TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
I Israelin lasten kovasta orjuudesta Pharaon ankaruuden alla, josta Jumala autti ihmeellisesti Moseksen kautta, jonka hän sitte lähetti kansaansa pelastamaan, luku 1:2-7
II. Kymmenestä vitsauksesta, joilla Herra rankaisi Egyptiä, ettei Pharao tahtonut päästää Israelin lapsia, ja kuinka hän heidät sitte väkevällä kädellä vei sieltä ulos, ja upotti Pharanon punaiseen mereen, luku 7-16 saakka.
III. Kansan napinasta Mosesta ja Aaronia vastaan, ja rikoksesta korvessa: Lain antamisesta Sinain vuorella, luku 16-25 asti.
IV. Todistuksen majasta, mitä siihen tuli, mitä Jumala siitä on käskenyt, kuinka se tehtiin ja vihittiin. luku 25-40.
1. Luku.
I. Israelin lasten luku ja eneneminen Egyptissä. II. Uusi kuningas, joka ei tietänyt Josephista, vaivaa heitä julmuudella. III. Käskee surmata Hebrealaisten poikalapset syntymisessä; mutta koska ei se tapahdu, antaa hän ne heittää virtaan.
I. Nämät ovat Israelin lasten nimet, jotka Jakobin kanssa tulivat Egyptiin, itsekukin huoneinensa he sinne tulivat,
2. Ruben, Simeon, Levi ja Juuda.
3. Isaskar, Zebulon ja Benjamin.
4. Dan, Naphtali, Gad ja Asser.
5. Ja kaikki henget, jotka Jakobin kupeista olivat tulleet, olivat seitsemänkymmentä henkeä. Mutta Joseph oli (ennen) Egyptissä.
6. Ja Joseph oli kuollut, ja kaikki hänen veljensä, ja kaikki sen aikaiset.
7. Ja Israelin lapset olivat hedelmälliset ja suuresti enenivät ja lisääntyivät, ja sangen voimallisesti vahvistuivat, niin että maa täytettiin heistä.
8. II. Niin uusi kuningas tuli Egyptiin, joka ei Josephista mitään tietänyt.
9. Hän sanoi kansallensa: katso, Israelin lasten joukko on suurempi ja väkevämpi meitä.
10. Tulkaat, käykäämme kavalasti heidän kimppuunsa, ettei heitä tulisi niin paljo. Sillä jos joku sota nousis, tohtisivat he mennä meidän vihamiestemme puolelle, ja sotia meitä vastaan, ja lähteä maalta pois.
11. Niin asetettiin heidän päällensä veron päämiehet, vaivaamaan heitä orjuudella; sillä Pharaolle rakennettiin verokaupungit, Pitom ja Raamses.
12. Mutta jota enemmin he rasittivat kansaa, sitä enemmin se lisääntyi ja kasvoi. Ja he tulivat suutuksiin Israelin lasten tähden.
13. Ja Egyptiläiset vaivasivat Israelin lapsia orjuudella armaitsemata.
14. Ja saattivat heidän elämänsä katkeraksi raskaalla saven ja tiilein työllä, ja kaikkinaisella rasituksella kedolla, ja kaikkinaisella työllä, kuin he taisivat heidän päällensä panna, armaitsemata.
15. III. Ja Egyptin kuningas puhui Hebrealaisille lastenämmille, joista yhden nimi oli Siphra, ja toisen nimi Pua.
16. Ja hän sanoi: Koska te autatte Hebrealaisia vaimoja heidän synnyttäissänsä, ja näette istuimella, jos se on poika, niin surmatkaat häntä*; mutta jos se tytär on, niin se eläköön.
17. Mutta lastenämmät pelkäsivät Jumalaa, ja ei tehneet niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut; mutta antoivat poikaiset elää.
18. Niin Egyptin kuningas kutsui lastenämmät, ja sanoi heille: miksi te tämän teitte, että te annoitte poikaisten elää?
19. Niin lastenämmät vastasivat Pharaota: Hebrealaiset vaimot ei ole niinkuin Egyptiläiset; sillä he ovat vahvemmat luonnostansa, ja ennenkuin lastenämmä tulee heidän tykönsä, ovat he synnyttäneet.
20. Sentähden teki Jumala lastenämmille hyvin, ja kansa lisääntyi ja vahvistui sangen suuresti.
21. Ja että lastenämmät pelkäsivät Jumalaa, rakensi hän heille huoneita.
22. Niin käski Pharao kaikelle kansallensa, sanoen: kaikki pojat kuin syntyvät pitää teidän heittämän virtaan*, mutta kaikki tyttäret antakaat elää.