6 luku

Varoitus takuuseen menosta, laiskuudesta, kavaluudesta ja irstaudesta.

1. Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;

1. Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.

1. POican jos sinä tacat lähimmäises nijns olet kijnnittänyt kätes muucalaiseen.

1 My son, if you have become a surety for your neighbor, if you have struck your hands for a stranger,

1. My son, if thou be surety for thy friend, if thou hast stricken thy hand with a stranger,

1. Min Søn! dersom du er gaaet i Borgen hos din Næste, har givet Haandslag til den fremmede;

1. Min son, varder du lofvetsman för din nästa, så hafver du häktat dina hand intill en främmanda;

1. Mo poeg! kui sa omma liggimesse eest olled käemehheks läinud, ja ühhe woöra pärrast olled kät lönud;

1. Mano sūnau, jei laidavai už savo artimą ar padavei ranką už svetimąjį,

1. Mein Kind, wirst du Bürge für deinen Nächsten und hast deine Hand bei einem Fremden verhaftet,

1. Mon fils, si tu as cautionné ton prochain, si tu as répondu pour quelqu'un,

1. HIJO, si salieres por fiador por tu amigo, si tocaste tu mano al extraño,

1 Mijn zoon! zo gij voor uw naaste borg geworden zijt, voor een vreemde uw hand toegeklapt hebt;

1. Synu mój! jeźlibyś ręczył za przyjaciela twego, a dałbyś obcemu rękę twoję:

1. Fiam! ha kezes lettél a te barátodért, és kezedet adván, kötelezted magadat másért:

1 Сын мой! если ты поручился за ближнего твоего и дал руку твою за другого, –

1. Мій сину! коли ти за ближнього твого поручився й дав руку твою за другого, -

2. jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,

2. Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.

2. Sinun sanoisas olet sinä paulaan istunut sinä olet saawutettu puheisas.

2 you are snared with the words of your mouth, you are taken with the words of your mouth.

2. Thou art snared with the words of thy mouth, thou art taken with the words of thy mouth.

2. har du bundet dig ved din Munds Ord, ladet dig fange ved din Munds Ord:

2. Du äst invefvad med dins muns tal, och gripen uti dins muns ord.

2. Olled sa omma su-sannade läbbi wörkusse sanud, ja omma su-sannadega kinniwoetud:

2. tu įsipainiojai savo burnos žodžiais ir esi sugautas savo kalbomis.

2. so bist du verknüpft durch die Rede deines Mundes und gefangen mit den Reden deines Mundes.

2. Tu es enlacé par les paroles de ta bouche; tu es pris par les paroles de ta bouche.

2. Enlazado eres con las palabras de tu boca; y preso con las razones de tu boca.

2 Gij zijt verstrikt met de redenen uws monds; gij zijt gevangen met de redenen uws monds.

2. Usidliłeś się słowy ust twoich, pojmanyś mowami ust twoich.

2. Szádnak beszédei által estél tőrbe, megfogattattál a te szádnak beszédivel.

2 ты опутал себя словами уст твоих, пойман словами уст твоих.

2. То ти звязав себе словами з власних уст твоїх, обіцянкою сам собі сїло накинув.

3. niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;

3. Tee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.

3. Tee sijs poican näin: pelasta sinus: sillä sinä olet tullut lähimmäises käsijn joudu ja waadi lähimmäistäs kijnni.

3 Do this now, my son and deliver yourself, because you have come into the hand of your neighbor. Go, humble yourself and behave-proudly to neighbor.

3. Do this now, my son, and deliver thyself, when thou art come into the hand of thy friend; go, humble thyself, and make sure thy friend.

3. Saa gør dog dette, min Søn! og red dig, fordi du er kommen i din Næstes Haand: Gak, nedkast dig for hans Fødder, og træng ind paa din Næste!

3. Så gör dock, min son, alltså, och undsätt dig; ty du äst kommen dinom nästa i händer; löp, skynda dig, och drif din nästa.

3. Siis te sedda nüüd, mo poeg! ja peästa ennast lahti, (sest sa olled sanud omma liggimesse kätte.) minne, heida ta jalge ette mahha, siis aia julgeste omma liggimesse peäle.

3. Daryk štai ką, mano sūnau, ir gelbėk save, nes esi patekęs į savo artimo rankas: eik, nusižemink ir maldauk savo artimą.

3. So tue doch, mein Kind, also und errette dich, denn du bist deinem Nächsten in die Hände gekommen: eile, dränge und treibe deinen Nächsten.

3. Mon fils, fais promptement ceci: dégage-toi; puisque tu es tombé entre les mains de ton prochain, va, prosterne-toi, et supplie ton prochain.

3. Haz esto ahora, hijo mío, y líbrate; porque has caido en la mano de tu prójimo: Vé, humíllate, y esfuerza tu prójimo.

3 Doe nu dit, mijn zoon! en red u, dewijl gij in de hand uws naasten gekomen zijt; ga, onderwerp uzelven, en sterk uw naaste.

3. Przetoż uczyó tak, synu mój! a wyzwól się, gdyżeś wpadł w rękę przyjaciela twego; idźże, upokórz się, a nalegaj na przyjaciela twego.

3. Ezt míveld azért fiam, és mentsd ki magadat, mert a te felebarátodnak kezébe jutottál; eredj, alázd meg magadat, és kényszerítsd felebarátodat.

3 Сделай же, сын мой, вот что, и избавь себя, так как ты попался в руки ближнего твоего: пойди, пади к ногам и умоляй ближнего твоего;

3. Вчини ж, мій сину, ось що, щоб звільнити себе, - бо ти попався в руки ближньому твому: йди, впади йому, твойму ближньому, в ноги;

4. älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.

4. Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.

4. Älä anna silmilles unda eikä silmälautais torckua.

4 Do not give sleep to your eyes, nor slumber to your eyelids.

4. Give not sleep to thine eyes, nor slumber to thine eyelids.

4. Tilsted ikke dine Øjne at sove eller dine Øjenlaage at slumre.

4. Låt icke din ögon sofva, eller din ögnahvarf sömnig vara.

4. Ärra anna ennese silmi maggada, egga omma silmalaugid tukkuda.

4. Neduok miegoti savo akims ir neleisk užsimerkti akių vokams.

4. Laß deine Augen nicht schlafen, noch deinen Augenlider schlummern.

4. Ne donne point de sommeil à tes yeux, ni de repos à tes paupières;

4. No des sueño a tus ojos, ni a tus párpados adormecimiento.

4 Laat uw ogen geen slaap toe, noch uw oogleden sluimering;

4. Nie dawaj snu oczom twoim, ani drzemania powiekom twoim.

4. Még álmot se engedj szemeidnek, se szunnyadást szemöldökidnek,

4 не давай сна глазам твоим и дремания веждам твоим;

4. Не дай твоїм очам нї сну, анї задрімати - війкам твоїм;

5. Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.

5. Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.

5. Kirwota sinus nijncuin medzäwuohi pois käsistä ja nijncuin lindu pyytäjäns käsistä.

5 Deliver yourself as a roe from the hand and as a bird from the hand of the fowler.

5. Deliver thyself as a roe from the hand of the hunter, and as a bird from the hand of the fowler.

5. Fri dig som en Raa af Jægerens Haand og som en Fugl af Fuglefængerens Haand.

5. Uthjelp dig, såsom en rå utu handene, och såsom en fogel utu foglafängarens hand.

5. Peästa ennast kui weike hirw käest lahti, ja kui lind liñnopüüdja käest.

5. Gelbėkis kaip elnė iš medžiotojo, kaip paukštis iš paukštgaudžio rankų.

5. Errette dich wie ein Reh von der Hand und wie eine Vogel aus der Hand des Voglers.

5. Dégage-toi comme le daim de la main du chasseur, et comme l'oiseau de la main de l'oiseleur.

5. Escápate como el corzo de la mano del cazador; y como el ave de la mano del parancero.

5 Red u, als een ree uit de hand des jagers, en als een vogel uit de hand des vogelvangers.

5. Wyrwij się jako łani z rąk myśliwca i jako ptak z ręki ptasznika.

5. Szabadítsd ki magadat, mint a zerge a vadász kezéből, és mint a madár a madarásznak kezéből.

5 спасайся, как серна из руки и как птица из руки птицелова.

5. Рятуй себе, як серна, з руки, як пташка з рук птахоловця.

6. Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.

6. Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.

6. MEne laisca myyriäisen tygö cadzo hänen menoans ja opi.

6 Go to the ant, you sluggard. Consider her ways and be wise.

6. Go to the ant, thou sluggard; consider her ways, and be wise:

6. Du lade! gak til Myren, se dens Veje, og bliv viis.

6. Gack bort till myrona, du later; se uppå hennes seder, och lär.

6. Minne sippelka jure, sinna laisk! wata temma wisid, ja sa targaks.

6. Tinginy, eik pas skruzdę, apsvarstyk jos kelius ir būk išmintingas.

6. Gehe hin zur Ameise, du Fauler; siehe ihre Weise an und lerne!

6. Paresseux, va vers la fourmi, regarde ses voies, et deviens sage.

6. Vé a la hormiga, o! perezoso, mira sus caminos, y sé sabio:

6 Ga tot de mier, gij luiaard! zie haar wegen, en word wijs;

6. Idź do mrówki, leniwcze! obacz drogi jej, a nabądź mądrości;

6. Eredj a hangyához, te rest, nézd meg az ő útait, és légy bölcs!

6 Пойди к муравью, ленивец, посмотри на действия его, и будь мудрым.

6. Йди, лїнивий, до мурашки, приглянься її дїланню, й навчись розуму.

7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,

7. Vaikka ei hänellä yhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,

7. Waicka ei hänellä yhtän Ruhtinast ja teettäjätä ja hallidziata ole.

7 Which, having no chief, overseer, or ruler,

7. Which having no guide, overseer, or ruler,

7. Skønt den ikke har nogen Fyrste, Foged eller Hersker,

7. Ändock hon ingen Första eller höfvitsman, eller herra hafver,

7. Et temmal kül polle pealikkut, ei üllewaatajat, egga wallitsejat:

7. Ji neturi vadovo, prižiūrėtojo ar valdovo,

7. Ob sie wohl keinen Fürsten noch Hauptmann noch Herrn hat,

7. Elle n'a ni chef, ni surveillant, ni maître,

7. La cual no tiene capitán, ni gobernador, ni señor,

7 Dewelke, geen overste, ambtman noch heerser hebbende,

7. Która, choć nie ma wodza, ani przełożonego, ani pana,

7. A kinek nincs vezére, igazgatója, vagy ura,

7 Нет у него ни начальника, ни приставника, ни повелителя;

7. Нема отамана у неї, нї наставника, нї зверхника;

8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.

8. Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja kokoo ruokansa eloaikana.

8. Cuitengin walmista hän hänen elatuxens suwella ja caiken ruocans elon aicana.

8 provides her bread in the summer and gathers her food in the harvest.

8. Provideth her meat in the summer, and gathereth her food in the harvest.

8. bereder den om Sommeren sin Mad, den samler om Høsten sin Spise.

8. Tillreder hon dock likväl sitt bröd om sommaren, och samkar sin mat i andene.

8. Siiski walmistab ta omma leiba suil, ja korjab kokko omma toidust leikusse aial.

8. bet paruošia sau maisto vasarą ir pjūties metu renka atsargas.

8. bereitet sie doch ihr Brot im Sommer und sammelt ihre Speise in der Ernte.

8. Elle prépare sa nourriture en été, et amasse durant la moisson de quoi manger.

8. Y con todo eso apareja en el verano su comida: en el tiempo de la siega allega su mantenimiento.

8 Haar brood bereidt in den zomer, haar spijs vergadert in den oogst.

8. Przecież w lecie gotuje pokarm swój, a zgromadza w żniwa żywność swoję.

8. Nyárban szerzi meg az ő kenyerét, aratáskor gyűjti eledelét.

8 но он заготовляет летом хлеб свой, собирает во время жатвы пищусвою.

8. А лїтом готує вона хлїб собі, збірає в жнива корм свій.

9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?

9. Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?

9. Cuinga cauwans laisca macat? coscas nouset unestas?

9 How long will you sleep, O sluggard? When will you arise out of your sleep?

9. How long wilt thou sleep, O sluggard? when wilt thou arise out of thy sleep?

9. Du lade! hvor længe vil du ligge? naar vil du staa op af din Søvn?

9. Huru länge ligger du, later? När vill du uppstå af dinom sömn?

9. Kui kaua olled sa maas, sinna laisk? millal tahhad sa üllestousta ommast maggamissest?

9. Ar ilgai miegosi, tinginy? Kada atsikelsi iš savo miego?

9. Wie lange liegst du, Fauler? Wann willst du aufstehen von deinem Schlaf?

9. Paresseux, jusques à quand seras-tu couché? Quand te lèveras-tu de ton sommeil?

9. Perezoso; ¿hasta cuándo has de dormir? ¿Cuándo te levantarás de tu sueño?

9 Hoe lang zult gij, luiaard, nederliggen? Wanneer zult gij van uw slaap opstaan?

9. Leniwcze! dokądże leżeć będziesz? kiedyż wstaniesz ze snu swego?

9. Oh te rest, meddig fekszel? mikor kelsz fel a te álmodból?

9 Доколе ты, ленивец, будешь спать? когда ты встанешьот сна твоего?

9. Докіль спати меш, лїнивче? коли ти встанеш зо сну твого?

10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

10. Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;

10. Maca wielä wähä ota wielä unda päähäs laske kätes yhteen ettäs wielä lewätä woisit.

10 A little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep,

10. Yet a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep:

10. Sov lidt endnu, blund lidt, fold Hænderne lidt for at hvile:

10. Ja, sof ännu litet, tag der ännu en sömn före; lägg ännu litet händerna tillhopa, att du må sofva;

10. Tahhad sa weel nattuke maggada, nattuke tukkuda, nattuke maas seista käed kous.

10. Truputį pamiegosi, truputį pasnausi, truputį pagulėsi sudėjęs rankas,

10. Ja, schlafe noch ein wenig, schlummere ein wenig, schlage die Hände ineinander ein wenig, daß du schlafest,

10. Un peu dormir, un peu sommeiller, un peu croiser les mains pour se reposer;

10. Tomando un poco de sueño, cabeceando otro poco, poniendo mano sobre mano otro poco para volver a dormir:

10 Een weinig slapens, een weinig sluimerens, een weinig handvouwens, al nederliggende;

10. Trochę się prześpisz, trochę podrzemiesz, trochę złożysz ręce, abyś odpoczywał.

10. Még egy kis álom, még egy kis szunnyadás, [1†] még egy kis kéz-összefonás, hogy pihenjek;

10 Немного поспишь, немного подремлешь, немного, сложив руки, полежишь:

10. Не довго поспиш, не довго дрімати меш, не довго полежиш, згорнувши руки;

11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

11. Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

11. Nijn köyhys äkist tule päälles nijncuin matcamies ja waiwaisus nijncuin warustettu mies.

11 so your poverty will come as a robber and your want as an armed man.

11. So shall thy poverty come as one that travelleth, and thy want as an armed man.

11. Saa skal din Armod komme som en Landstryger og din Trang som skjoldvæbnet Mand.

11. Så skall fattigdomen med hast komma öfver dig, såsom en vandrare, och armod såsom en väpnad man.

11. Siis tulleb waesus so kätte kui jallamees, ja so tühhi kui kilbiga mees.

11. ir ateis skurdas kaip pakeleivis ir nepriteklius kaip ginkluotas plėšikas.

11. so wird dich die Armut übereilen wie ein Fußgänger und der Mangel wie ein gewappneter Mann.

11. Et la pauvreté viendra comme un coureur, et la disette comme un homme armé.

11. Vendrá como caminante tu necesidad, y tu pobreza como hombre de escudo.

11 Zo zal uw armoede u overkomen als een wandelaar, en uw gebrek als een gewapend man.

11. A wtem ubóstwo twoje przyjdzie jako podróżny, a niedostatek twój, jako mąż zbrojny.

11. Így jő el, [2†] mint az útonjáró, a te szegénységed, és a te szűkölködésed, mint a paizsos férfiú!

11 и придет, как прохожий, бедность твоя, и нужда твоя, как разбойник.

11. А прийде, як волоцюга, біднота на тебе, й недоля твоя, мов той сїпака.

12. Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,

12. Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,

12. HUikendelewainen ihminen wahingolinen mies käwele wäärällä suin.

12 A worthless person, a man of wickedness, is he who walks with a perverse mouth,

12. A naughty person, a wicked man, walketh with a froward mouth.

12. Et nedrigt Menneske, en uretfærdig Mand er den, som gaar med en vanartig Mund;

12. En bedrägelig menniska, en skadelig man går med vrångom mun;

12. Pahharetti innimenne, ja nurjato mees prugib pöratse su.

12. Nenaudėlis žmogus, piktadarys, vaikštinėja su klastinga burna,

12. Ein heilloser Mensch, ein schädlicher Mann geht mit verstelltem Munde,

12. Le méchant homme, l'homme inique va avec une bouche perverse.

12. El hombre perverso es varón inicuo: camina en perversidad de boca,

12 Een Belialsmens, een ondeugdzaam man gaat met verkeerdheid des monds om;

12. Człowiek niepobożny, mąż złośliwy chodzi w przewrotności ust;

12. Haszontalan ember, hamis férfiú, a ki álnok szájjal jár,

12 Человек лукавый, человек нечестивый ходит со лживыми устами,

12. Чоловік лукавий, чоловік безбожний ходить із льживими устами;

13. silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,

13. Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.

13. Iske silmä nyhkä jalgoillans cocottele sormillans.

13 who winks with his eyes, who speaks with his feet, who makes signs with his fingers,

13. He winketh with his eyes, he speaketh with his feet, he teacheth with his fingers;

13. den, som giver Vink med sine Øjne, gør Tegn med sine Fødder, peger med sine Fingre;

13. Vinkar med ögonen, tecknar med foten, viser med fingren;

13. Ta pilkutab silmi, rägib omma jalgega teisest , juhhatab omma sörmedega.

13. mirksi akimis, trypia kojomis, rodo pirštu.

13. winkt mit Augen, deutet mit Füßen, zeigt mit Fingern,

13. Il fait signe de ses yeux, il parle de ses pieds, il donne à entendre de ses doigts.

13. Guiña con sus ojos, habla con sus piés: enseña con sus dedos;

13 Wenkt met zijn ogen, spreekt met zijn voeten, leert met zijn vingeren;

13. Mruga oczyma swemi, mówi nogami swemi, ukazuje palcami swemi;

13. A ki hunyorgat [3†] szemeivel; lábaival is szól, és ujjaival jelt ád.

13 мигает глазами своими, говорит ногами своими, дает знаки пальцами своими;

13. Моргає він очима, потирає ногами, дає знаки палцями своїми;

14. kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.

14. Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.

14. Ajattele aina paha ja wiha sydämesäns ja saatta rijta matcan.

14 in whose heart is perverseness, who devises evil continually, who sows discord.

14. Frowardness is in his heart, he deviseth mischief continually; he soweth discord.

14. Den som har forvendte Ting i sit Hjerte og optænker ondt til hver Tid og kommer Trætter af Sted.

14. Tänker alltid något ondt och argt i sitt hjerta, och kommer trätor åstad.

14. Pöratsed mötted on temma süddames, ta peab kurja nou iggal aial, ja töstab rido.

14. Klasta jo širdyje, jis nuolat planuoja pikta ir sėja vaidus.

14. trachtet allezeit Böses und Verkehrtes in seinem Herzen und richtet Hader an.

14. La perversité est dans son cœur, il machine du mal en tout temps, il fait naître des querelles.

14. Perversidades están en su corazón: en todo tiempo anda pensando mal: enciende rencillas;

14 In zijn hart zijn verkeerdheden, hij smeedt te aller tijd kwaad; hij werpt twisten in.

14. Przewrotności są w sercu jego, myśli złe na każdy czas, a zwady rozsiewa.

14. Álnokság van az ő szívében, gonoszt forral minden időben, háborúságot indít.

14 коварство в сердце его: он умышляет зло во всякое время, сеетраздоры.

14. У серцї ж у його омана; він придумує лихо по всяк час, розсїває незгоду.

15. Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.

15. Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.

15. Sentähden tule picaisest hänen cadotuxens ja äkist muserta ricki nijn ettei hänellä yhtän apua ole.

15 Therefore his calamity will come suddenly. Suddenly he will be broken and that without remedy.

15. Therefore shall his calamity come suddenly; suddenly shall he be broken without remedy.

15. Derfor skal hans Ulykke komme hastelig, han skal snart sønderknuses, og der skal ingen Lægedom være.

15. Derföre skall honom hans ofärd hasteliga komma; och skall med snarhet sönderbråkad varda, så att der ingen hjelp vara skall.

15. Sepärrast tulleb temma hukkatus pea, tedda murtakse äkkitselt, nenda ep olle ohto.

15. Todėl staiga ateis jo žlugimas, ūmai bus jis sudaužytas, nesulaukęs pagalbos.

15. Darum wird ihm plötzlich sein Verderben kommen, und er wird schnell zerbrochen werden, da keine Hilfe dasein wird.

15. C'est pourquoi sa ruine viendra tout d'un coup; il sera subitement brisé, il n'y aura point de guérison.

15. Por tanto su calamidad vendrá de repente: súbitamente será quebrantado, y no habrá quien le sane.

15 Daarom zal zijn verderf haastelijk komen; hij zal schielijk verbroken worden, dat er geen genezen aan zij.

15. Przetoż prędko przyjdzie upadek jego; nagle skruszony będzie bez uleczenia.

15. Annakokáért hirtelen eljő az ő nyomorúsága, gyorsan megrontatik, s nem lesz gyógyulása.

15 Зато внезапно придет погибель его, вдруг будет разбит – без исцеления.

15. За се нагло прийде погибель на него, буде, як стій, розбитий - без рятунку.

16. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:

16. Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:

16. CUusi on joita HERra wiha ja seidzemes on cauhistus hänen edesäns.

16 There are six things which Jehovah hates, yes, seven which are an abomination to him:

16. These six things doth the LORD hate: yea, seven are an abomination unto him:

16. Disse seks Stykker hader Herren, og de syv ere en Vederstyggelighed for hans Sjæl:

16. Si, sex stycke hatar Herren, och vid det sjunde hafver han en styggelse:

16. Need kuus asja wihkab Jehowa, kül seitse on hirmus temma hingele.

16. Viešpats nekenčia šešių dalykų, septyni yra pasibjaurėjimas Jo akyse:

16. Diese sechs Stücke haßt der HERR, und am siebenten hat er einen Greuel:

16. Il y a six choses que hait l'Éternel, même sept qui lui sont en abomination:

16. Seis cosas aborrece Jehová, y aun siete abomina su alma:

16 Deze zes haat de HEERE; ja, zeven zijn Zijn ziel een gruwel:

16. Sześć jest rzeczy, których nienawidzi Pan, a siódma jest obrzydliwością duszy jego;

16. E hat dolgot gyűlöli az Úr, és hét dolog útálat az ő lelkének:

16 Вот шесть, что ненавидит Господь, даже семь, что мерзость душе Его:

16. От шестеро речей, ненавидних у Бога, ба семеро, гидких душі його:

17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,

17. Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;

17. Ylpiät silmät petollinen kieli kädet jotca wuodattawat wiatoinda werta.

17 haughty eyes, a lying tongue and hands that shed innocent blood,

17. A proud look, a lying tongue, and hands that shed innocent blood,

17. Stolte Øjne, en løgnagtig Tunge og Hænder, som udgyde den uskyldiges Blod;

17. Högfärdig ögon, falsk tungo, händer som utgjuta oskyldigt blod;

17. Surelissed silmad, walsk keel, ja käed, mis wagga werd ärrawallawad:

17. išdidus žvilgsnis, meluojantis liežuvis, rankos, praliejančios nekaltą kraują,

17. hohe Augen, falsche Zunge, Hände, die unschuldig Blut vergießen,

17. Les yeux hautains, la langue fausse, les mains qui répandent le sang innocent,

17. Los ojos altivos, la lengua mentirosa, las manos derramadoras de la sangre inocente,

17 Hoge ogen, een valse tong, en handen, die onschuldig bloed vergieten;

17. Oczów wyniosłych, języka kłamliwego, i rąk wylewających krew niewinną;

17. A kevély szemek, a hazug nyelv, és az ártatlan vért ontó kezek,

17 глаза гордые, язык лживый и руки, проливающие кровь невинную,

17. Се очі горді, язик, що лжу сплїтає, руки, що кров безвинну проливають,

18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,

18. Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;

18. Sydän joca wahingolisia ajattele jalgat jotca owat nopsat pahuteen juoxeman.

18 a heart that devises wicked purposes, feet that are swift in running to mischief,

18. An heart that deviseth wicked imaginations, feet that be swift in running to mischief,

18. et Hjerte, som optænker uretfærdige Tanker; Fødder, som haste med at løbe til det onde;

18. Hjerta som med arga list umgår, fötter som snare äro till att göra skada;

18. Südda, mis nurjatumad mötted mötleb; jallad, mis tötwad jooksma kurja pole:

18. širdis, planuojanti nedorybę, kojos, greitos bėgti į pikta,

18. Herz, das mit böser Tücke umgeht, Füße, die behend sind, Schaden zu tun,

18. Le cœur qui forme de mauvais desseins, les pieds qui se hâtent pour courir au mal,

18. El corazón que piensa pensamientos inicuos, los piés presurosos para correr al mal,

18 Een hart, dat ondeugdzame gedachten smeedt; voeten, die zich haasten, om tot kwaad te lopen;

18. Serca, które knuje myśli złe; nóg, które się kwapią bieżeć ku złemu;

18. Az álnok gondolatokat forraló elme, a gonoszra sietséggel futó lábak,

18 сердце, кующее злые замыслы, ноги, быстро бегущие к злодейству,

18. Серце, що кує лихі задуми, ноги, що біжять сквапно до злого,

19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

19. Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.

19. Wäärä todistaja joca walheita tuotta ja saatta rijdan weljesten wälille.

19 a false witness who breathes-out lies and he who sows discord among brothers.

19. A false witness that speaketh lies, and he that soweth discord among brethren.

19. den, der som Vidne taler Løgn; og den, Som kommer Trætter af Sted imellem Brødre.

19. Ett falskt vittne som icke skämmes att tala lögn, och den der träto emellan bröder åstadkommer.

19. Üks walle tunnistusmees, kes walled wälja aiab; ja kes rido töstab wendade wahhele.

19. neteisingas liudytojas, kalbantis melą ir žmogus, sėjantis nesantaiką tarp brolių.

19. falscher Zeuge, der frech Lügen redet und wer Hader zwischen Brüdern anrichtet.

19. Le faux témoin qui prononce des mensonges, et celui qui sème des querelles entre les frères.

19. El testigo mentiroso que habla mentiras; y el que enciende rencillas entre los hermanos.

19 Een vals getuige, die leugenen blaast; en die tussen broederen krakelen inwerpt.

19. Świadka fałszywego, który mówi kłamstwo, i tego, który sieje rosterki między braćmi.

19. A hazugságlehelő hamis tanú, és a ki szerez háborúságokat az atyafiak között!

19 лжесвидетель, наговаривающий ложь и сеющий раздор между братьями.

19. Се сьвідок, що ясить-видумує неправду, та незгоду між братами розсїває.

20. Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.

20. Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.

20. POican pidä Isäs käskyt ja älä hyljä äitis Lakia.

20 My son, keep the commandment of your father and do not forsake the law of your mother.

20. My son, keep thy father's commandment, and forsake not the law of thy mother:

20. Min Søn! bevar din Faders Bud, og forlad ikke din Moders Lov.

20. Min son, bevara dins faders bud, och låt icke fara dine moders lag.

20. Hoia, mo poeg! omma issa käsko; ja ärra jätta mitte mahha omma emma kässo-öppetust.

20. Mano sūnau, laikykis savo tėvo įsakymų ir nepaniekink motinos įstatymo.

20. Mein Kind, bewahre die Gebote deines Vaters und laß nicht fahren das Gesetz deiner Mutter.

20. Mon fils, garde le commandement de ton père, et n'abandonne point l'enseignement de ta mère.

20. Guarda, hijo mío, el mandamiento de tu padre; y no dejes la ley de tu madre:

20 Mijn zoon, bewaar het gebod uws vaders, en verlaat de wet uwer moeder niet.

20. Strzeżże, synu mój! przykazania ojca twego, a nie opuszczaj nauki matki twojej.

20. Őrizd meg, fiam, atyád [4†] parancsolatját, és anyád tanítását el ne hagyd.

20 Сын мой! храни заповедь отца твоего и не отвергай наставления матери твоей;

20. Храни, мій сину, що твій батько заповідає, й материної науки не цурайся;

21. Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.

21. Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.

21. Sido ne alati yhteen sinun sydämes päälle ja ripusta ne caulaas.

21 Bind them continually upon your heart. Tie them about your neck.

21. Bind them continually upon thine heart, and tie them about thy neck.

21. Knyt dem til dit Hjerte for stedse, bind dem om din Hals!

21. Bind dem tillhopa på ditt hjerta dageliga, och häng dem på din hals;

21. Seu neid allati omma süddame külge, panne neid omma kurgo ümber.

21. Visam laikui užrišk juos ant savo širdies, apsivyniok aplink kaklą.

21. Binde sie zusammen auf dein Herz allewege und hänge sie an deinen Hals,

21. Tiens-les continuellement liés sur ton cœur, et les attache à ton cou.

21. Atala siempre en tu corazón: enlázala a tu cuello.

21 Bind ze steeds aan uw hart, hecht ze aan uw hals.

21. Wiążże je zawżdy u serca twego, a wieszaj je u szyi twojej.

21. Kösd azokat szívedre [5†] mindenkor, fűzd a nyakadba.

21 навяжи их навсегда на сердце твое, обвяжи ими шею твою.

21. На серцї їх собі по всї часи навяжи, повісь собі їх на шиї.

22. Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.

22. Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.

22. Coscas waellat nijn ne johdattawat sinua coscas lewät nijn he wartioidzewat sinua coscas herät nijn he puhuttelewat sinua.

22 When you walk, it will lead you. When you sleep, it will watch over you. And when you awake, it will talk with you.

22. When thou goest, it shall lead thee; when thou sleepest, it shall keep thee; and when thou awakest, it shall talk with thee.

22. Naar du vandrer, skal den lede dig, naar du lægger dig, skal den bevare dig, og naar du opvaagner, skal den tale til dig.

22. När du går, att de leda dig; när du ligger, att de bevara dig; när du uppvaknar, att de äro ditt tal.

22. Kui sa könnid, siis se sind juhhatab; kui sa mahhaheidad, siis hoiab ta sind; kui sa üllesärkad, siis könneleb ta sinnoga.

22. Tau einant, jie lydės tave, tau atsigulus, jie saugos tave, tau pabudus, jie kalbės su tavimi.

22. wenn du gehst, daß sie dich geleiten; wenn du dich legst, daß sie dich bewahren; wenn du aufwachst, daß sie zu dir sprechen.

22. Quand tu marcheras, ils te conduiront; quand tu te coucheras, ils te garderont; quand tu te réveilleras, ils te parleront.

22. Cuando anduvieres, te guie: cuando durmieres, te guarde: cuando despertares, hable contigo:

22 Als gij wandelt, zal dat u geleiden; als gij nederligt, zal het over u de wacht houden; als gij wakker wordt, zal hetzelve met u spreken.

22. Gdziekolwiek pójdziesz, poprowadzi cię; gdy, zaśniesz strzedz cię będzie, a gdy się ocucisz, rozmawiać z tobą będzie,

22. Valahová mégysz, vezérel téged, mikor aluszol, őriz téged, mikor felserkensz, beszélget te veled.

22 Когда ты пойдешь, они будут руководить тебя; когда ляжешь спать, будут охранять тебя; когда пробудишься, будут беседовать с тобою:

22. Як ходиш ти, нехай дорогу тобі вказують; як ти лежиш і спиш, нехай тебе чатують:

23. Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,

23. Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,

23. Sillä käsky on nijncuin kynttilä ja Laki nijncuin walkeus ja curituxen rangaistus on elämän tie.

23 Because the commandment is a lamp and the law is light and reproofs of instruction are the way of life,

23. For the commandment is a lamp; and the law is light; and reproofs of instruction are the way of life:

23. Thi Budet er en Lampe og Loven et Lys og Undervisningens Revselse er Vej til Livet;

23. Ty budet är en lykta, och lagen är ett ljus; och tuktans straff är lifsens väg;

23. Sest käsk on lamp, ja kässo-öppetus on walgus, ja öppetusse nomimissed on ello te.

23. Įsakymas yra žiburys, įstatymas­šviesa, o pamokantis pabarimas­gyvenimo kelias.

23. Denn das Gebot ist eine Leuchte und das Gesetz ein Licht, und die Strafe der Zucht ist ein Weg des Lebens,

23. Car le commandement est une lampe, l'enseignement est une lumière, et les corrections propres à instruire sont le chemin de la vie.

23. Porque el mandamiento candela es, y la ley luz; y camino de vida las reprensiones de la enseñanza;

23 Want het gebod is een lamp, en de wet is een licht, en de bestraffingen der tucht zijn de weg des levens;

23. (Bo przykazanie jest pochodnią, nauka światłością, a drogą żywota są karności ćwiczenia.)

23. Mert szövétnek [6†] a parancsolat, és a tudomány világosság, és életnek úta a tanító-feddések.

23 ибо заповедь есть светильник, и наставление – свет, и назидательные поучения – путьк жизни,

23. Бо заповідь - се твій сьвітильник, навчаннє - се сьвітло, дорога ж до жизнї - се докір і наука;

24. että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.

24. Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.

24. Ettäs warjellaisin pahasta waimosta ja muucalaisen makiasta kielestä.

24 to keep you from the evil woman, from the flattery of the stranger's tongue.

24. To keep thee from the evil woman, from the flattery of the tongue of a strange woman.

24. at den maa bevare dig fra en ond Kvinde, fra en fremmed Tunges Sledskhed.

24. På det du må bevarad blifva för en ond qvinno; för enes främmandes släta tungo.

24. Et nemmad sind kurja naese eest hoidwad, woöra Ma naese libbeda kele eest.

24. Jie saugos tave nuo nedoros moters, nuo svetimos moters meilikaujančios kalbos.

24. auf daß du bewahrt werdest vor dem bösen Weibe, vor der glatten Zunge der Fremden.

24. Pour te garder de la femme corrompue, et de la langue flatteuse d'une étrangère,

24. Para que te guarden de la mala mujer; de la blandura de la lengua de la extraña.

24 Om u te bewaren voor de kwade vrouw, voor het gevlei der vreemde tong.

24. Aby cię strzegły od niewiasty złej, i od łagodnego języka niewiasty obcej.

24. Hogy a gonosz asszonytól téged megőrizzenek, az idegen asszony nyelvének hizelkedésétől.

24 чтобы остерегать тебя от негодной женщины, от льстивого языка чужой.

24. Щоб остерігати тебе од ледачої женщини, від підлестного язика чужої.

25. Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.

25. Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.

25. Älä iloita sydändäs hänen cauneudestans ettes wietelläis hänen silmäins kijlosta.

25 Do not desire after her beauty in your heart, nor let her take you with her eyelids.

25. Lust not after her beauty in thine heart; neither let her take thee with her eyelids.

25. Begær ikke hendes Dejlighed i dit Hjerte, og lad hende ikke indtage dig med sine Øjenlaage!

25. Låt hennes dägelighet icke göra dig lusta i ditt hjerta, och förtag dig icke på hennes ögnahvarf.

25. Ärra himmusta temma illo ommas süddames, et temma sind mitte kinni ei wötta omma silmalaugude läbbi.

25. Negeisk jos grožio savo širdyje, tenesuvilioja tavęs jos blakstienos.

25. Laß dich ihre Schöne nicht gelüsten in deinem Herzen und verfange dich nicht an ihren Augenlidern.

25. Ne convoite point sa beauté dans ton cœur, et ne te laisse pas prendre par ses yeux.

25. No codicies su hermosura en tu corazón: ni te prenda con sus ojos.

25 Begeer haar schoonheid niet in uw hart, en laat ze u niet vangen met haar oogleden.

25. Nie pożądaj piękności jej w sercu twojem, a niech cię nie łowi powiekami swemi.

25. Ne kivánd az [7†] ő szépségét szivedben, és meg ne fogjon téged szemöldökeivel;

25 Не пожелай красоты ее в сердце твоем, и да не увлечет она тебя ресницами своими;

25. Не пожадай вроди її в серцї твойму, й не давай себе принадити морганнєм її;

26. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.

26. Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.

26. Sillä porto saatta leiwäldä pois mutta awio waimo saatta caunin elämän.

26 (A man comes) to the (last) piece of bread because of the price of a prostitute, but the adulteress hunts for the precious life.

26. For by means of a whorish woman a man is brought to a piece of bread: and the adulteress will hunt for the precious life.

26. Thi for en Skøges Skyld gælder det kun om et Stykke Brød, men en anden Mands Hustru fanger den dyrebare Sjæl.

26. Ty en sköka tager enom sitt bröd ifrå; men en gift qvinna fångar ädla lifvet.

26. Sest horanaese läbbi tulleb leiwa pallokest kerjada , ja abbiellorikja naene püab kallist hinge wörgusse sada.

26. Dėl paleistuvės vyras lieka tik su duonos kąsniu, neištikimoji medžioja jo brangią gyvybę.

26. Denn eine Hure bringt einen ums Brot; aber eines andern Weib fängt das edle Leben.

26. Car pour l'amour de la femme débauchée on est réduit à un morceau de pain, et la femme adultère chasse après l'âme précieuse de l'homme.

26. Porque a causa de la mujer ramera viene el hombre a un bocado de pan; y la mujer caza la preciosa alma del varón.

26 Want door een vrouw, die een hoer is, komt men tot een stuk broods; en eens mans huisvrouw jaagt de kostelijke ziel.

26. Albowiem dla niewiasty wszetecznej zubożeje człowiek aż do kęsa chleba; owszem żona cudzołożna drogą duszę łowi.

26. Mert a parázna asszony miatt jut az ember egy darab kenyérre, és más férfi felesége drága életet vadász!

26 потому что из-за жены блудной обнищевают до куска хлеба, а замужняя жена уловляет дорогую душу.

26. Бо задля блудницї убожіють до кусня хлїба, а мужняя жена вловляє дорогу душу.

27. Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?

27. Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?

27. Taitaco jocu kätke tulen poweens ettei hänen waattens pala?

27 Can a man take fire in his bosom and his clothes not be burned?

27. Can a man take fire in his bosom, and his clothes not be burned?

27. Mon nogen kan tage Ild i sin Barm, uden at hans Klæder brændes op

27. Kan ock någor behålla eld i barmen, så att hans kläder icke brinna?

27. Kas woib kegi tuld omma poue wötta, et temma rided ärra ei pölle?

27. Ar gali žmogus paimti ugnį į savo antį ir nesudeginti drabužių?

27. Kann auch jemand ein Feuer im Busen behalten, daß seine Kleider nicht brennen?

27. Quelqu'un peut-il prendre du feu dans son sein, sans que ses habits brûlent?

27. ¿Tomará el hombre fuego en su seno, y que sus vestidos no se quemen?

27 Zal iemand vuur in zijn boezem nemen, dat zijn klederen niet verbrand worden?

27. Izaż może kto brać ogieó do zanadrzy swoich, aby szaty jego nie zgorzały?

27. Vehet-é valaki tüzet az ő kebelébe, hogy ruhái meg ne égnének?

27 Может ли кто взять себе огонь в пазуху, чтобы не прогорело платьеего?

27. Чи жару ж набереш у пазуху, й не прогорить платтє твоє?

28. Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?

28. Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?

28. Eli hijlden päällä käwellä ettei hän jalcojans polda?

28 Or can a man walk upon hot coals and his feet not be scorched?

28. Can one go upon hot coals, and his feet not be burned?

28. Eller man nogen kan gaa paa Gløder, uden at hans Fødder brændes?

28. Huru skulle någor gå på glöd, så att hans fötter icke brände varda?

28. Kas kegi ellawatte sütte peäl woib käia, et temma jallad ei peaks körwema?

28. Ar gali kas, vaikščiodamas ant žarijų, nenusideginti kojų?

28. Wie sollte jemand auf Kohlen gehen, daß seine Füße nicht verbrannt würden?

28. Quelqu'un marchera-t-il sur la braise, sans que ses pieds soient brûlés?

28. ¿Andará el hombre sobre las brasas, y que sus piés no se abrasen?

28 Zal iemand op kolen gaan, dat zijn voeten niet branden?

28. Izaż może kto chodzić po rozpalonym węglu, aby się nogi jego nie poparzyły?

28. Vagy járhat-é valaki elevenszénen, hogy lábai meg ne égnének?

28 Может ли кто ходить по горящим угольям, чтобы не обжечь ног своих?

28. Чи пійдеш по жару, не спікши ніг собі?

29. Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.

29. Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.

29. Nijn sen tapahtu joca lähimmäisens waimoa lähendele ei hän pääse rangaisemata joca häneen ryhty.

29 So is he who goes in to his neighbor's wife. Whoever touches her will not be unpunished.

29. So he that goeth in to his neighbour's wife; whosoever toucheth her shall not be innocent.

29. Saa sker det ham, som gaar ind til sin Næstes Hustru ingen, som rører hende; slipper fri for Straf.

29. Alltså går det honom, som till sins nästas hustru går; der blifver ingen ostraffad, den vid henne kommer.

29. Nenda on se, kes omma liggimesse naese jure lähhäb; ükski ei jä ilmasüta, kes temmasse putub.

29. Taip ir tas, kas įeina pas artimo žmoną; kas paliečia ją, neliks nekaltas.

29. Also gehet's dem, der zu seines Nächsten Weib geht; es bleibt keiner ungestraft, der sie berührt.

29. Il en est de même pour celui qui entre vers la femme de son prochain; quiconque la touchera ne sera point impuni.

29. Así el que entrare a la mujer de su prójimo: no será sin culpa todo hombre que la tocare.

29 Alzo die tot zijns naasten huisvrouw ingaat; al wie haar aanroert, zal niet onschuldig gehouden worden.

29. Tak kto wchodzi do żony bliźniego swego, nie będzie bez winy, ktokolwiek się jej dotknie.

29. Így van, valaki bemegy felebarátjának feleségéhez, nem [8†] marad büntetlen, valaki illeti azt!

29 То же бывает и с тем, кто входит к жене ближнего своего: кто прикоснется к ней, не останется без вины.

29. Таке жде кожного, хто входить до жінки ближнього свого: хто дотикнеться її, не буде без вини.

30. Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?

30. Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:

30. Ei se ole warcalle nijn suuri häpiä jos hän warasta hengens pitexi cosca nälkä on.

30 Men do not despise a thief, if he steals to satisfy himself because he is hungry.

30. Men do not despise a thief, if he steal to satisfy his soul when he is hungry;

30. Man ringeagter ikke; at en Tyv stjæler for at mætte sig; naar han er hungrig;

30. Det är enom tjuf icke så stor skam, om han stjäl till att mätta sina själ, då honom hungrar;

30. Ei warrast laideta ni wägga , kui ta warrastab, kui ta püab ennese köhho täita, et temmal nälg olli.

30. Vagis ne taip niekinamas, jei jis vagia būdamas alkanas ir norėdamas pasisotinti.

30. Es ist einem Diebe nicht so große Schmach, ob er stiehlt, seine Seele zu sättigen, weil ihn hungert;

30. On ne laisse pas impuni le voleur qui ne dérobe que pour se rassasier, quand il a faim;

30. No tienen en poco al ladrón, cuando hurtare para henchir su alma, teniendo hambre:

30 Men doet een dief geen verachting aan, als hij steelt om zijn ziel te vullen, dewijl hij honger heeft;

30. Nie kładą haóby na złodzieja, jeżliż co ukradnie, chcąc nasycić duszę swoję, będąc głodnym;

30. Nem útálják meg a lopót, ha lop az ő kivánságának betöltésére, mikor éhezik;

30 Не спускают вору, если он крадет, чтобы насытить душу свою, когдаон голоден;

30. Про злодїя нїхто байдужен не буває, хоч би він крав голодний, щоб попоїсти;

31. Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.

31. Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;

31. Jos hän warcaista löytän anda hän sen seidzemen kertaisest jällens ja caiken hänen huonens saadun.

31 Yet if he is found, he will restore sevenfold. He will give all the substance of his house.

31. But if he be found, he shall restore sevenfold; he shall give all the substance of his house.

31. men naar: han bliver greben, maa han betale syv Fold, han maa give alt sit Hus's Gods.

31. Och om han gripen varder, gifver han det sjufaldt igen, och lägger dertill alla ägodelarna i sitt hus.

31. Ja kui tedda leitaks, siis woib ta seitsewörra sedda ärratassuda, ja keik omma maia warrandust se eest anda.

31. Tačiau pagautas jis atlygins septyneriopai ir atiduos visą savo namų turtą.

31. und ob er ergriffen wird, gibt er's siebenfältig wieder und legt dar alles Gut in seinem Hause.

31. Et s'il est surpris, il rendra sept fois autant, il donnera tout ce qu'il a dans sa maison.

31. Mas tomado, paga las setenas: o da toda la sustancia de su casa.

31 En gevonden zijnde, vergeldt hij het zevenvoudig; hij geeft al het goed van zijn huis.

31. Ale gdy go zastaną, nagradza siedmiorako, albo wszystkę majętność domu swego daje.

31. És ha rajta kapatik, [9†] hétannyit kell adnia, az ő házának minden marháját érette adhatja;

31 но, будучи пойман, он заплатит всемеро, отдаст все имущество дома своего.

31. А вже як спіймається, то заплатить у семеро все; що має він в домівцї, все втеряє.

32. Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.

32. Mutta joka vaimon kanssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.

32. Mutta joca huoruteen lange se on tyhmä ja saatta elämäns cadotuxeen.

32 He who commits adultery with a woman is void of understanding. He who would destroy his own soul does it.

32. But whoso committeth adultery with a woman lacketh understanding: he that doeth it destroyeth his own soul.

32. Den, som bedriver Hor med en Kvinde, fattes Forstand; den, som vil fordærve sin Sjeel, han, ja han gør sligt.

32. Men den som med ene qvinno hor bedrifver, han är en dåre, och förer sitt lif uti förderf.

32. Kes teise naesega abbiello ärrarikkub, sel ep olle meelt Peas; kes omma hinge tahhab ärrarikkuda, se teeb sedda.

32. Svetimoteriaujančiam trūksta proto, jis pats save pražudo.

32. Aber wer mit einem Weibe die Ehe bricht, der ist ein Narr; der bringt sein Leben ins Verderben.

32. Mais celui qui commet adultère avec une femme, est dépourvu de sens; celui qui veut se perdre fera cela.

32. Mas el que comete adulterio con la mujer, es falto de entendimiento: corrompe su alma el que tal hace.

32 Maar die met een vrouw overspel doet, is verstandeloos; hij verderft zijn ziel, die dat doet;

32. Lecz cudzołożący z niewiastą głupi jest, a kto chce zatracić duszę swoję, ten to czyni.

32. A ki pedig asszonynyal paráználkodik, [10†] bolond; a ki magát el akarja veszteni, az cselekszi ezt!

32 Кто же прелюбодействует с женщиною, у того нет ума; тот губит душу свою, кто делает это:

32. Хто ж перелюбствує з жінкою чужою, ума в його нема; той губить душу свою, хто се чинить.

33. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.

33. Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.

33. Rangaistus ja häpiä tule hänen päällens ja hänen häwäistyxens ei pyhitä pois.

33 He will get wounds and dishonor and his reproach will not be wiped away.

33. A wound and dishonour shall he get; and his reproach shall not be wiped away.

33. Plage og Skam skal ramme ham, og hans Skændsel skal ikke udslettes.

33. Dertill skall plåga och skam komma uppå honom, och hans skam skall intet utskrapad varda.

33. Ta leiab nuhtlust ja häbbinaero, ja temma teotus ei sa ärrakautud.

33. Žaizdų ir nešlovės jis susilauks, jo gėda nebus išdildyta;

33. Dazu trifft ihn Plage und Schande, und seine Schande wird nicht ausgetilgt.

33. Il trouvera des plaies et de l'ignominie, et son opprobre ne sera point effacé;

33. Plaga y vergüenza hallará; y su afrenta nunca será raida.

33 Plage en schande zal hij vinden, en zijn smaad zal niet uitgewist worden.

33. Karanie i zelżywość odniesie, a haóba jego nie będzie zgładzona.

33. Vereséget és gyalázatot nyer, és az ő gyalázatja el nem töröltetik.

33 побои и позор найдет он, и бесчестие его не изгладится,

33. Побоїв і сорому набереться він, і безчесть його не зотреся.

34. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.

34. Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:

34. Miehen wiha ja kijwaus ei säästä händä coston päiwänä.

34 Because jealousy is a man's fury and he will not spare in the day of vengeance.

34. For jealousy is the rage of a man: therefore he will not spare in the day of vengeance.

34. Thi nidkær er Mandens Vrede, og han skal ikke skaane paa Hævnens Dag;

34. Ty mansens harm hafver nit, och skonar intet på hämndenes tid;

34. Sest kahtlane meel naese pärrast on mehhe tulline wihha ja temma ei anna armo kättemaksmisse päwal.

34. nes pavydas sužadins vyro įniršį, jis nepasigailės keršto dieną.

34. Denn der Grimm des Mannes eifert, und schont nicht zur Zeit der Rache

34. Car la jalousie du mari est une fureur, et il sera sans pitié au jour de la vengeance.

34. Porque el zelo sañudo del varón no perdonará en el día de la venganza.

34 Want jaloersheid is een grimmigheid des mans; en in den dag der wraak zal hij niet verschonen.

34. Bo zawisna miłość jest zapalczywością męża, a nie sfolguje w dzieó pomsty.

34. Mert a féltékenység a férfiú haragja, és nem cselekszik kegyelmességgel a bosszúállásnak napján.

34 потому что ревность – ярость мужа, и не пощадит он в день мщения,

34. Бо ревнованнє й лютість мужа не пощадить в день пімсти;

35. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.

35. Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.

35. Ei hän lucua pidä sowittajast eikä ota waickas paljo annaisit.

35 He will not regard any ransom, nor will he be satisfied, because you give many gifts.

35. He will not regard any ransom; neither will he rest content, though thou givest many gifts.

35. han skal ikke tage nogen Bod for gyldig og ikke samtykke, om du end vilde give megen Skræk.

35. Och ser icke till någon person, den försona måtte; och tager intet vid, om du än mycket skänka ville.

35. Ei temma pea luggu ei ühhestki leppitamisse hinnast, ja ta ei holi, ehk sa paljo andid peaksid andma.

35. Jis nepriims jokios išpirkos ir nenusiramins, nors duotum jam daugybę dovanų.

35. und sieht keine Person an, die da versöhne, und nimmt's nicht an, ob du viel schenken wolltest.

35. Il n'aura égard à aucune rançon, et n'acceptera rien, quand même tu multiplierais les présents.

35. No tendrá respeto a ninguna redención: ni querrá perdonar aunque le multipliques el cohecho.

35 Hij zal geen verzoening aannemen; en hij zal niet bewilligen, ofschoon gij het geschenk vergroot.

35. Nie będzie miał względu na żaden okup, ani przyjmie, chociażby mu najwięcej darów dawano.

35. Nem gondol semmi váltsággal, nem nyugszik meg rajta, még ha nagy sok ajándékot adsz is néki.

35 не примет никакого выкупа и не удовольствуется, сколько бы ты ни умножал даров.

35. Не прийме він нїякого викупу й не вдовольниться, хоч би ти й як багато давав дарів.