8 luku

Viisaus, joka on ikiajoista ollut Jumalan tykönä, kutsuu ihmisiä luoksensa.

1. Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?

1. Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?

1. EIkö wijsaus huuda ja toimi cuulu?

1 Does not wisdom cry out and understanding put forth her voice?

1. Doth not wisdom cry? and understanding put forth her voice?

1. Mon ikke Visdommen raaber, og Forstanden opløfter sin Røst:

1. Ropar icke visheten, och klokheten låter sig höra?

1. Eks tarkus ei hüa, ja eks moistus ei anna omma heält kuulda ?

1. Argi išmintis nešaukia ir supratimas nekelia savo balso?

1. Ruft nicht die Weisheit, und die Klugheit läßt sich hören?

1. La sagesse ne crie-t-elle pas, et l'intelligence ne fait-elle pas entendre sa voix?

1. ¿NO clama la sabiduría; y la inteligencia da su voz?

1 Roept de Wijsheid niet, en verheft niet de Verstandigheid Haar stem?

1. Izali mądrość nie woła, i roztropność nie wydaje głosu swego?

1. Avagy a bölcsesség [1†] nem kiált-é, és az értelem nem bocsátja-é ki az ő szavát?

1 Не премудрость ли взывает? и не разум ли возвышает голос свой?

1. Чи ж премудрість не покликує, чи розум не знїмає свій голос?

2. Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.

2. Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.

2. Seiso teiden ja cujain wieres julkisest/

2 She stands on the top of high places by the way, where the paths meet.

2. She standeth in the top of high places, by the way in the places of the paths.

2. Paa Toppen af Højene ved Vejen, midt paa Stierne staar den;

2. Uppenbara på vägen, och på stråtene står hon;

2. Körge kohtade otsas tee äres, tee-lahkmide peäl seisab Temma.

2. Aukštumose, prie kelių ir prie takų ji stovi.

2. Öffentlich am Wege und an der Straße steht sie.

2. Elle se place au sommet des hauteurs, sur le chemin, aux carrefours.

2. En los altos cabezos, junto al camino, a las encrucijadas de las veredas se para:

2 Op de spits der hoge plaatsen, aan den weg, ter plaatse, waar paden zijn, staat Zij;

2. Na wierzchu wysokich miejsc, przy drodze i na rozstaniu dróg stoi.

2. A magas helyeknek tetein az úton, sok ösvény összetalálkozásánál áll meg.

2 Она становится на возвышенных местах, при дороге, на распутиях;

2. Вона стає на високих місцях, при дорозї, та на роздорожжях;

3. Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:

3. Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:

3. Caupungin portisa josta käydän sisälle hän huuta:

3 Beside the gates, at the entry of the city, at the coming in at the doors, she cries aloud:

3. She crieth at the gates, at the entry of the city, at the coming in at the doors.

3. ved Siden af Portene, ved Udgangen af Staden, ved Indgangen til Portene røber den.

3. Vid stadsportarna, der man ingår, ropar hon;

3. Wärrawatte körwas, liñna wärrawa suus, kust wärrawist sisse minnakse, hüab Ta sure heälega.

3. Prie miesto vartų, prie įėjimo į miestą, prie durų šaukia:

3. An den Toren bei der Stadt, da man zur Tür eingeht, schreit sie:

3. Près des portes, devant la ville, à l'entrée des rues, elle s'écrie:

3. En el lugar de las puertas, a la entrada de la ciudad: a la entrada de las puertas da voces:

3 Aan de zijde der poorten, voor aan de stad, aan den ingang der deuren roept Zij overluid:

3. U bram, kędy się chodzi do miasta, i w wejściu u drzwi woła, mówiąc:

3. A kapuk mellett a városnak bemenetelin, az ajtók bemenetelinél zeng.

3 она взывает у ворот при входе в город, при входе в двери:

3. Вона кличе коло воріт при ввіходї в місто, коло ввіходу в самі двері:

4. Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.

4. Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;

4. Te miehet minä huudan teitä ja cudzun Canssa.

4 To you*, O men, I call. And my voice is to the sons of men.

4. Unto you, O men, I call; and my voice is to the sons of man.

4. Til eder, I Mænd, vi jeg raabe, og min Røst lyde til Menneskens Børn.

4. O! I män, jag ropar till eder; och ropar till folket.

4. Teie wasto ma hüan, mehhed, ja minno heäl käib innimesse laste wasto.

4. ‘‘Žmonės, į jus aš kreipiuosi, jums šaukiu, žmonių sūnūs.

4. O ihr Männer, ich schreie zu euch und rufe den Leuten.

4. O hommes! je vous appelle, et ma voix s'adresse aux enfants des hommes.

4. O! hombres, a vosotros clamo; y mi voz es a los hijos de los hombres.

4 Tot u, o mannen! roep Ik, en Mijn stem is tot de mensenkinderen.

4. Na was wołam, o mężowie! a głos mój obracam do synów ludzkich.

4. Tinéktek kiáltok, férfiak; és az én szóm az emberek fiaihoz van!

4 „к вам, люди, взываю я, и к сынам человеческим голос мой!

4. Люде, се до вас я покликую, до синів чоловічих мій голос!

5. Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.

5. Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.

5. Cuulcat te tyhmät wijsautta ja te houckiot pangat sydämijn.

5 O you* simple, understand prudence, and you* fools, be of an understanding heart.

5. O ye simple, understand wisdom: and, ye fools, be ye of an understanding heart.

5. I uvidende! fatter Vid; og I Daarer! fatter Forstand.

5. Akter, I oförnuftige, uppå vishet, och I dårar, lägger det på hjertat.

5. Öppige, rummalad, oido moistma, ja teie halbid, öppige süddames moistma.

5. Jūs neišmanėliai, mokykitės išminties; jūs kvailiai, įgykite supratingą širdį.

5. Merkt, ihr Unverständigen, auf Klugheit und, ihr Toren, nehmt es zu Herzen!

5. Vous, stupides, apprenez le discernement; vous, insensés, devenez intelligents de cœur.

5. Entendéd simples astucia; y vosotros insensatos, tomád entendimiento:

5 Gij slechten! verstaat kloekzinnigheid, en gij zotten! verstaat met het hart.

5. Zrozumijcie prostacy ostrożność, a głupi zrozumijcie sercem.

5. Értsétek meg ti együgyűek az eszességet, és ti balgatagok vegyétek eszetekbe az értelmet.

5 Научитесь, неразумные, благоразумию, и глупые - разуму.

5. Навчайтесь, нерозумні, мудростї, і ви, глупі - розуму!

6. Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;

6. Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.

6. Cuulcat minä puhun sitä cuin Ruhtinaille sopi ja opetan sitä cuin oikia on.

6 Hear, because I will speak excellent things. And the opening of my lips will be in uprightness.

6. Hear; for I will speak of excellent things; and the opening of my lips shall be right things.

6. Hører, thi jeg vil tale frygtelige Ting og aabne mine Læber med Retvished.

6. Hörer, ty jag vill tala det märkeligit är, och lära det rätt är.

6. Kuulge, sest ma tahhan räkida keigeüllemad asjad, ja minno uled peawad öiged asjad üllesräkima.

6. Klausykite, nes aš kalbėsiu apie didingus dalykus, mano lūpos skelbs teisumą.

6. Höret, denn ich will reden, was fürstlich ist, und lehren, was recht ist.

6. Écoutez, car je dirai des choses importantes, et j'ouvrirai mes lèvres pour enseigner ce qui est droit.

6. Oid, porque hablaré cosas excelentes, y abriré mis labios para cosas rectas.

6 Hoort, want ik zal vorstelijke dingen spreken, en de opening Mijner lippen zal enkel billijkheid zijn.

6. Słuchajcie; bo o wielkich rzeczach będę mówił, a otworzenie warg moich opowie szczerość.

6. Halljátok meg; mert jeles dolgokat szólok és az én számnak felnyitása igazság.

6 Слушайте, потому что я буду говорить важное, и изречение уст моих – правда;

6. Слухайте, бо я про важне говорити буду, й сама се правда, що уста мої виповідають.

7. sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.

7. Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.

7. Sillä minun suun puhu totutta ja minun huuleni wiha jumalatoinda.

7 Because my mouth will utter truth. And wickedness is an abomination to my lips.

7. For my mouth shall speak truth; and wickedness is an abomination to my lips.

7. Thi min Gane taler Sandhed, og Sandelighed er en Vederstyggelighed for mine Læber.

7. Ty min mun skall tala sanningen, och mina läppar skola hata det ogudaktigt är.

7. Sest mo su-laggi peab töt könnelema, ja öälus on hirmus mo uledele.

7. Mano burna kalbės tiesą, ir nedorybė yra pasibjaurėjimas mano lūpoms.

7. Denn mein Mund soll die Wahrheit reden, und meine Lippen sollen hassen, was gottlos ist.

7. Car ma bouche dit la vérité, et mes lèvres ont en horreur le mensonge.

7. Porque mi paladar hablará verdad; y mis labios abominan la impiedad.

7 Want Mijn gehemelte zal de waarheid bedachtelijk uitspreken, en de goddeloosheid is Mijn lippen een gruwel.

7. Zaisteć prawdę mówią usta moje, a niezbożność obrzydliwością jest wargom moim.

7. Mert igazságot mond ki az én ínyem, és útálat az én ajkaimnak a gonoszság.

7 ибо истину произнесет язык мой, и нечестие – мерзость для уст моих;

7. Бо саму правду говорить язик мій, а все, що безбожне, - гидота устам моїм.

8. Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.

8. Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.

8. Caicki minun puheni owat oikiat ei ole sijnä mitän wääryttä eli petosta.

8 All the words of my mouth are in righteousness. There is nothing crooked or perverse in them.

8. All the words of my mouth are in righteousness; there is nothing froward or perverse in them.

8. Retfærdighed ere alle min Munds Ord; der er intet fordrejet eller forvendt i dem.

8. All mins muns tal är rätt; der är intet vrångt eller falskt inne;

8. Keik mo su sannad on öigusse sees, nende sees ei olle ühtegi, mis ärrapöördud ja pörane on.

8. Visi mano žodžiai yra teisingi, juose nėra klastos ir iškraipymo.

8. Alle Reden meines Mundes sind gerecht; es ist nichts Verkehrtes noch falsches darin.

8. Toutes les paroles de ma bouche sont selon la justice; il n'y a rien en elles de faux ni de trompeur.

8. En justicia son todas las razones de mi boca: no hay en ellas cosa perversa, ni torcida.

8 Al de redenen Mijns monds zijn in gerechtigheid; er is niets verdraaids, noch verkeerds in.

8. Sprawiedliwe są wszystkie słowa ust moich; nie masz w nich nic nieprawego ani przewrotnego.

8. Igaz én számnak minden beszéde, semmi sincs ezekben hamis, vagy elfordult dolog.

8 все слова уст моих справедливы; нет в них коварства и лукавства;

8. Всї слова уст моїх справедливі; нема в них облуду анї омани.

9. Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.

9. Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.

9. He owat selkiät nijlle jotca nijtä ymmärtäwät ja oikiat nijlle jotca ottawat nijtä wastan.

9 They are all straightforward to him who understands and right to those who find knowledge.

9. They are all plain to him that understandeth, and right to them that find knowledge.

9. De ere alle rette for den forstandige og ligefremme for dem, som finde Kundskab.

9. De äro all klar dem som förstå dem, och rätt dem som vilja anamma dem.

9. Need keik on öiged sellele, kes moistlik on, ja öiglased neile, kes tundmist leidwad.

9. Jie yra aiškūs išmanantiems ir teisingi suprantantiems.

9. Sie sind alle gerade denen, die sie verstehen, und richtig denen, die es annehmen wollen.

9. Toutes sont claires pour l'homme intelligent, et droites pour ceux qui ont trouvé la science.

9. Todas ellas son rectas al que entiende; y rectas a los que han hallado sabiduría.

9 Zij zijn alle recht voor dengene, die verstandig is, en rechtmatig voor degenen, die wetenschap vinden.

9. Wszystkie są prawe rozumnemu, a uprzejme tym, którzy znajdują umiejętność.

9. Mind egyenesek az értelmesnek, és igazak azoknak, kik megnyerték a tudományt.

9 все они ясны для разумного и справедливы для приобретших знание.

9. Всї вони ясні тому, хто має розум, і справедливі для тих, що знання набули.

10. Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.

10. Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.

10. Ottacat minun curituxen ennencuin hopia ja pitäkät corkiambana minun oppin cuin callin culda.

10 Receive my instruction and not silver and knowledge rather than choice gold.

10. Receive my instruction, and not silver; and knowledge rather than choice gold.

10. Tager imod min Undervisning og ikke imod SøIv og imod Kundskab fremfor udsøgt Guld.

10. Tager vid min tuktan heldre än silfver, och akter lärdom högre än kosteligit guld.

10. Wötke minno öppetust, ja ei mitte höbbedat selle wasto , ja ärratundmist enneminne, kui ärrawallitsetud kulda.

10. Priimkite mano pamokymą, o ne sidabrą; pažinimą, o ne gryną auksą.

10. Nehmet an meine Zucht lieber denn Silber, und die Lehre achtet höher denn köstliches Gold.

10. Recherchez mon instruction, plus que de l'argent; et la science, plus que de l'or choisi.

10. Recibíd mi castigo, y no la plata; y ciencia, mas que el oro escogido.

10 Neemt Mijn tucht aan, en niet zilver, en wetenschap, meer dan het uitgelezen uitgegraven goud.

10. Przyjmijcież ćwiczenie moje, a nie srebro, a umiejętność raczej, niż złoto wyborne.

10. Vegyétek az én tanításomat, és nem a pénzt; és a tudományt inkább, mint a választott aranyat.

10 Примите учение мое, а не серебро; лучше знание, нежели отборное золото;

10. Прийміть мою науку над срібло раднїще, знаннє моє ви цїнуйте над золото щире;

11. Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.

11. Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.

11. Sillä wijsaus on parembi cuin pärly ja caicki mitä ihminen hänellens toiwotta ei ole hänen wertaisens.

11 Because wisdom is better than rubies and all the things that may be desired are not to be compared to it.

11. For wisdom is better than rubies; and all the things that may be desired are not to be compared to it.

11. Thi Visdom er bedre end Perler, og alle de Ting, man har Lyst til, kunne ikke lignes ved den.

11. Ty vishet är bättre än perlor, och allt det man önska må, kan intet liknas henne.

11. Sest tarkus on parrem kui perlid, ja keik, mis woib ihhaldada, ei sa se Temma wasto.

11. Išmintis yra brangesnė už deimantus, su ja nesulyginama visa, ko galima trokšti.

11. Denn Weisheit ist besser als Perlen; und alles, was man wünschen mag, kann ihr nicht gleichen.

11. Car la sagesse est meilleure que les perles, et tout ce qu'on pourrait souhaiter ne la vaut pas.

11. Porque mejor es la sabiduría que las piedras preciosas; y todas las cosas que se pueden desear, no se pueden comparar a ella.

11 Want wijsheid is beter dan robijnen, en al wat men begeren mag, is met haar niet te vergelijken.

11. Albowiem lepsza jest mądrość niż perły, także wszystkie pożądane rzeczy nie porównają z nią.

11. Mert jobb a bölcseség [2†] a drágagyöngyöknél; és semmi gyönyörűségek ehhez egyenlők nem lehetnek.

11 потому что мудрость лучше жемчуга, и ничто из желаемого не сравнится с нею.

11. Мудрість бо над перли дорожша, й нїчо, що можна бажати, з нею не зрівняєсь.

12. Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.

12. Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.

12. Minä wijsaus asun toimen tykönä ja minä taidan anda hywän neuwon.

12 I, wisdom, have made prudence my dwelling and find out knowledge and discretion.

12. I wisdom dwell with prudence, and find out knowledge of witty inventions.

12. Jeg, Visdommen, jeg har taget Bolig i Vidskab og besidder Kundskab om kløgtige Raad.

12. Jag, vishet, bor när klokhetene, och jag kan gifva god råd.

12. Minna se tarkus ellan oido jures, ja leian hea möttede tundmist.

12. Aš, išmintis, gyvenu su protingumu, atrandu pažinimą bei nuovokumą.

12. Ich, Weisheit, wohne bei der Klugheit und weiß guten Rat zu geben.

12. Moi, la sagesse, j'habite avec le discernement, et je possède la science des sages pensées.

12. Yo, la sabiduría, moré con la astucia; y yo invento la ciencia de los consejos.

12 Ik, Wijsheid, woon bij de kloekzinnigheid, en vinde de kennis van alle bedachtzaamheid.

12. Ja mądrość mieszkam z roztropnością, i umiejętność ostrożności wynajduję.

12. Én bölcsesség lakozom az eszességben, és a megfontolás tudományát megnyerem.

12 Я, премудрость, обитаю с разумом и ищу рассудительного знания.

12. Я, премудрість, пробуваю з розумом і шукаю розважливого знання.

13. Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.

13. Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.

13. HERran pelco wiha paha ylpeyttä tuimutta ja pahoja teitä ja ei kärsi petollista suuta.

13 The fear of Jehovah is to hate evil. I hate: pride and arrogance and the evil way and the perverse mouth.

13. The fear of the LORD is to hate evil: pride, and arrogancy, and the evil way, and the froward mouth, do I hate.

13. Herrens Frygt er at hade ondt; Hoffærdighed og Hovmodighed og Ondskabs Vej og den Mund, som taler forvendte Ting, hader jeg.

13. Herrans fruktan hatar det arga, högfärd, högmod och ondan väg; och jag kan icke lida en vrångan mun.

13. Jehowa kartus on, kurja wihkama; körkust ja uhkust, ja pahhad wisid, ja pöratse su wihkan minna.

13. Viešpaties baimė­nekęsti pikto. Išdidumo, puikybės, piktų kelių ir klastingos burnos aš neapkenčiu.

13. Die Furcht des HERRN haßt das Arge, die Hoffart, den Hochmut und bösen Weg; und ich bin feind dem verkehrten Mund.

13. La crainte de l'Éternel, c'est la haine du mal; je hais l'orgueil et l'arrogance, la voie du mal et la bouche perverse.

13. El temor de Jehová es aborecer el mal; la soberbia, y la arrogancia, y el mal camino, y la boca perversa aborrezco.

13 De vreze des HEEREN is, te haten het kwade, de hovaardigheid, en den hoogmoed, en den kwaden weg; Ik haat ook den mond der verkeerdheden.

13. Bojaźó Paóska jest, mieć w nienawiści złe. Ja nienawidzę pychy, wysokomyślności, i drogi złej, i ust przewrotnych.

13. Az Úrnak félelme [3†] a gonosznak gyűlölése; a kevélységet és felfuvalkodást és a gonosz útat, és az álnok szájat gyűlölöm.

13 Страх Господень – ненавидеть зло; гордость и высокомерие и злойпуть и коварные уста я ненавижу.

13. Страх Господень - значить ненавидїти зло; гордощі, високомірність, зла путь і двоязичні уста менї ненависні.

14. Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.

14. Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.

14. Minun on neuwo ja meno minun on toimi ja woima.

14 Counsel is mine and sound-wisdom. I am understanding; I have might.

14. Counsel is mine, and sound wisdom: I am understanding; I have strength.

14. Raad og hvad der har Bestand, hører mig til; jeg er Forstand, mig hører Styrke til.

14. Mitt är både råd och dåd; jag hafver förstånd och magt;

14. Mo kä on nou ja tössine assi, ma ollen se moistus issi, mo kä on woimus.

14. Manyje patarimas ir sveikas protas, aš turiu supratimą ir jėgą.

14. Mein ist beides, Rat und Tat; ich habe Verstand und Macht.

14. C'est à moi qu'appartient le conseil et l'habileté; je suis la prudence; la force est à moi.

14. Conmigo está el consejo, y el ser: yo soy la inteligencia; mía es la fortaleza.

14 Raad en het wezen zijn Mijne; Ik ben het Verstand, Mijne is de Sterkte.

14. Przy mnie jest rada, i prawdziwa mądrość; jam jest roztropność, a moc jest moja.

14. Enyém a tanács és a valóság, én vagyok az eszesség, enyém az erő.

14 У меня совет и правда; я разум, у меня сила.

14. В мене рада й правда, я - розум, у мене сила.

15. Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.

15. Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;

15. Minun cauttani Cuningat hallidzewat ja Neuwonandajat oikeutta saattawat.

15 Kings reign and rulers decree justice by me.

15. By me kings reign, and princes decree justice.

15. Ved mig regere Konger, og ved mig beskikke Fyrster Ret.

15. Genom mig regera Konungarna, och rådherrarna stadga rätthet.

15. Minno läbbi wallitsewad kunningad, ja würstid seädwad, mis öigus.

15. Manimi karaliai karaliauja ir kunigaikščiai leidžia įstatymus.

15. Durch mich regieren die Könige und setzen die Ratsherren das Recht.

15. Par moi les rois règnent, et les princes ordonnent ce qui est juste.

15. Por mí reinan los reyes, y los príncipes determinan justicia.

15 Door Mij regeren de koningen, en de vorsten stellen gerechtigheid.

15. Przez mię królowie królują, i książęta stanowią sprawiedliwość.

15. Én általam uralkodnak a királyok, és az uralkodók végeznek igazságot.

15 Мною цари царствуют и повелители узаконяют правду;

15. Мною й царі царюють і праводавцї встановляють справедливість;

16. Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.

16. Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.

16. Minun cauttani Ruhtinat wallidzewat ja caicki Förstit maan päällä.

16 Rulers rule by me and ranking men, even all the judges of the earth.

16. By me princes rule, and nobles, even all the judges of the earth.

16. Ved mig herske Herskere og Høvdinger, alle Dommere paa Jorden.

16. Genom mig råda Förstarna, regenter och alle domare på jordene.

16. Minno läbbi wallitsewad würstid würsti wisil, ja üllemad, ja keik ma-ilma kohtomoistiad.

16. Manimi kunigaikščiai, kilmingieji ir teisėjai valdo kraštą.

16. Durch mich herrschen die Fürsten und alle Regenten auf Erden.

16. Par moi dominent les puissants et les grands, et tous les juges de la terre.

16. Por mí dominan los príncipes, y todos los gobernadores juzgan la tierra.

16 Door Mij heersen de heersers, en de prinsen, al de rechters der aarde.

16. Przez mię książęta panują, i wielmożnymi są wszyscy sędziowie ziemi.

16. Én általam viselnek a fejedelmek fejedelemséget, és a nemesek, a földnek minden birái.

16 мною начальствуют начальники и вельможи и все судьи земли.

16. Мною правлять князї й вельможні, та всї суддї землї.

17. Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.

17. Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.

17. Minä racastan nijtä jotca minua racastawat ja jotca warahin minua edziwät ne löytäwät minun.

17 I love those who love me and those who seek me diligently will find me.

17. I love them that love me; and those that seek me early shall find me.

17. Jeg elsker dem, som elske mig, og de, som søge mig, skulle finde mig.

17. Jag älskar dem som mig älska; och de som mig bittida söka, de finna mig.

17. Minna, ma armastan neid, kes mind armastawad, ja kes mind aegsaste otsiwad, leidwad mind.

17. Aš myliu tuos, kurie mane myli. Kas anksti manęs ieško, suras mane.

17. Ich liebe, die mich lieben; und die mich frühe suchen, finden mich.

17. J'aime ceux qui m'aiment; et ceux qui me cherchent me trouvent.

17. Yo amo a los que me aman; y los que me buscan, me hallan.

17 Ik heb lief, die Mij liefhebben; en die Mij vroeg zoeken, zullen Mij vinden.

17. Ja miłuję tych, którzy mię miłują; a którzy mię szukają rano, znajdują mię.

17. Én az engem szeretőket szeretem, és a kik engem szorgalmasan [4†] keresnek, megtalálnak.

17 Любящих меня я люблю, и ищущие меня найдут меня;

17. Люблю я тих, що мене люблять, і хто мене шукає, той знайде мене.

18. Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.

18. Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.

18. Rickaus ja cunnia on minun tykönäni pysywäinen tawara ja wanhurscaus.

18 Riches and honor are with me, durable wealth and righteousness.

18. Riches and honour are with me; yea, durable riches and righteousness.

18. Rigdom og Ære er hos mig, varigt Gods og Retfærdighed.

18. Rikedom och ära är när mig, varaktigt gods och rättfärdighet.

18. Rikkus ja au, warrandus, mis ikka kestab, ja öigus on minno jures.

18. Aš turiu turtus ir garbę, išliekančius turtus ir teisumą.

18. Reichtum und Ehre ist bei mir, währendes Gut und Gerechtigkeit.

18. Avec moi sont les richesses et la gloire, les biens durables et la justice.

18. Las riquezas y la honra están conmigo, riqueza firme y justa.

18 Rijkdom en eer is bij Mij, duurachtig goed en gerechtigheid.

18. Bogactwo i sława przy mnie jest; majętność trwała i sprawiedliwość.

18. Gazdagság [5†] és tisztesség van nálam, megmaradandó jó és igazság.

18 богатство и слава у меня, сокровище непогибающее и правда;

18. І богацтво й слава в мене, всї блага неминущі й справедливість;

19. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.

19. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.

19. Minun hedelmäni on parembi cuin culda ja kirckain culda ja minun tulon parembi cuin walittu hopia.

19 My fruit is better than gold, yes, than fine gold and my revenue (better) than choice silver.

19. My fruit is better than gold, yea, than fine gold; and my revenue than choice silver.

19. Min Frugt er bedre end Guld og ædelt Malm, og at vinde mig er bedre end udsøgt Sølv.

19. Min frukt är bättre än guld och fint guld, och min tilldrägt bättre än utkoradt silfver.

19. Minno willi on parrem kui kuld ja kui keige selgem kuld, ja minno woos parrem kui ärrawallitsetud höbbe.

19. Mano vaisius yra brangesnis už gryną auksą, ir pelno iš manęs daugiau negu iš rinktinio sidabro.

19. Meine Frucht ist besser denn Gold und feines Gold und mein Ertrag besser denn auserlesenes Silber.

19. Mon fruit est meilleur que l'or fin, même que l'or raffiné, et ce que je rapporte est meilleur que l'argent le plus pur.

19. Mejor es mi fruto que el oro, y que el oro refinado; y mi renta, que la plata escogida.

19 Mijn vrucht is beter dan uitgegraven goud, en dan dicht goud; en Mijn inkomen dan uitgelezen zilver.

19. Lepszy jest owoc mój, niż złoto, i niż najkosztowniejsze złoto, a dochody moje lepsze, niż srebro wyborne.

19. Jobb az én gyümölcsöm a tiszta aranynál és színaranynál, és az én hasznom a válogatott ezüstnél.

19 плоды мои лучше золота, и золота самого чистого, и пользы от меня больше, нежели от отборного серебра.

19. Плоди мої лучші золота - золота найчистїйшого, а хісна з мене більше, як із найдобірнїйшого срібла.

20. Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,

20. Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,

20. Minä waellan oikiata tietä ja oikeuden askelilla.

20 I walk in the way of righteousness, in the midst of the paths of justice,

20. I lead in the way of righteousness, in the midst of the paths of judgment:

20. Jeg vandrer paa Retfærdigheds Vej, midt paa Rettens Stier,

20. Jag vandrar på rätta vägen, på domsens stigar;

20. Ma käin öigusse teeradda, jalla-tede peäl, kus kohhus on.

20. Aš vedu teisumo keliu, viduriu teisingumo tako,

20. Ich wandle auf dem rechten Wege, auf der Straße des Rechts,

20. Je fais marcher par le chemin de la justice, et par le milieu des sentiers de la droiture,

20. Por vereda de justicia guiaré, por medio de veredas de juicio.

20 Ik doe wandelen op den weg der gerechtigheid, in het midden van de paden des rechts;

20. Prowadzę ścieszką sprawiedliwości, pośrodkiem ścieżek sądu,

20. Az igazságnak útán járok, és az igazság ösvényének közepén.

20 Я хожу по пути правды, по стезям правосудия,

20. Я ходжу шляхами правди, правосуду стежками,

21. antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.

21. Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.

21. Että minä cadzoisin nijtä jotca minua racastawat ja täyttäisin heidän tawarans.

21 that I may cause those who love me to inherit substance and that I may fill their treasuries.

21. That I may cause those that love me to inherit substance; and I will fill their treasures.

21. til at lade dem, som elske mig, arve varigt godt og til at fylde deres Forraadskamre.

21. Att jag skall väl besörja dem som mig älska, och uppfylla deras håfvor.

21. Et ma pärris-ossaks annan sedda, mis ikka on, neile, kes mind armastawad, et ma nende warrandussed täidan.

21. kad mane mylintiems duočiau paveldėti turtus ir pripildyčiau jų sandėlius.

21. daß ich wohl versorge, die mich lieben, und ihre Schätze vollmache.

21. Pour donner en héritage des biens à ceux qui m'aiment, et pour remplir leurs trésors.

21. Para hacer heredar a mis amigos el ser, y que yo hincha sus tesoros.

21 Opdat Ik Mijn liefhebbers doe beerven dat bestendig is, en Ik zal hun schatkameren vervullen.

21. Abym tym, którzy mię miłują, dała w dziedzictwo majętność wieczną, i skarby ich napełniła.

21. Hogy az engem szeretőknek valami valóságost adjak örökségül, [6†] és erszényeiket megtöltsem.

21 чтобы доставить любящим меня существенное благо, исокровищницы их я наполняю.

21. Щоб подати тим, хто мене любить, справдешнє добро, й скарбівнї їх я наповнюю.

22. Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.

22. Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.

22. Minä olen ollut HERran oma hänen teidens algusa ennen cuin mitän tehty oli olin minä.

22 Jehovah possessed me in the beginning of his way, before his works of long-ago.

22. The LORD possessed me in the beginning of his way, before his works of old.

22. Herren ejede mig som sin Vejs Begyndelse, forud for sine Gerninger, fra fordums Tid.

22. Herren hafver haft mig i sina vägars begynnelse; förr hans gerningar var jag.

22. Jehowa kä ollen ma olnud kui temma tede algminne, ennekui Ta middagi ettewöttis, sitast ollin ma .

22. Viešpats turėjo mane savo kelio pradžioje, prieš visus savo darbus.

22. Der HERR hat mich gehabt im Anfang seiner Wege; ehe er etwas schuf, war ich da.

22. L'Éternel m'a possédée dès le commencement de ses voies, avant qu'il fît aucune de ses œuvres.

22. Jehová me poseyó en el principio de su camino, desde entónces, ántes de sus obras.

22 De HEERE bezat Mij in het beginsel Zijns wegs, voor Zijn werken, van toen aan.

22. Pan mię miał przy początku drogi swej, przed sprawami swemi, przed wszystkiemi czasy.

22. Az Úr az ő útának kezdetéül szerzett engem; az ő munkái [7†] előtt régen.

22 Господь имел меня началом пути Своего, прежде созданий Своих, искони;

22. Господь мав мене перед розпочатком путей своїх, перш нїж що сотворив, з правіків;

23. Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.

23. Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.

23. Jo ijancaickisudest olen minä asetettu algusa ennen cuin maa oli.

23 I was set up from everlasting, from the beginning, before the earth was,

23. I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was.

23. Fra Evighed er jeg indsat, fra det første af, før Jorden var.

23. Jag är insatt af evighet, af begynnelsen, förr jordena.

23. Iggawessest ollen ma woitud, enne algmist enne ma-ilma.

23. Nuo amžių aš įtvirtinta, nuo pradžios, prieš pasaulio sutvėrimą.

23. Ich bin eingesetzt von Ewigkeit, von Anfang, vor der Erde.

23. J'ai été établie depuis l'éternité, dès le commencement, dès l'origine de la terre.

23. Eternalmente tuve el principado, desde el principio, ántes de la tierra.

23 Ik ben van eeuwigheid af gezalfd geweest; van den aanvang, van de oudheden der aarde aan.

23. Przed wieki jestem zrządzona, przed początkiem; pierwej niż była ziemia;

23. Örök időktől fogva felkenettem, kezdettől, a föld kezdetétől fogva.

23 от века я помазана, от начала, прежде бытия земли.

23. Од вічностї мене він помазав, від почину, перед настаннєм землї.

24. Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.

24. Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.

24. Cosca ei sywyys wielä ollut silloin minä olin jo syndynyt.

24 when there were no depths. I was brought out when there were no fountains abounding with water,

24. When there were no depths, I was brought forth; when there were no fountains abounding with water.

24. Da Afgrundene endnu ikke vare, er jeg født, da Kilderne, som have meget Vand, ikke vare til.

24. Då djupen ännu intet voro, då var jag allaredo beredd; då källorna icke ännu runno med vatten.

24. Ennego süggawussed olnud , ollin ma sündinud, ennego hallikad ollid , mis täis wet on .

24. Aš buvau pagimdyta, kai dar netryško vandens šaltiniai, nebuvo gelmių.

24. Da die Tiefen noch nicht waren, da war ich schon geboren, da die Brunnen noch nicht mit Wasser quollen.

24. J'ai été engendrée lorsqu'il n'y avait point encore d'abîmes, ni de fontaines riches en eaux.

24. Ántes de los abismos fuí engendrada; ántes que fuesen las fuentes de las muchas aguas:

24 Ik was geboren, als de afgronden nog niet waren, als nog geen fonteinen waren, zwaar van water;

24. Gdy jeszcze nie było przepaści, spłodzonam jest, gdy jeszcze nie było źródeł opływających wodami.

24. Még mikor semmi mélységek nem voltak, születtem [8†] vala; még mikor semmi források, vízzel teljesek nem voltak.

24 Я родилась, когда еще не существовали бездны, когда еще не было источников, обильных водою.

24. Я родилась, як ще не було безодень, як ще нїде джерела водою не дзюрчали.

25. Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,

25. Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;

25. Cosca ei lähtet wielä wettä cuohunet ennen cuin wuoret olit perustetut ja cuckulat walmistetut olen minä syndynyt.

25 before the mountains were settled, before the hills. I was brought out

25. Before the mountains were settled, before the hills was I brought forth:

25. Før Bjergene bleve nedsænkede; før Højene bleve til, er jeg født.

25. Förr än bergen grundad voro, förr än högarna, var jag beredd.

25. Ennego mäed mahhapandi, enne mäekinkusid ollin ma sündinud.

25. Pirma kalnų ir kalvų iškilimo aš buvau pagimdyta,

25. Ehe denn die Berge eingesenkt waren, vor den Hügeln war ich geboren,

25. J'ai été engendrée avant que les montagnes fussent assises, et avant les coteaux;

25. Ántes que los montes fuesen fundados: ántes de los collados, yo era engendrada.

25 Aleer de bergen ingevest waren, voor de heuvelen was Ik geboren.

25. Pierwej niż góry założone były, niż były pagórki, spłodzonam jest.

25. Minekelőtte a hegyek leülepedtek volna, a halmoknak előtte születtem.

25 Я родилась прежде, нежели водружены были горы, прежде холмов,

25. Родилась, як ще з землї не воздвиглись гори, перше нїж горби постали;

26. kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.

26. Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.

26. Ei hän ollut wielä maata luonut ja mitä sen päällä on eikä maan pijrin wuoria.

26 while as yet he had not made the earth, nor the fields, nor the beginning of the dust of the world.

26. While as yet he had not made the earth, nor the fields, nor the highest part of the dust of the world.

26. Han havde endnu ikke skabt Jorden eller Markerne eller det første af Jordens Støv.

26. Han hade icke ännu gjort jordena, och hvad derpå är, eller jordenes berg.

26. Kui Tem̃a es olle weel maad teinud, egga tühje Ma kohte, ja eñekui ma-ilma pörmo arro olli.

26. kai Jis dar nebuvo padaręs žemės, jos laukų ir pirmųjų žemės dulkių.

26. da er die Erde noch nicht gemacht hatte und was darauf ist, noch die Berge des Erdbodens.

26. Avant qu'il eût fait la terre, et les campagnes, et le commencement de la poussière du monde.

26. No había aun hecho la tierra, ni las plazas, ni la cabeza de los polvos del mundo.

26 Hij had de aarde nog niet gemaakt, noch de velden, noch de aanvang van de stofjes der wereld.

26. Jeszcze był nie uczynił ziemi, i równin, ani początku prochu okręgu ziemskiego.

26. Mikor még nem csinálta vala [9†] a földet és a mezőket, és a világ porának kezdetét.

26 когда еще Он не сотворил ни земли, ни полей, ни начальных пылинок вселенной.

26. Як іще він не сотворив нї землї, нї степу, нї грудок тих, що з них злїпивсь круг земний.

27. Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,

27. Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.

27. Cosca hän walmisti taiwan olin minä siellä cosca hän sywyden wisust mittais.

27 When he established the heavens, I was there. When he set a circle upon the face of the deep,

27. When he prepared the heavens, I was there: when he set a compass upon the face of the depth:

27. Der han beredte Himlene, da var jeg der, der han slog en Kreds oven over Afgrunden;

27. Då han beredde himmelen, var jag der; då han fattade djupen med sitt mål;

27. Kui Temma taewad walmistas, siis ollin Minna seäl, kui Ta pire ärramärkis süggawusse ümber.

27. Kai Jis paruošė dangus, aš ten buvau. Kai Jis nubrėžė ribą virš gelmių,

27. Da er die Himmel bereitete, war ich daselbst, da er die Tiefe mit seinem Ziel faßte.

27. Quand il agençait les cieux, j'y étais; quand il traçait le cercle au-dessus de l'abîme,

27. Cuando componía los cielos, allí estaba yo; cuando señalaba por compás las sobrehaz del abismo:

27 Toen Hij de hemelen bereidde, was Ik daar; toen Hij een cirkel over het vlakke des afgronds beschreef;

27. Gdy gotował niebiosa, tamem była; gdy rozmierzał okrągłość nad przepaściami;

27. Mikor készíté az eget, ott valék; mikor felveté a mélységek színén a kerekséget;

27 Когда Он уготовлял небеса, я была там. Когда Он проводил круговую черту по лицу бездны,

27. Як розпростирав він небо, була я там. Як він закруглював кружало безоднї,

28. kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,

28. Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;

28. Cosca hän pilwet rakensi ylhälle ja sääsi sywyden lähtet.

28 when he made firm the skies above, when the fountains of the deep became strong,

28. When he established the clouds above: when he strengthened the fountains of the deep:

28. der han befæstede Skyerne heroventil, der Afgrundens Kilder fik deres faste Sted;

28. Då han befäste skyarna ofvantill; då han befäste djupsens källor;

28. Kui Ta üllemad pilwed üllewel tuggewaks teggi, kui Ta süggawusse hallikad kinnitas.

28. įtvirtino debesis viršuje ir sustiprino gelmių šaltinius,

28. Da er die Wolken droben festete, da er festigte die Brunnen der Tiefe,

28. Quand il fixait les nuages en haut, quand il faisait jaillir les fontaines de l'abîme.

28. Cuando afirmaba los cielos arriba: cuando afirmaba las fuentes del abismo:

28 Toen Hij de opperwolken van boven vestigde; toen Hij de fonteinen des afgronds vastmaakte;

28. Gdy utwierdzał obłoki w górze, i umacniał źródła przepaści;

28. Mikor megerősíté a felhőket ott fenn, mikor erősekké lőnek a mélységeknek forrásai;

28 когда утверждал вверху облака, когда укреплял источники бездны,

28. Як хмари в горі згущав, як замикав джерела безоднї (надземної),

29. kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,

29. Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,

29. Cosca hän meren äret määräis ja wetten eteen asetti määrän ettei he astuis sen ylidze.

29 when he gave to the sea its boundary that the waters should not transgress his commandment, when he marked out the foundations of the earth,

29. When he gave to the sea his decree, that the waters should not pass his commandment: when he appointed the foundations of the earth:

29. der han satte Havet dets Grænse, at Vandene ikke skulde overtræde hans Befaling, der han lagde Jordens Grundvold:

29. Då han satte hafvena sitt mål, och vattnena, att de icke skulle gå öfver sina befallning; då han lade jordenes grund;

29. Kui Ta merrele temma seätud pire panni, et wessi ülle temma su-sanna ei piddand käima, kui ta Ma allused ärramärkis.

29. davė jūrai nurodymą, kad vandenys neperžengtų Jo įsakymo, ir dėjo žemės pamatus,

29. da er dem Meer das Ziel setzte und den Wassern, daß sie nicht überschreiten seinen Befehl, da er den Grund der Erde legte:

29. Quand il imposait à la mer sa loi, afin que ses eaux n'en franchissent pas les limites, quand il posait les fondements de la terre,

29. Cuando ponía a la mar su estatuto; y a las aguas, que no pasasen su mandamiento: cuando señalaba los fundamentos de la tierra:

29 Toen Hij der zee haar perk zette, opdat de wateren Zijn bevel niet zouden overtreden; toen Hij de grondvesten der aarde stelde;

29. Gdy zakładał morzu granice jego, i wodom, aby nie przestępowały rozkazania jego; gdy rozmierzał grunty ziemi:

29. Mikor felveté a tengernek határit, hogy a vizek át ne [10†] hágják az ő parancsolatját, mikor megállapítá e földnek fundamentomait:

29 когда давал морю устав, чтобы воды не переступали пределов его,когда полагал основания земли:

29. Як давав морю приказ, щоб води не переступали гряниць його, як він підвалини землї закладав, -

30. silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;

30. Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;

30. Cosca hän maan perustuxen laski silloin minä hänen cansans waicutin ja iloidzin jocapäiwä ja leikidzin hänen edesäns joca aica:

30 then I was by him, a master workman. And I was daily his delight, rejoicing always before him,

30. Then I was by him, as one brought up with him: and I was daily his delight, rejoicing always before him;

30. Da var jeg hos ham som Kunstnerinde og jeg var hans Lyst Dag for Dag, og jeg legede for hans Ansigt alle rider;

30. Då var jag verkandes med honom, och hade mina lust dagliga, och spelade för honom alltid;

30. Ja ma ollin temma jures kui sülle-laps ja ma ollin temma süddame rööm iggapääw, ja mängisin Temma ees iggal aial.

30. aš buvau šalia Jo kaip įgudęs menininkas, gėrėjausi kas dieną ir džiūgavau Jo akivaizdoje.

30. da war ich der Werkmeister bei ihm und hatte meine Lust täglich und spielte vor ihm allezeit

30. Alors j'étais auprès de lui son ouvrière, j'étais ses délices de tous les jours, et je me réjouissais sans cesse en sa présence.

30. Con él estaba yo por ama, y fuí en delicias todos los dias, teniendo solaz delante de él en todo tiempo.

30 Toen was Ik een voedsterling bij Hem, en Ik was dagelijks Zijn vermakingen, te aller tijd voor Zijn aangezicht spelende;

30. Tedym była u niego jako wychowaniec, i byłam uciechą jego na każdy dzieó, grając przed nim na każdy czas.

30. Mellette valék [11†] mint kézmíves, és gyönyörűsége valék mindennap, játszva ő előtte minden időben.

30 тогда я была при Нем художницею, и была радостью всякий день, веселясь пред лицем Его во все время,

30. Тодї була я при йому строїтелькою, й була його радістю день за днем, веселячись перед ним увесь час,

31. leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

31. Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.

31. Ja leikidzin maan pijrin päällä ja minun ilon on olla ihmisten lasten cansa.

31 rejoicing in his habitable earth. And my delight was with the sons of men.

31. Rejoicing in the habitable part of his earth; and my delights were with the sons of men.

31. jeg legede i Verden paa hans Jord, og min Lyst var hos Menneskens Børn.

31. Och spelade på hans jords krets, och min lust var med menniskors barn.

31. Ja mängisin temma ma-ilma Ma peäl, ja miño süddame rööm on innimesse lastega olles.

31. Džiaugiausi Jo apgyvendintame pasaulyje ir grožėjausi žmonių vaikais.

31. und spielte auf seinem Erdboden, und meine Lust ist bei den Menschenkindern.

31. Je trouvais ma joie dans le monde et sur la terre, et mon bonheur parmi les enfants des hommes.

31. Tengo solaz en la redondez de su tierra; y mis solaces son con los hijos de los hombres.

31 Spelende in de wereld Zijns aardrijks, en Mijn vermakingen zijn met de mensenkinderen.

31. Gram na okręgu ziemi jego, a rozkoszy moje, mieszkać z synami ludzkimi.

31. Játszva az ő földének kerekségén, és gyönyörűségemet lelve az emberek fiaiban.

31 веселясь на земном кругу Его, и радость моя была с сынами человеческими.

31. Веселячись на земному крузї його, радість же моя була - дїти людські.

32. Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!

32. Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne , jotka minun tieni pitävät.

32. Nijn cuulcat sijs minua minun lapseni autuat owat ne jotca minun tieni pitäwät.

32 Now therefore, you* sons, listen to me. For those who keep my ways are fortunate.

32. Now therefore hearken unto me, O ye children: for blessed are they that keep my ways.

32. Og nu, Børn, hører mig! og salige ere de, som tage Vare paa mine Veje.

32. Så hörer mig nu, min barn; salige äro de som min väg behålla.

32. Ja nüüd, lapsed, wötke mind kuulda, ja wägga önsad on need, kes minno teed hoidwad.

32. Dabar, vaikai, klausykite manęs. Palaiminti, kurie eina mano keliais.

32. So gehorchet mir nun, meine Kinder. Wohl denen, die meine Wege halten!

32. Maintenant donc, mes enfants, écoutez-moi. Heureux ceux qui garderont mes voies!

32. Ahora pues, hijos, oídme; y bienaventurados los que guardaren mis caminos.

32 Nu dan, kinderen! hoort naar Mij; want welgelukzalig zijn zij, die Mijn wegen bewaren.

32. Słuchajcież mię tedy teraz, synowie! albowiem błogosławieni, którzy strzegą dróg moich.

32. És most fiaim, hallgassatok engemet, és boldogok, [12†] a kik az én útaimat megtartják.

32 Итак, дети, послушайте меня; и блаженны те, которые хранят пути мои!

32. Проте ж, дїти, слухайте мене; й благословенні ті, хто стежок моїх пильнує.

33. Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.

33. Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.

33. Cuulcat curitusta olcat wijsat ja älkät hyljätkö sitä.

33 Hear instruction and be wise and do not refuse it.

33. Hear instruction, and be wise, and refuse it not.

33. Hører Undervisning og bliver vise, og lader den ikke fare!

33. Hörer tuktan, och varer vise, och låter icke fara henne.

33. Kuulge öppetust, ja sage targaks, ja ärge törkuge wasto.

33. Klausykite pamokymų ir būkite išmintingi, neatmeskite jų.

33. Höret die Zucht und werdet weise und lasset sie nicht fahren.

33. Écoutez l'instruction, pour devenir sages, et ne la rejetez point.

33. Obedecéd la instrucción, y sed sabios; y no la menosprecieis.

33 Hoort de tucht, en wordt wijs, en verwerpt die niet.

33. Słuchajcie ćwiczenia, nabądźcie rozumu, a nie cofajcie się.

33. Hallgassátok a tudományt és legyetek bölcsek, és magatokat el ne vonjátok!

33 Послушайте наставления и будьте мудры, и не отступайте от него .

33. Слухайте науки, й будьте мудрі, та й не одступайте від неї.

34. Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!

34. Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.

34. Autuas on se ihminen joca minua cuule ja joca minun owellani walwo jocapäiwä ja wartioidze minun pihtipielesäni.

34 The man who hears me is fortunate, watching daily at my gates, waiting at the posts of my doors.

34. Blessed is the man that heareth me, watching daily at my gates, waiting at the posts of my doors.

34. Saligt er det Menneske, som hører mig, saa at han dagligt vaager ved mine Døre og tager Vare paa mine Dørstolper.

34. Säll är den menniska, som mig hörer, så att han vakar vid mina dörr dagliga, att han vaktar vid min dörrträ.

34. Wägga önnis on se im̃ine, kes mind wöttab kuulda, et ta miño uste peäl walwaks iggapääw, et ta mo uste sammaste jures wahhiks seisaks.

34. Palaimintas žmogus, kuris klauso manęs, kasdien budi prie mano vartų ir laukia prie mano durų.

34. Wohl dem Menschen, der mir gehorcht, daß er wache an meiner Tür täglich, daß er warte an den Pfosten meiner Tür.

34. Heureux l'homme qui m'écoute, qui veille à mes portes chaque jour, et qui garde les poteaux de l'entrée de ma maison!

34. Bienaventurado el hombre que me oye, trasnochando a mis puertas cada día: guardando los umbrales de mis entradas.

34 Welgelukzalig is de mens, die naar Mij hoort, dagelijks wakende aan Mijn poorten, waarnemende de posten Mijner deuren.

34. Błogosławiony człowiek, który mię słucha, czując u wrót moich na każdy dzieó, a strzegąc podwoi drzwi moich.

34. Boldog ember, a ki hallgat [13†] engem, az [14†] én ajtóm előtt virrasztván minden nap, az én ajtóim félfáit őrizvén.

34 Блажен человек, который слушает меня, бодрствуя каждый день у ворот моих и стоя на страже у дверей моих!

34. Блажен, хто слухає мене, й невсипущо перебуває день-у-день у воріт моїх, та стоїть на сторожі під дверима в мене!

35. Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.

35. Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;

35. Joca minun löytä hän elämän löytä ja on Jumalalle otollinen: mutta joca minua wastan syndiä teke hän wahingoidze sieluns jocainen cuin minua wiha hän racasta cuolemata.

35 Because he who finds me finds life and will obtain favor of Jehovah.

35. For whoso findeth me findeth life, and shall obtain favour of the LORD.

35. Thi hvo mig finder, han finder Livet og faar Velbehag hos Herren.

35. Den mig finner, han finner lifvet, och skall få behag af Herranom.

35. Sest kes mind leiab, se leiab ello, ja saab Jehowa käest kätte, kust temmal hea meel on.

35. Kas randa mane, randa gyvenimą ir įgis Viešpaties palankumą.

35. Wer mich findet, der findet das Leben und wird Wohlgefallen vom HERRN erlangen.

35. Car celui qui me trouve, trouve la vie, et obtient la faveur de l'Éternel;

35. Porque el que me hallare, hallará la vida; y alcanzará la voluntad de Jehová.

35 Want die Mij vindt, vindt het leven, en trekt een welgevallen van den HEERE.

35. Bo kto mię znajduje, znajduje żywot, a otrzymuje łaskę od Pana.

35. Mert a ki megnyer engem, nyert életet, [15†] és szerzett az Úrtól jóakaratot.

35 потому что, кто нашел меня, тот нашел жизнь, и получит благодать от Господа;

35. Бо хто знайшов мене, знайшов життє, й одержить ласку від Господа;

36. Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa.

36. Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.

36 But he who sins against me wrongs his own soul. All those who hate me love death.

36. But he that sinneth against me wrongeth his own soul: all they that hate me love death.

36. Men hvo, som synder imod mig, skader sin Sjæl; alle, som mig hade, elske Døden.

36. Men den som syndar emot mig, han skadar sina själ; alle de mig hata, de älska döden.

36. Agga kes minno wasto patto teeb, se teeb wäggiwalda omma hingele; keik, kes mind wihkawad, need armastawad surma.

36. Kas nusideda prieš mane, tas kenkia pats sau. Kas manęs nekenčia, myli mirtį’‘.

36. Wer aber an mir sündigt, der verletzt seine Seele. Alle, die mich hassen, lieben den Tod.

36. Mais celui qui m'offense fait tort à son âme. Tous ceux qui me haïssent, aiment la mort.

36. Mas el que peca contra mí, defrauda a su alma: todos los que me aborrecen, aman la muerte.

36 Maar die tegen Mij zondigt, doet zijn ziel geweld aan; allen, die Mij haten, hebben den dood lief.

36. Ale kto grzeszy przeciwko mnie, krzywdę czyni duszy swojej; wszyscy, którzy mię nienawidzą, miłują śmierć.

36. De a ki vétkezik ellenem, erőszakot cselekszik az ő lelkén; minden, valaki engem gyűlöl, szereti [16†] a halált!

36 а согрешающий против меня наносит вред душе своей:все ненавидящие меня любят смерть".

36. Хто ж грішить проти мене, душі своїй той шкодить: всї, що цураються мене, люблять смерть.