9 luku

Matkalla Damaskoon Saulus kääntyy Jeesuksen ilmestyessä hänelle 1 – 9, saa kasteen Ananiaalta 10 – 19, saarnaa Damaskossa 19 – 25 ja Jerusalemissa 26 – 30 Seurakunta vaurastuu 31 Pietari vaeltaa pyhien luona ja parantaa Lyddassa Aineaan 32 – 35 sekä herättää Joppessa Tabitan kuolleista 36 – 43. (V. – 22 vert. Ap.t.22:3 – 16 26:9:18.)

1 Mutta Saulus puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo

1 Mutta Saulus huokui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan. Mentyään ylimmän papin luo

1. Mutta Saulus puskui vielä uhkauksia ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin tykö,

1. MUtta Saulus aicoi wielä waiwata ja murhata HERran Opetuslapsia.

1. Mutta Saulus wiele puhalsi wchkauxet ia Murhat HERRAN Opetuslapsia wastan. (Mutta Saulus wielä puhalsi uhkaukset ja murhat HERRAN opetuslapsia wastaan.)

1. Ὁ δὲ Σαῦλος ἔτι ἐμπνέων ἀπειλῆς καὶ φόνου εἰς τοὺς μαθητὰς τοῦ Κυρίου, προσελθὼν τῷ ἀρχιερεῖ

1. ο δε σαυλος ετι εμπνεων απειλης και φονου εις τους μαθητας του κυριου προσελθων τω αρχιερει 1. o de saυlos eti empneon apeiles kai fonoυ eis toυs mathetas toυ kυrioυ proselthon to archierei

1 {Summer AD 37. Damascus. Saul is around 35 years old. Herod Antipas deposed. Herod Agrippa 1st king, 5th ruler of Galilee & Perea.} But Saul, still breathing (his words) of threatening and of murder toward the disciples of the Lord, came near to the high-priest,

1. And Saul, yet breathing out threatenings and slaughter against the disciples of the Lord, went unto the high priest,

1. Men Saulus fnøs endnu med Trusel og Mord mod Herrens Disciple og gik til den Ypperstepræst.

1. Men Saulus hade ännu i sinnet trug och slag emot Herrans Lärjungar; och gick till öfversta Presten;

1. Agga Saulus turtsus weel ikka ähwardamisse ja tapmissega Issanda jüngritte wasto, ja läks üllema-preestri jure,

1. Tuo tarpu Saulius, tebealsuodamas grasinimais ir žudynėmis prieš Viešpaties mokinius, nuėjo pas vyriausiąjį kunigą

1. Saulus aber schnaubte noch mit Drohen und Morden wider die Jünger des HERRN und ging zum Hohenpriester

1. Cependant Saul, respirant encore la menace et le meurtre contre les disciples du Seigneur, s'adressa au souverain sacrificateur,

1. Y SAULO aun resoplando ame- nazas y muerte contra los discípulos del Señor, vino al sumo sacerdote,

1 En Saulus, blazende nog dreiging en moord tegen de discipelen des Heeren, ging tot de hogepriester,

1. A Saul jeszcze dychając groźbą i morderstwem przeciwko uczniom Paóskim, przyszedł do najwyższego kapłana.

1. Saulus pedig még fenyegetéstől és öldökléstől lihegve az Úrnak tanítványai ellen, elmenvén a főpaphoz,

1 Савл же, еще дыша угрозами и убийством на учеников Господа, пришел к первосвященнику

1. Савло ж, ще дишучи грозьбою та вбийством на учеників Господнїх, приступив до архиєрея,

2 ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagoogille, että keitä hän vain löytäisi sen tien vaeltajia, miehiä tai naisia, ne hän saisi tuoda sidottuina Jerusalemiin.

2 hän pyysi tältä kirjeitä Damaskon synagoogille, jotta jos hän löytäisi joitakin sillä tiellä olevia, sekä miehiä että naisia, hän toisi heidät sidottuina Jerusalemiin.

2. Ja anoi häneltä kirjaa Damaskuun synagogain tykö, että kutka ikänä hän sen tien miehistä eli vaimoista löytäis, ne hän olis vienyt sidottuna Jerusalemiin.

2. Ja meni ylimmäisen Papin tygö ja anoi häneldä Kirja Damascun Synagogain tygö jos hän jongun miehistä eli waimoista sildä tieldä löydäis nijn hän olis wienyt sidottuna Jerusalemijn.

2. Ja meni Ylimeisen Papin tyge/ ia anoi henelde breiuie ninen Sinagogain tyge Damascos. Senpäle/ ette ios hen iongu' eli Miehiste taica Waimoista teste Tieste leuteis/ nijte piti hene' sidhottuna wiemen Jerusalemijn. (Ja meni ylimmäisen papin tykö/ ja anoi häneltä breiwin niiden synagogain tykö Damaskossa. Sen päälle/ että jos hän jonkun eli miehistä taikka waimoista tästä tiestä löytäisi/ niitä piti hänen sidottuna wiemään Jerusalemiin.)

2. ᾐτήσατο παρ’ αὐτοῦ ἐπιστολὰς εἰς Δαμασκὸν πρὸς τὰς συναγωγάς, ὅπως ἐάν τινας εὕρῃ τῆς ὁδοῦ ὄντας, ἄνδρας τε καὶ γυναῖκας, δεδεμένους ἀγάγῃ εἰς Ἱερουσαλήμ.

2. ητησατο παρ αυτου επιστολας εις δαμασκον προς τας συναγωγας οπως εαν τινας ευρη της οδου οντας ανδρας τε και γυναικας δεδεμενους αγαγη εις ιερουσαλημ 2. etesato par aυtoυ epistolas eis damaskon pros tas sυnagogas opos ean tinas eυre tes odoυ ontas andras te kai gυnaikas dedemenoυs agage eis ieroυsalem

2 asked from him letters *for Damascus to the synagogues, *that if he found some who were of the Way, both men and women, having been bound, he might lead (them) to Jerusalem.

2. And desired of him letters to Damascus to the synagogues, that if he found any of this way, whether they were men or women, he might bring them bound unto Jerusalem.

2. og begjerede af ham Breve til Damacus til Synagogerne, paa det, om han fandt nogle Mænd eller Kvinder, som vare af denne Lærevei, han da kunne føre dem bundne til Jerusalem.

2. Och han beddes af honom bref till de Synagogor i Damasco, att hvem han finna kunde af denna vägen, män eller qvinnor, dem skulle han föra bundna till Jerusalem.

2. Ja pallus temmalt ramatuid Tamaskusse liñna koggoduste kätte, kui ta ial monned piddi leidma usso tee peäl ollemast, ni hästi mehhed kui naesed, et temma neid woiks kinnisidduda, ja Jerusalemma wia.

2. ir išgavo raštus Damasko sinagogoms, kad, užtikęs to Kelio sekėjus, vyrus ir moteris, galėtų juos suiminėti ir gabenti į Jeruzalę.

2. und bat ihn um Briefe gen Damaskus an die Schulen, auf daß, so er etliche dieses Weges fände, Männer und Weiber, er sie gebunden führte gen Jerusalem.

2. Et lui demanda des lettres pour les synagogues de Damas, afin que s'il trouvait quelques personnes de cette doctrine, hommes ou femmes, il les amenât liés à Jérusalem.

2. Y demandó de él cartas para Damasco a las sinagogas, para que si hallase algunos de este camino, varones o mujeres, los trajese presos a Jerusalem.

2 En begeerde brieven van hem naar Damaskus, aan de synagogen, opdat, zo hij enigen, die van dien weg waren, vond, hij dezelve, beiden mannen en vrouwen, zou gebonden brengen naar Jeruzalem.

2. I prosił go o listy do Damaszku do bóżnic, iż jeźliby tam znalazł tej drogi (tą drogą idących) których mężów albo niewiasty, aby ich związane przywiódł do Jeruzalemu.

2. Kére ő tőle leveleket Damaskusba a zsinagógákhoz, hogy ha talál némelyeket, kik ez útnak követői, akár férfiakat, akár asszonyokat, fogva vigye Jeruzsálembe.

2 и выпросил у него письма в Дамаск к синагогам, чтобы, кого найдет последующих сему учению, и мужчин и женщин, связав, приводить в Иерусалим.

2. і просив від него листів у Дамаск до шкіл, щоб, коли кого знайде, що путя того будуть, чоловіків і жінок, звязавши, поприводив у Єрусалим.

3 Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä;

3 Mutta tapahtui, että hän matkustaessaan lähestyi Damaskoa. Yhtäkkiä leimahti hänen ympärillään valo taivaasta.

3. Mutta kuin hän matkusti, tapahtui, että hän Damaskua lähestyi, ja äkisti leimahti valkeus taivaasta ympäri häntä.

3. Mutta cuin hän matcusti ja Damascua lähestyi leimahti walkeus äkidzeldä Taiwast ymbärins händä.

3. Mutta quin hen matkusti/ ia lehestui Damascu/ nin yxi walkeus Taiuahast äkitzelde ymberile'machti hene'/ (Mutta kuin hän matkusti/ ja lähestyi Damaskoa/ niin yksi walkeus taiwahasta äkikseltä ympäri leimahti hänen/)

3. ἐν δὲ τῷ πορεύεσθαι ἐγένετο αὐτὸν ἐγγίζειν τῇ Δαμασκῷ, καὶ ἐξαίφνης περιήστραψεν αὐτὸν φῶς ἀπὸ τοῦ οὐρανοῦ,

3. εν δε τω πορευεσθαι εγενετο αυτον εγγιζειν τη δαμασκω και εξαιφνης περιηστραψεν αυτον φως απο του ουρανου 3. en de to poreυesthai egeneto aυton eggizein te damasko kai eksaifnes periestrapsen aυton fos apo toυ oυranoυ

3 But it happened while* he traveled; (when) he drew near to Damascus, and suddenly a light from heaven flashed around him,

3. And as he journeyed, he came near Damascus: and suddenly there shined round about him a light from heaven:

3. Men idet han reiste og kom nær til Damascus, omskinnede han hasteligen et Lys fra Himmelen.

3. Och vid han var i vägen, och nalkades intill Damascum, då kringsken honom hasteliga ett sken af himmelen.

3. Agga kui ta olli minnemas, siis sündis, et temma Tamaskusse liggi sai: ja äkkitselt paistis temma ümber walgus taewast,

3. Kai keliaudamas priartėjo prie Damasko, staiga jį apšvietė iš dangaus šviesa.

3. Und da er auf dem Wege war und nahe an Damaskus kam, umleuchtete ihn plötzlich ein Licht vom Himmel;

3. Et comme il était en chemin, et qu'il approchait de Damas, tout d'un coup, une lumière venant du ciel resplendit comme un éclair autour de lui.

3. Y yendo por el camino, aconteció que llegó cerca de Damasco, y súbitamente le cercó un resplandor de luz del cielo.

3 En als hij reisde, is het geschied, dat hij nabij Damaskus kwam, en hem omscheen snellijk een licht van den hemel;

3. A gdy jechał, stało się, gdy się przybliżał do Damaszku, że z prędka oświeciła go światłość z nieba.

3. És a mint méne, lőn, hogy közelgete Damaskushoz, és nagy hirtelenséggel fény sugárzá őt körül [1†] a mennyből:

3 Когда же он шел и приближался к Дамаску, внезапно осиял его свет с неба.

3. Ідучи ж був близько Дамаску, аж ось осияло його сьвітло з неба,

4 ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"

4 Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan hänelle: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"

4. Ja hän lankesi maahan ja kuuli äänen hänelle sanovan: Saul, Saul, miksi vainoot minua?

4. Ja hän langeis maahan ja cuuli änen hänellens sanowan: Saul Saul mixis wainot minua? Hän sanoi: cuca sinä olet HERra?

4. ia he' langesi mahan/ ia cwli ydhen änen sanoua' henelle's/ Saul Saul/ mixi sine wainot minua? Nin hen sanoi/ Cuca sine olet HERRA? (ja hän lankesi maahan/ ja kuuli yhden äänen sanowan hänellens/ Saul Saul/ miksi sinä wainoat minua? Niin hän sanoi/ Kuka sinä olen HERRA?)

4. καὶ πεσὼν ἐπὶ τὴν γῆν ἤκουσε φωνὴν λέγουσαν αὐτῷ· Σαοὺλ Σαούλ, τί με διώκεις;

4. και πεσων επι την γην ηκουσεν φωνην λεγουσαν αυτω σαουλ σαουλ τι με διωκεις 4. kai peson epi ten gen ekoυsen fonen legoυsan aυto saoυl saoυl ti me diokeis

4 and having fallen upon the earth, he heard a voice saying to him, Saul, Saul, why are you persecuting me?

4. And he fell to the earth, and heard a voice saying unto him, Saul, Saul, why persecutest thou me

4. Og han faldt til Jorden og hørte en Røst, som sagde til ham: Saul! Saul hvi forfølger du mig?

4. Och han föll ned på jordena, och hörde ena röst, sägandes till sig: Saul, Saul, hvi förföljer du mig?

4. Ja temma langes Ma peäle mahha, ja kulis ühhe heäle, mis tem̃ale ütles: Saul, Saul, miks sa mind takkakiusad?

4. Jis krito ant žemės ir išgirdo balsą, sakantį jam: ‘‘Sauliau, Sauliau, kam mane persekioji?’‘

4. und er fiel auf die Erde und hörte eine Stimme, die sprach zu ihm: Saul, Saul, was verfolgst du mich?

4. Et étant tombé à terre, il entendit une voix qui lui dit: Saul, Saul, pourquoi me persécutes-tu?

4. Y cayendo en tierra, oyó una voz que le decía: Saulo, Saulo, ¿por qué me persigues?

4 En ter aarde gevallen zijnde, hoorde hij een stem, die tot hem zeide: Saul, Saul! wat vervolgt gij Mij?

4. A padłszy na ziemię, usłyszał głos do siebie mówiący: Saulu! Saulu! przeczże mię prześladujesz?

4. És ő leesvén [2†] a földre, halla szózatot, mely ezt mondja vala néki: Saul, Saul, mit kergetsz engem?

4 Он упал на землю и услышал голос, говорящий ему: Савл, Савл! что ты гонишь Меня?

4. і, впавши на землю, чув голос, глаголючий йому: Савле, Савле, чого мене гониш?

5 Hän sanoi: "Kuka olet, herra?" Hän vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. (Työlästä on sinun potkia tutkainta vastaan."

5 Niin hän sanoi: "Kuka olet, Herra?" Hän vastasi: "Olen Jeesus, jota sinä vainoat. (Työlästä on sinun potkia tutkainta vastaan.)"

5. Mutta hän sanoi: kuka sinä olet, Herra? Ja Herra sanoi: minä olen Jesus, jota sinä vainoot: työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.

5. Sanoi HERra: minä olen Jesus jota sinä wainot työläs on sinun potkia tutcainda wastan.

5. sanoi HERRA/ mine olen IesuS iota sine wainot/ Coua ombi sinun tutkanda wastan potkia. (sanoi HERRA/ minä olen Jesus jota sinä wainoat/ Kowa ompi sinun tutkainta wastaan potkia.)

5. εἶπε δέ· Τίς εἶ, κύριε; ὁ δέ Κύριος εἶπεν· Ἐγώ εἰμι Ἰησοῦς ὃν σὺ διώκεις·

5. ειπεν δε τις ει κυριε ο δε κυριος ειπεν εγω ειμι ιησους ον συ διωκεις σκληρον σοι προς κεντρα λακτιζειν 5. eipen de tis ei kυrie o de kυrios eipen ego eimi iesoυs on sυ diokeis skleron soi pros kentra laktizein

5 But he said, Who are you, Lord? But the Lord said, I am Jesus whom you are persecuting. {T} (It is harsh for you to kick toward cattle-prods.) ({Act 26:14})

5. And he said, Who art thou, Lord And the Lord said, I am Jesus whom thou persecutest: it is hard for thee to kick against the pricks.

5. Men han sagde: hvo er du, Herre? Men Herren sagde; jeg er Jesus, den du forfølger; det vil blive dig haardt at stampe mod Braadden.

5. Då sade han: Ho äst du, Herre? Sade Herren: Jag är Jesus, den du förföljer; dig är svårt att spjerna emot udden.

5. Agga temma ütles: Issand, kes sa olled? agga Issand ütles: Minna ollen Jesus, kedda sa takkakiusad; se tulleb sulle raskeks, astla wasto takka ülleslüa.

5. Jis tarė: ‘‘Kas Tu esi, Viešpatie?’‘ Viešpats atsakė: ‘‘Aš esu Jėzus, kurį tu persekioji. Sunku tau spyriotis prieš akstiną!

5. Er aber sprach: HERR, wer bist du? Der HERR sprach: Ich bin Jesus, den du verfolgst. Es wird dir schwer werden, wider den Stachel zu lecken.

5. Et il répondit: Qui es-tu, Seigneur? Et le Seigneur lui dit: Je suis Jésus que tu persécutes; il te serait dur de regimber contre les aiguillons.

5. Y él dijo: ¿Quién eres, Señor? Y el Señor dijo: Yo soy Jesús a quien tú persigues: dura cosa te es dar coces contra el aguijón.

5 En hij zeide: Wie zijt Gij, Heere? En de Heere zeide: Ik ben Jezus, Dien gij vervolgt. Het is u hard, de verzenen tegen de prikkels te slaan.

5. Tedy rzekł: Ktoś jest, Panie? A Pan rzekł: Jam jest Jezus, którego ty prześladujesz; trudno tobie przeciw ościeniowi wierzgać.

5. És monda: Kicsoda vagy, Uram? Az Úr pedig monda: Én vagyok Jézus, a kit te kergetsz: nehéz néked az ösztön ellen rúgódoznod.

5 Он сказал: кто Ты, Господи? Господь же сказал: Я Иисус, Которого ты гонишь. Трудно тебе идти против рожна.

5. Каже ж: Хто єси, Господи? Господь же рече: Я Ісус, котрого ти гониш. Трудно тобі проти рожна прати (упиратись).

6 Vavisten ja hämmästyneenä sanoi: "Herra, mitä tahdot minun tekevän?" Herra sanoi hänelle:) Mutta nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän."

6 Vavisten ja hämmästyneenä hän sanoi: "Herra, mitä tahdot minun tekevän?" Herra vastasi hänelle:) "Nouse* ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan mitä sinun on tehtävä."

6. Niin hän vapisi, hämmästyi ja sanoi: Herra, mitäs minua tahdot tekemään? Ja Herra sanoi hänelle: nouse ja mene kaupunkiin; siellä sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.

6. Nijn hän wapisi hämmästyi ja sanoi: HERra mitäs minua tahdot tekemän? HERRa sanoi hänelle: nouse ja mene Caupungijn siellä sinulle sanotan mitä sinun pitä tekemän.

6. Nin hen wapisi ia hemmestui ia sanoi/ Herra mites tadhot ette minun pite tekemen? HERRA sanoi henelle/ Nouse yles ia mene Caupungin/ ia sielle sinulle sanotan mite sinun pite tekemen. (Niin hän wapisi ja hämmästyi ja sanoi/ Herra mitäs tahdot että minun pitää tekeman? HERRA sanoi hänelle/ Nouse ylös ja mene kaupunkiin/ ja siellä sinulle sanotaan mitä sinun pitää tekemän.)

6. ἀλλὰ ἀνάστηθι καὶ εἴσελθε εἰς τὴν πόλιν, καὶ λαληθήσεταί σοι τί σε δεῖ ποιεῖν.

6. τρεμων τε και θαμβων ειπεν κυριε τι με θελεις ποιησαι και ο κυριος προς αυτον αναστηθι και εισελθε εις την πολιν και λαληθησεται σοι τι σε δει ποιειν 6. tremon te kai thamβon eipen kυrie ti me theleis poiesai kai o kυrios pros aυton anastethi kai eiselthe eis ten polin kai lalethesetai soi ti se dei poiein

6 (And trembling and being amazed, he said, What do you wish me to do?) (And the Lord said to him,) But stand up and enter into the city and it will be spoken to you what it is essential (for) you to do.

6. And he trembling and astonished said, Lord, what wilt thou have me to do? And the Lord said unto him, Arise, and go into the city, and it shall be told thee what thou must do.

6. Og han sagde, bævende og forfærdet: Herre! hvad vil du, at jeg skal gjøre? Og Herren sagde til ham: staa op og gak ind i Staden, og det skal siges dig, hvad dig bør at gjøre.

6. Då skalf han, och bäfvade, och sade: Herre, hvad vill du jag skall göra? Sade Herren till honom: Statt upp, och gack in i staden, och der skall dig varda sagdt, hvad du göra skall.

6. Siis ütles temma wärristes ja ehmates: Issand, mis sa tahhad, et ma pean teggema? ja Issand ütles temmale: Touse ülles ja minne liñna, ja seäl peab sulle ööldama, mis sa pead teggema.

6. Kelkis, eik į miestą, ir tau bus pasakyta, ką turi daryti’‘.

6. Und er sprach mit Zittern und Zagen: HERR, was willst du, daß ich tun soll? Der HERR sprach zu ihm: Stehe auf und gehe in die Stadt; da wird man dir sagen, was du tun sollst.

6. Alors, tout tremblant et effrayé, il dit: Seigneur, que veux-tu que je fasse? Et le Seigneur lui dit: Lève-toi, et entre dans la ville et là on te dira ce que tu dois faire.

6. Y él temblando y asombrado, dijo: Señor, ¿qué quieres que yo haga? Y el Señor le dijo: Levántate, y entra en la ciudad; y te se dirá lo que debes hacer.

6 En hij, bevende en verbaasd zijnde, zeide: Heere, wat wilt Gij, dat ik doen zal? En de Heere zeide tot hem: Sta op, en ga in de stad, en u zal aldaar gezegd worden, wat gij doen moet.

6. A Saul drżąc i bojąc się, rzekł: Panie! co chcesz, abym ja uczynił? A Pan do niego: Wstaó, a wnijdź do miasta, a tam ci powiedzą, co byś ty miał czynić.

6. Remegve és ámulva monda: Uram, mit akarsz, hogy cselekedjem? Az Úr pedig monda néki: Kelj fel és menj be a városba, és majd megmondják néked, mit kell cselekedned.

6 Он в трепете и ужасе сказал: Господи! что повелишь мне делать? и Господь сказал ему: встань и иди в город; и сказано будет тебе, что тебе надобно делать.

6. І затрусившись та стуманївши, каже: Господи, що хочеш, щоб робив я? А Господь до него: Устань, та йди в город; і скажеть ся тобі, що маєш робити.

7 Ja miehet, jotka matkustivat hänen kanssansa, seisoivat mykistyneinä: he kuulivat kyllä äänen, mutta eivät ketään nähneet.

7 Miehet, jotka matkustivat hänen kanssaan, seisoivat sanatonna. He kuulivat kyllä äänen, mutta eivät ketään nähneet.

7. Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat hämmästyksissä; he kuulivat tosin äänen, mutta ei he ketään nähneet.

7. Mutta ne miehet jotca hänen seurasans olit seisoit hämmästyxis: sillä he cuulit ainoastans hänen änens mutta ei he ketän nähnet.

7. Mutta ne Miehet/ iotca henen Seurasans olit/ seisoit hemmestetyt/ Sille he cwlit waiwoin änen/ mutta eiuet kete' nähnyet. (Mutta ne miehet/ jotka hänen seurassansa olit/ seisoit hämmästyneinä/ Sillä he kuulit waiwoin äänen/ mutta eiwät ketään nähneet.)

7. οἱ δὲ ἄνδρες οἱ συνοδεύοντες αὐτῷ εἱστήκεισαν ἐνεοί, ἀκούοντες μὲν τῆς φωνῆς, μηδένα δὲ θεωροῦντες.

7. οι δε ανδρες οι συνοδευοντες αυτω ειστηκεισαν εννεοι ακουοντες μεν της φωνης μηδενα δε θεωρουντες 7. oi de andres oi sυnodeυontes aυto eistekeisan enneoi akoυontes men tes fones medena de theoroυntes

7 But the men traveling together with him stood speechless, indeed hearing the voice, but viewing no one.

7. And the men which journeyed with him stood speechless, hearing a voice, but seeing no man.

7. Men de Mænd, som vandrede med ham, stode forfærdede, da de vel hørte Røsten, men saae Ingen.

7. Och de män, som voro i sällskap med honom, stodo förskräckte, hörandes väl röstena, och dock likväl sågo de ingen.

7. Agga need mehhed, kes temmaga tee peäl ollid, seisid ja ollid ehmatud, kuulsid kül sedda heält, agga ei näinud keddagi.

7. Su juo keliavę vyrai stovėjo be žado: jie girdėjo balsą, tačiau nieko nematė.

7. Die Männer aber, die seine Gefährten waren, standen und waren erstarrt; denn sie hörten die Stimme, und sahen niemand.

7. Or, les hommes qui faisaient le voyage avec lui s'arrêtèrent tout interdits, entendant bien la voix, mais ne voyant personne.

7. Y los varones que iban con él, se pararon atónitos, oyendo a la verdad la voz, mas no viendo a nadie.

7 En de mannen, die met hem over weg reisden, stonden verbaasd, horende wel de stem, maar niemand ziende.

7. A mężowie, którzy z nim byli w drodze, stanęli, zdumiawszy się; głos tylko słysząc, ale nikogo nie widząc.

7. A vele utazó férfiak pedig némán álltak, hallva ugyan a szót, de senkit sem látva.

7 Люди же, шедшие с ним, стояли в оцепенении, слыша голос, а никого не видя.

7. Люде ж, що йшли з ним, стояли з'умівшись, чуючи голос, нїкого ж не бачивши.

8 Niin Saulus nousi maasta; mutta kun hän avasi silmänsä, ei hän nähnyt mitään, vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon.

8 Niin Saulus nousi maasta. Mutta kun hänen silmänsä aukenivat, hän ei nähnyt mitään. Ja kädestä taluttaen he veivät hänet Damaskoon.

8. Niin Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketään avoimilla silmillä; mutta he taluttivat häntä kädestä ja veivät Damaskuun.

8. Nijn Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketän awojomilla silmillä:

8. Nin Saul9 ylesnousi maasta/ ia auoiomille silmille ei hen keten nehnyt. (Niin Saulus ylös nousi maasta/ ja awoimilla silmillä ei hän ketään nähnyt.)

8. ἠγέρθη δὲ ὁ Σαῦλος ἀπὸ τῆς γῆς, ἀνεῳγμένων τε τῶν ὀφθαλμῶν αὐτοῦ οὐδένα ἔβλεπε· χειραγωγοῦντες δὲ αὐτὸν εἰσήγαγον εἰς Δαμασκόν.

8. ηγερθη δε ο σαυλος απο της γης ανεωγμενων δε των οφθαλμων αυτου ουδενα εβλεπεν χειραγωγουντες δε αυτον εισηγαγον εις δαμασκον 8. egerthe de o saυlos apo tes ges aneogmenon de ton ofthalmon aυtoυ oυdena eβlepen cheiragogoυntes de aυton eisegagon eis damaskon

8 Now Saul was raised from the earth, and (after) his eyes had been opened, he was seeing nothing. But leading him by the hand, they led (him) into Damascus.

8. And Saul arose from the earth; and when his eyes were opened, he saw no man: but they led him by the hand, and brought him into Damascus.

8. Og Saulus reiste sig op fra Jorden; men der han oplod sine Øine, saae han Ingen. Men de ledte ham ved Haanden og førte ham ind i Damascus.

8. Då stod Saulus upp af jordene, och upplät sin ögon, och kunde dock ingen se; utan de togo honom vid handena, och ledde honom in i Damascum.

8. Agga Saulus tousis ülles maast, ja kui ta ommad silmad lahti teggi, ei näinud temma keddagi; agga nemmad tallotasid tedda kässipiddi, ja wisid tedda Tamaskusse liñna.

8. Saulius atsikėlė nuo žemės, bet, atmerkęs akis, nieko nebematė. Laikydami už rankos, jie nuvedė jį į Damaską.

8. Saulus aber richtete sich auf von der Erde; und als er seine Augen auftat, sah er niemand. Sie nahmen ihn bei der Hand und führten ihn gen Damaskus;

8. Et Saul se leva de terre, et ayant ouvert les yeux, il ne voyait personne, de sorte qu'ils le conduisirent par la main, et le menèrent à Damas.

8. Entónces Saulo se levantó de tierra, y abriendo los ojos no veía a nadie; mas llevándole por la mano, le metieron en Damasco.

8 En Saulus stond op van de aarde; en als hij zijn ogen opendeed, zag hij niemand. En zij, hem bij de hand leidende, brachten hem te Damaskus.

8. I wstał Saul z ziemi, a otworzywszy oczy swoje, nikogo nie widział. Tedy ująwszy go za rękę; prowadzili go do Damaszku,

8. Felkele azonban Saulus a földről; de mikor felnyitá szemeit, senkit sem láta, azért kézenfogva vezeték be őt Damaskusba.

8 Савл встал с земли, и с открытыми глазами никого не видел. И повели его за руки, и привели в Дамаск.

8. Устав же Савло в землї; як же відтворив очі, нїкого не бачив. І вели його за руку, та й привели в Дамаск.

9 Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut.

9 Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut.

9. Ja hän oli kolme päivää näkemättä ja ei syönyt eikä juonut.

9. Mutta he talutit händä kädestä ja weit Damascuun. Ja hän oli colme päiwä näkemätä syömätä ja juomata.

9. Mutta Kädheste he talutit hende/ ia siselleweit Damaschun. Ja oli colme peiue näkemete/ ia sömete ia iomata. (Mutta kädestä he talutit häntä/ ja sisälle weit Damaskoon. Ja oli kolme päiwää näkemättä/ ja syömättä ja juomatta.)

9. καὶ ἦν ἡμέρας τρεῖς μὴ βλέπων, καὶ οὐκ ἔφαγεν οὐδὲ ἔπιεν.

9. και ην ημερας τρεις μη βλεπων και ουκ εφαγεν ουδε επιεν 9. kai en emeras treis me βlepon kai oυk efagen oυde epien

9 And he was (there) three days not seeing and did not eat nor drink.

9. And he was three days without sight, and neither did eat nor drink.

9. Og han saae ikke i tre Dage, og han aad ikke, ei heller drak han.

9. Och han var i tre dagar, så att han såg intet, och intet åt, ej heller drack.

9. Ja temma ei näinud kolmil päiwil, ja ei sönud egga jonud middagi.

9. Jis tris dienas išbuvo neregintis, nieko nevalgė ir negėrė.

9. und er war drei Tage nicht sehend und aß nicht und trank nicht.

9. Et il fut trois jours, sans voir, et sans manger ni boire.

9. Y estuvo tres dias sin ver; y no comió, ni bebió.

9 En hij was drie dagen, dat hij niet zag, en at niet, en dronk niet.

9. Kędy był trzy dni nie widząc, i nie jadł ani pił.

9. És három napig nem látott, és nem evett és nem ivott.

9 И три дня он не видел, и не ел, и не пил.

9. І був він три днї невидющим, і не їв і не пив.

10 Ja Damaskossa oli eräs opetuslapsi, nimeltä Ananias. Hänelle Herra sanoi näyssä: "Ananias!" Hän vastasi: "Katso, tässä olen, Herra".

10 Damaskossa oli muuan opetuslapsi nimeltä Ananias. Hänelle Herra sanoi näyssä: "Ananias!" Tämä vastasi: "Katso, tässä olen, Herra."

10. Niin yksi opetuslapsi oli Damaskussa, Ananias nimeltä, jolle Herra sanoi näyssä: Ananias! Hän sanoi: Herra, tässä minä olen.

10. NIin yxi Opetuslapsi oli Damascus Ananias nimeldä jolle HERra sanoi näys: Anania hän wastais: HERra täsä minä olen.

10. Nin oli yxi Opetuslapsi Damaschus nimelde Ananias/ sanoi HErra henelle Näwuyn cautta/ Anania. Ja hen sanoi/ HERRA/ tesse mine olen. (Niin oli yksi opetuslapsi Damaskossa nimeltä Ananias/ sanoi Herra hänelle näyn kautta/ Anania. Ja hän sanoi/ HERRA/ tässä minä olen.)

10. Ἦν δέ τις μαθητὴς ἐν Δαμασκῷ ὀνόματι Ἁνανίας, καὶ εἶπε πρὸς αὐτὸν ὁ Κύριος ἐν ὁράματι· Ἁνανία. ὁ δὲ εἶπεν· Ἰδοὺ ἐγώ, Κύριε.

10. ην δε τις μαθητης εν δαμασκω ονοματι ανανιας και ειπεν προς αυτον ο κυριος εν οραματι ανανια ο δε ειπεν ιδου εγω κυριε 10. en de tis mathetes en damasko onomati ananias kai eipen pros aυton o kυrios en oramati anania o de eipen idoυ ego kυrie

10 Now there was a certain disciple in Damascus, Ananias by name, and the Lord said to him in a vision, Ananias. And he said, Behold, I (am here), Lord.

10. And there was a certain disciple at Damascus, named Ananias; and to him said the Lord in a vision, Ananias. And he said, Behold, I am here, Lord.

10. Men der var en Discipel i Damascus, ved Navn Ananias, og Herren sagde til ham i et syn: Ananias! Men han sagde: see, her jeg, Herre!

10. Så var uti Damasco en Lärjunge, benämnd Ananias; till honom sade Herren uti en syn: Anania. Och han sade: Herre, här är jag.

10. Agga Tamaskusses olli üks jünger, Ananias nimmi, ja Issand ütles temma wasto ühhes näggemisses: Ananias! ja temma ütles: Issand, wata siin ma ollen.

10. Damaske buvo vienas mokinys, vardu Ananijas. Viešpats tarė jam regėjime: ‘‘Ananijau!’‘ Šis atsakė: ‘‘Štai aš, Viešpatie’‘.

10. Es war aber ein Jünger zu Damaskus mit Namen Ananias; zu dem sprach der HERR im Gesicht: Ananias! Und er sprach: Hier bin ich, HERR.

10. Or il y avait à Damas un disciple, nommé Ananias. Le Seigneur lui dit dans une vision: Ananias!Et il répondit: Me voici, Seigneur.

10. Y había un discípulo en Damasco, llamado Ananías, al cual el Señor dijo en visión: Ananías. Y él respondió: He aquí estoy, Señor.

10 En er was een zeker discipel te Damaskus, met name Ananias; en de Heere zeide tot hem in een gezicht: Ananias! En hij zeide: Zie, hier ben ik, Heere!

10. A był niektóry uczeó w Damaszku, imieniem Ananijasz; i rzekł Pan do niego w widzeniu: Ananijaszu! A on rzekł: Otom ja, Panie!

10. Vala pedig egy tanítvány Damaskusban, névszerint Ananiás, és monda annak az Úr látásban: Ananiás! Az pedig monda: Ímhol vagyok Uram!

10 В Дамаске был один ученик, именем Анания; и Господь в видении сказал ему: Анания! Он сказал: я, Господи.

10. Був же один ученик у Дамаску, на ймя Ананїя; і рече йому Господь у видїннї: Ананїє! Він же каже: Ось я, Господи.

11 Niin Herra sanoi hänelle: "Nouse ja mene sille kadulle, jota sanotaan Suoraksi kaduksi, ja kysy Juudaan talosta Saulus nimistä tarsolaista miestä. Sillä katso, hän rukoilee;

11 Herra sanoi hänelle: "Nouse ja mene sille kadulle, jota sanotaan Suoraksi ja kysy Juudaan talosta Saulus-nimistä tarsolaista, sillä katso, hän rukoilee.

11. Herra sanoi hänelle: nouse ja mene sille kadulle, joka Oikiaksi kutsutaan, ja kysy Juudan huoneessa sitä, joka Saulus Tarsilaiseksi kutsutaan; sillä katso, hän rukoilee.

11. HERra sanoi hänelle: nouse ja mene sille cadulle joca Oikiaxi cudzutan ja kysy Judan huonesa sitä joca Saulus Tarsilaisexi cudzutan cadzo hän rucoile.

11. Nin sanoi HERRA henelle/ Ylesnouse/ ia mene sillen Cadhullen/ ioca cutzutan se Oikia/ ia kysy Judan hoones ychte ioca cutzutan Saulus Tarsilainen/ Catzo sille hen rucole. (Niin sanoi HERRA hänelle/ Ylös nouse/ ja mene sillen kadulle/ joka kutsutaan se oikea/ ja kysy Judan huoneessa yhtä joka kutsutaan Saulus Tarsolainen/ Katso sillä hän rukoilee.)

11. ὁ δὲ Κύριος πρὸς αὐτόν· Ἀναστὰς πορεύθητι ἐπὶ τὴν ῥύμην τὴν καλουμένην εὐθεῖαν καὶ ζήτησον ἐν οἰκίᾳ Ἰούδα Σαῦλον ὀνόματι Ταρσέα· ἰδοὺ γὰρ προσεύχεται,

11. ο δε κυριος προς αυτον αναστας πορευθητι επι την ρυμην την καλουμενην ευθειαν και ζητησον εν οικια ιουδα σαυλον ονοματι ταρσεα ιδου γαρ προσευχεται 11. o de kυrios pros aυton anastas poreυtheti epi ten rυmen ten kaloυmenen eυtheian kai zeteson en oikia ioυda saυlon onomati tarsea idoυ gar proseυchetai

11 Now the Lord (said) to him, (After) you (have) stood up, (and) traveled to the lane which is called Straight, seek (one) from Tarsus, Saul by name, in the house of Judas. For* behold, he is praying;

11. And the Lord said unto him, Arise, and go into the street which is called Straight, and enquire in the house of Judas for one called Saul, of Tarsus: for, behold, he prayeth,

11. Men Herren sagde til ham: staa op, gak hen i den Gade, som kaldes den lige, og spørg i Judas Huus efter En ved Navn Saulus fra Tarsus; thi see, han beder.

11. Och Herren sade till honom: Statt upp, och gack in på den gaton, som kallas den Rätta, och sök uti Juda hus en som heter Saulus, af Tarsen; ty si, han beder.

11. Agga Issand ütles temma wasto: Wotta kätte, ja minne seña ulitsale, mis öigeks hütakse, ja küssi Juda koias ühhe järrele, Saulus nimmi, kes Tarsussest; sest wata, tem̃a pallub Jum̃alat,

11. Viešpats tęsė: ‘‘Kelkis, eik į gatvę, vadinamą Tiesiąja, ir Judo namuose teiraukis tarsiečio, vardu Sauliaus. Štai, jis meldžiasi

11. Der HERR sprach zu ihm: Stehe auf und gehe in die Gasse, die da heißt "die gerade", und frage im Hause des Judas nach einem namens Saul von Tarsus; denn siehe, er betet,

11. Et le Seigneur lui dit: Lève-toi, et va dans la rue qu'on appelle la Droite, et demande dans la maison de Judas un nommé Saul, de Tarse; car voici il prie.

11. Y el Señor le dijo: Levántate, y vé a la calle, que se llama la Derecha, y busca en casa de Júdas a Saulo, llamado el de Tarso; porque, he aquí, él ora:

11 En de Heere zeide tot hem: Sta op, en ga in de straat, genaamd de Rechte, en vraag in het huis van Judas naar een, met name Saulus, van Tarsen; want zie, hij bidt.

11. A Pan rzekł do niego: Wstaó, a idź na ulicę, którą zowią prostą, a szukaj w domu Judowym Saula imieniem Tarseóczyka; albowiem oto się modli.

11. Az Úr pedig monda néki: Kelj fel és menj el az úgynevezett Egyenes utczába, és keress föl a Júdás házában egy Saulus nevű tárzusi [3†] embert, mert ímé imádkozik.

11 Господь же сказал ему: встань и пойди на улицу, так называемую Прямую, и спроси в Иудином доме Тарсянина, по имени Савла; он теперь молится,

11. Господь же до него: Уставши, йди на улицю, що зветь ся Простою, та й пошукай у Юдиній хатї Тарсянина, на ймя Савла; ось бо він молить ся,

12 ja hän on nähnyt näyssä miehen, Ananias nimisen, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän saisi näkönsä jälleen."

12 Hän on nähnyt näyssä miehen nimeltä Ananias tulevan sisälle ja panevan kätensä* hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä jälleen."

12. Ja hän näki näyssä yhden miehen, nimeltä Ananias, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän sais näkönsä jälleen.

12. Ja hän näki näys yhden miehen nimeldä Ananias sisälletulewan ja panewan kätens hänen päällens että hän sais näkyns jällens.

12. Ja hen näki Näwuyn cautta ycden Miehen nimelde Ananias siselletuleuan/ ia paneuan kädhens henen pälens/ ette henen piti saaman näwuyns iellens. (Ja hän näki näyn kautta yhden miehen nimeltä Ananias sisälle tulewan/ ja panewan kätensä hänen päällensä/ että hänen piti saaman näkönsä jällens.)

12. καὶ εἶδεν ἐν ὁράματι ἄνδρα ὀνόματι Ἁνανίαν εἰσελθόντα καὶ ἐπιθέντα αὐτῷ χεῖρα, ὅπως ἀναβλέψῃ.

12. και ειδεν εν οραματι ανδρα ονοματι ανανιαν εισελθοντα και επιθεντα αυτω χειρα οπως αναβλεψη 12. kai eiden en oramati andra onomati ananian eiselthonta kai epithenta aυto cheira opos anaβlepse

12 and he saw in a vision a man, Ananias by name, who entered and laid a hand on him, *that he might recover his sight.

12. And hath seen in a vision a man named Ananias coming in, and putting his hand on him, that he might receive his sight.

12. Og han har seet i et Syn en Mand ved Navn Ananias at komme ind og lægge Haanden paa ham, at han skulde blive seende.

12. Och han hafver sett i synen en man, som heter Ananias, inkomma, och lägga handena på sig, att han skulle få sin syn igen.

12. Ja temma on ühhes näggemisses näinud ühhe mehhe, Ananias nimmi, sisse tullewad, ja kät ennese peäle pannewad, et ta omma näggo piddi jälle sama;

12. ir regėjime pamatė vyrą, vardu Ananiją, ateinantį ir uždedantį ant jo rankas, kad praregėtų’‘.

12. und hat gesehen im Gesicht einen Mann mit Namen Ananias zu ihm hineinkommen und die Hand auf ihn legen, daß er wieder sehend werde.

12. Et dans une vision il a vu un homme, nommé Ananias, qui est entré, et qui lui a imposé les mains, afin qu'il recouvre la vue.

12. Y ha visto en visión a un varón llamado Ananías, que entra, y le pone la mano encima para que reciba la vista.

12 En hij heeft in een gezicht gezien, dat een man, met name Ananias, inkwam, en hem de hand oplegde, opdat hij wederom ziende werd.

12. I widział w widzeniu męża, imieniem Ananijasz, wchodzącego i rękę na się wkładającego, aby przejrzał.

12. És látá Saulus látásban, hogy egy Ananiás nevű férfiú beméne hozzá és kezét reá veté, hogy lásson.

12 и видел в видении мужа, именем Ананию, пришедшего к нему и возложившего на него руку, чтобы он прозрел.

12. І видїв (Савло) у видїннї чоловіка, на ймя Ананїю, що (нїби) ввійшов і положив руку на него, щоб прозрів.

13 Mutta Ananias vastasi: "Herra, minä olen monelta kuullut siitä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt sinun pyhillesi Jerusalemissa;

13 Mutta Ananias vastasi: "Herra, olen kuullut monelta siitä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt pyhillesi Jerusalemissa.

13. Niin Ananias vastasi: Herra, minä olen kuullut monelta tästä miehestä, kuinka paljon pahaa hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemissa.

13. Nijn Ananias sanoi: HERra minä olen cuullut monelda tästä miehestä cuinga paljon paha hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemis.

13. Nin wastasi Ananias/ HERRA/ mine olen cwllut monelda teste Mieheste/ quin palio paha hen sinun Pyheis on tehnyt Jerusalemis. (Niin wastasi Ananias/ HERRA/ minä olen kuullut monelta tästä miehestä/ kuin paljon pahaa hän sinun pyhäisi on tehnyt Jerusalemissa.)

13. ἀπεκρίθη δὲ Ἁνανίας· Κύριε, ἀκήκοα ἀπὸ πολλῶν περὶ τοῦ ἀνδρὸς τούτου, ὅσα κακὰ ἐποίησε τοῖς ἁγίοις σου ἐν Ἱερουσαλήμ·

13. απεκριθη δε ο ανανιας κυριε ακηκοα απο πολλων περι του ανδρος τουτου οσα κακα εποιησεν τοις αγιοις σου εν ιερουσαλημ 13. apekrithe de o ananias kυrie akekoa apo pollon peri toυ andros toυtoυ osa kaka epoiesen tois agiois soυ en ieroυsalem

13 But Ananias answered, Lord, I have heard from many concerning this man (and) how-much evil he did to your holy-ones in Jerusalem,

13. Then Ananias answered, Lord, I have heard by many of this man, how much evil he hath done to thy saints at Jerusalem:

13. Men Ananias svarede: Herre! jeg har hørt af Mange om denne Mand, hvor meget Ondt han har gjort dine Hellige i Jerusalem.

13. Då svarade Ananias: Herre, jag hafver hört af mångom om denna mannen, huru mycket ondt han gjort hafver dinom heligom uti Jerusalem;

13. Agga Ananias wastas: Issand, ma ollen mitmest kuulnud sest mehhest, kui paljo kurja temma sinno pühhadele Jerusalem̃as on teinud:

13. Ananijas atsakė: ‘‘Viešpatie, iš daugelio esu girdėjęs apie tą vyrą, kiek daug pikto jis yra padaręs Tavo šventiesiems Jeruzalėje.

13. Ananias aber antwortete: HERR, ich habe von vielen gehört von diesem Manne, wieviel Übles er deinen Heiligen getan hat zu Jerusalem;

13. Mais Ananias répondit: Seigneur, j'ai appris de plusieurs combien cet homme a fait de mal à tes Saints à Jérusalem.

13. Entónces Ananías respondió: Señor, he oido decir a muchos de este varón, cuantos males ha hecho a tus santos en Jerusalem;

13 En Ananias antwoordde: Heere! ik heb uit velen gehoord van dezen man, hoeveel kwaad hij Uw heiligen in Jeruzalem gedaan heeft;

13. I odpowiedział Ananijasz: Panie! słyszałem od wielu o tym mężu, jako wiele złego czynił świętym twoim w Jeruzalemie.

13. Felele pedig Ananiás: Uram, sok embertől hallottam e férfiú felől, mily sok bosszúsággal illeté a te szenteidet Jeruzsálemben:

13 Анания отвечал: Господи! я слышал от многих о сем человеке, сколько зла сделал он святым Твоим в Иерусалиме;

13. Відказав же Ананїя: Господи, я чув од многих про чоловіка сього, скільки він зла заподїяв сьвятим твоїм у Єрусалимі;

14 ja täälläkin hänellä on ylipapeilta valtuus vangita kaikki, jotka sinun nimeäsi avuksi huutavat".

14 Täälläkin hänellä on ylipapeilta valtuus panna kahleisiin kaikki, jotka sinun nimeäsi avuksi huutavat."

14. Ja hänellä on nytkin valta ylimmäisiltä papeilta täällä kiinni sitoa kaikki ne, jotka sinun nimeäs rukoilevat.

14. Ja hänelle on nytkin walda ylimmäisildä Papeilda annettu täällä kijnni sito caicki ne jotca sinun nimes rucoilewat.

14. Ja henelle ombi mös täle Ylimeisilde Papilta walda annettu/ kijnisitoman caiki nijte/ iotca sinun Nimes auxenshwtauat. (Ja hänellä ompi myös tältä ylimmäiselta papilat walta annettu/ kiinni sitomaan kaikkia niitä/ jotka sinun nimeesi awuksi huutawat.)

14. καὶ ὧδε ἔχει ἐξουσίαν παρὰ τῶν ἀρχιερέων δῆσαι πάντας τοὺς ἐπικαλουμένους τὸ ὄνομά σου.

14. και ωδε εχει εξουσιαν παρα των αρχιερεων δησαι παντας τους επικαλουμενους το ονομα σου 14. kai ode echei eksoυsian para ton archiereon desai pantas toυs epikaloυmenoυs to onoma soυ

14 and he has authority from the high-priests here to bind all who are calling upon your name.

14. And here he hath authority from the chief priests to bind all that call on thy name.

14. Og han har her Magt af de Ypperstepræster at binde alle dem, som paakalde dit Navn.

14. Och här hafver han nu magt af de öfversta Presterna, till att binda alla de som åkalla ditt Namn.

14. Ja temmal on siin lubba üllemilt preestridelt keik sidduda, kes sinno nim̃e appi hüüdwad.

14. Ir čia jis turi aukštųjų kunigų įgaliojimus suiminėti visus, kurie šaukiasi Tavo vardo’‘.

14. und er hat allhier Macht von den Hohenpriestern, zu binden alle, die deinen Namen anrufen.

14. Et il a ici le pouvoir, de la part des principaux sacrificateurs, de lier tous ceux qui invoquent ton nom.

14. Y aun aquí tiene facultad de los príncipes de los sacerdotes para atar a todos los que invocan tu nombre.

14 En heeft hier macht van de overpriesters, om te binden allen, die Uw Naam aanroepen.

14. I tu ma moc od najwyższych kapłanów, aby wiązał wszystkie wzywające imienia twego.

14. És itt is hatalma van a főpapoktól, hogy mindazokat megkötözze, kik a te nevedet segítségül hívják.

14 и здесь имеет от первосвященников власть вязать всех, призывающих имя Твое.

14. і тут має власть од архиєреїв вязати всїх, хто призиває імя Твоє.

15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene; sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.

15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene, sillä hän on minulle valittu ase kantamaan nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.

15. Niin sanoi Herra hänelle: mene! sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain, ja kuningasten, ja Israelin lasten eteen.

15. Nijn sanoi HERra hänelle: mene: sillä hän on minulle walittu Ase candaman minun nimeni pacanain ja Cuningasten ja Israelin lasten eteen.

15. Nin sanoi HERRA henelle/ Mene/ Sille teme ombi minulle yxi wloswalittu Ase/ candaman minun Nimeni Pacanain/ ia Kuningasten/ ia Israelin lasten edes. (Niin sanoi HERRA hänelle/ Mene/ Sillä tämä ompi minulle yksi ulos walittu ase/ kantamaan minun nimeni pakanain/ ja kuningasten/ ja Israelin lasten edessä.)

15. εἶπε δὲ πρὸς αὐτὸν ὁ Κύριος· Πορεύου, ὅτι σκεῦος ἐκλογῆς μοί ἐστιν οὗτος τοῦ βαστάσαι τὸ ὄνομά μου ἐνώπιον ἐθνῶν καὶ βασιλέων υἱῶν τε Ἰσραήλ·

15. ειπεν δε προς αυτον ο κυριος πορευου οτι σκευος εκλογης μοι εστιν ουτος του βαστασαι το ονομα μου ενωπιον εθνων και βασιλεων υιων τε ισραηλ 15. eipen de pros aυton o kυrios poreυoυ oti skeυos ekloges moi estin oυtos toυ βastasai to onoma moυ enopion ethnon kai βasileon υion te israel

15 But the Lord said to him, Travel on, because this one is a chosen vessel for me to bear my name in the sight of the Gentiles and kings and the sons of Israel;

15. But the Lord said unto him, Go thy way: for he is a chosen vessel unto me, to bear my name before the Gentiles, and kings, and the children of Israel:

15. Men Herren sagde til ham: gak hen; thi denne er mig et udvalgt Redskab at bringe mit Navn frem for Hedninger og Konger og Israels Børn;

15. Då sade Herren till honom: Gack; ty han är mig ett utkoradt redskap, att han skall bära mitt Namn inför Hedningar, och för Konungar, och för Israels barn.

15. Agga Issand ütles temma wasto: Minne, sest sesinnane on mul üks ärrawallitsetud asti, et ta minno nimme pagganatte ja kunningatte ja Israeli laste ette peab kandma.

15. Bet Viešpats jam tarė: ‘‘Eik, nes jis yra mano išrinktas indas, kuris neš mano vardą pagonims, karaliams ir Izraelio vaikams.

15. Der HERR sprach zu ihm: Gehe hin; denn dieser ist mir ein auserwähltes Rüstzeug, daß er meinen Namen trage vor den Heiden und vor den Königen und vor den Kindern von Israel.

15. Mais le Seigneur lui dit: Va; car cet homme est un instrument que j'ai choisi, pour porter mon nom devant les Gentils, devant les rois, et devant les enfants d'Israël;

15. Y le dijo el Señor: Vé; porque vaso escogido me es éste, para que lleve mi nombre en presencia de los Gentiles, y de reyes, y de los hijos de Israel.

15 Maar de Heere zeide tot hem: Ga heen; want deze is Mij een uitverkoren vat, om Mijn Naam te dragen voor de heidenen, en de koningen, en de kinderen Israels.

15. I rzekł do niego Pan: Idźże, albowiem mi ten jest naczyniem wybranem, aby nosił imię moje przed pogany i królmi, i przed syny Izraelskimi.

15. Monda pedig néki az Úr: Eredj el, mert ő nékem választott [4†] edényem, hogy hordozza az én nevemet a pogányok [5†] és királyok, [6†] és Izráel [7†] fiai előtt.

15 Но Господь сказал ему: иди, ибо он есть Мой избранный сосуд, чтобы возвещать имя Мое перед народами и царями и сынами Израилевыми.

15. Рече ж до него Господь: Іди, бо сей у мене вибрана посудина, щоб нести ймя моє перед поган, і царів і синів Ізраїлевих:

16 Sillä minä tahdon näyttää hänelle, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden."

16 Sillä tahdon näyttää hänelle, kuinka paljon hänen pitää kärsiä nimeni vuoksi."

16. Sillä minä tahdon hänelle näyttää, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden.

16. Ja minä sanon hänelle cuinga paljo hänen pitä kärsimän minun nimeni tähden.

16. Ja mine osotan henelle/ quin palio henen pite kersimen minun Nimeni tedhen. (Ja minä osoitan hänelle/ kuin paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden.)

16. ἐγὼ γὰρ ὑποδείξω αὐτῷ ὅσα δεῖ αὐτὸν ὑπὲρ τοῦ ὀνόματός μου παθεῖν.

16. εγω γαρ υποδειξω αυτω οσα δει αυτον υπερ του ονοματος μου παθειν 16. ego gar υpodeikso aυto osa dei aυton υper toυ onomatos moυ pathein

16 for* I will be showing him how-much it is essential for him to suffer on behalf of my name. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

16. For I will shew him how great things he must suffer for my name's sake.

16. thi jeg vil vise ham, hvor meget det bør ham at lide for mit Navns Skyld.

16. Och jag skall visa honom, huru mycket han lida skall för mitt Namns skull.

16. Sest ma tahhan temmale näidata, kui paljo ta peab kannatama minno nimme pärrast.

16. Aš jam parodysiu, kiek daug jis turės iškentėti dėl mano vardo’‘.

16. Ich will ihm zeigen wieviel er leiden muß um meines Namens willen.

16. Et je lui montrerai combien il doit souffrir pour mon nom.

16. Porque yo le mostraré cuán grandes cosas le es menester que padezca por mi nombre.

16 Want Ik zal hem tonen, hoeveel hij lijden moet om Mijn Naam.

16. Albowiem ja mu ukażę, jako wiele musi cierpieć dla imienia mego.

16. Mert én megmutatom néki, mennyit kell néki az én nevemért [8†] szenvedni.

16 И Я покажу ему, сколько он должен пострадать за имя Мое.

16. я бо покажу йому, скільки мусить він за ймя моє терпіти.

17 Niin Ananias meni ja astui huoneeseen, pani molemmat kätensä hänen päälleen ja sanoi: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut — Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä".

17 Niin Ananias meni ja astui huoneeseen ja pantuaan kätensä* hänen päälleen hän sanoi: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut — Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — jotta saisit näkösi jälleen ja täyttyisit Pyhällä Hengellä."

17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.

17. Ja Ananias meni sinne ja tuli huonesen ja pani kätens hänen päällens ja sanoi: racas weljen Saul. Se HERra lähetti minun joca sinulle tiellä ilmestyi jotas waelsit että sinä saisit näkys jällens ja Pyhällä Hengellä täytetäisin.

17. Ja Ananias meni sinne/ ia tuli sihen Hoonesen/ ia pani Kädhens henen pälens ia sanoi/ Racas welien Saul. Se HERRA minun lehetti/ ioca ilmestui sinulle tielle/ iotas tulit/ Ettes näwuys iellenssaaman pite/ ia pyhelle Hengelle teutettemen. (Ja Ananias meni sinne/ ja tuli siihen huoneeseen/ ja pani kätensä hänen päällensä ja sanoi/ Rakas weljeni Saul/ Se HERRA minun lähetti/ joka ilmestyi sinulle tiellä/ jotas tulit/ Ettäs näkösi jällens saaman pitää/ ja Pyhälle Hengellä täytettämän.)

17. Ἀπῆλθε δὲ Ἁνανίας καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὴν οἰκίαν, καὶ ἐπιθεὶς ἐπ’ αὐτὸν τὰς χεῖρας εἶπε· Σαοὺλ ἀδελφέ, ὁ Κύριος ἀπέσταλκέ με, Ἰησοῦς ὁ ὀφθείς σοι ἐν τῇ ὁδῷ ᾗ ἤρχου, ὅπως ἀναβλέψῃς καὶ πλησθῇς Πνεύματος ἁγίου.

17. απηλθεν δε ανανιας και εισηλθεν εις την οικιαν και επιθεις επ αυτον τας χειρας ειπεν σαουλ αδελφε ο κυριος απεσταλκεν με ιησους ο οφθεις σοι εν τη οδω η ηρχου οπως αναβλεψης και πλησθης πνευματος αγιου 17. apelthen de ananias kai eiselthen eis ten oikian kai epitheis ep aυton tas cheiras eipen saoυl adelfe o kυrios apestalken me iesoυs o oftheis soi en te odo e erchoυ opos anaβlepses kai plesthes pneυmatos agioυ

17 Now Ananias went away and entered into the house, and having laid (his) hands upon him said, Brother Saul, the Lord, whom was seen by you on the road (on) which you were coming, has sent me, *that you may recover your sight and may be filled with (the) Holy Spirit.

17. And Ananias went his way, and entered into the house; and putting his hands on him said, Brother Saul, the Lord, even Jesus, that appeared unto thee in the way as thou camest, hath sent me, that thou mightest receive thy sight, and be filled with the Holy Ghost.

17. Men Ananias gik hen og kom ind i Huset og lagde Hænderne paa ham og sagde: Saul, Broder! Herren har sendt mig, Jesus, der aabenbaredes for dig paa Veien, at hvilken du kom, at du skal vorde seende igjen, og fyldes med den Hellig Aand.

17. Och Ananias gick åstad, och kom i huset, lade händer på honom, och sade: Saul, käre broder, Herren hafver sändt mig, Jesus, som syntes dig i vägen som du kom, att du skall få din syn igen, och uppfyllas med dem Helga Anda.

17. Siis läks Ananias ärra, ja sai senna kotta; ja kui temma kät sai temma peäle pannud, ütles temma: Saul, wend, Issand on mind läkkitanud, (Jesus, kes sinnust on nähtud seäl tee peäl, mis sinna tullid) et sa omma näo pead jälle sama, ja täis sama pühha Waimo.

17. Ananijas nuėjo į tuos namus, uždėjo ant jo rankas ir tarė: ‘‘Broli Sauliau! Viešpats Jėzus, kuris tau pasirodė kelyje, kai keliavai, atsiuntė mane, kad tu vėl regėtum ir taptum pilnas Šventosios Dvasios’‘.

17. Und Ananias ging hin und kam in das Haus und legte die Hände auf ihn und sprach: Lieber Bruder Saul, der HERR hat mich gesandt (der dir erschienen ist auf dem Wege, da du her kamst), daß du wieder sehend und mit dem heiligen Geist erfüllt werdest.

17. Ananias sortit donc, et étant entré dans la maison, il imposa les mains à Saul, et lui dit: Saul, mon frère, le Seigneur Jésus, qui t'est apparu dans le chemin par où tu venais, m'a envoyé pour que tu recouvres la vue, et que tu sois rempli du Saint-Esprit.

17. Ananías entónces fué, y entró en la casa; y poniéndole las manos encima, dijo: Saulo, hermano, el Señor, a saber, Jesús, que te apareció en el camino por donde venías, me ha enviado para que recibas la vista, y seas lleno del Espíritu Santo.

17 En Ananias ging heen en kwam in het huis; en de handen op hem leggende, zeide hij: Saul, broeder! de Heere heeft mij gezonden, namelijk Jezus, Die u verschenen is op den weg, dien gij kwaamt, opdat gij weder ziende en met den Heiligen Geest vervuld zoudt worden.

17. I poszedł Ananijasz, i wszedł do onego domu, a włożywszy na niego ręce, rzekł: Saulu, bracie! Pan mię posłał, Jezus on, któryć się ukazał w drodze, którąś jechał, abyś przejrzał, a był napełniony Duchem Świętym.

17. Elméne azért Ananiás és beméne a házba, és kezeit reá vetvén, monda: Saul atyámfia, az Úr küldött engem, Jézus, a ki megjelent néked az úton, melyen jöttél, hogy szemeid megnyiljanak és beteljesedjél Szent Lélekkel.

17 Анания пошел и вошел в дом и, возложив на него руки, сказал: брат Савл! Господь Иисус, явившийся тебе на пути, которым ты шел, послал меня, чтобы ты прозрел и исполнился Святаго Духа.

17. Пійшовши Ананїя, ввійшов у господу та, положивши на него руки, рече: Савле брате! Господь Ісус, що явивсь тобі в дорозї, котрою йшов єси, післав мене, щоб ти прозрів і сповнив ся Духом сьвятим.

18 Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.

18 Heti putosivat hänen silmistään ikään kuin suomukset, ja (kohta) hän sai näkönsä jälleen. Sitten hän nousi ja hänet kastettiin.

18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.

18. Ja hänen silmistäns putoisit cohta nijncuin suomuxet ja hän sai näkyns jällens nousi ja andoi hänens casta.

18. Ja cochta putoisit henen Silmistens ninquin Somuxet ia hen iellenssai näwuyns Ja ylesnousi/ ia andoi henens casta. (Ja kohta putosit hänen silmistänsä niinkuin suomukset ja hän jällens sai näkönsä. Ja ylös nousi/ ja antoi hänens kastaa.)

18. καὶ εὐθέως ἀπέπεσον ἀπὸ τῶν ὀφθαλμῶν αὐτοῦ ὡσεὶ λεπίδες, ἀνέβλεψέ τε, καὶ ἀναστὰς ἐβαπτίσθη, καὶ λαβὼν τροφὴν ἐνίσχυσεν.

18. και ευθεως απεπεσον απο των οφθαλμων αυτου ωσει λεπιδες ανεβλεψεν τε παραχρημα και αναστας εβαπτισθη 18. kai eυtheos apepeson apo ton ofthalmon aυtoυ osei lepides aneβlepsen te parachrema kai anastas eβaptisthe

18 And immediately (things) like scales fell from his eyes and he recovered his sight, and he stood up and was immersed*;

18. And immediately there fell from his eyes as it had been scales: and he received sight forthwith, and arose, and was baptized.

18. Og strax faldt det fra hans Øine ligesom Skæl, og han blev seende i det samme og stod op og blev døbt.

18. Och straxt föllo af hans ögon såsom fjäll, och han fick sin syn, och stod upp, och lät döpa sig;

18. Ja seddamaid puddus temma silmade peält otsego somuksed, ja temma sai warsi omma näo jälle, ja tousis ülles, ja tedda ristiti.

18. Ir bematant jam nuo akių lyg žvynai nukrito. Jis kaipmat atgavo regėjimą ir buvo pakrikštytas.

18. Und alsobald fiel es von seinen Augen wie Schuppen, und er ward wieder sehend

18. Et aussitôt il tomba de ses yeux comme des écailles, et à l'instant, il recouvra la vue; puis il se leva, et fut baptisé.

18. Y al instante le cayeron de los ojos como escamas, y recibió luego la vista; y levantándose fué bautizado.

18 En terstond vielen af van zijn ogen gelijk als schellen, en hij werd terstond wederom ziende; en stond op, en werd gedoopt.

18. I zarazem spadły z oczów jego jako łuski i wnet przejrzał, a wstawszy ochrzczony jest.

18. És azonnal mintegy pikkelyek estek le szemeiről, és mindjárt visszanyeré látását; és felkelvén, megkeresztelkedék;

18 И тотчас как бы чешуя отпала от глаз его, и вдруг он прозрел; и, встав, крестился,

18. І зараз із очей йому, мов би луска, спало, і прозрів того часу, та й вставши, охрестив ся.

19 Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa Damaskossa jonkun aikaa.

19 Ja ruokaa nautittuaan, hän vahvistui. Saulus* oli opetuslasten seurassa Damaskossa joitakin päiviä.

19. Ja kuin hän otti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja Saulus oli muutamat päivät opetuslasten kanssa, jotka olivat Damaskussa,

19. Ja cuin hän otti ruoca nijn hän wahwistui.

19. Ja quin hen otti Rooca tygens/ nin hen wahwistui. (Ja kuin hän otti ruokaa tykönsä/ niin hän wahwistui.)

19. Ἐγένετο δὲ ὁ Σαῦλος μετὰ τῶν ὄντων ἐν Δαμασκῷ μαθητῶν ἡμέρας τινάς,

19. και λαβων τροφην ενισχυσεν εγενετο δε ο σαυλος μετα των εν δαμασκω μαθητων ημερας τινας 19. kai laβon trofen enischυsen egeneto de o saυlos meta ton en damasko matheton emeras tinas

19 and he took nourishment and was strengthened. Now Saul happened (to be) with the disciples who were in Damascus (for) some days.

19. And when he had received meat, he was strengthened. Then was Saul certain days with the disciples which were at Damascus.

19. Og han fik Mad og blev styrket. Men Saulus blev nogle Dage hos Disciplene i Damascus.

19. Och tog mat till sig, och förstärkte sig. Och var Saulus med de Lärjungar, som i Damasco voro, i några dagar.

19. Ja kui ta sai leiba wotnud, sai temma tuggewamaks; ja Saulus olli monda päwa jüngritte jures Tamaskusses,

19. Paskui užvalgęs sustiprėjo. Pabuvęs kelias dienas su Damasko mokiniais,

19. und stand auf, ließ sich taufen und nahm Speise zu sich und stärkte sich. Saulus aber war eine Zeitlang bei den Jüngern zu Damaskus.

19. Et ayant mangé, il reprit ses forces. Et il fut quelques jours avec les disciples à Damas.

19. Y cuando hubo comido, fué confortado. Y estuvo Saulo con los discípulos que estaban en Damasco, por algunos dias.

19 En als hij spijze genomen had, werd hij versterkt. En Saulus was sommige dagen bij de discipelen, die te Damaskus waren.

19. A wziąwszy pokarm, posilił się. I był Saul z uczniami, którzy byli w Damaszku, kilka dni.

19. És miután evett, megerősödék. Vala pedig Saulus a damaskusi [9†] tanítványokkal néhány napig.

19 и, приняв пищи, укрепился. И был Савл несколько дней с учениками в Дамаске.

19. І прийнявши їжу, покрепив ся. Був же Савло з учениками, що в Дамаску, днїв кілька.

20 Ja kohta hän saarnasi synagoogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika.

20 Ja kohta hän saarnasi synagoogissa Kristusta* — että Hän on Jumalan Poika.

20. Ja saarnasi kohta synagogassa Kristuksesta, että hän on Jumalan Poika.

20. JA Saulus oli muutamat päiwät Opetuslasten cansa Damascus ja saarnais cohta Synagogas Christuxen olewan Jumalan Pojan.

20. Oli sis Saulus mwtomat peiuet Opetuslasten cansa iotca olit Damaschus/ Ja cochta hen sarnasi Synagogis Christusen/ Ette se oli Jumalan Poica. (Oli siis Saulus muutamat päiwät opetuslasten kanssa jotka olit Damaskos/ Ja kohta hän saarnasi synagogissa Kristuksen/ että hän oli Jumalan Poika.)

20. καὶ εὐθέως ἐν ταῖς συναγωγαῖς ἐκήρυσσε τὸν Ἰησοῦν ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ.

20. και ευθεως εν ταις συναγωγαις εκηρυσσεν τον χριστον οτι ουτος εστιν ο υιος του θεου 20. kai eυtheos en tais sυnagogais ekerυssen ton christon oti oυtos estin o υios toυ theoυ

20 And immediately in the synagogues he was preaching the Christ, that he is the Son of God.

20. And straightway he preached Christ in the synagogues, that he is the Son of God.

20. Og strax prædikede han Christus i Synagogerne, at han er den Guds Søn.

20. Och straxt begynte han i Synagogorna predika Christum, att han var Guds Son.

20. Ja warsi kulutas temma koggodusse koddade sees Kristust, et sesinnane on Jummala Poeg.

20. Saulius bematant pradėjo pamokslauti sinagogose, kad Kristus yra Dievo Sūnus.

20. Und alsbald predigte er Christus in den Schulen, daß derselbe Gottes Sohn sei.

20. Et il prêcha aussitôt dans les synagogues, que Jésus était le Fils de Dieu.

20. Y luego en las sinagogas predicaba a Cristo, que éste es el Hijo de Dios.

20 En hij predikte terstond Christus in de synagogen, dat Hij de Zoon van God is.

20. I zaraz kazał w bóżnicach Chrystusa, że on jest Synem Bożym.

20. És azonnal prédikálá a zsinagógákban a Krisztust, hogy ő az Isten Fia.

20 И тотчас стал проповедывать в синагогах об Иисусе, что Он есть Сын Божий.

20. І зараз проповідував по школах Христа, що се Син Божий.

21 Ja kaikki, jotka kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka Jerusalemissa tuhosi ne, jotka tätä nimeä avuksi huutavat? Ja eikö hän ole tullut tänne viedäksensä ne vangittuina ylipappien käsiin?"

21 Kaikki, jotka kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka tuhosi Jerusalemissa ne, jotka tätä nimeä avuksi huutavat? Ja eikö hän ole tullut tänne sitä varten, että veisi heidät kahleissa ylipappien käsiin?"

21. Niin kaikki, jotka sen kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: eikö tämä ole se, joka kaikkia niitä hävitti Jerusalemissa, jotka sitä nimeä rukoilivat, ja tuli myös tänne sitä varten, että hän ne sidottuna veis ylimmäisille papeille?

21. Nijn caicki jotca sen cuulit hämmästyit ja sanoit: eikö tämä caickia nijtä häwittänyt Jerusalemis jotca sitä nime rucoilit? Ja tuli myös tänne nijtä sidottuna wiemän ylimmäisille Papeille?

21. Nin ne caiki hemmestuit/ iotca sen cwlit ia sanoit/ Eikö teme se ole ioca caiki ne Jerusalemis häwitti quin site Nime auxenshwdhit? Ja site warten tenne tuli/ ette hen ne sidhottuna weis Ylimeisten Pappein tyge? (Niin he kaikki hämmästyit/ jotka sen kuulit ja sanoit/ Eikö tämä se ole joka kaikki ne Jerusalemissa häwitti kuin sitä nimeä awuksensa huusit? Ja sitä warten hän tänne tuli/ että hän ne sidottuna weisi ylimmäisten pappien tykö?)

21. ἐξίσταντο δὲ πάντες οἱ ἀκούοντες καὶ ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ πορθήσας ἐν Ἱερουσαλὴμ τοὺς ἐπικαλουμένους τὸ ὄνομα τοῦτο, καὶ ὧδε εἰς τοῦτο ἐλήλυθεν, ἵνα δεδεμένους αὐτοὺς ἀγάγῃ ἐπὶ τοὺς ἀρχιερεῖς;

21. εξισταντο δε παντες οι ακουοντες και ελεγον ουχ ουτος εστιν ο πορθησας εν ιερουσαλημ τους επικαλουμενους το ονομα τουτο και ωδε εις τουτο εληλυθει ινα δεδεμενους αυτους αγαγη επι τους αρχιερεις 21. eksistanto de pantes oi akoυontes kai elegon oυch oυtos estin o porthesas en ieroυsalem toυs epikaloυmenoυs to onoma toυto kai ode eis toυto elelυthei ina dedemenoυs aυtoυs agage epi toυs archiereis

21 Now all who heard him were being astonished and were saying, Is this not the one who made havoc in Jerusalem of those who are calling upon this name? And he had come here *for this (purpose), in order that he might lead them who have been bound in front of the high-priests.

21. But all that heard him were amazed, and said; Is not this he that destroyed them which called on this name in Jerusalem, and came hither for that intent, that he might bring them bound unto the chief priests?

21. Men Alle, som hørte det, forbausedes og sagde: er det ikke ham, som i Jerusalem plagede dem, som paakalde dette Navn, og var kommen hid for at føre dem bundne til de Ypperstepræster?

21. Och förundrade sig alle, som honom hörde, och sade: Är icke denne, som i Jerusalem förstörde alla de som åkalla detta Namnet; och hit är kommen deruppå, att han skulle föra dem bundna till öfversta Presterna?

21. Agga keik, kes tedda kuulsid, ehmatasid ärra, ja ütlesid: Eks se olle sesinnane, kes Jerusalemmas neid pillutas, kes sedda nimmet appi hüüdsid, ja on sepärrast seie tulnud, et ta neid piddi kinnisidduma, ja ärrawima üllematte-preestride jure?

21. Visi, kurie tai girdėjo, be galo stebėjosi ir klausinėjo: ‘‘Ar čia ne tas pats, kuris Jeruzalėje persekiojo visus, kurie šaukiasi šito vardo?! Argi jis nėra čia atvykęs jų suimti ir gabenti pas aukštuosius kunigus?!’‘

21. Sie entsetzten sich aber alle, die es hörten, und sprachen: Ist das nicht, der zu Jerusalem verstörte alle, die diesen Namen anrufen, und darum hergekommen, daß er sie gebunden führe zu den Hohenpriestern?

21. Et tous ceux qui l'entendaient étaient hors d'eux-mêmes et disaient: N'est-ce pas celui qui persécutait à Jérusalem ceux qui invoquent ce nom, et qui était venu ici exprès pour les emmener liés, aux principaux sacrificateurs

21. Mas todos los que le oían estaban atónitos, y decían: ¿No es éste el que asolaba en Jerusalem a los que invocaban este nombre; y a eso vino acá para llevarlos atados a los príncipes de los sacerdotes?

21 En zij ontzetten zich allen, die het hoorden, en zeiden: Is deze niet degene, die te Jeruzalem verstoorde, wie dezen Naam aanriepen, en die daarom hier gekomen is, opdat hij dezelve gebonden zou brengen tot de overpriesters?

21. I zdumiewali się wszyscy, którzy go słuchali, i mówili: Izali to nie jest ten, który burzył w Jeruzalemie tych, którzy wzywali imienia tego? i tuć na to przyszedł, aby ich związawszy, wiódł do najwyższych kapłanów?

21. Álmélkodnak vala [10†] pedig mindnyájan, a kik hallák, és mondának: Nem ez-é az, a ki pusztította Jeruzsálemben azokat, a kik ezt a nevet hívják segítségül, és ide is azért jött, hogy őket fogva vigye a főpapokhoz?

21 И все слышавшие дивились и говорили: не тот ли это самый, который гнал в Иерусалиме призывающих имя сие? да и сюда за тем пришел, чтобы вязать их и вести к первосвященникам.

21. Дивувались же усї, хто чув, і казали: Чи се не той, що погубляв у Єрусалимі призиваючих се імя, та й сюди на те прийшов, щоб, звязавши їх, вести до архиєреїв?

22 Mutta Saulus sai yhä enemmän voimaa ja saattoi Damaskossa asuvat juutalaiset ymmälle näyttäen toteen, että Jeesus on Kristus.

22 Mutta Saulus sai yhä enemmän voimaa ja saattoi Damaskossa asuvat juutalaiset ymmälle näyttäessään toteen, että Jeesus on Kristus.

22. Mutta Saulus tuli aina jalommaksi ja ajoi Juudalaisia takaperin, jotka Damaskussa olivat, täydellisesti vahvistain, että tämä on Kristus.

22. Mutta Saulus tuli aina jalommaxi ja ajoi Judalaisia tacaperin jotca Damascus olit todistain että se oli Christus.

22. Mutta Saulus aina tuli ialomaxi/ ia tacaperin aioi ne Juttat iotca Damaschus asuit/ todhistain Ette teme oli Christus. (Mutta Saulus aina tuli jalommaksi/ ja takaperin ajoi ne juuttaat jotka Damaskos asuit/ todistain että tämä oli Kristus.)

22. Σαῦλος δὲ μᾶλλον ἐνεδυναμοῦτο καὶ συνέχυνε τοὺς Ἰουδαίους τοὺς κατοικοῦντας ἐν Δαμασκῷ, συμβιβάζων ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός.

22. σαυλος δε μαλλον ενεδυναμουτο και συνεχυνεν τους ιουδαιους τους κατοικουντας εν δαμασκω συμβιβαζων οτι ουτος εστιν ο χριστος 22. saυlos de mallon enedυnamoυto kai sυnechυnen toυs ioυdaioυs toυs katoikoυntas en damasko sυmβiβazon oti oυtos estin o christos

22 But Saul was being empowered more and was confusing the Jews who are dwelling in Damascus, lecturing that this (Jesus) is the Christ.

22. But Saul increased the more in strength, and confounded the Jews which dwelt at Damascus, proving that this is very Christ.

22. Men Saulus styrkedes end mere og igjendrev Jøderne, som boede i Damascus, og beviste, at denne er den Christus.

22. Men Saulus förkofrade sig ju mer och mer; och öfvervann de Judar, som bodde i Damasco, bevisandes att denne var Christus.

22. Agga Saulus sai ikka wäggewamaks ja woitis Jummala sannaga ärra neid Juda-rahwast, kes Tamaskusses ellasid, ja teggi töeks, et sesinnane on Kristus.

22. O Saulius vis labiau stiprėjo ir kėlė sąmyšį tarp Damaske gyvenančių žydų, įrodinėdamas, kad Jėzus yra Kristus.

22. Saulus aber ward immer kräftiger und trieb die Juden in die Enge, die zu Damaskus wohnten, und bewährte es, daß dieser ist der Christus.

22. Et Saul se fortifiait de plus en plus, et il confondait les Juifs qui habitaient à Damas, démontrant que Jésus était le Christ.

22. Empero Saulo mucho más se esforzaba, y confundía a los Judíos que moraban en Damasco demostrando que éste es el Cristo.

22 Doch Saulus werd meer en meer bekrachtigd, en overtuigde de Joden, die te Damaskus woonden, bewijzende, dat deze de Christus is.

22. A Saul tem więcej zmacniał się i zawstydzał Żydy, którzy mieszkali w Damaszku, dowodząc, iż ten jest Chrystus.

22. Saulus pedig annál inkább erőt vőn, és zavarba hozta a Damaskusban lakó zsidókat, bebizonyítván, hogy ez a Krisztus.

22 А Савл более и более укреплялся и приводил в замешательство Иудеев, живущих в Дамаске, доказывая, что Сей есть Христос.

22. А Савло вбивавсь у силу та в силу, й перемагав Жидів, що жили в Дамаску, доводячи, що се Христос.

23 Ja pitkän ajan kuluttua juutalaiset pitivät keskenään neuvoa tappaaksensa hänet.

23 Useitten päivien kuluttua juutalaiset tekivät yhteisen päätöksen tappaa hänet.

23. Ja monen päivän perästä pitivät Juudalaiset neuvoa keskenänsä tappaaksensa häntä.

23. JA monen päiwän perästä pidit Judalaiset neuwo keskenäns tappaxens händä.

23. Ja nin monen peiuen peräst pidhit Juttat Neuuo keskenens hende tappaxens. (Ja niin monen päiwän perästä pidit juuttaat neuwoa keskenänsä häntä tappaaksensa.)

23. ὡς δὲ ἐπληροῦντο ἡμέραι ἱκαναί, συνεβουλεύσαντο οἱ Ἰουδαῖοι ἀνελεῖν αὐτόν·

23. ως δε επληρουντο ημεραι ικαναι συνεβουλευσαντο οι ιουδαιοι ανελειν αυτον 23. os de epleroυnto emerai ikanai sυneβoυleυsanto oi ioυdaioi anelein aυton

23 Now as a considerable (number of) days were being fulfilled, the Jews planned together to assassinate him;

23. And after that many days were fulfilled, the Jews took counsel to kill him:

23. Men mange Dage derefter holdt Jøderne Raad om at slaae ham ihjel.

23. Efter många dagar gingo Judarna till råds emellan sig, att de skulle dräpa honom.

23. Agga monne päwa pärrast piddasid Juda-rahwas nou, tedda ärratappa.

23. Praslinkus nemažai laiko, žydai nutarė jį nužudyti.

23. Und nach vielen Tagen hielten die Juden einen Rat zusammen, daß sie ihn töteten.

23. Quelque temps après, les Juifs délibérèrent de faire mourir Saul.

23. Y pasados muchos dias, acordaron juntos los Judíos de matarle.

23 En als vele dagen verlopen waren, zo hielden de Joden te zamen raad, om hem te doden.

23. A gdy przeszło niemało dni, uradzili Żydowie między sobą, aby go zabili.

23. Több nap elteltével azonban a zsidók tanácsot tartának, hogy őt megöljék:

23 Когда же прошло довольно времени, Иудеи согласились убить его.

23. Як же сповнилось доволї днїв, змовили ся Жиди, вбити його.

24 Mutta heidän salahankkeensa tuli Sauluksen tietoon. Ja he vartioivat porttejakin yöt päivät, saadakseen hänet tapetuksi.

24 Mutta heidän salahankkeensa tuli Sauluksen tietoon. He vartioivat porttejakin yöt päivät tappaakseen hänet.

24. Mutta Saulukselle ilmoitettiin heidän väijymisensä. Ja he vartioitsivat portissa yötä ja päivää tappaaksensa häntä.

24. Mutta Sauluxelle sanottin että he wäjyit händä. Ja he wartoidzit portis yötä ja päiwä tappaxens händä.

24. Mutta se techtin Saulusel tietteuexi ette he hende wäghyit. Ja nin he wartioitzit portisa öte ia peiue/ hende tappaxens. (Mutta se tehtiin Saulukselle tiettäwäksi että he häntä wäijyit. Ja niin he wartioitsit portissa yötä ja päiwää/ häntä tappaaksensa.)

24. ἐγνώσθη δὲ τῷ Σαύλῳ ἡ ἐπιβουλὴ αὐτῶν, παρετήρουν τε τὰς πύλας ἡμέρας τε καὶ νυκτὸς ὅπως αὐτὸν ἀνέλωσι·

24. εγνωσθη δε τω σαυλω η επιβουλη αυτων παρετηρουν τε τας πυλας ημερας τε και νυκτος οπως αυτον ανελωσιν 24. egnosthe de to saυlo e epiβoυle aυton pareteroυn te tas pυlas emeras te kai nυktos opos aυton anelosin

24 but their pact became known to Saul. And they were guarding the gates both day and night *that they might assassinate him.

24. But their laying await was known of Saul. And they watched the gates day and night to kill him.

24. Men Saulus fik deres Efterstræbelse at vide. Og de bevogtede Portene baade Dag og Nat, at de kunde ihjelslaae ham.

24. Men Saulus vardt förvarad om deras försåt; och de vaktade i portarna dag och natt, att de skulle få dräpa honom.

24. Agga Saulussele sai nende nou teäda; ja nemmad wahtsid ühhe päwa ja ö wärrawis, et nemmad piddid tedda ärratapma.

24. Tačiau Saulius sužinojo apie jų sąmokslą. Dieną ir naktį jie tykojo prie vartų, norėdami jį užmušti,

24. Aber es ward Saulus kundgetan, daß sie ihm nachstellten. Sie hüteten aber Tag und Nacht an den Toren, daß sie ihn töteten.

24. Mais il fut averti de leur complot. Or, ils gardaient les portes nuit et jour, pour le tuer.

24. Mas las asechanzas de ellos fueron entendidas de Saulo: y ellos guardaban las puertas de día y de noche, para matarle.

24 Maar hun lage werd Saulus bekend; en zij bewaarden de poorten, beide des daags en des nachts, opdat zij hem doden mochten.

24. Ale się dowiedział Saul o zasadzce ich. Strzegli też bram we dnie i w nocy, aby go zabili.

24. De tudtára esék Saulusnak az ő leselkedésök. És őrizék a kapukat mind nappal, mind éjjel, hogy őt megöljék;

24 Но Савл узнал об этом умысле их. А они день и ночь стерегли у ворот, чтобы убить его.

24. Довідав ся ж Савло про змову їх. А вони стерегли воріт день і ніч, щоб його вбити.

25 Mutta hänen opetuslapsensa ottivat hänet yöllä, päästivät hänet muurin aukosta ja laskivat alas vasussa.

25 Mutta opetuslapset ottivat hänet yöllä ja laskivat alas muurin kautta vasussa riiputtaen.

25. Niin opetuslapset ottivat hänen yöllä, päästivät alas ylitse muurin, ja laskivat korissa maahan.

25. Nijn Opetuslapset otit hänen yöllä ja laskit hänen Coris ylidze muurin maahan.

25. Nin Opetuslapset otit henen öelle/ ia laskit henen ylitze mwrin/ mahanlaskein ydhes Coris. (Niin opetuslapset otit hänen yöllä/ ja laskit hänen ylitse muurin/ maahan laskein yhdessä korissa.)

25. λαβόντες δὲ αὐτὸν οἱ μαθηταὶ νυκτὸς καθῆκαν διὰ τοῦ τείχους χαλάσαντες ἐν σπυρίδι.

25. λαβοντες δε αυτον οι μαθηται νυκτος καθηκαν δια του τειχους χαλασαντες εν σπυριδι 25. laβontes de aυton oi mathetai nυktos kathekan dia toυ teichoυs chalasantes en spυridi

25 But the disciples took him by night and dropped him down through the wall, having lowered him in a basket. {37-39 AD. Arabia. Saul’s retirement. Gal 1:17-18. AD dates vary due to many not putting this in the chronology.}{Sept., 39 AD. Jerusalem. Paul’s first visit there.}

25. Then the disciples took him by night, and let him down by the wall in a basket.

25. Men Disciplene toge ham om Natten og nedhissede ham over Muren i en Kurv.

25. Men Lärjungarna togo honom om natten, och släppte honom öfver muren, och läto honom neder uti en korg.

25. Agga jüngrid wotsid tedda öse, ja saatsid tedda mürist läbbi ja lasksid tedda korwiga mahha.

25. bet mokiniai nakčia nuleido jį per sieną ant virvių pintinėje.

25. Da nahmen ihn die Jünger bei der Nacht und taten ihn durch die Mauer und ließen ihn in einem Korbe hinab.

25. Mais les disciples, le prenant de nuit, le descendirent par la muraille, dans une corbeille.

25. Entónces los discípulos, tomándole de noche, le bajaron por el muro metido en una espuerta.

25 Doch de discipelen namen hem des nachts, en lieten hem neder door den muur, hem aflatende in een mand.

25. Lecz uczniowie wziąwszy go w nocy, spuścili go po powrozie przez mur w koszu.

25. A tanítványok azért vevén őt éjjel, a kőfalon bocsáták alá, leeresztve egy [11†] kosárban.

25 Ученики же ночью, взяв его, спустили по стене в корзине.

25. Взявши ж його ученики в ночі, спустили через мур у коші.

26 Ja kun hän oli tullut Jerusalemiin, yritti hän liittyä opetuslapsiin; mutta he kaikki pelkäsivät häntä, koska eivät uskoneet, että hän oli opetuslapsi.

26 Tultuaan Jerusalemiin Saulus* yritti liittyä opetuslapsiin, mutta kaikki pelkäsivät häntä eivätkä uskoneet, että hän oli opetuslapsi.

26. Mutta kuin Saulus tuli Jerusalemiin, tahtoi hän itsiänsä antaa opetuslasten sekaan, mutta he pelkäsivät kaikki häntä, eikä uskoneet häntä opetuslapseksi.

26. Cosca Saulus tuli Jerusalemijn taridzi hän idziäns Opetuslasten secan mutta he pelkäisit caicki händä eikä usconet händä Opetuslapsexi.

26. Coska nyt Saulus tuli Jerusalemin/ taritzi hen itzens Opetuslasten sekan/ Ja caiki hende pelkesit/ Ja eiuet vskonet hende Opetuslapsexi. (Koska nyt Saulus tuli Jerusalemiin/ taritsi hän itsensä opetuslasten sekaan/ Ja kaikki häntä pelkäsit/ Ja eiwät uskoneet häntä opetuslapseksi.)

26. Παραγενόμενος δὲ ὁ Σαῦλος εἰς Ἱερουσαλὴμ ἐπειρᾶτο κολλᾶσθαι τοῖς μαθηταῖς· καὶ πάντες ἐφοβοῦντο αὐτόν, μὴ πιστεύοντες ὅτι ἐστὶ μαθητής.

26. παραγενομενος δε ο σαυλος εις ιερουσαλημ επειρατο κολλασθαι τοις μαθηταις και παντες εφοβουντο αυτον μη πιστευοντες οτι εστιν μαθητης 26. paragenomenos de o saυlos eis ieroυsalem epeirato kollasthai tois mathetais kai pantes efoβoυnto aυton me pisteυontes oti estin mathetes

26 Now (after) Saul came* in(to) Jerusalem, he was attempting to be joined to the disciples, and all were fearing him, not believing that he is a disciple.

26. And when Saul was come to Jerusalem, he assayed to join himself to the disciples: but they were all afraid of him, and believed not that he was a disciple.

26. Men der Saulus kom til Jerusalem, forsøgte ham at holde sig nær til Disciplene; og de frygtede alle for ham og troede ikke, at han var en Discipel.

26. När Saulus kom till Jerusalem, böd han till att gifva sig intill Lärjungarna; och de voro alle rädde för honom, icke troendes att han var vorden Lärjunge.

26. Agga kui Saulus Jerusalemma sai, püdis temma ennast jüngritte seltsi heita, ja nemmad kartsid tedda keik, ja ei usknud mitte, et ta piddi jünger ollema;

26. Saulius nuvyko į Jeruzalę ir mėgino prisidėti prie mokinių, tačiau visi jo bijojo, netikėdami jį esant mokinį.

26. Da aber Saulus gen Jerusalem kam, versuchte er, sich zu den Jüngern zu tun; und sie fürchteten sich alle vor ihm und glaubten nicht, daß er ein Jünger wäre.

26. Et quand Saul fut arrivé à Jérusalem, il tâchait de se joindre aux disciples; mais tous le craignaient, ne croyant pas qu'il fût un disciple.

26. Y como Saulo vino a Jerusalem, tentaba de juntarse con los discípulos; mas todos tenían miedo de él, no creyendo que era discípulo.

26 Saulus nu, te Jeruzalem gekomen zijnde, poogde zich bij de discipelen te voegen; maar zij vreesden hem allen, niet gelovende, dat hij een discipel was.

26. A gdy przyszedł Saul do Jeruzalemu, kusił się przyłączyć do uczniów; ale się go wszyscy bali, nie wierząc, aby był uczniem.

26. Mikor pedig [12†] Saulus Jeruzsálembe ment, a tanítványokhoz próbált csatlakozni; de mindnyájan féltek tőle, nem hivén, hogy ő tanítvány.

26 Савл прибыл в Иерусалим и старался пристать к ученикам; но все боялись его, не веря, что он ученик.

26. Прийшовши ж Савло в Єрусалим, пробував пристати в ученики; та всї боялись його, не діймаючи віри, що він ученик.

27 Mutta Barnabas otti hänet turviinsa ja vei hänet apostolien tykö ja kertoi heille, kuinka Saulus tiellä oli nähnyt Herran, ja että Herra oli puhunut hänelle, ja kuinka hän Damaskossa oli rohkeasti julistanut Jeesuksen nimeä.

27 Mutta Barnabas otti hänet huomaansa ja vei apostolien luo ja kertoi heille, miten Saulus* tiellä oli nähnyt Herran ja että Herra oli puhunut hänelle, ja kuinka hän Damaskossa oli rohkeasti puhunut Jeesuksen nimessä.

27. Vaan Barnabas otti hänen ja vei apostolien tykö, ja jutteli heille, kuinka hän tiellä Herran nähnyt oli, ja että hän oli puhunut hänen kanssansa, ja kuinka hän oli rohkiasti Damaskussa Jesuksen nimestä puhunut.

27. Waan Barnabas otti hänen ja wei Apostolitten tygö ja jutteli cuinga hän tiellä HErran nähnyt oli ja cuinga hän oli puhunut hänen cansans: ja sijtte oli rohkiast Damascus Jesuxen nimest puhunut.

27. Waan Barnabas otti henen tygens/ ia wei Apostoleitten tyge/ ia iutteli heille quinga hen oli tielle nehnyt HERRAN/ Ja ette hen oli puhunut henen cansans/ Ja quinga hen oli Damaschos Iesusen Nimes wrholisesta puhunut. (Waan Barnabas otti hänen tykönsä/ ja wei apostoleitten tykö/ ja jutteli heille kuinka hän oli tiellä nähnyt HERRAN/ Ja että hän oli puhunut hänen kanssansa/ Ja kuinka hän oli Damaskossa Jesuksen nimessä urhoollisesti puhunut.)

27. Βαρνάβας δὲ ἐπιλαβόμενος αὐτὸν ἤγαγε πρὸς τοὺς ἀποστόλους, καὶ διηγήσατο αὐτοῖς πῶς ἐν τῇ ὁδῷ εἶδε τὸν Κύριον καὶ ὅτι ἐλάλησεν αὐτῷ, καὶ πῶς ἐν Δαμασκῷ ἐπαρρησιάσατο ἐν τῷ ὀνόματι Ἰησοῦ.

27. βαρναβας δε επιλαβομενος αυτον ηγαγεν προς τους αποστολους και διηγησατο αυτοις πως εν τη οδω ειδεν τον κυριον και οτι ελαλησεν αυτω και πως εν δαμασκω επαρρησιασατο εν τω ονοματι του ιησου 27. βarnaβas de epilaβomenos aυton egagen pros toυs apostoloυs kai diegesato aυtois pos en te odo eiden ton kυrion kai oti elalesen aυto kai pos en damasko eparresiasato en to onomati toυ iesoυ

27 But Barnabas grabbed him and led (him) to the apostles, and described to them how he saw the Lord on the road and that he spoke to him and how in Damascus he spoke boldly in the name of Jesus.

27. But Barnabas took him, and brought him to the apostles, and declared unto them how he had seen the Lord in the way, and that he had spoken to him, and how he had preached boldly at Damascus in the name of Jesus.

27. Men Barnabas tog ham til sig go førte ham til Apostlerne; og han fortalte dem, hvorledes han havde seet Herren paa Veien, og at han havde talet til ham og hvorledes han i Damascus havde lært frimodigen i Jesu Navn.

27. Men Barnabas tog honom till sig, och hade honom bort till Apostlarna; och förtäljde dem, huru han hade sett Herran i vägen, och att han hade talat med honom; och huru han hade manliga bevist sig, i Jesu Namn, uti Damasco.

27. Agga Parnabas wottis tedda wasto, ja wiis tedda Apostlide jure, ja räkis neile, kuida temma tee peäl olli Issandat näinud, ja temmaga könnelnud, ja kuida temma Tamaskusses Jesusse nimmel julgeste olli kulutanud armo-öppetust:

27. Bet Barnabas, pasiėmęs jį, nusivedė pas apaštalus ir jiems papasakojo, kaip kelionėje Saulius regėjęs Viešpatį ir šis kalbėjęs su juo, ir kaip Damaske jis drąsiai pamokslavęs Jėzaus vardu.

27. Barnabas aber nahm ihn zu sich und führte ihn zu den Aposteln und erzählte ihnen, wie er auf der Straße den HERRN gesehen und er mit ihm geredet und wie er zu Damaskus den Namen Jesus frei gepredigt hätte.

27. Alors Barnabas le prit et le mena aux apôtres, et leur raconta comment le Seigneur lui était apparu sur le chemin et lui avait parlé; et comment il avait parlé ouvertement à Damas au nom de Jésus.

27. Entónces Barnabás, tomándole, le trajo a los apóstoles; y les contó, como había visto al Señor en el camino, y que él le había hablado, y como en Damasco había hablado animosamente en el nombre de Jesús.

27 Maar Barnabas, hem tot zich nemende, leidde hem tot de apostelen, en verhaalde hun, hoe hij op den weg den Heere gezien had, en dat Hij tot hem gesproken had; en hoe hij te Damaskus vrijmoediglijk gesproken had in den Naam van Jezus.

27. Lecz Barnabasz wziąwszy go, przywiódł go do Apostołów i powiadał im, jako w drodze widział Pana, a iż mówił do niego, i jako w Damaszku bezpiecznie mówił w imieniu Jezusowem.

27. Barnabás azonban maga mellé vevén őt, vivé az apostolokhoz, és elbeszélé nékik, mint látta az úton az Urat, és hogy beszélt vele, és mint tanított Damaskusban nagy bátorsággal a Jézus nevében.

27 Варнава же, взяв его, пришел к Апостолам и рассказал им, как на пути он видел Господа, и что говорил ему Господь, и как он в Дамаске смелопроповедывал во имя Иисуса.

27. Варнава ж, прийнявши його, повів до апостолів, і розповів їм, як він дорогою видїв Господа, і як він глаголав йому, та як у Дамаску одважно проповідував імя Ісусове.

28 Ja niin hän kävi heidän keskuudessaan sisälle ja ulos Jerusalemissa ja julisti rohkeasti Herran (Jeesuksen) nimeä.

28 Niin hän oli heidän kanssaan käyden sisälle ja ulos Jerusalemissa ja puhuen rohkeasti Herran (Jeesuksen) nimessä.

28. Ja niin hän oli heidän kanssansa Jerusalemissa, kävi sisälle ja ulos, ja saarnasi pelkäämättä Herran Jesuksen nimeen.

28. Ja nijn hän oli heidän cansans Jerusalemis käwi sisälle ja ulos ja saarnais pelkämätä HERran Jesuxen nimeen.

28. Ja hen oli sijtte heiden tykenens Jerusalemis/ siselle ia wloskeui/ Ja sarnasi pelkemet HERRAN Iesusen Nimeen. (Ja hän oli sitten heidän tykönänsä Jerusalemissa/ sisälle ja ulos käwi/ Ja saarnasi pelkäämät HERRAN Jesuksen nimeen.)

28. καὶ ἦν μετ’ αὐτῶν εἰσπορευόμενος καὶ ἐκπορευόμενος ἐν Ἱερουσαλήμ καὶ παρρησιαζόμενος ἐν τῷ ὀνόματι τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ,

28. και ην μετ αυτων εισπορευομενος και εκπορευομενος εν ιερουσαλημ 28. kai en met aυton eisporeυomenos kai ekporeυomenos en ieroυsalem

28 And (as) he was traveling into Jerusalem with them, (he was) speaking boldly in the name of the Lord Jesus.

28. And he was with them coming in and going out at Jerusalem.

28. Og han gik ind og gik ud med dem i Jerusalem,

28. Och var han sedan med dem i Jerusalem, gick ut och in, och talade trösteliga i Herrans Jesu Namn;

28. Ja ta olli nende jures sisse ja wäljakäimas Jerusalemmas, ja kulutas julgeste armo-öppetust Issanda Jesusse nimmel.

28. Taip jis liko su jais Jeruzalėje ir drąsiai kalbėjo Viešpaties Jėzaus vardu.

28. Und er war bei ihnen und ging aus und ein zu Jerusalem und predigte den Namen des HERRN Jesu frei.

28. Dès lors il allait et venait avec eux à Jérusalem, et parlait ouvertement au nom du Seigneur Jésus;

28. Y estaba con ellos, entrando y saliendo en Jerusalem.

28 En hij was met hen ingaande en uitgaande te Jeruzalem;

28. I mieszkał z nimi w Jeruzalemie.

28. És ki- és bejáratos vala köztük Jeruzsálemben:

28 И пребывал он с ними, входя и исходя, в Иерусалиме, и смело проповедывал во имяГоспода Иисуса.

28. І ввіходив і виходив з ними в Єрусалимі.

29 Ja hän puhui ja väitteli hellenistien kanssa; mutta he koettivat tappaa hänet.

29 Ja hän puhui ja väitteli hellenistien kanssa, mutta he koettivat tappaa hänet.

29. Hän puhui myös ja kamppaili Grekiläisiä vastaan; mutta ne pyysivät häntä tappaa.

29. Hän puhui myös ja kyseli Grekiläisildä jotca pyysit händä tappa:

29. Hen puhui mös ia campali Grekein cansa. Mutta he pysit hende tappaxens. (Hän puhui myös ja kamppailit krekein kanssa. Mutta he pyysit häntä tappaaksensa.)

29. ἐλάλει τε καὶ συνεζήτει πρὸς τοὺς Ἑλληνιστάς· οἱ δὲ ἐπεχείρουν αὐτόν ἀνελεῖν.

29. και παρρησιαζομενος εν τω ονοματι του κυριου ιησου ελαλει τε και συνεζητει προς τους ελληνιστας οι δε επεχειρουν αυτον ανελειν 29. kai parresiazomenos en to onomati toυ kυrioυ iesoυ elalei te kai sυnezetei pros toυs ellenistas oi de epecheiroυn aυton anelein

29 And he both was speaking and was debating together with the Grecian Jews, but they were undertaking the task to assassinate him. {40-43 AD Paul in Tarsus & Cilicia.}

29. And he spake boldly in the name of the Lord Jesus, and disputed against the Grecians: but they went about to slay him.

29. og lærte frimodigen i den Herres Jesu Navn, og han talede og tvistede med Hellenisterne; men de toge sig for at slaae ham ihjel.

29. Och talade och disputerade emot de Greker. Men de sökte efter att dräpa honom.

29. Temma räkis ka ja könneles Kreka-rahwaga; agga nem̃ad püüdsid tedda ärratappa.

29. Jis kalbėdavosi ir ginčydavosi su helenistais, o tie kėsinosi jį nužudyti.

29. Er redete auch und befragte sich mit den Griechen; aber sie stellten ihm nach, daß sie ihn töteten.

29. Il parlait et disputait avec les Hellénistes; mais ceux-ci cherchaient à lui ôter la vie.

29. Y hablaba animosamente en el nombre del Señor Jesús, y disputaba con los Griegos; mas ellos procuraban de matarle.

29 En vrijmoediglijk sprekende in den Naam van den Heere Jezus, sprak hij ook, en handelde tegen de Griekse Joden; maar deze trachtten hem te doden.

29. A bezpiecznie sobie poczynając w imieniu Pana Jezusowem, mówił i gadał z Grekami; a oni się starali, jako by go zabić.

29. És nagy bátorsággal tanítván az Úr Jézusnak nevében, beszél, sőt vetekedik vala a görög zsidókkal; azok pedig igyekeznek vala őt megölni.

29 Говорил также и состязался с Еллинистами; а онипокушались убить его.

29. І одважно проповідував імя Господа Ісуса й розмовляв і змагав ся з Єленянами; вони ж лагодились убити його.

30 Kun veljet sen huomasivat, veivät he hänet Kesareaan ja lähettivät hänet sieltä Tarsoon.

30 Saatuaan tietää sen veljet veivät hänet alas Kesareaan ja lähettivät hänet Tarsoon.

30. Kuin veljet sen ymmärsivät, niin he veivät hänen Kesareaan ja lähettivät Tarsiin.

30. Cosca weljet sen ymmärsit nijn he weit hänen Cesareaan ja lähetit Tarsumijn.

30. Coska weliet sen ymmersit/ weit he henen Cesarean/ ia lehetit Tarsumin. (Koska weljet sen ymmärsit/ weit he hänen Kesareaan/ ja lähetit Tarsumiin.)

30. ἐπιγνόντες δὲ οἱ ἀδελφοὶ κατήγαγον αὐτὸν εἰς Καισάρειαν καὶ ἐξαπέστειλαν αὐτὸν εἰς Ταρσόν.

30. επιγνοντες δε οι αδελφοι κατηγαγον αυτον εις καισαρειαν και εξαπεστειλαν αυτον εις ταρσον 30. epignontes de oi adelfoi kategagon aυton eis kaisareian kai eksapesteilan aυton eis tarson

30 Now (after) the brethren fully knew it, they brought* him down to Caesarea and sent him forth to Tarsus.

30. Which when the brethren knew, they brought him down to Caesarea, and sent him forth to Tarsus.

30. Men da Brødrene fik det at vide, førte de ham til Cæsarea og sendte ham videre til Tarsus.

30. Då bröderna det förnummo, fordrade de honom intill Cesareen, och läto honom fara till Tarsum.

30. Agga kui wennad sedda teäda said, saatsid nemmad tedda Keiserea, ja seält läkkitasid nemmad tedda Tarsusse liñna.

30. Tai sužinoję, broliai jį nugabeno į Cezarėją ir iš ten išsiuntė į Tarsą.

30. Da das die Brüder erfuhren, geleiteten sie ihn gen Cäsarea und schickten ihn gen Tarsus.

30. Les frères l'ayant su, l'emmenèrent à Césarée, et l'envoyèrent à Tarse.

30. Lo cual como los hermanos entendieron, le acompañaron hasta Cesarea, y le enviaron a Tarso.

30 Doch de broeders, dit verstaande geleidden hem tot Cesarea, en zonden hem af naar Tarsen.

30. O czem dowiedziawszy się bracia, odprowadzili go do Cezaryi i odesłali go do Tarsu.

30. Megtudván azonban az atyafiak, levivék őt Czézáreába, és elküldék őt Tárzusba. [13†]

30 Братия, узнав о сем , отправили его в Кесарию ипрепроводили в Тарс.

30. Довідавшись же брати, привели його в Кесарию, та й вислали його в Тарс.

31 Niin oli nyt seurakunnalla koko Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa rauha; ja se rakentui ja vaelsi Herran pelossa ja lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta.

31 Niin oli seurakunnilla* rauha koko Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa, ja ne lisääntyivät Pyhän Hengen rohkaisevasta vaikutuksesta, rakentuen ja vaeltaen Herran pelossa.

31. Ja niin seurakunnilla oli rauha kaikessa Juudeassa, ja Galileassa, ja Samariassa, ja enenivät vaeltain Herran pelvossa, ja täytettiin Pyhän Hengen lohdutuksella.

31. Ja nijn Seuracunnalla oli rauha caikes Judeas ja Galileas ja Samarias ja enäni waeldain HERran pelgos ja täytettin Pyhän Hengen lohdutuxella.

31. Nin oli sis Seurakunnalla Rauha caikes Judeas ia Galileas ia Samarias/ ia se Rakettijn/ ia waelsi HERRAN pelgos/ ia ylesteutettin Pyhe' Hengen lodhutuxella. (Niin oli siis seurakunnalla rauha kaikessa Judeassa ja Galileassa ja Samariassa/ ja se rakettiin/ ja waelsi HERRAN pelossa/ ja ylös täytettiin Pyhän Hengen lohdutuksella.)

31. Αἱ μὲν οὖν ἐκκλησίαι καθ’ ὅλης τῆς Ἰουδαίας καὶ Γαλιλαίας καὶ Σαμαρείας εἶχον εἰρήνην οἰκοδομούμεναι καὶ πορευόμεναι τῷ φόβῳ τοῦ Κυρίου καὶ τῇ παρακλήσει τοῦ ἁγίου Πνεύματος ἐπληθύνοντο.

31. αι μεν ουν εκκλησιαι καθ ολης της ιουδαιας και γαλιλαιας και σαμαρειας ειχον ειρηνην οικοδομουμεναι και πορευομεναι τω φοβω του κυριου και τη παρακλησει του αγιου πνευματος επληθυνοντο 31. ai men oυn ekklesiai kath oles tes ioυdaias kai galilaias kai samareias eichon eirenen oikodomoυmenai kai poreυomenai to foβo toυ kυrioυ kai te paraklesei toυ agioυ pneυmatos eplethυnonto

31 Therefore indeed, (all) the congregations* throughout the whole of Judea and Galilee and Samaria had peace. They were being multiplied, being built up, and having conducted-themselves in the fear of the Lord and in the comfort of the Holy Spirit. {40 AD. Lydda & Joppa. Herod Antipas banished.}

31. Then had the churches rest throughout all Judaea and Galilee and Samaria, and were edified; and walking in the fear of the Lord, and in the comfort of the Holy Ghost, were multiplied.

31. Saa havde da Menighederne Fred over ganske Judæa og Galilæa og Samaria og vandrede i Herrens Frygt, og ved den Hellig Aands Ledelse formeredes de.

31. Så hade då nu församlingarna frid öfver hela Judeen, och Galileen, och Samarien, och förkofrade sig, vandrandes i Herrans räddhåga, och uppfylldes med den Helga Andas tröst.

31. Siis olli nüüd koggodustel rahho keige Juda- ja Kalilea- ja Samaria-ma sees, ja nemmad siggisid ja käisid Issanda kartusses, ja said täis pühha Waimo trööstimist.

31. Tuo tarpu bažnyčios visoje Judėjoje, Galilėjoje ir Samarijoje džiaugėsi ramybe, statydinosi ir augo, gyvendamos su Viešpaties baime ir guodžiamos Šventosios Dvasios.

31. So hatte nun die ganze Gemeinde Frieden durch ganz Judäa und Galiläa und Samarien und baute sich und wandelte in der Furcht des HERRN und ward erfüllt mit Trost des Heiligen Geistes.

31. Cependant, les Églises étaient en paix dans toute la Judée, la Galilée et la Samarie, étant édifiées et marchant dans la crainte du Seigneur; et elles se multipliaient par le secours du Saint-Esprit.

31. Las iglesias entónces por toda Judea, y Galilea, y Samaria, tenían paz, y eran edificadas; y andando en el temor del Señor, y en el consuelo del Espíritu Santo eran multiplicadas.

31 De Gemeenten dan, door geheel Judea, en Galilea, en Samaria, hadden vrede, en werden gesticht; en wandelende in de vreze des Heeren, en de vertroosting des Heiligen Geestes, werden vermenigvuldigd.

31. A tak zbory po wszystkiej Judzkiej ziemi i Galilei, i Samaryi miały pokój, budując się i chodząc w bojaźni Paóskiej, a przez pociechę Ducha Świętego rozmnażały się.

31. A gyülekezeteknek tehát egész Júdeában, Galileában és Samariában békességök vala; épülvén és járván az Úrnak félelmében és a Szent Léleknek vígasztalásában, sokasodnak vala.

31 Церкви же по всей Иудее, Галилее и Самарии были в покое, назидаясь и ходя встрахе Господнем; и, при утешении от Святаго Духа, умножались.

31. Церкви ж по всїй Юдеї і Галилеї і Самариї мали впокій, будуючись і ходячи в страсї Господнїм, а потїхою сьвятого Духа намножувались.

32 Ja tapahtui, että Pietari, kiertäessään kaikkien luona, tuli myöskin niiden pyhien tykö, jotka asuivat Lyddassa.

32 Tapahtui, että Pietari kiertäessään kaikkien kautta, tuli myös niitten pyhien luo, jotka asuivat Lyddassa.

32. Niin tapahtui, kuin Pietari vaelsi joka paikassa, että hän myös tuli pyhäin tykö, jotka Lyddassa asuivat.

32. NIin tapahdui cosca Petari waelsi jocapaicas että hän myös tuli nijden pyhäin tygö jotca Lyddas asuit.

32. Nin se tapachtui/ coska Petari waelsi iocapaicas/ ette hen mös tuli ninen Pyhein tyge iotca Liddas asuit. (Niin se tapahtui/ koska Petari waelsi joka paikassa/ että hän myös tuli niiden pyhäin tykö jotka Liddassa asuit.)

32. Ἐγένετο δὲ Πέτρον διερχόμενον διὰ πάντων κατελθεῖν καὶ πρὸς τοὺς ἁγίους τοὺς κατοικοῦντας Λύδδαν.

32. εγενετο δε πετρον διερχομενον δια παντων κατελθειν και προς τους αγιους τους κατοικουντας λυδδαν 32. egeneto de petron dierchomenon dia panton katelthein kai pros toυs agioυs toυs katoikoυntas lυddan

32 Now it happened, Peter, going through all (the regions), also came down to the holy-ones, those who dwell (at) Lydda.

32. And it came to pass, as Peter passed throughout all quarters, he came down also to the saints which dwelt at Lydda.

32. Men de skete, der Peter drog allevegne omkring, at han kom ogsaa til de Hellige, som boede i Lydda.

32. Så hände sig att, då Petrus vandrade allestäds omkring, kom han ock till de heliga, som bodde i Lydda.

32. Agga se sündis, kui Peetrus keik paigad läbbi käis, et temma ka tulli nende pühhade jure, kes Lidda liñnas ellasid.

32. Kartą Petras, lankydamas jas visas, atėjo pas šventuosius, gyvenančius Lydoje.

32. Es geschah aber, da Petrus durchzog allenthalben, daß er auch zu den Heiligen kam, die zu Lydda wohnten.

32. Il arriva, comme Pierre les visitait toutes, qu'il descendit aussi vers les Saints qui demeuraient à Lydda.

32. Y aconteció, que Pedro andando por todas partes, vino también a los santos que habitaban en Lidda.

32 En het geschiedde, als Petrus alom doortrok, dat hij ook afkwam tot de heiligen, die te Lydda woonden.

32. I stało się, gdy Piotr obchodził wszystkie, przyszedł też do świętych, którzy mieszkali w Liddzie.

32. Lőn pedig, hogy Péter, mikor mindnyájukat bejárá, leméne a Liddában lakozó szentekhez is.

32 Случилось, что Петр, обходя всех, пришел и к святым, живущим в Лидде.

32. Стало ся ж, як переходив Петр усї, прийшов і до сьвятих, що проживали в Лиддї.

33 Siellä hän tapasi Aineas nimisen miehen, joka kahdeksan vuotta oli maannut vuoteessaan ja oli halvattu.

33 Siellä hän tapasi erään Aineas-nimisen miehen, joka kahdeksan vuotta oli maannut vuoteessa ja oli halvautunut.

33. Niin hän löysi siellä yhden miehen, Eneas nimeltä, joka jo kahdeksan ajastaikaa oli vuoteessa halvattuna maannut.

33. Nijn hän löysi siellä yhden miehen Eneas nimeldä joca jo cahdexan ajastaica oli wuotesa halwattuna maannut.

33. Nin leusi hen sielle ydhen Miehen Eneas nimelde/ ioca io cadhexan aijastaica oli Wootesa haluattuna maanut. (Niin löysi hän siellä yhden miehen Eneas nimeltä/ joka jo kahdeksan ajastaikaa oli wuoteessa halwattuna maannut.)

33. εὗρε δὲ ἐκεῖ ἄνθρωπόν τινα Αἰνέαν ὀνόματι, ἐξ ἐτῶν ὀκτὼ κατακείμενον ἐπὶ κραβάττῳ, ὃς ἦν παραλελυμένος.

33. ευρεν δε εκει ανθρωπον τινα αινεαν ονοματι εξ ετων οκτω κατακειμενον επι κραββατω ος ην παραλελυμενος 33. eυren de ekei anthropon tina ainean onomati eks eton okto katakeimenon epi kraββato os en paralelυmenos

33 Now he found a certain man there, Aeneas by name, who was paralyzed (and had been) laying in his pallet (for) eight years.

33. And there he found a certain man named Aeneas, which had kept his bed eight years, and was sick of the palsy.

33. Der fandt han en Mand ved Navns Æneas, som havde ligget otte Aar ved Sengen og var værkbruden.

33. Der fann han en man, benämnd Eneas, som nu i åtta år legat hade på säng, och han var borttagen.

33. Ja seält leidis temma ühhe innimesse, Eneas nimmi, kes olli kahheksa aastat wodis maas olnud, se olli alwatud.

33. Ten jis užtiko žmogų, vardu Enėją, kuris paralyžiuotas jau aštuoneri metai gulėjo patale.

33. Daselbst fand er einen Mann mit Namen Äneas, acht Jahre lang auf dem Bette gelegen, der war gichtbrüchig.

33. Et il y trouva un homme, nommé Énée, couché sur un lit depuis huit ans, et paralytique.

33. Y halló allí a uno que se llamaba Enéas, que había ya ocho años que estaba en cama, que era paralítico.

33 En aldaar vond hij een zeker mens, met name Eneas, die acht jaren te bed gelegen had, welke geraakt was.

33. Tamże znalazł człowieka niektórego, imieniem Eneasz, od ośmiu lat na łożu leżącego, który był powietrzem ruszony.

33. Talála pedig ott egy Éneás nevű embert, ki nyolcz esztendő óta ágyban fekszik vala, ki gutaütött vala.

33 Там нашел он одного человека, именем Энея, который восемь уже лет лежал в постели в расслаблении.

33. Знайшов же там одного чоловіка, на ймя Єнея, що на ліжку лежав вісїм років, будучи розслабленим.

34 Ja Pietari sanoi hänelle: "Aineas, Jeesus Kristus parantaa sinut; nouse ja korjaa vuoteesi". Ja kohta hän nousi.

34 Pietari sanoi hänelle: "Aineas, Jeesus Kristus parantaa sinut. Nouse ja korjaa vuoteesi." Ja hän nousi heti.

34. Ja Pietari sanoi hänelle: Eneas, Jesus Kristus sinun paratkoon! nouse ja tee itse vuotees; ja hän kohta nousi.

34. Ja Petari sanoi hänelle: Enea HERra Jesus Christus sinun paratcon nouse ja tee idze wuotes: joca cohta nousi.

34. Ja sanoi henelle Petari/ Enea/ HERRA Iesus Christus sinun paratkon ylesnouse/ ia tee itze wootees. Ja cochta hen ylesnousi. (Ja sanoi hänelle Petari/ Enea/ HERRA Jesus Kristus sinun paratkoon ylösnouse/ ja tee itse wuoteesi. Ja kohta hän ylös nousi.)

34. καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ Πέτρος· Αἰνέα, ἰᾶταί σε Ἰησοῦς ὁ Χριστός· ἀνάστηθι καὶ στρῶσον σεαυτῷ. καὶ εὐθέως ἀνέστη.

34. και ειπεν αυτω ο πετρος αινεα ιαται σε ιησους ο χριστος αναστηθι και στρωσον σεαυτω και ευθεως ανεστη 34. kai eipen aυto o petros ainea iatai se iesoυs o christos anastethi kai stroson seaυto kai eυtheos aneste

34 And Peter said to him, Aeneas, Jesus the Christ heals you. Stand up and spread (your bed for) yourself. And immediately he stood up.

34. And Peter said unto him, Aeneas, Jesus Christ maketh thee whole: arise, and make thy bed. And he arose immediately.

34. Og Peter sagde til ham: Æneas! Jesus Christus helbreder dig; staa op, og red selv under dig. Og han stod strax op.

34. Och Petrus sade till honom: Enea, bote dig Jesus Christus; statt upp, och bädda åt dig sjelfvom; och straxt stod han upp.

34. Ja Peetrus ütles temmale: Eneas! Jesus Kristus teeb sind terweks, touse ülles, ja te isse eñesele asset; ja seddamaid tousis tem̃a ülles.

34. Petras jam tarė: ‘‘Enėjau, Jėzus Kristus išgydo tave. Kelkis ir užklok savo patalą!’‘ Šis bematant atsikėlė.

34. Und Petrus sprach zu ihm: Äneas, Jesus Christus macht dich gesund; stehe auf und bette dir selber! Und alsobald stand er auf.

34. Et Pierre lui dit: Énée, Jésus, le Christ, te guérit; lève-toi, et arrange ton lit. Et aussitôt il se leva.

34. Y le dijo Pedro: Enéas, Jesu Cristo te sana: levántate, y házte tu cama. Y luego se levantó.

34 En Petrus zeide tot hem: Eneas! Jezus Christus maakt u gezond; sta op en spreid uzelven het bed. En hij stond terstond op.

34. I rzekł mu Piotr: Eneaszu! uzdrawia cię Jezus Chrystus; wstaóże, a pościel sobie. I zarazem wstał.

34. És monda néki Péter: Éneás, gyógyítson meg téged a Jézus Krisztus: kelj föl, vesd meg magad az ágyadat! És azonnal felkele.

34 Петр сказал ему: Эней! исцеляет тебя Иисус Христос; встань с постели твоей. И он тотчас встал.

34. І рече йому Петр: Єнею, оздоровлює тебе Ісус Христос; устань, та й постели собі. І зараз устав.

35 Ja kaikki Lyddan ja Saaronin asukkaat näkivät hänet; ja he kääntyivät Herran tykö.

35 Ja kaikki Lyddan ja Saaronin asukkaat näkivät hänet ja kääntyivät Herran puoleen.

35. Ja kaikki Lyddan ja Saronin asuvaiset näkivät hänen, jotka tulivat käännetyksi Herran tykö.

35. Ja caicki Lyddan ja Saronan asuwaiset näit hänen ja tulit käätyxi HERran tygö.

35. Ja caiki ne iotca Liddas ia Saronas asuit neit henen/ ia tulit kätuxi HERRAN tyge. (Ja kaikki ne jotka Liddassa ja Saronassa asui näit hänen/ ja tulit käännetyksi HERRAN tykö.)

35. καὶ εἶδον αὐτὸν πάντες οἱ κατοικοῦντες Λύδδαν καὶ τὸν Σάρωνα, οἵτινες ἐπέστρεψαν ἐπὶ τὸν Κύριον.

35. και ειδον αυτον παντες οι κατοικουντες λυδδαν και τον {VAR1: σαρωναν } {VAR2: σαρωνα } οιτινες επεστρεψαν επι τον κυριον 35. kai eidon aυton pantes oi katoikoυntes lυddan kai ton {VAR1: saronan } {VAR2: sarona } oitines epestrepsan epi ton kυrion

35 And all who dwelt (at) Lydda, and Sharon, saw him, and they turned to the Lord.

35. And all that dwelt at Lydda and Saron saw him, and turned to the Lord.

35. Og Alle, som boede i Lydda og Saron, saae ham, og omvendte sig til Herren.

35. Och honom sågo alle, som bodde i Lydda, och i Sarona, och vordo omvände till Herran.

35. Ja keik näggid tedda, kes Liddas ja Saronis ellasid, kes Issanda pole pöörsid.

35. Visi Lydos ir Sarono gyventojai pamatė jį ir atsivertė į Viešpatį.

35. Und es sahen ihn alle, die zu Lydda und in Saron wohnten; die bekehrten sich zu dem HERRN.

35. Et tous ceux qui demeuraient à Lydda et à Saron, le virent, et ils se convertirent au Seigneur.

35. Y viéronle todos los que habitaban en Lidda y en Sarona, los cuales se convirtieron al Señor.

35 En zij zagen hem allen, die te Lydda en Sarona woonden, dewelke zich bekeerden tot den Heere.

35. A widzieli go wszyscy, którzy mieszkali w Liddzie i w Saronie, którzy się nawrócili do Pana.

35. És láták őt mindnyájan, kik laknak vala Liddában és Sáronban, kik megtérének az Úrhoz.

35 И видели его все, живущие в Лидде и в Сароне, которые и обратились к Господу.

35. І бачили його всї, що жили в Лиддї та в Саронї, котрі навернулись до Господа.

36 Mutta Joppessa oli naisopetuslapsi, nimeltä Tabita, mikä kreikaksi käännettynä on: Dorkas; hän teki paljon hyviä töitä ja antoi runsaasti almuja.

36 Mutta Joppessa oli eräs naisopetuslapsi nimeltä Tabita, mikä käännettynä on Dorkas*. Hän oli täysin omistautunut hyviin töihin ja almujen antamiseen.

36. Mutta Jopessa oli yksi opetuspiika, nimeltä Tabita, joka tulkiten on niin paljon sanottu kuin: metsävuohi (a); tämä oli täynnänsä hyviä töitä ja almua, joita hän teki.

36. MUtta Joppes oli yxi Opetuspijca nimeldä Tabita se on medzäwuohi tämä oli täynäns hywiä töitä ja Almua cuin hän teki.

36. Mutta Joppes oli yxi Opetuspica/ nimelde Tabea/ ioca tulkittu cutzuttan/ Metzewohi/ Teme oli teunens hywije töite ia almuista quin hen teki. (Mutta Joppes oli yksi opetuspiika/ nimelta Tabea/ joka tulkittu kutsuttiin/ Metsäwuohi/ Tämä oli täynnäns hywiä töitä ja almuista kuin hän teki.)

36. Ἐν Ἰόππῃ δέ τις ἦν μαθήτρια ὀνόματι Ταβιθά, ἣ διερμηνευομένη λέγεται Δορκάς· αὕτη ἦν πλήρης ἀγαθῶν ἔργων καὶ ἐλεημοσυνῶν ὧν ἐποίει.

36. εν ιοππη δε τις ην μαθητρια ονοματι ταβιθα η διερμηνευομενη λεγεται δορκας αυτη ην πληρης αγαθων εργων και ελεημοσυνων ων εποιει 36. en ioppe de tis en mathetria onomati taβitha e diermeneυomene legetai dorkas aυte en pleres agathon ergon kai eleemosυnon on epoiei

36 Now there was a certain disciple in Joppa, Tabitha by name, which by translation, is called Dorcas. This one was full of good works and of charity, which she was doing.

36. Now there was at Joppa a certain disciple named Tabitha, which by interpretation is called Dorcas: this woman was full of good works and almsdeeds which she did.

36. Men der var en Discipelinde i Joppe, ved Navn Tabitha, hvilket udlagt betyder Dorkas: hun var rig paa gode Gjerninger og gav mange Almisser.

36. Men i Joppe var en lärjunginna, benämnd Tabitha; det uttydes Dorcas, det är, en rå; hon var full med goda gerningar, och almosor, som hon gaf.

36. Agga Joppe liñnas olli üks usklik naeste-rahwas, Tabita nimmi, se on, kui sedda ärraselletakse ni paljo ööldud, kui emmane hirw; sesinnane olli täis häid teggusid, mis ta teggi, ja andis rohkeste waestele;

36. Jopėje gyveno viena mokinė, vardu Tabita, išvertus Dorkadė. Ji garsėjo gerais darbais ir gailestingumo aukomis.

36. Zu Joppe aber war eine Jüngerin mit Namen Tabea (welches verdolmetscht heißt: Rehe), die war voll guter Werke und Almosen, die sie tat.

36. Il y avait à Joppe une femme disciple, nommée Tabitha, c'est-à-dire, en grec, Dorcas (Gazelle). Elle faisait beaucoup de bonnes ouvres et d'aumônes.

36. Y había en Joppe una discípula llamada Tabita, que interpretado, quiere decir Dórcas. Esta era llena de buenas obras, y de limosnas que hacía.

36 En te Joppe was een zekere discipelin, met name Tabitha, hetwelk overgezet zijnde, is gezegd Dorkas. Deze was vol van goede werken en aalmoezen, die zij deed.

36. A była w Joppie niektóra uczennica, imieniem Tabita, która wyłożywszy, zowie się Dorka; ta była pełna dobrych uczynków i jałmużny, które czyniła.

36. Joppéban pedig vala egy nőtanítvány, névszerint Tábitha, mely megmagyarázva Dorkásnak, azaz zergének mondatik: ez gazdag vala jó cselekedetekben és alamizsnákban, melyeket osztogatott.

36 В Иоппии находилась одна ученица, именем Тавифа, что значит: „серна"; она была исполнена добрых дел и творила много милостынь.

36. Була ж в Йоппиї одна учениця, на ймя Тавита, що перекладом зветь ся: Сарна. Ся була повна добрих учинків і милостинї, що робила.

37 Ja tapahtui niinä päivinä, että hän sairastui ja kuoli; ja he pesivät hänet ja panivat yläsaliin.

37 Niinä päivinä tapahtui, että hän sairastuttuaan kuoli. Pestyään hänet he panivat hänet yläsaliin.

37. Niin tapahtui niinä päivinä, että se sairasti ja kuoli; jonka he pesivät ja panivat saliin.

37. Nijn tapahdui sijhen aican että se sairasti ja cuoli jonga he pesit ja panit Salijn.

37. Nin se tapachtui sihen aican/ ette se oli kipiä ia cooli/ Nin he sen pesit ia panit Salijn. (Niin se tapahtui siihen aikaan/ että se oli kipeä ja kuoli/ Niin he sen pesit ja panit saliin.)

37. ἐγένετο δὲ ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις ἀσθενήσασαν αὐτὴν ἀποθανεῖν· λούσαντες δὲ αὐτὴν ἔθηκαν ἐν ὑπερῴῳ.

37. εγενετο δε εν ταις ημεραις εκειναις ασθενησασαν αυτην αποθανειν λουσαντες δε αυτην εθηκαν εν υπερωω 37. egeneto de en tais emerais ekeinais asthenesasan aυten apothanein loυsantes de aυten ethekan en υperoo

37 Now it happened in those days, she died, having been sick. Now having fully-washed her, they placed her in an upstairs-room.

37. And it came to pass in those days, that she was sick, and died: whom when they had washed, they laid her in an upper chamber.

37. Men det bagav sig i de samme Dage, at hun blev syg og døde. Da toede de hende og lagde hende paa Salen.

37. Så hände sig i de dagar, att hon vardt sjuk, och blef död; och de tvådde henne, och lade henne i salen.

37. Agga neil päiwil sündis, et ta haigeks sai ja ärrasurri; siis pessid nemmad tedda, ja pannid tedda üllema tuppa.

37. Tomis dienomis ji susirgo ir mirė. Ją nuprausė ir paguldė aukštutiniame kambaryje.

37. Es begab sich aber zu der Zeit, daß sie krank ward und starb. Da wuschen sie dieselbe und legten sie auf den Söller.

37. Elle tomba malade en ce temps-là, et mourut. Et après qu'on l'eut lavée, on la mit dans une chambre haute.

37. Y aconteció en aquellos dias, que enfermando, murió; la cual después de lavada, la pusieron en un cenadero.

37 En het geschiedde in die dagen, dat zij krank werd en stierf; en als zij haar gewassen hadden, legden zij haar in de opperzaal.

37. I stało się w one dni, że rozniemógłszy się, umarła; którą omywszy, położyli na sali.

37. Lőn pedig azokban a napokban, hogy megbetegedvén, meghala: és miután megmosták őt, kiteríték a felházban.

37 Случилось в те дни, что она занемогла и умерла. Ееомыли и положили в горнице.

37. Стало ся ж, що тими днями занедужавши, вмерла вона. Обмивши ж її, положили в гірницї.

38 Ja koska Lydda oli lähellä Joppea, niin opetuslapset, kun kuulivat Pietarin olevan siellä, lähettivät kaksi miestä hänen luoksensa pyytämään: "Tule viipymättä meidän tykömme".

38 Koska Lydda oli lähellä Joppea, niin opetuslapset, kuultuaan Pietarin olevan siellä, lähettivät hänen luokseen kaksi miestä pyytämään, *että hän viivyttelemättä tulisi heidän luokseen*.

38. Ja että Lydda oli läsnä Joppea, niin opetuslapset, kuin he kuulivat Pietarin siellä olevan, lähettivät hänen tykönsä kaksi miestä rukoilemaan, ettei hän viivyttelisi heidän tykönsä tulla.

38. Ja että Lydda oli läsnä Joppeta nijn Opetuslapset cuulit Petarin siellä olewan lähetit he hänen tygöns caxi miestä rucoileman jos hän wijdzeis sinne tulla.

38. Nin ette nyt Lidda oli lesse Joppe/ ia Opetuslapset cwlit Petarin sielle oleuan/ lehetit he henen tygens/ Rucoellen/ ette hen witzis tulla haman heiden tygens. (Niin että nyt Lidda oli läsnä Joppessa/ ja opetuslapset kuulit Petarin siellä olewan/ lähetit he hänen tykönsä/ Rukoillen/ että hän wiitsisi tulla hamaan heidän tykönsä.)

38. ἐγγὺς δὲ οὔσης Λύδδης τῇ Ἰόππῃ οἱ μαθηταὶ ἀκούσαντες ὅτι Πέτρος ἐστὶν ἐν αὐτῇ, ἀπέστειλαν δύο ἄνδρας πρὸς αὐτὸν παρακαλοῦντες μὴ ὀκνῆσαι διελθεῖν ἕως αὐτῶν.

38. εγγυς δε ουσης λυδδης τη ιοππη οι μαθηται ακουσαντες οτι πετρος εστιν εν αυτη απεστειλαν δυο ανδρας προς αυτον παρακαλουντες μη οκνησαι διελθειν εως αυτων 38. eggυs de oυses lυddes te ioppe oi mathetai akoυsantes oti petros estin en aυte apesteilan dυo andras pros aυton parakaloυntes me oknesai dielthein eos aυton

38 Now Lydda was near to Joppa, the disciple heard that Peter is in it, sent for him, encouraging (him) not to hesitate to come to them.

38. And forasmuch as Lydda was nigh to Joppa, and the disciples had heard that Peter was there, they sent unto him two men, desiring him that he would not delay to come to them.

38. Men efterdi Lydda var nær ved Joppe, udsendte Disciplene, der de hørte, at Peter var der, to Mænd til ham, og bade ham, uden Forhaling at komme over til dem.

38. Och efter Lydda var icke långt ifrå Joppe, och Lärjungarna hörde att Petrus var der, sände de två män till honom, och bådo, att han ville göra sig det omak och komma till dem.

38. Agga Lidda olli Joppe liggi; kui jüngrid kuulsid, et Peetrus seäl olli, läkkitasid nemmad kaks meest temma jure, ja pallusid tedda, et temma ei peaks wibima nende jure tullematta.

38. Kadangi Lyda netoli Jopės, mokiniai, išgirdę ten esant Petrą, pasiuntė pas jį du vyrus, prašydami, kad jis nedelsdamas pas juos atvyktų.

38. Nun aber Lydda nahe bei Joppe ist, da die Jünger hörten, daß Petrus daselbst war, sandten sie zwei Männer zu ihm und ermahnten ihn, daß er sich's nicht ließe verdrießen, zu ihnen zu kommen.

38. Et comme Lydda est près de Joppe, les disciples ayant appris que Pierre y était, envoyèrent vers lui deux hommes, pour le prier de venir chez eux sans tarder.

38. Y como Lidda estaba cerca de Joppe, los discípulos, oyendo que Pedro estaba allí, le enviaron dos varones, rogándole: No te detengas de venir a nosotros.

38 En alzo Lydda nabij Joppe was, de discipelen, horende, dat Petrus aldaar was, zonden twee mannen tot hem, biddende, dat hij niet zou vertoeven tot hen over te komen.

38. A iż Lidda była blisko Joppy, uczniowie usłyszawszy, że tam jest Piotr, posłali do niego dwóch mężów, prosząc go, aby się nie lenił przyjść do nich.

38. Mivelhogy pedig Lidda Joppéhoz közel vala, a tanítványok meghallván, hogy Péter ott van, küldének két férfiút ő hozzá, kérve, hogy késedelem nélkül menjen át hozzájuk.

38 А как Лидда была близ Иоппии, то ученики, услышав,что Петр находится там, послали к нему двух человек просить, чтобы он не замедлил придти к ним.

38. Як же близько була Лидда від Йоппиї, то ученики, почувши, що Петр там, післали двох чоловіків до него, просячи, щоб не загаявсь прийти до них.

39 Niin Pietari nousi ja meni heidän kanssansa. Ja hänen sinne saavuttuaan he veivät hänet yläsaliin, ja kaikki lesket tulivat hänen luoksensa itkien ja näytellen hänelle ihokkaita ja vaippoja, joita Dorkas oli tehnyt, ollessaan heidän kanssansa.

39 Niin Pietari nousi ja meni heidän kanssaan. Hänen saavuttuaan he veivät hänet yläsaliin. Ja hänen luokseen tulivat kaikki lesket itkien ja näytellen kaikkia ihokkaita ja vaatteita, joita Dorkas oli tehnyt ollessaan heidän kanssaan.

39. Niin Pietari nousi ja tuli heidän kanssansa; ja kuin hän sinne tuli, veivät he hänen saliin. Ja hänen ympärillänsä seisoivat kaikki lesket, jotka itkivät ja osoittivat hänelle niitä hameita ja vaatteita, joita Dorkas heille tehnyt oli, ollessansa heidän kanssansa.

39. Nijn Petari nousi ja meni heidän tygöns ja cuin hän sinne tuli weit he hänen Salijn. Ja hänen ymbärilläns seisoit caicki lesket jotca itkit ja osotit hänelle nijtä hameita ja waatteita cuin Tabita heille tehnyt oli ollesans heidän cansans.

39. Nin Petari ylesnousi/ ia tuli heiden tyghens. Ja quin he' oli sinne tullut/ nin he weit henen Salijn. Ja hene' ymberins seisoit caiki Lesket/ idkein ia osotit henelle ne Hamet ia Waattet/ iotca se Tabea heille oli tehnyt/ coska hen wiele oli heiden cansans. (Niin Petari ylös nousi/ ja tuli heidän tykönsä. Ja kuin hän oli sinne tullut/ niin he weit hänen saliin. Ja hänen ympärinsä seisoit kaikki lesket/ itkein ja osoitit hänelle ne hameet ja waatteet/ jotka se Tabea heille oli tehnyt/ koska hän wielä oli heidän kanssansa.)

39. ἀναστὰς δὲ Πέτρος συνῆλθεν αὐτοῖς· ὃν παραγενόμενον ἀνήγαγον εἰς τὸ ὑπερῷον, καὶ παρέστησαν αὐτῷ πᾶσαι αἱ χῆραι κλαίουσαι καὶ ἐπιδεικνύμεναι χιτῶνας καὶ ἱμάτια ὅσα ἐποίει μετ’ αὐτῶν οὖσα ἡ Δορκάς.

39. αναστας δε πετρος συνηλθεν αυτοις ον παραγενομενον ανηγαγον εις το υπερωον και παρεστησαν αυτω πασαι αι χηραι κλαιουσαι και επιδεικνυμεναι χιτωνας και ιματια οσα εποιει μετ αυτων ουσα η δορκας 39. anastas de petros sυnelthen aυtois on paragenomenon anegagon eis to υperoon kai parestesan aυto pasai ai cherai klaioυsai kai epideiknυmenai chitonas kai imatia osa epoiei met aυton oυsa e dorkas

39 Now having stood (up), Peter went together with them, those who came* (to him, and) they led him into the upstairs-room. And all the widows stood by him weeping and showing the tunics and garments; as many as Dorcas was making*, (while) being with them.

39. Then Peter arose and went with them. When he was come, they brought him into the upper chamber: and all the widows stood by him weeping, and shewing the coats and garments which Dorcas made, while she was with them.

39. Men Peter stod op og gik med dem. Og der han kom derhen, førte de ham op paa Salen, og alle Enkerne stode omkring ham, græd og viste ham de Kjortler og Klæder, som samme Dorkas havde gjort, den Stund, hun var hos dem.

39. Då stod Petrus upp, och kom till dem. Och då han var kommen, hade de honom in i salen; och kringom honom stodo alla enkor gråtande, och viste honom kjortlar och kläder, som Dorcas hade gjort dem, medan hon var med dem.

39. Agga Peetrus wottis kätte ja tulli nendega, ja kui ta sai senna sanud, wisid nemmad tedda ülles üllema tuppa, ja keik lessed-naesed seisid temma ümber, nutsid, ja näitsid need kued ja rided, mis Tabita, nende jures olles, olli teinud.

39. Petras pakilęs iškeliavo su jais. Kai tik atėjo, jį nuvedė į aukštutinį kambarį. Ten jį apstojo visos našlės, verkdamos ir rodydamos jam tunikas bei viršutinius drabužius, kuriuos, tebegyvendama su jomis, buvo pasiuvusi Dorkadė.

39. Petrus aber stand auf und kam mit ihnen. Und als er hingekommen war, führten sie ihn hinauf auf den Söller, und traten um ihn alle Witwen, weinten und zeigten ihm die Röcke und Kleider, welche die Rehe machte, als sie noch bei ihnen war.

39. Pierre, s'étant levé, alla avec eux. Et lorsqu'il fut arrivé, ils le menèrent à la chambre haute; et toutes les veuves s'approchèrent de lui, en pleurant, et en lui montrant combien Dorcas faisait de robes et de manteaux, lorsqu'elle était avec elles.

39. Pedro entónces levantándose, vino con ellos. Y como llegó, le llevaron al cenadero, y se le presentaron todas las viudas, llorando y mostrándole las túnicas y los vestidos que Dórcas hacía, cuando estaba con ellas.

39 En Petrus stond op, en ging met hen; welken zij, als hij daar gekomen was, in de opperzaal leidden. En al de weduwen stonden bij hem, wenende, en tonende de rokken en klederen, die Dorkas gemaakt had, als zij bij haar was.

39. Tedy wstawszy Piotr, szedł z nimi; a gdy przyszedł, wprowadzili go na salę i obstąpiły go wszystkie wdowy, płacząc i ukazując suknie i płaszcze, które im Dorka robiła, póki była z nimi.

39. Felkelvén azért Péter, elméne azokkal. Mihelyt oda ére, felvezeték őt a felházba: és elébe állának néki az özvegyasszonyok mindnyájan sírva és mutogatva a ruhákat és öltözeteket, melyeket Dorkás csinált, míg velük együtt volt.

39 Петр, встав, пошел с ними; и когда он прибыл, ввели его в горницу, и все вдовицы со слезами предстали перед ним, показывая рубашки и платья, какие делала Серна, живя с ними.

39. Устав же Петр, та й пійшов з ними. Як же прийшов, повели його в гірницю; і обступили його всї вдовицї, плачучи й показуючи одежу й шматтє, що їм посправляла, бувши з ними, Сарна.

40 Mutta Pietari toimitti kaikki ulos ja laskeutui polvilleen ja rukoili; ja hän kääntyi ruumiin puoleen ja sanoi: "Tabita, nouse ylös!" Niin tämä avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan.

40 Mutta Pietari lähetti kaikki ulos, laskeutui polvilleen ja rukoili. Kääntyen ruumiin puoleen hän sanoi: "Tabita, nouse!" Niin tämä avasi silmänsä ja nähdessään Pietarin nousi istumaan.

40. Mutta kuin Pietari oli heidät kaikki ajanut ulos, laski hän polvillensa ja rukoili, ja käänsi itsensä ruumiin puoleen, ja sanoi: Tabita, nouse ylös! niin se avasi silmänsä; ja kuin hän Pietarin näki, nousi hän istualle.

40. Ja cosca Petari oli heidän caicki ulosajanut laski hän polwillens rucoili ja käänsi idzens ruumin puoleen ja sanoi: Tabita nouse ylös nijn se awais silmäns.

40. Ja quin Petari oli heite caiki wlosaijanut/ nin hen laski poluillens/ Rucoli/ ia keensi henens Rwmin polen ia sanoi/ Tabea/ Nouse yles. Nin se auasi silmens. (Ja kuin Petari oli heitä kaikki ulos ajanut/ niin hän laski polwillensa/ Rukoili/ ja käänsi hänens ruumin puoleen ja sanoi/ Tabea/ Nouse ylös. Niin se awasi silmänsä.)

40. ἐκβαλὼν δὲ ἔξω πάντας ὁ Πέτρος καὶ θεὶς τὰ γόνατα προσηύξατο, καὶ ἐπιστρέψας πρὸς τὸ σῶμα εἶπε· Ταβιθά, ἀνάστηθι. ἡ δὲ ἤνοιξε τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτῆς, καὶ ἰδοῦσα τὸν Πέτρον ἀνεκάθισε.

40. εκβαλων δε εξω παντας ο πετρος θεις τα γονατα προσηυξατο και επιστρεψας προς το σωμα ειπεν ταβιθα αναστηθι η δε ηνοιξεν τους οφθαλμους αυτης και ιδουσα τον πετρον ανεκαθισεν 40. ekβalon de ekso pantas o petros theis ta gonata proseυksato kai epistrepsas pros to soma eipen taβitha anastethi e de enoiksen toυs ofthalmoυs aυtes kai idoυsa ton petron anekathisen

40 But (after) Peter had cast them all outside; having placed (his) knees (down), he prayed. And having turned again toward the body, he said, Tabitha, rise* up. And she opened her eyes, and (after) she saw Peter, she sat up.

40. But Peter put them all forth, and kneeled down, and prayed; and turning him to the body said, Tabitha, arise. And she opened her eyes: and when she saw Peter, she sat up.

40. Men Peter bød dem alle at gaae ud og faldt paa knæ og bad; og han vendte sig til Legemet og sagde: Tabitha, staa op! Men hun oplod sine Øine, og der hun saae Peter, satte hun sig op.

40. Då dref Petrus dem alla ut, och föll ned på sin knä, och bad; och vände sig om till kroppen, och sade: Tabitha, statt upp. Då öppnade hon sin ögon; och som hon fick se Petrum, satte hon sig upp igen.

40. Agga kui Peetrus keik sai wälja aianud, heitis ta pölwili mahha, pallus Jummalat, ja pöris ennast se kehha pole, ja ütles: Tabita, touse ülles; siis teggi temma ommad silmad lahti, ja kui ta Peetrust näggi, tousis ta istma.

40. Petras liepė visiems išeiti. Atsiklaupęs pasimeldė ir, atsisukęs į lavoną, tarė: ‘‘Tabita, kelkis!’‘ Ši atmerkė akis ir, išvydusi Petrą, atsisėdo.

40. Und da Petrus sie alle hinausgetrieben hatte, kniete er nieder, betete und wandte sich zu dem Leichnam und sprach: Tabea, stehe auf! Und sie tat ihre Augen auf; und da sie Petrus sah, setzte sie sich wieder.

40. Et Pierre, faisant sortir tout le monde, se mit à genoux et pria, puis se tournant vers le corps, il dit: Tabitha, lève-toi. Et elle ouvrit les yeux, et ayant vu Pierre, elle s'assit.

40. Entónces echados fuera todos, Pedro puesto de rodillas, oró; y vuelto al cuerpo, dijo: Tabita, levántate. Y ella abrió los ojos; y viendo a Pedro, se sentó.

40 Maar Petrus, hebbende hen allen uitgedreven, knielde neder en bad: en zich kerende tot het lichaam, zeide hij: Tabitha, sta op! En zij deed haar ogen open, en Petrus gezien hebbende, zat zij over einde.

40. A Piotr wygnawszy precz wszystkie, klęknął na kolana i modlił się, a obróciwszy się do onego ciała, rzekł: Tabito, wstaó! a ona otworzyła oczy swoje i ujrzawszy Piotra, usiadła.

40. Péter pedig mindenkit kiküldvén, [14†] térdre esve imádkozék; és a holt testhez fordulván, monda: Tábitha, kelj [15†] fel! Az pedig felnyitá szemeit; és meglátván Pétert, felüle.

40 Петр выслал всех вон и, преклонив колени, помолился, и, обратившись к телу, сказал: Тавифа! встань. И она открыла глаза свои и, увидев Петра, села.

40. Випровадивши ж Петр усїх і приклонивши колїна, молив ся, і, обернувшись до тїла, рече: Тавито, встань. Вона ж відкрила очі свої і, побачивши Петра, сїла.

41 Ja Pietari ojensi hänelle kätensä ja nosti hänet seisomaan ja kutsui sisään pyhät ja lesket ja asetti hänet elävänä heidän eteensä.

41 Pietari* ojensi hänelle kätensä ja nosti hänet seisomaan. Sitten hän kutsui pyhät ja lesket ja osoitti hänen elävän.

41. Ja hän antoi hänelle kättä ja ojensi hänen, ja kutsui pyhät ja lesket, ja antoi hänen heille elävänä.

41. Ja cuin hän Petarin näki nousi hän istualle. Ja hän andoi hänen kättä ja ojensi hänen ja cudzui pyhät ja lesket ja andoi hänen heillen eläwänä.

41. Ja quin hen Petarin neki/ istui hen iellens yles. Nin hen annoi sen kätte/ ia ylesoijensi henen. Ja cutzui ne Pyhet ia Lesket/ ia andoi henen eleuene heiden haltuns. (Ja kuin hän Petarin näki/ istui hän jällens ylös. Niin hän antoi sen kättä/ ja ylös ojensi hänen. Ja kutsui ne pyhät ja lesket/ ja antoi hänen eläwänä heidän haltuunsa.)

41. δοὺς δὲ αὐτῇ χεῖρα ἀνέστησεν αὐτήν, φωνήσας δὲ τοὺς ἁγίους καὶ τὰς χήρας παρέστησεν αὐτὴν ζῶσαν.

41. δους δε αυτη χειρα ανεστησεν αυτην φωνησας δε τους αγιους και τας χηρας παρεστησεν αυτην ζωσαν 41. doυs de aυte cheira anestesen aυten fonesas de toυs agioυs kai tas cheras parestesen aυten zosan

41 Now he gave her his hand and stood her up. And having summoned the holy-ones and widows, he presented her (as) living.

41. And he gave her his hand, and lifted her up, and when he had called the saints and widows, presented her alive.

41. Men han gav hende Haanden og reiste hende op, og han kaldte at de Hellige og Enkerne og fremstillede hende levende.

41. Och han räckte henne handena, och reste henne upp; och kallade de heliga, och enkorna, och antvardade dem henne lefvandes.

41. Ja temma andis temmale kät, ja töstis tedda püsti; ja temma kutsus need pühhad ja need lessed, ja panni tedda ellawalt nende ette seisma.

41. Jis ištiesė jai ranką ir ją pakėlė. Tada, pašaukęs vidun šventuosius ir našles, parodė jiems ją gyvą.

41. Er aber gab ihr die Hand und richtete sie auf und rief die Heiligen und die Witwen und stellte sie lebendig dar.

41. Et Pierre lui donnant la main, la leva, et, ayant appelé les Saints et les veuves, la leur présenta vivante.

41. Y dándole él la mano, la levantó: entónces llamando a los santos y a las viudas, la presentó viva.

41 En hij gaf haar de hand, en richtte haar op, en de heiligen en de weduwen geroepen hebbende, stelde hij haar levend voor hen.

41. A on podawszy jej rękę, podniósł ją, a zawoławszy świętych i wdów, stawił ją żywą.

41. És az kezét nyújtva néki, felemelé őt; és beszólítván a szenteket és az özvegyasszonyokat, eleikbe állatá őt elevenen.

41 Он, подав ей руку, поднял ее, и, призвав святых и вдовиц, поставил ее перед ними живою.

41. Подавши їй руку, підвів її; покликавши ж сьвятих та вдовиць, поставив її перед ними живу.

42 Ja se tuli tiedoksi koko Joppessa, ja monet uskoivat Herraan.

42 Se tuli tunnetuksi koko Joppessa, ja monet uskoivat Herraan.

42. Ja se tuli kaikelle Jopelle tiettäväksi; ja moni uskoi Herran päälle.

42. Ja se tuli caikelle Joppelle tiettäwäxi että moni uscoi HERran päälle.

42. Ja se tuli tietteuexi ymberi caiken Joppen/ ia moni vskoit HERRAN päle. (Ja se tuli tiettäwäksi ympäri kaiken Joppen/ ja moni uskoit HERRAN päälle.)

42. γνωστὸν δὲ ἐγένετο καθ’ ὅλης τῆς Ἰόππης, καὶ πολλοὶ ἐπίστευσαν ἐπὶ τὸν Κύριον.

42. γνωστον δε εγενετο καθ ολης της ιοππης και πολλοι επιστευσαν επι τον κυριον 42. gnoston de egeneto kath oles tes ioppes kai polloi episteυsan epi ton kυrion

42 Now it became known throughout the whole of Joppa and many believed on the Lord.

42. And it was known throughout all Joppa; and many believed in the Lord.

42. Men det blev vitterligt over al Joppe, og Mange troede paa Herren.

42. Och det vardt kunnigt öfver hela Joppe; och månge begynte tro på Herran.

42. Agga se assi sai teäda keik se Joppe liñna läbbi, ja paljo usksid Issanda sisse.

42. Žinia apie tai pasklido visoje Jopėje, ir daugelis įtikėjo Viešpatį.

42. Und es ward kund durch ganz Joppe, und viele wurden gläubig an den HERRN.

42. Cela fut connu de tout Joppe; et plusieurs crurent au Seigneur.

42. Esto fué conocido por toda Joppe; y creyeron muchos en el Señor.

42 En dit werd bekend door geheel Joppe, en velen geloofden in den Heere.

42. I rozsławiło się to po wszystkiej Joppie, i wiele ich uwierzyło w Pana.

42. És tudtára lőn az egész Joppénak; és sokan hivének az Úrban.

42 Это сделалось известным по всей Иоппии, и многие уверовали в Господа.

42. І знане се стало по всїй Йоппиї, і многі увірували в Господа.

43 Ja Pietari viipyi Joppessa jonkun aikaa erään nahkuri Simonin luona.

43 Ja Pietari* viipyi useita päiviä Joppessa erään nahkuri Simonin luona.

43. Ja tapahtui, että hän viipyi Jopessa kauvan aikaa Simon parkkarin tykönä.

43. Ja hän wijwyi Joppes cauwan aica Simon Parckarin tykönä.

43. Nin tapachtui ette hen wipyi Joppes monda peiue/ ydhen Simonin tykene ioca oli Parckari. (Niin tapahtui että hän wiipyi Joppes monta päiwää/ yhden Simonin tykönä joka oli parkkari.)

43. Ἐγένετο δὲ ἡμέρας ἱκανὰς μεῖναι αὐτὸν ἐν Ἰόππῃ παρά τινι Σίμωνι βυρσεῖ.

43. εγενετο δε ημερας ικανας μειναι αυτον εν ιοππη παρα τινι σιμωνι βυρσει 43. egeneto de emeras ikanas meinai aυton en ioppe para tini simoni βυrsei

43 Now it happened, that he remained a considerable (number of) days in Joppa with a certain Simon, a tanner.

43. And it came to pass, that he tarried many days in Joppa with one Simon a tanner.

43. Og det skete, at han blev mange Dage i Joppe hos en vis Simon, en Garver.

43. Så begaf sig, att han blef i många dagar i Joppe, när en som het Simon, som var en lädermakare.

43. Ja se sündis, et ta monda päwa jäi Joppe ühhe Simona jure, kes olli nahkur.

43. Jis dar ilgesnį laiką pasiliko Jopėje pas vieną odininką, vardu Simoną.

43. Und es geschah, daß er lange Zeit zu Joppe blieb bei einem Simon, der ein Gerber war.

43. Et Pierre demeura plusieurs jours à Joppe, chez un certain Simon, corroyeur.

43. Y aconteció que se quedó muchos dias en Joppe, en casa de un cierto Simón curtidor.

43 En het geschiedde, dat hij vele dagen te Joppe bleef, bij een zekeren Simon, een lederbereider.

43. I stało się, że przez wiele dni został Piotr w Joppie u niejakiego Szymona, garbarza.

43. És lőn, hogy ő több napig marada Joppéban egy Simon nevű tímárnál.

43 И довольно дней пробыл он в Иоппии у некоторого Симона кожевника.

43. Стало ся ж, що доволї днїв пробував він у Йоппиї у одного Симона кожомяки (гарбаря).