31 luku

Kuningas Lemuelia neuvoo hänen äitinsä. Kelpo vaimon ylistys.

1. Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.

1. Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

1. NÄmät owat Cuningas Lamuelin sanat:

1 The words of king Lemuel, the oracle which his mother instructed him.

1. The words of king Lemuel, the prophecy that his mother taught him.

1. Lemuels, en Konges, Ord; et varslende Ord, hvormed hans Moder underviste ham.

1. Detta är Konung Lemuels ord, den lära, som honom hans moder lärde.

1. Kunninga Lemueli sannad. Se öppetus, mis temma emma tedda öppetas.

1. Karaliaus Lemuelio žodžiai, kuriais jį auklėjo motina:

1. Dies sind die Worte des Königs Lamuel, die Lehre, die ihn seine Mutter lehrte.

1. Paroles du roi Lémuel, sentences par lesquelles sa mère l'instruisit.

1. PALABRAS de Lemuel rey: la profecía con que le enseñó su madre.

1 De woorden van den koning Lemuel; de last, maarmede zijn moeder hem onderwees.

1. Te są słowa Lemuela króla, i zebranie mów, któremi go ćwiczyła matka jego.

1. Lemuel király beszédei, próféczia, melylyel tanította vala őt az anyja.

1 Слова Лемуила царя. Наставление, которое преподала ему мать его:

1. Се слова царя Лемуїла; наука, яку дала йому мати його:

2. Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?

2. Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

2. Se oppi jonga hänen äitins hänelle opetti: Ah minun walittun ah minun cohtuni hedelmä ah minun toiwottu poican.

2 What, my son? And what, O son of my womb? And what, O son of my vows?

2. What, my son? and what, the son of my womb? and what, the son of my vows?

2. Hvad? min Søn! og hvad? mit Livs Søn! og hvad? mine Løfters Søn!

2. Ack! min utkorade; ack! du mins lifs son; ack! min önskade son.

2. Mis? minno poeg, ja mis? mo poeg, kedda ma ihhus kannud, ja mis? mo poeg, kedda ma Jummalale ärratootanud.

2. ‘‘Ką, mano sūnau? Ką, mano įsčių sūnau? Ką, mano įžadų sūnau?

2. Ach mein Auserwählter, ach du Sohn meines Leibes, ach mein gewünschter Sohn,

2. Que te dirai-je, mon fils? Que te dirai-je, fils de mes entrailles? Que te dirai-je, fils de mes vœux?

2. ¿Qué, hijo mío? ¿Y qué, hijo de mi vientre? ¿y qué, hijo de mis deseos?

2 Wat, o mijn zoon, en wat, o zoon mijns buiks? ja, wat, o zoon mijner geloften?

2. Cóż rzekę, synu mój? cóż rzekę, synu żywota mego? i cóż rzekę, synu ślubów moich?

2. Mit szóljak, fiam? mit, én méhem gyermeke? mit, én fogadásimnak gyermeke?

2 что, сын мой? что, сын чрева моего? что, сын обетов моих?

2. Що ж, сину мій? що, дитино тїла мого? що, обітниць моїх ти сину?*

3. Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.

3. Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

3. Älä anna waimoin saada tawaratas: ja älä käy nijllä retkillä joisa Cuningat idzens turmelewat.

3 Do not give your strength to women, nor your ways to what destroys kings.

3. Give not thy strength unto women, nor thy ways to that which destroyeth kings.

3. Giv ikke Kvinderne din Kraft, og giv dig ikke ind paa en Vej, der Ødelægger Konger.

3. Låt icke qvinnor få dina förmågo, och gack icke de vägar, der Konungar förderfva sig på.

3. Ärra anna omma rammo mitte naesterahwale; ja ärgo olgo sulle se wiis, kunningaid ärrakautada.

3. Neatiduok savo jėgų moterims ir savo kelių toms, kurios pražudo karalius.

3. laß nicht den Weibern deine Kraft und gehe die Wege nicht, darin sich die Könige verderben!

3. Ne livre point ta force aux femmes, ni tes voies à celles qui perdent les rois.

3. No des a las mujeres tu fuerza, ni tus caminos, que es para destruir a los reyes.

3 Geeft aan de vrouwen uw vermogen niet, noch uw wegen, om koningen te verdelgen.

3. Nie dawaj niewiastom siły twojej, ani dróg twoich tym, którzy do zginienia królów przywodzą.

3. Ne add asszonyoknak a te erődet, és a te útaidat a [1†] királyok eltörlőinek.

3 Не отдавай женщинам сил твоих, ни путей твоих губительницам царей.

3. Не оддавай жіноцтву сил твоїх, анї поступків твоїх тим погубницям царів.

4. Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: Missä väkijuomaa?

4. Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

4. Älä Cuningalle O Lamuel älä anna Cuningalle wijna juoda: eli Ruhtinalle wäkewiä juotawita.

4 It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine, nor for rulers to say, Where is strong drink?

4. It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine; nor for princes strong drink:

4. Det bør ikke Konger, Lemuel! det bør ikke Konger at drikke Vin, ej heller Fyrster at drikke stærk Drik,

4. O! icke Konungom, Lemuel; gif icke Konungom vin dricka, eller Förstom starka drycker;

4. Ei se sünni kunningattele, oh Lemuel! ei se sünni kunningattele, wina jua, egga würstidele, kanget jomaaega ihhaldada:

4. Lemueli, ne karaliams gerti vyną, ne kunigaikščiams stiprius gėrimus,

4. O, nicht den Königen, Lamuel, nicht den Königen ziemt es, Wein zu trinken, noch den Fürsten starkes Getränk!

4. Ce n'est point aux rois, Lémuel, ce n'est point aux rois de boire le vin, ni aux princes de boire la boisson forte;

4. No es de los reyes, o! Lemuel, no es de los reyes beber vino, ni de los príncipes la cerveza:

4 Het komt den koningen niet toe, o Lemuel! het komt den koningen niet toe wijn te drinken, en den prinsen, sterken drank te begeren;

4. Nie królom, o Lemuelu! nie królom należy pić wino, a nie panom bawić się napojem mocnym;

4. Távol legyen a királyoktól, oh Lemuel, távol legyen a királyoktól a [2†] bornak itala; és az uralkodóktól a részegítő ital keresése.

4 Не царям, Лемуил, не царям пить вино, и не князьям – сикеру,

4. Не царям, Лемуїлю, не царям пити вино, не князям сикер попивати,

5. Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

5. Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

5. Ettei he jois ja oikeutta unhodais ja hyljäis waiwaisten asioita.

5 Lest they drink and forget the law and pervert the justice due to any who is afflicted.

5. Lest they drink, and forget the law, and pervert the judgment of any of the afflicted.

5. at han ikke skal drikke og glemme det, som er Lov, og forvende alle elendige Folks Ret.

5. Att de icke dricka, och förgäta rätthetena, och förvända de elända menniskors sak.

5. Et nem̃ad ei jo, ja ei uñusta ärra, mis seätud on, ja keikide willetsatte innimeste kohto-asja teist wisi ei pöra.

5. kad prisigėrę jie nepamirštų įstatymo ir neiškraipytų teisingumo prispaustiesiems.

5. Sie möchten trinken und der Rechte vergessen und verändern die Sache aller elenden Leute.

5. De peur qu'ayant bu, ils n'oublient ce qui est ordonné, et qu'ils ne méconnaissent le droit de tous les pauvres affligés.

5. Porque no beban, y olviden la ley; y perviertan el derecho de todos los hijos afligidos.

5 Opdat hij niet drinke, en het gezette vergete, en de rechtzaak van alle verdrukten verandere.

5. By snać pijąc nie zapomniał na ustawy, a nie odmienił spraw wszystkich ludzi uciśnionych.

5. Hogy mikor iszik, el ne felejtkezzék a törvényről, és el ne fordítsa valamely nyomorultnak igazságát.

5 чтобы, напившись, они не забыли закона и не превратили суда всех угнетаемых.

5. Щоб вони, напившись, права не забули та й не покривили суду всїх людей убогих.

6. Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

6. Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

6. Anna wäkewitä juotawita nijlle jotca hucattaman pitä ja wijna murhellisille sieluille.

6 Give strong drink to him who is ready to perish and wine to the bitter in soul.

6. Give strong drink unto him that is ready to perish, and wine unto those that be of heavy hearts.

6. Giver stærk Drik til den, som er ved at omkomme, og Vin til den, som er beskelig bedrøvet i Sjælen,

6. Gif starka drycker dem som förgöras skola, och vin bedröfvadom själom;

6. Andke kange jomaaia sellele, kes on hukka miñemas, ja wina neile, kel süddame kurbdus on.

6. Duok stiprius gėrimus nelaimingiems ir vyną liūdinčioms sieloms.

6. Gebt starkes Getränk denen, die am Umkommen sind, und den Wein den betrübten Seelen,

6. Donnez de la boisson forte à celui qui va périr, et du vin à celui qui a l'amertume dans l'âme;

6. Dad la cerveza al que perece, y el vino a los de amargo ánimo.

6 Geeft sterken drank dengene, die verloren gaat, en wijn dengenen, die bitterlijk bedroefd van ziel zijn;

6. Dajcie napój mocny ginącemu, a wino tym, którzy są ducha sfrasowanego.

6. Adjátok a részegítő italt az elveszendőnek, és a bort [3†] a keseredett szívűeknek.

6 Дайте сикеру погибающему и вино огорченному душею;

6. Дайте сикеру бідоласї, й вина тим, що їх серце в горю;

7. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

7. Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

7. Että he joisit ja unhotaisit ahdistuxens: ja ei enä johdatais mieleens wiheljäisyttäns.

7 Let him drink and forget his need and remember his misery no more.

7. Let him drink, and forget his poverty, and remember his misery no more.

7. at han maa drikke og glemme sin Armod og ikke mere komme sin Møje i Hu.

7. Att de måga dricka, och förgäta sina vedermödo, och icke mer ihågkomma sin jämmer.

7. Et ta saab jua, ja unnustab omma waesust ärra, ja omma waewa peäle ennam ei mötle.

7. Tegul jie pasigeria ir užmiršta savo vargus ir skurdą.

7. daß sie trinken und ihres Elends vergessen und ihres Unglücks nicht mehr gedenken.

7. Pour qu'il en boive, qu'il oublie sa pauvreté, et ne se souvienne plus de sa peine.

7. Beban, y olvídense de su necesidad, y de su miseria no se acuerden más.

7 Dat hij drinke, en zijn armoede vergete, en zijner moeite niet meer gedenke.

7. Niech się napije, a zapomni ubóstwa swego, a na utrapienie swoje niech więcej nie wspomni.

7. Igyék, hogy felejtkezzék az ő szegénységéről, és az ő nyavalyájáról ne emlékezzék meg többé.

7 пусть он выпьет и забудет бедность свою и не вспомнит больше о своем страдании.

7. Нехай випє й свої забуде злиднї, та не думає все про свої страдання.

8. Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

8. Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

8. Awa suus mykän edesä ja auta hyljättyin asioita.

8 Open your mouth for the mute, in the cause of all such as are left desolate.

8. Open thy mouth for the dumb in the cause of all such as are appointed to destruction.

8. Oplad din Mund for den stumme til alle forladte Børns Ret.

8. Låt din mun upp för de dumbar, och för allas deras sak, som förlåtne äro.

8. Te omma su lahti selle eest, kes keleto, ja keikide nende kohto-asja eest, kes on kaddumas.

8. Atverk už nebylį savo burną byloje tų, kurie pasmerkti pražūčiai.

8. Tue deinen Mund auf für die Stummen und für die Sache aller, die verlassen sind.

8. Ouvre ta bouche en faveur du muet, et pour le droit de ceux qui sont délaissés.

8. Abre tu boca por el mudo, en el juicio de todos los hijos de muerte.

8 Open uw mond voor den stomme, voor de rechtzaak van allen, die omkomen zouden.

8. Otwórz usta swe za niemym w sprawie wszystkich osądzonych na śmierć.

8. Nyisd meg a te szádat a mellett, a ki néma, és azoknak dolgában, a kik adattak [4†] veszedelemre.

8 Открывай уста твои за безгласного и для защиты всех сирот.

8. Отверай уста за того, хто голосу нїде не має, та щоб сиріт боронити.

9. Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

9. Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

9. Awa suus ja duomidze oikein: ja pelasta waiwainen ja köyhä.

9 Open your mouth, judge righteously and minister justice to the poor and needy.

9. Open thy mouth, judge righteously, and plead the cause of the poor and needy.

9. Oplad din Mund, døm Retfærdighed, og skaf den elendige og fattige Ret!

9. Låt din mun upp, och döm rätt, och hämnas den elända och fattiga.

9. Te omma su lahti ja moista öiget kohhut, ja anna kohhut willetsale ja waesele.

9. Teisk teisingai ir apgink beturčių ir vargšų teises.

9. Tue deinen Mund auf und richte recht und räche den Elenden und Armen.

9. Ouvre ta bouche, juge avec justice, et fais droit à l'affligé et au pauvre.

9. Abre tu boca, juzga justicia, y el derecho del pobre, y del menesteroso.

9 Open uw mond; oordeel gerechtelijk, en doe den verdrukte en nooddruftige recht.

9. Otwórz usta swe, sądź sprawiedliwie, a podejmij się sprawy ubogiego i nędznego.

9. Nyisd meg a te szádat, ítélj [5†] igazságot; forgasd ügyét a szegénynek és a szűkölködőnek!

9 Открывай уста твои для правосудия и для дела бедного и нищего.

9. Одверзай уста твої на правосуд та для справи бідного й нужденного.

10. Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

10. Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

10. Jolle toimellinen waimo edescadzottu on hän on callimbi cuin caickein callin pärly.

10 A worthy woman who can find? For her price is far above rubies.

10. Who can find a virtuous woman? for her price is far above rubies.

10. Hvo finder en duelig Hustru? hun er langt mere værd end Perler.

10. Hvilkom en dygdelig qvinna beskärd är, hon är mycket ädlare, än aldrakosteligaste perlor.

10. Kes leiab wahwa naese? sest temma on paljo ennam wäärt, kui perlid.

10. Kas gali surasti gerą moterį? Ji yra daug vertingesnė už perlus.

10. Wem ein tugendsam Weib beschert ist, die ist viel edler denn die köstlichsten Perlen.

10. Qui est-ce qui trouvera une femme vertueuse? Car son prix surpasse beaucoup celui des perles.

10. ¿Mujer valiente quién la hallará? porque su valor luengamente pasa al de las piedras preciosas.

10 Aleph. Wie zal een deugdelijke huisvrouw vinden? Want haar waardij is verre boven de robijnen.

10. Któż znajdzie niewiastę stateczną, gdyż nad perły daleko większa jest cena jej?

10. Derék asszonyt kicsoda találhat? Mert ennek ára sokkal [6†] felülhaladja az igazgyöngyöket.

10 Кто найдет добродетельную жену? цена ее выше жемчугов;

10. Хто знайде жінку честиву? цїна їй перел дорожша;

11. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.

11. Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

11. Hänen miehens sydän uscalda luotta häneen: hänen elatuxens ei puutu häneldä.

11 The heart of her husband trusts in her and he will have no lack of gain.

11. The heart of her husband doth safely trust in her, so that he shall have no need of spoil.

11. Hendes Mands Hjerte forlader sig paa hende, og Indtægt mangler ikke.

11. Hennes mans hjerta tör förlåta sig uppå henne, och bergning skall honom icke fattas.

11. Temma mehhe südda lodab ta peäle, ja saki ei pudu temmal mitte.

11. Vyro širdis visiškai pasitiki ja ir jo namuose netrūks pelno.

11. Ihres Mannes Herz darf sich auf sie verlassen, und Nahrung wird ihm nicht mangeln.

11. Le cœur de son mari s'assure en elle, et il ne manquera point de butin;

11. El corazón de su marido está en ella confiado, y de despojo no tendrá necesidad.

11 Beth. Het hart haars heren vertrouwt op haar, zodat hem geen goed zal ontbreken.

11. Serce męża jej ufa jej, a na korzyściach schodzić mu nie będzie.

11. Bízik ahhoz az ő férjének lelke, és annak marhája el nem fogy.

11 уверено в ней сердце мужа ее, и он не останется без прибытка;

11. Серце мужове певне її, й не малий з неї прибуток;

12. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.

12. Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

12. Hän teke hywä ja ei paha caickena elinaicanans.

12 She does him good and not evil all the days of her life.

12. She will do him good and not evil all the days of her life.

12. Hun gør ham godt og intet ondt i alle sit Livs Dage.

12. Hon gör honom ljuft, och icke ledt, i alla sina lifsdagar.

12. Keige omma ello aial teeb ta temmale head, ja ei mitte kurja.

12. Visą gyvenimą ji daro vyrui tik gera, o ne pikta.

12. Sie tut ihm Liebes und kein Leides ihr Leben lang.

12. Elle lui fera du bien tous les jours de sa vie, et jamais du mal.

12. Dárle ha bien, y no mal, todos los dias de su vida.

12 Gimel. Zij doet hem goed en geen kwaad, al de dagen haars levens.

12. Dobrze mu czyni, a nie źle, po wszystkie dni żywota swego.

12. Jóval illeti őt és nem gonosszal, az ő életének minden napjaiban.

12 она воздает ему добром, а не злом, во все дни жизни своей.

12. Платить вона добром йому, а нїколи злом, покіль віку її.

13. Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.

13. Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

13. Hän harjoitta idzens willois ja pellawis ja teke mielelläns työtä käsilläns.

13 She seeks wool and flax and works willingly with her hands.

13. She seeketh wool, and flax, and worketh willingly with her hands.

13. Hun søger efter Uld og Hør og arbejder gerne med sine Hænder.

13. Hon brukar sig på ull och lin, och arbetar gerna med sina händer.

13. Ta otsib willo ja linno, ja teeb tööd omma kättega ja heal melel.

13. Ji ieško vilnos ir lino, noriai dirba savo rankomis.

13. Sie geht mit Wolle und Flachs um und arbeitet gern mit ihren Händen.

13. Elle cherche de la laine et du lin, et elle fait de ses mains ce qu'elle veut;

13. Buscó lana y lino; y de voluntad trabajó con sus manos.

13 Daleth. Zij zoekt wol en vlas, en werkt met lust harer handen.

13. Szuka wełny i lnu, a pracuje ochotnie rękami swemi.

13. Keres gyapjat vagy lent, és megkészíti azokat kezeivel kedvvel.

13 Добывает шерсть и лен, и с охотою работает своими руками.

13. Дбає про лен та вовну, й охочо працює власними руками.

14. Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

14. Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

14. Hän on nijncuin cauppamiehen haaxi joca elatuxens tuo cauca.

14 She is like the merchant ships: she brings her bread from afar.

14. She is like the merchants' ships; she bringeth her food from afar.

14. Hun er ligesom en Købmands Skibe, hun lader sit Brød komme langvejs fra.

14. Hon är såsom ett köpmanskepp, som sina bergning fjerranefter hemtar.

14. Ta on nenda kui kaupmehhe laewad, ta toob omma leiba kaugelt,

14. Ji lyg prekybininkų laivas parūpina maistą iš toli.

14. Sie ist wie ein Kaufmannsschiff, das seine Nahrung von ferne bringt.

14. Elle est comme les navires d'un marchand, elle amène son pain de loin.

14. Fué como navío de mercader, que trae su pan de léjos.

14 He. Zij is als de schepen eens koopmans; zij doet haar brood van verre komen.

14. Podobna jest okrętom kupieckim; z daleka przywodzi żywność swoję.

14. Hasonló a kereskedő hajókhoz, nagy messziről behozza az ő eledelét.

14 Она, как купеческие корабли, издалека добывает хлеб свой.

14. Мов купецький корабель той, здобуває хлїб здалека.

15. Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.

15. Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

15. Hän nouse yöllä ja anda perhens ruoca ja pijcoillens heidän osans.

15 She also rises while it is yet night and gives food to her household and their task to her maidens.

15. She riseth also while it is yet night, and giveth meat to her household, and a portion to her maidens.

15. Og hun staar op, medens det endnu er Nat, og giver sit Hus Mad og sine Piger deres bestemte Arbejde.

15. Hon står om nattene upp, och gifver sitt husfolk mat, och sina tjenarinnor deras del.

15. Ja touseb ülles, kui alles ö on, ja annab omma perrele roga, ja seätud ossa omma ümmardajattele.

15. Ji keliasi anksti rytą, paruošia maisto šeimai ir paskiria tarnaitėms darbą.

15. Sie steht vor Tages auf und gibt Speise ihrem Hause und Essen ihren Dirnen.

15. Elle se lève lorsqu'il est encore nuit, et elle distribue la nourriture à sa famille, et la tâche à ses servantes;

15. Levantóse aun de noche; y dió comida a su familia; y ración a sus criadas.

15 Vau. En zij staat op, als het nog nacht is, en geeft haar huis spijze, en haar dienstmaagden het bescheiden deel.

15. I wstaje bardzo rano, a daje pokarm czeladzi swej, a obrok słuszny dziewkom swym.

15. Felkel még éjjel, eledelt ád az ő házának, és rendel ételt az ő szolgálóleányinak.

15 Она встает еще ночью и раздает пищу в доме своем и урочное служанкам своим.

15. Встане вдосьвіта, домашнім роздасть їжу, а дївкам їх дїло.

16. Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.

16. Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

16. Hän pyytä peldo ja osta sen ja istutta wijnapuita kättens hedelmästä.

16 She considers a field and buys it. She plants a vineyard with the fruit of her hands.

16. She considereth a field, and buyeth it: with the fruit of her hands she planteth a vineyard.

16. Hun tænker paa Agerland og faar det; af sine Hænders Frugt planter hun en Vingaard.

16. Hon tänker på en åker, och köper honom; och planterar en vingård af sina händers frukt.

16. Ta mötleb pöllo peäle ja saab sedda; omma kätte tööst istutab ta winamäe.

16. Ji apžiūri lauką, jį nuperka ir savo rankų pelnu užveisia vynuogyną.

16. Sie denkt nach einem Acker und kauft ihn und pflanzt einen Weinberg von den Früchten ihrer Hände.

16. Elle considère un champ, et l'acquiert, et du fruit de ses mains elle plante une vigne.

16. Consideró la heredad, y compróla; y plantó viña del fruto de sus manos.

16 Zain. Zij denkt om een akker, en krijgt hem; van de vrucht harer handen plant zij een wijngaard.

16. Obmyśla rolę, i ujmuje ją; z zarobku rąk swoich szczepi winnice.

16. Gondolkodik mező felől, és megveszi azt; az ő kezeinek munkájából szőlőt plántál.

16 Задумает она о поле, и приобретает его; от плодов рук своих насаждает виноградник.

16. Схоче поля - є й на поле; з свого дорібку садить виноградник.

17. Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.

17. Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

17. Hän wyöttä cupens ja wahwista käsiwartens.

17 She girds her loins with strength and makes her arms strong.

17. She girdeth her loins with strength, and strengtheneth her arms.

17. Hun omgjorder sine Lænder med Kraft og gør sine Arme stærke.

17. Hon gjordar sina länder fast, och stärker sina armar.

17. Ta panneb wö tuggewaste wöle, ja teeb ommad käewarred tuggewaks.

17. Ji susijuosia jėga, sustiprina savo rankas.

17. Sie gürtet ihre Lenden mit Kraft und stärkt ihre Arme.

17. Elle ceint ses reins de force, et elle affermit ses bras;

17. Ciño sus lomos de fortaleza, y esforzó sus brazos.

17 Cheth. Zij gordt haar lenden met kracht, en zij versterkt haar armen.

17. Przepasuje mocą biodra swe, a posila ramiona swoje.

17. Az ő derekát felövezi erővel, és megerősíti karjait.

17 Препоясывает силою чресла свои и укрепляет мышцы свои.

17. Оперізуєсь силою й кріпить руки свої.

18. Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

18. Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

18. Hän näke ascarans hyödyllisexi hänen kynttiläns ei sammuteta yöllä.

18 She perceives that her merchandise is profitable. Her lamp does not go out by night.

18. She perceiveth that her merchandise is good: her candle goeth not out by night.

18. Hun skønner, at hendes Handel er god; hendes Lampe slukkes ikke om Natten.

18. Hon märker, hvar hennes handel kan hafva förkofring; hennes lykta utsläckes icke om nattena.

18. Ta tunneb, et temma kaup hea on; temma lamp ei kustu öse ärra.

18. Ji supranta, kad jos darbas vertingas; jos žiburys negęsta naktį.

18. Sie merkt, wie ihr Handel Frommen bringt; ihre Leuchte verlischt des Nachts nicht.

18. Elle éprouve que son trafic est bon; sa lampe ne s'éteint point la nuit;

18. Gustó que era buena su grangería; su candela no se apagó de noche.

18 Teth. Zij smaakt, dat haar koophandel goed is; haar lamp gaat des nachts niet uit.

18. Doświadcza, że jest dobra skrzętność jej, a nie gaśnie w nocy pochodnia jej.

18. Látja, hogy hasznos az ő munkálkodása; éjjel sem alszik el az ő világa.

18 Она чувствует, что занятие ее хорошо, и – светильник ее не гаснет и ночью.

18. Бачить, що праця чесна й добра, проте сьвітло в неї не гасне й пізної ночі.

19. Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.

19. Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

19. Hän ojenda kätens ruckijn ja tarttu sormillans kehrawarteen.

19 She lays her hands to the distaff {a tool} and her hands hold the spindle.

19. She layeth her hands to the spindle, and her hands hold the distaff.

19. Hun udstrækker sine Hænder til Rokken, og hendes Hænder tage fat paa Tenen.

19. Hon räcker ut sina hand till rocken, och hennes finger fatta tenen.

19. Ta pistab ommad käed koonlapu kallale, ja temma peud piddawad kehrawarre.

19. Jos pirštai paima verpstę ir jos rankos dirba.

19. Sie streckt ihre Hand nach dem Rocken, und ihre Finger fassen die Spindel.

19. Elle met ses mains à la quenouille, et ses doigts tiennent le fuseau.

19. Aplicó sus manos al huso; y sus manos tratáron la rueca.

19 Jod. Zij steekt haar handen uit naar de spil, en haar handpalmen vatten den spinrok.

19. Ręce swoje obraca do kądzieli, a palcami swemi trzyma wrzeciono.

19. Kezeit veti a fonókerékre, és kezeivel fogja az orsót.

19 Протягивает руки свои к прялке, и персты ее берутся за веретено.

19. Простягає руки до прядки, а палцї її беруть веретено.

20. Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

20. Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

20. Hän cocotta kätens köyhille ja ojenda kätens tarwidzewille.

20 She stretches out her hand to the poor, yes, she reaches forth her hands to the needy.

20. She stretcheth out her hand to the poor; yea, she reacheth forth her hands to the needy.

20. Hun udbreder sin Haand til den elendige og udstrækker sine Hænder til den fattige.

20. Hon utsträcker sina händer till den fattiga, och räcker sina hand dem torftiga.

20. Ta teeb omma kät laiale lahti willetsale, ja pakkub ommad käed waestele.

20. Ji ištiesia ranką išalkusiam ir beturčiui.

20. Sie breitet ihre Hände aus zu dem Armen und reicht ihre Hand dem Dürftigen.

20. Elle tend la main à l'affligé, et présente ses mains aux pauvres.

20. Su mano extendió al pobre; y al menesteroso extendió sus manos.

20 Caph. Zij breidt haar handpalm uit tot den ellendige; en zij steekt haar handen uit tot den nooddruftige.

20. Rękę swą otwiera ubogiemu, a ręce swoje wyciąga ku nędznemu.

20. Markát megnyitja a szegénynek, és kezeit nyújtja a szűkölködőnek.

20 Длань свою она открывает бедному, и руку свою подает нуждающемуся.

20. Долоню свою розтулює бідному, подає руку нужденому.

21. Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.

21. Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

21. Ei hän pelkä lunda huonesans: sillä caikella hänen perhelläns owat caxikertaiset waattet.

21 She is not afraid of the snow for her household, because all her household are clothed with scarlet.

21. She is not afraid of the snow for her household: for all her household are clothed with scarlet.

21. Hun frygter ikke for sit Hus, naar der er Sne; thi hele hendes Hus er klædt i karmesinrødt Tøj.

21. Hon fruktar icke sino huse för snö; ty hela hennes hus hafver dubbel kläder.

21. Ei ta karda lund omma perre pärrast, sest keigel ta perrel on kahhekordsed rided selgas.

21. Ji nebijo šalčių, nes visi jos namiškiai yra aprengti vilnoniais rūbais.

21. Sie fürchtet für ihr Haus nicht den Schnee; denn ihr ganzes Haus hat zwiefache Kleider.

21. Elle ne craint point la neige pour sa famille; car toute sa famille est vêtue de laine cramoisi.

21. No tendrá temor de la nieve por su familia, porque toda su familia está vestida de ropas dobladas.

21 Lamed. Zij vreest voor haar huis niet vanwege de sneeuw; want haar ganse huis is met dubbele klederen gekleed.

21. Nie boi się o czeladź swoję czasu śniegu; albowiem wszystka czeladź jej obłoczy się w szatę dwoistą.

21. Nem félti az ő házanépét a hótól; mert egész házanépe karmazsinba öltözött.

21 Не боится стужи для семьи своей, потому что вся семья ее одета в двойные одежды.

21. Не боїться, що ріднї студено буде; - вся семя має подвійну одежу.

22. Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.

22. Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

22. Hän teke idzellens sängywaatteita walkia Silcki ja Purpura owat hänen waattens.

22 She makes for herself carpets of tapestry. Her clothing is fine linen and purple.

22. She maketh herself coverings of tapestry; her clothing is silk and purple.

22. Hun gør sig Tæpper; fint Linned og Purpur er hendes Klædning.

22. Hon gör sig täcken; hvitt silke, och purpur är hennes kläde.

22. Ta teeb issiennesele kallid tekkid, temma rided on kallist linnasest ja purpuri punnasest ridest.

22. Ji pasidaro antklodžių, plona drobė ir purpuras­jos drabužiai.

22. Sie macht sich selbst Decken; feine Leinwand und Purpur ist ihr Kleid.

22. Elle se fait des couvertures; ses vêtements sont de fin lin et d'écarlate.

22. Ella se hizo tapices: de lino fino y púrpura es su vestido.

22 Mem. Zij maakt voor zich tapijtsieraad; haar kleding is fijn linnen en purper.

22. Kobierce sobie robi; płótno subtelne i szarłat jest odzieniem jej.

22. Szőnyegeket csinál magának; patyolat és bíbor az ő öltözete.

22 Она делает себе ковры; виссон и пурпур – одежда ее.

22. Робить вона собі коври; висон, пурпур - її одежа.

23. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.

23. Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

23. Hänen miehens on ylistetty portisa istuisans maan wanhemmitten tykönä.

23 Her husband is known in the gates when he sits among the elders of the land.

23. Her husband is known in the gates, when he sitteth among the elders of the land.

23. Hendes Mand er navnkundig i Portene, naar han sidder sammen med de ældste i Landet.

23. Hennes man är prisad i portomen, när han sitter när landsens äldsta.

23. Temma mees on kulus wärrawis, kui ta Ma wannematte jures istub.

23. Jos vyras yra žinomas vartuose, kai sėdi su krašto vyresniaisiais.

23. Ihr Mann ist bekannt in den Toren, wenn er sitzt bei den Ältesten des Landes.

23. Son mari est considéré aux portes, lorsqu'il est assis avec les anciens du pays.

23. Conocido es su marido en las puertas, cuando se asienta con los ancianos de la tierra.

23 Nun. Haar man is bekend in de poorten, als hij zit met de oudsten des lands.

23. Znaczny jest w bramach mąż jej, gdy siedzi między starszymi ziemi.

23. Ismerik az ő férjét a kapukban, mikor ül a tartománynak véneivel.

23 Муж ее известен у ворот, когда сидит со старейшинами земли.

23. Мужа її всяке знає; сидить він у воротях між громадськими мужами.

24. Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.

24. Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

24. Hän teke hamen ja myy sen ja anda wyön cauppajalle.

24 She makes linen garments and sells them and delivers belts to the merchant.

24. She maketh fine linen, and selleth it; and delivereth girdles unto the merchant.

24. Hun gør kosteligt Linklæde og sælger det og bringer Købmanden Bælter til Salgs.

24. Hon gör en kjortel, och säljer honom; ett bälte får hon krämarenom.

24. Ta teeb linnased rided ja müüb neid, ja wööd annab ta kaupmeestele.

24. Ji audžia plonų drobių ir parduoda, pristato juostų pirkliams.

24. Sie macht einen Rock und verkauft ihn; einen Gürtel gibt sie dem Krämer.

24. Elle fait du linge et le vend; et des ceintures, qu'elle donne au marchand;

24. Hizo telas, y vendió; y dió cintas al mercader.

24 Samech. Zij maakt fijn lijnwaad en verkoopt het; en zij levert den koopman gordelen.

24. Płótno robi, i sprzedaje, także pasy sprzedaje kupcowi.

24. Gyolcsot sző, és eladja; és övet, melyet ád a kereskedőnek.

24 Она делает покрывала и продает, и поясы доставляет купцам Финикийским.

24. Тче вона покривала й продає, а пояси доставляє купцям Финикийським.

25. Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.

25. Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

25. Hänen caunistuxens on että hän on puhdas ja ahkera ja wijmein hän naura.

25 Strength and dignity are her clothing and she laughs at the time to come.

25. Strength and honour are her clothing; and she shall rejoice in time to come.

25. Kraft og Herlighed er hendes Klædebon, og hun ler ad den kommende Tid.

25. Hennes prydning är, att hon renlig och flitig är; och framdeles skall hon le.

25. Temma rided on tuggewad ja illusad, ja ta naerab sedda hommist päwa.

25. Ji, apsirengusi stiprybe ir grožiu, linksmai žiūri į ateitį.

25. Kraft und Schöne sind ihr Gewand, und sie lacht des kommenden Tages.

25. La force et la magnificence forment son vêtement, et elle se rit du jour à venir;

25. Fortaleza y hermosura es su vestido; y en el día postrero reirá.

25 Ain. Sterkte en heerlijkheid zijn haar kleding; en zij lacht over den nakomenden dag.

25. Moc i przystojność jest odzieniem jej; nie frasuje się o czasy przyszłe.

25. Erő és ékesség az ő ruhája; és nevet a következő [7†] napnak.

25 Крепость и красота – одежда ее, и весело смотритона на будущее.

25. Трівкість і краса - одежа її, й весело глядить вона в будущину.

26. Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.

26. Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

26. Hän awa suuns wijsaudes ja hänen kielesäns on otollinen oppi.

26 She opens her mouth with wisdom and the law of kindness is on her tongue.

26. She openeth her mouth with wisdom; and in her tongue is the law of kindness.

26. Hun oplader sin Mund med Visdom, og Kærligheds Lov er paa hendes Tunge.

26. Hon upplåter sin mun med vishet, och på hennes tungo är täckelig lära.

26. Ta teeb omma su lahti tarkussega, ja heldusse kässo-öppetus on temma kele peäl.

26. Ji kalba išmintingai ir ant jos liežuvio švelnus pamokymas.

26. Sie tut ihren Mund auf mit Weisheit, und auf ihrer Zunge ist holdselige Lehre.

26. Elle ouvre la bouche avec sagesse, et des instructions aimables sont sur sa langue;

26. Abrió su boca con sabiduría; y la ley de clemencia está en su boca.

26 Pe. Zij doet haar mond open met wijsheid; en op haar tong is leer der goeddadigheid.

26. Mądrze otwiera usta swe, a nauka miłosierdzia jest na języku jej.

26. Az ő száját bölcsen nyitja meg, és kedves tanítás van nyelvén.

26 Уста свои открывает с мудростью, и кроткое наставление на языке ее.

26. Уста свої отвирає лиш на слова мудрі, на язицї в неї - лагідна наука.

27. Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.

27. Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

27. Hän cadzele curkistellen cuinga hänen huonesans caicki asiat owat: ja ei syö laiscudes leipäns.

27 She looks well to the traveling of her household and does not eat the bread of idleness.

27. She looketh well to the ways of her household, and eateth not the bread of idleness.

27. Hun ser efter, hvorledes det gaar til i hendes Hns, og æder ikke Ladheds Brød.

27. Hon ser till, huru det i hennes hus tillstår, och äter icke sitt bröd i lättja.

27. Ta wahhib keik kohhad ommas maias ärra, ja ei sö mitte laiskusse leiba.

27. Ji prižiūri savo namus ir nevalgo tinginio duonos.

27. Sie schaut, wie es in ihrem Hause zugeht, und ißt ihr Brot nicht mit Faulheit.

27. Elle surveille ce qui se fait dans sa maison, et elle ne mange point le pain de paresse.

27. Considera los caminos de su casa; y no comió el pan de balde.

27 Tsade. Zij beschouwt de gangen van haar huis; en het brood der luiheid eet zij niet.

27. Dogląda rządu w domu swym, a chleba próżnując nie je.

27. Vigyáz a házanépe dolgára, és restségnek [8†] étkét nem eszi.

27 Она наблюдает за хозяйством в доме своем и не ест хлеба праздности.

27. Пильно вона наглядає за порядком в домі, і не знає їсти хлїба - нїчо не робивши.

28. Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:

28. Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

28. Hänen poicans tulewat ja ylistäwät händä autuaxi: hänen miehens kijttä händä.

28 Her sons rise up and call her fortunate. Her husband also and he praises her.

28. Her children arise up, and call her blessed; her husband also, and he praiseth her.

28. Hendes Sønner staa op og prise hende; hendes Husbond roser hende ogsaa:

28. Hennes söner komma upp, och prisa henne saliga; hennes man lofvar henne.

28. Temma poiad sawad woimust, ja kiitwad tedda önsaks, temma mees kidab tedda ka.

28. Jos vaikai pakyla ir vadina ją palaiminta ir jos vyras giria ją:

28. Ihre Söhne stehen auf und preisen sie selig; ihr Mann lobt sie:

28. Ses enfants se lèvent, et la disent bienheureuse; son mari aussi, et il la loue, et dit:

28. Levantáronse sus hijos, y llamáronla bienaventurada; y su marido también la alabó.

28 Koph. Haar kinderen staan op, en roemen haar welgelukzalig; ook haar man, en hij prijst haar, zeggende:

28. Powstawszy synowie jej błogosławią jej; także i mąż jej chwali ją,

28. Felkelnek az ő fiai, és boldognak mondják őt; az ő férje, és dicséri őt:

28 Встают дети и ублажают ее, – муж, и хвалит ее:

28. Встають дїти, - її величають, і муж її всюди вихваляє:

29. Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä.

29. Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

29. Moni tytär käyttä idzens caunist mutta sinä woitat caicki.

29 Many daughters have done worthily, but you excel them all.

29. Many daughters have done virtuously, but thou excellest them all.

29. Mange Døtre forhverve Formue; men du staar over dem alle sammen.

29. Många döttrar samka rikedom; men du öfvergår dem alla.

29. Paljo on neid tüttarlapsi, kes wahwaste teinud; agga sinna olled üllem, kui keik need.

29. ‘Yra daug gerų moterų, bet tu pranoksti jas visas!’

29. Viele Töchter halten sich tugendsam; du aber übertriffst sie alle.

29. Plusieurs filles ont une conduite vertueuse; mais toi, tu les surpasses toutes.

29. Muchas mujeres hicieron riquezas, mas tú las sobrepujaste a todas.

29 Resch. Vele dochteren hebben deugdelijke gehandeld; maar gij gaat die allen te boven.

29. Mówiąc: Wiele niewiast grzecznie sobie poczynały; ale je ty przechodzisz wszystkie.

29. Sok leány munkálkodott serénységgel; de te meghaladod mindazokat!

29 „много было жен добродетельных, но ты превзошла всех их".

29. Много женщин честивих, - ти ж усїх перевисшила!

30. Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!

30. Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

30. Otollinen ja ihana olla on turha: waan waimo joca HERRA pelkä ylistetän.

30 Charm is deceitful and beauty is vain, but a woman who fears Jehovah, she will be praised.

30. Favour is deceitful, and beauty is vain: but a woman that feareth the LORD, she shall be praised.

30. Yndighed er Bedrag, og Skønhed er Forfængelighed; men en Kvinde; som frygter Herren, hun skal roses.

30. Täckeligt och dägelig vara är intet; en qvinna, som Herran fruktar, den skall man lofva.

30. Lahke wiis on pettus, ja illo on tühhine; üks naesterahwas, kes Jehowat kardab, sedda peab kiitma.

30. Žavumas apgauna ir grožis praeina, bet moteris, bijanti Dievo, bus giriama.

30. Lieblich und schön sein ist nichts; ein Weib, das den HERRN fürchtet, soll man loben.

30. La grâce est trompeuse, et la beauté s'évanouit; mais la femme qui craint l'Éternel est celle qui sera louée.

30. Engañosa es la gracia, y vana la hermosura: la mujer que teme a Jehová, esa será alabada.

30 Schin. De bevalligheid is bedrog, en de schoonheid ijdelheid; maar een vrouw, die den HEERE vreest, die zal geprezen worden.

30. Omylna jest wdzięczność, i marna piękność; ale niewiasta, która się Pana boi, ta pochwały godna.

30. Csalárd a kedvesség, és hiábavaló a szépség; a mely asszony féli az Urat, az szerez dicséretet magának!

30 Миловидность обманчива и красота суетна; но жена, боящаяся Господа, достойна хвалы.

30. Бо принада - річ непевна, пишна врода - річ минуща; богобоязлива ж жінка - от кого хвалити треба!

31. Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

31. Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.

31. Händä ylistetän kättens hedelmäst ja hänen kätens työt kijttäwät händä portisa.

31 Give her of the fruit of her hands and let her works praise her in the gates.

31. Give her of the fruit of her hands; and let her own works praise her in the gates.

31. Giver hende af hendes Hænders Frugt, og hendes Gerninger skulle prise hende i Portene.

31. Hon skall rosad varda af sina händers frukt, och hennes gerningar skola lofva henne i portomen.

31. Andke temmale ta kätte tööst, ja temma tööd kiitko tedda wärrawis.

31. Duok jai jos rankų vaisių, ir jos darbai tegul giria ją vartuose’‘.

31. Sie wird gerühmt werden von den Früchten ihrer Hände, und ihre Werke werden sie loben in den Toren.

31. Donnez-lui le fruit de ses mains, et qu'aux portes ses œuvres la louent.

31. Dádla del fruto de sus manos; y alábenla en las puertas sus hechos.

31 Thau. Geef haar van de vrucht harer handen, en laat haar werken haar prijzen in de poorten.

31. Dajcie jej z owocu ręku jej, a niechaj ją chwalą w bramach uczynki jej.

31. Adjatok ennek az ő keze munkájának gyümölcséből, és dicsérjék őt a kapukban az ő [9†] cselekedetei!

31 Дайте ей от плода рук ее, и да прославят ее у ворот дела ее!

31. Платїть же їй після того, що її надбали руки; славіть її у громадї за її учинки!