BIBLIA 1776

PSALTTARIT

129. Psalmi.

 

I. Seurakunnan pelastus vainosta. II. Vainoojain rangaistus.

 

Veisu korkeimmassa Kuorissa.
I. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
2. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
3. Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet*, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
4. Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
5. II. Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
6. Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
7. Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
8. Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40 41 42
43 44 45
46 47 48
49 50
51 52 53
54 55 56
57 58 59
60 61 62
63 64 65
66 67 68
69 70 71
72 73 74
75 76 77
78 79 80
81 82 83
84 85 86
87 88 89
90 91 89
93 94 95
96 97 98
99 100
101 102
103 104
105 106
107 108
109 110
111 112
113 114
115 116
117 118
119 120
121 122
123 124
125 126
127 128
129 130
131 132
133 134
135 136
137 138
139 140
141 142
143 144
145 146
147 148
149 150

Sivusto päivitetty 09/2019