BIBLIA 1776

PSALTTARIT

14. Psalmi.

 

Kirjoitetaan: I. Yhteinen ihmisten turmelus. II. Sen tuntemattomuus. III. Ikävöitsemys Messiaksen perään.

 

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.
I. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa, ei ole joka hyvää tekee.
2. Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.
3. Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.
4. II. Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät* niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.
5. Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.
6. Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.
7. III. Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa*, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40 41 42
43 44 45
46 47 48
49 50
51 52 53
54 55 56
57 58 59
60 61 62
63 64 65
66 67 68
69 70 71
72 73 74
75 76 77
78 79 80
81 82 83
84 85 86
87 88 89
90 91 89
93 94 95
96 97 98
99 100
101 102
103 104
105 106
107 108
109 110
111 112
113 114
115 116
117 118
119 120
121 122
123 124
125 126
127 128
129 130
131 132
133 134
135 136
137 138
139 140
141 142
143 144
145 146
147 148
149 150

Sivusto päivitetty 09/2019