SANANLASKUT
17 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa. |
Biblia1776 | 1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa. |
CPR1642 | 1. CUiwa pala johon ihminen tyty on parembi cuin huone liha täynäns rijdan cansa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Better is a dry morsel and quietness with it, than a house full of feasting with strife. |
KJV | 1. Better is a dry morsel, and quietness therewith, than an house full of sacrifices with strife. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Bedre er en tør Bid og Ro derhos end et Hus fuldt af slagtet Kvæg med Trætte. |
KXII | 1. En torr bete, der man låter sig med nöja, är bättre än ett fullt visthus med träto. |
PR1739 | 1. Parram on kuiw palloke, kus waikne assi jures, kui koia täis tappetud lojuksid rioga. |
LT | 1. Geriau sausas kąsnis su ramybe negu namai, pilni aukų mėsos, su vaidais. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Es ist ein trockner Bissen, daran man sich genügen läßt, besser denn ein Haus voll Geschlachtetes mit Hader. |
Ostervald-Fr | 1. Un morceau de pain sec, avec la paix, vaut mieux qu'une maison pleine de viandes, avec des querelles. |
RV'1862 | 1. MEJOR es un bocado de pan seco, y en paz, que la casa de cuestión llena de víctimas. |
SVV1770 | 1 Een droge bete, en rust daarbij, is beter, dan een huis vol van geslachte beesten met twist. |
|
|
||
PL1881 | 1. Lepszy jest kęs suchego chleba a w pokoju, niżeli pełen dom nabitego bydła ze swarem. |
Karoli1908Hu | 1. Jobb a száraz [1†] falat, melylyel van csendesség; mint a levágott barmokkal teljes ház, melyben háborúság van. |
RuSV1876 | 1 Лучше кусок сухого хлеба, и с ним мир, нежели дом, полный заколотого скота, с раздором. |
БКуліш | 1. Шматочок сухаря та мир до його далеко лучше, нїж хата, повна порізаного скоту, з сварнею. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla. |
Biblia1776 | 2. Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä. |
CPR1642 | 2. Toimellinen palwelia hallidze häpiällisiä lapsia ja jaca perindötä weljein wälillä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 A servant who deals wisely will have rule over a son who causes shame and will have part in the inheritance among the brothers. |
KJV | 2. A wise servant shall have rule over a son that causeth shame, and shall have part of the inheritance among the brethren. |
|
|
||
Dk1871 | 2. En klog Tjener skal herske over en Søn, som gør Skam, og han skal dele Arv midt iblandt Brødre. |
KXII | 2. En klok tjenare skall råda öfver snöplig barn, och skall utskifta arfvet emellan bröder. |
PR1739 | 2. Se sullane, kes targaste ommad asjad aiab, saab wallitsema perre poia ülle, kes häbbi teeb; ja wöttab wendade seas pärris-ossa jaggada. |
LT | 2. Išmintingas tarnas valdys gėdą darantį sūnų ir gaus paveldėti dalį kaip vienas iš sūnų. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Ein kluger Knecht wird herrschen über unfleißige Erben und wird unter den Brüdern das Erbe austeilen. |
Ostervald-Fr | 2. Le serviteur prudent dominera sur le fils qui fait honte, et il aura part à l'héritage avec les frères. |
RV'1862 | 2. El siervo prudente se enseñoreará del hijo deshonrador; y entre los hermanos partirá la herencia. |
SVV1770 | 2 Een verstandig knecht zal heersen over een zoon, die beschaamd maakt, en in het midden der broederen zal hij erfenis delen. |
|
|
||
PL1881 | 2. Sługa roztropny będzie panował nad synem, który jest ku haóbie; a między braćmi będzie dzielił dziedzictwo. |
Karoli1908Hu | 2. Az értelmes szolga uralkodik a gyalázatos fiún, és az atyafiak között az örökségnek részét veszi. |
RuSV1876 | 2 Разумный раб господствует над беспутным сыном и между братьями разделит наследство. |
БКуліш | 2. Слуга розумний старшує над безумним сином, і між братами він спадок роздїлить. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra. |
Biblia1776 | 3. Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet. |
CPR1642 | 3. Nijncuin tuli coettele hopian ja ahjo cullan nijn Jumala tutkistele sydämet. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 The refining pot is for silver and the furnace for gold, but Jehovah tries the hearts. |
KJV | 3. The fining pot is for silver, and the furnace for gold: but the LORD trieth the hearts. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Diglen er til Sølvet og Ovnen til Guldet; men den, som prøver Hjerterne, er Herren. |
KXII | 3. Såsom elden pröfvar silfret, och ugnen guld, alltså pröfvar Herren hjertan. |
PR1739 | 3. Sullatamisse pot lähhäb höbbedale, ja ahhi kullale tarwis; agga Jehowa katsub süddamed läbbi. |
LT | 3. Kaip sidabras ir auksas ištiriamas ugnyje, taip Viešpats tiria žmogaus širdį. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Wie das Feuer Silber und der Ofen Gold, also prüft der HERR die Herzen. |
Ostervald-Fr | 3. Le fourneau est pour éprouver l'argent, et le creuset pour l'or; mais c'est l'Éternel qui éprouve les cœurs. |
RV'1862 | 3. Afinador a la plata, y fragua al oro: mas Jehová prueba los corazones. |
SVV1770 | 3 De smeltkroes is voor het zilver, en de oven voor het goud; maar de HEERE proeft de harten. |
|
|
||
PL1881 | 3. Tygiel srebra a piec złota doświadcza; ale Pan serc dośwadcza. |
Karoli1908Hu | 3. Az olvasztótégely az ezüst számára van, és a kemencze az aranyéra; a szívek [2†] vizsgálója pedig az Úr. |
RuSV1876 | 3 Плавильня – для серебра, и горнило – для золота, а сердца испытывает Господь. |
БКуліш | 3. У горнї й в огнї очищаєсь золото й срібло, Господь же витрібовує серця. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä. |
Biblia1776 | 4. Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä. |
CPR1642 | 4. Paha otta pahoista suista waarin ja petollinen cuuldele mielelläns wahingollista kieldä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 An evildoer gives heed to wicked lips. A liar listens to a mischievous tongue. |
KJV | 4. A wicked doer giveth heed to false lips; and a liar giveth ear to a naughty tongue. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Den onde agter paa uretfærdige Læber; Løgneren laaner Øre til den Tunge, der arbejder paa Fordærvelse. |
KXII | 4. En ond menniska aktar uppå onda munnar, och en falsk menniska hörer gerna en skadelig tungo. |
PR1739 | 4. Kes tigge, se panneb nurjatumad uled tähhele, ja kes walle pole körwa pörab, se panneb tähhele keelt, mis kahjo teeb. |
LT | 4. Nedorėlis klauso klastingų lūpų, o melagispikto liežuvio. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Ein Böser achtet auf böse Mäuler, und ein Falscher gehorcht den schädlichen Zungen. |
Ostervald-Fr | 4. Le méchant est attentif à la lèvre injuste, et le menteur écoute la langue qui calomnie. |
RV'1862 | 4. El malo está atento al labio inicuo; y el mentiroso escucha a la lengua maldiciente. |
SVV1770 | 4 De boosdoener merkt op de ongerechtige lip; een leugenaar neigt het oor tot de verkeerde tong. |
|
|
||
PL1881 | 4. Zły pilnuje warg złośliwych, a kłamca słucha języka przewrotnego. |
Karoli1908Hu | 4. A gonosztevő hallgat az álnok beszédekre, a csalárd hallgat a gonosz nyelvre. |
RuSV1876 | 4 Злодей внимает устам беззаконным, лжец слушается языка пагубного. |
БКуліш | 4. На злющу мову лиш падлюка вважає; лукавий слухає зрадливого навчання. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta. |
Biblia1776 | 5. Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta. |
CPR1642 | 5. Joca köyhä syljeskele hän häwäise hänen luojans ja joca iloidze toisen wahingosta ei hän pääse rangaisemata. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 He who mocks a poor man reproaches his maker. He who is glad at calamity will not be unpunished. |
KJV | 5. Whoso mocketh the poor reproacheth his Maker: and he that is glad at calamities shall not be unpunished. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Hvo som bespotter den fattige, forhaaner hans Skaber; hvo som, glæder sig over Ulykke, skal ikke agtes uskyldig. |
KXII | 5. Den som den fattiga bespottar, han försmäder hans skapare; och den som gläder sig af annars ofärd, han skall icke ostraffad blifva. |
PR1739 | 5. Kes kehwa irwitab, se laimab temma Teggia: kes teise hukkatusse pärrast römustab, ei se jä ilmasüta. |
LT | 5. Kas pajuokia vargšą, paniekina jo Kūrėją, o kas džiaugiasi nelaimės metu, neišvengs bausmės. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Wer des Dürftigen spottet, der höhnt desselben Schöpfer; und wer sich über eines andern Unglück freut, der wird nicht ungestraft bleiben. |
Ostervald-Fr | 5. Celui qui se moque du pauvre, déshonore celui qui l'a fait; et celui qui se réjouit d'un malheur, ne demeurera point impuni. |
RV'1862 | 5. El que escarnece al pobre, afrenta a su hacedor; y el que se alegra en la calamidad agena no será sin castigo. |
SVV1770 | 5 Die den arme bespot, smaadt deszelfs Maker; die zich verblijdt in het verderf, zal niet onschuldig zijn. |
|
|
||
PL1881 | 5. Kto się naśmiewa z ubogiego, uwłacza stworzycielowi jego; a kto się raduje z upadku czyjego, nie ujdzie pomsty. |
Karoli1908Hu | 5. A ki megcsúfolja a szegényt, [3†] gyalázattal illeti annak Teremtőjét; a ki gyönyörködik másnak nyomorúságában, büntetlen [4†] nem lészen! |
RuSV1876 | 5 Кто ругается над нищим, тот хулит Творца его; кто радуется несчастью, тот не останется ненаказанным. |
БКуліш | 5. Хто вбогого поругає, той творця його зневажає; кого нещастє звеселяє, той не зістанеться безкарен. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia. |
Biblia1776 | 6. vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä. |
CPR1642 | 6. Wanhain Cruunu owat lasten lapset ja lasten cunnia on heidän Isäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Son's sons are the crown of old men and the glory of sons are their fathers. |
KJV | 6. Children's children are the crown of old men; and the glory of children are their fathers. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Børnebørn ere de, gamles Krone, og Børnenes Pryd er deres Fædre. |
KXII | 6. De gamlas krona äro barnabarn, och barnas ära äro deras fäder. |
PR1739 | 6. Laste lapsed on wannade kroon, ja laste illo on nende wannemad. |
LT | 6. Vaikų vaikai yra senelių vainikas, o vaikų garbėjų tėvai. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Der Alten Krone sind Kindeskinder, und der Kinder Ehre sind ihre Väter. |
Ostervald-Fr | 6. Les enfants des enfants sont la couronne des vieillards; et les pères sont la gloire de leurs enfants. |
RV'1862 | 6. Corona de los viejos son los hijos de los hijos; y la honra de los hijos, sus padres. |
SVV1770 | 6 De kroon de ouden zijn de kindskinderen, en der kinderen sieraad zijn hun vaderen. |
|
|
||
PL1881 | 6. Korona starców są synowie synów ich, a ozdoba synów są ojcowie ich. |
Karoli1908Hu | 6. A véneknek ékessége az unokák, és a fiaknak ékessége az atyák. |
RuSV1876 | 6 Венец стариков – сыновья сыновей, и слава детей – родители их. |
БКуліш | 6. Вінець людей старих - сини синів, унуки, а слава дїтей - родичі їх. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe. |
Biblia1776 | 7. Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella. |
CPR1642 | 7. Ei sowi tyhmäin puhua corkeista asioista paljo wähemmin Förstin walhetella. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 Excellent speech is not becoming to a fool, much less lying lips to a prince. |
KJV | 7. Excellent speech becometh not a fool: much less do lying lips a prince. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Det staar ikke en Daare vel an at tale høje Ord, meget mindre en Fyrste at tale Løgn. |
KXII | 7. Det står icke en dåra väl att tala om hög ting, mycket mindre en Första, att han gerna ljuger. |
PR1739 | 7. Ei se sünni jölledale, et ta sureste rägib; kui paljo wähhem sünnib würstile, et ta wallet rägib. |
LT | 7. Kvailiui netinka kalbėti apie didžius dalykus, tuo labiau kunigaikščiui netinka meluoti. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Es steht einem Narren nicht wohl an, von hohen Dingen reden, viel weniger einem Fürsten, daß er gern lügt. |
Ostervald-Fr | 7. La parole grave ne convient point à un insensé; combien moins la parole fausse aux principaux du peuple. |
RV'1862 | 7. No conviene al insensato el labio excelente: ¿cuánto ménos al príncipe el labio mentiroso? |
SVV1770 | 7 Een voortreffelijke lip past een dwaze niet, veelmin een prins een leugenachtige lip. |
|
|
||
PL1881 | 7. Nie przystoi mowa poważna głupiemu, dopieroż księciu usta kłamliwe. |
Karoli1908Hu | 7. Nem illik a bolondnak az ékes beszéd; még kevésbbé a tisztességesnek a hazug beszéd. |
RuSV1876 | 7 Неприлична глупому важная речь, тем паче знатному – уста лживые. |
БКуліш | 7. Дурному не личить поважная мова, тим меньше значньому уста неправдливі. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy. |
Biblia1776 | 8. Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään. |
CPR1642 | 8. Jolla wara on lahja anda se on nijncuin callis kiwi cuhunga hän idzens käändä nijn hän wijsana pidetän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 A bribe is a precious stone in the eyes of him who has it; wherever it turns, it prospers. |
KJV | 8. A gift is as a precious stone in the eyes of him that hath it: whithersoever it turneth, it prospereth. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Skænk er en yndig Sten i deres Øjne, som modtage den; hvor som helst den vender sig hen, gør den Lykke. |
KXII | 8. Gåfva är en ädelsten; hvart man henne bär, så främjar hon väl. |
PR1739 | 8. Melehea on kui armas kallis kiwwi selle melest, kel sedda on; kuhho pole ta ial pörab, aiab ta ommad asjad targaste. |
LT | 8. Dovana lyg brangakmenis davėjo akyse; kur jis eina su ja, visur laimi. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Wer zu schenken hat, dem ist's ein Edelstein; wo er sich hin kehrt, ist er klug geachtet. |
Ostervald-Fr | 8. Le présent est comme une pierre précieuse aux yeux de ceux qui le reçoivent; de quelque côté qu'il soit tourné, il plaît. |
RV'1862 | 8. Piedra preciosa es el presente en ojos de sus dueños: a donde quiera que se vuelve, da prosperidad. |
SVV1770 | 8 Het geschenk is in de ogen zijner heren een aangenaam gesteente; waarhenen het zich zal wenden, zal het wel gedijen. |
|
|
||
PL1881 | 8. Jako kamieó drogi, tak bywa dar wdzięczny temu, który go bierze; do czegokolwiek zmierzy, zdarzy mu się. |
Karoli1908Hu | 8. Drága kő az ajándék elfogadójának szemei előtt; mindenütt, a hova csak fordul, okosan cselekszik. |
RuSV1876 | 8 Подарок – драгоценный камень в глазах владеющего им: куда ни обратится он, успеет. |
БКуліш | 8. Гостинець - се дорогий камінь у того, що вміє ним владати; куди нї обернесь, пощастить йому. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset. |
Biblia1776 | 9. Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi. |
CPR1642 | 9. Joca syndiä peittä hän saatta hänellens ystäwitä waan joca asian ilmoitta hän saatta Förstit eripuraisexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 He who covers a transgression seeks love, but he who repeats a matter separates chief friends. |
KJV | 9. He that covereth a transgression seeketh love; but he that repeateth a matter separateth very friends. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Hvo som skjuler Overtrædelse, søger Kærlighed; men hvo som ripper op i en Sag, fjerner en fortrolig. |
KXII | 9. Den som synd skyler, han förskaffar vänskap; men den som sakena röjer, han gör Förstar oens. |
PR1739 | 9. Kes ülleastumist kinnikattab, se otsib armastust; agga kes sedda kord korralt üllesarrotab, lahhutab söbra ärra. |
LT | 9. Kas pridengia nusikaltimą, ieško meilės; kas kaltę nuolat primena, suardo draugystę. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Wer Sünde zudeckt, der macht Freundschaft; wer aber die Sache aufrührt, der macht Freunde uneins. |
Ostervald-Fr | 9. Celui qui couvre les fautes, cherche l'amitié; mais celui qui en fait rapport, divise les meilleurs amis. |
RV'1862 | 9. El que cubre la prevaricación, busca amistad: mas el que reitera la palabra, aparta al príncipe. |
SVV1770 | 9 Die de overtreding toedekt, zoekt liefde; maar die de zaak weder ophaalt, scheidt den voornaamsten vriend. |
|
|
||
PL1881 | 9. Kto pokrywa przestępstwo, szuka łaski; ale kto wznawia rzeczy, rozłącza przyjaciół. |
Karoli1908Hu | 9. Elfedezi a [5†] vétket, a ki keresi a szeretetet; a ki pedig ismétlen előhoz egy dolgot, elszakasztja egymástól a barátságosokat is. |
RuSV1876 | 9 Прикрывающий проступок ищет любви; а кто снова напоминает о нем, тот удаляет друга. |
БКуліш | 9. Хто провину покриває - любови шукає, хто ж про неї все згадує - друга відвертає. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään. |
Biblia1776 | 10. Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä. |
CPR1642 | 10. Sanat peljättäwät enämmän toimellista cuin sata haawa tyhmä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 A rebuke enters deeper into him who has understanding than a hundred stripes into a fool. |
KJV | 10. A reproof entereth more into a wise man than an hundred stripes into a fool. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Skænd trænger dybere ind hos en forstandig end at slaa en Daare hundrede Gange. |
KXII | 10. Ord förskräcka mer en förståndigan, än hundrade hugg en dåra. |
PR1739 | 10. Söitlus moödub ennam moistlikkule, kui sadda hopi halbile. |
LT | 10. Įspėjimas daugiau padeda išmintingam negu šimtas kirčių kvailam. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Schelten bringt mehr ein an dem Verständigen denn hundert Schläge an dem Narren. |
Ostervald-Fr | 10. Une réprimande fait plus d'effet sur l'homme prudent, que cent coups sur l'insensé. |
RV'1862 | 10. Aprovecha la reprensión en el entendido, más que cien azotes en el insensato. |
SVV1770 | 10 De bestraffing gaat dieper in den verstandige, dan den zot honderdmaal te slaan. |
|
|
||
PL1881 | 10. Więcej waży gromienie u roztropnego, niżeli sto plag u głupiego. |
Karoli1908Hu | 10. Foganatosb a dorgálás [6†] az eszesnél, mint ha megvernéd a bolondot százszor is. |
RuSV1876 | 10 На разумного сильнее действует выговор, нежели на глупого сто ударов. |
БКуліш | 10. Розумного докір більше діймає, нїж дурного сто вдарів. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja. |
Biblia1776 | 11. Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan. |
CPR1642 | 11. Tyly ihminen edzi wahingota tehdä waan julma Engeli tule hänen päällens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 An evil man seeks only rebellion. Therefore a cruel messenger will be sent against him. |
KJV | 11. An evil man seeketh only rebellion: therefore a cruel messenger shall be sent against him. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Den onde søger kun at vise Genstridighed, men et grusomt Bud skal sendes imod ham. |
KXII | 11. Ett bittert hjerta söker efter att göra skada; men en grufvelig ängel skall komma öfver honom. |
PR1739 | 11. Kes kurri, se otsib agga wastopanna; agga üks wägga hirmus Käsk läkkitakse ta peäle. |
LT | 11. Blogas žmogus ieško priekabių, todėl žiaurus pasiuntinys bus pasiųstas prieš jį. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Ein bitterer Mensch trachtet, eitel Schaden zu tun; aber es wird ein grimmiger Engel über ihn kommen. |
Ostervald-Fr | 11. Le méchant ne cherche que des querelles; mais un messager cruel sera envoyé contre lui. |
RV'1862 | 11. El rebelde no busca sino mal; y mensajero cruel será enviado contra él. |
SVV1770 | 11 Zekerlijk, de wederspannige zoekt het kwaad; maar een wrede bode zal tegen hem gezonden worden. |
|
|
||
PL1881 | 11. Uporny tylko złego szuka, dla tego poseł okrutny będzie naó zesłany. |
Karoli1908Hu | 11. Csak ellenkezést keres a gonosz, végre kegyetlen követ bocsáttatik ellene. |
RuSV1876 | 11 Возмутитель ищет только зла; поэтому жестокий ангел будет посланпротив него. |
БКуліш | 11. Хто бурить - у того тілько лихе на думцї; на його посланий буде ангел без милосердя. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa. |
Biblia1776 | 12. Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa. |
CPR1642 | 12. Parembi on cohdata carhua jolda pojat owat otetut pois: cuin hullua hulludesans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 Let a man meet a bear robbed of her cubs, rather than a fool in his folly. |
KJV | 12. Let a bear robbed of her whelps meet a man, rather than a fool in his folly. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Lad en Mand møde en Bjørn som Ungerne fratagne, kun ikke en Daare i hans Taabelighed. |
KXII | 12. Bättre är möta en björn, den ungarna borttagne äro, än enom dåra i hans galenskap. |
PR1739 | 12. Tulgo karro, kes poegest lahti sanud, innimesse wasto, agga mitte halp omma meletuma wisiga. |
LT | 12. Geriau sutikti mešką, kuriai atimti jos vaikai, negu kvailį jo kvailystėje. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Es ist besser, einem Bären begegnen, dem die Jungen geraubt sind, denn einem Narren in seiner Narrheit. |
Ostervald-Fr | 12. Mieux vaut rencontrer une ourse qui a perdu ses petits, qu'un fou dans sa folie. |
RV'1862 | 12. Encuentre con el hombre un oso, que le hayan quitado sus cachorros, y no un insensato en su locura. |
SVV1770 | 12 Dat een beer, die van jongen beroofd is, een man tegemoet kome, maar niet een zot in zijn dwaasheid. |
|
|
||
PL1881 | 12. Lepiej jest człowiekowi spotkać się z niedźwiedzicą osierociałą, niżeli z głupim w głupstwie jego. |
Karoli1908Hu | 12. Találjon valakire a fiától megfosztott medve, csak ne a bolond az ő bolondságában. |
RuSV1876 | 12 Лучше встретить человеку медведицу, лишенную детей, нежели глупца с его глупостью. |
БКуліш | 12. Лучше стрітити ведмедицю, що їй дїтей взято, нїж дурного з його дурнотою. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty. |
Biblia1776 | 13. Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman. |
CPR1642 | 13. Joca costa hywän pahalla ei hänen huonestans pidä pahus luopuman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He who rewards evil for good, evil will not depart from his house. |
KJV | 13. Whoso rewardeth evil for good, evil shall not depart from his house. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Hvo som gengiver godt med ondt fra hans Hus skal det onde ikke vige. |
KXII | 13. Den som vedergäller godt med ondo, af hans hus skall det onda icke återvända. |
PR1739 | 13. Kes hea eest kurja tassub, selle koiast ei lahku önnetus ärra. |
LT | 13. Kas už gera atlygina piktu, pikta neatsitrauks nuo jo namų. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Wer Gutes mit Bösem vergilt, von dessen Haus wird Böses nicht lassen. |
Ostervald-Fr | 13. Le mal ne quittera point la maison de celui qui rend le mal pour le bien. |
RV'1862 | 13. El que da mal por bien, no se apartará mal de su casa. |
SVV1770 | 13 Die kwaad voor goed vergeldt, het kwaad zal van zijn huis niet wijken. |
|
|
||
PL1881 | 13. Kto oddaje złem za dobre, nie wynijdzie złe z domu jego. |
Karoli1908Hu | 13. A ki fizet gonoszt [7†] a jóért, nem távozik el a gonosz annak házától. |
RuSV1876 | 13 Кто за добро воздает злом, от дома того не отойдет зло. |
БКуліш | 13. Хто за добро платить злом, від того домівки не відойде зло. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy. |
Biblia1776 | 14. Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut. |
CPR1642 | 14. Rijdan alcu on nijncuin wesi joca idzens leicka ulos: Lacka rijdast ennencuins sijhen secannut. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The beginning of strife is like letting out water. Therefore leave off contention, before there is quarreling. |
KJV | 14. The beginning of strife is as when one letteth out water: therefore leave off contention, before it be meddled with. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Hvo som begynder Trætte, aabner for Vand opgiv derfor Trætten, førend den vælter sig frem. |
KXII | 14. Begynnelse till träto är såsom ett vatten, det sig utskär; haf alltså du kif fördrag, förr än du der inmängd varder. |
PR1739 | 14. Kes rido hakkab, on otsego se, kes wet lahti lasseb: sepärrast jätta rido mahha, ennekui sa saad kimpusse. |
LT | 14. Kivirčo pradžia kaip užtvankos plyšys, todėl liaukis ginčytis, kol nevėlu. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wer Hader anfängt, ist gleich dem, der dem Wasser den Damm aufreißt. Laß du vom Hader, ehe du drein gemengt wirst. |
Ostervald-Fr | 14. Commencer une querelle c'est ouvrir un passage à l'eau; avant qu'on en vienne à la dispute, retire-toi. |
RV'1862 | 14. Soltar las aguas es el principio de la contienda: pues ántes que se revuelva el pleito, déjalo. |
SVV1770 | 14 Het begin des krakeels is gelijk een, die het water opening geeft; daarom verlaat den twist, eer hij zich vermengt. |
|
|
||
PL1881 | 14. Kto zaczyna zwadę, jest jako ten, co przekopuje wodę; przetoż niż się zwada rozsili, zaniechaj go. |
Karoli1908Hu | 14. Mint a ki árvizet szabadít el, olyan a háborúság kezdete; azért minekelőtte kihatna, hagyd el [8†] a versengést. |
RuSV1876 | 14 Начало ссоры – как прорыв воды; оставь ссору прежде, нежели разгорелась она. |
БКуліш | 14. Почин до сварки - як прірва води; покинь же сварку, нїм ще розгорілась. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus. |
Biblia1776 | 15. Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus. |
CPR1642 | 15. Joca jumalottoman hurscaxi sano ja joca wanhurscan soima jumalattomaxi ne molemmat owat HERralle cauhistus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 He who justifies a wicked man and he who condemns a righteous man, both of them alike are an abomination to Jehovah. |
KJV | 15. He that justifieth the wicked, and he that condemneth the just, even they both are abomination to the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Den som frikender den ugudelige, og den, som kender den retfærdige skyldig, ere begge Herren en Vederstyggelighed. |
KXII | 15. Den som den ogudaktiga dömer godan, och den som fördömer den rättfärdiga, de äro både Herranom en styggelse. |
PR1739 | 15. Kes öäla innimessele öigust moistab, ja moistab hukka sedda, kes öige, need on ka mollemad hirmsad Jehowa melest. |
LT | 15. Kas išteisina nedorėlį ir kas pasmerkia teisųjį, abu yra pasibjaurėjimas Viešpačiui. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Wer den Gottlosen gerechtspricht und den Gerechten verdammt, die sind beide dem HERRN ein Greuel. |
Ostervald-Fr | 15. Celui qui déclare juste le méchant, et celui qui déclare méchant le juste, sont tous deux en abomination à l'Éternel. |
RV'1862 | 15. El que justifica al impío, y el que condena al justo, ámbos a dos son abominación a Jehová. |
SVV1770 | 15 Wie den goddeloze rechtvaardigt, en den rechtvaardige verdoemt, zijn den HEERE een gruwel, ja, die beiden. |
|
|
||
PL1881 | 15. Kto usprawiedliwia niezbożnego, a winnym czyni sprawiedliwego, oba jednako są obrzydliwością Panu. |
Karoli1908Hu | 15. A ki igaznak mondja [9†] a bűnöst, és kárhoztatja az igazat, útálatos az Úrnak egyaránt mind a kettő. |
RuSV1876 | 15 Оправдывающий нечестивого и обвиняющий праведного – оба мерзость пред Господом. |
БКуліш | 15. Хто грішного правдить і правого винуватить, - оба вони гидота Господеві. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä. |
Biblia1776 | 16. Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta? |
CPR1642 | 16. Mitä tyhmä teke kädesäns rahalla ettei hänellä ole sydändä osta wijsautta? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 Why is there a price in the hand of a fool to buy wisdom, since he has no understanding? |
KJV | 16. Wherefore is there a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing he hath no heart to it? |
|
|
||
Dk1871 | 16. Hvortil skal dog Penge i Daarens Haand? er det for at købe Visdom, da han dog ikke har Forstand? |
KXII | 16. Hvad skall en dåre med penningar i handene, efter han icke hafver hjerta till att köpa vishet? |
PR1739 | 16. Mis tarwis on warra halbi kä? tarkust sama, ja temmal ep olle meelt. |
LT | 16. Kam kvailiui mokėti pinigus už išmintį, kai jis jos visai netrokšta? |
|
|
||
Luther1912 | 16. Was soll dem Narren Geld in der Hand, Weisheit zu kaufen, so er doch ein Narr ist? |
Ostervald-Fr | 16. Que sert le prix dans la main d'un insensé pour acheter la sagesse, puisqu'il manque de sens? |
RV'1862 | 16. ¿De qué sirve el precio en la mano del insensato para comprar sabiduría, no teniendo entendimiento? |
SVV1770 | 16 Waarom toch zou in de hand des zots het koopgeld zijn, om wijsheid te kopen, dewijl hij geen verstand heeft? |
|
|
||
PL1881 | 16. Cóż po dostatku w ręku głupiego, ponieważ do nabycia mądrości rozumu nie ma? |
Karoli1908Hu | 16. Miért van a vétel ára a bolondnak kezében a bölcseség megszerzésére, holott nincsen néki elméje? |
RuSV1876 | 16 К чему сокровище в руках глупца? Для приобретения мудрости у него нет разума. |
БКуліш | 16. Про що скарби в руках у дурня? щоб придбати собі мудрість, - на те в його нема ума. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä. |
Biblia1776 | 17. Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä. |
CPR1642 | 17. Ystäwä racasta ainian ja weli tule julki hädäsä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 A friend loves at all times and a brother is born for adversity. |
KJV | 17. A friend loveth at all times, and a brother is born for adversity. |
|
|
||
Dk1871 | 17. En Ven elsker altid, men en Broder fødes til Hjælp i Nød. |
KXII | 17. En vän älskar alltid, och en broder varder rönt i nödene. |
PR1739 | 17. Öige söbber armastab iggal aial; agga kes siis wend on, kui kitsas kä, se peab weel sündima. |
LT | 17. Draugas visuomet myli ir brolis pasirodo nelaimėje. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein Freund liebt allezeit, und als ein Bruder wird er in Not erfunden. |
Ostervald-Fr | 17. L'intime ami aime en tout temps, et il naîtra comme un frère dans la détresse. |
RV'1862 | 17. En todo tiempo ama el amigo: mas el hermano para la angustia es nacido. |
SVV1770 | 17 Een vriend heeft te aller tijd lief; en een broeder wordt in de benauwdheid geboren. |
|
|
||
PL1881 | 17. Wszelkiego czasu miłuje przyjaciel, a w ucisku stawia się jako brat. |
Karoli1908Hu | 17. Minden időben szeret, a ki [10†] igaz barát, és testvérül születik [11†] a nyomorúság idejére. |
RuSV1876 | 17 Друг любит во всякое время и, как брат, явится во время несчастья. |
БКуліш | 17. Друг любить про всяк час, і, як брат, зявиться він, коли спаде нещастє. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan. |
Biblia1776 | 18. Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä. |
CPR1642 | 18. Se on tyhmä joca kätens taridze ja taca lähimmäisens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 A man void of understanding strikes hands and becomes a surety in the presence of his neighbor. |
KJV | 18. A man void of understanding striketh hands, and becometh surety in the presence of his friend. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Et Menneske, som fattes Forstand, giver Haandslag og gaar i Borgen hos sin Næste. |
KXII | 18. Det är en dåre, som handena räcker, och går i borgan för sin nästa. |
PR1739 | 18. Sel iñimessel polle meelt peas, kes kät lööb ja käemehheks lähheb liggimesse nähhes. |
LT | 18. Kam trūksta proto, tas sukerta rankas ir laiduoja už savo draugą. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Es ist ein Narr, der in die Hand gelobt und Bürge wird für seinen Nächsten. |
Ostervald-Fr | 18. Celui-là est dépourvu de sens, qui touche dans la main, et qui se rend caution envers son prochain. |
RV'1862 | 18. El hombre falto de entendimiento toca la mano, fiando a otro delante de su amigo. |
SVV1770 | 18 Een verstandeloos mens klapt in de hand, zich borg stellende bij zijn naaste. |
|
|
||
PL1881 | 18. Człowiek głupi daje rękę, czyniąc rękojemstwo przed twarzą przyjaciela swego. |
Karoli1908Hu | 18. Értelmetlen ember az, a ki kezét adja, fogadván kezességet barátja előtt. |
RuSV1876 | 18 Человек малоумный дает руку и ручается заближнего своего. |
БКуліш | 18. Чоловік малоумний дає руку й ручиться за ближнього свого. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan. |
Biblia1776 | 19. Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta. |
CPR1642 | 19. Joca tora racasta hän racasta syndiä ja joca owens corgotta hän edzi onnettomutta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 He loves transgression who loves strife. He who raises high his gate seeks destruction. |
KJV | 19. He loveth transgression that loveth strife: and he that exalteth his gate seeketh destruction. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Hvo der elsker Trætte, elsker Overtrædelse; hvo som søger Undergang, gør sin Dør høj. |
KXII | 19. Den som kif älskar, han älskar synd; och den sina dörr höga gör, han far efter olycko. |
PR1739 | 19. Se armastab ülleastumist, kes taplemist armastab: kes omma ukse körgeks teeb, se otsib kahjo. |
LT | 19. Kas mėgsta ginčus, myli nuodėmę, kas stato aukštus vartus, ieško pražūties. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Wer Zank liebt, der liebt Sünde; und wer seine Türe hoch macht, ringt nach Einsturz. |
Ostervald-Fr | 19. Celui qui aime les querelles, aime le mal; et celui qui élève trop son portail, veut qu'il croule. |
RV'1862 | 19. La prevaricación ama, el que ama pleito; y el que alza su portada, busca quebrantamiento. |
SVV1770 | 19 Die het gekijf liefheeft, heeft de overtreding lief; die zijn deur verhoogt, zoekt verbreking. |
|
|
||
PL1881 | 19. Kto miłuje zwadę, miłuje grzech; a kto wynosi usta swe, szuka upadku. |
Karoli1908Hu | 19. Szereti a gonoszt, a ki szereti a háborúságot; a ki magasbítja kapuját, romlást keres. |
RuSV1876 | 19 Кто любит ссоры, любит грех, и кто высоко поднимает ворота свои, тот ищет падения. |
БКуліш | 19. Хто любить сварку, той любить і гріх; а хто надто високо піднімає ворота свої, шукає упадку. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen. |
Biblia1776 | 20. Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen. |
CPR1642 | 20. Häijy sydän ei löydä mitän hywä ja jolla paha kieli on hän lange onnettomuteen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 He who has a wayward heart finds no good and he who has a perverse tongue falls into mischief. |
KJV | 20. He that hath a froward heart findeth no good: and he that hath a perverse tongue falleth into mischief. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Den, som er vanartig i Hjertet, skal ikke finde godt; og den, som taler forvendt med sin Tunge, skal falde i Ulykke. |
KXII | 20. Ett vrångt hjerta finner intet godt; och den som en ond tungo hafver, han faller i olycko. |
PR1739 | 20. Kes pörane süddamest, se ei leia head, ja kes omma kelega pöörleb, langeb önnetusse sisse. |
LT | 20. Kas turi klastingą širdį, nieko gero nepasieks; kieno liežuvis iškreiptas, turės bėdų. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Ein verkehrtes Herz findet nichts Gutes; und der verkehrter Zunge ist, wird in Unglück fallen. |
Ostervald-Fr | 20. Le cœur pervers ne trouvera point le bonheur, et la langue double tombera dans le malheur. |
RV'1862 | 20. El perverso de corazón nunca hallará bien; y el que revuelve con su lengua, caerá en mal. |
SVV1770 | 20 Wie verdraaid is van hart, zal het goede niet vinden; en die verkeerd is met zijn tong, zal in het kwaad vallen. |
|
|
||
PL1881 | 20. Przewrotny w sercu nie znajduje dobrego; a kto jest przewrotnego języka, wpadnie we złe. |
Karoli1908Hu | 20. Az elfordult szívű ember nem nyerhet jót, és a ki az ő nyelvével gonosz, esik nyomorúságba. |
RuSV1876 | 20 Коварное сердце не найдет добра, и лукавый язык попадет в беду. |
БКуліш | 20. Підступне серце не знайде добра, й язик лукавий впадає в біду. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla. |
Biblia1776 | 21. Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa. |
CPR1642 | 21. Joca tyhmän synnyttä hänellä on murhe ja tyhmän Isällä ei ole ilo. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 He who begets a fool, it is to his sorrow and the father of a fool has no joy. |
KJV | 21. He that begetteth a fool doeth it to his sorrow: and the father of a fool hath no joy. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Den, som avler en Daare, ham bliver det til Bedrøvelse, og en Daares Fader skal ikke glæde sig. |
KXII | 21. En dåre gör sig sjelf sorg, och en dåras fader hafver ingen glädje. |
PR1739 | 21. Kennele halp poeg sündinud, se on temma mele-härmiks; ja jölledast poiast ei tunne issa römo. |
LT | 21. Kvailas sūnusne džiaugsmas, bet rūpestis tėvui. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Wer einen Narren zeugt, der hat Grämen; und eines Narren Vater hat keine Freude. |
Ostervald-Fr | 21. Celui qui a donné naissance à un insensé, en aura de l'ennui; et le père d'un fou ne se réjouira point. |
RV'1862 | 21. El que engendra al insensato, para su tristeza le engendra; y el padre del insensato no se alegrará. |
SVV1770 | 21 Wie een zot genereert, die zal hem tot droefheid zijn; en de vader des dwazen zal zich niet verblijden. |
|
|
||
PL1881 | 21. Kto spłodził głupiego, na smutek swój spłodził go, ani się rozweseli ojciec niemądrego. |
Karoli1908Hu | 21. A ki szül bolondot, szüli ő magának [12†] bánatra; és nem örvendez a bolondnak atyja. |
RuSV1876 | 21 Родил кто глупого, – себе на горе, и отец глупого не порадуется. |
БКуліш | 21. Хто дурня зродив - то собі на горе; отець безумного не зазнає радощів. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut. |
Biblia1776 | 22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut. |
CPR1642 | 22. Iloinen sydän teke elämän suloisexi waan surullinen sydän cuiwa luut. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 A cheerful heart is a good medicine, but a broken spirit dries up the bones. |
KJV | 22. A merry heart doeth good like a medicine: but a broken spirit drieth the bones. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Et glad Hjerte er en god Lægedom; men et nedslaaet Mod udtørrer Benene. |
KXII | 22. Ett gladt hjerta gör lifvet lustigt; men ett bedröfvadt sinne uttorkar benen. |
PR1739 | 22. Römus südda sadab head terwist; agga russuks pekstud waim kuiwatab luudke ärra. |
LT | 22. Linksma širdis gydo kaip vaistai; prislėgta dvasia džiovina kaulus. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Ein fröhlich Herz macht das Leben lustig; aber ein betrübter Mut vertrocknet das Gebein. |
Ostervald-Fr | 22. Le cœur joyeux vaut un remède; mais l'esprit abattu dessèche les os. |
RV'1862 | 22. El corazón alegre hará buena disposición: mas el espíritu triste seca los huesos. |
SVV1770 | 22 Een blij hart zal een medicijn goed maken; maar een verslagen geest zal het gebeente verdrogen. |
|
|
||
PL1881 | 22. Serce wesołe oczerstwia jako lekarstwo; ale duch sfrasowany wysusza kości. |
Karoli1908Hu | 22. A vidám elme [13†] jó orvosságul szolgál; a szomorú lélek pedig megszáraztja a csontokat. |
RuSV1876 | 22 Веселое сердце благотворно, как врачевство, а унылый дух сушит кости. |
БКуліш | 22. Веселе серце - як лїк, добродїйне, а дух сумовитий висушує й костї. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet. |
Biblia1776 | 23. Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä. |
CPR1642 | 23. Jumalatoin otta mielelläns salaisest lahjat mutcataxens lain teitä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 A wicked man receives a bribe out of the bosom to pervert the ways of justice. |
KJV | 23. A wicked man taketh a gift out of the bosom to pervert the ways of judgment. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Den ugudelige tager Gave i Smug for at bøje Rettens Stier. |
KXII | 23. Den ogudaktige tager gerna hemliga gåfvor, till att böja rättsens väg. |
PR1739 | 23. Kes öäl, se wöttab melehead pouest, et ta kohhut öigusse tee peält körwale pörab. |
LT | 23. Nedorėlis ima kyšius, kad iškreiptų teisingumą. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Der Gottlose nimmt heimlich gern Geschenke, zu beugen den Weg des Rechts. |
Ostervald-Fr | 23. Le méchant accepte le présent, pour renverser les voies de la justice. |
RV'1862 | 23. El impío toma presentes del seno, para pervertir las veredas del derecho. |
SVV1770 | 23 De goddeloze zal het geschenk uit den schoot nemen, om de paden des rechts te buigen. |
|
|
||
PL1881 | 23. Niezbożny potajemnie dar bierze, aby podwrócił ścieszki sądu. |
Karoli1908Hu | 23. A kebelből kivett ajándékot az istentelen elveszi, a törvény [14†] útának elfordítására. |
RuSV1876 | 23 Нечестивый берет подарок из пазухи, чтобы извратить пути правосудия. |
БКуліш | 23. Дарунки з пазухи бере безбожний, щоби скривити стежки правосуду. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa. |
Biblia1776 | 24. Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne. |
CPR1642 | 24. Toimellinen mies laitta hänens wijsasti waan tyhmä heittele silmiäns sinne ja tänne. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 Wisdom is before the face of him who has understanding, but the eyes of a fool are in the ends of the earth. |
KJV | 24. Wisdom is before him that hath understanding; but the eyes of a fool are in the ends of the earth. |
|
|
||
Dk1871 | 24. For den forstandiges Ansigt er Visdommen; men en Daares Øjne ere ved Jordens Ende. |
KXII | 24. En förståndig man bär sig visliga åt; en dåre kastar ögonen hit och dit. |
PR1739 | 24. Tarkus paistab ühhe moistlikko silmist; agga halbi silmad lähhäwad ma-ilma otsa. |
LT | 24. Supratingas žmogus siekia išminties, kvailio akys žemės pakraščiuose. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Ein Verständiger gebärdet sich weise; ein Narr wirft die Augen hin und her. |
Ostervald-Fr | 24. La sagesse est devant l'homme prudent; mais les yeux de l'insensé vont au bout de la terre. |
RV'1862 | 24. En el rostro del entendido se parece la sabiduría: mas los ojos del insensato, hasta el cabo de la tierra. |
SVV1770 | 24 In het aangezicht des verstandigen is wijsheid; maar de ogen des zots zijn in het einde der aarde. |
|
|
||
PL1881 | 24. Na twarzy roztropnego znać mądrość; ale oczy głupiego aż na kraju ziemi. |
Karoli1908Hu | 24. Az eszesnek orczájából kitetszik a bölcseség; a bolondnak pedig szemei országolnak a földnek végéig. |
RuSV1876 | 24 Мудрость – пред лицем у разумного, а глаза глупца – на конце земли. |
БКуліш | 24. В розумного мудрість - перед очима, дурного ж очі - на концї землї її вбачають. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi. |
Biblia1776 | 25. Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on. |
CPR1642 | 25. Hullu poica on Isäns suru ja äitillens murhe joca hänen synnyttänyt on. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 A foolish son is a grief to his father and bitterness to her who bore him. |
KJV | 25. A foolish son is a grief to his father, and bitterness to her that bare him. |
|
|
||
Dk1871 | 25. En daarlig Søn er sin Fader en Harm og sin Moder en Bedrøvelse. |
KXII | 25. En galen son är sins faders grämelse, och sine modets bedröfvelse, den honom födt hafver. |
PR1739 | 25. Halp poeg on omma issale melepahhandusseks, ja kibbe sellele , kellest ta sündind. |
LT | 25. Kvailas sūnusapmaudas tėvui ir skausmas motinai. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Ein törichter Sohn ist seines Vaters Trauern und Betrübnis der Mutter, die ihn geboren hat. |
Ostervald-Fr | 25. L'enfant insensé fait le chagrin de son père, et l'amertume de celle qui l'a enfanté. |
RV'1862 | 25. El hijo insensato es enojo a su padre; y amargura a la que le engendró. |
SVV1770 | 25 Een zotte zoon is een verdriet voor zijn vader, en bittere droefheid voor degene, die hem gebaard heeft. |
|
|
||
PL1881 | 25. Syn głupi żałością jest ojcu swemu, a gorzkością rodzicielce swojej. |
Karoli1908Hu | 25. Búsulása az ő atyjának a bolond fiú, [15†] és az ő szülőjének keserűsége. |
RuSV1876 | 25 Глупый сын – досада отцу своему и огорчение для матери своей. |
БКуліш | 25. Безумний син - отцю свойму гірка досада, ще гірше горе він матері своїй. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään. |
Biblia1776 | 26. Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee. |
CPR1642 | 26. Ei ole se hywä että wanhurscalle tehdän wäärin taicka että sitä Ruhtinasta lyödän joca oikein duomidze. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 Also to punish a righteous man is not good, nor to kill* nobles for uprightness. |
KJV | 26. Also to punish the just is not good, nor to strike princes for equity. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Det er end ikke godt at lægge Bøder paa den retfærdige eller at slaa ædle Mænd tvært imod Ret. |
KXII | 26. Det är icke godt att man oförrättar den rättfärdiga, eller att man slår Förstan, som rätt regerar. |
PR1739 | 26. Ep olle se ka hea, nuhtlust panna selle peäle, kes öige, ja neid öiglase mele pärrast lüa, kes heamelelissed on. |
LT | 26. Bausti teisųjį yra negerai, kaip ir mušti kunigaikščius už teisingumą. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Es ist nicht gut, daß man den Gerechten schindet, noch den Edlen zu schlagen, der recht handelt. |
Ostervald-Fr | 26. Il n'est pas bon de condamner le juste à l'amende, ni de frapper les hommes honnêtes pour avoir fait ce qui est droit. |
RV'1862 | 26. Ciertamente condenar al justo, no es bueno: ni herir a los príncipes sobre el derecho. |
SVV1770 | 26 Het is niet goed, den rechtvaardige ook te doen boeten, dat de prinsen iemand slaan zouden om hetgeen recht is. |
|
|
||
PL1881 | 26. Zaiste nie dobra, winować sprawiedliwego, albo żeby przełożeni kogo dla cnoty bić mieli. |
Karoli1908Hu | 26. Még megbirságolni is az igazat nem jó, a tisztességest megverni igazságáért. |
RuSV1876 | 26 Нехорошо и обвинять правого, и бить вельмож за правду. |
БКуліш | 26. Не гарно се, на правого вину спихати, як і бити* старшину за суд справедливий. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies. |
Biblia1776 | 27. Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu. |
CPR1642 | 27. Toimellinen mies taita puhens tallella pitä ja taitawa mies on callis sielu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 He who spares his words has knowledge and he who is of a cool spirit is a man of understanding. |
KJV | 27. He that hath knowledge spareth his words: and a man of understanding is of an excellent spirit. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Den, som sparer sine Ord, besidder Kundskab, og en koldsindig Mand er forstandig. |
KXII | 27. En förnumstig man hafver hof med sitt tal, och en förståndig man håller sin anda. |
PR1739 | 27. Kes ommad könned kinnipeab, sel on tundminne; ja moistlik mees on tassase melega. |
LT | 27. Kas turi supratimą, susilaiko kalboje, protingas žmogus turi romią dvasią. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Ein Vernünftiger mäßigt seine Rede; und ein verständiger Mann ist kaltes Muts. |
Ostervald-Fr | 27. L'homme retenu dans ses paroles connaît la prudence, et celui qui est d'un esprit froid, est un homme entendu. |
RV'1862 | 27. Detiene sus dichos el que sabe sabiduría; y de preciado espíritu es el hombre entendido. |
SVV1770 | 27 Wie wetenschap weet, houdt zijn woorden in; en een man van verstand is kostelijk van geest. |
|
|
||
PL1881 | 27. Kto zawściąga mowy swe, jest umiejętnym; drogiego ducha jest mąż rozumny. |
Karoli1908Hu | 27. A ki megtartóztatja [16†] beszédét, az tudós ember, és a ki higgadt lelkű, az értelmes férfiú. |
RuSV1876 | 27 Разумный воздержан в словах своих, и благоразумный хладнокровен. |
БКуліш | 27. Розумний - хто в словах здержливий, і мудрий той, в кого кров холодна. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen. |
Biblia1776 | 28. Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni. |
CPR1642 | 28. Jos tyhmä wai olis nijn hän wijsaxi luetaisin ja toimellisexi jos hän suuns pidäis kijnni. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 Even a fool, when he holds his peace, is considered wise. When he shuts his lips, he is prudent. |
KJV | 28. Even a fool, when he holdeth his peace, is counted wise: and he that shutteth his lips is esteemed a man of understanding. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Ogsaa en Daare, om han tav, kunde regnes for viis; den, som holder sine Læber til, er forstandig. |
KXII | 28. Om en dåre tigde, vorde han ock vis räknad, och förståndig, om han munnen tillhölle. |
PR1739 | 28. Ka üks meleto, kui ta wait on, arwatakse targaks, ja moistlikkuks, kui ta ommad uled kinnipeab. |
LT | 28. Net kvailys, jei jis tyli, laikomas išmintingu, ir kas sučiaupia lūpas, laikomas protingu. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Ein Narr, wenn er schwiege, wurde auch für weise gerechnet, und für verständig, wenn er das Maul hielte. |
Ostervald-Fr | 28. L'insensé même passe pour sage quand il se tait, et celui qui ferme ses lèvres est un homme intelligent. |
RV'1862 | 28. Aun el insensato cuando calla, es contado por sabio: el que cierra sus labios es entendido. |
SVV1770 | 28 Een dwaas zelfs, die zwijgt, zal wijs geacht worden, en die zijn lippen toesluit, verstandig. |
|
|
||
PL1881 | 28. Gdy głupi milczy, za mądrego poczytany bywa; a który zatula wargi swoje, za rozumnego. |
Karoli1908Hu | 28. Még a bolond is, amikor hallgat, bölcsnek [17†] ítéltetik; mikor ajkait bezárja, eszesnek. |
RuSV1876 | 28 И глупец, когда молчит, может показаться мудрым, и затворяющий уста свои – благоразумным. |
БКуліш | 28. І дурень, як мовчить, здається бути мудрим, а як уста стулить, - навіть розважливим. |
|
|