SANANLASKUT
14 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa. |
Biblia1776 | 1. Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa. |
CPR1642 | 1. WIisan waimon cautta huone raketan waan hullu cukista sen tegollans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Every wise woman builds her house, but a foolish woman plucks it down with her own hands. |
KJV | 1. Every wise woman buildeth her house: but the foolish plucketh it down with her hands. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Kvinders Visdom har bygget sit Hus; men Daarskaben bryder det ned med sine Hænder. |
KXII | 1. Genom visa qvinnor varder huset bygdt; men en galen bryter det neder med sina åthäfvor. |
PR1739 | 1. Igga tark naene ehhitab omma koia ülles; agga meleto naene kissub sedda omma kättega mahha. |
LT | 1. Išmintinga moteris stato namus, o kvaila griauna juos savo rankomis. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Durch weise Weiber wird das Haus erbaut; eine Närrin aber zerbricht's mit ihrem Tun. |
Ostervald-Fr | 1. Toute femme sage bâtit sa maison; mais la folle la renverse de ses mains. |
RV'1862 | 1. LA mujer sábia edifica su casa: mas la insensata con sus manos la derriba. |
SVV1770 | 1 Elke wijze vrouw bouwt haar huis; maar die zeer dwaas is, breekt het af met haar handen. |
|
|
||
PL1881 | 1. Mądra niewiasta buduje dom swój; ale go głupia rękami swemi rozwala. |
Karoli1908Hu | 1. A bölcs asszony [1†] építi a maga házát; a bolond pedig önkezével rontja el azt. |
RuSV1876 | 1 Мудрая жена устроит дом свой, а глупая разрушит его своими руками. |
БКуліш | 1. Жона розумна дом свій будує, безумна ж розвалить його своїми руками. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen. |
Biblia1776 | 2. Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen. |
CPR1642 | 2. Joca HERra pelkä hän waelda oikiata tietä mutta joca hänen cadzo ylön hän poicke hänen tieldäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 He who walks in his uprightness fears Jehovah, but he who is perverse in his ways despises him. |
KJV | 2. He that walketh in his uprightness feareth the LORD: but he that is perverse in his ways despiseth him. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Den som vandrer i sin Oprigtighed, frygter Herren; men den, som gaar paa Krogveje, foragter ham. |
KXII | 2. Den som Herran fruktar, han går på rätta vägen; men den honom föraktar, han viker af hans väg. |
PR1739 | 2. Kes ommas öiglases meles käib, se kardab Jehowat; agga kes temma tede peält körwale kallab, ei se panne tedda mikski. |
LT | 2. Kas vaikšto tiesiu keliu, bijo Viešpaties, o kas mėgsta klaidžioti, niekina Jį. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Wer den HERRN fürchtet, der wandelt auf rechter Bahn; wer ihn aber verachtet, der geht auf Abwegen. |
Ostervald-Fr | 2. Celui qui marche dans la droiture, révère l'Éternel; mais celui dont les voies sont perverses, le méprise. |
RV'1862 | 2. El que camina en su rectitud, teme a Jehová: mas el pervertido en sus caminos, le menosprecia. |
SVV1770 | 2 Die in zijn oprechtheid wandelt, vreest den HEERE; maar die afwijkt in zijn wegen, veracht Hem. |
|
|
||
PL1881 | 2. Kto chodzi w szczerości swojej, boi się Pana; ale przewrotny w drogach swoich gardzi nim. |
Karoli1908Hu | 2. A ki igazán jár, féli az [2†] Urat; a ki pedig elfordult az ő útaiban, megútálja őt. |
RuSV1876 | 2 Идущий прямым путем боится Господа; но чьи пути кривы, тот небрежет о Нем. |
БКуліш | 2. Хто ходить правою дорогою, той Господа боїться, чиї ж дороги криві, той про него не дбає. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa. |
Biblia1776 | 3. Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä. |
CPR1642 | 3. Hullut julmast puhuwat waan wijsat suuns hillidzewät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 A rod of pride is in the mouth of a fool, but the lips of the wise will preserve them. |
KJV | 3. In the mouth of the foolish is a rod of pride: but the lips of the wise shall preserve them. |
|
|
||
Dk1871 | 3. I Daarens Mund er Hovmods Ris; men de vises Læber skulle bevare dem selv. |
KXII | 3. Dårar tala tyranniskt; men de vise bevara sin mun. |
PR1739 | 3. Meletuma suus on surustusse wits; agga tarkade uled hoidwad neid. |
LT | 3. Kvailio burnojeišdidumo lazda, išmintingųjų lūpos juos apsaugo. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Narren reden tyrannisch; aber die Weisen bewahren ihren Mund. |
Ostervald-Fr | 3. La bouche de l'insensé est une verge pour son orgueil; mais les lèvres des sages les gardent. |
RV'1862 | 3. En la boca del insensato está la vara de la soberbia: mas los labios de los sabios los guardarán. |
SVV1770 | 3 In den mond des dwazen is een roede des hoogmoeds; maar de lippen der wijzen bewaren hen. |
|
|
||
PL1881 | 3. W ustach głupiego jest rózga hardości; ale wargi mądrych strzegą ich. |
Karoli1908Hu | 3. A bolondnak szájában van kevélységnek pálczája; a bölcseknek pedig beszéde megtartja őket. |
RuSV1876 | 3 В устах глупого – бич гордости; уста же мудрых охраняют их. |
БКуліш | 3. В безумного в устах - бич гординї; мудрих же уста оберігають їх. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta. |
Biblia1776 | 4. Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on. |
CPR1642 | 4. Josa ei härkiä ole sijnä seimet puhtana owat waan josa juhdat työtä tekewät sijnä tulo kyllä on. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 Where no oxen are, the crib is clean, but by the strength of the ox is much increase. |
KJV | 4. Where no oxen are, the crib is clean: but much increase is by the strength of the ox. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Hvor ingen Øksne ere, der er Krybben ren; men megen Indtægt kommer ved Oksens Kraft. |
KXII | 4. Der icke oxar äro, der är krubban ren; men der oxen hafver nog skaffa, der är nog inkommande. |
PR1739 | 4. Kus ep olle härge, seäl on söime puhhas; agga härja rammo läbbi saab paljo wose. |
LT | 4. Kur nėra jaučių, ėdžios tuščios, bet gausus derlius gaunamas jaučių jėga. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Wo nicht Ochsen sind, da ist die Krippe rein; aber wo der Ochse geschäftig ist, da ist viel Einkommen. |
Ostervald-Fr | 4. Où il n'y a point de bœuf, la grange est vide; mais la force du bœuf fait abonder le revenu. |
RV'1862 | 4. Sin bueyes, el alfolí está limpio: mas por la fuerza del buey hay abundancia de panes. |
SVV1770 | 4 Als er geen ossen zijn, zo is de krib rein; maar door de kracht van den os is der inkomsten veel. |
|
|
||
PL1881 | 4. Gdzie niemasz wołów, żłób jest próżny; ale siłą wołów mnoży się obfitość zboża. |
Karoli1908Hu | 4. Mikor nincsenek ökrök: tiszta a jászol; a gabonának bősége pedig az ökörnek erejétől van. |
RuSV1876 | 4 Где нет волов, там ясли пусты; а много прибыли от силы волов. |
БКуліш | 4. Де воликів нема, порожні там і ясла; а хороший вроджай від сили волів. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita. |
Biblia1776 | 5. Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee. |
CPR1642 | 5. Totinen todistaja wälttä walhetta waan wäärä todistaja rohkiast walhettele. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 A faithful witness will not lie, but a false witness breathes-out lies. |
KJV | 5. A faithful witness will not lie: but a false witness will utter lies. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Et trofast Vidne lyver ikke; men et falsk Vidne udblæser Løgne. |
KXII | 5. Ett troget vittne ljuger icke; men ett falskt vittne talar dristeliga lögn. |
PR1739 | 5. Tössine tunnistusmees ei walleta mitte; agga walle tunnistusmees aiab wallet wälja. |
LT | 5. Teisingas liudytojas nemeluoja, klastingas kalba melą. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Ein treuer Zeuge lügt nicht; aber ein Falscher Zeuge redet frech Lügen. |
Ostervald-Fr | 5. Le témoin fidèle ne ment jamais; mais le faux témoin avance des faussetés. |
RV'1862 | 5. El testigo verdadero, no mentirá: mas el testigo falso hablará mentiras. |
SVV1770 | 5 Een waarachtig getuige zal niet liegen; maar een vals getuige blaast leugens. |
|
|
||
PL1881 | 5. Świadek prawdziwy nie kłamie; ale świadek fałszywy mówi kłamstwo. |
Karoli1908Hu | 5. A hűséges tanú [3†] nem hazud; a hamis tanú pedig hazugságot bocsát szájából. |
RuSV1876 | 5 Верный свидетель не лжет, а свидетель ложный наговорит много лжи. |
БКуліш | 5. Правдливий сьвідок неправди не говорить, а ложний сьвідок наговорить багато неправди. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada. |
Biblia1776 | 6. Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat. |
CPR1642 | 6. Pilckaja edzi wijsaut ja ei löydä waan toimelliset wijsauden huokiast saawat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 A scoffer seeks wisdom and finds it not, but knowledge is easy to him who has understanding. |
KJV | 6. A scorner seeketh wisdom, and findeth it not: but knowledge is easy unto him that understandeth. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Spotteren søger Visdom, og han finder den ikke; men for den forstandige er er Kundskab let. |
KXII | 6. Bespottaren söker vishet, och finner henne intet; men dem förståndiga är vishet lätt. |
PR1739 | 6. Pilkia otsib tarkust, agga ta ei sa mitte; agga tundminne on moistlikkule kerge. |
LT | 6. Pašaipūnas ieško išminties ir neranda, bet supratingas lengvai įgyja pažinimą. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Der Spötter sucht Weisheit, und findet sie nicht; aber dem Verständigen ist die Erkenntnis leicht. |
Ostervald-Fr | 6. Le moqueur cherche la sagesse et ne la trouve point; mais la science est aisée à trouver pour un homme entendu. |
RV'1862 | 6. Buscó el burlador la sabiduría, y no la halló: mas la sabiduría al hombre entendido es fácil. |
SVV1770 | 6 De spotter zoekt wijsheid, en er is gene; maar de wetenschap is voor den verstandige licht. |
|
|
||
PL1881 | 6. Naśmiewca szuka mądrości, a nie znajduje; ale umiejętność roztropnemu jest snadna. |
Karoli1908Hu | 6. A csúfoló keresi a bölcseséget, és nincs; a tudomány pedig az eszesnek könnyű. |
RuSV1876 | 6 Распутный ищет мудрости, и не находит; а для разумного знание легко. |
БКуліш | 6. Шукає мудростї безпутний та й не знаходить, а мудрому знаннє легке. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia. |
Biblia1776 | 7. Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä. |
CPR1642 | 7. Mene pois tyhmän tykö sillä et sinä ope mitän häneldä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 Go into the presence of a foolish man and you will not perceive the lips of knowledge. |
KJV | 7. Go from the presence of a foolish man, when thou perceivest not in him the lips of knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Gak bort fra en Mand; som er en Daare; thi du vil ikke have fundet Kundskab paa hans Læber. |
KXII | 7. Kommer du till en dåra, der finner du icke ett förnumstigt ord. |
PR1739 | 7. Minne halbist mehhest ärra, ja kus sinna ei tunne mitte tundmisse ulesid. |
LT | 7. Pasitrauk nuo kvailio, kai pamatai, kad jo lūpose nėra pažinimo. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Gehe von dem Narren; denn du lernst nichts von ihm. |
Ostervald-Fr | 7. Éloigne-toi de l'homme insensé, puisque tu ne connais pas en lui de paroles sages. |
RV'1862 | 7. Véte de delante del hombre insensato: pues no le conociste labios de ciencia. |
SVV1770 | 7 Ga weg van de tegenwoordigheid eens zotten mans; want gij zoudt bij hem geen lippen der wetenschap merken. |
|
|
||
PL1881 | 7. Idź precz od oblicza męża głupiego, gdyż nie znajdziesz przy nim warg umiejętności. |
Karoli1908Hu | 7. Menj el a bolond férfiú [4†] elől; és nem ismerted meg a tudománynak beszédét. |
RuSV1876 | 7 Отойди от человека глупого, у которого ты не замечаешь разумных уст. |
БКуліш | 7. Ійди геть від того, хто розуму не має, в кого невидні тобі уста розумні. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos. |
Biblia1776 | 8. Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos. |
CPR1642 | 8. Toimellisen wijsaus on tiestäns otta waarin waan tyhmän hulluus on aiwa petos. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 The wisdom of a prudent man is to understand his way, but the folly of fools is deceit. |
KJV | 8. The wisdom of the prudent is to understand his way: but the folly of fools is deceit. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Den kloges Visdom er, at han forstaar sig paa sin Vej; men Daarers Taabelighed er, at de blive bedragne. |
KXII | 8. Det är dens klokas vishet, att han aktar uppå sin väg; men det är ens dåras galenskap, att det är alltsammans bedrägeri med honom. |
PR1739 | 8. Se on oidoga mehhe tarkus, et ta omma teed ärramoistab; agga halpide meleto wiis on pettus. |
LT | 8. Išmintingas žmogus žino, ko siekia, o kvailys suklaidinamas savo kvailysčių. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Das ist des Klugen Weisheit, daß er auf seinen Weg merkt; aber der Narren Torheit ist eitel Trug. |
Ostervald-Fr | 8. La sagesse d'un homme habile est de prendre garde à sa voie; mais la folie des insensés, c'est la fraude. |
RV'1862 | 8. La ciencia del cuerdo es entender su camino: mas la insensatez de los fatuos es engaño. |
SVV1770 | 8 De wijsheid des kloekzinnigen is zijn weg te verstaan; maar dwaasheid der zotten is bedriegerij. |
|
|
||
PL1881 | 8. Mądrość ostrożnego jest rozumieć drogę swoję, ale głupstwo głupich jest zdrada. |
Karoli1908Hu | 8. Az eszesnek bölcsesége az ő útának megértése; a bolondoknak pedig bolondsága csalás. |
RuSV1876 | 8 Мудрость разумного – знание пути своего, глупость же безрассудных – заблуждение. |
БКуліш | 8. Мудрість розумного - свою дорогу знати, дурнота ж безумних - збиватись із дороги. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio. |
Biblia1776 | 9. Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio. |
CPR1642 | 9. Tyhmä naura syndiä waan siwiät siweitä racastawat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 Fools mock at sin, but among the upright there is good will. |
KJV | 9. Fools make a mock at sin: but among the righteous there is favour. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Daarerne spottes af deres eget Skyldoffer; men med de oprigtige er Velbehageligheden. |
KXII | 9. De dårar drifva deras gabberi med syndene; men de fromme hafva lust till de fromma. |
PR1739 | 9. Meletumad pilkawad patto süüd; agga öiglaste seas on hea meel. |
LT | 9. Kvailys tyčiojasi iš nuodėmės, o teisusis atranda palankumą. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Die Narren treiben das Gespött mit der Sünde; aber die Frommen haben Lust an den Frommen. |
Ostervald-Fr | 9. Les insensés se raillent du péché; mais la bienveillance est parmi les hommes droits. |
RV'1862 | 9. Los insensatos hablan pecado; mas entre los rectos hay amor. |
SVV1770 | 9 Elke dwaas zal de schuld verbloemen; maar onder de oprechten is goedwilligheid. |
|
|
||
PL1881 | 9. Każdy głupi nakrywa grzech, a między uprzejmymi mieszka przyjaźó. |
Karoli1908Hu | 9. A bolondokat megcsúfolja a bűnért való áldozat; az igazak között pedig jóakarat van. |
RuSV1876 | 9 Глупые смеются над грехом, а посреди праведных - благоволение. |
БКуліш | 9. Недоумки з гріха сьміються, а між праведними - ласкавість. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua. |
Biblia1776 | 10. Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo. |
CPR1642 | 10. Cosca sydän on murhellinen nijn ei auta ulconainen ilo. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 The heart knows its own bitterness and a stranger does not share with its joy. |
KJV | 10. The heart knoweth his own bitterness; and a stranger doth not intermeddle with his joy. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Hjertet kender sin Sjæls Bitterhed, og en fremmed skal ikke blande sig i dets Glæde. |
KXII | 10. När hjertat sörjandes är, så hjelper ingen utvärtes glädje. |
PR1739 | 10. Südda tunneb omma hinge kibbedust, ja woöras ei woi mitte temma römo sisse ennast seggada. |
LT | 10. Širdis žino savo skausmą ir svetimasis nesidalina jos džiaugsmu. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Das Herz kennt sein eigen Leid, und in seine Freude kann sich kein Fremder mengen. |
Ostervald-Fr | 10. Le cœur de chacun sent l'amertume de son âme; et un autre n'aura point de part à sa joie. |
RV'1862 | 10. El corazón conoce la amargura de su alma; y extraño no se entremeterá en su alegría. |
SVV1770 | 10 Het hart kent zijn eigen bittere droefheid; en een vreemde zal zich met deszelfs blijdschap niet vermengen. |
|
|
||
PL1881 | 10. Serce każdego uznaje gorzkość duszy swojej, a do wesela jego nie przymięsza się obcy. |
Karoli1908Hu | 10. A szív tudja az ő lelke keserűségét; és az ő örömében az idegen nem részes. |
RuSV1876 | 10 Сердце знает горе души своей, и в радость его не вмешается чужой. |
БКуліш | 10. Журбу душі своєї всяке серце знає, і в радощі його чужому не мішатись. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa. |
Biblia1776 | 11. Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät. |
CPR1642 | 11. Jumalattomain huonet cukistetan waan jumalisten majat wiherjöidzewät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 The house of the wicked will be overthrown, but the tent of the upright will flourish. |
KJV | 11. The house of the wicked shall be overthrown: but the tabernacle of the upright shall flourish. |
|
|
||
Dk1871 | 11. De ugudeliges Hus skal ødelægges; men de retsindiges Telt skal blomstre. |
KXII | 11. De ogudaktigas hus varder förgjordt; men de frommas hydda skall grönskas. |
PR1739 | 11. Öälatte kodda kautakse ärra; agga öiglaste maia peab haljandama. |
LT | 11. Nedorėlio namai bus nugriauti, o teisiojo palapinė klestės. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Das Haus der Gottlosen wird vertilgt; aber die Hütte der Frommen wird grünen. |
Ostervald-Fr | 11. La maison des méchants sera détruite; mais la tente des hommes droits fleurira. |
RV'1862 | 11. La casa de los impíos será asolada: mas la tienda de los rectos florecerá. |
SVV1770 | 11 Het huis der goddelozen zal verdelgd worden; maar de tent der oprechten zal bloeien. |
|
|
||
PL1881 | 11. Dom niezbożnych zgładzony będzie; ale przybytek cnotliwych zakwitnie. |
Karoli1908Hu | 11. Az istenteleneknek háza elvész; de az igazaknak sátora megvirágzik. |
RuSV1876 | 11 Дом беззаконных разорится, а жилище праведных процветет. |
БКуліш | 11. Будинок беззаконних розпадеться, а доброго намет, знай, процьвітати буде. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. |
Biblia1776 | 12. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan. |
CPR1642 | 12. Muutamat tiet näkywät oikiaxi waan wijmeiseldä johdatta hän hänen cuolemaan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 There is a way which seems right to a man, but the end of it are the ways of death. |
KJV | 12. There is a way which seemeth right unto a man, but the end thereof are the ways of death. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Der er en Vej, som kan synes en Mand ret; men til sidst bliver den Vej til Døden. |
KXII | 12. Mångom behagar en väg väl; men på ändalyktene leder han honom till döden. |
PR1739 | 12. Monne melest on te öige; agga temma wiimne ots on surma teed. |
LT | 12. Kartais kelias, kuris žmogui atrodo teisingas, nuveda į mirtį. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Es gefällt manchem ein Weg wohl; aber endlich bringt er ihn zum Tode. |
Ostervald-Fr | 12. Il y a telle voie qui semble droite à l'homme, mais dont l'issue est la voie de la mort. |
RV'1862 | 12. Hay camino que al hombre le parece derecho: mas su salida es caminos de muerte. |
SVV1770 | 12 Er is een weg, die iemand recht schijnt; maar het laatste van dien zijn wegen des doods. |
|
|
||
PL1881 | 12. Zda się pod czas droga być prosta człowiekowi; wszakże dokoóczenie jej jest drogą na śmierć. |
Karoli1908Hu | 12. Van olyan út, mely helyesnek látszik [5†] az ember előtt, és vége a halálra menő út. |
RuSV1876 | 12 Есть пути, которые кажутся человеку прямыми; но конец их – путь к смерти. |
БКуліш | 12. Доволї є шляхів, що нам здаються праві, та конець їх - се дорога до смертї. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe. |
Biblia1776 | 13. Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru. |
CPR1642 | 13. Nauron jälken tule murhe ja ilon peräst on suru. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 Even in laughter the heart is sorrowful and the end of gladness is heaviness. |
KJV | 13. Even in laughter the heart is sorrowful; and the end of that mirth is heaviness. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Selv under Latteren føler Hjertet Smerte, og til sidst bliver Glæden Bedrøvelse. |
KXII | 13. Efter löje kommer sorg, och änden på glädjene är ångest. |
PR1739 | 13. Ka mängides wallutab südda, ja temma wiimne ots on se: rööm lähhäb mele-härmiks. |
LT | 13. Ir juokiantis širdis gali liūdėti, o džiaugsmas baigtis sielvartu. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Auch beim Lachen kann das Herz trauern, und nach der Freude kommt Leid. |
Ostervald-Fr | 13. Même en riant le cœur sera triste; et la joie finit par l'ennui. |
RV'1862 | 13. Aun en la risa tendrá dolor el corazón; y la salida de la alegría es congoja. |
SVV1770 | 13 Het hart zal ook in het lachen smart hebben; en het laatste van die blijdschap is droefheid. |
|
|
||
PL1881 | 13. Także i w śmiechu boleje serce, a koniec wesela bywa smutek. |
Karoli1908Hu | 13. Nevetés közben is fáj a szív; és végre az öröm [6†] fordul szomorúságra. |
RuSV1876 | 13 И при смехе иногда болит сердце, и концом радости бывает печаль. |
БКуліш | 13. І при сьміху болить нераз серце, та й кінцем радощів буває смуток. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies. |
Biblia1776 | 14. Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä. |
CPR1642 | 14. Irtaiselle ihmiselle tapahtu laittamisens perästä waan hywälle hänen laittamisens perästä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The backslider in heart will be filled with his own ways and a good man from his own fruits. |
KJV | 14. The backslider in heart shall be filled with his own ways: and a good man shall be satisfied from himself. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Den, hvis Hjerte er afveget, skal mættes ved sine Veje, men den gode Mand ved det, han har i Eje. |
KXII | 14. Ene lösaktiga mennisko varder gåendes såsom han handlar; men en from man skall vara öfver honom. |
PR1739 | 14. Se saab kül ennese wisidest, kes süddamega ärratagganeb; agga hea mees saab kül sest, mis ta kä. |
LT | 14. Nuklydęs širdimi pasisotins savo keliais, o geras žmogussavo. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Einem losen Menschen wird's gehen wie er handelt; aber ein Frommer wird über ihn sein. |
Ostervald-Fr | 14. Celui qui a le cœur pervers, sera rassasié de ses voies; mais l'homme de bien se rassasie de ce qui est en lui-même. |
RV'1862 | 14. De sus caminos será harto el apartado de razón; y el hombre de bien se apartará de él. |
SVV1770 | 14 Die afkerig van hart is, zal van zijn wegen verzadigd worden; maar een goed man van zich zelven. |
|
|
||
PL1881 | 14. Drogami swemi nasyci się człowiek przewrotnego serca; ale się go chroni mąż dobry. |
Karoli1908Hu | 14. Az ő útaiból [7†] elégszik meg az elfordult elméjű; önmagából pedig a jó férfiú. |
RuSV1876 | 14 Человек с развращенным сердцем насытится от путей своих, и добрый – от своих. |
БКуліш | 14. Чоловік із ледачим серцем насититься з поступків своїх, а добрий - зо своїх. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin. |
Biblia1776 | 15. Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin. |
CPR1642 | 15. Taitamatoin usco caicki mutta ymmärtäwäinen otta tiestäns waarin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 A simple man believes every word, but the prudent man looks well to his going. |
KJV | 15. The simple believeth every word: but the prudent man looketh well to his going. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Den uerfarne tror alting, men den kloge agter paa sin Gang. |
KXII | 15. En fåkunnig man tror hvart ord; men en förståndig man aktar på sin gång. |
PR1739 | 15. Üks rummal ussub keik sannad; agga oidoga mees panneb ommad sammud tähhele. |
LT | 15. Neišmanėlis tiki kiekvienu žodžiu, bet išmintingas apsvarsto kiekvieną žingsnį. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Ein Unverständiger glaubt alles; aber ein Kluger merkt auf seinen Gang. |
Ostervald-Fr | 15. Un homme simple croit tout ce qu'on dit; mais l'homme bien avisé considère ses pas. |
RV'1862 | 15. El simple cree a toda palabra: mas el entendido entiende sus pasos. |
SVV1770 | 15 De slechte gelooft alle woord; maar de kloekzinnige merkt op zijn gang. |
|
|
||
PL1881 | 15. Prostak wierzy każdemu słowu; ale ostrożny zrozumiewa postępki swoje. |
Karoli1908Hu | 15. Az együgyű hisz minden dolognak; az eszes pedig a maga járására vigyáz. |
RuSV1876 | 15 Глупый верит всякому слову, благоразумный же внимателен к путямсвоим. |
БКуліш | 15. Безумний віри йме всякому слову, а розумний вважає на дороги свої. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton. |
Biblia1776 | 16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee. |
CPR1642 | 16. Wijsas pelkä ja cartta paha waan tyhmä päätahawin mene. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 A wise man fears and departs from evil, but the fool bears himself insolently and is confident. |
KJV | 16. A wise man feareth, and departeth from evil: but the fool rageth, and is confident. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Den vise frygter og viger fra ondt; men en Daare er overmodig og tryg. |
KXII | 16. En vis man hafver fruktan, och flyr det arga; men en dåre söker fram dristeliga. |
PR1739 | 16. Kes tark, kardab, ja lahkub kurjast ärra; agga halp wihhastab hirmsaste, ja on julge. |
LT | 16. Išmintingas žmogus bijo ir vengia pikto, o kvailys karščiuojasi ir pasitiki savimi. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Ein Weiser fürchtet sich und meidet das Arge; ein Narr aber fährt trotzig hindurch. |
Ostervald-Fr | 16. Le sage craint, et il évite le mal; mais l'insensé est arrogant et plein de sécurité. |
RV'1862 | 16. El sabio teme, y apártase del mal: mas el insensato enójase, y confia. |
SVV1770 | 16 De wijze vreest, en wijkt van het kwade; maar de zot is oplopende toornig, en zorgeloos. |
|
|
||
PL1881 | 16. Mądry się boi, i odstępuje od złego; ale głupi dociera, i śmiałym jest. |
Karoli1908Hu | 16. A bölcs félvén, [8†] eltávozik a gonosztól; a bolond pedig dühöngő és elbizakodott. |
RuSV1876 | 16 Мудрый боится и удаляется от зла, а глупый раздражителен исамонадеян. |
БКуліш | 16. Тямущий злого, знай, опасливо боїться, безумний же буйний і надїєн сам на себе. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi. |
Biblia1776 | 17. Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi. |
CPR1642 | 17. Kärsimätöin ihminen teke hullun töitä mutta toimellinen wiha sitä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 He who is soon angry will deal foolishly. And a man of wicked devices is hated. |
KJV | 17. He that is soon angry dealeth foolishly: and a man of wicked devices is hated. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Den, som er hastig til Vrede, gør Daarlighed, og den underfundige Mand hades. |
KXII | 17. En otålig menniska gör galen ting; men en försigtig man hatar det. |
PR1739 | 17. Kes äkkwihhane, teeb meletumat tööd, ja kurja nouga mees wihkatakse. |
LT | 17. Ūmus žmogus pasielgia kvailai, planuojantis pikta žmogus nekenčiamas. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein Ungeduldiger handelt töricht; aber ein Bedächtiger haßt es. |
Ostervald-Fr | 17. L'homme emporté fait des folies; et l'homme rusé est haï. |
RV'1862 | 17. El que de presto se enoja, hará locura; y el hombre de malos pensamientos será aborrecido. |
SVV1770 | 17 Die haastig is tot toorn, zal dwaasheid doen; en een man van schandelijke verdichtselen zal gehaat worden. |
|
|
||
PL1881 | 17. Porywczy człowiek dopuszcza się głupstwa, a mąż złych myśli w nienawiści bywa. |
Karoli1908Hu | 17. A hirtelen haragú bolondságot cselekszik, és a cselszövő férfi gyűlölséges lesz. |
RuSV1876 | 17 Вспыльчивый может сделать глупость; но человек, умышленно делающий зло, ненавистен. |
БКуліш | 17. Чоловік-горячка, буває, що й дурницю зробить, хто ж нарочно чинить зло, - ненависний. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa. |
Biblia1776 | 18. Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät. |
CPR1642 | 18. Taitamattomat periwät tyhmyden waan se on toimellisten Cruunu että he toimellisest tekewät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 The simple inherit folly, but the prudent are crowned with knowledge. |
KJV | 18. The simple inherit folly: but the prudent are crowned with knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 18. De uvidende arve Daarlighed; men de kloge favne Kundskab. |
KXII | 18. De flåkote handla ovarliga; men det är de förståndigas krona, att de varliga handla. |
PR1739 | 18. Rum̃alad sawad meletumad wisid pärrisossaks; agga need, kel oid on , ehhitawad ennast tundmissega. |
LT | 18. Neišmanėlis paveldės kvailystę, o supratingąjį vainikuos išmintis. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Die Unverständigen erben Narrheit; aber es ist der Klugen Krone, vorsichtig handeln. |
Ostervald-Fr | 18. Les imprudents possèdent la folie; mais les bien avisés sont couronnés de science. |
RV'1862 | 18. Los simples heredarán la insensatez: mas los cuerdos se coronarán de sabiduría. |
SVV1770 | 18 De slechten erven dwaasheid; maar de kloekzinnigen zullen zich met wetenschap kronen. |
|
|
||
PL1881 | 18. Głupstwo prostacy dziedzicznie trzymają; ale ostrożni bywają koronowani umiejętnością. |
Karoli1908Hu | 18. Bírják az esztelenek a bolondságot örökség szerint; az eszesek pedig fonják a [9†] tudománynak koszorúját. |
RuSV1876 | 18 Невежды получают в удел себе глупость, а благоразумные увенчаются знанием. |
БКуліш | 18. Невіжі унаслїдують дурноту, розумні же вквітчаються знаннєм. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla. |
Biblia1776 | 19. Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa. |
CPR1642 | 19. Häijyn täyty cumarta hywiä ja jumalattomat wanhurscasten porteisa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 The evil bow down before the good and the wicked at the gates of the righteous. |
KJV | 19. The evil bow before the good; and the wicked at the gates of the righteous. |
|
|
||
Dk1871 | 19. De onde maa bøje sig for de godes Ansigt og de ugudelige for den retfærdiges Porte. |
KXII | 19. De onde måste buga för de goda, och de ogudaktige uti dens rättfärdigas portom. |
PR1739 | 19. Kurjad peawad mahhakummardama heade ette, ja öälad öigede wärrawatte ette. |
LT | 19. Piktieji nusilenks geriesiems ir nedorėliai prie teisiųjų durų. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Die Bösen müssen sich bücken vor dem Guten und die Gottlosen in den Toren des Gerechten. |
Ostervald-Fr | 19. Les méchants seront humiliés devant les bons, et les impies seront aux portes du juste. |
RV'1862 | 19. Los malos se inclinaron delante de los buenos; y los impíos, a las puertas del justo. |
SVV1770 | 19 De kwaden buigen voor het aangezicht der goeden neder, en de goddelozen voor de poorten des rechtvaardigen. |
|
|
||
PL1881 | 19. źli się kłaniają przed dobrymi, a niepobożni stoją u drzwi sprawiedliwego. |
Karoli1908Hu | 19. Meghajtják magokat a gonoszok a jók [10†] előtt, és a hamisak az igaznak kapujánál. |
RuSV1876 | 19 Преклонятся злые пред добрыми и нечестивые – у ворот праведника. |
БКуліш | 19. Ледачі добрим уклоняться низенько, а й безбожні - в воротях праведника. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet. |
Biblia1776 | 20. Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää. |
CPR1642 | 20. Köyhä wihawat hänen lähimmäisens waan rickailla on monda ystäwätä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 The poor man is hated even by his own neighbor, but the rich man has many friends. |
KJV | 20. The poor is hated even of his own neighbour: but the rich hath many friends. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Selv for sin Ven er den fattige forhadt; men mange ere de, som elske den rige. |
KXII | 20. En fattigan hatar ock hans näste; men de rike hafva många vänner. |
PR1739 | 20. Kes kehwa, sedda wihkatakse ka ommast söbrast; agga paljo on, kes rikkast armastawad. |
LT | 20. Beturčio nemėgsta net jo kaimynas, o turtingas turi daug draugų. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Einen Armen hassen auch seine Nächsten; aber die Reichen haben viele Freunde. |
Ostervald-Fr | 20. Le pauvre est haï, même de son ami; mais les amis du riche sont en grand nombre. |
RV'1862 | 20. El pobre es odioso aun a su amigo: mas los que aman al rico, son muchos. |
SVV1770 | 20 De arme wordt zelfs van zijn vriend gehaat; maar de liefhebbers des rijken zijn vele. |
|
|
||
PL1881 | 20. Ubogi bywa i u przyjaciela swego w nienawiści; ale wiele jest tych, którzy bogatego miłują. |
Karoli1908Hu | 20. Még az ő felebarátjánál is útálatos a [11†] szegény; a gazdagnak pedig sok a barátja. |
RuSV1876 | 20 Бедный ненавидим бывает даже близким своим, а у богатого много друзей. |
БКуліш | 20. Бідного не любить навіть рідня його, а в богатого повно приятелїв. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa! |
Biblia1776 | 21. Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa. |
CPR1642 | 21. Joca cadzo lähimmäisens ylön hän syndi teke: waan autuas on se joca wiheljäistä armahta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 He who despises his neighbor sins, but he who has pity on the poor, he is fortunate. |
KJV | 21. He that despiseth his neighbour sinneth: but he that hath mercy on the poor, happy is he. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Hvo som foragter sin Næste, synder; men den; som forbarmer sig over de elenctige, er lyksalig. |
KXII | 21. Syndaren föraktar sin nästa; men säll är den som förbarmar sig öfver den elända. |
PR1739 | 21. Kes omma liggimest laidab, teeb patto; agga kes häddaliste peäle armo heidab, on wägga önnis. |
LT | 21. Kas niekina savo artimą, nusikalsta; kas pasigaili vargšo, tas palaimintas. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Der Sünder verachtet seinen Nächsten; aber wohl dem, der sich der Elenden erbarmt! |
Ostervald-Fr | 21. Celui qui méprise son prochain, s'égare; mais celui qui a pitié des affligés, est heureux. |
RV'1862 | 21. El pecador menosprecia a su prójimo: mas el que tiene misericordia de los pobres, es bienaventurado. |
SVV1770 | 21 Die zijn naaste veracht, zondigt; maar die zich der nederigen ontfermt, die is welgelukzalig. |
|
|
||
PL1881 | 21. Bliźnim swym grzesznik pogardza; ale kto ma litość nad ubogimi, błogosławionym jest. |
Karoli1908Hu | 21. A ki megútálja az ő felebarátját, vétkezik; a ki pedig a szegényekkel kegyelmességet [12†] cselekszik, [13†] boldog az! |
RuSV1876 | 21 Кто презирает ближнего своего, тот грешит; а кто милосерд к бедным, тот блажен. |
БКуліш | 21. Грішить, хто ближнїм гордує, а благословен той, хто до вбогого милосердний. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää! |
Biblia1776 | 22. Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus. |
CPR1642 | 22. Jotca wieckaudesa waeldawat nijldä puuttu mutta jotca hywä ajattelewat heille tapahtu hywys ja uscollisus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Do they not go-astray, those who devise evil? But mercy and truth are to those who devise good. |
KJV | 22. Do they not err that devise evil? but mercy and truth shall be to them that devise good. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Fare ikke de vild, som optænke ondt men de, som optænke godt, finde Miskundhed og Troskab. |
KXII | 22. De som med illfundighet umgå, dem skall det fela; men der som godt tänka, dem skall trohet och godhet vederfaras. |
PR1739 | 22. Eks need ei eksi, kes kurja nou peawad? agga heldus ja tödde on neil, kes head nou peawad. |
LT | 22. Klysta, kas daro pikta; kas siekia gero, sulauks pasigailėjimo ir tiesos. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Die mit bösen Ränken umgehen, werden fehlgehen; die aber Gutes denken, denen wird Treue und Güte widerfahren. |
Ostervald-Fr | 22. Ceux qui machinent du mal, ne se fourvoient-ils pas? Mais la miséricorde et la vérité seront pour ceux qui procurent le bien. |
RV'1862 | 22. ¿No yerran, los que piensan mal? mas los que piensan bien tendrán misericordia, y verdad. |
SVV1770 | 22 Dwalen zij niet, die kwaad stichten? Maar weldadigheid en trouw is voor degenen, die goed stichten. |
|
|
||
PL1881 | 22. Izali nie błądzą, którzy wymyślają złe? a miłosierdzie i prawda należy tym, którzy wymyślają dobre. |
Karoli1908Hu | 22. Nemde tévelyegnek, a kik gonoszt szereznek? kegyelmesség pedig és igazság a jó [14†] szerzőknek. |
RuSV1876 | 22 Не заблуждаются ли умышляющие зло? но милость и верность у благомыслящих. |
БКуліш | 22. Ті помиляються, що задумують зло, любов і віра тим, хто думає про добре. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa. |
Biblia1776 | 23. Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys. |
CPR1642 | 23. Josa työtä tehdän sijnä kyllä on waan joca tyhjin puheisin tyty sijnä on köyhys. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 There is profit in all labor, but the talk of the lips tends only to poverty. |
KJV | 23. In all labour there is profit: but the talk of the lips tendeth only to penury. |
|
|
||
Dk1871 | 23. I alt besværligt Arbejde er der Fordel; men hvor det bliver ved Læbers Ord, fører det kun til Mangel. |
KXII | 23. Der man arbetar, der är nog; men der man umgår med ordom, der är fattigdom. |
PR1739 | 23. Keige raske waewa jures on kasso; agga ulede sanna jures on agga tühhi kä. |
LT | 23. Kiekvienas darbas yra pelningas, o tušti plepalai veda į skurdą. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Wo man arbeitet, da ist genug; wo man aber mit Worten umgeht, da ist Mangel. |
Ostervald-Fr | 23. En tout travail il y a quelque profit; mais les vains discours ne tournent qu'à disette. |
RV'1862 | 23. En todo trabajo hay abundancia: mas la palabra de los labios solamente empobrece. |
SVV1770 | 23 In allen smartelijken arbeid is overschot; maar het woord der lippen strekt alleen tot gebrek. |
|
|
||
PL1881 | 23. W każdej pracy bywa pożytek; ale gołe słowo warg tylko do nędzy służy. |
Karoli1908Hu | 23. Minden munkából nyereség lesz; de az ajkaknak beszédéből csak szűkölködés. |
RuSV1876 | 23 От всякого труда есть прибыль, а от пустословия только ущерб. |
БКуліш | 23. З усякої працї є користь, а з пустого балакання хиба тільки шкода. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää. |
Biblia1776 | 24. Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus. |
CPR1642 | 24. Wijsasten rickaus on Cruunu mutta tyhmäin hulluus on hulluus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 The crown of the wise is their riches. The foolishness of fools is folly. |
KJV | 24. The crown of the wise is their riches: but the foolishness of fools is folly. |
|
|
||
Dk1871 | 24. De vises Rigdom er deres Krone; men Daarers Taabelighed bliver Taabelighed. |
KXII | 24. Dem visom är deras rikedom en krona; men de dårars galenskap blifver galenskap. |
PR1739 | 24. Tarkade kroon on nende rikkus: halpide meleto wiis jääb meletumaks wisiks. |
LT | 24. Išmintingą vainikuoja turtas, o kvailio kvailystė ir lieka kvailyste. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Den Weisen ist ihr Reichtum eine Krone; aber die Torheit der Narren bleibt Torheit. |
Ostervald-Fr | 24. La richesse est une couronne pour le sage; mais la folie des insensés est toujours folie. |
RV'1862 | 24. La corona de los sabios es sus riquezas: mas la insensatez de los fatuos su fatuidad. |
SVV1770 | 24 Der wijzen kroon is hun rijkdom; de dwaasheid der zotten is dwaasheid. |
|
|
||
PL1881 | 24. Bogactwo mądrych jest koroną ich; ale głupstwo głupich zostaje głupstwem. |
Karoli1908Hu | 24. A bölcseknek ékességök az ő gazdagságuk; a tudatlanok bolondsága pedig csak bolondság. |
RuSV1876 | 24 Венец мудрых – богатство их, а глупость невежд глупость и есть . |
БКуліш | 24. Вінець мудрих - їх багацтво, а дурощі дурних - дурощами й остануть. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä. |
Biblia1776 | 25. Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää. |
CPR1642 | 25. Uscollinen todistus wapahta hengen waan wäärä todistaja pettä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 A true witness delivers souls, but he who breathes-out lies causes deceit. |
KJV | 25. A true witness delivereth souls: but a deceitful witness speaketh lies. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Et sanddru Vidne redder Sjæle, men den, som udblæser Løgn, er svigefuld. |
KXII | 25. Ett troget vittne friar lifvet; men ett falskt vittne bedrager. |
PR1739 | 25. Tössine tunnistusmees peästab hinged ärra; agga kes wallet wäljaaiab, on iggine pettis. |
LT | 25. Teisingas liudytojas išgelbsti sielas, apgaulingas kalba melą. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Ein treuer Zeuge errettet das Leben; aber ein falscher Zeuge betrügt. |
Ostervald-Fr | 25. Le témoin fidèle délivre les âmes; mais celui qui prononce des mensonges, n'est que tromperie. |
RV'1862 | 25. El testigo verdadero libra las almas: mas el engañoso hablará mentiras. |
SVV1770 | 25 Een waarachtig getuige redt de zielen; maar die leugens blaast, is een bedrieger. |
|
|
||
PL1881 | 25. Świadek prawdziwy wyzwala duszę; ale fałszywy kłamstwo mówi. |
Karoli1908Hu | 25. Lelkeket szabadít meg az igaz bizonyság; hazugságokat szól pedig az álnok. |
RuSV1876 | 25 Верный свидетель спасает души, а лживый наговорит много лжи. |
БКуліш | 25. Сьвідок правдомовний рятує душі, а льживий тільки багато льжи насплїтає. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin. |
Biblia1776 | 26. Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan. |
CPR1642 | 26. Joca HERra pelkä hänellä on wahwa linna ja hänen lapsens warjellan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 Strong confidence is in the fear of Jehovah and his sons will have a place of refuge. |
KJV | 26. In the fear of the LORD is strong confidence: and his children shall have a place of refuge. |
|
|
||
Dk1871 | 26. I Herrens Frygt har en et stærkt Værn, og for hans Børn skal der være en Tilflugt. |
KXII | 26. Den som Herran fruktar, han hafver ett tryggt fäste, och hans barn varda också beskärmad. |
PR1739 | 26. Jehowa kartusses on tuggew lotus, ja temma lastel on üks warjopaik. |
LT | 26. Viešpaties baimėje tvirtas pasitikėjimas, ir Jo vaikai turės kur prisiglausti. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Wer den HERRN fürchtet, der hat eine sichere Festung, und seine Kinder werden auch beschirmt. |
Ostervald-Fr | 26. Il y a une ferme assurance dans la crainte de l'Éternel; et il y aura une sûre retraite pour les enfants de celui qui le craint. |
RV'1862 | 26. En el temor de Jehová está la fuerte confianza; y allí sus hijos tendrán esperanza. |
SVV1770 | 26 In de vreze des HEEREN is een sterk vertrouwen, en Hij zal Zijn kinderen een Toevlucht wezen. |
|
|
||
PL1881 | 26. Kto się boi Pana, ma ufanie mocne; a synowie jego ucieczkę mieć będą. |
Karoli1908Hu | 26. Az Úrnak félelmében erős a bizodalom, és az ő fiainak lesz [15†] menedéke. |
RuSV1876 | 26 В страхе пред Господом – надежда твердая, и сынам Своим Он прибежище. |
БКуліш | 26. В Господнїм страсї кріпка надїя; всїм синам своїм він - утечище. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi. |
Biblia1776 | 27. Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan. |
CPR1642 | 27. HERran pelco on elämän lähde että cuoleman nuora wälttä taitan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 The fear of Jehovah is a fountain of life, to depart from the snares of death. |
KJV | 27. The fear of the LORD is a fountain of life, to depart from the snares of death. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Herrens Frygt er Livets Kilde, saa at man viger fra Dødens Snarer. |
KXII | 27. Herrans fruktan är lifsens källa, att man må undfly dödsens snaro. |
PR1739 | 27. Jehowa kartus on ello hallik, et woib ärrasada surma wörkutamisse paelade eest. |
LT | 27. Viešpaties baimėgyvenimo šaltinis, apsaugantis nuo mirties pinklių. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Die Furcht des HERRN ist eine Quelle des Lebens, daß man meide die Stricke des Todes. |
Ostervald-Fr | 27. La crainte de l'Éternel est une source de vie, pour détourner des pièges de la mort. |
RV'1862 | 27. El temor de Jehová es manadero de vida, para ser apartado de los lazos de la muerte. |
SVV1770 | 27 De vreze des HEEREN is een springader des levens, om af te wijken van de strikken des doods. |
|
|
||
PL1881 | 27. Bojaźó Paóska jest źródło żywota ku uchronieniu się sideł śmierci. |
Karoli1908Hu | 27. Az Úrnak félelme az életnek kútfeje, [16†] a halál tőrének eltávoztatására. |
RuSV1876 | 27 Страх Господень – источник жизни, удаляющий от сетей смерти. |
БКуліш | 27. Господень страх - се джерело жизнї; він відвертає від западень смертї. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio. |
Biblia1776 | 28. Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi. |
CPR1642 | 28. Cosca Cuningalla on paljo wäke se on hänen cunnians waan cosca wähä on wäke se teke herran kehnoxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 The king's glory is in the multitude of people, but in the want of people is the destruction of the prince. |
KJV | 28. In the multitude of people is the king's honour: but in the want of people is the destruction of the prince. |
|
|
||
Dk1871 | 28. At have meget Folk er en Konges Ære; men hvor Folket er borte, er det en Fyrstes Fordærvelse. |
KXII | 28. Der en Konung mycket folk hafver, det är hans härlighet; men der litet folk är, det gör en herra blödig. |
PR1739 | 28. Kui paljo rahwast on, se on kunninga auustus; agga kui rahwas pudub, siis teeb ehmatus tedda lahjaks. |
LT | 28. Gausi tautagarbė karaliui, o be žmonių žlunga kunigaikštis. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Wo ein König viel Volks hat, das ist seine Herrlichkeit; wo aber wenig Volks ist, das macht einen Herrn blöde. |
Ostervald-Fr | 28. Dans la multitude du peuple est la gloire d'un roi; mais quand le peuple manque, c'est la ruine du prince. |
RV'1862 | 28. En la multitud del pueblo está la gloria del rey; y en la falta del pueblo, la flaqueza del príncipe. |
SVV1770 | 28 In de menigte des volks is des konings heerlijkheid; maar in gebrek van volk is eens vorsten verstoring. |
|
|
||
PL1881 | 28. W mnóstwie ludu jest zacność królewska; ale w trosze ludu zniszczenie hetmana. |
Karoli1908Hu | 28. A nép sokasága a király dicsősége; a nép elfogyása pedig az uralkodó romlása. |
RuSV1876 | 28 Во множестве народа – величие царя, а при малолюдстве народа беда государю. |
БКуліш | 28. Величен царь тодї, як люд великий лїчбою, як же омаль людей - біда князеві. |
|
|
||
FI33/38 | 29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus. |
Biblia1776 | 29. Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden. |
CPR1642 | 29. Joca on kärsiwälinen hän on wijsas waan joca kärsimätöin on hän ilmoitta tyhmydens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 He who is slow to anger is of great understanding, but he who is hasty of spirit exalts folly. |
KJV | 29. He that is slow to wrath is of great understanding: but he that is hasty of spirit exalteth folly. |
|
|
||
Dk1871 | 29. Den langmodige har megen Forstand; men den, som er hastig i Sindet, forraader Daarskab. |
KXII | 29. Den som tålig är, han är vis; men den som otålig är, han uppenbarar sin galenskap. |
PR1739 | 29. Kes pitka melega, sel on suur moistus ; agga kes äkki melega on, se töstab meletuma wisi körgesse. |
LT | 29. Kas lėtas pykti, yra išmintingas, o nesusivaldantis parodo kvailumą. |
|
|
||
Luther1912 | 29. Wer geduldig ist, der ist weise; wer aber ungeduldig ist, der offenbart seine Torheit. |
Ostervald-Fr | 29. Celui qui est lent à la colère est d'un grand sens; mais celui qui est prompt à se courroucer, étale sa folie. |
RV'1862 | 29. El que tarde se aira, es grande de entendimiento: mas el corto de espíritu, engrandece la locura. |
SVV1770 | 29 De lankmoedige is groot van verstand; maar die haastig is van gemoed, verheft de dwaasheid. |
|
|
||
PL1881 | 29. Nierychły do gniewu jest bogaty w rozum; ale porywczy pokazuje głupstwo. |
Karoli1908Hu | 29. A haragra késedelmes bővelkedik értelemmel; a ki pedig elméjében hirtelenkedő, bolondságot szerez az. |
RuSV1876 | 29 У терпеливого человека много разума, а раздражительный выказывает глупость. |
БКуліш | 29. Терпеливий чоловік показує великий розум, а хто на гнїв палкий, виявлює дурноту. |
|
|
||
FI33/38 | 30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa. |
Biblia1776 | 30. Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa. |
CPR1642 | 30. Laupias sydän on ruumin elämä waan cateus on myrcky luisa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 30 A tranquil heart is the life of the flesh, but envy is the rottenness of the bones. |
KJV | 30. A sound heart is the life of the flesh: but envy the rottenness of the bones. |
|
|
||
Dk1871 | 30. Et blidt Hjerte er Liv for Legemet; men Hidsighed er Raaddenhed for Benene. |
KXII | 30. Ett blidt hjerta är kroppsens lif; men afund är var i benen. |
PR1739 | 30. Parrandud südda on lihha ello; agga kaddedus on mädda lukontide sees. |
LT | 30. Sveika širdiskūno gyvybė, o pavydas pūdo kaulus. |
|
|
||
Luther1912 | 30. Ein gütiges Herz ist des Leibes Leben; aber Neid ist Eiter in den Gebeinen. |
Ostervald-Fr | 30. Un cœur tranquille est la vie du corps; mais l'envie est la carie des os. |
RV'1862 | 30. El corazón blando es vida de las carnes: mas la envidia, pudrimiento de huesos. |
SVV1770 | 30 Een gezond hart is het leven des vleses; maar nijd is verrotting der beenderen. |
|
|
||
PL1881 | 30. Serce zdrowe jest żywotem ciała; ale zazdrość jest zgniłością w kościach. |
Karoli1908Hu | 30. A szelíd szív a testnek élete; az irígység pedig a csontoknak rothadása. |
RuSV1876 | 30 Кроткое сердце – жизнь для тела, а зависть - гниль для костей. |
БКуліш | 30. Лагідне серце життє для тїла, а зависть зжерає й костї. |
|
|
||
FI33/38 | 31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa. |
Biblia1776 | 31. Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa. |
CPR1642 | 31. Joca köyhälle teke wäkiwalda hän laitta hänen luojans waan joca armahta waiwaista hän cunnioidze Jumalata. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 31 He who oppresses a poor man reproaches his maker, but he who has mercy on a needy man honors him. |
KJV | 31. He that oppresseth the poor reproacheth his Maker: but he that honoureth him hath mercy on the poor. |
|
|
||
Dk1871 | 31. Hvo som fortrykker den ringe, forhaaner hans Skaber; men hvo som for barmer sig over den fattige, eerer ham. |
KXII | 31. Den som försmäder den fattiga, han lastar hans skapare; men den som förbarmar sig öfver den fattiga, han ärar Gud. |
PR1739 | 31. Kes alwale liga teeb, se laimab temma teggia; agga kes waeste peäle armo heidab, se auustab tedda. |
LT | 31. Kas skriaudžia vargšą, paniekina jo Kūrėją; kas gerbia Jį, pasigaili beturčio. |
|
|
||
Luther1912 | 31. Wer dem Geringen Gewalt tut, der lästert desselben Schöpfer; aber wer sich des Armen erbarmt, der ehrt Gott. |
Ostervald-Fr | 31. Celui qui fait tort au pauvre, déshonore celui qui l'a fait; mais celui-là l'honore qui a pitié du nécessiteux. |
RV'1862 | 31. El que oprime al pobre, afrenta a su hacedor: mas el que tiene misericordia del pobre, le honra. |
SVV1770 | 31 Die den arme verdrukt, smaadt deszelfs Maker; maar die zich des nooddruftigen ontfermt, eert Hem. |
|
|
||
PL1881 | 31. Kto ciemięży ubogiego, uwłacza stworzycielowi jego; ale go czci, kto ma litość nad ubogim. |
Karoli1908Hu | 31. A ki elnyomja a szegényt, [17†] gyalázattal illeti annak teremtőjét; az pedig tiszteli, [18†] a ki könyörül a szűkölködőn. |
RuSV1876 | 31 Кто теснит бедного, тот хулит Творца его; чтущий же Его благотворит нуждающемуся. |
БКуліш | 31. Хто вбогого тїснить - творця його зневажає, хто ж Бога чтить, бідного спомагає. |
|
|
||
FI33/38 | 32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan. |
Biblia1776 | 32. Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia. |
CPR1642 | 32. Jumalatoin ei pysy wahwana onnettomudesans waan wanhurscas on cuolemasakin rohkia. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 32 An evil man is thrust down in his evil-doing, but a righteous man has hope in his death. |
KJV | 32. The wicked is driven away in his wickedness: but the righteous hath hope in his death. |
|
|
||
Dk1871 | 32. Den ugudelige styrtes for sin Ondskab; men den retfærdige har Fortrøstning i sin Død. |
KXII | 32. Den ogudaktige består icke uti sine olycko; men den rättfärdige är ock i dödenom frimodig. |
PR1739 | 32. Kes öäl, lükkatakse ärra temma önnetusse sisse; agga öigel on warjopaik ka om̃as surmas. |
LT | 32. Nedorėlis bus atmestas dėl savo piktų darbų, o teisusis ir mirdamas turi viltį. |
|
|
||
Luther1912 | 32. Der Gottlose besteht nicht in seinem Unglück; aber der Gerechte ist auch in seinem Tod getrost. |
Ostervald-Fr | 32. Dans le malheur, le méchant est renversé; mais le juste reste en assurance, même dans la mort. |
RV'1862 | 32. Por su maldad será lanzado el impío: mas el justo, en su muerte tiene esperanza. |
SVV1770 | 32 De goddeloze zal heengedreven worden in zijn kwaad; maar de rechtvaardige betrouwt zelfs in zijn dood. |
|
|
||
PL1881 | 32. Dla złości swojej wygnany bywa niepobożny; ale sprawiedliwy nadzieję ma i przy śmierci swojej. |
Karoli1908Hu | 32. Az ő nyavalyájába ejti magát az istentelen; az igaznak pedig halála idején is [19†] reménysége van. |
RuSV1876 | 32 За зло свое нечестивый будет отвергнут, а праведный и при смерти своей имеет надежду. |
БКуліш | 32. Безбожний за зло своє буде відкинен, а праведний і при смертї має надїю. |
|
|
||
FI33/38 | 33. Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee. |
Biblia1776 | 33. Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi. |
CPR1642 | 33. Toimellisen sydämes lepä wijsaus ja tule ilmei tyhmäin seas. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 33 Wisdom rests in the heart of him who has understanding, but what is in the inward part of fools is made known. |
KJV | 33. Wisdom resteth in the heart of him that hath understanding: but that which is in the midst of fools is made known. |
|
|
||
Dk1871 | 33. I den forstandiges Hjerte hviler Visdommen; men i Daarers. Indre giver den sig til Kende. |
KXII | 33. Uti dens förståndigas hjerta hvilar visheten, och varder uppenbar ibland dårar. |
PR1739 | 33. Ühhe moistlikko süddames hingab tarkus; agga mis meletumatte sees on, saab teäda. |
LT | 33. Supratingojo širdyje ilsisi išmintis, o tai, kas yra tarp kvailių, tampa žinoma. |
|
|
||
Luther1912 | 33. Im Herzen des Verständigen ruht Weisheit, und wird offenbar unter den Narren. |
Ostervald-Fr | 33. La sagesse repose dans le cœur de l'homme entendu; elle est même reconnue au milieu des insensés. |
RV'1862 | 33. En el corazón del cuerdo reposará la sabiduría; y en medio de los insensatos es conocida. |
SVV1770 | 33 Wijsheid rust in het hart des verstandigen; maar wat in het binnenste der zotten is, wordt bekend. |
|
|
||
PL1881 | 33. W sercu mądrego odpoczywa mądrość, ale wnet poznać, co jest w sercu głupich. |
Karoli1908Hu | 33. Az eszesnek elméjében nyugszik a bölcseség; a mi pedig a tudatlanokban van, magát hamar [20†] megismerheti. |
RuSV1876 | 33 Мудрость почиет в сердце разумного, и среди глупых дает знать о себе. |
БКуліш | 33. У серцї в мудрого мудрість спочиває, та й між неуками дає про себе знати. |
|
|
||
FI33/38 | 34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. |
Biblia1776 | 34. Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä. |
CPR1642 | 34. Wanhurscaus corgotta Canssan waan syndi on Canssan cadotus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 34 Righteousness exalts a nation, but sin is a reproach to any people. |
KJV | 34. Righteousness exalteth a nation: but sin is a reproach to any people. |
|
|
||
Dk1871 | 34. Retfærdighed ophøjer et Folk; men Synden er Folkenes Skændsel. |
KXII | 34. Rättfärdighet upphöjer ett folk; men synd är folkets förderf. |
PR1739 | 34. Öigus töstab rahwast körgeks; agga pat on rahwale tiggedaks asjaks. |
LT | 34. Teisumas iškelia tautą, o nuodėmė yra negarbė tautoms. |
|
|
||
Luther1912 | 34. Gerechtigkeit erhöhet ein Volk; aber die Sünde ist der Leute Verderben. |
Ostervald-Fr | 34. La justice élève une nation; mais le péché est la honte des peuples. |
RV'1862 | 34. La justicia engrandece la gente: mas el pecado es afrenta de las naciones. |
SVV1770 | 34 Gerechtigheid verhoogt een volk, maar de zonde is een schandvlek der natien. |
|
|
||
PL1881 | 34. Sprawiedliwość wywyższa naród; ale grzech jest ku pohaóbieniu narodów. |
Karoli1908Hu | 34. Az igazság felmagasztalja a nemzetet; a bűn pedig gyalázatára van a népeknek. |
RuSV1876 | 34 Праведность возвышает народ, а беззаконие – бесчестие народов. |
БКуліш | 34. Праведність підносить у гору народ, а безбожність - сором народів. |
|
|
||
FI33/38 | 35. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa. |
Biblia1776 | 35. Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi. |
CPR1642 | 35. Toimellinen palwelia on Cuningalle otollinen waan häpiällistä palweliata ei hän kärsi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 35 The king's favor is toward a servant who deals wisely, but his wrath will be to him who causes shame. |
KJV | 35. The king's favour is toward a wise servant: but his wrath is against him that causeth shame. |
|
|
||
Dk1871 | 35. Kongens Velbehag er til en klog Tjener; men hans Vrede er over den, som gør Skam. |
KXII | 35. En klok tjenare behagar Konungenom väl; men en skamlig tjenare lider han icke. |
PR1739 | 35. Kunningal on hea meel sest sullasest, kes ommad asjad targaste aiab; agga temma hirmus wihha tulleb selle peäle, kes häbbi teeb. |
LT | 35. Išmintingas tarnas įgyja karaliaus palankumą; kas užtraukia gėdą, susilauks jo rūstybės. |
|
|
||
Luther1912 | 35. Ein kluger Knecht gefällt dem König wohl; aber einem schändlichen Knecht ist er feind. |
Ostervald-Fr | 35. La faveur du roi est pour le serviteur prudent; mais il aura de l'indignation contre celui qui lui fait honte. |
RV'1862 | 35. La benevolencia del rey es para con el siervo entendido: mas el que le avergüenza, es su enojo. |
SVV1770 | 35 Het welbehagen des konings is over een verstandigen knecht; maar zijn verbolgenheid zal zijn over dengene, die beschaamd maakt. |
|
|
||
PL1881 | 35. Król łaskaw bywa na sługę roztropnego; ale się gniewa na tego, który mu haóbę czyni. |
Karoli1908Hu | 35. A királynak jóakaratja van az eszes szolgához; haragja pedig a megszégyenítőhöz. |
RuSV1876 | 35 Благоволение царя – к рабу разумному, а гнев его – против того, кто позорит его. |
БКуліш | 35. Ласкавість у царя - до слуги розумного, а гнїв його на такого, що стид йому робить. |
|
|