26 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.

1. Niinkuin lumi suvella ja sade elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.

1. NIincuin lunda suwella ja sadetta elon aicana: nijn ei tarwita tyhmälle cunniata.

1 As snow in summer and as rain in harvest, so honor is not becoming for a fool.

1. As snow in summer, and as rain in harvest, so honour is not seemly for a fool.

1. Som Sneen om Sommeren og som Regnen om Høsten saa passer Ære ikke for en Daare.

1. Lika som snö om sommaren, och regn i andene, så höfves icke enom dåra ära.

1. Nenda kui lummi on suil, ja kui wihm on leikusse aial, nenda ei sünni au halbile.

1. Kaip sniegas vasarą ir lietus pjūties metu, taip garbė netinka kvailiui.

1. Wie der Schnee im Sommer und Regen in der Ernte, also reimt sich dem Narren die Ehre nicht.

1. Comme la neige en été, et la pluie pendant la moisson, ainsi la gloire ne convient point à un fou.

1. COMO la nieve en el verano, y la lluvia en la segada, así conviene al insensato la honra.

1 Gelijk de sneeuw in den zomer, en gelijk de regen in den oogst, alzo past den zot de eer niet.

1. Jako śnieg w lecie, i jako deszcz we żniwa; tak głupiemu nie przystoi chwała.

1. Mint a hó a nyárhoz és az eső az aratáshoz, úgy nem illik a bolondhoz a tisztesség.

1 Как снег летом и дождь во время жатвы, так честь неприлична глупому.

1. Як лїтом снїг, а в жнива дощ, так дурневі почесть не лицює.

2. Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.

2. Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.

2. Nijncuin lindu mene pois ja pääskyinen lendä nijn ei salwa nuhtetoin kirous.

2 As the sparrow in her wandering, as the swallow in her flying, so the curse that is causeless does not come.

2. As the bird by wandering, as the swallow by flying, so the curse causeless shall not come.

2. Som en Spurv i Fart, som en Svale i Flugt saaledes vil en Forbandelse, som sker uden Aarsag, ikke træffe ind.

2. Lika som en fogel bortfar, och en svala flyger, alltså biter intet en oförtjent banna.

2. Nenda kui lind lähhäb ulkuma, ja kui päsoke ärralennab, nenda ei tulle ilmaaego ärrawanduminne ei ühhegi külge .

2. Kaip žvirblis nuskrenda ir kregždė nulekia, taip neišsipildys neužpelnytas prakeikimas.

2. Wie ein Vogel dahinfährt und eine Schwalbe fliegt, also ein unverdienter Fluch trifft nicht.

2. Comme l'oiseau s'enfuit, et comme l'hirondelle s'envole, ainsi la malédiction non méritée n'atteindra point.

2. Como el gorrión andar vagabundo, y como la golondrina volar, así la maldición sin causa nunca vendrá.

2 Gelijk de mus is tot wegzweven, gelijk een zwaluw tot vervliegen, alzo zal een vloek, die zonder oorzaak is, niet komen.

2. Jako się ptak tam i sam tuła, i jako jaskółka lata: tak przeklęstwo niezasłużone nie przyjdzie.

2. Miképen a madár elmegy és a fecske elrepül, azonképen az ok nélkül való átok nem száll az emberre.

2 Как воробей вспорхнет, как ласточка улетит, так незаслуженное проклятие не сбудется.

2. Як пурхне горобець і ластівка полине, так і незаслужене прокляттє прогуде.

3. Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!

3. Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.

3. Hewoiselle ruosca ja Asille ohjat ja hullulle widza selkän.

3 A whip for the horse, a bridle for the donkey and a rod for the back of fools.

3. A whip for the horse, a bridle for the ass, and a rod for the fool's back.

3. En Svøbe er for Hesten og en Tømme for Asenet og et Ris for Daarers Ryg.

3. Hästenom en gissel, och åsnanom ett betsel, och dåranom ett ris på ryggen.

3. Piits lähhäb hobbosele, ja waljad eeslile tarwis , nenda wits halpide seljale.

3. Botagas arkliui, žąslai asilui, rykštė kvailio nugarai.

3. Dem Roß eine Geißel und dem Esel einen Zaum und dem Narren eine Rute auf den Rücken!

3. Le fouet est pour le cheval, le mors pour l'âne, et la verge pour le dos des insensés.

3. El azote para el caballo, y el cabestro para el asno, y la vara para el cuerpo del insensato.

3 Een zweep is voor het paard, een toom voor den ezel, en een roede voor den rug der zotten.

3. Bicz na konia, ogłów na osła, a kij potrzebny jest na grzbiet głupiego.

3. Ostor [1†] a lónak, fék a szamárnak; és vessző [2†] a bolondok hátának.

3 Бич для коня, узда для осла, а палка для глупых.

3. Як пуга на коня, як на осла лозина, так на дурних ломака.

4. Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.

4. Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.

4. Älä wasta tyhmä hänen tyhmydens jälken ettes hänen caltaisexens tulis.

4 Do not answer a fool according to his folly, lest you also be like to him.

4. Answer not a fool according to his folly, lest thou also be like unto him.

4. Svar ej en Daare efter hans Taabelighed, at ikke ogsaa du skal blive ham lig.

4. Svara icke dåranom efter hans dårskap, att du honom icke lik varder.

4. Ärra wasta halbile mitte ta meletuma wisi järrele, et ei sinna ka temma sarnatseks ei sa.

4. Neatsakyk kvailiui pagal jo kvailumą, kad netaptum panašus į jį.

4. Antworte dem Narren nicht nach seiner Narrheit, daß du ihm nicht auch gleich werdest.

4. Ne réponds point au fou selon sa folie, de peur que tu ne lui ressembles toi-même.

4. Nunca respondas al insensato conforme a su fatuidad, porque no seas como él también tú.

4 Antwoord den zot naar zijn dwaasheid niet, opdat gij ook hem niet gelijk wordt.

4. Nie odpowiadaj głupiemu według głupstwa jego, abyś mu i ty nie był podobny.

4. Ne felelj meg a bolondnak az ő bolondsága szerint, hogy ne légy te is ő hozzá hasonlatos;

4 Не отвечай глупому по глупости его, чтобы и тебе не сделаться подобным ему;

4. Не відказуй безумному по дурному, щоб не стався похожим на його.

5. Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.

5. Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.

5. Mutta wasta hullua hulludens jälken ettei hän näkyis wijsaxi.

5 Answer a fool according to his folly, lest he is wise in his own conceit.

5. Answer a fool according to his folly, lest he be wise in his own conceit.

5. Svar en Daare efter hans Taabelighed, at han ikke skal være viis i sine egne Øjne.

5. Men svara dåranom efter hans dårskap, att han icke skall låta sig tycka, att han är vis.

5. Wasta halbile temma meletuma wisi järrele, et ta ennese melest tark ei olle.

5. Atsakyk kvailiui pagal jo kvailumą taip, kad jis neatrodytų sau išmintingas.

5. Antworte aber dem Narren nach seiner Narrheit, daß er sich nicht weise lasse dünken.

5. Réponds au fou selon sa folie, de peur qu'il ne s'imagine qu'il est sage.

5. Responde al insensato conforme a su fatuidad, porque no se estime sabio en su opinión.

5 Antwoord den zot naar zijn dwaasheid, opdat hij in zijn ogen niet wijs zij.

5. Odpowiedz głupiemu według głupstwa jego, aby się sobie nie zdał być mądrym.

5. Felelj meg a bolondnak az ő bolondsága szerint, hogy ne legyen bölcs a maga szemei előtt.

5 но отвечай глупому по глупости его, чтобы он не стал мудрецом в глазах своих.

5. Не відказуй безумному по дурощам його, щоб він не вважав себе мудрим ув очах своїх.

6. Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.

6. Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.

6. Joca tyhmäin sanansaattajain cautta asian toimitta hän on nijncuin nilcku jalgoista ja saa wahingon.

6 He who sends a message by the hand of a fool cuts off the feet and drinks injury.

6. He that sendeth a message by the hand of a fool cutteth off the feet, and drinketh damage.

6. Fødderne hugger den af sig, og Fortrædelighed maa den drikke, som sender Bud ved en Daare.

6. Den ena sak genom ett galet bådskap beställer, han är såsom en halter på fötterna, och tager skada.

6. Kes halbi läbbi lasseb asjo aiada, se on kui se, kes ommad jallad ärraraiub, ja wäekauba tööd joob.

6. Kas siunčia kvailą pasiuntinį, nusikerta kojas ir patiria nuostolį.

6. Wer eine Sache durch einen törichten Boten ausrichtet, der ist wie ein Lahmer an den Füßen und nimmt Schaden.

6. Celui qui envoie des messages par un fou, se coupe les pieds, et boit la peine du tort qu'il se fait.

6. El que corta los piés, beberá el daño; y el que envia algo por la mano del insensato.

6 Hij snijdt zich de voeten af, en drinkt geweld, die boodschappen zendt door de hand van een zot.

6. Jakoby nogi obciął, tak się bezprawia dopuszcza, kto się głupiemu poselstwa powierza.

6. A ki bolond által izen valamit, lábait vagdalja el magának, és bosszúságot szenved.

6 Подрезывает себе ноги, терпит неприятность тот, кто дает словесное поручение глупцу.

6. Той ноги сам собі підрізує на свою муку, хто розпорядок свій дає через дурного.

7. Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.

7. Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.

7. Nijncuin nilcku woi tanzata nijn tyhmä taita puhua wijsaudesta.

7 The legs of a lame man hang loose. So is a proverb in the mouth of fools.

7. The legs of the lame are not equal: so is a parable in the mouth of fools.

7. Tager Benene fra den halte og Tankesproget bort, som er i Daarers Mund.

7. Såsom enom krympling står att dansa, alltså står enom dåra tala om vishet.

7. Nenda kui se ei näida middagi, kui jallust wiggane jalgo üllestöstab, nenda on öppetusse-sanna halpide suus.

7. Kaip luošas negali vaikščioti savo kojomis, taip patarlė netinka kvailiui.

7. Wie einem Krüppel das Tanzen, also steht den Narren an, von Weisheit zu reden.

7. Comme les jambes de l'impotent sont sans force, ainsi est une sentence dans la bouche d'un insensé.

7. Alzád las piernas del cojo: así es el proverbio en la boca del insensato.

7 Hef de benen van den kreupele op; alzo is een spreuk in den mond der zotten.

7. Jako nierówne są golenie u chromego: tak jest powieść w ustach głupich.

7. Mint a sántának lábai lógnak, úgy a bölcsmondás a bolondoknak szájában.

7 Неровно поднимаются ноги у хромого, - и притча вустах глупцов.

7. Як ноги в кривого підоймаються не рівно, так само й приповість в устах безумних.

8. Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.

8. Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.

8. Joca tyhmälle taridze cunniata on nijncuin jocu heittäis callita kiwiä muiden kiwein secaan.

8 As he who binds a stone in a sling, so is he who gives honor to a fool.

8. As he that bindeth a stone in a sling, so is he that giveth honour to a fool.

8. Som den, der binder Stenen fast i Slynten, saa er den, der giver en Daare Ære.

8. Den enom dåra äro tillägger, det är lika som man kastade en ädla sten uppå en stenrösjo.

8. Nenda kui se, kes kiwwi lingo sisse seub, nenda on se, kes halbile au annab.

8. Gerbti kvailą yra kaip dėti brangakmenį į mėtyklę.

8. Wer einem Narren Ehre antut, das ist, als wenn einer einen edlen Stein auf den Rabenstein würfe.

8. Faire honneur à un insensé, c'est mettre une pierre précieuse dans un monceau de pierres.

8. Como quien liga la piedra en la honda, así es el que da honra al insensato.

8 Gelijk hij, die een edel gesteente in een slinger bindt, alzo is hij, die den zot eer geeft.

8. Jako kiedy kto przywiązuje kamieó drogi do procy: tak czyni ten, który uczciwość głupiemu wyrządza.

8. Mint a ki követ köt a parittyába, úgy cselekszik, a ki a bolondnak tisztességet tesz.

8 Что влагающий драгоценный камень в пращу, то воздающий глупому честь.

8. Що камінь дорогий укладати в пращу, те саме - дурневі віддати шану.

9. Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.

9. Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.

9. Sananlascu on tyhmän suusa nijncuin orjantappura joca juopunen käsijn pistele.

9 As a thorn that goes up into the hand of a drunkard, so is a proverb in the mouth of fools.

9. As a thorn goeth up into the hand of a drunkard, so is a parable in the mouth of fools.

9. Som en Tjørnekæp, der kommer i den druknes Haand, saa er Tankesproget i Daarers Mund.

9. Ett ordspråk uti ens dåras mun är såsom en törneqvist, den uti ens druckens mans hand stinger.

9. Nenda kui orjawits, mis joobnud innimesse kätte saab, nenda on öppetusse-sanna halpide suus.

9. Kaip erškėtis girtuoklio rankoje, taip patarlė kvailio burnoje.

9. Ein Spruch in eines Narren Mund ist wie ein Dornzweig, der in eines Trunkenen Hand sticht.

9. Un discours sentencieux dans la bouche d'un insensé, est comme une épine dans la main d'un homme ivre.

9. Espinas hincadas en mano de embriagado: tal es el proverbio en la boca de los insensatos.

9 Gelijk een doorn gaat in de hand eens dronkaards, alzo is een spreuk in den mond der zotten.

9. Jako ciernie, gdy się dostaną w rękę pijanego: tak przypowieść jest w ustach głupich.

9. Mint a részeg ember kezébe akad a tövis, úgy akad az eszes mondás a bolondoknak szájába.

9 Что колючий терн в руке пьяного, то притча в устах глупцов.

9. Що в пяного в руцї колючая тернина, - те приповість ув устах дурного.

10. Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.

10. Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.

10. Taitawa ihminen teke cappalen oikein: waan joca taitamattoman palcka hän sen turmele.

10 As an archer who wounds all, so is he who hires a fool and he who hires those who pass by.

10. The great God that formed all things both rewardeth the fool, and rewardeth transgressors.

10. Som en Pil; der saarer alt, saa er den, der lejer en Daare, og den, der lejer vejfarende.

10. En god mästare gör ett ting rätt; men den som en klåpare lejer, honom varder det förderfvadt.

10. Suresuggune teeb keikile wallo, kui ta ühhe halbi palkab, ehk palkab neid, kes kässo ülleastujad on.

10. Didis Dievas, kuris visa padarė, atlygina kvailiui ir neištikimam.

10. Ein guter Meister macht ein Ding recht; aber wer einen Stümper dingt, dem wird's verderbt.

10. Celui qui prend à son service les insensés et les premiers venus, est comme un archer qui blesse tout le monde.

10. El Grande cria todas las cosas; y al insensato da la paga, y a los transgresores da el salario.

10 De groten doen een iegelijk verdriet aan, en huren de zotten, en huren de overtreders.

10. Wielki Pan stworzył wszystko, a daje zapłatę głupiemu, daje także zapłatę przestępcom.

10. Mint a lövöldöző, a ki mindent megsebez, olyan az, a ki bolondot fogad fel, és a ki csavargókat fogad fel.

10 Сильный делает все произвольно: и глупого награждает, и всякогопрохожего награждает.

10. Розумний господарь усячину сам робить, дурний наймає всїх, кого де нї зустріне.

11. Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.

11. Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.

11. Nijncuin coira syö oxennuxens nijn on hullu joca hänen hulludens kertoi.

11 As a dog who returns to his vomit, is a fool who repeats his folly.

11. As a dog returneth to his vomit, so a fool returneth to his folly.

11. Ligesom en Hund vender sig til sit eget Spy, saa er Daaren, som gentager sin Taabelighed.

11. Såsom en hund uppäter sina spyor igen, alltså är en dåre som sin galenskap på nytt bedrifver.

11. Nenda kui koer omma okse kallale jälle tulleb, nenda hakkab halp ueste omma meletuma wisi.

11. Kaip šuo grįžta prie savo vėmalo, taip kvailys kartoja savo kvailystes.

11. Wie ein Hund sein Gespeites wieder frißt, also ist der Narr, der seine Narrheit wieder treibt.

11. Comme le chien retourne à ce qu'il a vomi, ainsi l'insensé revient à sa folie.

11. Como perro que vuelve a su vómito: así el insensato que segunda su fatuidad.

11 Gelijk een hond tot zijn uitspuwsel wederkeert, alzo herneemt de zot zijn dwaasheid.

11. Jako pies wraca się do zwrócenia swego: tak głupi powtarza głupstwo swoje.

11. Mint az eb [3†] megtér a maga okádására, úgy a bolond megkettőzteti az ő bolondságát.

11 Как пес возвращается на блевотину свою, так глупый повторяет глупость свою.

11. Як пес вертаєсь до блювотини своєї, так дурний повторяє дурощі свої.

12. Näet miehen, viisaan omissa silmissään — enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

12. Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.

12. Coscas näet jongun joca luule idzens wijsaxi enä on silloin toiwo tyhmäst cuin hänestä.

12 See a man wise in his own conceit? There is more hope for a fool than of him.

12. Seest thou a man wise in his own conceit? there is more hope of a fool than of him.

12. Har du set en Mand, som er viis i sine egne Øjne, da er der mere Forhaabning om en Daare end om ham.

12. När du en ser, som sig tycker vis vara, det är mera hopp uppå en dåra, än på honom.

12. Nääd sa meest, kes ennese melest tark on, siis on ennam lotust halbist, kui nisuggusest.

12. Kvailys teikia daugiau vilties negu žmogus, kuris laiko save išmintingu.

12. Wenn du einen siehst, der sich weise dünkt, da ist an einem Narren mehr Hoffnung denn an ihm.

12. As-tu vu un homme qui croit être sage? Il y a plus à espérer d'un fou que de lui.

12. ¿Has visto hombre sabio en su opinión? más esperanza hay del insensato que de él.

12 Hebt gij een man gezien, die wijs in zijn ogen is! Van een zot is meer verwachting dan van hem.

12. Ujrzyszli człowieka, co się sobie zda być mądrym, nadzieja o głupim lepsza jest, niżeli o nim.

12. Láttál-é oly embert, a ki a maga szemei előtt bölcs? A bolond felől jobb reménységed [4†] legyen, hogynem mint a felől!

12 Видал ли ты человека, мудрого в глазах его? На глупого больше надежды, нежели нанего.

12. Бачив ти чоловіка, що себе за мудрого має? На дурного більш надїї, анїж на такого.

13. Laiska sanoo: Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla.

13. Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.

13. Laisca sano: nuori Lejoni on tiellä ja naaras Lejoni cujalla.

13 The sluggard says, There is a lion in the way; a lion is in the streets.

13. The slothful man saith, There is a lion in the way; a lion is in the streets.

13. Den lade siger: Der er en grum Løve paa Vejen, en Løve paa Gaderne.

13. Den late säger: Det är ett ungt lejon på vägenom, och ett lejon på gatone.

13. Laisk ütleb: Tömmo loukoer on tee peäl, loukoer on turrude peäl.

13. Tinginys sako: ‘‘Liūtas kelyje! Žiaurus liūtas gatvėje!’‘

13. Der Faule spricht: Es ist ein junger Löwe auf dem Wege und ein Löwe auf den Gassen.

13. Le paresseux dit: Le grand lion est dans le chemin; le lion est par les rues.

13. Dice el perezoso: El león está en el camino: el león está en las calles.

13 De luiaard zegt: Er is een felle leeuw op den weg, een leeuw is op de straten.

13. Leniwy mówi: lew na drodze, lew na ulicach.

13. Azt mondja a rest: ordító oroszlán van [5†] az úton! oroszlán van az utczákon!

13 Ленивец говорит: „лев на дороге! лев на площадях!"

13. Лїнивий каже: "Лев на дорозї! лев на царинї!"

14. Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.

14. Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.

14. Laisca käändele idzens wuotella nijncuin owi säränäsä.

14 The door turns upon its hinges, so does the sluggard upon his bed.

14. As the door turneth upon his hinges, so doth the slothful upon his bed.

14. Som Døren drejer sig om paa sine Hængsler, saa den lade paa sin Seng.

14. En later vänder sig i sängene, lika som en dörr på dörrajernen.

14. Nenda kui uks käib hingi-hakide peäl, nenda laisk omma sängi peäl.

14. Kaip durys sukasi ant vyrių, taip tinginys vartosi lovoje.

14. Ein Fauler wendet sich im Bette wie die Tür in der Angel.

14. Comme la porte tourne sur ses gonds, le paresseux se tourne sur son lit.

14. Las puertas se revuelven en su quicio, y el perezoso en su cama.

14 Een deur keert om op haar herre, alzo de luiaard op zijn bed.

14. Jako się drzwi obracają na zawiasach swoich: tak leniwiec na łóżku swojem.

14. Mint az ajtó forog az ő sarkán, úgy a rest [6†] az ő ágyában.

14 Дверь ворочается на крючьях своих, а ленивец на постели своей.

14. Як двері обертаються все на своїх завісах, так легун - на свойму ложі.

15. Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.

15. Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.

15. Laisca pane kätens poweens: ja se tule hänelle työläxi saatta suuhuns jällens.

15 The sluggard buries his hand in the dish. It wearies him to bring it again to his mouth.

15. The slothful hideth his hand in his bosom; it grieveth him to bring it again to his mouth.

15. Den lade stikker sin Haand i Fadet; det bliver ham besværligt at lade den komme til sin Mund i en.

15. Den late gömmer sina hand i barmen, och det varder honom tungt, att han skall bära henne åt munnen.

15. Laisk panneb omma kätt waagna sisse, ja tüddib ärra sedda om̃a su jure taggasiwötmast.

15. Tinginys įkiša savo ranką į dubenį, bet jam sunku pakelti ją prie burnos.

15. Der Faule verbirgt seine Hand in dem Topf, und wird ihm sauer, daß er sie zum Munde bringe.

15. Le paresseux plonge la main dans le plat, et il a de la peine à la ramener à sa bouche.

15. Esconde el perezoso su mano en el seno: cánsase de tornarla a su boca.

15 De luiaard verbergt zijn hand in den boezem, hij is te moede, om die weder tot zijn mond te brengen.

15. Leniwiec rękę kryje do zanadrzy swych, a ciężko mu jej podnosić do ust swoich.

15. Ha a rest [7†] az ő kezét a tálba nyujtotta, resteli azt csak szájához is vinni.

15 Ленивец опускает руку свою в чашу, и ему тяжело донести ее до рта своего.

15. Лїнивий спускає руку свою в миску, та тяжко йому донести її до рота.

16. Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.

16. Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.

16. Laisca luule hänens wijsammaxi cuin seidzemen jotca hywiä tapoja opettawat.

16 The sluggard is wiser in his own conceit than seven men who can render a reason.

16. The sluggard is wiser in his own conceit than seven men that can render a reason.

16. Den lade er visere i sine egne Øjne end syv, som svare forstandigt.

16. En later tycker sig visare vara än sju, som seder lära.

16. Laisk on ommast melest targem kui seitse muud , kes keik targa melega wastawad.

16. Tinginys laiko save išmintingesniu už septynis vyrus, galinčius išmintingai atsakyti.

16. Ein Fauler dünkt sich weiser denn sieben, die da Sitten lehren.

16. Le paresseux se croit plus sage que sept hommes qui savent répondre avec bon sens.

16. Más sabio es el perezoso en su opinión, que siete que le den consejo.

16 De luiaard is wijzer in zijn ogen, dan zeven, die met rede antwoorden.

16. Leniwiec zda się sobie być mędrszym, niżeli siedm odpowiadających z rozsądkiem.

16. Bölcsebb a rest a maga [8†] szemei előtt, mint hét olyan, a ki okos feleletet ád.

16 Ленивец в глазах своих мудрее семерых, отвечающих обдуманно.

16. Легун здається сам собі мудрійшим за семеро, що в лад, подумавши, відповідають.

17. Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.

17. Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.

17. Joca käy ohidzen ja secoitta idzens muiden rijtoin hän on sencaltainen joca coira corwasta wetä.

17 He who passes by and meddles with strife not his, is like he who takes a dog by the ears.

17. He that passeth by, and meddleth with strife belonging not to him, is like one that taketh a dog by the ears.

17. Som den, der griber Hunden fat ved Ørene, saa er den, der gaar forbi og kommer i Vrede over en Trætte, der ikke kommer ham ved.

17. Den som framgår, och blandar sig uti annars kif, han är lika som en, den der drager en hund med öronen.

17. Kes mödaminnes wägga wihhaseks saab rio pärrast, misga temmal ep olle teggemist, se on kui üks, kes koera körwust kinnihakkab.

17. Kas praeidamas įsikiša į vaidus, kurie jo neliečia, elgiasi kaip tas, kuris šunį griebia už ausų.

17. Wer vorgeht und sich mengt in fremden Hader, der ist wie einer, der den Hund bei den Ohren zwackt.

17. Celui qui, en passant, se met en colère pour une querelle qui ne le touche en rien, est comme celui qui saisit un chien par les oreilles.

17. El que pasando se enoja en el pleito ajeno, es como el que toma al perro por las orejas.

17 De voorbijgaande, die zich vertoornt in een twist, die hem niet aangaat, is gelijk die een hond bij de oren grijpt.

17. Jakoby też psa za uszy łapał, kto się mimo idąc w cudzą zwadę wdaje.

17. Kóbor ebet ragad fülön, a ki felháborodik a perpatvaron, a mely őt nem illeti.

17 Хватает пса за уши, кто, проходя мимо, вмешивается в чужую ссору.

17. Ловить той пса за уші, хто, переходячи мимо, вдається в сварку других.

18. Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,

18. Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,

18. Nijncuin se joca sala ambu tarcoitta joudzella ja tappa.

18 As a madman who casts firebrands, arrows and death,

18. As a mad man who casteth firebrands, arrows, and death,

18. Som en gal, der udkaster Gnister, Pile og Død,

18. Lika som en hemliga med skott och pilar skjuter, och dräper;

18. Otsego se, kes teeb, kui peaks ta mängima, ja seddemed, noled ja surma riistad wiskab;

18. Kaip beprotis, kuris mėto žarijas, laido strėles ir žudo,

18. Wie ein Unsinniger mit Geschoß und Pfeilen schießt und tötet,

18. Tel qu'est le furieux qui jette des tisons, des flèches et la mort,

18. Como el que enloquece, y echa llamas, y saetas, y muerte,

18 Gelijk een, die zich veinst te razen, die vuursprankelen, pijlen en dodelijke dingen werpt;

18. Jako szalony wypuszcza iskry i strzały śmiertelne:

18. Mint a balga, a ki tüzet, nyilakat és halálos szerszámokat lövöldöz,

18 Как притворяющийся помешанным бросает огонь, стрелы и смерть,

18. Як той, хто з засїдки мече огонь, стріли й смерть,

19. on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: Leikillähän minä sen tein.

19. Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.

19. Nijn on petollinen ihminen hänen lähimmäisellens ja sano: leikillä minä sen tein.

19 so is the man who deceives his neighbor and says, Am I not amusing?

19. So is the man that deceiveth his neighbour, and saith, Am not I in sport?

19. saa er den siger: Skæmter jeg ikke?

19. Alltså gör en falsk menniska med sin nästa, och säger sedan: Det var mitt skämt.

19. Nenda on se mees, kes omma liggimest petnud, ja ütleb: Eks minna polle nalja pärrast teinud?

19. yra tas, kas apgauna artimą ir sako: ‘‘Aš pajuokavau’‘.

19. also tut ein falscher Mensch mit seinem Nächsten und spricht danach: Ich habe gescherzt.

19. Tel est l'homme qui trompe son ami, et qui dit: N'était-ce pas pour jouer?

19. Tal es el hombre que daña a su amigo, y dice: Cierto, burlaba.

19 Alzo is een man, die zijn naaste bedriegt, en zegt: Jok ik er niet mede?

19. Tak jest każdy, który podchodzi przyjaciela swego, a mówi: Azam ja nie żartował?

19. Olyan az, a ki megcsalja az ő felebarátját, és azt mondja: csak tréfáltam!

19 так – человек, который коварно вредит другу своему и потом говорит: „я только пошутил".

19. Так і чоловік, що зрадливо шкодить ближньому свому, а потім каже: "Я тільки жартував!"

20. Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.

20. Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.

20. Cosca halwot loppuwat nijn tuli sammu: ja cosca kielikellot pannan pois nijn rijdat lackawat.

20 For lack of wood the fire goes out and where there is no whisperer, contention ceases.

20. Where no wood is, there the fire goeth out: so where there is no talebearer, the strife ceaseth.

20. Naar der intet Ved er mere udslukkes Ilden; og naar der inæn Bagvadsker er, stilles Trætte.

20. Då intet mer ved är, slocknar elden; och när klaffaren är borta, vänder trätan åter.

20. Kus ei olle puud, seäl kustub tulloke ärra; nenda ka, kus ep olle kelepeksjat, jääb riid soiko.

20. Kai nėra malkų, gęsta ugnis; pašalinus apkalbėtoją, baigiasi ginčai.

20. Wenn nimmer Holz da ist, so verlischt das Feuer; und wenn der Verleumder weg ist, so hört der Hader auf.

20. Le feu s'éteint faute de bois; ainsi quand il n'y aura plus de rapporteurs, les querelles s'apaiseront.

20. Sin leña, el fuego se apagará; y donde no hubiere chismoso, cesará la contienda.

20 Als er geen hout is, gaat het vuur uit; en als er geen oorblazer is, wordt het gekijf gestild.

20. Gdy niestaje drew, gaśnie ogieó; tak gdy nie będzie klatecznika, ucichnie zwada.

20. Ha a fa elfogy, kialuszik a tűz; ha nincs súsárló, [9†] megszűnik a háborgás.

20 Где нет больше дров, огонь погасает, и где нет наушника, раздор утихает.

20. Як дров не підкладай, огонь потухне хутко: На ухо не шепчи, - втихне ворожнета.

21. Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.

21. Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.

21. Nijncuin hijlet tulen ja puut liekin: nijn rijtainen ihminen saatta metelin.

21 As coals are to hot embers and wood to fire, so is a contentious man to inflame strife.

21. As coals are to burning coals, and wood to fire; so is a contentious man to kindle strife.

21. Kul til Gløder og Ved til Ild: Saa er en trættekær Mand til at optænde Kiv.

21. Såsom kolen glöd, och veden eld, alltså kommer en trätosam man kif åstad.

21. Nenda kui kustutud söed ellawatte sütte jures, ja puud tulle jures; nenda on riakas mees rido kihhutamas.

21. Kaip iš anglių atsiranda žarijos ir iš malkų ugnis, taip vaidingas žmogus sukelia kivirčus.

21. Wie die Kohlen eine Glut und Holz ein Feuer, also facht ein zänkischer Mann Hader an.

21. Le charbon est pour faire de la braise, et le bois pour faire du feu, et l'homme querelleur pour exciter les querelles.

21. El carbón para brasas; y la leña para el fuego; y el hombre rencilloso para encender contienda.

21 De dove kool is om de vurige kool, en het hout om het vuur; alzo is een kijfachtig man, om twist te ontsteken.

21. Jako węgiel martwy służy do rozniecenia, i drwa do ognia; tak człowiek swarliwy do rozniecenia zwady.

21. Mint az elevenszénre a holtszén, és a fa a tűzre, olyan a háborúságszerző ember [10†] a patvarkodásnak felgyujtására.

21 Уголь – для жара и дрова – для огня, а человек сварливый – дляразжжения ссоры.

21. Як уголь про жар, а дерево про огонь, так і сварливий про те, щоб роздувати сварку.

22. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

22. Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.

22. Panettelian sanat owat nijncuin haawat ja käywät läpi sydämen.

22 The words of a whisperer are as dainty morsels and they go down into the innermost parts.

22. The words of a talebearer are as wounds, and they go down into the innermost parts of the belly.

22. En Bagvadskers Ord lyde som Skæmt, dog trænge de irld i inderste Bug.

22. Klaffarens ord äro såsom hugg, och de gå igenom hjertat.

22. Kelepeksia sannad on kui naljakad, ja siiski lähhäwad nemmad süddame pohja.

22. Apkalbos yra lyg skanėstas, kuris pasiekia žmogaus vidurius.

22. Die Worte des Verleumders sind wie Schläge, und sie gehen durchs Herz.

22. Les paroles d'un rapporteur sont comme des friandises; mais elles descendent jusqu'au-dedans des entrailles.

22. Las palabras del chismoso parecen blandas: mas ellas entran hasta lo secreto del vientre.

22 De woorden des oorblazers zijn als dergenen, die geslagen zijn, en die dalen in het binnenste des buiks.

22. Słowa obmówcy są jako słowa zranionych; a wszakże przenikają do wnętrzności żywota.

22. A fondorlónak beszédei hízelkedők, és azok áthatják a szív [11†] belsejét.

22 Слова наушника – как лакомства, и они входят во внутренность чрева.

22. Слова підшепника - як ласощі, й вони ввіходять в черево глибоко.

23. Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.

23. Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.

23. Wiecas kieli ja paha sydän on nijncuin sawiastia hopian sawulla juotettu.

23 Fervent lips and a wicked heart are an earthen vessel overlaid with silver dross.

23. Burning lips and a wicked heart are like a potsherd covered with silver dross.

23. Som et Potteskaar, der er overdraget med urent Sølv, saa ere brændende Læber og et ondt Hjerte.

23. En förgiftig mun, och ondt hjerta, är såsom en lerpotta med silfslagg öfverdragen.

23. Uled, mis armust pöllewad, ja kurri südda sees, on kui höbbeda sit, misga potti-tük wabatud.

23. Karšti žodžiai ir nedora širdis yra kaip sidabro priemaišomis aptraukta molinė šukė.

23. Brünstige Lippen und ein böses Herz ist wie eine Scherbe, mit Silberschaum überzogen.

23. Les lèvres brûlantes et le cœur mauvais, sont comme de l'écume d'argent dont on enduit un pot de terre.

23. Plata de escorias echada sobre tiesto son los labios encendidos, y el corazón malo.

23 Brandende lippen, en een boos hart, zijn als een potscherf met schuim van zilver overtogen.

23. Wargi nieprzyjacielskie i serce złe są jako srebrna piana, którą polewają naczynie gliniane.

23. Mint a meg nem tisztított ezüst, melylyel valami agyagedényt beborítottak, olyanok a gyulasztó ajkak a gonosz szív mellett.

23 Что нечистым серебром обложенный глиняный сосуд, то пламенные уста и сердце злобное.

23. Що глиняна посудина, обтягнена нечистим сріблом, те саме бутні уста й злобнеє серце.

24. Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.

24. Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.

24. Wihollinen tutan puhestans: ja cosca hän lähesty waelda hän petoxella.

24 He who hates masquerades with his lips, but he lays up deceit within him.

24. He that hateth dissembleth with his lips, and layeth up deceit within him;

24. Den hadefulde forstiller sig med sine Læber, men inden i sig nærer han Svig.

24. Fienden varder känd vid sitt tal, och när han nalkas, far han med falskhet.

24. Omma uledega teeb se, kes wihkab, ennast teist wisi, ja ommas süddames peab ta pettust.

24. Kas neapkenčia, slepia tai po savo lūpomis ir laiko klastą savyje.

24. Der Feind verstellt sich mit seiner Rede, und im Herzen ist er falsch.

24. Celui qui hait, dissimule en parlant; mais au-dedans de lui il cache la fraude.

24. Otro parece en los labios el que aborrece: mas en su interior pone engaño:

24 Die haat draagt, houdt zich vreemd met zijn lippen; maar in zijn binnenste stelt hij bedrog aan.

24. Ten, co kogo nienawidzi, za inszego się udaje wargami swemi; ale w sercu swojem myśli o zdradzie.

24. Az ő beszédeivel másnak tetteti magát a gyűlölő, holott az ő szívében gondol álnokságot.

24 Устами своими притворяется враг, а в сердце своем замышляетковарство.

24. Устами ворог придобряєсь, а в серцї зраду він голубить.

25. Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.

25. Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.

25. Cosca hän liehacoidze makeilla puhellians nijn älä usco händä: sillä seidzemen cauhistusta on hänen sydämesäns.

25 Because he speaks graciously, do not believe him, for there are seven abominations in his heart.

25. When he speaketh fair, believe him not: for there are seven abominations in his heart.

25. Naar han gør sin Røst yndig, da tro ham ikke; Vederstyggeligheder i hans Hjerte.

25. Då han smeker med sitt mjuka tal, tro honom intet; ty sju styggelser äro uti hans hjerta.

25. Kui ta omma heält armsaks teeb, siis ärra ussu tedda mitte; sest seitse hirmust asja on temma süddames.

25. Kai jis kalba maloniai, netikėk juo: jo širdyje yra septynios bjaurystės.

25. Wenn er seine Stimme holdselig macht, so glaube ihm nicht; denn es sind sieben Greuel in seinem Herzen.

25. Quand il parlera gracieusement, ne le crois point; car il y a sept abominations dans son cœur.

25. Cuando hablare amigablemente, no le creas; porque siete abominaciones están en su corazón.

25 Als hij met zijn stem smeekt, geloof hem niet, want zeven gruwelen zijn in zijn hart.

25. Gdyć się ochotnym mową swą ukazuje, nie wierz mu: bo siedmioraka obrzydliwość jest w sercu jego.

25. Mikor kedvesen szól, ne bízzál ő hozzá; mert hét iszonyatosság van szívében.

25 Если он говорит и нежным голосом, не верь ему, потому что семь мерзостей в сердце его.

25. Не вір йому, як він ласкавенько говорить, бо сїм гидот седить у його серцї.

26. Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.

26. Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.

26. Joca pitä sala wiha tehdäxens wahingota hänen pahudens tule ilmei cocouxisa.

26 Though his hatred cover itself with guile, his wickedness will be openly shown before the assembly.

26. Whose hatred is covered by deceit, his wickedness shall be shewed before the whole congregation.

26. Den, hvis Had skjult ved Bedrag, hans Ondskab skal blive aabenbaret i Forsamlingen.

26. Den som hat hemliga håller, till att göra skada, hans ondska skall den meniga man uppenbar varda.

26. Wihkaminne kattab ennast petmissega; agga temma tiggedus peab koggodusses ilmuma.

26. Nors jis neapykantą slepia žodžiais, jo nedorybė paaiškės tautos susirinkime.

26. Wer den Haß heimlich hält, Schaden zu tun, des Bosheit wird vor der Gemeinde offenbar werden.

26. La méchanceté de celui qui cache sa haine pour faire du mal, se découvrira dans l'assemblée.

26. Encúbrese el odio en el desierto: mas su malicia será descubierta en la congregación.

26 Wiens haat door bedrog bedekt is, diens boosheid zal in de gemeente geopenbaard worden.

26. Nienawiść zdradliwie bywa pokryta; ale odkryta bywa złość jej w zgromadzeniu.

26. Elfedeztethetik a gyűlölség csalással; de nyilvánvalóvá lesz az ő gonoszsága a gyülekezetben.

26 Если ненависть прикрывается наедине, то откроется злоба его в народном собрании.

26. Хоч ненависть він тайно ховає, то відкриєсь злоба його серед громади.

27. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.

27. Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.

27. Joca cuopan caiwa hän lange sijhen: ja joca kiwen wierittä hän sijhen idze combistu.

27 He who digs a pit will fall in it and he who rolls a stone, it will return upon him.

27. Whoso diggeth a pit shall fall therein: and he that rolleth a stone, it will return upon him.

27. Hvo som graver en Grav, gaa skal selv falde i den; og hvo som vælter en Sten op, paa ham skal den falde tilbage.

27. Den ena grop gör, han skall falla deruti; och den en sten välter, uppå honom skall han komma.

27. Kes auko kaewab, langeb issi senna sisse; ja kes kiwwi weretab teise peäle , selle peäle tulleb ta taggasi.

27. Kas kasa duobę, pats į ją įkrinta. Kas parita akmenį, ant to jis sugrįžta.

27. Wer eine Grube macht, der wird hineinfallen; und wer einen Stein wälzt, auf den wird er zurückkommen.

27. Celui qui creuse la fosse, y tombera, et la pierre retournera sur celui qui la roule.

27. El que cavare sima, en ella caerá; y el que revuelve la piedra, a él volverá.

27 Die een kuil graaft, zal er in vallen, en die een steen wentelt, op hem zal hij wederkeren.

27. Kto drugiemu dół kopie, wpada weó; a kto kamieó toczy, na niego się obraca.

27. A ki vermet ás másnak, [12†] abba belé esik; és a ki felhengeríti a követ, arra gurul vissza.

27 Кто роет яму, тот упадет в нее, и кто покатит вверх камень, к томуон воротится.

27. Хто яму вириє, сам упаде в неї, а хто котить каменя в гору, до того він і вернесь.

28. Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.

28. Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.

28. Petollinen kieli wiha rangaistusta: ja suu joca myötäkielin puhu saatta cadotuxeen.

28 A lying tongue hates those whom it has wounded and a flattering mouth works ruin.

28. A lying tongue hateth those that are afflicted by it; and a flattering mouth worketh ruin.

28. En falsk Tunge hader dem, som den har knust, og en glat Mund bereder Fald.

28. En falsk tunga hatar den henne straffar, och en smeken mun kommer förderf åstad.

28. Walskusse keel wihkab neid, kes temmast mahharöhhutud, ja libbe keel lükkab mahha.

28. Meluojantis liežuvis nekenčia tų, kurie nuo jo nukenčia. Pataikaujanti burna sukelia pražūtį.

28. Eine falsche Zunge haßt den, der sie straft; und ein Heuchelmaul richtet Verderben an.

28. La langue fausse hait celui qu'elle a abattu, et la bouche qui flatte fait tomber.

28. La falsa lengua al que atormenta aborrece; y la boca lisongera hace resbaladero.

28 Een valse tong haat degenen, die zij verbrijzelt; en een gladde mond maakt omstoting.

28. Człowiek języka kłamliwego ma utrapienie w nienawiści, a usta łagodne przywodzą do upadku.

28. A hazug nyelv gyűlöli az általa megrontott embert, és a hízelkedő száj romlást szerez.

28 Лживый язык ненавидит уязвляемых им, и льстивые уста готовят падение.

28. Зрадливий язик ненавидить тих, кого він ранить, і лестючі слова погибель готують.