SANANLASKUT
29 luku |
|
||
|
|
||
Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole. |
Biblia1776 | 1. Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta. |
CPR1642 | 1. JOca curituxelle on uppiniscainen hän äkist cadotetan ilman yhdetäckän awuta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 He who, being often reproved, hardens his neck will suddenly be destroyed and that without remedy. |
KJV | 1. He, that being often reproved hardeneth his neck, shall suddenly be destroyed, and that without remedy. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Den Mand, som forhærder sin Nakke, vil tidt blive straffet; hastelig skal han sønderknuses, og der skal ingen Lægedom være. |
KXII | 1. Hvilken som emot straff genstörtig är, han skall med hast förderfvad varda, utan all hjelp. |
PR1739 | 1. Kedda saggedaste nomitakse, ja siiski kangekaelseks jääb, tedda murtakse äkkitselt, nenda et ep olle ohto. |
LT | 1. Kas dažnai baramas, bet užkietina savo sprandą, bus staiga sunaikintas ir nebeatsigaus. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Wer wider die Strafe halsstarrig ist, der wird plötzlich verderben ohne alle Hilfe. |
Ostervald-Fr | 1. L'homme qui, étant repris, roidit son cou, sera subitement brisé, sans qu'il y ait de guérison. |
RV'1862 | 1. EL hombre que reprendido endurece la cerviz, de repente será quebrantado: ni habrá para él medicina. |
SVV1770 | 1 Een man, die, dikwijls bestraft zijnde, den nek verhardt, zal schielijk verbroken worden, zodat er geen genezen aan is. |
|
|
||
PL1881 | 1. Człowiek, który na częste karanie zatwardza kark swój, nagle zniszczeje, i nie wskóra. |
Karoli1908Hu | 1. A ki a feddésekre is nyakas marad, egyszer csak összetörik, gyógyíthatatlanul. |
RuSV1876 | 1 Человек, который, будучи обличаем, ожесточает выю свою, внезапно сокрушится, и не будет ему исцеления. |
БКуліш | 1. Коли чоловіка картають, а він все таки тугошийий, то й буде розбитий, й не буде йому лїку. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa. |
Biblia1776 | 2. Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa. |
CPR1642 | 2. Cosca wanhurscaita monda on nijn Canssa iloidze: waan cosca jumalatoin hallidze nijn Canssan täyty huogata. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 When the righteous are increased, the people rejoice, but when a wicked man rules, the people sigh. |
KJV | 2. When the righteous are in authority, the people rejoice: but when the wicked beareth rule, the people mourn. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Naar der bliver mange retfærdige, skal Folket glædes; men naar en ugudelig hersker, skal Folket sukke. |
KXII | 2. När de rättfärdige månge äro, så glädes folket; men när den ogudaktige regerar, så suckar folket. |
PR1739 | 2. Kui neid öigid paljo saab, siis römustab rahwas; agga kui öäl wallitseb, siis rahwas öhkab. |
LT | 2. Kai teisieji valdo, tauta džiaugiasi, o kai valdo nedorėliai, tauta dejuoja. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Wenn der Gerechten viel sind, freut sich das Volk; wenn aber der Gottlose herrscht, seufzt das Volk. |
Ostervald-Fr | 2. Quand les justes sont les plus nombreux, le peuple se réjouit; mais quand le méchant domine, le peuple gémit. |
RV'1862 | 2. Cuando los justos dominan, el pueblo se alegra: mas cuando domina el impío, el pueblo gime. |
SVV1770 | 2 Als de rechtvaardigen groot worden, verblijdt zich het volk; maar als de goddeloze heerst, zucht het volk. |
|
|
||
PL1881 | 2. Gdy się rozmnażają sprawiedliwi, weseli się lud; ale gdy panuje bezbożnik, wzdycha lud. |
Karoli1908Hu | 2. Mikor öregbülnek az igazak, [1†] örül a nép; mikor pedig uralkodik az istentelen, sóhajt a nép. |
RuSV1876 | 2 Когда умножаются праведники, веселится народ, а когда господствует нечестивый, народ стенает. |
БКуліш | 2. Як много праведних, - люде веселяться; як запанують же ледачі, тодї народ стогне. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa. |
Biblia1776 | 3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa. |
CPR1642 | 3. Joca wijsautta racasta hän iloitta Isäns: mutta joca huoria elättä hän tuhla tawarans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 He who loves wisdom delights his father, but he who keeps company with prostitutes wastes his substance. |
KJV | 3. Whoso loveth wisdom rejoiceth his father: but he that keepeth company with harlots spendeth his substance. |
|
|
||
Dk1871 | 3. En Mand, som elsker Visdom, glæder sin Fader; men hvo, som omgaas med Skøger, vil øde sit Gods. |
KXII | 3. Den som vishet älskar, han gläder sin fader; men den som skökor uppehåller, han mister sina ägodelar. |
PR1739 | 3. Üks mees, kes tarkust armastab, römustab omma issa; agga kes horade seltsi heidab, hukkab warrandust ärra. |
LT | 3. Kas myli išmintį, džiugina tėvą, o kas susideda su paleistuvėmis, praranda turtą. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Wer Weisheit liebt, erfreut seinen Vater; wer aber mit Huren umgeht, kommt um sein Gut. |
Ostervald-Fr | 3. L'homme qui aime la sagesse, réjouit son père; mais celui qui se plaît avec les débauchées, dissipe ses richesses. |
RV'1862 | 3. El hombre que ama la sabiduría, alegra a su padre: mas el que da de comer a rameras, perderá la hacienda. |
SVV1770 | 3 Een man, die de wijsheid bemint, verblijdt zijn vader; maar die een metgezel der hoeren is, brengt het goed door. |
|
|
||
PL1881 | 3. Mąż, który miłuje mądrość, uwesela ojca swego; ale kto chowa nierządnicę, traci majętność. |
Karoli1908Hu | 3. A bölcseség-szerető ember megvidámítja az ő [2†] atyját; a ki pedig a paráznákhoz adja magát, elveszti [3†] a vagyont. |
RuSV1876 | 3 Человек, любящий мудрость, радует отца своего; а кто знается с блудницами, тот расточает имение. |
БКуліш | 3. Хто любить мудрість, той отцеві втїха, хто ж з блудницями живе, той майно марнує. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää. |
Biblia1776 | 4. Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee. |
CPR1642 | 4. Cuningas rakenda oikeudella waldacunnan waan ahne sen turmele. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 The king establishes the land by justice, but he who exacts gifts overthrows it. |
KJV | 4. The king by judgment establisheth the land: but he that receiveth gifts overthroweth it. |
|
|
||
Dk1871 | 4. En Konge befæster Landet ved Ret; men en Mand. som tager Gaver, nedbryder det. |
KXII | 4. En Konung upprätter landet genom rätt; men en girig förderfvar det. |
PR1739 | 4. Kunningas annab male head piddo öigusse läbbi; agga kes andid wöttab, teeb sedda paljaks. |
LT | 4. Teisingai valdydamas, karalius sustiprina kraštą, o kas ima kyšius, griauna jį. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Ein König richtet das Land auf durchs Recht; ein geiziger aber verderbt es. |
Ostervald-Fr | 4. Le roi affermit le pays par la justice; mais celui qui aime les présents le ruine. |
RV'1862 | 4. El rey con el juicio afirma la tierra: mas el hombre amigo de presentes, la destruirá. |
SVV1770 | 4 Een koning houdt het land staande door het recht; maar een, die tot geschenken genegen is, verstoort hetzelve. |
|
|
||
PL1881 | 4. Król sądem ziemię utwierdza; ale mąż, który dary bierze, podwraca ją. |
Karoli1908Hu | 4. A király igazsággal erősíti meg az országot; a ki pedig ajándékot vesz, elrontja azt. |
RuSV1876 | 4 Царь правосудием утверждает землю, а любящий подарки разоряет ее. |
БКуліш | 4. Правосуд царя скріпляє країну, хто ж бажає подарунків, - пустошить її. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen. |
Biblia1776 | 5. Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen. |
CPR1642 | 5. Joca lähimmäisens cansa liehacoidze hän hajotta wercon hänen jalcains eteen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 A man who flatters his neighbor spreads a net for his steps. |
KJV | 5. A man that flattereth his neighbour spreadeth a net for his feet. |
|
|
||
Dk1871 | 5. En Mand, som smigrer for sin Næste, udbreder et Garn for hans Fødder. |
KXII | 5. Den som smekrar med sin nästa, han utbreder ett nät för hans fötter. |
PR1739 | 5. Kes omma liggimessega libbedaste rägib, se lautab temma sammudele wörko wälja. |
LT | 5. Kas pataikauja artimui, spendžia pinkles sau. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Wer mit seinem Nächsten heuchelt, der breitet ein Netz aus für seine Tritte. |
Ostervald-Fr | 5. L'homme qui flatte son prochain, tend un filet sous ses pas. |
RV'1862 | 5. El hombre que lisongea a su prójimo, red tiende delante de sus pasos. |
SVV1770 | 5 Een man, die zijn naaste vleit, spreidt een net uit voor deszelfs gangen. |
|
|
||
PL1881 | 5. Człowiek, który pochlebia przyjacielowi swemu, rozciąga sieć przed nogami jego. |
Karoli1908Hu | 5. A férfiú, a ki hizelkedik barátjának, hálót vet annak lábai elé. |
RuSV1876 | 5 Человек, льстящий другу своему, расстилает сеть ногам его. |
БКуліш | 5. Хто леститься другу свому, стелить сїтї під ноги йому. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita. |
Biblia1776 | 6. Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo. |
CPR1642 | 6. Cosca paha syndiä teke nijn hän hänens paulaan secoitta: waan wanhurscas riemuidze ja hänellä on ilo. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 There is a snare in the transgression of an evil man, but a righteous man sings and rejoices. |
KJV | 6. In the transgression of an evil man there is a snare: but the righteous doth sing and rejoice. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Den onde Mands Overtrædelse er ham en Snare; men den retfærdige kan fryde og glæde sig. |
KXII | 6. När en ond syndar, besnärjer han sig sjelf; men en rättfärdig fröjdar sig, och hafver glädje. |
PR1739 | 6. Kurja innimesse ülleastumisse jures on wörkutamisse pael; agga, kes öige, öiskab römustes. |
LT | 6. Piktas žmogus įsipainioja nusikaltimuose, o teisusis gieda ir džiūgauja. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Wenn ein Böser sündigt, verstrickt er sich selbst; aber ein Gerechter freut sich und hat Wonne. |
Ostervald-Fr | 6. Il y a un piège dans le crime du méchant; mais le juste chante et se réjouit. |
RV'1862 | 6. Por la prevaricación del hombre malo hay lazo: mas el justo cantará, y se alegrará. |
SVV1770 | 6 In de overtreding eens bozen mans is een strik; maar de rechtvaardige juicht en is blijde. |
|
|
||
PL1881 | 6. Występek złego jest mu sidłem; ale sprawiedliwy śpiewa i weseli się. |
Karoli1908Hu | 6. A gonosz ember vétkében tőr van; az igaz pedig énekel és vígad. |
RuSV1876 | 6 В грехе злого человека – сеть для него , а праведник веселится и радуется. |
БКуліш | 6. В грісї в ледачого - сїть про його, а праведний - все веселий і радуєсь. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä. |
Biblia1776 | 7. Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta. |
CPR1642 | 7. Wanhurscas tunde köyhän asian waan jumalatoin cadzo caiken toimen ylön. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 A righteous man takes knowledge of the cause of the poor. A wicked man has no such understanding to know. |
KJV | 7. The righteous considereth the cause of the poor: but the wicked regardeth not to know it. |
|
|
||
Dk1871 | 7. En retfærdig kender de ringes Sag; den ugudelige forstaar sig ikke paa Kundskab. |
KXII | 7. Den rättfärdige känner den fattigas sak; den ogudaktige aktar ingen förnuft. |
PR1739 | 7. Kes öige, tunneb ärra alwade kohto-asja; agga kes öäl, ei se moista tundmist. |
LT | 7. Teisusis atsižvelgia į beturčių teises, o nedorėlis nenori jų žinoti. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Der Gerechte erkennt die Sache der Armen; der Gottlose achtet keine Vernunft. |
Ostervald-Fr | 7. Le juste prend connaissance de la cause des pauvres; mais le méchant ne s'en informe pas. |
RV'1862 | 7. Conoce el justo el derecho de los pobres: mas el impío no entiende sabiduría. |
SVV1770 | 7 De rechtvaardige neemt kennis van de rechtzaak der armen; maar de goddeloze begrijpt de wetenschap niet. |
|
|
||
PL1881 | 7. Sprawiedliwy wyrozumiewa sprawę nędznych; ale niezbożnik nie ma na to rozumu i umiejętności. |
Karoli1908Hu | 7. Megérti az igaz [4†] a szegényeknek ügyét; az istentelen [5†] pedig nem tudja megérteni. |
RuSV1876 | 7 Праведник тщательно вникает в тяжбу бедных, анечестивый не разбирает дела. |
БКуліш | 7. Праведний щиро вникає у справу бідних, безбожний не розбірає справи. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan. |
Biblia1776 | 8. Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan. |
CPR1642 | 8. Pilckajat saattawat Caupungin onnettomuteen: waan wijsat asettawat wihan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 Scoffers breathe (against) a city, but wise men turn away wrath. |
KJV | 8. Scornful men bring a city into a snare: but wise men turn away wrath. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Mænd, som ere Spottere, ophidse en Stad; men de vise stille Vreden. |
KXII | 8. De bespottare föra en stad i olycko; men de vise stilla vrede. |
PR1739 | 8. Need mehhed, kes pilkawad, saatwad liñna kimpusse; agga targad rahwas känawad wihha ärra. |
LT | 8. Niekintojai sukelia mieste neramumus, o išmintingieji nukreipia rūstybę. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Die Spötter bringen frech eine Stadt in Aufruhr; aber die Weisen stillen den Zorn. |
Ostervald-Fr | 8. Les hommes moqueurs soufflent le feu dans la ville; mais les sages calment la colère. |
RV'1862 | 8. Los hombres burladores enlazan la ciudad: mas los sabios apartan el furor. |
SVV1770 | 8 Spotdrijvende lieden blazen een stad aan brand; maar de wijzen keren den toorn af. |
|
|
||
PL1881 | 8. Mężowie naśmiewcy zawodzą miasto; ale mądrzy odwracają gniew. |
Karoli1908Hu | 8. A csúfoló férfiak fellobbantják a várost; de a bölcsek elfordítják a haragot. |
RuSV1876 | 8 Люди развратные возмущают город, а мудрые утишают мятеж. |
БКуліш | 8. Люде розворотні ворохоблять місто, мудрі ж неспокій втихомиряють. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu. |
Biblia1776 | 9. Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa. |
CPR1642 | 9. Cosca wijsas tule tyhmän cansa cauppaan: joco hän on wihainen eli iloinen nijn ei ole hänellä yhtän lepo. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 If a wise man has a controversy with a foolish man, whether he is angry or laugh, there will be no rest. |
KJV | 9. If a wise man contendeth with a foolish man, whether he rage or laugh, there is no rest. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Naar en viis Mand gaar i Rette med en taabelig Mand, bliver denne vred og ler, og der bliver ingen Ro. |
KXII | 9. När en vis med en dåra till handel kommer, han vare vred eller glad, så hafver han dock ingen ro. |
PR1739 | 9. Kui tark mees meletuma innimessega kohtus käib, wihhastago temma, ehk naergo temma, ei seisa ta siiski mitte rahho. |
LT | 9. Jei išmintingas susiginčija su kvailiu,ar tas niršta, ar juokiasi,nėra ramybės. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Wenn ein Weiser mit einem Narren zu rechten kommt, er zürne oder lache, so hat er nicht Ruhe. |
Ostervald-Fr | 9. Un homme sage contestant avec un homme insensé, qu'il se fâche ou qu'il rie, n'aura point de repos. |
RV'1862 | 9. Si el hombre sabio contendiere con el insensato, que se enoje, o que se ría, no tendrá reposo. |
SVV1770 | 9 Een wijs man, met een dwaas man in rechten zich begeven hebbende, hetzij dat hij beroerd is of lacht, zo is er toch geen rust. |
|
|
||
PL1881 | 9. Mąż mądry, wiedzieli spór z mężem głupim, choćby się gniewał, choćby się też śmiał, nie będzie miał pokoju. |
Karoli1908Hu | 9. Az eszes ember, ha vetekedik a bolonddal, akár felháborodik, akár nevet, nincs nyugodalom. |
RuSV1876 | 9 Умный человек, судясь с человеком глупым, сердится ли, смеется ли, – не имеет покоя. |
БКуліш | 9. Як мудрий із дурним заведе рахубу, то, чи гнїваєсь, чи сьміється, - не має спокою. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät. |
Biblia1776 | 10. Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä. |
CPR1642 | 10. Wericoirat wihawat siwiätä waan wanhurscat pitäwät murhen sielustans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 Bloodthirsty men hate he who is perfect, but the upright seek his soul. |
KJV | 10. The bloodthirsty hate the upright: but the just seek his soul. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Blodgerrige Mænd hade den retsindige; men de oprigtige drage Omhu for hans Liv. |
KXII | 10. De blodgirige hata den fromma; men de rättfärdige vårda sig om hans själ. |
PR1739 | 10. Mehhed, kel werresüüd, wihkawad sedda, kes täieste wagga; agga öiglased püüdwad temma hinge hoida . |
LT | 10. Kraujo trokštantis nekenčia nekaltojo, o teisieji rūpinasi jo siela. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Die Blutgierigen hassen den Frommen; aber die Gerechten suchen sein Heil. |
Ostervald-Fr | 10. Les hommes sanguinaires haïssent l'homme intègre; mais les hommes droits protègent sa vie. |
RV'1862 | 10. Los hombres sangrientos aborrecen al perfecto: mas los rectos buscan su contentamiento. |
SVV1770 | 10 Bloedgierige lieden haten den vrome; maar de oprechten zoeken zijn ziel. |
|
|
||
PL1881 | 10. Mężowie krwawi nienawidzą uprzejmego; ale uprzejmi staranie wiodą o duszę jego. |
Karoli1908Hu | 10. A vérszomjasak gyűlölik a tökéletes embert; az igazak pedig oltalmazzák annak életét. |
RuSV1876 | 10 Кровожадные люди ненавидят непорочного, а праведные заботятся оего жизни. |
БКуліш | 10. Безвинного не люблять душогубцї, а праведні журяться про життє його. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää. |
Biblia1776 | 11. Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää. |
CPR1642 | 11. Tyhmä wuodatta caiken hänen hengens waan wijsas sen pidättä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 A fool utters all his anger, but a wise man keeps it back and calms it. |
KJV | 11. A fool uttereth all his mind: but a wise man keepeth it in till afterwards. |
|
|
||
Dk1871 | 11. En Daare udlader al sin Hidsighed, men en viis skal omsider stille den. |
KXII | 11. En dåre gjuter sin anda allan ut; men en vis man håller tillbaka. |
PR1739 | 11. Kes halp, lasseb keik om̃a wihha waimo wälja; agga tark innime waikistab sedda wimaks. |
LT | 11. Kvailys kalba viską, ką galvoja, o išmintingas susilaiko. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Ein Narr schüttet seinen Geist ganz aus; aber ein Weiser hält an sich. |
Ostervald-Fr | 11. L'insensé met dehors tout ce qu'il a dans l'esprit; mais le sage le réprime et le retient. |
RV'1862 | 11. Todo su espíritu echa fuera el insensato: mas el sabio al fin le sosiega. |
SVV1770 | 11 Een zot laat zijn gansen geest uit, maar de wijze wederhoudt dien achterwaarts. |
|
|
||
PL1881 | 11. Wszystkiego ducha swego wywiera głupi, ale mądry na dalszy czas go zawściąga. |
Karoli1908Hu | 11. Az ő egész indulatját [6†] előmutatja a bolond; de a bölcs végre megcsendesíti azt. |
RuSV1876 | 11 Глупый весь гнев свой изливает, а мудрый сдерживает его. |
БКуліш | 11. Дурний усю свою досаду виливає, а мудрий здержує її. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia. |
Biblia1776 | 12. Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat. |
CPR1642 | 12. Herra joca walhetta racasta hänen palwelians owat caicki jumalattomat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 If a ruler listens to falsehood, all his servants are wicked. |
KJV | 12. If a ruler hearken to lies, all his servants are wicked. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Naar en Hersker agter paa Løgnens Ord, blive alle hans Tjenere ugudelige. |
KXII | 12. En herre, som till lögn lust hafver, hans tjenare äro alle ogudaktige. |
PR1739 | 12. Kui wallitseja walle-könned tähhele panneb, siis keik temma teenrid on öälad. |
LT | 12. Jei valdovas klauso melo, visi jo tarnai bus nedorėliai. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Ein Herr, der zu Lügen Lust hat, des Diener sind alle gottlos. |
Ostervald-Fr | 12. Quand le prince prête l'oreille à la parole de mensonge, tous ses serviteurs sont méchants. |
RV'1862 | 12. Del señor que escucha la palabra mentirosa, todos sus criados son impíos. |
SVV1770 | 12 Een heerser, die op leugentaal acht geeft, al zijn dienaars zijn goddeloos. |
|
|
||
PL1881 | 12. Pana, który rad słucha słów kłamliwych, wszyscy słudzy jego są niepobożni. |
Karoli1908Hu | 12. A mely uralkodó a hamisságnak beszédire hallgat, annak minden szolgái latrok. |
RuSV1876 | 12 Если правитель слушает ложные речи, то и все служащие у негонечестивы. |
БКуліш | 12. Як любо панові слухати неправди, то й всї слуги в його ледачі. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon. |
Biblia1776 | 13. Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä. |
CPR1642 | 13. Köyhä ja ricas cohtaisit toinen toisens HERra walaise heidän molembain silmäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 The poor man and the oppressor meet together. Jehovah enlightens the eyes of them both. |
KJV | 13. The poor and the deceitful man meet together: the LORD lighteneth both their eyes. |
|
|
||
Dk1871 | 13. En fattig og en Undertrykker mødes; Herren giver begges Øjne Lys. |
KXII | 13. Fattige och ockrare bo ibland hvarannan; begges deras ögon upplyser Herren. |
PR1739 | 13. Üks kehwa, ja kes kawwalust täis, tullewad teine teise wasto; agga Jehowa walgustab nende mollematte silmad. |
LT | 13. Beturtis ir sukčius turi bendra: Viešpats abiem davė šviesą akims. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Arme und Reiche begegnen einander: beider Augen erleuchtet der HERR. |
Ostervald-Fr | 13. Le pauvre et l'oppresseur se rencontrent; c'est l'Éternel qui éclaire les yeux de l'un et de l'autre. |
RV'1862 | 13. El pobre y el usurero se encontraron: Jehová alumbra los ojos de ámbos. |
SVV1770 | 13 De arme en de bedrieger ontmoeten elkander; de HEERE verlicht hun beider ogen. |
|
|
||
PL1881 | 13. Ubogi i zdzierca spotkali się; a wszakże obydwóch oczy Pan oświeca. |
Karoli1908Hu | 13. A szegény és az [7†] uzsorás ember összetalálkoznak; mind a kettőnek pedig szemeit az Úr világosítja meg. |
RuSV1876 | 13 Бедный и лихоимец встречаются друг с другом; но свет глазам того и другого дает Господь. |
БКуліш | 13. І бідні й деруни помішані з собою, та обох їх очам дає Господь сьвітло. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva. |
Biblia1776 | 14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti. |
CPR1642 | 14. Cuningas joca uscollisest duomidze köyhiä hänen istuimens pysy ijancaickisest. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The king who faithfully judges the poor, his throne will be established forever. |
KJV | 14. The king that faithfully judgeth the poor, his throne shall be established for ever. |
|
|
||
Dk1871 | 14. En Konge, som dømmer de ringe efter Sandhed, hans Trone skal stadfæstes evindelig. |
KXII | 14. En Konung, som de fattiga troliga dömer, hans säte blifver evigliga beståndandes. |
PR1739 | 14. Üks kunningas, kes töes alwadele kohhut moistab, selle aujärg kinnitakse iggaweste. |
LT | 14. Karaliaus, kuris teisingai teisia beturtį, sostas išsilaikys per amžius. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Ein König, der die Armen treulich richtet, des Thron wird ewig bestehen. |
Ostervald-Fr | 14. Le trône du roi qui rend justice aux pauvres selon la vérité, sera affermi à perpétuité. |
RV'1862 | 14. El rey que juzga con verdad a los pobres, su trono será firme para siempre. |
SVV1770 | 14 Een koning, die de armen in trouw recht doet, diens troon zal in eeuwigheid bevestigd worden. |
|
|
||
PL1881 | 14. Króla, który sądzi uciśnionych według prawdy, stolica jego na wieki utwierdzona będzie. |
Karoli1908Hu | 14. A mely király hűségesen ítéli a szegényeket, annak széke [8†] mindörökké megáll. |
RuSV1876 | 14 Если царь судит бедных по правде, то престол его навсегда утвердится. |
БКуліш | 14. Коли вбогих царь по правдї судить, то престол його на все утвердиться. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä. |
Biblia1776 | 15. Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä. |
CPR1642 | 15. Widza ja rangaistus anda wijsauden: waan idzewaldainen lapsi häwäise äitins. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 The rod and reproof give wisdom, but a child left to himself causes shame to his mother. |
KJV | 15. The rod and reproof give wisdom: but a child left to himself bringeth his mother to shame. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Ris og Revselse give Visdom; men en Dreng, som overlades til sig selv, beskæmmer sin Moder. |
KXII | 15. Ris och straff gifver vishet; men ett barn, som hafver sjelfsvåld, skämmer sina moder. |
PR1739 | 15. Wits ja nomiminne annab tarkust; agga üks ülleannetud pois teeb omma em̃ale häbbi. |
LT | 15. Rykštė ir pabarimas teikia išminties; vaikas, paliktas savo valiai, daro gėdą motinai. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Rute und Strafe gibt Weisheit; aber ein Knabe, sich selbst überlassen, macht seiner Mutter Schande. |
Ostervald-Fr | 15. La verge et la répréhension donnent la sagesse; mais l'enfant livré à lui-même fait honte à sa mère. |
RV'1862 | 15. La vara y la corrección dan sabiduría: mas el muchacho suelto avergonzará a su madre. |
SVV1770 | 15 De roede, en de bestraffing geeft wijsheid; maar een kind, dat aan zich zelf gelaten is, beschaamt zijn moeder. |
|
|
||
PL1881 | 15. Rózga i karność mądrość daje; ale dziecię swawolne zawstydza matkę swoję. |
Karoli1908Hu | 15. A vessző és dorgálás [9†] bölcseséget ád; de a szabadjára hagyott gyermek megszégyeníti az ő anyját. |
RuSV1876 | 15 Розга и обличение дают мудрость; но отрок, оставленный в небрежении,делает стыд своей матери. |
БКуліш | 15. Лоза й огроза - вони дають мудрість; та син, лишений на волю, соромить матїр. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat. |
Biblia1776 | 16. Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa. |
CPR1642 | 16. Josa monda jumalatoinda on sijnä on monda syndiä: waan wanhurscat näkewät heidän langemisens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 When the wicked are increased, transgression increases, but the righteous will look upon their fall. |
KJV | 16. When the wicked are multiplied, transgression increaseth: but the righteous shall see their fall. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Naar der bliver mange ugudelige, bliver der megen Overtrædelse; men de retfærdige skulle se paa deres Fald. |
KXII | 16. Der månge ogudaktige äro, der äro många synder; men de rättfärdige skola se deras fall. |
PR1739 | 16. Kus neid öälaid paljo saab, seäl on ka paljo ülleastumist; agga öiged sawad nende hukkaminnemist nähha. |
LT | 16. Daugėjant nedorėliams, daugėja nusikaltimų; teisieji matys jų žlugimą. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Wo viele Gottlose sind, da sind viel Sünden; aber die Gerechten werden ihren Fall erleben. |
Ostervald-Fr | 16. Quand les méchants sont les plus nombreux, les crimes se multiplient; mais les justes verront leur ruine. |
RV'1862 | 16. Cuando los impíos son muchos, mucha es la prevaricación: mas los justos verán su ruina. |
SVV1770 | 16 Als de goddelozen velen worden, wordt de overtreding veel; maar de rechtvaardigen zullen hun val aanzien. |
|
|
||
PL1881 | 16. Gdy się rozmnażają niezbożni, rozmnaża się i przestępstwo; ale sprawiedliwi upadek ich oglądają. |
Karoli1908Hu | 16. Mikor nevekednek az istentelenek, nevekedik a vétek; az igazak pedig azoknak esetét [10†] megérik. |
RuSV1876 | 16 При умножении нечестивых умножается беззаконие; но праведники увидят падение их. |
БКуліш | 16. Як множаться безбожні люде, множиться й беззаконність, та праведні побачять їх погибель. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa. |
Biblia1776 | 17. Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi. |
CPR1642 | 17. Curita poicas nijn hän sinun wirwotta ja saatta sielus iloisexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 Discipline your son and he will give you rest, yes, he will give delight to your soul. |
KJV | 17. Correct thy son, and he shall give thee rest; yea, he shall give delight unto thy soul. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Tugt din Søn, saa skal han skaffe dig Ro og bringe din Sjæl Glæder. |
KXII | 17. Tukta din son, så skall han vederqvicka dig, och göra dine själ vällust. |
PR1739 | 17. Karrista omma poega, siis sadab ta sulle rahho ja head meelt so hingele. |
LT | 17. Auklėk savo sūnų, tai jis bus tau paguoda ir tavo siela džiaugsis. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Züchtige deinen Sohn, so wird er dich ergötzen und wird deiner Seele sanft tun. |
Ostervald-Fr | 17. Corrige ton enfant, et il te donnera du repos, et il fera la joie de ton âme. |
RV'1862 | 17. Corrige a tu hijo, y darte ha descanso; y dará delicias a tu alma. |
SVV1770 | 17 Tuchtig uw zoon, en hij zal u gerustheid aandoen, en hij zal uw ziel vermakelijkheden geven. |
|
|
||
PL1881 | 17. Karz syna twego, a sprawić odpocznienie, i sposobi rozkosz duszy twojej. |
Karoli1908Hu | 17. Fenyítsd meg a te [11†] fiadat, és nyugodalmat hoz néked, és szerez gyönyörűséget a te lelkednek. |
RuSV1876 | 17 Наказывай сына твоего, и он даст тебе покой, идоставит радость душе твоей. |
БКуліш | 17. Карай твого сина, а дасть спокій тобі, й принесе радість серцю твойму. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia. |
Biblia1776 | 18. Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain. |
CPR1642 | 18. Cosca ennustuxet loppuwat nijn Canssa hajotetan: waan autuas kätke Lain. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 Where there is no vision, the people cast off restraint, but he who keeps the law, he is fortunate. |
KJV | 18. Where there is no vision, the people perish: but he that keepeth the law, happy is he. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Naar der ikke er profetiske Syner, bliver et Folk tøjlesløst; men den, som bevarer Loven, han er lyksalib. |
KXII | 18. När Prophetien ute är, så förskingras folket; men väl är honom, som lagen vid magt håller. |
PR1739 | 18. Kus ei olle prohweti-näggemist, seäl lähhäb rahwas ülleannetumaks; kes agga kässo-öppetust hoiab, sesamma on önnis. |
LT | 18. Be apreiškimo žūsta tauta. Palaimintas, kas laikosi įstatymo. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Wo keine Weissagung ist, wird das Volk wild und wüst; wohl aber dem, der das Gesetz handhabt! |
Ostervald-Fr | 18. Lorsqu'il n'y a point de vision, le peuple est sans frein; mais heureux est celui qui garde la loi! |
RV'1862 | 18. Sin profecía el pueblo será disipado: mas el que guarda la ley, bienaventurado él. |
SVV1770 | 18 Als er geen profetie is, wordt het volk ontbloot; maar welgelukzalig is hij, die de wet bewaart. |
|
|
||
PL1881 | 18. Gdy proroctwo ustaje, lud bywa rozproszony; ale kto strzeże zakonu, błogosławiony jest. |
Karoli1908Hu | 18. Mikor nincs mennyei látás, a nép elvadul; ha pedig megtartja a törvényt, oh [12†] mely igen boldog! |
RuSV1876 | 18 Без откровения свыше народ необуздан, а соблюдающий закон блажен. |
БКуліш | 18. Як нїкому, (Божу) обявляти правду, ійде народ в розтеч; щаслив лиш той, хто додержує закону. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele. |
Biblia1776 | 19. Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa. |
CPR1642 | 19. Palwelia ei anna idzens curitta sanoilla: sillä waicka hän sen ymmärtä nijn ei hän ole cuitengan ymmärtäwänäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 A servant will not be disciplined by words, because though he understands, he will not give heed. |
KJV | 19. A servant will not be corrected by words: for though he understand he will not answer. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Med Ord tugtes ikke en Træl; thi han mærker det nok og svarer ikke. |
KXII | 19. En tjenare låter icke näpsa sig med ordom; förty, om han än förstår det, så tager han sig dock intet deraf. |
PR1739 | 19. Palja sañadega ei lasse sullane ennast mitte karristada; ehk ta kül moistab, ei ta siiski wasta. |
LT | 19. Vergo neišauklėsi žodžiais; nors jis supranta, bet nepaklauso. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Ein Knecht läßt sich mit Worten nicht züchtigen; denn ob er sie gleich versteht, nimmt er sich's doch nicht an. |
Ostervald-Fr | 19. Ce n'est pas par des paroles qu'on corrige un esclave; car il entend bien, mais ne répond pas. |
RV'1862 | 19. El siervo no será castigado con palabras; porque entiende, y no responde. |
SVV1770 | 19 Een knecht zal door de woorden niet getuchtigd worden; hoewel hij u verstaat, nochtans zal hij niet antwoorden. |
|
|
||
PL1881 | 19. Sługa nie bywa słowami naprawiony; bo choć rozumie, jednak nie odpowiada. |
Karoli1908Hu | 19. Csak beszéddel nem tanul meg a szolga, mert tudna, de még sem felel meg. |
RuSV1876 | 19 Словами не научится раб, потому что, хотя он понимает их , но не слушается. |
БКуліш | 19. Словами годї раба навчити; хоч він їх і чує, та що ж не слухає. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Näet miehen, kärkkään puhumaan — enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä. |
Biblia1776 | 20. Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä. |
CPR1642 | 20. Jos sinä näet jongun joca on nopsa puhuman enä on toiwo tyhmäs cuin hänes. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 See a man who is hasty in his words? There is more hope for a fool than for him. |
KJV | 20. Seest thou a man that is hasty in his words? there is more hope of a fool than of him. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Ser du, at en Mand er hastig i sine Ord, da er der mere Forhaabning om en Daare end om ham. |
KXII | 20. Ser du en, som snar är till att tala, det är mera hopp uppå en dåra, än uppå honom. |
PR1739 | 20. Kui sa nääd nobbeda könnega meest, siis on halbist ennam lotust, kui temmast. |
LT | 20. Kvailys teikia daugiau vilties, negu žmogus, kuris skubotai kalba. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Siehst du einen, der schnell ist zu reden, da ist am Narren mehr Hoffnung denn an ihm. |
Ostervald-Fr | 20. As-tu vu un homme étourdi dans ses paroles? Il y a plus à espérer d'un fou que de lui. |
RV'1862 | 20. ¿Has visto hombre ligero en sus palabras? mas esperanza hay del insensato que de él. |
SVV1770 | 20 Hebt gij een man gezien, die haastig in zijn woorden is? Van een zot is meer verwachting dan van hem. |
|
|
||
PL1881 | 20. Ujrzysz człowieka skwapliwego w sprawach swoich; ale lepsza jest nadzieja o głupim, niż o nim. |
Karoli1908Hu | 20. Láttál-é beszédeiben hirtelenkedő embert? a bolond felől több [13†] reménység van, hogynem a felől! |
RuSV1876 | 20 Видал ли ты человека опрометчивого в словах своих? на глупого больше надежды, нежели на него. |
БКуліш | 20. Чи бачив ти чоловіка, прудкого до мови? - на дурного більш надїї анїж на його. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön. |
Biblia1776 | 21. Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla. |
CPR1642 | 21. Jos palwelia nuorudest hercullisest pidetän nijn hän tahto sijtte poicana olla. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 He who brings up his servant gently from childhood will have him become a son at the last. |
KJV | 21. He that delicately bringeth up his servant from a child shall have him become his son at the length. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Forkæler en sin Træl fra hans Ungdom af, da vil han til sidst være en Søn. |
KXII | 21. Om en tjenare varder af ungdom kräseliga hållen, så vill han sedan vara en herre. |
PR1739 | 21. Kes omma sullast norelt ellaste peab, siis tahhab ta wimaks kui poeg olla. |
LT | 21. Vergas, lepinamas nuo mažens, galiausiai taps kaip sūnus. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Wenn ein Knecht von Jugend auf zärtlich gehalten wird, so will er darnach ein Junker sein. |
Ostervald-Fr | 21. Le serviteur sera à la fin le fils de celui qui le nourrit délicatement dès la jeunesse. |
RV'1862 | 21. El que regala a su siervo desde su niñez, a la postre será su hijo. |
SVV1770 | 21 Als men zijn knecht van jongs op weeldig houdt, hij zal in zijn laatste een zoon willen zijn. |
|
|
||
PL1881 | 21. Kto w rozkoszy chowa z dziecióstwa sługę swego, na ostatek będzie chciał być za syna. |
Karoli1908Hu | 21. A ki lágyan neveli gyermekségétől fogva az ő szolgáját, végre az lesz a fiú. |
RuSV1876 | 21 Если с детства воспитывать раба в неге, то впоследствии он захочет быть сыном. |
БКуліш | 21. Коли слуга з малку в розкошах зростає, схоче він опісля зробитись сином. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon. |
Biblia1776 | 22. Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä. |
CPR1642 | 22. Wihainen mies saatta rijdan ja kiuckuinen teke monda syndiä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 An angry man stirs up strife and a wrathful man abounds in transgression. |
KJV | 22. An angry man stirreth up strife, and a furious man aboundeth in transgression. |
|
|
||
Dk1871 | 22. En vredagtig Mand opvækker rrætte, og en hidsig Mand begaar megen Overtrædelse. |
KXII | 22. En vredsam man kommer träto åstad, och en harmse man gör många synder. |
PR1739 | 22. Wihhane innimenne kihhutab rido, ja kes tullist wihha täis, se astub paljo ülle kässo . |
LT | 22. Piktas žmogus sukelia vaidus, o ūmus žmogus dažnai nusikalsta. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Ein zorniger Mann richtet Hader an, und ein Grimmiger tut viel Sünde. |
Ostervald-Fr | 22. L'homme colère excite les querelles, et l'homme emporté commet bien des fautes. |
RV'1862 | 22. El hombre enojoso levanta contiendas; y el furioso muchas veces peca. |
SVV1770 | 22 Een toornig man verwekt gekijf; en de grammoedige is veelvoudig in overtreding. |
|
|
||
PL1881 | 22. Człowiek gniewliwy wszczyna zwadę, a pierzchliwy wiele grzeszy. |
Karoli1908Hu | 22. A haragos [14†] háborgást szerez; és a dühösködőnek sok a vétke. |
RuSV1876 | 22 Человек гневливый заводит ссору, и вспыльчивый много грешит. |
БКуліш | 22. Чоловік гнївливий розводить сварку, та й палкий не трохи грішить. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian. |
Biblia1776 | 23. Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän. |
CPR1642 | 23. Ylpeys cukista ihmisen waan cunnia corgotta nöyrän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 A man's pride will bring him low, but he who is of a lowly spirit will obtain honor. |
KJV | 23. A man's pride shall bring him low: but honour shall uphold the humble in spirit. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Menneskets Hovmod nedtrykker ham; men den ydmyge vinder Ære. |
KXII | 23. Menniskones högfärd skall omstörta henne; men ära skall upphöja den ödmjuka. |
PR1739 | 23. Innimesse surustus allandab tedda; agga se saab au kätte, kes waimus allandlik on. |
LT | 23. Išdidumas pažemina žmogų, o nuolankus dvasia susilauks pagarbos. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Die Hoffart des Menschen wird ihn stürzen; aber der Demütige wird Ehre empfangen. |
Ostervald-Fr | 23. L'orgueil de l'homme l'abaisse; mais celui qui est humble d'esprit, obtient la gloire. |
RV'1862 | 23. La soberbia del hombre le abate; y al humilde de espíritu sustenta la honra. |
SVV1770 | 23 De hoogmoed des mensen zal hem vernederen; maar de nederige van geest zal de eer vasthouden. |
|
|
||
PL1881 | 23. Pycha człowiecza poniża go; ale pokorny w duchu sławy dostępuje. |
Karoli1908Hu | 23. Az embernek kevélysége [15†] megalázza őt; az alázatos pedig [16†] tisztességet nyer. |
RuSV1876 | 23 Гордость человека унижает его, а смиренный духом приобретает честь. |
БКуліш | 23. Гординя веде чоловіка в погорду, а покірний духом наживає честї. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään. |
Biblia1776 | 24. Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita. |
CPR1642 | 24. Joca warcan cansa on osallinen cuule kirouxen ja ei ilmoita: hän wiha hänen sieluans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 He who is partner with a thief, hates his own soul; he hears the oath (at trial) and utters nothing. |
KJV | 24. Whoso is partner with a thief hateth his own soul: he heareth cursing, and bewrayeth it not. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Hvo som deler med en Tyv, hader sin Sjæl; han hører Besværgelsen og giver det ikke til Kende. |
KXII | 24. Den som med tjufvar del hafver, hörer bannas; och säger icke till, han hatar sitt lif. |
PR1739 | 24. Kes wargaga jaggab, wihkab omma hinge; ta kuleb kässo needmist, ja ei kuluta sedda mitte ülles. |
LT | 24. Kas susideda su vagimi, nekenčia savo sielos; jis prisiekia sakyti tiesą, bet nieko nepasako. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Wer mit Dieben teilhat, den Fluch aussprechen hört, und sagt's nicht an, der haßt sein Leben. |
Ostervald-Fr | 24. Celui qui partage avec un larron, hait son âme; il entend le serment d'exécration, et il ne déclare rien. |
RV'1862 | 24. El compañero del ladrón aborrece su vida; oirá maldiciones, y no le denunciará. |
SVV1770 | 24 Die met een dief deelt, haat zijn ziel; hij hoort een vloek, en hij geeft het niet te kennen. |
|
|
||
PL1881 | 24. Kto spółkuje ze złodziejem, ma w nienawiści duszę swoję; także też kto przeklęstwa słyszy, a nie objawia go. |
Karoli1908Hu | 24. A ki osztozik a lopóval, [17†] gyűlöli az magát; hallja az esküt, de nem vall. |
RuSV1876 | 24 Кто делится с вором, тот ненавидит душу свою; слышит он проклятие, но не объявляет о том. |
БКуліш | 24. Хто з злодїєм дїливсь, ненавидить свою душу; він чує закляттє*, та не виявляє. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu. |
Biblia1776 | 25. Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös. |
CPR1642 | 25. Joca pelkä ihmisiä hän tule langemuxeen: mutta joca luotta idzens HERraan hän tule ylöspidetyxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 The fear of man brings a snare, but he who puts his trust in Jehovah will be safe. |
KJV | 25. The fear of man bringeth a snare: but whoso putteth his trust in the LORD shall be safe. |
|
|
||
Dk1871 | 25. At forfærdes for et Menneske fører i Snare; inden den, som forlader sig paa Herren, bliver beskærmet. |
KXII | 25. Den som rädes för menniskom, han kommer på fall; men den som sig förlåter uppå Herran, han varder beskyddad. |
PR1739 | 25. Wärristus innimeste eest, sadab tedda wörkutamisse paelasse; agga kes Jehowa peäle lodab, saab körge warjopaika. |
LT | 25. Kas bijo žmonių, pakliūna į spąstus, kas pasitiki Viešpačiu, bus saugus. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Vor Menschen sich scheuen bringt zu Fall; wer sich aber auf den HERRN verläßt, wird beschützt. |
Ostervald-Fr | 25. La crainte qu'on a de l'homme, fait tomber dans le piège; mais celui qui s'assure en l'Éternel aura une haute retraite. |
RV'1862 | 25. El temor del hombre pondrá lazo: mas el que confia en Jehová será levantado. |
SVV1770 | 25 De siddering des mensen legt een strik; maar die op den HEERE vertrouwt, zal in een hoog vertrek gesteld worden. |
|
|
||
PL1881 | 25. Strach człowieczy stawia sobie sidło; ale kto ma nadzieję w Panu, wywyższony będzie. |
Karoli1908Hu | 25. Az emberektől való félelem tőrt vet; de a ki bízik az Úrban, kiemeltetik. |
RuSV1876 | 25 Боязнь пред людьми ставит сеть; а надеющийся на Господа будет безопасен. |
БКуліш | 25. Хто боїться людей, той в біду попаде; хто ж боїться Господа, буде безпечен. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus. |
Biblia1776 | 26. Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta. |
CPR1642 | 26. Moni edzi Förstin caswo mutta jocaidzen duomio tule HERralda. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 Many seek the ruler's favor, but a man's justice is from Jehovah. |
KJV | 26. Many seek the ruler's favour; but every man's judgment cometh from the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Mange søge en Herskers Ansigt; men fra Herren er en Mands Ret. |
KXII | 26. Månge söka ens Förstas ansigte; men hvars och ens dom kommer af Herranom. |
PR1739 | 26. Paljo otsiwad wallitseja ette sada; agga Jehowa käest tulleb iggamehhe kohhus. |
LT | 26. Daugelis ieško valdovo palankumo, bet teisingumas ateina iš Viešpaties. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Viele suchen das Angesicht eines Fürsten; aber eines jeglichen Gericht kommt vom HERRN. |
Ostervald-Fr | 26. Plusieurs recherchent la faveur de celui qui domine; mais c'est l'Éternel qui fait droit à chacun. |
RV'1862 | 26. Muchos buscan el favor del príncipe: mas el juicio de cada uno de Jehová es. |
SVV1770 | 26 Velen zoeken het aangezicht des heersers; maar een ieders recht is van den HEERE. |
|
|
||
PL1881 | 26. Wiele tych, co szukają twarzy panów; aleć od Pana jest sąd każdego. |
Karoli1908Hu | 26. Sokan [18†] keresik a fejedelemnek orczáját; de az Úrtól van kinek-kinek ítélete. |
RuSV1876 | 26 Многие ищут благосклонного лица правителя, но судьба человека – от Господа. |
БКуліш | 26. Многі шукають ласки в володарів (земних), та долею людською - володїє Господь. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle. |
Biblia1776 | 27. Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus. |
CPR1642 | 27. Jumalatoin ihminen on wanhurscaille cauhistus ja joca oikialla tiellä on hän on jumalattomalle cauhistus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 An unjust man is an abomination to the righteous and he who is upright in the way is an abomination to a wicked man. |
KJV | 27. An unjust man is an abomination to the just: and he that is upright in the way is abomination to the wicked. |
|
|
||
Dk1871 | 27. En uretfærdig Mand er de retfærdige en Vederstyggelighed; og den, hvis Vej er ligefrem, er den ugudelige en Vederststyggelighed. |
KXII | 27. En orättfärdig man är dem rättfärdigom en styggelse; och den som på en rätt väg är, han är dens ogudaktigas styggelse. |
PR1739 | 27. Öigede melest on se pörane hirmus, ja öälatte melest on hirmus se, kel öige wiis on. |
LT | 27. Teisusis bjaurisi neteisiuoju ir nedorėlis tuo, kuris eina tiesiu keliu. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Ein ungerechter Mann ist dem Gerechten ein Greuel; und wer rechtes Weges ist, der ist des Gottlosen Greuel. |
Ostervald-Fr | 27. L'homme inique est en abomination aux justes, et celui qui va droit est en abomination au méchant. |
RV'1862 | 27. Abominación es a los justos el hombre inicuo: mas abominación es al impío el de rectos caminos. |
SVV1770 | 27 Een ongerechtig man is den rechtvaardige een gruwel; maar die recht is van weg, is den goddeloze een gruwel. |
|
|
||
PL1881 | 27. Sprawiedliwym jest mąż niezbożny obrzydliwością; a zasię kto w uprzejmości chodzi, jest niezbożnym obrzydliwością. |
Karoli1908Hu | 27. Iszonyat az igazaknak a hamis ember; és iszonyat az istentelennek az igaz úton járó. |
RuSV1876 | 27 Мерзость для праведников – человек неправедный, и мерзость для нечестивого – идущий прямым путем. |
БКуліш | 27. Гидота праведним - чоловік ледачий, безбожнику ж гидота - хто ходить правою дорогою. |
|
|