SANANLASKUT
21 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo. |
Biblia1776 | 1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo. |
CPR1642 | 1. CUningan sydän on HERran kädes nijncuin wesioja: ja taitta sen cuhunga hän tahto. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 The king's heart is in the hand of Jehovah as streams of water. He turns it wherever he will. |
KJV | 1. The king's heart is in the hand of the LORD, as the rivers of water: he turneth it whithersoever he will. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Kongens Hjerte i Herrens Haand er Vandbække; til alt det, han vil, bøjer han det. |
KXII | 1. Konungens hjerta är uti Herrans hand, såsom vattubäcker; och han böjer det hvart han vill. |
PR1739 | 1. Kunninga südda on Jehowa käes kui wee-soned; Temma känab sedda, kuhho Ta ial tahhab. |
LT | 1. Karaliaus širdis Viešpaties rankoje kaip vandens srovės; Jis ją pasuka, kur nori. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Des Königs Herz ist in der Hand des HERRN wie Wasserbäche, und er neigt es wohin er will. |
Ostervald-Fr | 1. Le cœur du roi est dans la main de l'Éternel comme une eau courante; il l'incline à tout ce qu'il veut. |
RV'1862 | 1. COMO los repartimientos de las aguas así está el corazón del rey en la mano de Jehová: a todo lo que quiere, le inclina. |
SVV1770 | 1 Des konings hart is in de hand des HEEREN als waterbeken. Hij neigt het tot al wat Hij wil. |
|
|
||
PL1881 | 1. Serce królewskie jest w ręce Paóskiej jako potoki wód; kędy chce, nakłoni je. |
Karoli1908Hu | 1. Mint a vizeknek folyásai, olyan a királynak szíve az Úrnak kezében, valahová akarja, oda hajtja azt! |
RuSV1876 | 1 Сердце царя – в руке Господа, как потоки вод: куда захочет, Оннаправляет его. |
БКуліш | 1. В руках у Господа цареве серце; як розтоки води, він їх, куди захоче, справляє. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet. |
Biblia1776 | 2. Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet. |
CPR1642 | 2. Jocainen luule tiens oikiaxi waan HERRA ainoastans wahwista sydämet. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 Every way of a man is right in his own eyes, but Jehovah weighs the hearts. |
KJV | 2. Every way of a man is right in his own eyes: but the LORD pondereth the hearts. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Alle en Mands Veje ere rette for hans egne Øjne; men Herren vejer Hjerter. |
KXII | 2. Hvar och en tycker sin väg rättan vara; men Herren allena gör hjertan viss. |
PR1739 | 2. Iggamehhe wiis on temma melest öige; agga Jehowa arwab süddamed ärra. |
LT | 2. Visi žmogaus keliai atrodo teisingi jo paties akyse, bet Viešpats pasveria širdį. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Einen jeglichen dünkt sein Weg recht; aber der HERR wägt die Herzen. |
Ostervald-Fr | 2. Toutes les voies de l'homme sont droites à ses yeux; mais c'est l'Éternel qui pèse les cœurs. |
RV'1862 | 2. Todo camino del hombre es recto en su opinión: mas Jehová pesa los corazones. |
SVV1770 | 2 Alle weg des mensen is recht in zijn ogen; maar de HEERE weegt de harten. |
|
|
||
PL1881 | 2. Wszelka droga człowieka prosta jest przed oczyma jego; ale Pan, jest który serca waży. |
Karoli1908Hu | 2. Az embernek minden úta [1†] igaz a maga szemei előtt; de a szívek vizsgálója az Úr. |
RuSV1876 | 2 Всякий путь человека прям в глазах его; но Господь взвешивает сердца. |
БКуліш | 2. В очах у людини путь її здається шляхом правим, Господь же на вазї всяке серце важить. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri. |
Biblia1776 | 3. Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri. |
CPR1642 | 3. Hywin ja oikein tehdä on HERralle otollinen nijncuin uhri. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 To do righteousness and justice is more acceptable to Jehovah than sacrifice. |
KJV | 3. To do justice and judgment is more acceptable to the LORD than sacrifice. |
|
|
||
Dk1871 | 3. At øve Retfærdighed og Ret er Herren kærere end Offer. |
KXII | 3. Göra väl och rätt är Herranom kärare än offer. |
PR1739 | 3. Teggema, mis öige ja kohhus, se on üllem Jehowa melest, kui ohwer. |
LT | 3. Tiesa ir teisingumas Viešpačiui mieliau negu auka. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Wohl und recht tun ist dem HERRN lieber denn Opfer. |
Ostervald-Fr | 3. Faire ce qui est juste et droit, est une chose que l'Éternel aime mieux que des sacrifices. |
RV'1862 | 3. Hacer justicia y juicio es a Jehová más agradable que sacrificio. |
SVV1770 | 3 Gerechtigheid en recht te doen is bij den HEERE uitgelezener dan offer. |
|
|
||
PL1881 | 3. Czynić sprawiedliwość i sąd, bardziej się Panu podoba, niżeli ofiara. |
Karoli1908Hu | 3. Az igazságnak és igaz ítéletnek gyakorlását inkább [2†] szereti az Úr az áldozatnál. |
RuSV1876 | 3 Соблюдение правды и правосудия более угодно Господу, нежели жертва. |
БКуліш | 3. Як хто чинить правду й правий суд, се подобаєсь Господу більше, нїж жертва. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän — jumalattomien lamppu — ovat syntiä. |
Biblia1776 | 4. Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti. |
CPR1642 | 4. Ylpiät silmät ja paisunut sydän ja jumalattomain kynttilä on syndi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 A high look and a proud heart, even the lamp of the wicked, is sin. |
KJV | 4. An high look, and a proud heart, and the plowing of the wicked, is sin. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Øjnenes Hovmod og Hjertets Stolthed, de ugudeliges Lampe, er Synd. |
KXII | 4. Högfärdig ögon, och ett stolt sinne, och de ogudaktigas lykta, är synd. |
PR1739 | 4. Silmade körkus ja hooplik südda, ja öälatte lamp on pat. |
LT | 4. Išdidus žvilgsnis ir pasipūtusi širdis, kurie išskiria nedorėlį, yra nuodėmė. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Hoffärtige Augen und stolzer Mut, die Leuchte der Gottlosen, ist Sünde. |
Ostervald-Fr | 4. Les yeux élevés et le cœur enflé sont la lampe des méchants; ce n'est que péché. |
RV'1862 | 4. Altivez de ojos, y grandeza de corazón, y pensamiento de los impíos es pecado. |
SVV1770 | 4 Hoogheid der ogen, en trotsheid des harten, en de ploeging der goddelozen, zijn zonde. |
|
|
||
PL1881 | 4. Wyniosłość oczu i nadętość serca, i oranie niepobożnych są grzechem. |
Karoli1908Hu | 4. A szemnek fenhéjázása és az elmének kevélysége: az istentelenek szántása, bűn. |
RuSV1876 | 4 Гордость очей и надменность сердца, отличающие нечестивых, – грех. |
БКуліш | 4. Дивитись на людей високом згорда оком і серцем надутим - се гріх. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa. |
Biblia1776 | 5. Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi. |
CPR1642 | 5. Ahkeran miehen aiwoituxet tuowat yldäkylläisyden: waan joca picainen on se tule köyhäxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 The thoughts of a diligent man lead only to abundance, but everyone who is hasty, only to want. |
KJV | 5. The thoughts of the diligent tend only to plenteousness; but of every one that is hasty only to want. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Den flittiges Tanker bringe kun Overflod, men den ilfærdiges bringe det kun til Mangel. |
KXII | 5. En idogs mans anslag draga in ymnoghet; men den som allt för hastig är, han varder fattig. |
PR1739 | 5. Kerme innimesse mötlemissed saatwad kül kasso; agga kes töttab äkkiste, saab selge tühja kätte. |
LT | 5. Stropiojo sumanymai veda į apstybę, o skubotiį nuostolį. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Die Anschläge eines Emsigen bringen Überfluß; wer aber allzu rasch ist, dem wird's mangeln. |
Ostervald-Fr | 5. Les projets de celui qui est diligent, produisent l'abondance; mais tout homme étourdi tombe dans la pauvreté. |
RV'1862 | 5. Los pensamientos del solícito ciertamente van a abundancia: mas todo presuroso ciertamente a pobreza. |
SVV1770 | 5 De gedachten des vlijtigen zijn alleen tot overschot; maar van een ieder, die haastig is, alleen tot gebrek. |
|
|
||
PL1881 | 5. Myśli pracowitego pewne dostatki przynoszą; ale każdego skwapliwego przynoszą pewną nędzę. |
Karoli1908Hu | 5. A szorgalmatosnak igyekezete csak gyarapodásra [3†] van; valaki pedig hirtelenkedik, csak szükségre jut. |
RuSV1876 | 5 Помышления прилежного стремятся к изобилию, а всякий торопливый терпит лишение. |
БКуліш | 5. Гадки трудящого змагають до багацтва, а хто поквапний, терпить недостачу. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa. |
Biblia1776 | 6. Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät. |
CPR1642 | 6. Joca tawaran coco walhella se on culkewa turhuus: nijden seas jotca cuolemata edziwät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 The acquisition of treasures by a lying tongue is a vapor driven to and fro by those who seek death. |
KJV | 6. The getting of treasures by a lying tongue is a vanity tossed to and fro of them that seek death. |
|
|
||
Dk1871 | 6. At arbejde paa at samle Liggendefæ ved en falsk Tunge er Dunst, som bortvejres hos dem, som søge Døden. |
KXII | 6. Den som en skatt samkar med lögn, honom skall fela; och han skall falla ibland dem som döden söka. |
PR1739 | 6. Warrandussed, mis walskusse kelega kokkopandud, on üks tühhine tulest aetud assi neile, kes otsiwad surma. |
LT | 6. Melu įsigyti turtą yra tuščios svajonės tų, kurie ieško mirties. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Wer Schätze sammelt mit Lügen, der wird fehlgehen und ist unter denen, die den Tod suchen. |
Ostervald-Fr | 6. Travailler à avoir des trésors par une langue trompeuse, c'est une vapeur qui se dissipe, c'est chercher la mort. |
RV'1862 | 6. Allegar tesoros con lengua de mentira, es vanidad, que será echada con los que buscan la muerte. |
SVV1770 | 6 Te arbeiden om schatten met een valse tong, is een voortgedrevene ijdelheid dergenen, die den dood zoeken. |
|
|
||
PL1881 | 6. Zebrane skarby językiem kłamliwym są marnością pomijającą tych, którzy szukają śmierci. |
Karoli1908Hu | 6. A hamisságnak [4†] nyelvével gyűjtött kincs elveszett hiábavalósága azoknak, a kik a halált keresik. |
RuSV1876 | 6 Приобретение сокровища лживым языком – мимолетное дуновение ищущих смерти. |
БКуліш | 6. Надбане добро язиком льживим - се проминаючий подих, се погибельні сїти. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä. |
Biblia1776 | 7. Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on. |
CPR1642 | 7. Jumalattomain raatelemus pitä heitä peljättämän sillä ei he tahtonet tehdä mitä oikia oli. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 The violence of the wicked will sweep them away, because they refuse to do justice. |
KJV | 7. The robbery of the wicked shall destroy them; because they refuse to do judgment. |
|
|
||
Dk1871 | 7. De ugudeliges ødelæggelse river dem bort; thi de have vægret sig ved at gøre Ret. |
KXII | 7. De ogudaktigas röfvande skall förskräcka dem; ty de ville icke göra hvad rätt var. |
PR1739 | 7. Kui öälad raisatakse, se hirmutab neid; sest nemmad ei tahtnud mitte tehha, mis kohhus. |
LT | 7. Nedorėlių smurtas sunaikins juos pačius, nes jie nedaro to, kas teisinga. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Der Gottlosen Rauben wird sie erschrecken; denn sie wollten nicht tun, was recht war. |
Ostervald-Fr | 7. La rapine des méchants sera leur ruine, parce qu'ils auront refusé de faire ce qui est droit. |
RV'1862 | 7. La rapiña de los impíos los destruirá: porque no quisieron hacer juicio. |
SVV1770 | 7 De verwoesting der goddelozen zal hen doorsnijden, omdat zij weigeren recht te doen. |
|
|
||
PL1881 | 7. Drapiestwo niezbożnych potrwoży ich; bo nie chcieli czynić to, co było sprawiedliwego. |
Karoli1908Hu | 7. Az istentelenek [5†] pusztítása magával ragadja őket; mert nem akartak igazságot cselekedni. |
RuSV1876 | 7 Насилие нечестивых обрушится на них, потому что они отреклись соблюдать правду. |
БКуліш | 7. Насильство злюк лихих саме їх погубляє, вони зареклись, не хоронити справедливість. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat. |
Biblia1776 | 8. Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia. |
CPR1642 | 8. Ihmisen tie on umbi ja outo mutta puhtan työ on oikia. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 The way of him who is laden with guilt is exceedingly crooked, but as for a pure man, his work is right. |
KJV | 8. The way of man is froward and strange: but as for the pure, his work is right. |
|
|
||
Dk1871 | 8. En skyldbetynget Mand gaar Krogveje; men den renes Gerning er ligefrem. |
KXII | 8. Den en främmande väg går, han är vrångvis; men den som går i sine befallning, hans verk är rätt. |
PR1739 | 8. Wägga pörane ja woöras on innimesse wiis; agga kui ta selge, siis on temma tö öige. |
LT | 8. Nusikaltėlio kelias yra vingiuotas, nekaltojo darbai teisūs. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Wer mit Schuld beladen ist, geht krumme Wege; wer aber rein ist, des Werk ist recht. |
Ostervald-Fr | 8. La voie du coupable est tortueuse; mais l'innocent agit avec droiture. |
RV'1862 | 8. El camino del hombre es torcido y extraño: mas la obra del limpio es recta. |
SVV1770 | 8 De weg des mensen is gans verkeerd en vreemd; maar het werk des zuiveren is recht. |
|
|
||
PL1881 | 8. Mąż, którego droga przewrotna, obcym jest; ale sprawa czystego jest prosta. |
Karoli1908Hu | 8. Tekervényes a bűnös embernek úta; a tisztának cselekedete pedig igaz. |
RuSV1876 | 8 Превратен путь человека развращенного; а кто чист, того действие прямо. |
БКуліш | 8. Дорога в грішника крива, а хто чистий, того поступки праві. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina. |
Biblia1776 | 9. Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa. |
CPR1642 | 9. Parembi on asua caton culmalla cuin rijtaisen waimon cansa huonesa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 It is better to dwell in the corner of the housetop, than with a contentious woman in a wide house. |
KJV | 9. It is better to dwell in a corner of the housetop, than with a brawling woman in a wide house. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Det er bedre at bo i et Hjørne paa Taget End hos en trættekær Kvinde og i Hus sammen. |
KXII | 9. Bättre är bo uti en vrå på taket, än med en trätosam qvinna uti ett stort hus. |
PR1739 | 9. Parrem on kattusse nurkas ellada, kui riaka naesega, ja seäl koias, kus suur selts. |
LT | 9. Geriau yra gyventi palėpės kampe negu su vaidinga moterimi dideliuose namuose. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Es ist besser wohnen im Winkel auf dem Dach, denn bei einem zänkischen Weibe in einem Haus beisammen. |
Ostervald-Fr | 9. Mieux vaut habiter au coin d'un toit, qu'avec une femme querelleuse dans une grande maison. |
RV'1862 | 9. Mejor es vivir en un rincón de casa, que con la mujer rencillosa en casa espaciosa. |
SVV1770 | 9 Het is beter te wonen op een hoek van het dak, dan met een kijfachtige huisvrouw, en dat in een huis van gezelschap. |
|
|
||
PL1881 | 9. Lepiej jest mieszkać w kącie pod dachem, niżeli z żoną swarliwą w domu przestronnym. |
Karoli1908Hu | 9. Jobb a tető [6†] ormán lakni, mint háborgó asszonynyal, és közös házban. |
RuSV1876 | 9 Лучше жить в углу на кровле, нежели со сварливою женою в пространном доме. |
БКуліш | 9. На криші в кутку далеко лучше жити, анїж із жінкою сварливою в сьвітлицї. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä. |
Biblia1776 | 10. Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään. |
CPR1642 | 10. Jumalattoman sielu toiwotta paha ja ei suo lähimmäisellens mitän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 The soul of a wicked man desires evil. His neighbor finds no favor in his eyes. |
KJV | 10. The soul of the wicked desireth evil: his neighbour findeth no favour in his eyes. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Den ugtideliæs Sjæl har Lyst til det onde; hans Ven finder ikke Naade for hans Øjne. |
KXII | 10. Dens ogudaktigas själ önskar ondt, och unnar sinom nästa intet godt. |
PR1739 | 10. Öäla hing ihhaldab kurja; ta liggimenne ei sa armo temma silma ees. |
LT | 10. Nedorėlio siela trokšta pikto, jis nesigaili artimo. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Die Seele des Gottlosen wünscht Arges und gönnt seinem Nächsten nichts. |
Ostervald-Fr | 10. L'âme du méchant souhaite le mal, et son prochain ne trouve point grâce devant lui. |
RV'1862 | 10. El alma del impío desea mal: su prójimo no le parece bien. |
SVV1770 | 10 De ziel des goddelozen begeert het kwaad; zijn naaste krijgt geen genade in zijn ogen. |
|
|
||
PL1881 | 10. Dusza niezbożnego pragnie złego, a przyjaciel jego nie bywa wdzięczny w oczach jego. |
Karoli1908Hu | 10. Az istentelennek lelke kiván gonoszt; és az ő szeme előtt nem talál könyörületre az ő felebarátja. |
RuSV1876 | 10 Душа нечестивого желает зла: не найдет милости в глазах его и друг его. |
БКуліш | 10. Безбожного душа бажає зла; не найде змилування в очах його навіть приятель його. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa. |
Biblia1776 | 11. Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin. |
CPR1642 | 11. Cosca pilckaja rangaistan nijn tyhmät wijsaxi tulewat: ja cosca wijsas tule opetetuxi nijn hän otta sen hywäxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 When a scoffer is punished, a simple man is made wise and when a wise man is instructed, he receives knowledge. |
KJV | 11. When the scorner is punished, the simple is made wise: and when the wise is instructed, he receiveth knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Naar man lægger Straf paa en Spotter, bliver den uerfarne viis, og naar man belærer den vise, skal han modtage Kundskab. |
KXII | 11. När bespottaren straffad varder, varda de fåkunnige vise; och när man underviser en visan, så varder han förnuftig. |
PR1739 | 11. Kui pilkiat nuhheldakse, siis saab rummal targaks, ja kui tark innime öppetakse, siis wöttab ta moista. |
LT | 11. Kai nubaudžiamas niekintojas, neišmanėlis tampa išmintingas. Kai išmintingas pamokomas, jis įgyja supratimo. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Wenn der Spötter gestraft wird, so werden die Unvernünftigen Weise; und wenn man einen Weisen unterrichtet, so wird er vernünftig. |
Ostervald-Fr | 11. Quand on punit le moqueur, le simple en devient sage, et quand on instruit le sage, il acquiert la science. |
RV'1862 | 11. Cuando el burlador es castigado, el simple se hace sabio; y enseñando al sabio, toma sabiduría. |
SVV1770 | 11 Als men den spotter straft, wordt de slechte wijs; en als men den wijze onderricht, neemt hij wetenschap aan. |
|
|
||
PL1881 | 11. Gdy karzą naśmiewcę, prostak mędrszym bywa; a gdy roztropnie postępują z mądrym, przyjmuje naukę. |
Karoli1908Hu | 11. Mikor a csúfolót büntetik, [7†] az együgyű lesz bölcs; mikor pedig a bölcset oktatják, ő veszi eszébe a tudományt. |
RuSV1876 | 11 Когда наказывается кощунник, простой делается мудрым; и когда вразумляется мудрый, то он приобретает знание. |
БКуліш | 11. Як карають зрадливого, то й неук зрозумнїє, а як розумного навчають, він приймає науку. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen. |
Biblia1776 | 12. vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen. |
CPR1642 | 12. Wanhurscas pitä hänens wijsast jumalattoman huonetta wastan waan jumalattomat ajattelewat tehdä wahingota. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 A righteous man considers the house of the wicked: the wicked are overthrown to ruin. |
KJV | 12. The righteous man wisely considereth the house of the wicked: but God overthroweth the wicked for their wickedness. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Den retfærdige agter paa den ugudeliges Hus, naar det styrter de ugudelige i Ulykke. |
KXII | 12. En rättfärdig håller sig visliga emot dens ogudaktigas hus; men de ogudaktige tänka till att göra skada. |
PR1739 | 12. Kes öige, se aiab targaste ommad asjad öäla innimesse koia wasto, et Jummal neid, kes öälad, seggatseks teeb önnetusseks. |
LT | 12. Teisusis stebi nedorėlių namus ir mato, kaip nedorėlis parbloškiamas už savo nedorybes. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Der Gerechte hält sich weislich gegen des Gottlosen Haus; aber die Gottlosen denken nur Schaden zu tun. |
Ostervald-Fr | 12. Le juste considère la maison du méchant, lorsque les méchants sont renversés dans le malheur. |
RV'1862 | 12. Considera el justo la casa del impío: que los impíos son trastornados por el mal. |
SVV1770 | 12 De rechtvaardige let verstandelijk op des goddelozen huis, als God de goddelozen in het kwaad stort. |
|
|
||
PL1881 | 12. Bóg daje przestrogę sprawiedliwemu na domie niezbożnika, który podwraca niezbożnych dla złości ich. |
Karoli1908Hu | 12. Nézi az igaz az istentelennek házát, hogy milyen veszedelembe jutottak az istentelenek. |
RuSV1876 | 12 Праведник наблюдает за домом нечестивого: как повергаются нечестивые в несчастие. |
БКуліш | 12. Праведний назирає дом безбожного, як безбожні попадають в нещастє. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta. |
Biblia1776 | 13. Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman. |
CPR1642 | 13. Joca tukidze corwans köyhän huutoon hänen pitä myös huutaman ja ei cuultaman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He who stops his ears at the cry of a poor man, he will also cry, but will not be heard. |
KJV | 13. Whoso stoppeth his ears at the cry of the poor, he also shall cry himself, but shall not be heard. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Hvo som stopper sit øre for den ringes Raab, han, ja, han skal raabe og ikke bønhøres. |
KXII | 13. Den som tillstoppar sin öron för dens fattigas rop, han skall ock ropa, och intet hörd varda. |
PR1739 | 13. Kes omma körwa kinnisulleb alwa innimesse kissendamisse eest, sesamma peab ka kissendama, ja ei mitte sama kuuldud. |
LT | 13. Kas neklauso vargšo šauksmo, pats šauks, bet nebus išgirstas. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Wer seine Ohren verstopft vor dem Schreien des Armen, der wird auch rufen, und nicht erhört werden. |
Ostervald-Fr | 13. Celui qui ferme son oreille au cri du misérable, criera aussi lui-même, et on ne lui répondra point. |
RV'1862 | 13. El que cierra su oido al clamor del pobre, también él clamará y no será oido. |
SVV1770 | 13 Die zijn oor stopt voor het geschrei des armen, die zal ook roepen, en niet verhoord worden. |
|
|
||
PL1881 | 13. Kto zatula ucho swe na wołanie ubogiego, i on sam będzie wołał, a nie będzie wysłuchany. |
Karoli1908Hu | 13. A ki bedugja fülét a szegény kiáltására; ő is kiált, de meg nem hallgattatik. |
RuSV1876 | 13 Кто затыкает ухо свое от вопля бедного, тот и сам будет вопить, – и не будет услышан. |
БКуліш | 13. Хто чує крик і плач убогого байдужно, той сам кричати ме, й вислуханий не буде. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun. |
Biblia1776 | 14. Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun. |
CPR1642 | 14. Salainen lahja asetta wihan ja helmaan ando lepyttä suurimman wainon. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 A gift in secret pacifies anger and a present in the bosom, strong wrath. |
KJV | 14. A gift in secret pacifieth anger: and a reward in the bosom strong wrath. |
|
|
||
Dk1871 | 14. En Gave i Løndom stlller Vrede, og en Skænk i Smug stiller heftig Fortørnelse. |
KXII | 14. En hemlig gåfva stillar vrede, och en skänk i skötet aldrastörsta ogunst. |
PR1739 | 14. Sallaja and waigistab wihha, ja melehea, mis rüppe antakse, waigistab kange tullise wihha. |
LT | 14. Slapta dovana nuramina pyktį, o dovana į antįstiprią rūstybę. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Eine heimliche Gabe stillt den Zorn, und ein Geschenk im Schoß den heftigen Grimm. |
Ostervald-Fr | 14. Le don fait en secret apaise la colère, et le présent mis dans le sein calme la fureur la plus véhémente. |
RV'1862 | 14. El presente en secreto amansa el furor, y el don en el seno la fuerte ira. |
SVV1770 | 14 Een gift in het verborgene houdt den toorn onder, en een geschenk in den schoot de sterke grimmigheid. |
|
|
||
PL1881 | 14. Dar potajemnie dany uśmierza zapalczywość, i upominek w zanadrza włożony gniew wielki uspokaja. |
Karoli1908Hu | 14. A titkon adott ajándék elfordítja a haragot; és a kebelben való ajándék a kemény búsulást. |
RuSV1876 | 14 Подарок тайный тушит гнев, и дар в пазуху – сильную ярость. |
БКуліш | 14. Гостинець, тайкома даний, гасить гнїв, і дар у пазуху - велику досаду. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu. |
Biblia1776 | 15. Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko. |
CPR1642 | 15. Se on wanhurscaille ilo tehdä mikä oikia on waan pahointekiöillä on pelco. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 It is joy to the righteous to do justice, but it is a destruction to the workers of wickedness. |
KJV | 15. It is joy to the just to do judgment: but destruction shall be to the workers of iniquity. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Det bliver den retfærdige en Glæde at have gjort Ret; men der er Fordærvelse for dem, som gøre Uret. |
KXII | 15. Det är dem rättfärdiga en glädje, att göra det rätt är; men fruktan blifver dem som illa göra. |
PR1739 | 15. Sedda teggema mis kohhus, on rööm sellele, kes öige; agga ehmatusseks on se neile, kes nurjatuma tö tewad. |
LT | 15. Teisingumas džiugina teisiuosius, o piktadarius išgąsdina. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Es ist dem Gerechten eine Freude, zu tun, was recht ist, aber eine Furcht den Übeltätern. |
Ostervald-Fr | 15. C'est une joie pour le juste de faire ce qui est droit; mais c'est l'effroi des ouvriers d'iniquité. |
RV'1862 | 15. Alegría es al justo hacer juicio: mas quebrantamiento a los que hacen iniquidad. |
SVV1770 | 15 Het is den rechtvaardige een blijdschap recht te doen; maar voor de werkers der ongerechtigheid is het verschrikking. |
|
|
||
PL1881 | 15. Radość się mnoży sprawiedliwemu, gdy się sąd odprawuje; ale strach tym, którzy czynią nieprawość. |
Karoli1908Hu | 15. Vígasság az igaznak igazat cselekedni; [8†] de ijedelem a hamisság cselekedőinek. |
RuSV1876 | 15 Соблюдение правосудия – радость для праведника и страх для делающих зло. |
БКуліш | 15. Правий суд - се радість праведному, а страх лиходїєві. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan. |
Biblia1776 | 16. Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa. |
CPR1642 | 16. Ihminen joca poicke wijsauden tieldä pitä oleman cuolluitten joucosa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 The man who wanders out of the way of understanding will rest in the assembly of the dead. |
KJV | 16. The man that wandereth out of the way of understanding shall remain in the congregation of the dead. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Et Menneske, som farer vild fra Klogskabs Vej, skal hvile i Dødningers Forsamling. |
KXII | 16. En menniska, som ifrå klokhetenes väg, hon skall blifva uti de dödas hop. |
PR1739 | 16. Innimenne, kes tarkusse tee peält ärraeksib, peab hingama kaddunud hingede seltsis. |
LT | 16. Nuklydę nuo tiesos kelio atsidurs mirusiųjų susirinkime. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Ein Mensch, der vom Wege der Klugheit irrt, wird bleiben in der Toten Gemeinde. |
Ostervald-Fr | 16. L'homme qui s'écarte du chemin de la prudence, aura sa demeure dans l'assemblée des morts. |
RV'1862 | 16. El hombre que yerra del camino de la sabiduría, en la compañía de los muertos reposará. |
SVV1770 | 16 Een mens, die van den weg des verstands afdwaalt, zal in de gemeente der doden rusten. |
|
|
||
PL1881 | 16. Człowiek błądzący z drogi mądrości w zebraniu umarłych odpoczywać będzie. |
Karoli1908Hu | 16. Az ember, a ki eltévelyedik az értelemnek útáról, az élet nélkül valók gyülekezetiben nyugszik. |
RuSV1876 | 16 Человек, сбившийся с пути разума, водворится в собрании мертвецов. |
БКуліш | 16. Чоловік, що зійшов з путя розумного, між мертвими опиниться. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa. |
Biblia1776 | 17. Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi. |
CPR1642 | 17. Joca mielelläns elä hecumas hän tule köyhäxi: ja joca wijna ja öljyä racasta ei hän tule rickaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 He who loves pleasure will be a poor man. He who loves wine and oil will not be rich. |
KJV | 17. He that loveth pleasure shall be a poor man: he that loveth wine and oil shall not be rich. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Den, som elsker Glæde, skal have Mangel; den, som elsker Vin og Olie, skal ikke blive rig. |
KXII | 17. Den som gerna lefver i vällust, han skall blifva fattig; och den der vin och oljo älskar, han varder icke rik. |
PR1739 | 17. Kes römo armastab, selle innimessele tulleb tühhi kätte; kes wina ja ölli armastab, ei se sa rikkaks. |
LT | 17. Kas mėgsta linksmybes, bus vargšas, kas myli vyną ir aliejų, nepraturtės. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Wer gern in Freuden lebt, dem wird's mangeln; und wer Wein und Öl liebt, wird nicht reich. |
Ostervald-Fr | 17. L'homme qui aime la joie, sera indigent, et celui qui aime le vin et la graisse, ne s'enrichira point. |
RV'1862 | 17. Hombre necesitado será el que ama la alegría; y el que ama el vino y el ungüento no enriquecerá. |
SVV1770 | 17 Die blijdschap liefheeft, die zal gebrek lijden; die wijn en olie liefheeft, zal niet rijk worden. |
|
|
||
PL1881 | 17. Mąż, który dobrą myśl miłuje, staje się ubogim; a kto miłuje wino i olejki, nie zbogaci się. |
Karoli1908Hu | 17. Szűkölködő ember lesz, a ki szereti az örömet; a ki szereti a bort és az olajat, nem lesz gazdag! |
RuSV1876 | 17 Кто любит веселье, обеднеет; а кто любит вино и тук, не разбогатеет. |
БКуліш | 17. Хто любить веселощі, той збіднїє, а хто вино й товщ - тому не збогатїти. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan. |
Biblia1776 | 18. Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä. |
CPR1642 | 18. Jumalatoin pitä annettaman ulos wanhurscan siaan ja ylöncadzoja siweitten edestä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 A wicked man is a ransom for a righteous man and the treacherous dealer for the upright. |
KJV | 18. The wicked shall be a ransom for the righteous, and the transgressor for the upright. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Den ugudelige bliver Løsepenge for den retfærdige og den troløse for de oprigtige. |
KXII | 18. Den ogudaktige måste i dens rättfärdigas stad utgifven varda, och föraktaren för de fromma. |
PR1739 | 18. Selle eest, kes öige, peab se, kes öäl, lunnastamisse hind ollema , ja öiglaste assemele sawad need, kes pettust tewad. |
LT | 18. Nedorėlis bus išpirka už teisųjį, nusikaltėlisuž nekaltąjį. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Der Gottlose muß für den Gerechten gegeben werden und der Verächter für die Frommen. |
Ostervald-Fr | 18. Le méchant sera la rançon du juste, et le trompeur celle des hommes droits. |
RV'1862 | 18. El rescate del justo será el impío; y por los rectos será castigado el prevaricador. |
SVV1770 | 18 De goddeloze is een rantsoen voor de rechtvaardigen, en de trouweloze voor de oprechten. |
|
|
||
PL1881 | 18. Niezbożnik będzie okupem za sprawiedliwego, a za uprzejmych przewrotnik. |
Karoli1908Hu | 18. Az igazért váltságdíj [9†] az istentelen, és az igazak helyett a hitetlen büntettetik meg. |
RuSV1876 | 18 Выкупом будет за праведного нечестивый и за прямодушного – лукавый. |
БКуліш | 18. Викупом буває за праведного безбожний, й за правого - лукавий. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana. |
Biblia1776 | 19. Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa. |
CPR1642 | 19. Parembi on asua autiasa maasa cuin rijtaisen ja wihaisen waimon cansa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 It is better to dwell in a desert land, than with a contentious and angry woman. |
KJV | 19. It is better to dwell in the wilderness, than with a contentious and an angry woman. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Det er bedre at bo i et Øde Land end hos en trættekær og arrig Kvinde. |
KXII | 19. Bättre är att bo uti ett öde land, än när en trätosamma och ensinnada qvinno. |
PR1739 | 19. Parrem on körwe maal ellada, kui riaka naesega, kes melepahhandust teeb. |
LT | 19. Geriau yra vienam gyventi dykumoje negu su pikta moterimi, mėgstančia barnius. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Es ist besser, wohnen im wüsten Lande denn bei einem zänkischen und zornigen Weibe. |
Ostervald-Fr | 19. Mieux vaut habiter dans une terre déserte, qu'avec une femme querelleuse et chagrine. |
RV'1862 | 19. Mejor es morar en tierra del desierto, que con la mujer rencillosa, e iracunda. |
SVV1770 | 19 Het is beter te wonen in een woest land, dan bij een zeer kijfachtige en toornige huisvrouw. |
|
|
||
PL1881 | 19. Lepiej mieszkać w ziemi pustej, niż z żoną swarliwą i gniewliwą. |
Karoli1908Hu | 19. Jobb lakozni a pusztának [10†] földén, mint a feddődő és haragos asszonynyal. |
RuSV1876 | 19 Лучше жить в земле пустынной, нежели с женою сварливою и сердитою. |
БКуліш | 19. В пустинї одиноко відраднїйще жити, нїж із сварливою жоною й сердитою. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset. |
Biblia1776 | 20. Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa. |
CPR1642 | 20. Wijsan huones on iloinen tawara ja öljy waan tyhmä sen tuhla. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 There is desirable treasure and oil in the dwelling of a wise man, but a foolish man swallows it up. |
KJV | 20. There is treasure to be desired and oil in the dwelling of the wise; but a foolish man spendeth it up. |
|
|
||
Dk1871 | 20. I den vises Bolig er der kosteligt Liggendefæ og Olie; men et daarligt Menneske opsluger det. |
KXII | 20. Uti dens visas hus är en lustig skatt, och olja; men en dåre förtärer det. |
PR1739 | 20. Kallis warrandus ja ölli on targa innimesse ello-maias; agga halp innime nelab sedda ärra. |
LT | 20. Išmintingo žmogaus namuose yra brangių daiktų ir aliejaus, kvailys iššvaisto juos. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Im Hause des Weisen ist ein lieblicher Schatz und Öl; aber ein Narr verschlemmt es. |
Ostervald-Fr | 20. Les trésors précieux et l'huile sont dans la demeure du sage; mais l'homme insensé les engloutit. |
RV'1862 | 20. Tesoro de codicia, y aceite está en la casa del sabio: mas el hombre insensato lo disipará. |
SVV1770 | 20 In des wijzen woning is een gewenste schat, en olie; maar een zot mens verslindt zulks. |
|
|
||
PL1881 | 20. Skarb pożądany i olej są w przybytku mądrego; ale głupi człowiek pożera go. |
Karoli1908Hu | 20. Kivánatos kincs és kenet van a bölcsnek házában; a bolond ember pedig eltékozolja azt. |
RuSV1876 | 20 Вожделенное сокровище и тук – в доме мудрого; а глупый человекрасточает их. |
БКуліш | 20. В господї мудрого - омаста й достатки, яких забажає, а дурний чоловік все те прогайнує. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian. |
Biblia1776 | 21. Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian. |
CPR1642 | 21. Joca laupiutta ja hywyttä noudatta hän löytä elämän wanhurscauden ja cunnian. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 He who follows after righteousness and kindness finds life, righteousness and honor. |
KJV | 21. He that followeth after righteousness and mercy findeth life, righteousness, and honour. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Hvo der søger efter Retfærdighed og Miskundhed, skal finde Liv, Retfærdighed og Ære. |
KXII | 21. Den som far efter barmhertighet och godhet, han finner lif, barmhertighet och äro. |
PR1739 | 21. Kes öigust ja heldust taggaaiab, se leiab ello, öigust ja au. |
LT | 21. Kas seka teisumą ir gailestingumą, suranda gyvenimą, teisumą ir garbę. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Wer der Gerechtigkeit und Güte nachjagt, der findet Leben, Gerechtigkeit und Ehre. |
Ostervald-Fr | 21. Celui qui recherche la justice et la miséricorde, trouvera la vie, la justice et la gloire. |
RV'1862 | 21. El que sigue la justicia y la misericordia, hallará la vida, la justicia, y la honra. |
SVV1770 | 21 Die rechtvaardigheid en weldadigheid najaagt, zal het leven, rechtvaardigheid en eer vinden. |
|
|
||
PL1881 | 21. Kto naśladuje sprawiedliwości i miłosierdzia, znajduje żywot, sprawiedliwość i sławę. |
Karoli1908Hu | 21. A ki követi az igazságot és [11†] az irgalmasságot, nyer életet, igazságot és tisztességet. |
RuSV1876 | 21 Соблюдающий правду и милость найдет жизнь, правду и славу. |
БКуліш | 21. Хто справедливий і милосерний, знайде той життє, правду і повагу. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva. |
Biblia1776 | 22. Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden. |
CPR1642 | 22. Wijsas mies woitta wäkewitten Caupungin ja cukista heidän suruttomudens woiman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 A wise man scales the city of the mighty and brings down the strength of the confidence of it. |
KJV | 22. A wise man scaleth the city of the mighty, and casteth down the strength of the confidence thereof. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Den vise stormede de vældiges Stad og nedstyrtede dens sikre Værn. |
KXII | 22. En vis man vinner de starkas stad, och omstörter hans magt genom hans säkerhet. |
PR1739 | 22. Tark innimenne saab wäggewatte liñna ülle woimust, ja lükkab mahha sedda tuggewust, mis peäle nemmad lootsid. |
LT | 22. Išmintingasis užima stipriųjų miestą ir sugriauna tvirtovę, kuria jie pasitikėjo. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Ein Weiser gewinnt die Stadt der Starken und stürzt ihre Macht, darauf sie sich verläßt. |
Ostervald-Fr | 22. Le sage entre dans la ville des hommes forts, et il abat la force qui en était la confiance. |
RV'1862 | 22. La ciudad de los fuertes tomó el sabio; y derribó la fuerza de su confianza. |
SVV1770 | 22 De wijze beklimt de stad der geweldigen, en werpt de sterkte huns vertrouwens neder. |
|
|
||
PL1881 | 22. Mądry ubiega miasto mocarzy, a burzy potęgę ufności ich. |
Karoli1908Hu | 22. A hősök városába felmegy [12†] a bölcs, és lerontja az ő bizodalmoknak erejét. |
RuSV1876 | 22 Мудрый входит в город сильных и ниспровергает крепость, на которуюони надеялись. |
БКуліш | 22. Мудрий здобуває місто хоробрих, і валить твердинї, що на них вповали. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo. |
Biblia1776 | 23. Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta. |
CPR1642 | 23. Joca suuns ja kielens hillidze hän warjele sieluns ahdistuxesta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 He who keeps his mouth and his tongue keeps his soul from troubles. |
KJV | 23. Whoso keepeth his mouth and his tongue keepeth his soul from troubles. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Hvo der bevarer sin Mund og sin Tunge, bevarer sin Sjæl fra Trængsler. |
KXII | 23. Den sin mun och tungo bevarar, han bevarar sina själ för ångest. |
PR1739 | 23. Kes omma suud ja keelt hoiab, se hoiab omma hinge ahhastusse eest. |
LT | 23. Kas saugo burną ir liežuvį, saugo savo sielą nuo nemalonumų. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Wer seinen Mund und seine Zunge bewahrt, der bewahrt seine Seele vor Angst. |
Ostervald-Fr | 23. Celui qui garde sa bouche et sa langue, garde son âme de détresse. |
RV'1862 | 23. El que guarda su boca, y su lengua, su alma guarda de angustias. |
SVV1770 | 23 Die zijn mond en zijn tong bewaart, bewaart zijn ziel van benauwdheden. |
|
|
||
PL1881 | 23. Kto strzeże ust swoich i języka swego, strzeże od ucisków duszy swojej. |
Karoli1908Hu | 23. A ki megőrzi száját és nyelvét, megtartja [13†] életét a nyomorúságtól. |
RuSV1876 | 23 Кто хранит уста свои и язык свой, тот хранит от бед душу свою. |
БКуліш | 23. Хто стереже уста свої й язик свій, той од біди життє охороняє. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta. |
Biblia1776 | 24. Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää. |
CPR1642 | 24. Joca ynsy ja ylpiä on hän cudzutan pilckajaxi joca wihas ynseydens näyttä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 The proud and haughty man, scoffer is his name. He works in the arrogance of pride. |
KJV | 24. Proud and haughty scorner is his name, who dealeth in proud wrath. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Den pralende stolte, hans Navn er Spotter; han handler i Stoltheds Overmod. |
KXII | 24. Den som stolt och öfverdådig är, han kallas en lösaktig menniska, den i vredene stolthet bevisar. |
PR1739 | 24. Kes uhke hooplik mees, selle nimmi on pilkia, kes omma teggemist teeb hirmsa uhke wihhaga. |
LT | 24. Išdidus ir pasipūtęs vadinamas niekintoju, jis elgiasi akiplėšiškai ir įžūliai. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Der stolz und vermessen ist, heißt ein Spötter, der im Zorn Stolz beweist. |
Ostervald-Fr | 24. On appelle moqueur un superbe arrogant, qui agit avec colère et fierté. |
RV'1862 | 24. Soberbio, arrogante, burlador, es el nombre del que hace con saña de soberbia. |
SVV1770 | 24 Die een hovaardig pocher is, zijn naam is spotter; hij gaat met hovaardige verbolgenheid te werk. |
|
|
||
PL1881 | 24. Hardego i pysznego imię jest naśmiewca, który wszysko poniewoli i z pychą czyni. |
Karoli1908Hu | 24. A kevély dölyfösnek csúfoló a neve, a ki haragjában kevélységet cselekszik. |
RuSV1876 | 24 Надменный злодей – кощунник имя ему – действует в пылу гордости. |
БКуліш | 24. Надутий лиходїй - без'умом зовуть його - порпаєсь в попелї гординї. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä. |
Biblia1776 | 25. Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä: |
CPR1642 | 25. Laisca cuole toiwomisestans ettei hänen kätens tee mitän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 The desire of the sluggard kills him, because his hands refuse to labor. |
KJV | 25. The desire of the slothful killeth him; for his hands refuse to labour. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Den lades Begæring dræber ham; thi hans Hænder have vægret sig ved at gøre noget. |
KXII | 25. Den late dör öfver sine önsko; ty hans händer vilja intet göra. |
PR1739 | 25. Mis laisk iggatseb, se surretab tedda ärra, sest temma käed ei wiitsi tööd tehha. |
LT | 25. Tinginio troškimas nužudo jį, nes jis nenori dirbti. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Der Faule stirbt über seinem Wünschen; denn seine Hände wollen nichts tun. |
Ostervald-Fr | 25. Le souhait du paresseux le tue, parce que ses mains refusent de travailler. |
RV'1862 | 25. El deseo del perezoso le mata; porque sus manos no quieren hacer. |
SVV1770 | 25 De begeerte des luiaards zal hem doden, want zijn handen weigeren te werken. |
|
|
||
PL1881 | 25. Leniwego żądość zabija; bo ręce jego robić nie chcą. |
Karoli1908Hu | 25. A restnek kivánsága megemészti őt; mert az ő kezei nem [14†] akarnak dolgozni. |
RuSV1876 | 25 Алчба ленивца убьет его, потому что руки его отказываются работать; |
БКуліш | 25. Жаданнє лїнивого вбє його, бо приложити рук не хоче нї до чого; |
|
|
||
FI33/38 | 26. Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä. |
Biblia1776 | 26. Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä. |
CPR1642 | 26. Hän himoidze jocapäiwä mutta wanhurscas anda ja ei kiellä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 There is he who covets greedily all the day long, but the righteous gives and does not withhold. |
KJV | 26. He coveteth greedily all the day long: but the righteous giveth and spareth not. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Han begærer og begærer den hele Dag; men den retfærdige giver og holder ikke tilbage. |
KXII | 26. Han önskar dagliga; men den rättfärdige gifver, och nekar intet. |
PR1739 | 26. Iggapäwa iggatseb temma ikka sada; agga kes öige, se annab, ja ei hoia mitte taggasi. |
LT | 26. Jis godžiai geidžia visą dieną, o teisusis duoda negailėdamas. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Er wünscht den ganzen Tag; aber der Gerechte gibt, und versagt nicht. |
Ostervald-Fr | 26. Il ne fait que souhaiter tout le jour; mais le juste donne, et n'épargne rien. |
RV'1862 | 26. Todo el tiempo desea: mas el justo da; y no perdona. |
SVV1770 | 26 Den gansen dag begeert hij begeerlijke dingen; maar de rechtvaardige zal geven, en niet inhouden. |
|
|
||
PL1881 | 26. Każdego dnia pała pożądliwością; ale sprawiedliwy udziela, a nie szczędzi. |
Karoli1908Hu | 26. Egész nap kivánságtól gyötretik; az igaz pedig ád, [15†] és nem tartóztatja meg adományát. |
RuSV1876 | 26 всякий день он сильно алчет, а праведник дает и не жалеет. |
БКуліш | 26. Що дня його кортить їда, а праведний дає, не жалує нїчого. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä! |
Biblia1776 | 27. Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan. |
CPR1642 | 27. Jumalattomain uhri on cauhistus: sillä se on synnis uhrattu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 The sacrifice of the wicked is an abomination. Much more (when) he brings it with a wicked mind! |
KJV | 27. The sacrifice of the wicked is abomination: how much more, when he bringeth it with a wicked mind? |
|
|
||
Dk1871 | 27. De ugudeliges Offer er en Vederstyggelighed, meget mere naar de bringe det med et skændigt Forsæt. |
KXII | 27. De ogudaktigas offer är en styggelse; ty det varder i synd offradt. |
PR1739 | 27. Öälatte ohwer on hirmus assi, paljo ennam, kui ta sedda toob koerussega. |
LT | 27. Nedorėlio auka Viešpats bjaurisi, tuo labiau, jei ji aukojama klastinga širdimi. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Der Gottlosen Opfer ist ein Greuel; denn es wird in Sünden geopfert. |
Ostervald-Fr | 27. Le sacrifice des méchants est une abomination; combien plus s'ils l'apportent dans un mauvais dessein! |
RV'1862 | 27. El sacrificio de los impíos es abominación, ¿cuánto más ofreciéndole con maldad? |
SVV1770 | 27 Het offer der goddelozen is een gruwel; hoeveel te meer, als zij het met een schandelijk voornemen brengen! |
|
|
||
PL1881 | 27. Ofiara niepobożnych jest obrzydliwością, a dopieroż gdyby ją w grzechu ofiarował. |
Karoli1908Hu | 27. Az istentelenek áldozatja [16†] útálatos; kivált mikor gonosz tettért viszi. |
RuSV1876 | 27 Жертва нечестивых – мерзость, особенно когда с лукавством приносят ее. |
БКуліш | 27. Гидота Господу безбожників жертва, а надто, як її в лукавстві приносять. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua. |
Biblia1776 | 28. Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua. |
CPR1642 | 28. Wäärän todistajan pitä huckuman: waan joca tottele hän saa aina puhua. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 A false witness will perish, but the man who hears will speak so as to endure. |
KJV | 28. A false witness shall perish: but the man that heareth speaketh constantly. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Et løgnagtigt Vidne skal omkomme; men en Mand, som hører skab, efter, vil altid kunne tale igen. |
KXII | 28. Ett lögnaktigt vittne skall förgås; men den som höra gitter, honom låter man ock tala igen. |
PR1739 | 28. Walle tunnistusmees saab hukka; agga kes peält kuleb, saab ikka räkida. |
LT | 28. Neteisingas liudytojas žus, o kas girdi, kalbės be perstojo. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Ein lügenhafter Zeuge wird umkommen; aber wer sich sagen läßt, den läßt man auch allezeit wiederum reden. |
Ostervald-Fr | 28. Le témoin menteur périra; mais l'homme qui écoute, pourra toujours parler. |
RV'1862 | 28. El testigo mentiroso perecerá: mas el hombre que oye, permanecerá en su dicho. |
SVV1770 | 28 Een leugenachtig getuige zal vergaan; en een man, die hoort, zal spreken tot overwinning. |
|
|
||
PL1881 | 28. Świadek fałszywy zaginie; ale mąż dobry to, co słyszy, statecznie mówić będzie. |
Karoli1908Hu | 28. A hazug bizonyság [17†] elvész; a ki pedig jól figyelmez, örökké szól. |
RuSV1876 | 28 Лжесвидетель погибнет; а человек, который говорит, что знает, будет говорить всегда. |
БКуліш | 28. Ложний сьвідок погибне, а чоловік, що говорить те, що знає, буде все говорити правду. |
|
|
||
FI33/38 | 29. Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä. |
Biblia1776 | 29. Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä. |
CPR1642 | 29. Jumalatoin juoxe päätahawin läpidze: waan jumalisen tie on pysywäinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 A wicked man hardens his face, but as for an upright man, he establishes his ways. |
KJV | 29. A wicked man hardeneth his face: but as for the upright, he directeth his way. |
|
|
||
Dk1871 | 29. En ugudelig Mand forhærder sit Ansigt; men den oprigtige han befæster sin Vej. |
KXII | 29. Den ogudaktige löper igenom med hufvudet; men den der from är, hans väg blifver beståndandes. |
PR1739 | 29. Öäl mees wöttab jultund olla, et silmist näikse; agga öiglane kinnitab omma teed. |
LT | 29. Nedorėlis suraukia savo veidą, o dorojo kelias tiesus. |
|
|
||
Luther1912 | 29. Der Gottlose fährt mit dem Kopf hindurch; aber wer fromm ist, des Weg wird bestehen. |
Ostervald-Fr | 29. L'homme méchant a un air hautain; mais le juste affermit sa voie. |
RV'1862 | 29. El hombre impío asegura su rostro: mas el recto ordena sus caminos. |
SVV1770 | 29 Een goddeloos man sterkt zich in zijn aangezicht; maar de oprechte, die maakt zijn weg vast. |
|
|
||
PL1881 | 29. Mąż niezbożny zatwardza twarz swoję; ale uprzejmy sam sprawuje drogę swoję. |
Karoli1908Hu | 29. Megkeményíti az istentelen ember az ő orczáját; az igaz pedig jól rendeli az ő útát. |
RuSV1876 | 29 Человек нечестивый дерзок лицом своим, а праведный держит прямо путь свой. |
БКуліш | 29. Чоловік безбожний не має стиду в лицї свойму, людина ж праведна путя свого не скривить. |
|
|
||
FI33/38 | 30. Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan. |
Biblia1776 | 30. Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan. |
CPR1642 | 30. Ei yxikän wijsaus eli ymmärrys eikä neuwo auta HERra wastan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 30 There is no wisdom nor understanding nor counsel against Jehovah. |
KJV | 30. There is no wisdom nor understanding nor counsel against the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 30. Der gælder ikke Visdom, ej heller Forstand, ej heller Raad over for Herren. |
KXII | 30. Ingen vishet, intet förstånd, ingen konst hjelper emot Herran. |
PR1739 | 30. Ei aita tarkus, egga moistus, egga nou Jehowa wasto. |
LT | 30. Prieš Viešpatį neatsilaikys nei išmintis, nei supratimas, nei patarimas. |
|
|
||
Luther1912 | 30. Es hilft keine Weisheit, kein Verstand, kein Rat wider den HERRN. |
Ostervald-Fr | 30. Il n'y a ni sagesse, ni intelligence, ni conseil, pour résister à l'Éternel. |
RV'1862 | 30. No hay sabiduría, ni inteligencia, ni consejo contra Jehová. |
SVV1770 | 30 Er is geen wijsheid, en er is geen verstand, en er is geen raad tegen den HEERE. |
|
|
||
PL1881 | 30. Niemasz mądrości, ani rozumu, ani rady przeciwko Panu. |
Karoli1908Hu | 30. Nincs bölcseség, és nincs értelem, és nincs tanács [18†] az Úr ellen. |
RuSV1876 | 30 Нет мудрости, и нет разума, и нет совета вопреки Господу. |
БКуліш | 30. Нема премудростї, нї розуму, нї ради в того, хто противен Господеві. |
|
|
||
FI33/38 | 31. Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa. |
Biblia1776 | 31. Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta. |
CPR1642 | 31. Hewoiset waljastetan sodan päiwäxi mutta woitto tule HERralda. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 31 The horse is prepared against the day of battle, but victory is from Jehovah. |
KJV | 31. The horse is prepared against the day of battle: but safety is of the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 31. Krigens Dag, men Frelsen hører Herren til. |
KXII | 31. Hästar varda tillredde till stridsdagen; men segren kommer af Herranom. |
PR1739 | 31. Hobbosid walmistakse taplusse päwaks; agga abbi on Jehowa käest. |
LT | 31. Žirgas ruošiamas kovos dienai, bet pergalę teikia Viešpats. |
|
|
||
Luther1912 | 31. Rosse werden zum Streittage bereitet; aber der Sieg kommt vom HERRN. |
Ostervald-Fr | 31. Le cheval est équipé pour le jour de la bataille; mais la délivrance vient de l'Éternel. |
RV'1862 | 31. El caballo se apareja para el día de la batalla: mas de Jehová es el salvar. |
SVV1770 | 31 Het paard wordt bereid tegen den dag des strijds; maar de overwinning is des HEEREN. |
|
|
||
PL1881 | 31. Konia gotują na dzieó bitwy; ale od Pana jest wybawienie. |
Karoli1908Hu | 31. Készen áll a ló az ütközetnek napjára; de az Úré [19†] a megtartás! |
RuSV1876 | 31 Коня приготовляют на день битвы, но победа – от Господа. |
БКуліш | 31. Коня готують на день бою, та побіда - від Господа. |
|
|