SANANLASKUT
13 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa. |
Biblia1776 | 1. Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta. |
CPR1642 | 1. WIisas poica otta Isäns curituxen mutta pilckaja ei anna idziäns rangaista. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 A wise son hears his father's instruction, but a scoffer listens not to rebuke. |
KJV | 1. A wise son heareth his father's instruction: but a scorner heareth not rebuke. |
|
|
||
Dk1871 | 1. En viis Søn modtager sin Faders Tugt; men en Spotter hører ikke paa Irettesættelse. |
KXII | 1. En vis son låter fadren tukta sig; men en bespottare lyder icke straff. |
PR1739 | 1. Tark poeg wöttab issa öppetust; agga pilkia ei wötta söitlustke kuulda. |
LT | 1. Išmintingas sūnus klauso tėvo pamokymų, o pašaipūnas neklauso barimo. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Ein weiser Sohn läßt sich vom Vater züchtigen; aber ein Spötter gehorcht der Strafe nicht. |
Ostervald-Fr | 1. L'enfant sage écoute l'instruction de son père; mais le moqueur n'écoute point la réprimande. |
RV'1862 | 1. EL hijo sabio recibe la ense- ñanza del padre: mas el burlador no escucha la reprensión. |
SVV1770 | 1 Een wijs zoon hoort de tucht des vaders; maar een spotter hoort de bestraffing niet. |
|
|
||
PL1881 | 1. Syn mądry przyjmuje ćwiczenie ojcowskie, ale naśmiewca nie słucha strofowania. |
Karoli1908Hu | 1. A bölcs fiú enged atyja intésének; de a csúfoló [1†] semmi dorgálásnak helyt nem ád. |
RuSV1876 | 1 Мудрый сын слушает наставление отца, а буйный не слушаетобличения. |
БКуліш | 1. Син мудрий слухає батькової науки, а безпутний не слухає докору. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan. |
Biblia1776 | 2. Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä. |
CPR1642 | 2. Suun hedelmäst jocainen rawitan waan ylöncadzojat ei ajattele muuta cuin wääryttä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 A man will eat good by the fruit of his mouth, but the soul of the treacherous, violence. |
KJV | 2. A man shall eat good by the fruit of his mouth: but the soul of the transgressors shall eat violence. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Af sin Munds Frugt nyder en Mand godt; men de troløses Sjæl høster Krænkelse. |
KXII | 2. Munsens frukt nyttjar man; men de föraktare tänka icke annat än vrånghet. |
PR1739 | 2. Hea mees saab omma su wiljast head süa; agga wäekauba tö saab nende hingele, kes pettust tewad. |
LT | 2. Iš savo burnos vaisiaus žmogus valgys gėrybių, neištikimųjų sielasmurtą. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Die Frucht des Mundes genießt man; aber die Verächter denken nur zu freveln. |
Ostervald-Fr | 2. L'homme sera rassasié de bien par le fruit de sa bouche; mais l'âme des perfides vit d'injustice. |
RV'1862 | 2. Del fruto de la boca el hombre comerá bien: mas el alma de los prevaricadores, mal. |
SVV1770 | 2 Een ieder zal van de vrucht des monds het goede eten; maar de ziel der trouwelozen het geweld. |
|
|
||
PL1881 | 2. Każdy będzie pożywał dobrego z owocu ust swoich; ale dusza przewrotnych krzywdy pożywać będzie. |
Karoli1908Hu | 2. A férfi az ő szájának gyümölcséből él [2†] jóval; a hitetlenek lelke pedig bosszúságtétellel. |
RuSV1876 | 2 От плода уст своих человек вкусит добро, душа же законопреступников – зло. |
БКуліш | 2. Із плодів уст своїх насичуєсь чоловік добром, душа же проступників - зло. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon. |
Biblia1776 | 3. Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen. |
CPR1642 | 3. Joca suuns hallidze hän saa elä waan joca suuns toimettomast awaja hän tule hämmästyxeen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 He who guards his mouth keeps his life. He who opens wide his lips will have destruction. |
KJV | 3. He that keepeth his mouth keepeth his life: but he that openeth wide his lips shall have destruction. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Hvo som vogter sin Mund, bevarer sin Sjæl; den, som lader sine Læber vidt op, ham er det til Fordærvelse. |
KXII | 3. Den sin mun bevarar, han bevarar sitt lif; men den som sin mun orådeliga upplåter, han kommer i förskräckelse. |
PR1739 | 3. Kes omma suud kinnipeab, se hoiab omma hinge; kes ommad uled laiale aiab, sellele tulleb ehmatus. |
LT | 3. Kas saugo burną, saugo gyvybę; kas plačiai atveria lūpas, susilauks pražūties. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Wer seinen Mund bewahrt, der bewahrt sein Leben; wer aber mit seinem Maul herausfährt, der kommt in Schrecken. |
Ostervald-Fr | 3. Celui qui garde sa bouche, garde son âme; mais celui qui ouvre trop ses lèvres, y trouvera sa perte. |
RV'1862 | 3. El que guarda su boca, guarda su alma: mas el que abre sus labios tendrá calamidad. |
SVV1770 | 3 Die zijn mond bewaart, behoudt zijn ziel; maar voor hem is verstoring, die zijn lippen wijd opendoet. |
|
|
||
PL1881 | 3. Kto strzeże ust swych, strzeże duszy swojej; kto lekkomyślnie otwiera wargi swe, będzie starty. |
Karoli1908Hu | 3. A ki megőrzi az ő száját, megtartja önmagát; a ki felnyitja száját, romlása az annak. |
RuSV1876 | 3 Кто хранит уста свои, тот бережет душу свою; а кто широко раскрывает свой рот, тому беда. |
БКуліш | 3. Хто стереже уста, той душу вберігає: хто ж рот свій широко отвирає, тому біда. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi. |
Biblia1776 | 4. Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti. |
CPR1642 | 4. Laisca pyytä ja ei saa mutta wiriät saawat yldäisest. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 The soul of the sluggard desires and has nothing, but the soul of the diligent will be made fat. |
KJV | 4. The soul of the sluggard desireth, and hath nothing: but the soul of the diligent shall be made fat. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Den lades Sjæl begærer og faar intet; men de flittiges Sjæl næres rigeligt. |
KXII | 4. Den late begärar, och får dock intet; men de trefne få nog. |
PR1739 | 4. Laisa hing iggatseb kül, ja ei sa ühtegi; agga kermede hing wöttab rammo. |
LT | 4. Tinginio siela geidžia, bet nieko neturi; darbščiojo siela pasisotins. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Der Faule begehrt und kriegt's doch nicht; aber die Fleißigen kriegen genug. |
Ostervald-Fr | 4. L'âme du paresseux ne fait que souhaiter, et il n'a rien; mais l'âme des diligents sera rassasiée. |
RV'1862 | 4. Desea, y nada alcanza el alma del perezoso: mas el alma de los diligentes será engordada. |
SVV1770 | 4 De ziel des luiaards is begerig, doch er is niets; maar de ziel der vlijtigen zal vet gemaakt worden. |
|
|
||
PL1881 | 4. Dusza leniwego żąda, a nic nie ma; ale dusza pracowitych zbogaci się. |
Karoli1908Hu | 4. Kivánsággal felindul, de hiába, a restnek lelke; a gyorsak [3†] lelke pedig megkövéredik. |
RuSV1876 | 4 Душа ленивого желает, но тщетно; а душа прилежных насытится. |
БКуліш | 4. Душа в лїнивого жадає, та дармо, а душа трудящих засититься. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen. |
Biblia1776 | 5. Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä. |
CPR1642 | 5. Wanhurscas wiha walhetta mutta jumalatoin häwäise ja pilcka idzens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 A righteous man hates lying, but a wicked man is loathsome and comes to shame. |
KJV | 5. A righteous man hateth lying: but a wicked man is loathsome, and cometh to shame. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Den retfærdige hader Løgns Ord; men den ugudelige gør Skam og Vanære. |
KXII | 5. Den rättfärdige är lögnenes fiende; men den ogudaktiga skämmer, och försmäder. |
PR1739 | 5. Kes öige, wihkab walskusse könnet; agga kes öäl, sadab ennese peäle pahha könne ja häbbi. |
LT | 5. Teisusis nekenčia melo, bet nedorėlis yra atstumiantis ir susilaukia gėdos. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Der Gerechte ist der Lüge feind; aber der Gottlose schändet und schmäht sich selbst. |
Ostervald-Fr | 5. Le juste hait la parole de mensonge; mais le méchant se rend odieux, et tombe dans la confusion. |
RV'1862 | 5. El justo aborrecerá la palabra de mentira; mas el impío se hace hediondo, y confuso. |
SVV1770 | 5 De rechtvaardige haat leugentaal; maar de goddeloze maakt zich stinkende, en doet zich schaamte aan. |
|
|
||
PL1881 | 5. Słowa kłamliwego nienawidzi sprawiedliwy; ale niezbożny staje się obrzydliwym i shaóbionym. |
Karoli1908Hu | 5. A hamis dolgot gyűlöli az [4†] igaz; az istentelen pedig gyűlölségessé tesz és megszégyenít. |
RuSV1876 | 5 Праведник ненавидит ложное слово, а нечестивый срамит и бесчестит себя . |
БКуліш | 5. Праведний ненавидить ложне слово, а безбожник соромить і безчестить. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon. |
Biblia1776 | 6. Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen. |
CPR1642 | 6. Wanhurscas warjele nuhtetoinda mutta jumalatoin meno saatta syndijn. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Righteousness guards he who is upright in the way, but wickedness overthrows the sinner. |
KJV | 6. Righteousness keepeth him that is upright in the way: but wickedness overthroweth the sinner. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Retfærdighed bevarer den, som vandrer oprigtigt sin Vej; men Ugudelighed styrter Synderen. |
KXII | 6. Rättfärdighet bevarar den oskyldiga; men det ogudaktiga väsendet förer en till synd. |
PR1739 | 6. Öigus hoiab sedda, kel täieste wagga wiis on; agga öälus seggab patto sisse. |
LT | 6. Teisumas saugo nekaltojo kelią, o nuodėmė pražudo nedorėlį. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Die Gerechtigkeit behütet den Unschuldigen; aber das gottlose Wesen bringt zu Fall den Sünder. |
Ostervald-Fr | 6. La justice garde celui qui marche dans l'intégrité; mais la méchanceté renversera celui qui s'égare. |
RV'1862 | 6. La justicia guarda al de perfecto camino; mas la impiedad trastornará al pecador. |
SVV1770 | 6 De gerechtigheid bewaart den oprechte van weg; maar de goddeloosheid zal den zondaar omkeren. |
|
|
||
PL1881 | 6. Sprawiedliwość strzeże tego, który żyje bez zmazy; ale niezbożność podwraca grzesznika. |
Karoli1908Hu | 6. Az igazság megőrzi azt, a ki útjában tökéletes; az istentelenség [5†] pedig elveszíti a bűnöst. |
RuSV1876 | 6 Правда хранит непорочного в пути, а нечестие губит грешника. |
БКуліш | 6. Безвинного в путях пильнує правда, а грішника губить безбожество. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon. |
Biblia1776 | 7. Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä. |
CPR1642 | 7. Moni on köyhä suuresa rickaudesa ja moni on ricas köyhydesäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 There is he who makes himself rich, yet has nothing and he who makes himself poor, yet has great wealth. |
KJV | 7. There is that maketh himself rich, yet hath nothing: there is that maketh himself poor, yet hath great riches. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Der er den, som holder sig for rig og har dog intet; og den, som holder sig for fattig og har meget Gods. |
KXII | 7. Mången är fattig i stor rikedom, och mången är rik i sinom fattigdom. |
PR1739 | 7. Monni on, kes ennast rikkaks teeb, ja temmal ei olle mingisuggust; teine teeb ennast waeseks, ja temmal on warra kül. |
LT | 7. Kai kas dedasi turtingas, bet nieko neturi, kitas dedasi vargšas, bet turi daug turtų. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Mancher ist arm bei großem Gut, und mancher ist reich bei seiner Armut. |
Ostervald-Fr | 7. Tel se fait riche qui n'a rien du tout; et tel se fait pauvre qui a de grands biens. |
RV'1862 | 7. Hay algunos que se hacen ricos, y no tienen nada; y otros, que se hacen pobres, y tienen muchas riquezas. |
SVV1770 | 7 Er is een, die zichzelven rijk maakt, en niet met al heeft, en een, die zichzelven arm maakt, en heeft veel goed. |
|
|
||
PL1881 | 7. Znajduje się taki co się czyni bogatym, a nie ma nic; i taki, co się czyni ubogim, choć ma wiele bogactw. |
Karoli1908Hu | 7. Van, a ki hányja gazdagságát, holott semmije sincsen; viszont tetteti magát szegénynek, holott sok marhája van. |
RuSV1876 | 7 Иной выдает себя за богатого, а у него ничего нет; другойвыдает себя за бедного, а у него богатства много. |
БКуліш | 7. Той за багатого себе скрізь виставляє, а справдї він нїчого немає; инший видає себе за бідного, а він пребагатий. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella. |
Biblia1776 | 8. Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta. |
CPR1642 | 8. Rickaudella taita jocu lunasta hengens mutta joca köyhä on ei hän cuule curitusta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 The ransom of a man's life is his riches, but the poor hears no threatening. |
KJV | 8. The ransom of a man's life are his riches: but the poor heareth not rebuke. |
|
|
||
Dk1871 | 8. En Mands Rigdom er Løsepenge for hans Liv. Men en fattig hører ikke paa Irettesættelse |
KXII | 8. Med rikedom kan en hjelpa sitt lif; men en fattig man hörer icke straff. |
PR1739 | 8. Mehhe hinge lunnastamisse-hind on temma rikkus; agga kes kehwa, ei sa söitlust kuulda. |
LT | 8. Turtuolis gali išsipirkti savo turtu, bet vargšui niekas negrasina. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Mit Reichtum kann einer sein Leben erretten; aber ein Armer hört kein Schelten. |
Ostervald-Fr | 8. Les richesses font qu'un homme peut racheter sa vie; mais le pauvre n'entend point de menaces. |
RV'1862 | 8. La redención de la vida del hombre son sus riquezas; y el pobre no escucha la reprensión. |
SVV1770 | 8 Het rantsoen van ieders ziel is zijn rijkdom; maar de arme hoort het schelden niet. |
|
|
||
PL1881 | 8. Okup żywota człowieczego jest bogactwo jego; ale ubogi nie słucha łajania. |
Karoli1908Hu | 8. Az ember életének váltsága lehet az ő gazdagsága; a szegény pedig nem hallja a fenyegetést. |
RuSV1876 | 8 Богатством своим человек выкупает жизнь свою , а бедный и угрозы не слышит. |
БКуліш | 8. Багацтвом викуплює чоловік життє своє, а вбогий й грізьби не чує. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu. |
Biblia1776 | 9. Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu. |
CPR1642 | 9. Wanhurscasten walkeus teke iloisexi waan jumalattomain kynttilä sammu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 The light of the righteous rejoices, but the lamp of the wicked will be put out. |
KJV | 9. The light of the righteous rejoiceth: but the lamp of the wicked shall be put out. |
|
|
||
Dk1871 | 9. De retfærdiges Lys skinner frydeligt; men de ugudeliges Lampe skal udslukkes. |
KXII | 9. De rättfärdigas ljus gör gladsamma; men de ogudaktigas lykta skall utslockna. |
PR1739 | 9. Öigede walgus römustab; agga öälatte lamp kustub ärra. |
LT | 9. Teisiųjų šviesa šviečia, o nedorėlių žibintas užges. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Das Licht der Gerechten brennt fröhlich; aber die Leuchte der Gottlosen wird auslöschen. |
Ostervald-Fr | 9. La lumière des justes réjouira; mais la lampe des méchants s'éteindra. |
RV'1862 | 9. La luz de los justos se alegrará: mas la candela de los impíos se apagará. |
SVV1770 | 9 Het licht der rechtvaardigen zal zich verblijden; maar de lamp der goddelozen zal uitgeblust worden. |
|
|
||
PL1881 | 9. Światłość sprawiedliwych jasna: ale pochodnia bezbożnych zgaśnie. |
Karoli1908Hu | 9. Az igazak [6†] világossága vígassággal ég; de az istenteleneknek [7†] szövétneke kialszik. |
RuSV1876 | 9 Свет праведных весело горит, светильник же нечестивых угасает. |
БКуліш | 9. Сьвітло праведних весело горить, у безбожних же сьвічник потухає. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus. |
Biblia1776 | 10. Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi. |
CPR1642 | 10. Ylpeitten seas on aina rijta mutta wijsaus saatta ihmisen toimellisexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 Through pride a vain man causes contention, but wisdom is with the well-advised. |
KJV | 10. Only by pride cometh contention: but with the well advised is wisdom. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Ved Hovmod foraarsager man kun Trætte; men hos dem; som lade sig raade er Visdom. |
KXII | 10. Ibland de högmodiga är alltid träta; men vishet gör förnuftigt folk. |
PR1739 | 10. Uhkusse läbbi touseb agga tapleminne; agga neil, kes nou wotwad, on tarkus. |
LT | 10. Išdidumas sukelia ginčus, išmintingieji klauso patarimo. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Unter den Stolzen ist immer Hader; aber Weisheit ist bei denen, die sich raten lassen. |
Ostervald-Fr | 10. L'orgueil ne produit que des querelles; mais la sagesse est avec ceux qui prennent conseil. |
RV'1862 | 10. Ciertamente la soberbia parirá contienda: mas con los avisados es la sabiduría. |
SVV1770 | 10 Door hovaardigheid maakt men niet dan gekijf; maar bij de beradenen is wijsheid. |
|
|
||
PL1881 | 10. Samą tylko pychą człowiek zwady wszczyna, ale przy tych, co radę przyjmują, jest mądrość. |
Karoli1908Hu | 10. Csak háborúság lesz a kevélységből: azoknál [8†] pedig, a kik a tanácsot beveszik, bölcseség van. |
RuSV1876 | 10 От высокомерия происходит раздор, а у советующихся – мудрость. |
БКуліш | 10. Між гордими - одні тільки сварки, а хто чинить усе за порадою - у тих мудрість. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan. |
Biblia1776 | 11. Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee. |
CPR1642 | 11. Rickaus wähene tuhlates waan cogosa pitäin se enäne. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 Wealth from vanity will be diminished, but he who gathers by labor will have increase. |
KJV | 11. Wealth gotten by vanity shall be diminished: but he that gathereth by labour shall increase. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Gods formindskes ved Forfængelighed; men hvo som samler i Haanden, forøger det. |
KXII | 11. Rikedom varder liten, när man förslöser honom; men det man tillsammanhåller, det varder stort. |
PR1739 | 11. Warrandus wähheneb tühja tö läbbi; agga kes omma käe peäle koggub, se kaswatab sedda . |
LT | 11. Lengvai įgytas turtas greitai sunyksta, kas kaupia dirbdamas praturtėja. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Reichtum wird wenig, wo man's vergeudet; was man aber zusammenhält, das wird groß. |
Ostervald-Fr | 11. Les richesses mal acquises, seront diminuées; mais celui qui amasse par son travail, les multipliera. |
RV'1862 | 11. Las riquezas de vanidad se disminuirán: mas el que allega con su mano, multiplicará. |
SVV1770 | 11 Goed, van ijdelheid gekomen, zal verminderd worden; maar die met de hand vergadert, zal het vermeerderen. |
|
|
||
PL1881 | 11. Bogactwa źle nabyte umniejszą się; ale kto je zgromadza ręką swą, przyczynia ich. |
Karoli1908Hu | 11. A hiábavalóságból keresett marha megkisebbül; [9†] a ki pedig kezével gyűjt, megőregbíti azt. |
RuSV1876 | 11 Богатство от суетности истощается, а собирающий трудами умножает его. |
БКуліш | 11. Богацтво легко нажите пропадає, хто ж трудом доробляєсь, намножує його. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu. |
Biblia1776 | 12. Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu. |
CPR1642 | 12. Wijwytetty toiwo saatta sydämen ikäwöidzemän waan cosca se tule jota hän toiwo se on elämän puu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 Prolonged hope makes the heart sick, but it is a tree of life when the desire comes. |
KJV | 12. Hope deferred maketh the heart sick: but when the desire cometh, it is a tree of life. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Forventning, som forhales krænker Hjertet; men naar det kommer, som berører, da er det et Livsens Træ. |
KXII | 12. Det hopp, som fördröjes, gör ängslo i hjertat; men när det kommer, som man begärar, det är ett lifsträ. |
PR1739 | 12. Se lotus, mis pitkale lähhäb, teeb süddamele haiget; agga ello pu on se, kui kätte tulleb, mis sa iggatsed. |
LT | 12. Ilgai neišsipildanti viltis kankina širdį; patenkintas troškimas gyvybės medis. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Die Hoffnung, die sich verzieht, ängstet das Herz; wenn's aber kommt, was man begehrt, das ist wie ein Baum des Lebens. |
Ostervald-Fr | 12. L'espérance différée fait languir le cœur; mais le souhait accompli est comme l'arbre de vie. |
RV'1862 | 12. La esperanza que se alarga, es tormento del corazón: mas árbol de vida es el deseo cumplido. |
SVV1770 | 12 De uitgestelde hoop krenkt het hart; maar de begeerte, die komt, is een boom des levens. |
|
|
||
PL1881 | 12. Nadzieja długa wątli serce; ale żądość wypełniona jest drzewem żywota. |
Karoli1908Hu | 12. A halogatott reménység beteggé teszi a szívet; de a megadatott kivánság életnek [10†] fája. |
RuSV1876 | 12 Надежда, долго не сбывающаяся, томит сердце, а исполнившееся желание – как древо жизни. |
БКуліш | 12. Надїя, коли довго тріває, мучить серце, а справджене бажаннє - се дерево жизнї. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan. |
Biblia1776 | 13. Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa. |
CPR1642 | 13. Joca sanan cadzo ylön hän turmele idzens mutta joca käskyä pelkä hän rauhas waelda. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He who despises the word brings destruction on himself, but he who fears the commandment will be rewarded. |
KJV | 13. Whoso despiseth the word shall be destroyed: but he that feareth the commandment shall be rewarded. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Hvo som foragter Ordet, bereder sig fordærvelse; men hvo som frygter Budet han faar Løn dersom. |
KXII | 13. Den som föraktar ordet, han förderfvar sig sjelf; men den som fruktar budet, han skall få frid. |
PR1739 | 13. Kes maenitsusse sanna mikski ei pañe, teeb pahhaste issiennese wasto; agga kes käsko kardab, selle kätte tassutakse head . |
LT | 13. Kas niekina žodį, pats save naikina, o kas bijo įsakymų, tam bus atlyginta. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Wer das Wort verachtet, der verderbt sich selbst; wer aber das Gebot fürchtet, dem wird's vergolten. |
Ostervald-Fr | 13. Celui qui méprise la parole, se perd; mais celui qui respecte le commandement, en aura la récompense. |
RV'1862 | 13. El que menosprecia la palabra, perecerá por ello: mas el que teme el mandamiento, será pagado. |
SVV1770 | 13 Die het woord veracht, die zal verdorven worden; maar wie het gebod vreest, dien zal vergolden worden. |
|
|
||
PL1881 | 13. Kto gardzi słowem Bożem, sam sobie szkodzi; ale kto się boi przykazania jego, odniesie nagrodę. |
Karoli1908Hu | 13. Az igének megútálója megrontatik; a ki pedig féli a parancsolatot, jutalmát veszi. |
RuSV1876 | 13 Кто пренебрегает словом, тот причиняет вред себе; акто боится заповеди, тому воздается. |
БКуліш | 13. Хто словом нехтує, той шкодить собі, а хто боїться заповідї, той має заплату. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi. |
Biblia1776 | 14. Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa. |
CPR1642 | 14. Wijsan oppi on elämän lähde wälttämän cuoleman paula. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The law of a wise man is a fountain of life, to depart from the snares of death. |
KJV | 14. The law of the wise is a fountain of life, to depart from the snares of death. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Den vises Lærdom er Livets Kilde, saa at man viger fra Dødens Snarer. En god Forstand giver Naade; men de troløses Vej er Haard. |
KXII | 14. Dens visas lära är en lefvandes källa, till att undvika dödsens snaro. |
PR1739 | 14. Targa kässo-öppetus on ello hallik, et sa woid surma wörkutamisse paelade eest ärrasada. |
LT | 14. Išmintingojo pamokymas yra gyvybės šaltinis, gelbstintis iš mirties pinklių. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Die Lehre des Weisen ist eine Quelle des Lebens, zu meiden die Stricke des Todes. |
Ostervald-Fr | 14. L'enseignement du sage est une source de vie, pour détourner des pièges de la mort. |
RV'1862 | 14. La ley al sabio es manadero de vida para apartarse de los lazos de la muerte. |
SVV1770 | 14 Des wijzen leer is een springader des levens, om af te wijken van de strikken des doods. |
|
|
||
PL1881 | 14. Nauka mądrego jest źródłem żywota ku ochronieniu się sideł śmierci. |
Karoli1908Hu | 14. A bölcsnek tanítása [11†] életnek kútfeje, [12†] a halál tőrének eltávoztatására. |
RuSV1876 | 14 Учение мудрого – источник жизни, удаляющий от сетей смерти. |
БКуліш | 14. Наука мудрого - се жизняна криниця; вона відвертає від сїтей смертї. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa. |
Biblia1776 | 15. Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova. |
CPR1642 | 15. Hywä neuwo on otollinen waan ylöncadzoitten tie on cowa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 Good understanding gives favor, but the way of the transgressor is hard. |
KJV | 15. Good understanding giveth favour: but the way of transgressors is hard. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Hver, som er klog, gør sine Ting med Forstand; men Daaren udbreder Taabelighed. |
KXII | 15. Ett godt råd bekommer väl; men de föraktares väg gör ondt. |
PR1739 | 15. Hea tark meel sadab armo; agga nende te, kes pettust tewad, on kowwa. |
LT | 15. Sveikas protas laimi palankumą, o neištikimųjų kelias sunkus. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Feine Klugheit schafft Gunst; aber der Verächter Weg bringt Wehe. |
Ostervald-Fr | 15. Une raison saine donne de la grâce; mais la voie de ceux qui agissent perfidement, est rude. |
RV'1862 | 15. El buen entendimiento conciliará gracia: mas el camino de los prevaricadores es duro. |
SVV1770 | 15 Goed verstand geeft aangenaamheid; maar de weg der trouwelozen is streng. |
|
|
||
PL1881 | 15. Rozum dobry daje łaskę; ale droga przewrotnych jest przykra. |
Karoli1908Hu | 15. Jó értelem ád kedvességet; a hitetleneknek pedig útja kemény. |
RuSV1876 | 15 Добрый разум доставляет приятность, путь же беззаконных жесток. |
БКуліш | 15. Добрий розум приносить приємність, дорога ж беззаконних пагубна. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta. |
Biblia1776 | 16. Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden. |
CPR1642 | 16. Wijsas teke caicki toimellisest waan hullu ilmoitta tyhmydens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 Every prudent man works with knowledge, but a fool flaunts folly. |
KJV | 16. Every prudent man dealeth with knowledge: but a fool layeth open his folly. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Enhver, der er kløgtig, handler i kundskab, taaben spreder dumhed. |
KXII | 16. En kloker gör all ting med förnuft men en dåre utsprider dårskap. |
PR1739 | 16. Igga oidoga innime aiab ommad asjad moistussega; agga halp lautab meletumad wisid wälja. |
LT | 16. Kiekvienas sumanus žmogus viską daro apgalvojęs, o kvailys viešai parodo savo kvailumą. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Ein Kluger tut alles mit Vernunft; ein Narr aber breitet Narrheit aus. |
Ostervald-Fr | 16. Tout homme bien avisé agit avec intelligence; mais l'insensé fait voir sa folie. |
RV'1862 | 16. Todo hombre cuerdo hace con sabiduría: mas el insensato manifestará fatuidad. |
SVV1770 | 16 Al wie kloekzinnig is, handelt met wetenschap; maar een zot breidt dwaasheid uit. |
|
|
||
PL1881 | 16. Każdy ostrożny umiejętnie sobie poczyna; ale głupi rozpościera głupstwo. |
Karoli1908Hu | 16. Minden eszes cselekszik bölcseséggel; a bolond pedig kijelenti az ő [13†] bolondságát. |
RuSV1876 | 16 Всякий благоразумный действует с знанием, а глупый выставляет напоказ глупость. |
БКуліш | 16. Розумний з розглядом дїло робить, а дурний виносить на показ дурноту. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke. |
Biblia1776 | 17. Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen. |
CPR1642 | 17. Jumalatoin sanansaattaja ilmoitta paha waan totinen lähetys on terwellinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 A wicked messenger falls into evil, but a faithful ambassador is health. |
KJV | 17. A wicked messenger falleth into mischief: but a faithful ambassador is health. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Et ugudeligt sendebud falder i Ulykke; men et trofast Bud er Lægedom. |
KXII | 17. Ett ogudaktigt bådskap bär ondt fram; men ett troget båd är helsosamt. |
PR1739 | 17. Üks öäl Käsk langeb önnetusse sisse; agga üks ustaw Käsk sadab ohto. |
LT | 17. Nedoras pasiuntinys pakliūna į bėdą, o ištikimas neša išgelbėjimą. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein gottloser Bote bringt Unglück; aber ein treuer Bote ist heilsam. |
Ostervald-Fr | 17. Le méchant messager tombera dans le mal; mais le messager fidèle apporte la guérison. |
RV'1862 | 17. El mal mensajero caerá en mal: mas el mensajero fiel es medicina. |
SVV1770 | 17 Een goddeloze bode zal in het kwaad vallen; maar een trouw gezant is medicijn. |
|
|
||
PL1881 | 17. Poseł niezbożny upada we złe; ale poseł wierny jest lekarstwem. |
Karoli1908Hu | 17. Az istentelen követ bajba esik; a hívséges követ pedig [14†] gyógyulás. |
RuSV1876 | 17 Худой посол попадает в беду, а верный посланник – спасение. |
БКуліш | 17. Безбожний посланець у біду попадає, а вірний посланець - ратунок. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle! |
Biblia1776 | 18. Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan. |
CPR1642 | 18. Joca curituxen hyljä hänellä on köyhys ja häpiä waan joca anda rangaista idzens hän tule cunniaan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 Poverty and shame are to him who refuses correction, but he who regards reproof will be honored. |
KJV | 18. Poverty and shame shall be to him that refuseth instruction: but he that regardeth reproof shall be honoured. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Hvo, som lader Tugt fare, faar Armod og Skam; men den, som agter paa Revselse, faar Ære. |
KXII | 18. Den som tuktan låter fara, han hafver fattigdom och skam; den sig gerna straffa låter, han skall till äro komma. |
PR1739 | 18. Sel on waesus ja häbbinaer, kes ei holi öppetussest; agga kes nomimist hoiab , saab auustud. |
LT | 18. Skurdas ir gėda tam, kuris nepriima pamokymo; kas priima įspėjimą, susilaukia pagarbos. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Wer Zucht läßt fahren, der hat Armut und Schande; wer sich gerne strafen läßt, wird zu ehren kommen. |
Ostervald-Fr | 18. La pauvreté et l'ignominie arriveront à celui qui rejette l'instruction; mais celui qui profite de la réprimande, sera honoré. |
RV'1862 | 18. Pobreza y vergüenza tendrá el que menospreciare la enseñanza: mas el que guarda la corrección, será honrado. |
SVV1770 | 18 Armoede en schande is desgenen, die de tucht verwerpt; maar die de bestraffing waarneemt; zal geeerd worden. |
|
|
||
PL1881 | 18. Ubóstwo i zelżywość przyjdzie na tego, który się wyłamuje z karności; ale kto przestrzega upominania, wysławiony będzie. |
Karoli1908Hu | 18. Szegénység és gyalázat lesz azon, a ki a fenyítéktől magát elvonja; a ki pedig megfogadja a dorgálást, tiszteltetik. |
RuSV1876 | 18 Нищета и посрамление отвергающему учение; а кто соблюдает наставление, будет в чести. |
БКуліш | 18. Злиднї й стид тому, хто нехтує науку, хто ж підклоняється під докір, той буде в шанобі. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus. |
Biblia1776 | 19. Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi. |
CPR1642 | 19. Cosca toiwo tule täytetyxi nijn sydän iloidze mutta joca pahutta wälttä hän on hulluille cauhistuxexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 The desire accomplished is sweet to the soul, but it is an abomination to fools to depart from evil. |
KJV | 19. The desire accomplished is sweet to the soul: but it is abomination to fools to depart from evil. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Naar det sker, som man begærer, da er det sødt for Sjælen, men at vige fra ondt, er Daarer en Vederstyggelighed. |
KXII | 19. När det kommer, som man begärar, det gör hjertana godt; men den som flyr det onda, han är dem galnom en styggelse. |
PR1739 | 19. Kui se sünnib, mis iggatsetakse, se on hingele maggus; ja halpide melest on hirmus, kurjast lahkuma. |
LT | 19. Patenkintas troškimas malonus sielai; kvailiui sunku šalintis nuo pikto. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Wenn's kommt, was man begehrt, das tut dem Herzen wohl; aber das Böse meiden ist den Toren ein Greuel. |
Ostervald-Fr | 19. Le souhait accompli est une chose douce à l'âme; mais se détourner du mal fait horreur aux insensés. |
RV'1862 | 19. El deseo cumplido deleita al alma: mas apartarse del mal, es abominación a los insensatos. |
SVV1770 | 19 De begeerte, die geschiedt, is zoet voor de ziel; maar het is den zotten een gruwel van het kwade af te wijken. |
|
|
||
PL1881 | 19. Żądność wypełniona słodka jest duszy; ale odstąpić od złego, głupim jest obrzydliwością. |
Karoli1908Hu | 19. A megnyert kivánság [15†] gyönyörűséges a léleknek, és útálatosság a bolondoknak eltávozniok a gonosztól. |
RuSV1876 | 19 Желание исполнившееся – приятно для души; но несносно для глупых уклоняться от зла. |
БКуліш | 19. Як спевниться бажаннє, то любо се душі; та дурним не любо відхилятись від злого. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin. |
Biblia1776 | 20. Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon. |
CPR1642 | 20. Joca wijsasten cansa on hän tule wijsaxi waan joca hulluin cumpani on hän tule wahingoon. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 Walk with wise men and you will be wise. But the companion of fools will be evil for it. |
KJV | 20. He that walketh with wise men shall be wise: but a companion of fools shall be destroyed. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Den, som omgaas med vise, bliver vis, men den, som er Ven med Daarer, faar Ulykke. |
KXII | 20. Den som med visom omgår, han varder vis; men den som de dårars stallbroder är, han får olycko. |
PR1739 | 20. Kes tarkadega ümberkäib, se saab targaks; agga kes halpide seltsi heidab, sellele tulleb pahha luggu. |
LT | 20. Kas vaikšto su išmintingais, taps išmintingas, o kvailių bendrininkas pražus. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Wer mit den Weisen umgeht, der wird weise; wer aber der Narren Geselle ist, der wird Unglück haben. |
Ostervald-Fr | 20. Celui qui fréquente les sages, deviendra sage; mais le compagnon des fous se perdra. |
RV'1862 | 20. El que anda con los sabios, será sabio: mas el que se allega a los insensatos, será quebrantado. |
SVV1770 | 20 Die met de wijzen omgaat, zal wijs worden; maar die der zotten metgezel is, zal verbroken worden. |
|
|
||
PL1881 | 20. Kto chodzi z mądrymi, mądrym będzie; ale kto towarzyszy z głupimi, startym będzie. |
Karoli1908Hu | 20. A ki jár a bölcsekkel, bölcs lesz; a ki pedig magát társul adja a bolondokhoz, megromol. |
RuSV1876 | 20 Общающийся с мудрыми будет мудр, а кто дружит с глупыми, развратится. |
БКуліш | 20. Хто братаєсь із мудрими, буде й сам мудрий, хто ж заходить у дружбу з дурними, - зледачіє. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen. |
Biblia1776 | 21. Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä. |
CPR1642 | 21. Pahus noudatta syndistä mutta wanhurscaille costetan hywydellä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 Evil pursues sinners, but the righteous will be recompensed with good. |
KJV | 21. Evil pursueth sinners: but to the righteous good shall be repayed. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Ulykke forfølger Syndere men den retfærdige betales med godt. |
KXII | 21. Det onda följer syndarena efter; men dem rättfärdigom varder godt vedergullet. |
PR1739 | 21. Önnetus aiab pattused tagga; agga head tassutakse öigede kätte. |
LT | 21. Nusidėjėlius persekioja nelaimės, o teisiesiems atlyginama gėrybėmis. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Unglück verfolgt die Sünder; aber den Gerechten wird Gutes vergolten. |
Ostervald-Fr | 21. Le mal poursuit les pécheurs; mais le bonheur est la récompense des justes. |
RV'1862 | 21. Mal perseguirá a los pecadores: mas a los justos bien será pagado. |
SVV1770 | 21 Het kwaad zal de zondaars vervolgen; maar den rechtvaardige zal men goed vergelden. |
|
|
||
PL1881 | 21. Nieszczęście grzeszników ściga; ale sprawiedliwym Bóg dobrem nagrodzi. |
Karoli1908Hu | 21. A bűnösöket követi a gonosz; az igazaknak pedig jóval fizet Isten. |
RuSV1876 | 21 Грешников преследует зло, а праведникам воздается добром. |
БКуліш | 21. За грішниками гонить нещастє, а праведним добро в нагороду. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle. |
Biblia1776 | 22. Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään. |
CPR1642 | 22. Hywällä owat perilliset lasten lapsisa waan syndisen tawara wanhurscalle säästetän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 A good man leaves an inheritance to his son's sons and the wealth of the sinner is laid up for the righteous. |
KJV | 22. A good man leaveth an inheritance to his children's children: and the wealth of the sinner is laid up for the just. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Den onde efterlader Børnebørn en Arv; men Synderes Gods er gemt til den retfærdige. |
KXII | 22. Den gode skall hafva arfvingar intill barnabarn, men syndarens gods skall varda spardt till den rättfärdiga. |
PR1739 | 22. Hea innimenne sadab laste lastele pärris-ossa; agga pattuse warra pannakse tallele öigele. |
LT | 22. Geras žmogus palieka paveldėjimą vaikų vaikams, o nusidėjėlio turtas kaupiamas teisiajam. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Der Gute wird vererben auf Kindeskind; aber des Sünders Gut wird für den Gerechten gespart. |
Ostervald-Fr | 22. L'homme de bien transmettra son héritage aux enfants de ses enfants; mais les richesses du pécheur sont réservées pour le juste. |
RV'1862 | 22. El bueno dejará herederos a los hijos de los hijos; y el haber del pecador para el justo está guardado. |
SVV1770 | 22 De goede zal zijner kinders kinderen doen erven; maar het vermogen des zondaars is voor den rechtvaardige weggelegd. |
|
|
||
PL1881 | 22. Dobry człowiek zostawia dziedzictwo synom synów swoich; ale majętność grzesznika sprawiedliwemu zachowana bywa. |
Karoli1908Hu | 22. A jó örökséget hágy unokáinak; a bűnösnek marhái pedig eltétetnek az igaz [16†] számára. |
RuSV1876 | 22 Добрый оставляет наследство и внукам, а богатство грешника сберегается для праведного. |
БКуліш | 22. Добрий і внукам зоставляє достатки, а багацтва грішника передержуються для праведного. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy. |
Biblia1776 | 23. Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat. |
CPR1642 | 23. Paljon ruoca on köyhän kynnös waan jotca wääryttä tekewät ne huckuwat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 Much food (is in) the tillage of the poor, but when there no justice, it is swept away. |
KJV | 23. Much food is in the tillage of the poor: but there is that is destroyed for want of judgment. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Den fattiges nyopdyrkede Land yder megen Føde; men der er den, som gaar til Grunde, fordi han ikke gør sin Ret. |
KXII | 23. Mycken spis är uti de fattigas åker; men somliga församla med orätt. |
PR1739 | 23. Kehwade küntud södi-ma annab paljo leiba; agga monni löppetakse, kel ei olle warra öigussega. |
LT | 23. Daug maisto būtų apleistoje vargšų žemėje, bet dėl teisingumo stokos žmonės pražūsta. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Es ist viel Speise in den Furchen der Armen; aber die Unrecht tun, verderben. |
Ostervald-Fr | 23. Il y a beaucoup à manger dans le champ défriché par le pauvre; mais il y a des hommes qui périssent faute de jugement. |
RV'1862 | 23. En el barbecho de los pobres hay mucho pan: mas piérdese por falta de juicio. |
SVV1770 | 23 Het ploegen der armen geeft veelheid der spijze; maar daar is een, die verteerd wordt door gebrek van oordeel. |
|
|
||
PL1881 | 23. Obfita żywność na roli ubogich, a drugi ginie przez nieroztropność. |
Karoli1908Hu | 23. Bő étele lesz a szegényeknek az új törésen; [17†] de van olyan, a ki igazságtalansága által vész el. |
RuSV1876 | 23 Много хлеба бывает и на ниве бедных; но некоторые гибнут от беспорядка. |
БКуліш | 23. Много хлїба родиться й на загонах убогих, та з них не один погибає через непорядок. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa. |
Biblia1776 | 24. Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa. |
CPR1642 | 24. Joca widzans säästä hän wiha lastans waan joca händä racasta hän aicanans sitä curitta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 He who spares his rod hates his son, but he who loves him chastens him promptly. |
KJV | 24. He that spareth his rod hateth his son: but he that loveth him chasteneth him betimes. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Hvo som sparer sit Ris, hader sin Søn; men den, som elsker ham, tugter ham tidligt. |
KXII | 24. Den sitt ris spar, han hatar sitt barn; men den som det kärt hafver, han näpser det i tid. |
PR1739 | 24. Kes omma witsa ei prugi, se wihkab omma poia; agga kes tedda armastab, se wöttab tedda aegsaste karristada. |
LT | 24. Kas gailisi rykštės, nekenčia savo sūnaus, bet kas jį myli, laiku jį baudžia. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Wer seine Rute schont, der haßt seinen Sohn; wer ihn aber liebhat, der züchtigt ihn bald. |
Ostervald-Fr | 24. Celui qui épargne la verge, hait son fils; mais celui qui l'aime se hâte de le châtier. |
RV'1862 | 24. El que detiene el castigo, a su hijo aborrece: mas el que le ama, madruga a castigarle. |
SVV1770 | 24 Die zijn roede inhoudt, haat zijn zoon; maar die hem liefheeft, zoekt hem vroeg met tuchtiging. |
|
|
||
PL1881 | 24. Kto zawściąga rózgi swej, ma w nienawiści syna swego; ale kto go miłuje, wczas go karze. |
Karoli1908Hu | 24. A ki megtartóztatja az ő vesszejét, gyűlöli az ő fiát; a ki pedig szereti azt, megkeresi őt [18†] fenyítékkel. |
RuSV1876 | 24 Кто жалеет розги своей, тот ненавидит сына; а кто любит, тот сдетства наказывает его. |
БКуліш | 24. Хто жалує лозинки, ненавидить він сина, а хто любить сина, той з малку наказує його. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi. |
Biblia1776 | 25. Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin. |
CPR1642 | 25. Wanhurscas syö että hänen sieluns rawitaisin waan jumalattomain wadza on tytymätöin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 A righteous man eats to the satisfying of his soul, but the belly of the wicked will want. |
KJV | 25. The righteous eateth to the satisfying of his soul: but the belly of the wicked shall want. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Den retfærdige kan spise, til hans Sjæl bliver mæt; men de ugudeliges Bug skal lide Mangel. |
KXII | 25. Den rättfärdige äter, att hans själ må mätt varda; men de ogudaktigas buk hafver aldrig nog. |
PR1739 | 25. Kes öige, sööb ni paljo, kui ta südda kutsub; agga öälade köht seisab tühhi. |
LT | 25. Teisusis valgo ir pasitenkina, bet nedorėlio pilvas nepasisotina. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Der Gerechte ißt, daß sein Seele satt wird; der Gottlosen Bauch aber hat nimmer genug. |
Ostervald-Fr | 25. Le juste mangera et sera rassasié à souhait; mais le ventre des méchants aura disette. |
RV'1862 | 25. El justo come hasta que su alma se harta: mas el vientre de los impíos tendrá necesidad. |
SVV1770 | 25 De rechtvaardige eet tot verzadiging zijner ziel toe; maar de buik der goddelozen zal gebrek hebben. |
|
|
||
PL1881 | 25. Sprawiedliwy je, i nasyca duszę swoję; ale żołądek niezbożnych niedostatek cierpi. |
Karoli1908Hu | 25. Az igaz eszik az ő kivánságának megelégedéséig; az [19†] istentelenek hasa pedig szűkölködik. |
RuSV1876 | 25 Праведник ест до сытости, а чрево беззаконных терпит лишение. |
БКуліш | 25. Праведний їсть до схочу, а черево безбожних терпить недостачу. |
|
|