PSALTTARIT

146. Psalmi.

I. Jumalaa tulee alati kiittää. II. Ei pidä uskallettaman ihmisiin, vaan Jumalaan; sillä hän on voimallinen ja ijankaikkinen auttaja.

Halleluja!
I. Kiitä Herraa, minun sieluni.
2. Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.
3. II. Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat*, ei he voi mitään auttaa.
4. Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen*: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.
5. Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;
6. Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on*, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;
7. Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:
8. Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut*: Herra rakastaa vanhurskaita.
9. Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä*, ja jumalattomain tien hajoittaa.
10. Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun*, Halleluja!