PSALTTARIT
79. Psalmi.
I. Seurakunnan vaikeroitsemus vainon alla. II. Huokaus avun perään, ja kiitollisuuden lupaus.
Asaphin Psalmi.
I. Jumala, pakanat ovat perikuntaas karanneet: he ovat saastuttaneet pyhän temppelis, ja Jerusalemista kiviraunion tehneet.
2. He antoivat sinun palveliais ruumiit linnuille taivaan alla ruaksi, ja pyhäis lihan maan pedoille.
3. He vuodattivat heidän verensä niinkuin veden Jerusalemin ympärille, ja ei kenkään haudannut.
4. Me olemme läsnäasuvaisillemme nauruksi tulleet, häväistykseksi ja pilkaksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
5. II. Herra, kuinka kauvan sinä taukoomata niin vihainen olet? ja annat kiivautes palaa niinkuin tulen?
6. Vuodata vihas pakanain päälle, jotka ei sinua tunne, ja niiden valtakuntain päälle, jotka ei sinun nimeäs avuksi huuda;
7. Sillä he ovat Jakobin syöneet, ja hänen huoneensa hävittäneet.
8. Älä muistele meidän entisiä pahoja tekojamme: armahda sinuas nopiasti meidän päällemme; sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.
9. Auta meitä, meidän autuutemme Jumala, sinun nimes kunnian tähden: pelasta meitä, ja anna meille synnit anteeksi sinun nimes tähden.
10. Miksis sallit pakanain sanoa: kussa on nyt heidän Jumalansa? ilmoitettakaan pakanain seassa, meidän silmäimme edessä, sinun palveliais veren kosto, joka vuodatettu on!
11. Anna etees tulla vankein huokaukset*: suuren käsivartes kautta, korjaa kuoleman lapset,
12. Ja kosta meidän läsnäasuvaisillemme seitsemin kerroin heidän helmaansa* heidän pilkkansa, jolla he sinua, Herra, pilkanneet ovat+.
13. Mutta me sinun kansas, ja sinun laitumes lauma*, kiitämme sinua ijankaikkisesti, ja julistamme sinun kiitostas suvusta sukuun.