19 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

1. Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

1. KÖyhä joca siwydes waelda on parembi cuin wäärä huulisans joca cuitengin tyhmä on.

1 Better is a poor man who walks in his integrity than he who is perverse in his lips and is a fool.

1. Better is the poor that walketh in his integrity, than he that is perverse in his lips, and is a fool.

1. Bedre er en fattig, som vandrer i sin Oprigtighed end den, hvis Læber ere forvendte, og som tilmed er en Daare.

1. En fattig man, den i sine fromhet vandrar, är bättre än en vrång man med sina läppar, den dock en dåre är.

1. Se kehwa, kes ommas waggadusses ellab, on parrem, kui se, kes omma uledega pörane, ja isse halp on.

1. Geriau beturtis, vaikštantis savo nekaltume, negu tas, kuris turi klastingą liežuvį ir yra kvailas.

1. Ein Armer, der in seiner Frömmigkeit wandelt, ist besser denn ein Verkehrter mit seinen Lippen, der doch ein Narr ist.

1. Le pauvre qui marche dans son intégrité, vaut mieux que celui qui parle avec perversité et qui est insensé.

1. MEJOR es el pobre que camina en su simplicidad, que el de perversos labios, e insensato.

1 De arme, in zijn oprechtheid wandelende, is beter dan de verkeerde van lippen, en die een zot is.

1. Lepszy jest ubogi, który chodzi w uprzejmości swej, niżeli przewrotny w wargach swoich, który jest głupim.

1. Jobb a tökéletesen járó [1†] szegény a gonosz nyelvűnél, a ki bolond.

1 Лучше бедный, ходящий в своей непорочности, нежели богатый со лживыми устами, и притом глупый.

1. Убогий в своїй невинностї лучший, анїж багач із ложними устами, а до того дурний.

2. Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

2. Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

2. Joca ei toimella laita ei hänen hywin käy ja joca on nopsa jalgoist hän combastu.

2 Also, that the soul be without knowledge is not good. And he who hastens with his feet sins.

2. Also, that the soul be without knowledge, it is not good; and he that hasteth with his feet sinneth.

2. Ogsaa naar en Sjæl er uden Kundskab, er det ikke godt, og den, som haster med Fødderne, glider ud.

2. Der man icke med förnuft handlar, der går det intet väl till; och den som snar är på fötterna, han stöter sig.

2. Ei se pollege hea, kui hingel ep olle moistust, ja nobbedatte jalgega innimenne eksib ärra.

2. Negerai sielai be pažinimo, ir kas skuba, tas nusideda.

2. Wo man nicht mit Vernunft handelt, da geht's nicht wohl zu; und wer schnell ist mit Füßen, der tut sich Schaden.

2. Une âme sans prudence n'est pas un bien, et celui qui se précipite dans ses démarches, s'égare.

2. El alma sin ciencia no es buena; y el presuroso de piés, peca.

2 Ook is de ziel zonder wetenschap niet goed; en die met de voeten haastig is, zondigt.

2. Zaiste duszy bez umiejętności nie dobrze, a kto jest prędkich nóg, potknie się.

2. A lélek sem jó tudomány nélkül; és a ki csak a lábával siet, hibázik.

2 Нехорошо душе без знания, и торопливый ногами оступится.

2. Не добре душі без знання, й хто поквапний ногами, спіткнеться.

3. Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

3. Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

3. Ihmisen tyhmyys exyttä hänen tiens wihastuman hänen sydämens HERra wastan.

3 The foolishness of a man subverts his way and his heart rages against Jehovah.

3. The foolishness of man perverteth his way: and his heart fretteth against the LORD.

3. Menneskets Daarlighed forvender hans Vej, og hans Hjerte vredes imod Herren.

3. Ens menniskos galenskap förförer hans väg, att hans hjerta emot Herran vredgas.

3. Innimesse meleto wiis teeb temma teed seggatseks, nenda et temma südda Jehowa wasto nukraks saab.

3. Žmogaus kvailumas iškreipia jo kelius, bet jo širdis kaltina Viešpatį.

3. Die Torheit eines Menschen verleitet seinen Weg, und doch tobt sein Herz wider den HERRN.

3. C'est la folie de l'homme qui renverse ses voies; et c'est contre l'Éternel que son cœur murmure.

3. La insensatez del hombre tuerce su camino; y contra Jehová se aira su corazón.

3 De dwaasheid des mensen zal zijn weg verkeren; en zijn hart zal zich tegen den HEERE vergrammen.

3. Głupstwo człowiecze podwraca drogę jego, a przecie przeciwko Panu zapala się gniewem serce jego.

3. Az embernek bolondsága fordítja el [2†] az ő útát, és az Úr ellen haragszik az ő szíve.

3 Глупость человека извращает путь его, а сердце его негодует наГоспода.

3. Безумність чоловіка скривляє дорогу його, та ще й на Господа він серцем нарікає.

4. Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

4. Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

4. Tawara teke monda ystäwätä waan köyhä hyljätän ystäwildäns.

4 Wealth adds many friends, but a poor man is separated from his friend.

4. Wealth maketh many friends; but the poor is separated from his neighbour.

4. Gods tilfører mange Venner; men den ringe maa skilles fra sin Ven.

4. Gods gör många vänner; men den fattige varder af sinom vännom förlåten.

4. Warrandus sadab paljo söbro; agga kes alw, peab ka ommast söbrast lahkuma.

4. Turtas pritraukia daug draugų, o nuo beturčio nusisuka ir jo artimas.

4. Gut macht viele Freunde; aber der Arme wird von seinen Freunden verlassen.

4. Les richesses amènent beaucoup d'amis; mais le pauvre est délaissé, même de son ami.

4. Las riquezas allegan muchos amigos: mas el pobre, de su amigo es apartado.

4 Het goed brengt veel vrienden toe; maar de arme wordt van zijn vriend gescheiden.

4. Bogactwa przyczyniają wiele przyjaciół; ale ubogi od przyjaciela swego odłączony bywa.

4. A gazdagság szaporítja a sok [3†] barátot; a szegénytől pedig az ő barátja elválik.

4 Богатство прибавляет много друзей, а бедный оставляется и другом своим.

4. Багацтво друзїв много прихиляє, а бідного й один покидає.

5. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

5. Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

5. Ei wäärä todistaja pidä pääsemän rangaisemata ja joca rohkiast walhettele ei hänen pidä selkemän.

5 A false witness will not be unpunished and he who breathes-out lies will not escape.

5. A false witness shall not be unpunished, and he that speaketh lies shall not escape.

5. Et falsk Vidne skal ikke agtes uskyldigt, og den, som taler Løgn, skal ikke undkomme.

5. Ett falskt vittne blifver icke ostraffadt; och den der lögn dristeliga talar, han skall icke undslippa.

5. Walle tuñnistusmees ei jä ilmasüta ¤, ja kes wallet wäljaaiab, ei peäse ärra.

5. Neteisingas liudytojas neliks nenubaustas; kas meluoja, neišsisuks.

5. Ein falscher Zeuge bleibt nicht ungestraft; und wer Lügen frech redet, wird nicht entrinnen.

5. Le faux témoin ne demeurera point impuni, et celui qui profère des mensonges, n'échappera point.

5. El testigo falso no será sin castigo; y el que habla mentiras, no escapará.

5 Een vals getuige zal niet onschuldig zijn; en die leugenen blaast, zal niet ontkomen.

5. Fałszywy świadek nie będzie bez pomsty; a kto mówi kłamstwo, nie ujdzie.

5. A hamis tanú [4†] büntetetlen nem marad, és a hazugságoknak szólója meg nem szabadul.

5 Лжесвидетель не останется ненаказанным, и кто говорит ложь, не спасется.

5. Ложний сьвідок не уйде кари, й хто сплетає лжу, рятунку не знайде.

6. Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

6. Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

6. Moni otta waarin Förstistä ja jocainen on hänen ystäwäns joca lahjoja jaca.

6 Many will entreat the favor of a generous man and every man is a friend to him who gives gifts.

6. Many will intreat the favour of the prince: and every man is a friend to him that giveth gifts.

6. Mange bejle til en Fyrstes Gunst, og enhver er Ven med en gavmild Mand.

6. Månge vakta uppå Förstans person; och alle äro dens vänner, som skänker gifver.

6. Paljo palluwad allandlikkult üllema käest, ja keik söbrad on sel, kel täib anda.

6. Daugelis pataikauja kunigaikščiams, ir visi yra draugai su tuo, kas duoda dovanų.

6. Viele schmeicheln der Person des Fürsten; und alle sind Freunde des, der Geschenke gibt.

6. Plusieurs flattent celui qui est généreux, et chacun est ami de l'homme qui donne.

6. Muchos rogarán al príncipe: mas cada uno es amigo del hombre que da.

6 Velen smeken het aangezicht des prinsen; en een ieder is een vriend desgenen, die giften geeft.

6. Wielu się ich uniża przed księciem, a każdy jest przyjacielem mężowi szczodremu.

6. Sokan hizelegnek a nemeslelkű embernek, és minden barát az adakozóé.

6 Многие заискивают у знатных, и всякий – друг человеку, делающему подарки.

6. Багацько тих, що, знай, шукають ласки в значних, і кожен друг тому, хто дає гостинцї.

7. Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

7. Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

7. Köyhä wihawat caicki hänen weljens ja hänen ystäwäns wetäwät heitäns taamma hänestä ja joca hänens sanoijn luotta ei hän saa mitän.

7 All the brothers of a poor man regard him inferior, how much more do his friends go far from him! He pursues with words, but they are gone.

7. All the brethren of the poor do hate him: how much more do his friends go far from him? he pursueth them with words, yet they are wanting to him.

7. Alle den fattiges Brødre hade ham, ja, endog hans Venner holde sig langt fra ham; han jager efter Ord, som ikke ere til.

7. Den fattiga hata alle hans bröder, ja, ock hans vänner draga sig långt ifrå honom; och den som sig uppå ord förlåter, han får intet.

7. Keik kehwa innimesse wennad wihkawad tedda, paljo ennam jäwad temma söbrad temmast emale : aiab ta nende sannad tagga, siis ep olle sest middagi.

7. Beturčio broliai nekenčia jo, tuo labiau jį palieka jo draugai. Kaip jis beprašytų, jie šalinasi nuo jo.

7. Den Armen hassen alle seine Brüder; wie viel mehr halten sich seine Freunde von ihm fern! Und wer sich auf Worte verläßt, dem wird nichts.

7. Tous les frères du pauvre le haïssent; combien plus ses amis se retireront-ils de lui! Il les presse de ses paroles: ils ne sont plus là!

7. Todos los hermanos del pobre le aborrecen, ¿cuánto más sus amigos se alejarán de él? buscará la palabra, y no la hallará.

7 Al de broeders des armen haten hem; hoeveel te meer gaan zijn vrienden verre van hem! Hij loopt hen na met woorden, die niets zijn.

7. Wszyscy bracia ubogiego nienawidzą go; daleko więcej inni przyjaciele jego oddalają się od niego; woła za nimi, a niemasz ich.

7. A szegényt minden atyjafia [5†]gyűlöli, még barátai is eltávolodnak tőle; unszolja szavakkal, de ők eltünnek.

7 Бедного ненавидят все братья его, тем паче друзья его удаляются отнего: гонится за ними, чтобы поговорить, но и этого нет.

7. Убогого ненавидять і брати його, а надто кидають його (богаті) друзї; біжить за ними, щоб поговорити, та й те надармо.

8. Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

8. Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

8. Joca wijsas on hän racasta hengens ja joca toimellinen on hän löytä hywän.

8 He who gets wisdom loves his own soul. He who keeps understanding will find good.

8. He that getteth wisdom loveth his own soul: he that keepeth understanding shall find good.

8. Den, som forhverver sig Forstand, elsker sit Liv; den, som bevarer Indsigt, skal finde godt.

8. Den der klok är, han älskar sitt lif; och den förståndige finner godt.

8. Kes ennesele targa süddame sadab, se armastab omma hinge; ta hoiab moistust, et ta head leiaks.

8. Kas įgyja išminties, myli savo sielą; kas laikosi supratimo, tam seksis.

8. Wer klug wird, liebt sein Leben; und der Verständige findet Gutes.

8. Celui qui acquiert du sens, aime son âme, et celui qui conserve la prudence, trouvera le bien.

8. El que posee entendimiento, ama su alma: guarda la inteligencia, para hallar el bien.

8 Die verstand bekomt, heeft zijn ziel lief; hij neemt de verstandigheid waar, om het goede te vinden.

8. Nabywa rozumu, kto miłuje duszę swoję, a strzeże roztropności, aby znalazł co dobrego.

8. A ki értelmet szerez, szereti az életét, a ki megőrzi az értelmességet, jót nyer.

8 Кто приобретает разум, тот любит душу свою; кто наблюдает благоразумие, тот находит благо.

8. Хто розуму здобуває, любить свою душу; хто розважливий - находить добро.

9. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

9. Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

9. Wäärä todistaja ei pidä pääsemän rangaisemata ja joca rohkiast walhettele hän cadotetan.

9 A false witness will not be unpunished and he who breathes-out lies will perish.

9. A false witness shall not be unpunished, and he that speaketh lies shall perish.

9. Et falsk Vidne skal ikke agtes uskyldigt, og den, som taler Løgn, skal omkomme.

9. Ett falskt vittne blifver icke ostraffadt; och den der lögn dristeliga talar, han skall förgås.

9. Walle tunnistusmees ei jä ilmasüta, ja kes wallet wäljaaiab, lähhäb hukka.

9. Neteisingas liudytojas neliks nenubaustas; kas meluoja, pražus.

9. Ein falscher Zeuge bleibt nicht ungestraft; und wer frech Lügen redet, wird umkommen.

9. Le faux témoin ne demeurera point impuni, et celui qui profère des mensonges, périra.

9. El testigo falso no será sin castigo; y el que habla mentiras, perecerá.

9 Een vals getuige zal niet onschuldig zijn; en die leugenen blaast, zal vergaan.

9. Świadek fałszywy nie będzie bez pomsty; a kto mówi kłamstwo, zginie.

9. A hamis bizonyság [6†] nem marad büntetlen, és a ki hazugságokat beszél, elvész.

9 Лжесвидетель не останется ненаказанным, и кто говорит ложь, погибнет.

9. Ложний сьвідок покаран буде, й хто брехню сплїтав - погибне.

10. Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

10. Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

10. Ei hullulle sowi hywät päiwät paljo wähemmin palwelian Förstejä hallita.

10 Luxurious living is not becoming for a fool, much less a servant to have rule over rulers.

10. Delight is not seemly for a fool; much less for a servant to have rule over princes.

10. Det staar ikke en Daare vel an at leve højt, meget mindre en Tjener at herske over Fyrster.

10. Dem galna höfves icke väl goda dagar, mycket mindre enom tjenare att råda öfver Förstar.

10. Römus luggu ei sünni halbile mitte, paljo wähhem sullasele, et ta würstide ülle wallitseb.

10. Kvailiui netinka prabanga nei vergui valdyti kunigaikščius.

10. Dem Narren steht nicht wohl an, gute Tage haben, viel weniger einem Knecht, zu herrschen über Fürsten.

10. Il ne sied pas à un insensé de vivre dans les délices; combien moins à un esclave de dominer sur les grands!

10. No conviene al insensato la delicia, ¿cuánto ménos al siervo ser señor de los príncipes?

10 De weelde staat een zot niet wel; hoeveel te min een knecht te heersen over vorsten!

10. Nie przystoi głupiemu rozkosz, ani słudze panować nad książętami.

10. Nem illik a bolondhoz a gyönyörködés; sokkal inkább nem illik a szolgának uralkodni [7†] a fejedelmeken.

10 Неприлична глупцу пышность, тем паче рабу господство над князьями.

10. Не личять дурневі роскоші, а ще меньше слузї - старшованнє над князями.

11. Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

11. Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

11. Joca on kärsiwällinen hän on toimellinen ihminen ja se on hänelle cunniaxi että hän wiat wälttä.

11 The discretion of a man makes him slow to anger and it is his glory to pass over a transgression.

11. The discretion of a man deferreth his anger; and it is his glory to pass over a transgression.

11. Et Menneskes Klogskab gør ham langmodig, og det er ham en Ære at overse Fornærmelse.

11. Den der tålig är, han är en klok menniska; och det är honom ärligit, att han odygd öfverse kan.

11. Innimesse tark meel teeb, et ta pitka melega on, ja temma illo on, et ta ülleastmissest mödalähhäb.

11. Įžvalgus žmogus nesikarščiuoja ir jam yra garbė nekreipti dėmesio į neteisybę.

11. Wer geduldig ist, der ist ein kluger Mensch, und ist ihm eine Ehre, daß er Untugend überhören kann.

11. L'homme prudent retient sa colère; et son honneur, c'est d'oublier les offenses.

11. El entendimiento del hombre detiene su furor; y su honra es disimular la prevaricación.

11 Het verstand des mensen vertraagt zijn toorn; en zijn sieraad is de overtreding voorbij te gaan.

11. Rozum człowieczy zawściąga gniew jego, a ozdoba jego jest mijać przestępstwo.

11. Az embernek értelme hosszútűrővé teszi őt; és ékességére van néki elhallgatni [8†] a vétket.

11 Благоразумие делает человека медленным на гнев, и слава для него – быть снисходительным к проступкам.

11. Розвага чинить чоловіка повільним до гнїву, й слава для його - вирозумілість на проступки.

12. Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

12. Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

12. Cuningan wiha on nijncuin nuoren Lejonin kiljuminen mutta hänen ystäwydens on nijncuin caste ruoholle.

12 The king's wrath is as the roaring of a lion, but his favor is as dew upon the grass.

12. The king's wrath is as the roaring of a lion; but his favour is as dew upon the grass.

12. Kongens Vrede er som en ung Løves Brølen; men hans Bevaagenhed er ligesom Dug paa Urter.

12. Konungens ogunst är såsom ens ungs lejons rytande; men hans gunst är såsom dagg på gräs.

12. Kunninga nukker meel on kui nore loukoera rökiminne, ja temma hea meel on kui kaste rohho peäl.

12. Karaliaus rūstybė yra kaip liūto riaumojimas, o jo palankumas­ kaip rasa augalams.

12. Die Ungnade des Königs ist wie das Brüllen eines jungen Löwen; aber seine Gnade ist wie der Tau auf dem Grase.

12. L'indignation du roi est comme le rugissement d'un jeune lion; mais sa faveur est comme la rosée sur l'herbe.

12. Como el bramido del cachorro del león es la ira del rey; y como el rocío sobre la yerba su benevolencia.

12 Des konings gramschap is als het brullen eens jongen leeuws; maar zijn welgevallen is als dauw op het kruid.

12. Zapalczywość królewska jest jako ryk lwięcia; ale łaska jego jest jako rosa na trawie.

12. Mint az ifjú oroszlánnak ordítása, olyan a királynak [9†] haragja; mint a harmat pedig a füvön, az ő [10†] jóakaratja.

12 Гнев царя – как рев льва, а благоволение его – как роса на траву.

12. Царський гнїв - як би рик лева, а його ласкавість - мов роса на зелень.

13. Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

13. Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

13. Hullu poica on Isäns murhe ja rijtainen waimo on nijncuin alinomainen pisaroidzeminen.

13 A foolish son is the calamity of his father and the contentions of a wife are a continual dropping.

13. A foolish son is the calamity of his father: and the contentions of a wife are a continual dropping.

13. En daarlig Søn er sin Fader en Ulykke, og en Kvindes Trætter ere et vedholdende Tagdryp.

13. En galen son är sins faders sorg, och en trätosam qvinna ett stadigt drypande.

13. Halp poeg on omma issale sureks önnetusseks, ja naese riidlemissed ¤ on kui järgne läbbitilkuminne.

13. Kvailas sūnus­nelaimė tėvui, o vaidinga žmona­nesiliaująs lašėjimas.

13. Ein törichter Sohn ist seines Vaters Herzeleid, und ein zänkisches Weib ein stetiges Triefen.

13. Un enfant insensé est un grand malheur pour son père; et les querelles d'une femme sont une gouttière continuelle.

13. Dolor es para su padre el hijo insensato; y gotera continua las contiendas de la mujer.

13 Een zotte zoon is zijn vader grote ellende; en de kijvingen ener vrouw als een gestadig druipen.

13. Syn głupi jest utrapieniem ojcu swemu, a żona swarliwa jest jako ustawiczne kapanie przez dach.

13. Romlása az ő atyjának a bolond fiú, [11†] és mint a szüntelen csepegés, az asszonynak zsémbelődése.

13 Глупый сын – сокрушение для отца своего, и сварливая жена – сточная труба.

13. Дурний син - гризота отцеві, а сварлива жінка - мов вода крізь кришу текуча.

14. Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

14. Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

14. Huonet ja tawarat peritän wanhemmilda waan toimellinen emändä tule HERralda.

14 House and riches are an inheritance from fathers, but a prudent wife is from Jehovah.

14. House and riches are the inheritance of fathers: and a prudent wife is from the LORD.

14. Hus og Gods arves efter Forældre; men en forstandig Kvinde er fra Herren.

14. Hus och ägodelar ärfvas af föräldrom; men en förnuftig hustru kommer af Herranom.

14. Kodda ja warra on pärris-ossa wannemist; agga Jehowa käest on targa melega naene.

14. Namai ir turtai paveldimi iš tėvų, o išmintinga žmona­nuo Viešpaties.

14. Haus und Güter vererben die Eltern; aber ein vernünftiges Weib kommt vom HERRN.

14. Une maison et des richesses sont l'héritage venu des pères; mais une femme prudente est un don de l'Éternel.

14. La casa y las riquezas herencia son de los padres: mas de Jehová la mujer prudente.

14 Huis en goed is een erve van de vaderen; maar een verstandige vrouw is van den HEERE.

14. Dom i majętność dziedzictwem przypada po rodzicach; ale żona roztropna jest od Pana.

14. A ház és marha atyától való örökség; az Úrtól [12†] van pedig az értelmes feleség.

14 Дом и имение – наследство от родителей, а разумная жена – от Господа.

14. І дом і майно - спадщина по родителях, а розумная жона - від Господа.

15. Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

15. Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

15. Laiscus tuo unen ja joutilas sielu kärsi nälkä.

15 Slothfulness casts into a deep sleep and the idle soul will suffer hunger.

15. Slothfulness casteth into a deep sleep; and an idle soul shall suffer hunger.

15. Dovenskab nedsænker i en dyb Søvn, og en efterladen Sjæl skal hungre.

15. Lathet hafver sömn med sig, och en fåfäng själ skall hunger lida.

15. Laiskus teeb, et raske unni peäle langeb, ja pettis hing peab nälga tundma.

15. Tinginys įpranta ilgai miegoti, ir dykinėjanti siela kęs alkį.

15. Faulheit bringt Schlafen, und eine lässige Seele wird Hunger leiden.

15. La paresse produit l'assoupissement, et l'âme paresseuse aura faim.

15. La pereza hace caer sueño; y el alma negligente hambreará.

15 Luiheid doet in diepen slaap vallen; en een bedriegelijke ziel zal hongeren.

15. Lenistwo przywodzi twardy sen, a dusza gnuśna będzie łaknęła.

15. A restség álomba [13†] merít, és a lomha lélek [14†] megéhezik.

15 Леность погружает в сонливость, и нерадивая душа будет терпеть голод.

15. Лїнь наводить сонливість, і недбала душа терпіти ме голод.

16. Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

16. Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

16. Joca käskyt pitä hän on wapahtanut hengens waan joca tiens hyljä hänen pitä cuoleman.

16 He who keeps the commandment keeps his soul. He who is careless of his ways will die.

16. He that keepeth the commandment keepeth his own soul; but he that despiseth his ways shall die.

16. Hvo som bevar er Budet, bevarer sin Sjæl; hvo der foragter sine Veje, skal dødes.

16. Den som budet bevarar, han bevarar sitt lif; men den sin väg föraktar, han skall dö.

16. Kes käsko hoiab , se hoiab omma hinge: kes ommad teed mikski ei panne, peab surrema.

16. Kas laikosi įsakymų, palaiko savo sielą; kas paniekina Jo kelius, mirs.

16. Wer das Gebot bewahrt, der bewahrt sein Leben; wer aber seines Weges nicht achtet, wird sterben.

16. Celui qui garde le commandement, garde son âme; mais celui qui ne veille pas sur ses voies, mourra.

16. El que guarda el mandamiento, guarda su alma: mas el que menospreciare sus caminos, morirá.

16 Die het gebod bewaart, bewaart zijn ziel; die zijn wegen veracht, zal sterven.

16. Kto strzeże przykazania, strzeże duszy swojej; ale kto gardzi drogami swemi, zginie.

16. A ki megtartja a parancsolatot, megtartja [15†] ő magát; a ki nem vigyáz útaira, meghal.

16 Хранящий заповедь хранит душу свою, а нерадящий о путях своих погибнет.

16. Хто заповідь певнить, береже свою душу, кому ж байдужні путї його, той погибне.

17. Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

17. Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

17. Joca köyhä armahta hän laina HERralle hän costa hänen hywydellä.

17 He who has pity upon a poor man lends to Jehovah and he will repay him his good deed.

17. He that hath pity upon the poor lendeth unto the LORD; and that which he hath given will he pay him again.

17. Hvo som forbarmer sig over den ringe, laaner Herren, og han skal betale ham hans Velgerning.

17. Den som förbarmar sig öfver den fattiga, han lånar Herranom; han skall vedergälla honom godt igen.

17. # Kes kehwa peäle armo heidab, se laenab Jehowale, ja se tassub temma kätte, mis ta head teinud.

17. Kas pasigaili vargšo, skolina Viešpačiui; Jis atlygins jam už jo darbus.

17. Wer sich des Armen erbarmt, der leihet dem HERRN; der wird ihm wieder Gutes vergelten.

17. Celui qui a pitié du pauvre, prête à l'Éternel, et il lui rendra son bienfait.

17. A Jehová empresta el que da al pobre; y él le dará su paga.

17 Die zich des armen ontfermt, leent den HEERE, en Hij zal hem zijn weldaad vergelden.

17. Panu pożycza, kto ma litość nad ubogim, a on mu za dobrodziejstwo jego odda.

17. Kölcsön ád az Úrnak, a ki kegyelmes a [16†] szegényhez; és az ő jótéteményét megfizeti néki.

17 Благотворящий бедному дает взаймы Господу, и Он воздаст ему за благодеяние его.

17. Хто чинить добро вбогому, той Богу позичає, і він нагородить йому добродїйство його.

18. Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

18. Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

18. Curita lastas cosca wielä toiwo on mutta älä pyydä händä tappa.

18 Chasten your son because there is hope and do not let your soul spare for his crying.

18. Chasten thy son while there is hope, and let not thy soul spare for his crying.

18. Tugt din Søn, thi der er Haab; men vend ikke din Hu til at dræbe ham!

18. Tukta din son, medan något hopp är; men låt icke dina själ dragas till att döda honom;

18. Karrista omma poega, et weel lotus on; agga ärra wötta omma süddamesse tedda ärrasurmada.

18. Bausk sūnų, kol yra vilties, ir nepaliauk dėl jo šauksmo.

18. Züchtige deinen Sohn, solange Hoffnung da ist; aber laß deine Seele nicht bewegt werden, ihn zu töten.

18. Châtie ton enfant pendant qu'il y a de l'espérance, mais ne va pas jusques à le faire mourir.

18. Castiga a tu hijo entre tanto que hay esperanza: mas para matarle no alces tu voluntad.

18 Tuchtig uw zoon, als er nog hoop is; maar verhef uw ziel niet, om hem te doden.

18. Karz syna swego, póki o nim nadzieja, a zabiegając zginieniu jego niech mu nie folguje dusza twoja.

18. Fenyítsd meg [17†] a te fiadat, mert még van remény felőle; de annyira, hogy őt megöld, ne vigyen haragod.

18 Наказывай сына своего, доколе есть надежда, и не возмущайся криком его.

18. Карай твого сина, покіль є надїя, й не трівожся криком його.

19. Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

19. Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

19. Sillä suuri julmuus saatta wahingon sentähden laske händä wallallens nijns händä enämmän curitat.

19 A man of great wrath will bear the penalty, because if you deliver him, you must do it yet again.

19. A man of great wrath shall suffer punishment: for if thou deliver him, yet thou must do it again.

19. Den, hvis vrede er stor, maa lide Straf; thi dersom du frier ham, da maa du blive ved dermed.

19. Ty stor harm kommer skada åstad; derföre låt honom lös, så kan du mer tukta honom.

19. Kel suur tulline wihha on, saab nuhtlust kätte: sest kui sa tedda lahtilassed, woid sa tedda weel ennam karristada .

19. Kas greitas pykti, susilauks bausmės; jei tu jį išgelbėsi, turėsi tai daryti iš naujo.

19. Großer Grimm muß Schaden leiden; denn willst du ihm steuern, so wird er noch größer.

19. Celui qui se laisse emporter par la colère, en portera la peine; et si on l'en exempte, il faudra y revenir.

19. El de grande ira, llevará la pena; porque aun si le librares, todavía tornarás.

19 Die groot is van grimmigheid, zal straf dragen; want zo gij hem uitredt, zo zult gij nog moeten voortvaren.

19. Wielki gniew okazuj, kiedy odpuszczasz karanie, grożąc mu, ponieważ odpuszczasz, że potem srożej karać będziesz.

19. A nagy haragú ember büntetést szenvedjen, mert ha menteni akarod, még növeled haragját.

19 Гневливый пусть терпит наказание, потому что, если пощадишь его , придется тебе еще больше наказывать его.

19. Гнївливий нехай прийме кару, бо як пощадиш його, то доведеться тобі ще не раз карати його.

20. Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

20. Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

20. Cuule neuwo ja ota curitus wastan tullaxes wijsaxi.

20 Hear counsel and receive instruction, that you may be wise in your latter end.

20. Hear counsel, and receive instruction, that thou mayest be wise in thy latter end.

20. Adlyd Raad, og tag imod Tugt, at du kan blive viis paa dit sidste.

20. Hör råd, och tag vid tuktan, att du sedan må vis varda.

20. Kule nou ja wötta öppetust, et sa targemaks saad ommas wiimses otsas.

20. Klausykis patarimo ir priimk pamokymą, kad ateityje būtum išmintingesnis.

20. Gehorche dem Rat, und nimm Zucht an, daß du hernach weise seiest.

20. Écoute le conseil et reçois l'instruction, afin que tu sois sage jusques à la fin de tes jours.

20. Escucha el consejo, y recibe la enseñanza, para que seas sabio en tu vejez.

20 Hoor raad, en ontvang tucht, opdat gij in uw laatste wijs zijt.

20. Słuchaj rady, a przyjmuj karność, abyś kiedyżkolwiek był mądrym.

20. Engedj a [18†] tanácsnak, és vedd be az erkölcsi oktatást; hogy bölcs légy végre.

20 Слушайся совета и принимай обличение, чтобы сделаться тебе впоследствии мудрым.

20. Слухай поради, й приймай докори, щоб через те опісля статись тобі мудрим.

21. Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

21. Monet aiwoituxet owat miehen sydämes mutta HERran neuwo on pysywäinen.

21 There are many devices in a man's heart, but the counsel of Jehovah, that will stand.

21. There are many devices in a man's heart; nevertheless the counsel of the LORD, that shall stand.

21. Der er mange Anslag i en Mands Hjerte; men Herrens Raad det skal bestaa.

21. Mång anslag äro uti ens mans hjerta; men Herrans råd blifver beståndandes.

21. Paljo mötlemissi on innimesse süddames; agga Jehowa nou, se lähhäb korda.

21. Daug sumanymų žmogaus širdyje, bet tik Viešpaties valia įvyksta.

21. Es sind viel Anschläge in eines Mannes Herzen; aber der Rat des HERRN besteht.

21. Il y a des pensées en grand nombre dans le cœur de l'homme; mais le conseil de l'Éternel est immuable.

21. Muchos pensamientos están en el corazón del hombre: mas el consejo de Jehová permanecerá.

21 In het hart des mans zijn veel gedachten; maar de raad des HEEREN, die zal bestaan.

21. Wiele jest myśli w sercu człowieczem; ale rada Paóska, ta się ostoi.

21. Sok gondolat van az ember elméjében; de csak az Úrnak [19†] tanácsa áll meg.

21 Много замыслов в сердце человека, но состоится только определенное Господом.

21. Багацько задумів у серцї чоловіка, та станеться те, що призначив Господь.

22. Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

22. Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

22. Ihmiselle kelpa hänen hywät tecons ja köyhä mies on parembi cuin walehtelia.

22 What makes a man to be desired is his kindness and a poor man is better than a liar.

22. The desire of a man is his kindness: and a poor man is better than a liar.

22. Et Menneskes Lyst er hans Kærlighed; og en fattig er bedre end en Løgner.

22. Menniskona pryder hennes välgerning; och en fattig man är bättre än en ljugare.

22. Innimenne peab iggatsema, et ta helde olleks: ja kes kehwa, se on parrem kui mees, kes wallelik.

22. Iš žmogaus norima gerumo. Beturtis yra vertesnis už melagį.

22. Ein Mensch hat Lust an seiner Wohltat; und ein Armer ist besser denn ein Lügner.

22. Ce qui fait la valeur de l'homme, c'est sa miséricorde; car le pauvre vaut mieux que le menteur.

22. Contentamiento es a los hombres hacer misericordia; y el pobre es mejor que el mentiroso.

22 De wens des mensen is zijn weldadigheid; maar de arme is beter dan een leugenachtig man.

22. Pożądana rzecz człowiekowi dobroczynność jego, ale lepszy jest ubogi, niż mąż kłamliwy.

22. A mit leginkább kell embernek kivánni, az irgalmasság [20†] az, és jobb a szegény a hazug férfiúnál.

22 Радость человеку – благотворительность его, и бедный человек лучше, нежели лживый.

22. Радість чоловікові, що любить добро чинити, а вбогий чоловік лучший, як льживий.

23. Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

23. Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

23. HERran pelco saatta elämän ja tule rawituxi ettei mitän paha händä lähesty.

23 The fear of Jehovah is life to a man and he will abide satisfied. He will not be visited with evil.

23. The fear of the LORD tendeth to life: and he that hath it shall abide satisfied; he shall not be visited with evil.

23. At en frygter Herren, er til Liv; mæt skal han hvile, han skal ikke hjemsøges med Ulykke.

23. Herrans fruktan fordrar till lifs; och skall mätt varda, att intet ondt skall hemsöka henne.

23. Jehowa kartus tulleb elluks, ja temmale jääb ikka kül, ja selle peäle ei tulle önnetus.

23. Viešpaties baimė teikia gyvenimą; kas ją turi, tas yra patenkintas, nelaimė jo nepalies.

23. Die Furcht des HERRN fördert zum Leben, und wird satt bleiben, daß kein Übel sie heimsuchen wird.

23. La crainte de l'Éternel conduit à la vie; et celui qui l'a sera rassasié, et passera la nuit sans être visité d'aucun mal.

23. El temor de Jehová es para vida; y permanecerá harto: no será visitado de mal.

23 De vreze des HEEREN is ten leven; want men zal verzadigd zijnde vernachten; met het kwaad zal men niet bezocht worden.

23. Bojażó Paóska prowadzi do żywota, a kto ją ma, w obfitości mieszka, i nie spotka go nieszczęście.

23. Az Úrnak félelme életre visz; és az ilyen megelégedve [21†] tölti az éjet, gonoszszal nem illettetik.

23 Страх Господень ведет к жизни, и кто имеет его , всегда будет доволен, и зло не постигнет его.

23. Господень страх веде до жизнї, й хто має його, все буде довольний, та й зло не досягне його.

24. Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

24. Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

24. Laisca kätke kätens poweens ja ei wie händä jällens suuhuns.

24 The sluggard buries his hand in the dish and will not so much as bring it to his mouth again.

24. A slothful man hideth his hand in his bosom, and will not so much as bring it to his mouth again.

24. Den lade stikker sin Haand i Fadet; han lader den end ikke komme til sin Mund igen.

24. Den late gömmer sina hand i barmen, och förer henne icke till munnen igen.

24. Laisk panneb omma kät waagna sisse, ei wöttage sedda mitte taggasi omma su jure.

24. Tinginys įkiša savo ranką į dubenį, bet nebenori pakelti jos prie burnos.

24. Der Faule verbirgt seine Hand im Topf und bringt sie nicht wieder zum Munde.

24. Le paresseux plonge sa main dans le plat; et il ne la ramène pas à sa bouche.

24. El perezoso esconde su mano en el seno: aun a su boca no la llevará.

24 Een luiaard verbergt de hand in den boezem, en hij zal ze niet weder aan zijn mond brengen.

24. Leniwy kryje rękę swą pod pachę, i do ust swych nie podnosi jej.

24. Bemártja a rest az ő [22†] kezét a tálba, de már a szájához nem viszi vissza.

24 Ленивый опускает руку свою в чашу, и не хочет донести ее до ртасвоего.

24. Лїнивий спускає руку свою по чашу, та тяжко йому донести її до рота.

25. Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

25. Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

25. Jos pilckajata lyödän nijn taitamatoin tule wijsaxi jos toimellista lyödän nijn hän tule toimellisexi.

25 Strike a scoffer and a simple man will learn prudence. And reprove he who has understanding and he will understand knowledge.

25. Smite a scorner, and the simple will beware: and reprove one that hath understanding, and he will understand knowledge.

25. Slaa Spotteren, at den uerfarne maa blive forstandig og irettesæt den forstandige, saa vil han vinde Kundskab.

25. Slår man bespottaren, så blifver den fåkunnige vis; straffar man en förståndigan, så varder han förnuftig.

25. Peksad sa pilkiat, siis saab rummal head oido; agga nomid sa sedda, kes moistlik, siis wöttab ta ärramoista, mis tarwis on tunda.

25. Jei nubausi niekintoją, neišmanėlis taps atsargesnis; jei pabarsi išmintingą, jis supras pamokymą.

25. Schlägt man den Spötter, so wird der Unverständige klug; straft man einen Verständigen, so wird er vernünftig.

25. Si tu bats le moqueur, le simple en deviendra avisé; et si tu reprends un homme intelligent, il entendra ce qu'il faut savoir.

25. Hiere al burlador, y el simple se hará avisado; y corrigiendo al entendido, entenderá ciencia.

25 Sla den spotter, zo zal de slechte kloekzinnig worden; en bestraf den verstandige, hij zal wetenschap begrijpen.

25. Bij naśmiewcę, żeby prostak był ostrożniejszym; a roztropnego sfukaj, żeby zrozumiał umiejętność.

25. Ha a csúfolót megvered, [23†] az együgyű lesz okosabb; és ha megdorgálod az eszest, megérti a tudományt.

25 Если ты накажешь кощунника, то и простой сделается благоразумным; и если обличишь разумного, то он поймет наставление.

25. Скараєш зрадливого, то й неук стане осторожним; скартаєш розумного - він ще порозумнїє.

26. Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

26. Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

26. Joca waiwa Isäns ja aja ulos äitins hän on häpemätöin ja kirottu lapsi.

26 He who does violence to his father and chases away his mother, is a son that causes shame and brings reproach.

26. He that wasteth his father, and chaseth away his mother, is a son that causeth shame, and bringeth reproach.

26. Den, der overfalder Faderen og bortager Moderen, er en Søn, som gør til Skamme og Vanære.

26. Den som fadren förlägger, och modrena fördrifver, han är ett skamligit och förbannadt barn.

26. Kes issa raisko sadab, kes emma sadab ärrapöggenema, se on üks poeg, kes teeb häbbi ja naero.

26. Kas blogai elgiasi su tėvu ir išvaro motiną, tas užsitrauks gėdą ir panieką.

26. Wer Vater verstört und Mutter verjagt, der ist ein schändliches und verfluchtes Kind.

26. L'enfant qui fait honte et dont on rougit, ruine son père et fait fuir sa mère.

26. El que roba a su padre, y ahuyenta a su madre, hijo es avergonzador, y deshonrador.

26 Wie den vader verwoest, of de moeder verjaagt, is een zoon, die beschaamd maakt, en schande aandoet.

26. Syn wstyd i haóbę zadawający, ojca gubi i matkę wygania.

26. A ki atyjával erőszakoskodik, anyját elűzi: gyalázatos és [24†] megszégyenítő fiú az.

26 Разоряющий отца и выгоняющий мать – сын срамной ибесчестный.

26. Хто батька нехтує й матїр проганяє, - той син ледачий й безчесний.

27. Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

27. Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

27. Lacka minun poican cuuldelemasta sitä curitusta joca sinua wiettele pois toimellisesta opista.

27 To err from the words of knowledge, cease, my son, to hear instruction.

27. Cease, my son, to hear the instruction that causeth to err from the words of knowledge.

27. Lad kun af, min Søn! med at høre paa Formaning, saa du farer vild fra Kundskabs Ord.

27. Låt af, min son, att höra den tuktan, som förer ifrå förnuftig Iäro.

27. Seisa agga mo poeg, öppetust kuulmast, kül sa siis eksid ärra ärratundmisse könnettest.

27. Mano sūnau, neklausyk pamokymų, kurie atitraukia nuo pažinimo žodžių.

27. Laß ab, mein Sohn, zu hören die Zucht, und doch abzuirren von vernünftiger Lehre.

27. Garde-toi, mon fils, d'écouter les conseils qui pourraient te détourner des paroles de la sagesse.

27. Cesa, hijo mío, de oir el enseñamiento, que te haga desviar de las razones de sabiduría.

27 Laat af, mijn zoon, horende de tucht, af te dwalen van de redenen der wetenschap.

27. Synu mój! przestaó słuchać nauki, któraby cię odwodziła od mów rozumnych.

27. Szünjél meg, fiam, hallgatni az olyan tanítást, mely téged arra visz, hogy a bölcseségnek igéjétől eltévedj.

27 Перестань, сын мой, слушать внушения об уклонении от изречений разума.

27. Не слухай, мій сину, підшептів, доводячих до відвернення від слів розумних.

28. Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

28. Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

28. Wäärä todistus häwäise duomion ja jumalattomain suut nielewät wäryden.

28 A worthless witness mocks at justice and the mouth of the wicked swallows wickedness.

28. An ungodly witness scorneth judgment: and the mouth of the wicked devoureth iniquity.

28. Et nedrigt Vidne spotter Retten, og de ugudeliges Mund sluerr Uret.

28. Ett vrångt vittne bespottar domen; och de ogudaktigas mun uppslukar orätthetena.

28. Tunnistusmees, kes pahharet, pilkab mis kohhus, ja öälatte su nelab nurjatuma asja ärra.

28. Bedievis liudytojas tyčiojasi iš teismo; nedorėlių burna ryja neteisybę.

28. Ein loser Zeuge spottet des Rechts, und der Gottlosen Mund verschlingt das Unrecht.

28. Un témoin pervers se moque de la justice, et la bouche des méchants se repaît d'iniquité.

28. El testigo perverso se burlará del juicio; y la boca de los impíos encubrirá la iniquidad.

28 Een Belialsgetuige bespot het recht; en de mond der goddelozen slokt de ongerechtigheid in.

28. Świadek złośliwy pośmiewa się z sądu, a usta niezbożnych połykają nieprawość.

28. A semmirevaló bizonyság csúfolja a törvényt; az istentelenek szája elnyeli a gonoszságot.

28 Лукавый свидетель издевается над судом, и уста беззаконных глотают неправду.

28. Лукавий сьвідок глузує з суду; уста беззаконних пожирають неправду.

29. Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

29. Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.

29. Pilckaille on rangaistus walmistettu ja haawat hulluin selkään.

29 Judgments are prepared for scoffers and stripes for the back of fools.

29. Judgments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools.

29. Straftedomme ere beredte til Spottere og Slag til Daarers Ryg.

29. Bespottarom är straff beredt, och slag på de dårars rygg.

29. Pilkjattele on öiged nuhtlussed walmistud, ja hawad halpide seljale.

29. Teismai laukia niekintojų ir rykštės paruoštos kvailių nugaroms.

29. Den Spöttern sind Strafen bereitet, und Schläge auf der Narren Rücken.

29. Les jugements sont préparés pour les moqueurs, et les coups pour le dos des insensés.

29. Aparejados están juicios para los burladores; y azotes para los cuerpos de los insensatos.

29 Gerichten zijn voor de spotters bereid, en slagen voor den rug der zotten.

29. Sądy są na pośmiewców zgotowane, a guzy na grzbiet głupich.

29. A csúfolóknak készíttettek a büntetések, és az ütések a bolondok hátának.

29 Готовы для кощунствующих суды, и побои - на тело глупых.

29. На зрадливих готові суди, а на тїло безумних - удари.