20 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.

1. Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.

1. WIina teke pilckajaxi ja wäkewät juotawat tekewät tyhmäxi: joca nijtä halaja ei hän ikänäns wijsaxi tule.

1 Wine is a mocker, strong drink a brawler and whoever straying by it is not wise.

1. Wine is a mocker, strong drink is raging: and whosoever is deceived thereby is not wise.

1. Vin er en Spotter, stærk Drik en Larmer, og hver som raver deraf, bliver ikke viis.

1. Vin gör lösaktigt folk, och starka drycker göra buller; den som dertill lust hafver, han varder aldrig vis.

1. Wiin teeb pilkama, kange jomaaeg teeb möllama: sepärrast iggamees, kes seäl sees eksib, ei sa targaks.

1. Vynas­pasityčiotojas, o stiprus gėrimas­pašėlęs; kas jais apsigauna, nėra išmintingas.

1. Der Wein macht lose Leute, und starkes Getränk macht wild; wer dazu Lust hat, wird nimmer weise.

1. Le vin est moqueur, et la boisson forte est tumultueuse, et quiconque en fait excès, n'est pas sage.

1. EL vino hace burlador: la cer- veza, alborotador; y cualquiera que en él errare, no será sabio.

1 De wijn is een spotter, de sterke drank is woelachtig; al wie daarin dwaalt, zal niet wijs zijn.

1. Wino czyni pośmiewcę, a napój mocny zwajcę; przetoż każdy, co się w nim kocha, nie bywa mądrym.

1. A bor csúfoló, a részegítő ital háborgó, és valaki [1†] abba beletéved, nem bölcs!

1 Вино – глумливо, сикера – буйна; и всякий, увлекающийся ими,неразумен.

1. Вино - зрадник; напитки - буйність; хто на них надиться - безумний.

2. Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo.

2. Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

2. Cuningan hirmu on nijncuin nuoren Lejonin kiljuminen joca hänen wihoitta hän teke oma hengens wastoin.

2 The terror of a king is as the roaring of a lion. He who provokes him to anger sins against his own life.

2. The fear of a king is as the roaring of a lion: whoso provoketh him to anger sinneth against his own soul.

2. Den Forfærdelse, en Konge vækker, er som en ung Løves Brølen; den, som fortørner ham, synder imod sit Liv.

2. Konungens förskräckelse är såsom ens ungs lejons rytande; den honom förtörnar, han syndar emot sitt lif.

2. Kunninga hirmotus on kui nore loukoera rökiminne: kes temma wasto wägga wihhaseks saab, teeb patto omma hinge wasto.

2. Karaliaus rūstybė yra kaip liūto riaumojimas; kas jį erzina, nusideda prieš savo gyvybę.

2. Das Schrecken des Königs ist wie das Brüllen eines jungen Löwen; wer ihn erzürnt, der sündigt wider sein Leben.

2. La menace du roi est comme le rugissement d'un jeune lion; celui qui l'irrite pèche contre soi-même.

2. Bramido, como de cachorro de león, es el miedo del rey: el que le hace enojar, peca contra su alma.

2 De schrik des konings is als het brullen eens jongen leeuws; die zich tegen hem vergramt, zondigt tegen zijn ziel.

2. Strach królewski jest jako, ryk lwięcia; kto go rozgniewa, grzeszy przeciwko duszy swojej.

2. Mint a fiatal oroszlán ordítása, olyan a királynak [2†] rettentése; a ki azt haragra ingerli, vétkezik a maga élete ellen.

2 Гроза царя – как бы рев льва: кто раздражает его, тот грешит противсамого себя.

2. Царська грізьба - як би рик левин; хто його до гнїву будить, шкодить собі самому.

3. On kunniaksi miehelle riitaa karttaa, mutta kaikki hullut riitaa haastavat.

3. Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.

3. Miehen cunnia on olla ilman rijdata: waan jotca mielelläns rijtelewät owat caicki tyhmät.

3 It is an honor for a man to cease from strife, but every fool will be quarreling.

3. It is an honour for a man to cease from strife: but every fool will be meddling.

3. Det er en Ære for en Mand at blive fra Trætte, men hver Daare vælter sig ind i den.

3. Det är enom man en ära, att han är utan träto; men de som gerna träta, de äro allesamman dårar.

3. Se on innimessele auuks, kui ta ilma riota jääb; agga igga meleto sadab ennast kimpusse.

3. Garbė žmogui vengti ginčų, bet kiekvienas kvailys įsivelia į juos.

3. Es ist dem Mann eine Ehre, vom Hader bleiben; aber die gern Hadern, sind allzumal Narren.

3. C'est une gloire pour l'homme de s'abstenir des disputes; mais tout insensé s'y engage.

3. Honra es del hombre dejarse de pleito: mas todo insensato se envolverá en él.

3 Het is eer voor een man, van twist af te blijven; maar ieder dwaas zal er zich in mengen.

3. Uczciwa rzecz każdemu, poprzestać zwady; ale głupim jest, co się w nią wdaje.

3. Tisztesség az embernek elmaradni a versengéstől; [3†] valaki pedig bolond, patvarkodik.

3 Честь для человека – отстать от ссоры; а всякий глупец задорен.

3. Хто сварку залишує, той честь здобуває; кожен дурень до сварки горячиться.

4. Syksyllä ei laiska kynnä; elonaikana hän tyhjää tapailee.

4. Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.

4. Kylmän tähden ei tahdo laisca kyndä sentähden hän elonaicana kerjä ja ei saa mitän.

4 The sluggard will not plow because of the winter. Therefore he will beg in harvest and have nothing.

4. The sluggard will not plow by reason of the cold; therefore shall he beg in harvest, and have nothing.

4. Fordi det er Vinter, vil den lade ikke pløje; om Høsten vil han søge, og der er intet.

4. För kölds skull vill den late icke plöja; så måste han i andene tigga och intet få.

4. Laisk ei küñna maad külma pärrast; agga leikusse aial otsib ta middage, ja ei sa ühtegi.

4. Tinginys nearia dėl šalčio, todėl derliaus metu elgetaus ir nieko neturės.

4. Um der Kälte willen will der Faule nicht pflügen; so muß er in der Ernte betteln und nichts kriegen.

4. Le paresseux ne labourera point à cause du mauvais temps; lors de la moisson il mendiera; mais il n'aura rien.

4. El perezoso no ara a causa del invierno: mas él pedirá en la segada, y no hallará.

4 Om den winter zal de luiaard niet ploegen; daarom zal hij bedelen in den oogst, maar er zal niet zijn.

4. Dla zimna leniwy nie orze; przetoż żebrać będzie we żniwa, ale nic nie otrzyma.

4. A hideg miatt nem szánt a rest; aratni akar majd, de nincs mit.

4 Ленивец зимою не пашет: поищет летом – и нет ничего.

4. Лїнивий в осени не оре й не скородить; розглядаєсь лїтом - аж нема нїчого.

5. Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.

5. Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.

5. Neuwo on wijsan miehen sydämes nijncuin sywä wesi mutta toimellinen ymmärtä mitä hän luule.

5 Purpose in the heart of man is deep water, but a man of understanding will draw it out.

5. Counsel in the heart of man is like deep water; but a man of understanding will draw it out.

5. Raad i en Mands Hjerte er dybt Vand, men en forstandig Mand drager det op.

5. Rådet uti ens mans hjerta är såsom djup vatten; men en förståndig kan märka, hvad han menar.

5. Nou innimesse süddames on kui süggaw wessi; agga moistlik mees wöttab sedda ülles.

5. Patarimas žmogaus širdyje yra kaip gilus vanduo, sumanus žmogus jį semia.

5. Der Rat im Herzen eines Mannes ist wie tiefe Wasser; aber ein Verständiger kann's merken, was er meint.

5. Le conseil dans le cœur de l'homme est une eau profonde; et l'homme intelligent y puisera.

5. Aguas profundas es el consejo en el corazón del hombre: mas el hombre entendido le alcanzará.

5 De raad in het hart eens mans is als diepe wateren; maar een man van verstand zal dien uithalen.

5. Rada w sercu męża jest jako woda głęboka: jednak mąż rozumny naczerpnie jej.

5. Mély víz a férfiúnak [4†] elméjében a tanács; mindazáltal a bölcs ember kimeríti azt.

5 Помыслы в сердце человека – глубокие воды, но человек разумный вычерпывает их.

5. В серцї людськім задуми - мов вода глибока, та чоловік розумний вичерпає її.

6. Monet huutavat hyvyyttänsä kukin, mutta kuka löytää luotettavan miehen?

6. Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?

6. Monda ihmistä kerscatan hywäxi waan cuca löytä jongun joca todella hywä on?

6 Most men will proclaim every one his own goodness, but a faithful man who can find?

6. Most men will proclaim every one his own goodness: but a faithful man who can find?

6. Mange Mennesker udraabe hver sin Kærlighed; men hvo flnder en trofast Mand?

6. Månge menniskor varda fromme kallade; men ho skall finna en, den rättsliga from är?

6. Suremas innimeste hulkas kulutab iggamees omma headust; agga kes leiab öige ustawa innimesse?

6. Daugelis žmonių skelbia savo gerumą, bet kas suras ištikimą žmogų?

6. Viele Menschen werden fromm gerühmt; aber wer will finden einen, der rechtschaffen fromm sei?

6. La plupart des hommes vantent leur bonté; mais qui trouvera un homme véritable?

6. Muchos hombres pregonan cada cual el bien que han hecho: mas hombre de verdad ¿quién le hallará?

6 Elk van de menigte der mensen roept zijn weldadigheid uit; maar wie zal een recht trouwen man vinden?

6. Większa część ludzi przechwala się uczynnością swoją; ale w samej rzeczy, któż takiego znajdzie?

6. A legtöbb ember talál valakit, a ki jó hozzá; de [5†] hű embert, azt ki találhat?

6 Многие хвалят человека за милосердие, но правдивого человека кто находит?

6. Многих людей величають милосерними, та правдивого чоловіка хто находить?

7. Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnelliset ovat lapset hänen jälkeensä.

7. Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.

7. Wanhurscas joca siweydes waelda hänen lastens käy hywin hänen peräns.

7 A righteous man who walks in his integrity, his sons after him are fortunate.

7. The just man walketh in his integrity: his children are blessed after him.

7. Der, som vandrer frem i sin Oprigtighed, er retfærdig; lyksalige ere hans Børn efter ham.

7. En rättfärdig, den i sine fromhet vandrar, hans barnom varder väl gångandes efter honom.

7. Kes öige, se ellab ommas täies waggadusses; ta lapsed on pärrast tedda wägga önsad.

7. Teisus žmogus vaikšto savo nekaltume, ir jo vaikai bus palaiminti.

7. Ein Gerechter, der in seiner Frömmigkeit wandelt, des Kindern wird's wohl gehen nach ihm.

7. Le juste marche dans son intégrité; heureux ses enfants après lui!

7. El justo que camina en su integridad, bienaventurados serán sus hijos después de él.

7 De rechtvaardige wandelt steeds in zijn oprechtheid; welgelukzalig zijn zijn kinderen na hem.

7. Sprawiedliwy chodzi w uprzejmości swojej; błogosławieni synowie jego po nim.

7. A ki az ő tökéletességében jár, igaz ember; boldogok [6†] az ő fiai ő utána!

7 Праведник ходит в своей непорочности: блаженны дети его после него!

7. Праведник ходить в своїй невинностї: щасливі й дїти його послї його.

8. Kuningas istuu tuomioistuimella, hän silmillänsä perkaa kaiken pahan pois.

8. Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.

8. Cuningas joca istu istuimella duomidzeman hajotta caicki jotca pahat owat hänen silmilläns.

8 A king who sits on the throne of judgment scatters away all evil with his eyes.

8. A king that sitteth in the throne of judgment scattereth away all evil with his eyes.

8. En Konge, som sidder paa Domstolen, udskiller alle onde med sine Øjne.

8. En Konung, den på stolenom sitter till att döma, han förskingrar allt argt med sin ögon.

8. Üks kunningas, kes kohtojärje peäl istub, wiskab omma silmadega keik kurja laiale.

8. Karalius, sėdėdamas teismo soste, savo akimis išsklaido visą blogį.

8. Ein König, der auf seinem Stuhl sitzt, zu richten, zerstreut alles Arge mit seinen Augen.

8. Le roi assis sur le trône de la justice, dissipe tout mal par son regard.

8. El rey que está en el trono de juicio, con su mirar disipa todo mal.

8 Een koning, zittende op den troon des gerichts, verstrooit alle kwaad met zijn ogen.

8. Król siedząc na stolicy sądowej rozgania oczyma swemi wszystko złe.

8. A király, ha az ő ítélőszékiben ül, tekintetével minden gonoszt [7†] eltávoztat.

8 Царь, сидящий на престоле суда, разгоняет очами своими все злое.

8. Коли царь самий на судейському престолї засїдає, то й все ледаче очима своїми розганяє.

9. Kuka voi sanoa: Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni?

9. Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?

9. Cuca sano? minä olen puhdas sydämesäni ja wapa synnistäni.

9 Who can say, I have made my heart clean. I am pure from my sin?

9. Who can say, I have made my heart clean, I am pure from my sin?

9. Hvo kan sige: Jeg har renset mit Hjerte; jeg er ren for min Synd?

9. Ho kan säga: Jag är ren i mitt hjerta, och klar ifrå mina synder?

9. Kes woib üttelda? Minna ollen omma süddant selgeks teinud, ma ollen puhhas ommast pattust.

9. Kas gali sakyti: ‘‘Apvaliau savo širdį, esu be nuodėmės’‘?

9. Wer kann sagen: Ich bin rein in meinem Herzen und lauter von meiner Sünde?

9. Qui est-ce qui peut dire: J'ai purifié mon cœur; je suis net de mon péché?

9. ¿Quién podrá decir: Yo he limpiado mi corazón, limpio estoy de mi pecado?

9 Wie kan zeggen: Ik heb mijn hart gezuiverd, ik ben rein van mijn zonde?

9. Któż rzecze: Oczyściłem serce moje? czystym jest od grzechu mego?

9. Ki mondhatná azt: megtisztítottam szívemet, [8†] tiszta vagyok az én bűnömtől?

9 Кто может сказать: „я очистил мое сердце, я чист от греха моего?"

9. Хто може сказати: Серце я очистив, - я чистий від гріха мого?

10. Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta — molemmat ovat Herralle kauhistus.

10. Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.

10. Monilainen waaca ja mitta owat cauhistus HERralle.

10 Diverse weights and diverse measures, both of them alike are an abomination to Jehovah.

10. Divers weights, and divers measures, both of them are alike abomination to the LORD.

10. To Slags Vægt og to Slags Efa, de ere begge en Vederstyggelighed for Herren.

10. Mångahanda vigt och mått, både är Herranom en styggelse.

10. Kahhesuggune lööd, kahhesuggune wak ehk kehhik , need on ka mollemad Jehowa melest hirmsad.

10. Skirtingi svarsčiai ir skirtingi saikai yra pasibjaurėjimas Viešpaties akyse.

10. Mancherlei Gewicht und Maß ist beides Greuel dem HERRN.

10. Le double poids et la double mesure sont tous deux en abomination à l'Éternel.

10. Doblada pesa, y doblada medida, abominación son a Jehová ámbas cosas.

10 Tweeerlei weegsteen, tweeerlei efa is den HEERE een gruwel, ja die beide.

10. Dwojaki gwicht i dwojaka miara, to oboje obrzydliwością jest Panu.

10. A kétféle [9†] font és a kétféle mérték, útálatos az Úrnál egyaránt mind a kettő.

10 Неодинаковые весы, неодинаковая мера, то и другое - мерзость пред Господом.

10. Не однакова вага, не однака міра, одно і друге - гидота Господеві.

11. Teoistansa tuntee jo poikasenkin, onko hänen menonsa puhdas ja oikea.

11. Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.

11. Nuorucainen tutan menoistans jos hän siwiäxi ja toimellisexi tulewa on.

11 Even a child makes himself known by his practices, whether his work be pure and whether it is right.

11. Even a child is known by his doings, whether his work be pure, and whether it be right.

11. Ogsaa af sine Gerninger kendes den unge, om han er ren, og om hans Gerninger ret.

11. Man känner ock en dräng på hans väsende, om han from och redelig vara vill.

11. Ka omma teggudega annab pois ennast tunda, kas temma tö selge, kas se öige on.

11. Jau vaiką galima pažinti iš jo poelgių, ar jo darbai bus tyri ir teisingi.

11. Auch einen Knaben kennt man an seinem Wesen, ob er fromm und redlich werden will.

11. L'enfant fait déjà connaître par ses actions, si sa conduite sera pure et droite.

11. El muchacho aun es conocido por sus obras, si su obra es limpia y recta.

11 Een jongen zal ook door zijn handelingen zich bekend maken, of zijn werk zuiver, en of het recht zal wezen.

11. Po zabawach swych poznane bywa i dziecię, jeźli czysty i prawy uczynek jego.

11. Az ő cselekedetiből [10†] ismerteti meg magát még a gyermek is, ha tiszta-é, és ha igaz-é az ő cselekedete.

11 Можно узнать даже отрока по занятиям его, чисто ли и правильно ли будет поведениеего.

11. Можна вже хлопя пізнати з того, чим занимається, чи праві і чисті будуть учинки його.

12. Kuulevan korvan ja näkevän silmän — molemmat on Herra luonut.

12. Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.

12. Cuulewaisen corwan ja näkewäisen silmän on HERra molemmat tehnyt.

12 The hearing ear and the seeing eye, Jehovah has made even both of them.

12. The hearing ear, and the seeing eye, the LORD hath made even both of them.

12. Et Øre, som hører, og et Øje, som ser, ogsaa dem begge har Herren gjort.

12. Ett hörande öra, och seende öga, Herren gör dem båda.

12. Kuulja körwa ja näggia silma, need mollemad on Jehowa ka teinud.

12. Viešpats sutvėrė girdinčią ausį ir matančią akį.

12. Ein hörend Ohr und sehend Auge, die macht beide der HERR.

12. L'oreille qui entend, et l'œil qui voit, sont deux choses que l'Éternel a faites.

12. El oido oye, y el ojo ve: Jehová hizo aun ámbas cosas.

12 Een horend oor, en een ziend oog heeft de HEERE gemaakt, ja, die beide.

12. Ucho, które słyszy, i oko, które widzi, Pan to oboje uczynił.

12. A halló [11†] fület és a látó szemet, az Úr teremtette egyaránt mindkettőt.

12 Ухо слышащее и глаз видящий – и то и другое создал Господь.

12. Ухо, що чує, й око, що бачить - одно й друге сотворив Господь.

13. Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi; pidä silmäsi auki, niin saat leipää kyllin.

13. Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.

13. Älä racasta unda ettes köyhtyis: anna silmäs walwo nijns saat kyllä leipä.

13 Love not sleep, lest you come to poverty. Open your eyes and you will be satisfied with bread.

13. Love not sleep, lest thou come to poverty; open thine eyes, and thou shalt be satisfied with bread.

13. Elsk ikke Søvn, at du ikke skal blive fattig; slaa dine Øjne op, saa skal du mættes af Brød.

13. Älska icke sömn, att du icke skall fattig varda; låt din ögon vaken vara, så får du bröd nog.

13. Ärra armasta und, et sa kehwaks ei sa; te lahti ommad silmad, siis saad sa leiba kül.

13. Kas mėgsta miegoti, tampa beturtis; atsimerk ir turėsi pakankamai maisto.

13. Liebe den Schlaf nicht, daß du nicht arm werdest; laß deine Augen wacker sein, so wirst du Brot genug haben.

13. N'aime point le sommeil, de peur que tu ne deviennes pauvre; ouvre tes yeux, et tu seras rassasié de pain.

13. No ames el sueño, porque no te empobrezcas: abre tus ojos, hartarte has de pan.

13 Heb den slaap niet lief, opdat gij niet arm wordt; open uw ogen, verzadig u met brood.

13. Nie kochaj się w spaniu, byś snać nie zubożał, otwórz oczy swoje, a nasycisz się chlebem.

13. Ne szeresd az álmot, hogy ne [12†] légy szegény; nyisd fel a te szemeidet, és megelégszel kenyérrel.

13 Не люби спать, чтобы тебе не обеднеть; держи открытыми глаза твои, и будешь досыта есть хлеб.

13. Не люби спати, щоб не дознав злиднїв; май отворені очі, й будеш наїден хлїбом.

14. Huonoa, huonoa, sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kehuskelee.

14. Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.

14. Paha paha sano ostaja mutta poismennes kijtetän hywäxi.

14 It is bad, it is bad, says the buyer, but when he has gone his way, then he boasts.

14. It is naught, it is naught, saith the buyer: but when he is gone his way, then he boasteth.

14. Det er slet det er slet! siger Køberen; men naar han gaar bort, da roser han sig.

14. Ondt, ondt säger man, då man hafver det; men då det borto är, så rosar man det.

14. Pahha, pahha, ütleb ostja; agga kui ta ärralähhäb, siis ta kiitleb.

14. Pirkėjas sako: ‘‘Niekam tikę, niekam tikę!’‘, o nuėjęs savo keliu giriasi.

14. Böse, böse! spricht man, wenn man's hat; aber wenn's weg ist, so rühmt man es dann.

14. Celui qui achète, dit: Cela ne vaut rien, cela ne vaut rien; puis il s'en va, et se vante.

14. El que compra, dice: Malo es, malo es: mas en apartándose, él se alaba.

14 Het is kwaad, het is kwaad! zal de koper zeggen; maar als hij weggegaan is, dan zal hij zich beroemen.

14. Złe to, złe to, mówi ten, co kupuje, a odszedłszy, ali się chlubi.

14. Hitvány, hitvány, azt mondja a vevő; de mikor elmegy, akkor dicsekedik.

14 „Дурно, дурно", говорит покупатель, а когда отойдет, хвалится.

14. Не добре! пусте! гудить, хто купує, а як одійде, - хвалиться.

15. Olkoon kultaa, olkoon helmiä paljon, kallein kalu ovat taidolliset huulet.

15. Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

15. Culda ja callita kiwiä löytän kyllä waan toimellinen suu on callis cappale.

15 There is gold and abundance of rubies, but the lips of knowledge are a precious jewel.

15. There is gold, and a multitude of rubies: but the lips of knowledge are a precious jewel.

15. Der er Guld og mange Perler til; men Kundskabs Læber ere et dyrebart Kar.

15. Man finner guld och många perlor; men en förnuftig mun är ett ädla klenodium.

15. Kuld ja paljo perlid on middage; agga paljo kallimad riistad on moistlikkud uled.

15. Yra aukso ir daugybė perlų, bet pažinimo lūpos yra didelė brangenybė.

15. Es gibt Gold und viele Perlen; aber ein vernünftiger Mund ist ein edles Kleinod.

15. Il y a de l'or, et beaucoup de perles; mais les lèvres sages sont un vase précieux.

15. Hay oro, y multitud de piedras preciosas: mas los labios sabios son vaso precioso.

15 Goud is er, en menigte van robijnen; maar de lippen de wetenschap zijn een kostelijk kleinood.

15. Wargi umiejętne są jako złoto i obfitość pereł, i kosztowne klejnoty.

15. Van arany és drágagyöngyök sokasága; de drága szer a tudománynyal teljes ajak.

15 Есть золото и много жемчуга, но драгоценная утварь – уста разумные.

15. Буває много золота й перел, та найдорожша знадоба - уста розумні.

16. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.

16. Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

16. Ota hänen waattens joca toisen taca ja ota häneldä pantti tundemattoman edestä.

16 Take his garment because (it is) a surety for a stranger and hold him in pledge for foreigners.

16. Take his garment that is surety for a stranger: and take a pledge of him for a strange woman.

16. Naar en gaar i Borgen for en fremmed, saa tag hans Klæder; og tag Pant af ham, naar det er for den ubekendte.

16. Tag honom sin kläde bort, som för en annan i borgan går, och panta honom för den okändas skull.

16. Kui kegi woöra eest käemehheks heitnud, siis wötta selle ride ärra, ja woöra wölla pärrast wötta panti temma käest.

16. Paimk apdarą iš to, kuris laidavo už svetimą, ir turėk užstatą iš suvedžiotojo.

16. Nimm dem sein Kleid, der für einen andern Bürge wird, und pfände ihn um des Fremden willen.

16. Quand quelqu'un aura cautionné un étranger, prends son vêtement et exige de lui un gage, à cause des étrangers.

16. Quítale su ropa, porque fió al extraño; y préndale por la extraña.

16 Als iemand voor een vreemde borg geworden is, neem zijn kleed; en pand hem voor de onbekenden.

16. Weźmij szatę tego, któryć ręczył za obcego; a od tego, który ręczył za cudzoziemkę, weźmij zastaw jego.

16. Vedd el ruháját, mert [13†] kezes lett másért, és az idegenért vedd el zálogát.

16 Возьми платье его, так как он поручился за чужого; и за стороннего возьми от него залог.

16. Бери одежину його, бо він ручавсь за чужого; за приблуду бери від його заліг!

17. Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.

17. Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.

17. Warastettu leipä maista jocaidzelle hywin waan sijtte pitä hänen suuns oleman täynnäns teräwitä kiwejä.

17 Bread of falsehood is sweet to a man, but afterwards his mouth will be filled with gravel.

17. Bread of deceit is sweet to a man; but afterwards his mouth shall be filled with gravel.

17. Brød, tjent ved Bedrag, smager en Mand vel; men siden bliver hans Mund fuld af Grus.

17. Stulet bröd smakar hvarjom och enom väl; men derefter skall honom munnen full varda med hvassa stenar.

17. Maggus on monnele leib, mis walskussega sadud ; agga pärrast jääb temma su täis sommeraid.

17. Skani žmogui duona, apgaule įgyta, bet paskui jo burna yra pilna žvyro.

17. Das gestohlene Brot schmeckt dem Manne wohl; aber hernach wird ihm der Mund voll Kieselsteine werden.

17. Le pain acquis par la tromperie est agréable à l'homme; mais ensuite sa bouche sera remplie de gravier.

17. Sabroso es al hombre el pan de mentira: mas después, su boca será llena de cascajo.

17 Het brood der leugen is den mens zoet; maar daarna zal zijn mond vol van zandsteentjes worden.

17. Smaczny jest drugiemu chleb kłamstwa; ale potem piaskiem napełnione będą usta jego.

17. Gyönyörűséges az embernek az álnokságnak kenyere; de [14†] annakutána betelik az ő szája kavicsokkal.

17 Сладок для человека хлеб, приобретенный неправдою; но после рот его наполнится дресвою.

17. Солодкий зразу чоловікові хлїб, неправдою нажитий, та й на впослї в його ротї піску повно буде,

18. Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, ja sotaa on sinun käytävä neuvokkuudella.

18. Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.

18. Aiwoituxet menestywät cosca ne neuwolla toimitetan ja sodat myös pitä toimella pidettämän.

18 Every purpose is established by counsel and make war with wise guidance.

18. Every purpose is established by counsel: and with good advice make war.

18. Beslutninger efter Raadslagning bestaa; før da Krig efter fornuftig Ledelse!

18. Anslag bestå, då man förer dem med råd; och krig skall man med förnuft föra.

18. Motlemissed kinnitakse nou läbbi, ja wotta targa nouga söddida.

18. Sumanymai įtvirtinami patarimais, ir kariauti nepradėk neapsvarstęs.

18. Anschläge bestehen, wenn man sie mit Rat führt; und Krieg soll man mit Vernunft führen.

18. Les résolutions s'affermissent par le conseil; fais donc la guerre avec prudence.

18. Los pensamientos con el consejo se ordenan; y con industria se hace la guerra.

18 Elke gedachte wordt door raad bevestigd, daarom voer oorlog met wijze raadslagen.

18. Myśli radami utwierdzaj, a wojnę prowadź opatrznie.

18. A gondolatok tanácskozással [15†] erősek; és bölcs vezetéssel folytass [16†] hadakozást.

18 Предприятия получают твердость чрез совещание, и по совещании веди войну.

18. Задуми вдаються аж по добрій радї, а по радї ще далї воюйся.

19. Salaisuuden ilmaisee, joka panettelijana käy; älä siis antaudu avosuisen pariin.

19. Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.

19. Älä secoita sinuas sen cansa joca salaisuden ilmoitta ja joca panettele ja jolla petollinen suu on.

19 He who goes about as a gossiper reveals secrets. Therefore do not associate with he who opens his lips wide.

19. He that goeth about as a talebearer revealeth secrets: therefore meddle not with him that flattereth with his lips.

19. Den, der gaar om som en Bagvadsker, aabenbarer Hemmellgheder; og lndlad dig ikke med den, som er aabenmundet.

19. Var unbevarad med den som hemlighet uppenbarar, och med baktalare, och med falskom mun.

19. Kes kelepeksmisse peäle öppind, se ilmutab ka sallaja nou; ja ärra segga ennast mitte sellega, kes omma uledega melitab.

19. Kas vaikšto plepėdamas, atidengia paslaptis, todėl nesusidėk su pataikūnais.

19. Sei unverworren mit dem, der Heimlichkeit offenbart, und mit dem Verleumder und mit dem falschen Maul.

19. Le médisant révèle les secrets; évite donc celui qui aime ouvrir ses lèvres.

19. El que descubre el secreto, anda en chismes; y con el que lisongéa de sus labios, no te entremetas.

19 Die als een achterklapper wandelt, openbaart het heimelijke; vermeng u dan niet met hem, die met zijn lippen verlokt.

19. Kto objawia tajemnicę, zdradliwie się obchodzi; przetoż z tymy, którzy pochlebiają wargami swemi, nie miej towarzystwa.

19. Megjelenti a titkot, a [17†] ki rágalmazó; tehát a ki fecsegő szájú, azzal ne barátkozzál.

19 Кто ходит переносчиком, тот открывает тайну; и кто широко раскрывает рот, с тем не сообщайся.

19. Хто переносить і відкриває тайни, та рот широко отвирає, з тим не братайся.

20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.

20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

20. Joca Isäns ja äitiäns kiroile hänen kynttiläns pitä sammuman syngiäs pimeydes.

20 He who curses his father or his mother, his lamp will be put out in blackness of darkness.

20. Whoso curseth his father or his mother, his lamp shall be put out in obscure darkness.

20. Hvo som bander sin Fader eller sin Moder, hans Lampe skal udslukkes midt i Mørket.

20. Den sinom fader och sine moder bannar, hans lykta skall utslockna midt i mörkret.

20. Kes omma issa ja omma emma ärrawañnub, selle lamp kustub ärra pilkase pimmedusse sees.

20. Kas keikia tėvą ir motiną, to žiburys užges visiškoje tamsoje.

20. Wer seinem Vater und seiner Mutter flucht, des Leuchte wird verlöschen mitten in der Finsternis.

20. La lampe de celui qui maudit son père ou sa mère, sera éteinte dans les plus profondes ténèbres.

20. El que maldice a su padre, o a su madre, su candela será apagada en oscuridad tenebrosa.

20 Wie zijn vader of zijn moeder vloekt, diens lamp zal uitgeblust worden in zwarte duisternis.

20. Kto złorzeczy ojcu swemu albo matce swojej, zgaśnie pochodnia jego w gęstych ciemnościach.

20. A ki az ő atyját vagy [18†] anyját megátkozza, annak kialszik szövétneke a legnagyobb setétségben.

20 Кто злословит отца своего и свою мать, того светильник погаснет среди глубокой тьмы.

20. Хто лихословить отцеві й матері своїй, того сьвічник погасне в глухій темряві.

21. Tavara, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.

21. Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.

21. Perindö johonga warhain kijrutetan on wijmeiseldä ilman siunauxeta.

21 An inheritance gotten hastily at the beginning will not be praised in the end.

21. An inheritance may be gotten hastily at the beginning; but the end thereof shall not be blessed.

21. Den Arv som man i Førstningen higer efter; den skal ikke velsignes paa det sidste.

21. Det arf, der man allt för mycket hastar till det varder på sistone icke välsignadt.

21. Üks pärris-ossa, mis esmalt wägga ussinaste kätte saab, ei olle selle wiimne luggu mitte önnistud.

21. Paveldėjimas, gautas paskubomis, galiausiai nebus palaimintas.

21. Das Erbe, darnach man zuerst sehr eilt wird zuletzt nicht gesegnet sein.

21. L'héritage trop vite acquis à l'origine, ne sera point béni à la fin.

21. La herencia adquirida de priesa en el principio, su postrimería aun no será bendita.

21 Als een erfenis in het eerste verhaast wordt, zo zal haar laatste niet gezegend worden.

21. Dziedzictwu prędko z początku nabytemu naostatek błogosławić nie będą.

21. A mely örökséget először siettetnek, [19†] annak vége meg nem áldatik.

21 Наследство, поспешно захваченное вначале, не благословится впоследствии.

21. Майно, зразу скоро набуте, не буде опісля благословенне.

22. Älä sano: Minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

22. Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

22. Älä sano: minä costan pahan odota HERra hän autta sinua.

22 Do not say, I will recompense evil. Wait for Jehovah and he will save you.

22. Say not thou, I will recompense evil; but wait on the LORD, and he shall save thee.

22. Sig ikke: Jeg vil betale ondt; bi efter Herren, og han skal frelse dig.

22. Säg icke: Jag vill vedergälla det onda. Förbida Herran, han skall hjelpa dig.

22. Ärra ütle mitte: Ma tahhan kurja kätte tassuda; ota Jehowa järrele, siis sadab temma sulle abbi.

22. Nesakyk: ‘‘Atlyginsiu už pikta’‘. Lauk Viešpaties, ir Jis padės tau.

22. Sprich nicht: Ich will Böses vergelten! Harre des HERRN, der wird dir helfen.

22. Ne dis point: Je rendrai le mal; mais attends l'Éternel, et il te délivrera.

22. No digas: Yo me vengaré: espera a Jehová, y él te salvará.

22 Zeg niet: Ik zal het kwaad vergelden; wacht op den HEERE, en Hij zal u verlossen.

22. Nie mów: Oddam złem. Oczekuj na Pana, a wybawi cię.

22. Ne mondd: bosszút állok [20†] rajta! Várjad az Urat, és megszabadít téged!

22 Не говори: „я отплачу за зло"; предоставь Господу, и Он сохранит тебя.

22. Не говори: "За зло я самий віддам"; полиши се Господеві, - він охоронить тебе.

23. Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

23. Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

23. Monilaiset pundarit owat HERralle cauhistus ja wäärä waaca ei ole hywä.

23 Diverse weights are an abomination to Jehovah and a false balance is not good.

23. Divers weights are an abomination unto the LORD; and a false balance is not good.

23. To Slags Vægt er en Vederstyggelighed for Herren, og falske have vægret sig ved Vægtskaaler ere ikke gode.

23. Mångahanda vigt är Herranom en styggelse; och en falsk våg är icke god.

23. Kahhesuggune lööd on Jehowa melest hirmus, ja pettised waekausid ei olle mitte head.

23. Skirtingi svarsčiai yra pasibjaurėjimas Viešpačiui ir neteisingos svarstyklės nėra gerai.

23. Mancherlei Gewicht ist ein Greuel dem HERRN, und eine falsche Waage ist nicht gut.

23. Le double poids est en abomination à l'Éternel, et la balance fausse n'est pas chose bonne.

23. Abominación son a Jehová las pesas dobladas; y el peso falso, no es bueno.

23 Tweeerlei weegsteen is den HEERE een gruwel, en de bedriegelijke weegschaal is niet goed.

23. Obrzydliwością Panu dwojaki gwicht, a szale fałszywe nie podobają mu się.

23. Útálatos az Úrnál a kétféle súly; és [21†] a hamis fontok nem jó dolgok.

23 Мерзость пред Господом – неодинаковые гири, и неверные весы – не добро.

23. Гидота Господу вага лукава, та й невірна міра - йому противна.

24. Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?

24. Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?

24. Jocaidzen retket tulewat HERralda: cuca ihminen ymmärtä hänen tiens?

24 A man's goings are of Jehovah, how then can man understand his way?

24. Man's goings are of the LORD; how can a man then understand his own way?

24. Mands Gang er af Herren, og hvad forstaar et Menneske sig paa sin Vej?

24. Hvars och ens gånger komma af Herranom; hvilken menniska förstår sin väg?

24. Jehowa käest on mehhe käimissed; sest mis peaks innimenne omma teed moistma?

24. Viešpats veda žmogų, kaip tad gali žmogus suprasti savo kelią?

24. Jedermanns Gänge kommen vom HERRN. Welcher Mensch versteht seinen Weg?

24. Cest l'Éternel qui dirige les pas de l'homme; comment donc l'homme comprendrait-il sa voie?

24. De Jehová son los pasos del hombre: el hombre pues, ¿cómo entenderá su camino?

24 De treden des mans zijn van den HEERE; hoe zou dan een mens zijn weg verstaan?

24. Od Pana bywają sprawowane drogi męża; ale człowiek jakoż zrozumie drogę jego?

24. Az Úrtól vannak a férfi [22†] lépései; az ember pedig mit ért az ő útában?

24 От Господа направляются шаги человека; человеку же как узнать путь свой?

24. Всї ступнї людські Господь справляє; чоловікові ж - як узнати дорогу свою?

25. Ihmiselle on ansaksi luvata hätiköiden pyhä lahja ja vasta perästäpäin harkita lupauksiansa.

25. Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.

25. Se on ihmiselle paula cosca hän pilcka pyhä: ja edzi sijtte lupausta.

25 It is a snare to a man to say rashly, It is holy. And to make inquiry after vows.

25. It is a snare to the man who devoureth that which is holy, and after vows to make enquiry.

25. Det er Mennesket en Snare ubesindigt at sige: "Helligt!" og først efter Løfterne betænke det.

25. Det är menniskone en snara, lasta det helga, och sedan söka löfte.

25. Innimessele on se wörkutamisse paelaks, kui ta pühha asja allanelab, ja hakkab järrele arwama, pärrast sedda kui ta saab tootand.

25. Spąstai žmogui­padaryti įžadą, o po to galvoti.

25. Es ist dem Menschen ein Strick, sich mit Heiligem übereilen und erst nach den Geloben überlegen.

25. C'est un piège pour l'homme que de prononcer légèrement une promesse sacrée, et, après ses vœux, d'examiner encore.

25. Lazo es al hombre tragar santidad; y después de los votos andar preguntando.

25 Het is een strik des mensen, dat hij het heilige verslindt, en na gedane geloften, onderzoek te doen.

25. Pożreć rzecz poświęconą, jest człowiekowi sidłem; a poślubiwszy co, tego zaś szukać, jakoby tego ujść.

25. Tőr az embernek meggondolatlanul mondani: szent, [23†] és a fogadástétel után megfontolni.

25 Сеть для человека – поспешно давать обет, и после обета обдумывать.

25. Се сїть людинї - сквапно обіт складати, а послї обіту - роздумовати.

26. Viisas kuningas perkaa jumalattomat pois viskimellään ja antaa puimajyrän käydä heidän ylitsensä.

26. Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.

26. Wijsas Cuningas hajotta jumalattomat ja anda ratasten käydä heidän päälidzens.

26 A wise king scatters the wicked and brings the wheel over them.

26. A wise king scattereth the wicked, and bringeth the wheel over them.

26. En viis Konge udskiller de ugudelige og lader Hjulet gaa over dem.

26. En vis Konung förskingrar de ogudaktiga, och låter gå hjulet öfver dem.

26. Tark kunningas wiskab öälad laiale, ja panneb neid ratta alla.

26. Išmintingas karalius išblaško nedorėlius ir juos smarkiai baudžia.

26. Ein weiser König zerstreut die Gottlosen und bringt das Rad über sie.

26. Le roi sage dissipe les méchants, et fait tourner la roue sur eux.

26. El rey sabio esparce los impíos; y sobre ellos hace tornar la rueda.

26 Een wijs koning verstrooit de goddelozen, en hij brengt het rad over hen.

26. Król mądry rozprasza niezbożnych, i przywodzi na nich pomstę.

26. Szétszórja a gonoszokat a [24†] bölcs király, és fordít reájok kereket.

26 Мудрый царь вывеет нечестивых и обратит на них колесо.

26. Мудрий царь вивіє безбожних, а потім колесом своїм по них покотить.

27. Ihmisen henki on Herran lamppu: se tutkistelee sydämen kammiot kaikki.

27. Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.

27. HERran kynttilä on ihmisen hengi hän käy läpi coco sydämen.

27 The spirit of man is the lamp of Jehovah, searching all his innermost parts.

27. The spirit of man is the candle of the LORD, searching all the inward parts of the belly.

27. Menneskens Aand er en Lampe fra Herren; den ransager alle Lønkamre i hans Indre.

27. Herrans lykta är menniskones ande; han går igenom hela hjertat.

27. Innimesse hinge öhk on Jehowa lamp, mis otsib läbbi keik süddame pohja.

27. Žmogaus dvasia yra Viešpaties žiburys, tiriantis širdies gelmes.

27. Eine Leuchte des HERRN ist des Menschen Geist; die geht durch alle Kammern des Leibes.

27. L'esprit de l'homme est une lampe de l'Éternel; il sonde les profondeurs de l'âme.

27. Candela de Jehová es el alma del hombre, que escudriña lo secreto del vientre.

27 De ziel des mensen is een lamp des HEEREN, doorzoekende al de binnenkameren des buiks.

27. Dusza ludzka jest pochodnią Paóską, która doświadcza wszystkich skrytości wnętrznych.

27. Az Úrtól való szövétnek az embernek lelke, a ki megvizsgálja a [25†] szívnek minden rejtekét.

27 Светильник Господень – дух человека, испытывающий все глубины сердца.

27. Господень сьвічник - се дух чоловічий, що вивідує всї глибини серця.

28. Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja laupeudella hän valtaistuimensa tukee.

28. Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.

28. Siweys ja totuus warjele Cuningan ja hänen istuimens on seisowainen siweyden cautta.

28 Kindness and truth preserve the king and his throne is upheld by kindness.

28. Mercy and truth preserve the king: and his throne is upholden by mercy.

28. Miskundhed og Sandhed bevare en Konge, og han støtter sin Trone ved Miskundhed.

28. Fromhet och sannfärdighet bevara Konungen, och hans säte består genom fromhet.

28. Heldus ja tössidus hoidwad kunningast, ja ta toetab heldusse läbbi omma aujärje.

28. Gailestingumas ir tiesa apsaugo karalių, ir jo sostas palaikomas gailestingumu.

28. Fromm und wahrhaftig sein behütet den König, und sein Thron besteht durch Frömmigkeit.

28. La bonté et la vérité garderont le roi; il soutient son trône par la bonté.

28. Misericordia y verdad guardan al rey; y con clemencia sustenta su trono.

28 Weldadigheid en waarheid bewaren den koning; en door weldadigheid ondersteunt hij zijn troon.

28. Miłosierdzie i prawda króla strzegą, a stolica jego miłosierdziem wsparta bywa.

28. A kegyelmesség és az [26†] igazság megőrzik a királyt, megerősíti irgalmasság által az ő székét.

28 Милость и истина охраняют царя, и милостью он поддерживает престол свой.

28. Любов і правда царя оберегають, престола він свого любовю підпирає.

29. Voima on nuorukaisten kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.

29. Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.

29. Nuorten miesten wäkewys on heidän cunnians ja harmat carwat on wanhain caunistus.

29 The glory of young men is their strength and the beauty of old men is the hoary head.

29. The glory of young men is their strength: and the beauty of old men is the gray head.

29. En Pryd for de unge er deres Kraft, og et Smykke for de gamle ere de graa Haar.

29. Unga mäns starkhet är deras pris, och de gamlas grå hår är deras prydning.

29. Noorte meeste illo on nende rammo; agga wanna rahwa au on hallid juuksed.

29. Jaunuolių garbė­jėga, o senuosius puošia žili plaukai.

29. Der Jünglinge Stärke ist ihr Preis; und graues Haar ist der Alten Schmuck.

29. La force des jeunes gens est leur gloire, et les cheveux blancs sont l'honneur des vieillards.

29. La honra de los mancebos es su fortaleza; y la hermosura de los viejos, su vejez.

29 Der jongelingen sieraad is hun kracht, en der ouden heerlijkheid is de grijsheid.

29. Ozdoba młodzieóców jest siła ich, a sędziwość poczciwością starców.

29. Az ifjaknak ékessége az ő erejök; és a véneknek dísze az [27†] ősz haj.

29 Слава юношей – сила их, а украшение стариков - седина.

29. Слова молодих - їх сила, а окраса старих - їх сивий волос.

30. Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.

30. Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.

30. Haawoilla pitä pahuus ajettaman pois ja coco sydämen kiwut.

30 Stripes that wound cleanse away evil and strokes the innermost parts.

30. The blueness of a wound cleanseth away evil: so do stripes the inward parts of the belly.

30. En Salvelse for den onde ere Striber af Saar og Slag, der trænge dybt ind i hans Krop.

30. Sår fördrifver det onda, och hela hjertans skada.

30. Muhhud, ja hawad, ja hobid süddame pohjas on kurjadele kassimisseks.

30. Kirčių žymės pašalina pikta ir randai išvalo žmogaus širdį.

30. Man muß dem Bösen wehren mit harter Strafe und mit ernsten Schlägen, die man fühlt.

30. Les meurtrissures des plaies sont la correction du méchant, ainsi que les coups qui atteignent les profondeurs des entrailles.

30. Las señales de las heridas son medicina en el malo; y las plagas en lo secreto del vientre.

30 Gezwellen der wonde zijn in den boze een zuivering, mitsgaders de slagen van het binnenste des buiks.

30. Złemu są lekarstwem siności ran, i razy przenikające do wnętrzności żywota jego.

30. A kékek [28†] és a sebek távoztatják el a gonoszt, és a belső részekig [29†] ható csapások.

30 Раны от побоев – врачевство против зла, и удары, проникающие во внутренности чрева.

30. Рани від побоїв - се лїк проти зла, та й удари, що доходять аж до самої утроби.