, и при нем любовь, нежели откормленный бык, и при нем ненависть. |
БКуліш | 17. Смачнїйша мисочка капусти, да з любови, анїж з приправою ненавистї теля товсте. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran. |
Biblia1776 | 18. Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan. |
CPR1642 | 18. Wihainen mies saatta toran matcan mutta kärsiwälinen asetta rijdan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 A wrathful man stirs up contention, but he who is slow to anger appeases strife. |
KJV | 18. A wrathful man stirreth up strife: but he that is slow to anger appeaseth strife. |
|
|
||
Dk1871 | 18. En hidsig Mand opvækker Trætte, men en langmodig |
KXII | 18. En sticken man kommer träto åstad; men en tålig man stillar kif. |
PR1739 | 18. Tullise wihhaga mees kihhutab rido; agga kes pitka melega on, se waikistab rido. |
LT | 18. Piktas žmogus sukelia vaidus, o lėtas pykti juos nuramina. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Ein zorniger Mann richtet Hader an; ein Geduldiger aber stillt den Zank. |
Ostervald-Fr | 18. L'homme violent excite les disputes; mais celui qui est lent à la colère apaise les querelles. |
RV'1862 | 18. El hombre iracundo revolverá contiendas: mas el que tarde se enoja, amansará la rencilla. |
SVV1770 | 18 Een grimmig man zal gekijf verwekken; maar de lankmoedige zal den twist stillen. |
|
|
||
PL1881 | 18. Mąż gniewliwy wszczyna swary; ale nierychły do gniewu uśmierza zwady. |
Karoli1908Hu | 18. A haragos férfiú [15†] szerez háborúságot; a hosszútűrő pedig lecsendesíti a háborgást. |
RuSV1876 | 18 Вспыльчивый человек возбуждает раздор, а терпеливый утишает распрю. |
БКуліш | 18. Палкий чоловік доводить до сварки, а лагідний втихомиряє незгоду. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu. |
Biblia1776 | 19. Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen. |
CPR1642 | 19. Laiscan tie on orjantappurainen waan siweitten tie on tasainen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 The way of the sluggard is as a hedge of thorns, but the path of the upright is made a highway. |
KJV | 19. The way of the slothful man is as an hedge of thorns: but the way of the righteous is made plain. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Den lades Vej er som et Tjørnegærde; men de oprigtiges Sti er haanet. |
KXII | 19. Dens latas väg är full med törne; men de frommas väg är väl slät. |
PR1739 | 19. Laisa innimesse te on kui kibbowitsne aed ; agga öiglaste teeradda on kui tassane tee-sild. |
LT | 19. Tinginio kelias pilnas erškėčių, o teisiojo keliasplatus. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Der Weg des Faulen ist dornig; aber der Weg des Frommen ist wohl gebahnt. |
Ostervald-Fr | 19. La voie du paresseux est comme une haie de ronces; mais le sentier des hommes droits est comme un chemin battu. |
RV'1862 | 19. El camino del perezoso es como seto de espinos: mas la vereda de los rectos es solada. |
SVV1770 | 19 De weg des luiaards is als een doornheg; maar het pad der oprechten is welgebaand. |
|
|
||
PL1881 | 19. Droga leniwego jest jako płot cierniowy, ale ścieszka szczerych jest równa. |
Karoli1908Hu | 19. A restnek útja olyan, mint a tövises sövény; az igazaknak pedig útja megegyengetett. |
RuSV1876 | 19 Путь ленивого – как терновый плетень, а путь праведных – гладкий. |
БКуліш | 19. Лїнивого дорога - мов тернєм встелена, дорога же праведних - гладка. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä. |
Biblia1776 | 20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä. |
CPR1642 | 20. Wijsas poica iloitta Isäns ja hullu ihminen häwäise äitins. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 A wise son makes a glad father, but a foolish man despises his mother. |
KJV | 20. A wise son maketh a glad father: but a foolish man despiseth his mother. |
|
|
||
Dk1871 | 20. En viis Søn glæder sin Fader; men et daarligt Menneske foragter sin Moder. |
KXII | 20. En vis son fröjdar fadren, och en galen menniska skämmer sina moder. |
PR1739 | 20. Tark poeg römustab issa; agga halp innimenne ei panne omma emma mikski. |
LT | 20. Išmintingas sūnus yra džiaugsmas tėvui, kvailys paniekina savo motiną. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Ein weiser Sohn erfreut den Vater, und ein törichter Mensch ist seiner Mutter Schande. |
Ostervald-Fr | 20. L'enfant sage réjouit son père; mais l'homme insensé méprise sa mère. |
RV'1862 | 20. El hijo sabio alegra al padre: mas el hombre insensato menosprecia a su madre. |
SVV1770 | 20 Een wijs zoon zal den vader verblijden; maar een zot mens veracht zijn moeder. |
|
|
||
PL1881 | 20. Syn mądry uwesela ojca; ale głupi człowiek lekce waży matkę swoję. |
Karoli1908Hu | 20. A bölcs fiú örvendezteti [16†] az atyját; a bolond ember pedig megútálja az [17†] anyját. |
RuSV1876 | 20 Мудрый сын радует отца, а глупый человек пренебрегает мать свою. |
БКуліш | 20. Розумний син отця свого возвеселяє, дурний же чоловік і матїрю помітає. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan. |
Biblia1776 | 21. Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä. |
CPR1642 | 21. Hullulle on tyhmys iloxi waan toimellinen mies pysy oikialla tiellä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 Folly is joy to him who is void of wisdom, but a man of understanding makes his going straight. |
KJV | 21. Folly is joy to him that is destitute of wisdom: but a man of understanding walketh uprightly. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Daarskab er en Glæde for den, som fattes Forstand, men en forstandig Mand vandrer ret frem. |
KXII | 21. Enom dåra är galenskapen en glädje; men en förståndig man blifver på rätta vägenom. |
PR1739 | 21. Kel ep olle meelt peas, sellele on meleto wiis römuks; agga moistlik mees wöttab öiget teed käia. |
LT | 21. Neprotingas džiaugiasi kvailybe; protingasis eina tiesiu keliu. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Dem Toren ist die Torheit eine Freude; aber ein verständiger Mann bleibt auf dem rechten Wege. |
Ostervald-Fr | 21. La folie est la joie de celui qui est dépourvu de sens; mais l'homme prudent suit le droit chemin. |
RV'1862 | 21. La insensatez es alegría al falto de entendimiento: mas el hombre entendido enderezará el caminar. |
SVV1770 | 21 De dwaasheid is den verstandeloze blijdschap; maar een man van verstand zal recht wandelen. |
|
|
||
PL1881 | 21. Głupstwo jest weselem głupiemu, ale człowiek roztropny prostuje drogę swoję. |
Karoli1908Hu | 21. A bolondság öröme az esztelennek; de az értelmes férfiú igazán jár. |
RuSV1876 | 21 Глупость – радость для малоумного, а человек разумный идет прямою дорогою. |
БКуліш | 21. Дурницї - радощі безумному, а чоловік розумний ступає правою дорогою. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia. |
Biblia1776 | 22. Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva. |
CPR1642 | 22. Aiwoitus rauke ilman neuwota waan josa monda neuwonandajata on se on wahwa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Where there is no counsel, plans are disappointed, but they are established in the multitude of counselors. |
KJV | 22. Without counsel purposes are disappointed: but in the multitude of counsellors they are established. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Anslag, blive til intet, naar der ikke er holdt Raad; men hvor der er rnange Raadgivere, der bestaa de. |
KXII | 22. De anslag varda till intet, der icke råd är med; men der månge rådgifvare äro, blifva de beståndande. |
PR1739 | 22. Mötted lähhäwad tühjaks, kus ep olle hea nou; agga kus paljo nouandiaid, lähhäwad nemmad korda. |
LT | 22. Be patarimų sumanymai nueina niekais, bet kur daug patarėjų, jie įtvirtinami. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Die Anschläge werden zunichte, wo nicht Rat ist; wo aber viel Ratgeber sind, bestehen sie. |
Ostervald-Fr | 22. Les projets échouent où manquent les conseils; mais ils s'affermissent lorsqu'il y a beaucoup de conseillers. |
RV'1862 | 22. Los pensamientos son frustrados donde no hay consejo: mas en la multitud de consejeros se afirman. |
SVV1770 | 22 De gedachten worden vernietigd, als er geen raad is; maar door veelheid der raadslieden zal elkeen bestaan. |
|
|
||
PL1881 | 22. Gdzie niemasz rady, rozsypują się myśli; ale w mnóstwie radców ostoją się. |
Karoli1908Hu | 22. Hiábavalók lesznek a gondolatok, mikor nincs [18†] tanács; de a tanácsosok sokaságában előmennek. |
RuSV1876 | 22 Без совета предприятия расстроятся, а при множестве советников они состоятся. |
БКуліш | 22. Без поради розпочате дїло розбиваєсь, як же порадників доволї, воно остоїться. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa! |
Biblia1776 | 23. Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen. |
CPR1642 | 23. Se on ihmisen ilo että händä toimella wastatan ja aicanans sanottu sana on otollinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 A man has joy in the answer of his mouth and a word in due season, how good it is! |
KJV | 23. A man hath joy by the answer of his mouth: and a word spoken in due season, how good is it! |
|
|
||
Dk1871 | 23. Glæde har en Mand af sin Munds Svar; og et Ord i rette Tid hvor godt! |
KXII | 23. Det är enom glädje, att man honom skäliga svarar, och ett ord i sinom tid är ganska täckeligit. |
PR1739 | 23. Innimessel on rööm, kui ta su hästi wastab, ja üks sanna öigel aial, mis hea on se? |
LT | 23. Žmogus džiaugiasi savo burnos atsakymu, ir laiku pasakytas žodis, koks jis mielas! |
|
|
||
Luther1912 | 23. Es ist einem Manne eine Freude, wenn er richtig antwortet; und ein Wort zu seiner Zeit ist sehr lieblich. |
Ostervald-Fr | 23. On a de la joie à donner une réponse de sa bouche; et qu'une parole dite à propos est bonne! |
RV'1862 | 23. El hombre se alegra con la respuesta de su boca; y la palabra a su tiempo, ¡cuán buena es! |
SVV1770 | 23 Een man heeft blijdschap in het antwoord zijns monds; en hoe goed is een woord op zijn tijd! |
|
|
||
PL1881 | 23. Weseli się człowiek z odpowiedzi ust swoich: bo słowo według czasu wyrzeczone, o jako jest dobre! |
Karoli1908Hu | 23. Öröme van az embernek szája feleletében; és az idejében mondott beszéd, oh mely igen jó! |
RuSV1876 | 23 Радость человеку в ответе уст его, и как хорошо слово вовремя! |
БКуліш | 23. Радість чоловікові - (розумний) відказ із уст його; слово в час сказане - яке воно любе! |
|
|
||
FI33/38 | 24. Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. |
Biblia1776 | 24. Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. |
CPR1642 | 24. Elämän tie johdatta wijsan ylöspäin wälttämän helwettiä joca alhalla on. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 To the wise man the way of life is upward, that he may depart from Sheol beneath. |
KJV | 24. The way of life is above to the wise, that he may depart from hell beneath. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Livsens Vej opadtil gaar den forstandige for at undgaa Dødsrig et nedadtil. |
KXII | 24. Lifsens väg leder den visa uppåt, på det han skall undvika helvetet, som nedatill är. |
PR1739 | 24. Ello teeradda käib üllespiddi sellele, kes tark on, et ta pörgo eest ärrasaab, mis allaspiddi käib . |
LT | 24. Išmintingo žmogaus gyvenimo kelias kyla į viršų, ir jis išvengia pragaro. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Der Weg des Lebens geht überwärts für den Klugen, auf daß er meide die Hölle unterwärts. |
Ostervald-Fr | 24. Pour l'homme prudent, le chemin de la vie mène en haut, et lui fait éviter le Sépulcre qui est en bas. |
RV'1862 | 24. El camino de la vida es hacia arriba al entendido; para apartarse de la sima de abajo. |
SVV1770 | 24 De weg des levens is den verstandige naar boven; opdat hij afwijke van de hel, beneden. |
|
|
||
PL1881 | 24. Drogę żywota rozumny ma ku górze, aby się uchronił piekła głębokiego. |
Karoli1908Hu | 24. Az életnek úta felfelé van az értelmes ember számára, hogy eltávozzék a pokoltól, mely aláfelé van. |
RuSV1876 | 24 Путь жизни мудрого вверх, чтобы уклониться от преисподней внизу. |
БКуліш | 24. Путь життя мудрого веде вгору, щоб відбитись йому від пропастї в низу. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa. |
Biblia1776 | 25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat. |
CPR1642 | 25. HERra ylpeitten huonet cukista ja wahwista leskein rajat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 Jehovah will root up the house of the proud, but he will establish the border of the widow. |
KJV | 25. The LORD will destroy the house of the proud: but he will establish the border of the widow. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Herren nedriver de hovmodiges Hus; men han stadfæster Enkens Landemærke. |
KXII | 25. Herren skall nederslå de högfärdigas hus, och stadfästa enkones gränso. |
PR1739 | 25. Jehowa kissub ärra körkede kodda ; agga lessenaese raia sadab ta seisma. |
LT | 25. Viešpats sugriaus išdidžiųjų namus, bet įtvirtins našlės nuosavybę. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Der HERR wird das Haus des Hoffärtigen zerbrechen und die Grenze der Witwe bestätigen. |
Ostervald-Fr | 25. L'Éternel démolit la maison des orgueilleux; mais il affermit les bornes de la veuve. |
RV'1862 | 25. Jehová asolará la casa de los soberbios: mas él afirmará el término de la viuda. |
SVV1770 | 25 Het huis der hovaardigen zal de HEERE afrukken; maar de landpale der weduwe zal Hij vastzetten. |
|
|
||
PL1881 | 25. Pan wywróci dom pysznych; ale wdowy granicę utwierdzi. |
Karoli1908Hu | 25. A kevélyeknek házát [19†] kiszakgatja az Úr; megerősíti pedig az özvegynek határát. |
RuSV1876 | 25 Дом надменных разорит Господь, а межу вдовы укрепит. |
БКуліш | 25. Дім надутих розвалить Господь, а межу вдовину утвердить. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat. |
Biblia1776 | 26. Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen. |
CPR1642 | 26. Ilkiäin aiwoituxet owat HERralle cauhistuxexi waan toimellinen puhe on otollinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 Evil devices are an abomination to Jehovah, but pleasant words are pure. |
KJV | 26. The thoughts of the wicked are an abomination to the LORD: but the words of the pure are pleasant words. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Den ondes Anslag ere Herren en Vederstyggelighed; men Lifligheds Ord ere rene. |
KXII | 26. De argas anslog äro Herranom en styggelse; men ett skäligit tal är täckt. |
PR1739 | 26. Ühhe kurja mötlemissed on Jehowa melest hirmsad; agga löbbusad könned on puhtad. |
LT | 26. Nedorėlio mintyspasibjaurėjimas Viešpačiui, bet nekaltųjų žodžius Jis mėgsta. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Die Anschläge des Argen sind dem HERRN ein Greuel; aber freundlich reden die Reinen. |
Ostervald-Fr | 26. Les pensées du méchant sont en abomination à l'Éternel; mais les paroles pures lui sont agréables. |
RV'1862 | 26. Abominación son a Jehová los pensamientos del malo: mas las hablas de los limpios son limpias. |
SVV1770 | 26 Des bozen gedachten zijn den HEERE een gruwel; maar der reinen zijn liefelijke redenen. |
|
|
||
PL1881 | 26. Myśli złego są obrzydliwością Panu! ale powieści czystych są przyjemne. |
Karoli1908Hu | 26. Útálatosak az Úrnak a gonosz gondolatok; [20†] de kedvesek a tiszta beszédek. |
RuSV1876 | 26 Мерзость пред Господом – помышления злых, слова же непорочных угодны Ему. |
БКуліш | 26. Гидота Господу задуми ледачих, слова же невинних любі йому. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää. |
Biblia1776 | 27. Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää. |
CPR1642 | 27. Ahnet cukistawat oman huonens waan joca lahjoja wiha saa elä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 He who is greedy of gain troubles his own house, but he who hates bribes will live. |
KJV | 27. He that is greedy of gain troubleth his own house; but he that hateth gifts shall live. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Den, som jager efter Vinding, forstyrrer sit Hus; men den, som hader Gaver, skal leve. |
KXII | 27. Men girige förstörer sitt eget hus; men den som mutor hatar, han skall lefva. |
PR1739 | 27. Kes kasso ahnetseb, teeb omma koiale tülli; agga kes andid wihkab, jääb ellama. |
LT | 27. Kas godus pelno, vargina savo namus; kas nepriima kyšių, bus gyvas. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Der Geizige verstört sein eigen Haus; wer aber Geschenke haßt, der wird leben. |
Ostervald-Fr | 27. Celui qui est adonné au gain déshonnête, trouble sa maison; mais celui qui hait les présents vivra. |
RV'1862 | 27. Alborota su casa el codicioso: mas el que aborrece los presentes, vivirá. |
SVV1770 | 27 Die gierigheid pleegt, beroert zijn huis; maar die geschenken haat, zal leven. |
|
|
||
PL1881 | 27. Kto chciwie naśladuje łakomstwa, zamięszanie czyni w domu swoim; ale kto ma w nienawiści dary, będzie żył. |
Karoli1908Hu | 27. Megháborítja az ő házát, a [21†] ki követi a telhetetlenséget; a ki pedig gyűlöli az ajándékokat, él az. |
RuSV1876 | 27 Корыстолюбивый расстроит дом свой, а ненавидящий подарки будет жить. |
БКуліш | 27. Зруйнує дом свій, хто любить підкупство, а жити ме, хто ненавидить гостинцї. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta. |
Biblia1776 | 28. Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa. |
CPR1642 | 28. Wanhurscan sydän ajattele wastausta waan jumalattoman suu ammunda paha. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 The heart of a righteous man meditates to answer, but the mouth of the wicked pours out evil things. |
KJV | 28. The heart of the righteous studieth to answer: but the mouth of the wicked poureth out evil things. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Den retfærdiges Hjerte betænker sig paa at svare; men de ugudeliges Mund udgyder onde Ting. |
KXII | 28. Dens rättfärdigas hjerta betänker, hvad svaras skall; men de ogudaktigas mun utöser ondt. |
PR1739 | 28. Ühhe öige südda mötleb järrele, mis tulleb wastada; agga öälatte su aiab pahhad asjad wälja. |
LT | 28. Teisiojo širdis apsvarsto, kaip atsakyti, o nedorėlio burna beria piktus žodžius. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Das Herz des Gerechten ersinnt, was zu antworten ist; aber der Mund der Gottlosen schäumt Böses. |
Ostervald-Fr | 28. Le cœur du juste médite ce qu'il doit répondre; mais la bouche des méchants profère des choses mauvaises. |
RV'1862 | 28. El corazón del justo piensa para responder: mas la boca de los impíos derrama malas cosas. |
SVV1770 | 28 Het hart des rechtvaardigen bedenkt zich, om te antwoorden; maar de mond der goddelozen zal overvloediglijk kwade dingen uitstorten. |
|
|
||
PL1881 | 28. Serce sprawiedliwego przemyśliwa, co ma mówić; ale usta niepobożnych wywierają złe rzeczy. |
Karoli1908Hu | 28. Az igaznak elméje meggondolja, mit szóljon; az istenteleneknek pedig szája ontja a gonoszt. |
RuSV1876 | 28 Сердце праведного обдумывает ответ, а уста нечестивых изрыгают зло. |
БКуліш | 28. Обдумує відказ праведного серце, уста же безбожників вимітують зло. |
|
|
||
FI33/38 | 29. Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee. |
Biblia1776 | 29. Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset. |
CPR1642 | 29. HERra on caucana jumalattomista waan hän cuule wanhurscasten rucouxet. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 Jehovah is far from the wicked, but he hears the prayer of the righteous. |
KJV | 29. The LORD is far from the wicked: but he heareth the prayer of the righteous. |
|
|
||
Dk1871 | 29. Herren er langt borte fra de ugudelige, men hører de retfærdiges Bøn. |
KXII | 29. Herren är långt ifrå de ogudaktiga; men de rättfärdigas bön hörer han. |
PR1739 | 29. Jehowa on kaugel öälattest ärra; agga öigede palwed wöttab Ta kuulda. |
LT | 29. Viešpats toli nuo nedorėlių, bet teisiųjų maldas Jis išklauso. |
|
|
||
Luther1912 | 29. Der HERR ist fern von den Gottlosen; aber der Gerechten Gebet erhört er. |
Ostervald-Fr | 29. L'Éternel s'éloigne des méchants; mais il exauce la requête des justes. |
RV'1862 | 29. Léjos está Jehová de los impíos, mas él oye la oración de los justos. |
SVV1770 | 29 De HEERE is ver van de goddelozen; maar het gebed der rechtvaardigen zal Hij verhoren. |
|
|
||
PL1881 | 29. Dalekim jest Pan od niepobożnych; ale modlitwę sprawiedliwych wysłuchiwa. |
Karoli1908Hu | 29. Messze van az Úr az istentelenektől; az igazaknak pedig [22†] könyörgését meghallgatja. |
RuSV1876 | 29 Далек Господь от нечестивых, а молитву праведников слышит. |
БКуліш | 29. Далекий Господь од безбожних, молитву ж праведних він слухає. |
|
|
||
FI33/38 | 30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin. |
Biblia1776 | 30. Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi. |
CPR1642 | 30. Suloinen caswo iloitta sydämen hywä sanoma teke luut lihawaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 30 The light of the eyes rejoices the heart. Good news make the bones fat. |
KJV | 30. The light of the eyes rejoiceth the heart: and a good report maketh the bones fat. |
|
|
||
Dk1871 | 30. Lys for Øjnene glæder Hjertet; et godt Budskab giver Marv i Benene. |
KXII | 30. Ett blidt ansigte gläder hjertat; ett godt ryckte gör benen fet. |
PR1739 | 30. Silmade walgus römustab süddame: hea sannum annab rammo lukontidele. |
LT | 30. Akių šviesa pradžiugina širdį; gera žiniasveikata kaulams. |
|
|
||
Luther1912 | 30. Freundlicher Anblick erfreut das Herz; eine gute Botschaft labt das Gebein. |
Ostervald-Fr | 30. La lumière des yeux réjouit le cœur, et une bonne nouvelle engraisse les os. |
RV'1862 | 30. La luz de los ojos alegra el corazón: y la buena fama engorda los huesos. |
SVV1770 | 30 Het licht der ogen verblijdt het hart; een goed gerucht maakt het gebeente vet. |
|
|
||
PL1881 | 30. Światłość oczów uwesela serce, a wieść dobra tuczy kości. |
Karoli1908Hu | 30. A szemek világa [23†] megvidámítja a szívet; a jó hír megerősíti a csontokat. |
RuSV1876 | 30 Светлый взгляд радует сердце, добрая весть утучняет кости. |
БКуліш | 30. Ясний погляд веселить серце; приятна новина тучить навіть костї. |
|
|
||
FI33/38 | 31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisasten keskellä. |
Biblia1776 | 31. Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa. |
CPR1642 | 31. Corwa joca cuule elämän rangaistusta on asuwa wijsasten seasa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 31 The ear that listens to the reproof of life will abide among the wise. |
KJV | 31. The ear that heareth the reproof of life abideth among the wise. |
|
|
||
Dk1871 | 31. Det Øre, som hører efter Irettesættelse til Livet, han tager Bo midt iblandt de vise. |
KXII | 31. Det öra, som hörer lifsens straff, det skall bo ibland de visa. |
PR1739 | 31. Üks körw, mis ello nomimist wöttab kuulda, jääb ikka tarkade seltsi. |
LT | 31. Kas klausosi gyvenimo pabarimų, liks tarp išmintingųjų. |
|
|
||
Luther1912 | 31. Das Ohr, das da hört die Strafe des Lebens, wird unter den Weisen wohnen. |
Ostervald-Fr | 31. L'oreille qui écoute la réprimande qui donne la vie, habitera parmi les sages. |
RV'1862 | 31. El oido que escucha la corrección de vida, entre los sabios morará. |
SVV1770 | 31 Het oor, dat de bestraffing des levens hoort, zal in het midden der wijzen vernachten. |
|
|
||
PL1881 | 31. Ucho, które słucha karności żywota, w pośrodku mądrych mieszkać będzie. |
Karoli1908Hu | 31. A mely fül hallgatja az életnek dorgálását, a bölcsek között lakik. |
RuSV1876 | 31 Ухо, внимательное к учению жизни, пребывает между мудрыми. |
БКуліш | 31. Ухо, уважне до науки жизнї, пробуває між мудрими. |
|
|
||
FI33/38 | 32. Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä. |
Biblia1776 | 32. Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi. |
CPR1642 | 32. Joca ei idzens salli curitta hän teke idzens tyhjäxi waan joca rangaistusta cuule hän tule wijsaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 32 He who refuses correction despises his own soul, but he who listens to reproof gets understanding. |
KJV | 32. He that refuseth instruction despiseth his own soul: but he that heareth reproof getteth understanding. |
|
|
||
Dk1871 | 32. Den, som lader Tugt fare, foragter sin Sjæl; men den, som hører efter Irettesættelse, forhverver sig Forstand. |
KXII | 32. Den som icke låter sig aga, han gör sig sjelf till intet; men den som straff hörer han varder klok. |
PR1739 | 32. Kes ei holi öppetussest, pölgab omma hinge ärra; agga kes nomimist wöttab kuulda, se saab targa süddame kätte. |
LT | 32. Kas nekreipia dėmesio į patarimus, kenkia pats sau; kas paklauso įspėjimų, įsigyja daugiau supratimo. |
|
|
||
Luther1912 | 32. Wer sich nicht ziehen läßt, der macht sich selbst zunichte; wer aber auf Strafe hört, der wird klug. |
Ostervald-Fr | 32. Celui qui rejette l'instruction, méprise son âme; mais celui qui écoute la réprimande, acquiert du sens. |
RV'1862 | 32. El que tiene en poco el castigo, menosprecia su alma: mas el que escucha la corrección tiene entendimiento. |
SVV1770 | 32 Die de tucht verwerpt, die versmaadt zijn ziel; maar die de bestraffing hoort, krijgt verstand. |
|
|
||
PL1881 | 32. Kto uchodzi ćwiczenia, zaniedbywa duszy swojej; ale kto przyjmuje karanie, ma rozum. |
Karoli1908Hu | 32. A ki elvonja magát az erkölcsi tanítástól, megútálja az ő lelkét; a ki pedig hallgatja a feddést, értelmet szerez. |
RuSV1876 | 32 Отвергающий наставление нерадеет о своей душе; а кто внимаетобличению, тот приобретает разум. |
БКуліш | 32. Хто відкидає упомин, - не дбає про свою душу; хто ж уважний на докір, - набуває розуму. |
|
|
||
FI33/38 | 33. Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys. |
Biblia1776 | 33. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys. |
CPR1642 | 33. HERran pelco on curitus wijsauteen ja ennencuin cunniaan tullan pitä paljo kärsittämän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 33 The fear of Jehovah is the instruction of wisdom and before honor is humility. |
KJV | 33. The fear of the LORD is the instruction of wisdom; and before honour is humility. |
|
|
||
Dk1871 | 33. Herrens Frygt er Tugt til Visdom, og Ydmyghed gaar foran Ære. |
KXII | 33. Herrans fruktan är en tuktan till vishet, och förr än man till äro kommer, måste man lida. |
PR1739 | 33. Jehowa kartus on öppetus tarkusseks, ja enne sedda au on allandaminne. |
LT | 33. Viešpaties baimė moko išminties, prieš pagerbimą eina nuolankumas. |
|
|
||
Luther1912 | 33. Die Furcht des HERRN ist Zucht und Weisheit; und ehe man zu Ehren kommt, muß man zuvor leiden. |
Ostervald-Fr | 33. La crainte de l'Éternel enseigne la sagesse, et l'humilité va devant la gloire. |
RV'1862 | 33. El temor de Jehová es enseñamiento de sabiduría; y delante de la honra la humilidad. |
SVV1770 | 33 De vreze des HEEREN is de tucht der wijsheid; en de nederigheid gaat voor de eer. |
|
|
||
PL1881 | 33. Bojaźó Paóska jest ćwiczenie się w mądrości, a sławę uprzedza poniżenie. |
Karoli1908Hu | 33. Az Úrnak félelme [24†] a bölcseségnek tudománya, és a tisztességnek előtte jár az [25†] alázatosság. |
RuSV1876 | 33 Страх Господень научает мудрости, и славе предшествует смирение. |
БКуліш | 33. Страх Господень навчає мудростї, й славу випереджує покора. |
|
|