21 luku

Paavali tulee Tyyroon 1 – 6, Ptolematkseen ja Kesareaan; majailee siellä evankelista Filippuksen talossa, jossa Agabus ennustaa hänelle kahleita 7 – 14, saapuu Jerusalemiin 15 – 17, kertoo Jaakobille ja vanhimmille, mitä Jumala hänen kauttaan on tehnyt pakanain seassa, ja puhdistaa itsensä juutalaisten takia 18 – 26 Näiden kiihoituksesta väkijoukko ottaa pyhäkössä kiinni Paavalin 27 – 30 ja tahtoo tappaa hänet, mutta päällikkö pelastaa hänet ja sallii hänen puhua kansalle 31 – 40.

1 Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet purjehtimaan, laskimme suoraan Koossaareen ja seuraavana päivänä Rodoon ja sieltä Pataraan.

1 Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet vesille, tulimme suoraan kuljettuamme Koosiin*, seuraavana päivänä Rodokseen* ja sieltä Pataraan.

1. Kuin siis tapahtui, että me laskimme ulos ja heistä luovuimme, menimme me kohdastansa Koon saareen, ja toisena päivänä Rodoon, ja sieltä Pataraan.

1. COsca sijs me heistä luowuimme menimmä me cohdastans Coon ja toisna päiwänä Rodumijn ja sieldä Pataraan.

1. COska sis nin tapachtui/ ette me heiste louuima/ puriectima me sielde/ ia tulima oikeata Laita Coumijn/ ia toisna peiuen Rodumijn/ ia sielde Pataran. (Koska siis niin tapahtui/ että me heistä luowuimme/ purjehdimme me sieltä/ ja tulimme oikeata laitaa kolumniin/ ja toisena päiwän Rodumiin/ ja sieltä Pataraan.)

1. Ὡς δὲ ἐγένετο ἀναχθῆναι ἡμᾶς ἀποσπασθέντας ἀπ’ αὐτῶν, εὐθυδρομήσαντες ἤλθομεν εἰς τὴν Κῶ, τῇ δὲ ἑξῆς εἰς τὴν Ρόδον, κἀκεῖθεν εἰς Πάταρα.

1. ως δε εγενετο αναχθηναι ημας αποσπασθεντας απ αυτων ευθυδρομησαντες ηλθομεν εις την κων τη δε εξης εις την ροδον κακειθεν εις παταρα 1. os de egeneto anachthenai emas apospasthentas ap aυton eυthυdromesantes elthomen eis ten kon te de ekses eis ten rodon kakeithen eis patara

1 {Early 59 AD. Journey to Jerusalem.} Now it happened to set-sail, as they pulled away from them, we made a straight route, and came to Cos, and the next (day) to Rhodes, and from there to Patara.

1. And it came to pass, that after we were gotten from them, and had launched, we came with a straight course unto Coos, and the day following unto Rhodes, and from thence unto Patara:

1. Men der det var skeet, at vi havde revet os fra dem og vare komne ud paa Søen, seilede vi lige til Cos, men anden Dag til Rhodus og derfra til Patara.

1. Som nu skedde att vi lade af dädan, och foro ifrå dem, kommom vi rätta kosen till Coum; och dagen nästefter till Rhodum, och dädan till Patara.

1. Agga kui se sündis, et meie neist ärraläksime ja lahkusime, siis läksime meie otsekohhe, ja tullime Kossi sare, agga teisel päwal Rodusse, ja seält Patara sare.

1. Išsiplėšę iš jų glėbio, išplaukėme ir tiesiu keliu atvykome į Kosą, o kitą dieną į Rodą ir iš ten į Patarą.

1. Als nun geschah, daß wir, von ihnen gewandt, dahinfuhren, kamen wir geradewegs gen Kos und am folgenden Tage gen Rhodus und von da nach Patara.

1. Nous étant donc embarqués, après nous être séparés d'eux, nous vînmes droit à Cos, et le jour suivant à Rhodes, et de là à Patara.

1. Y FUÉ que como navegámos habiendonos arrancado de ellos, vinimos camino derecho a Coos, y el día siguiente a Rodas, y de allí a Patara.

1 En als het geschiedde, dat wij van hen gescheiden en afgevaren waren, zo liepen wij rechtuit en kwamen te Kos, en den dag daaraan te Rhodus, en van daar te Patara.

1. A gdyśmy odjechali, rozstawszy się z nimi, prosto jadąc, przyjechaliśmy do Kou, a nazajutrz do Rodu, a stamtąd do Patary.

1. A mint pedig, ő tőlük elszakadván, elindultunk, egyenesen haladva Kóusba érkezénk, másnap pedig Rhodusba, és onnét Patarába.

1 Когда же мы, расставшись с ними, отплыли, то прямо пришли в Кос, на другой день в Родос и оттуда в Патару,

1. Як же сталось, що ми поплили, попрощавшись із ними, то просто верстаючи дорогу, прибули ми в Кон, другого ж дня в Родос, а з відтіля в Патару.

2 Siellä tapasimme Foinikiaan menevän laivan, astuimme siihen ja lähdimme purjehtimaan.

2 Tavattuamme laivan, joka oli menossa Foinikiaan, nousimme siihen ja läksimme purjehtimaan.

2. Ja kuin me sieltä haahden löysimme, joka Phenikiaan hankitsi, siihen me astuimme, ja läksimme matkaan.

2. Ja cuin me sieldä hahden saimma joca Pheniciaan hangidzi sijhen me astuimme ja läximme matcan.

2. Ja quin me sielle Hahden saima/ ioca Phenician Hangitzi/ sen siselle me astuima/ ia lexime matkan. (Ja kuin me sieltä haahteen saimme/ joka Pheniciaan hankitsi/ sen sisälle me astuimme/ ja läksimme matkaan.)

2. καὶ εὑρόντες πλοῖον διαπερῶν εἰς Φοινίκην ἐπιβάντες ἀνήχθημεν.

2. και ευροντες πλοιον διαπερων εις φοινικην επιβαντες ανηχθημεν 2. kai eυrontes ploion diaperon eis foiniken epiβantes anechthemen

2 And having found a ship, ferrying (people) over into Phoenicia, we stepped on and set-sail.

2. And finding a ship sailing over unto Phenicia, we went aboard, and set forth.

2. Og der vi fandt et Skib, som vilde gaae til Phonicien, traadte vi derudi og fore bort.

2. Och der fingo vi ett skepp, som aktade sig till Phenicien; der stego vi uti, och ladom utaf.

2. Ja kui meie ühhe laewa leidsime, mis Wönikia-male läks, läksime meie senna peäle, ja läksime ärra.

2. Radę laivą, plaukiantį į Finikiją, įlipome ir išplaukėme.

2. Und da wir ein Schiff fanden, das nach Phönizien fuhr, traten wir hinein und fuhren hin.

2. Et ayant trouvé un vaisseau qui passait en Phénicie, nous y montâmes, et nous partîmes.

2. Y hallando una nave que pasaba a Fenicia, nos embarcámos, y partímos.

2 En een schip gevonden hebbende, dat naar Fenicie overvoer, gingen wij er in en voeren af.

2. A tam znalazłszy okręt, który miał płynąć do Fenicyi, wsiadłszy weó, jechaliśmy.

2. És mikor találtunk egy hajót, mely Fenicziába méne által, abba beülvén, elhajózánk.

2 и, найдя корабль, идущий в Финикию, взошли на него и отплыли.

2. І, знайшовши корабель, що плив у Финикию, сївши, поплили ми.

3 Ja kun Kypro rupesi näkymään ja oli jäänyt meistä vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja nousimme maihin Tyyrossa; siellä näet laivan oli määrä purkaa lastinsa.

3 Saatuamme Kyproksen näkyviimme ja jätettyämme sen vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja laskimme maihin Tyyrossa, sillä siellä oli laivan määrä purkaa lasti.

3. Ja kuin Kypros rupesi näkymään ja me sen vasemmalle puolelle jättäneet olimme, purjehdimme me Syriaan ja tulimme Tyroon; sillä siellä piti se haaksi tyhjennettämän.

3. Ja cuin Cyprus rupeis näkymän jätimme me sen wasemmalle puolelle ja purjehdimma Syriaan ja tulimma Tyroon: sillä siellä piti se haaxi tyhjättämän.

3. Ja quin Cyprus rupes näkymen/ ietime me sen Wasemalle polelle/ ia puriectime Syriaan/ ia tulima Tyroon. Sille sielle piti se Haaxi tyhijettemen. (Ja kuin Kypros rupesi näkymän/ jätimme me sen wasemmalle puolelle/ ja purjehdimme Syriaan/ ja tulimme Tyroon. Sillä siellä piti se haaksi tyhjettämän.)

3. ἀναφάναντες δὲ τὴν Κύπρον καὶ καταλιπόντες αὐτὴν εὐώνυμον ἐπλέομεν εἰς Συρίαν, καὶ κατήχθημεν εἰς Τύρον· ἐκεῖσε γὰρ ἦν τὸ πλοῖον ἀποφορτιζόμενον τὸν γόμον.

3. αναφαναντες δε την κυπρον και καταλιποντες αυτην ευωνυμον επλεομεν εις συριαν και κατηχθημεν εις τυρον εκεισε γαρ ην το πλοιον αποφορτιζομενον τον γομον 3. anafanantes de ten kυpron kai katalipontes aυten eυonυmon epleomen eis sυrian kai katechthemen eis tυron ekeise gar en to ploion apofortizomenon ton gomon

3 Now (after) Cyprus appeared, having left it on the left, we were sailing to Syria and brought* (the ship) into Tyre; for* the ship was unloading her cargo there.

3. Now when we had discovered Cyprus, we left it on the left hand, and sailed into Syria, and landed at Tyre: for there the ship was to unlade her burden.

3. Men der vi fik Cypern i Sigte, lode vi den paa venstre Haand, og seilede til Syrien og naaede til Tyrus; thi der skulde Skibet losse sin Ladning.

3. Och som Cypren begynte komma oss i sigte, lätom vi det på vänstra handene, och segladom till Syrien, och kommom till Tyrum; ty der lossade skeppet upp laddningena.

3. Agga kui meie Kiiprusse nähha saime, ja sedda pahhemat kät jätsime, siis läksime laewaga Siria-male, ja saime Tirusse liñna, sest seäl piddi sedda laewa om̃ast koormast tühjendatama.

3. Išvydę artėjant Kiprą, palikome jį kairėje ir leidomės link Sirijos, kur išlipome Tyre. Ten laivas turėjo iškrauti savo krovinius.

3. Als wir aber Zypern ansichtig wurden, ließen wir es zur linken Hand und schifften nach Syrien und kamen an zu Tyrus; denn daselbst sollte das Schiff die Ware niederlegen.

3. Puis, ayant découvert l'île de Cypre, et la laissant à gauche, nous fîmes route vers la Syrie, et nous abordâmes à Tyr, parce que le vaisseau y laissait sa charge.

3. Y como comenzó a mostrársenos Chipre, dejándola a mano izquierda, navegámos a Siria, y vinimos a Tiro; porque la nave había de descargar allí su carga.

3 En als wij Cyprus in het gezicht gekregen, en dat aan de linker hand gelaten hadden, voeren wij naar Syrie, en kwamen aan te Tyrus; want het schip zoude aldaar den last ontladen.

3. A gdy się nam ukazał Cypr, tedy zostawiwszy go po lewej stronie, płynęliśmy do Syryi i przypłynęliśmy do Tyru; albowiem tam z okrętu towary składać miano.

3. És miután megláttuk Cziprust és elhagytuk azt balkézre, evezénk Siriába, és Tirusban köténk ki: mert a hajó ott rakja vala ki a terhét.

3 Быв в виду Кипра и оставив его слева, мы плыли в Сирию, и пристали в Тире, ибо тут надлежало сложить груз с корабля.

3. Зуздрівши Кипр і минувши його лїворуч, поплили ми в Сирию, та й пристали в Тирі; там бо треба було кораблю скинути тягар.

4 Ja tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Ja Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.

4 Tavattuamme opetuslapset viivyimme siellä seitsemän päivää. Hengen vaikutuksesta he kehoittivat Paavalia olemaan menemättä (ylös) Jerusalemiin.

4. Ja kuin me löysimme opetuslapsia, niin me olimme siellä seitsemän päivää. Ja ne sanoivat Paavalille hengen kautta, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.

4. Ja cuin me löysimmä Opetuslapsia nijn me olimma siellä seidzemen päiwä. Ja ne sanoit Pawalille Hengen cautta ettei hänen pitänyt Jerusalemijn menemän. Ja tapahdui cosca me ne päiwät olimma wiettänet nijn me läximme matcan.

4. Ja quin me leusime Opetuslapsia/ nin me olima sielle seitzemen peiue. Ja ne sanoit Paualille Hengen cautta/ ettei hene' pitenyt Jerusalemijn menemen. Ja se tapachtui coska me olima ne peiuet wiettenet/ nin me lexime matkan. (Ja kuin me löysimme opetuslapsia/ niin me olimme siellä seitsemän päiwää. Ja ne sanoit Pawalille Hengen kautta/ ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän. Ja se tapahtui koska me olimme ne päiwät wiettäneet/ niin me läksimme matkaan.)

4. καὶ ἀνευρόντες τοὺς μαθητὰς ἐπεμείναμεν αὐτοῦ ἡμέρας ἑπτά· οἵτινες τῷ Παύλῳ ἔλεγον διὰ τοῦ Πνεύματος μὴ ἀναβαίνειν εἰς Ἱεροσόλυμα.

4. και ανευροντες {VAR1: τους } μαθητας επεμειναμεν αυτου ημερας επτα οιτινες τω παυλω ελεγον δια του πνευματος μη αναβαινειν εις ιερουσαλημ 4. kai aneυrontes {VAR1: toυs } mathetas epemeinamen aυtoυ emeras epta oitines to paυlo elegon dia toυ pneυmatos me anaβainein eis ieroυsalem

4 And we remained there* seven days, having found disciples who were saying to Paul through the Spirit, that he should not go-up to Jerusalem.

4. And finding disciples, we tarried there seven days: who said to Paul through the Spirit, that he should not go up to Jerusalem.

4. Og da vi fandt Disciple, bleve vi der syv Dage; disse sagde Paulus ved Aanden, at han ikke skulde drage op til Jerusalem.

4. Och efter vi funne der Lärjungar, blefvo vi der i sju dagar. Och de sade Paulo genom Andan, att han skulle icke fara upp till Jerusalem.

4. Ja kui meie seält jüngrid leidsime, jäime meie senna seitse päwa; need ütlesid Paulusse Waimo läbbi, et ta ei piddand ülles Jerusalemma minnema.

4. Suradę mokinių, išbuvome su jais septynias dienas. Dvasios paskatinti, jie sakė Pauliui nevykti į Jeruzalę.

4. Und als wir Jünger fanden, blieben wir daselbst sieben Tage. Die sagten Paulus durch den Geist, er sollte nicht hinauf gen Jerusalem ziehen.

4. Et ayant trouvé les disciples, nous y demeurâmes sept jours. Ils disaient par l'Esprit à Paul, de ne pas monter à Jérusalem.

4. Y nos quedámos allí siete dias, habiendo hallado discípulos, los cuales decían a Pablo por el Espíritu, que no subiese a Jerusalem.

4 En de discipelen gevonden hebbende, bleven wij daar zeven dagen; dewelke tot Paulus zeiden door den Geest, dat hij niet zou opgaan naar Jeruzalem.

4. A znalazłszy uczniów, zamieszkaliśmy tam siedm dni; którzy mówili Pawłowi przez ducha, aby nie chodził do Jeruzalemu.

4. És ott maradánk hét napig, miután feltaláltuk a tanítványokat, [1†] kik Pálnak mondják vala a Lélek által, hogy ne menjen fel [2†] Jeruzsálembe.

4 И, найдя учеников, пробыли там семь дней. Они, по внушению Духа, говорили Павлу, чтобы он не ходил вИерусалим.

4. І, знайшовши учеників, пробули ми там сїм день. Вони Павлові казали Духом не йти в Єрусалим.

5 Mutta kun olimme viettäneet loppuun ne päivät, lähdimme matkalle, ja kaikki saattoivat vaimoineen ja lapsineen meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Ja me laskeuduimme rannalla polvillemme ja rukoilimme;

5 Mutta vietettyämme loppuun ne päivät läksimme matkaan ja kaikki saattoivat meitä vaimoineen ja lapsineen kaupungin ulkopuolelle saakka, Rannalla laskeuduimme polvillemme ja rukoilimme.

5. Ja tapahtui, kuin me ne päivät olimme viettäneet, niin me läksimme matkaan, ja he saattivat kaikki meitä vaimoin ja lasten kanssa ulos kaupungista, ja me lankesimme rannassa polvillemme ja rukoilimme.

5. Ja he saatit caicki meitä emändäins ja lastens cansa Caupungist ulos ja me langeisimma rannas polwillem ja rucoilimma.

5. Ja saatoit he caiki ynne meite Emendeins ia Laste's cansa wlos Caupungista/ ia rannas me langesima poluille'ma/ ia rucolima. (Ja saatoit he kaikki ynnä meitä emäntäinsä ja lastensa kanssa ulos kaupungista/ ja rannassa me lankesimme polwillemme/ ja rukoilimme.)

5. ὅτε δὲ ἐγένετο ἡμᾶς ἐξαρτίσαι τὰς ἡμέρας, ἐξελθόντες ἐπορευόμεθα προπεμπόντων ἡμᾶς πάντων σὺν γυναιξὶ καὶ τέκνοις ἕως ἔξω τῆς πόλεως, καὶ θέντες τὰ γόνατα ἐπὶ τὸν αἰγιαλὸν προσηυξάμεθα,

5. οτε δε εγενετο ημας εξαρτισαι τας ημερας εξελθοντες επορευομεθα προπεμποντων ημας παντων συν γυναιξιν και τεκνοις εως εξω της πολεως και θεντες τα γονατα επι τον αιγιαλον προσηυξαμεθα 5. ote de egeneto emas eksartisai tas emeras ekselthontes eporeυometha propemponton emas panton sυn gυnaiksin kai teknois eos ekso tes poleos kai thentes ta gonata epi ton aigialon proseυksametha

5 Now when it happened for us to finish the days (there), we came out and were traveling on, and they all, together with (their) wives and children, sent us onward until we were outside the city, and having placed the knees (down) upon the beach, we prayed,

5. And when we had accomplished those days, we departed and went our way; and they all brought us on our way, with wives and children, till we were out of the city: and we kneeled down on the shore, and prayed.

5. Men der vi havde bragt disse Dage til ende, droge vi ud paa vor Reise, og de ledsagede os alle med Hustruer og Børn indtil udenfor Staden; og vi faldt paa Knæ paa Starandbredden og bade.

5. Och då de dagar förlupne voro, drogo vi våra färde; och de följde oss alle, samt med hustrur och barn, tilldess vi kommom utu staden; och på stranden fölle vi på knä, och bådom.

5. Agga kui meie need päwad seäl ollime olnud, tullime meie wälja, ja läksime ärra, ja nemmad keik saatsid meid naeste ja lastega liñnast wälja, ja meie lasksime ennast pölwili mahha ranna äres, ja luggesime.

5. Praėjus toms dienoms, mes išėjome ir leidomės į kelionę, o jie visi kartu su žmonomis ir vaikais palydėjo mus iki miesto ribos. Pajūryje suklaupę visi pasimeldėme.

5. Und es geschah, da wir die Tage zugebracht hatten, zogen wir aus und reisten weiter. Und sie geleiteten uns alle mit Weib und Kindern bis hinaus vor die Stadt, und wir knieten nieder am Ufer und beteten.

5. Mais ces jours étant passés, nous sortîmes pour partir, et ils nous accompagnèrent tous, avec leurs femmes et leurs enfants, jusque hors de la ville. Et nous mettant à genoux sur le rivage, nous fîmes la prière.

5. Y cumplidos aquellos dias, nos partímos, acompañándonos todos con sus mujeres e hijos hasta fuera de la ciudad; y puestos de rodillas en la ribera, orámos.

5 Toen het nu geschiedde, dat wij deze dagen doorgebracht hadden, gingen wij uit, en reisden voort; en zij geleidden ons allen met vrouwen en kinderen tot buiten de stad; en aan den oever nederknielende, hebben wij gebeden.

5. A gdyśmy przemieszkali one dni, wyszedłszy, poszliśmy, a wszyscy nas prowadzili z żonami i z dziatkami aż za miasto, a klęknąwszy na kolana na brzegu, modliliśmy się.

5. Mikor pedig eltöltöttük azokat a napokat, kimenvén, elutazánk; kikísérvén bennünket mindnyájan feleségestől, gyermekestől egészen a városon kívülre. És a tenger partján térdre esve imádkozánk.

5 Проведя эти дни, мы вышли и пошли, и нас провожали все с женами и детьми даже за город; а на берегу, преклонив колени, помолились.

5. А як ми скінчили днї, вийшовши пійшли ми; а всї провожали нас із жінками й дїтьми аж за город; і, приклонивши колїна на березї, помолились;

6 ja sanottuamme jäähyväiset toisillemme astuimme laivaan, ja he palasivat kotiinsa.

6 Jätettyämme toisillemme hyvästit astuimme laivaan, ja he palasivat koteihinsa.

6. Ja sittekuin me toinen toistamme tervehdimme, niin me astuimme haahteen; vaan he palasivat kotiansa.

6. Ja sijtte cuin me toinen toistam terwehdimmä nijn me astuimma hahten ja he palaisit cotians.

6. Ja sijtte quin me keskenem teruedimme/ nin me astuima Hachten/ ia he palasit cotians. (Ja sitten kuin me keskenämme terwehdimme/ niin me astuimme haahteen/ ja he palasit kotiansa.)

6. καὶ ἀσπασάμενοι ἀλλήλους ἐπέβημεν εἰς τὸ πλοῖον, ἐκεῖνοι δὲ ὑπέστρεψαν εἰς τὰ ἴδια.

6. και ασπασαμενοι αλληλους επεβημεν εις το πλοιον εκεινοι δε υπεστρεψαν εις τα ιδια 6. kai aspasamenoi alleloυs epeβemen eis to ploion ekeinoi de υpestrepsan eis ta idia

6 and having hugged one another, we stepped onto the ship, but those (others) returned to their own.

6. And when we had taken our leave one of another, we took ship; and they returned home again.

6. Og der vi havde taget Afsked fra hverandre, traadte vi i Skibet; men de vendte tilbage til Deres.

6. Och sedan vi hade helsat hvarannan, ginge vi till skepps; och de gingo till sitt igen.

6. Ja kui meie teine teist saime Jummalaga jätnud, läksime meie laewa peäle; agga nemmad pöörsid taggasi omma koio.

6. Vieni su kitais atsisveikinę, sulipome į laivą, o jie sugrįžo namo.

6. Und als wir einander gesegnet, traten wir ins Schiff; jene aber wandten sich wieder zu dem Ihren.

6. Et après nous être embrassés les uns les autres, nous montâmes sur le vaisseau; et ils retournèrent chez eux.

6. Y abrazándonos los unos a los otros, subímos en la nave, y ellos se volvieron a sus casas.

6 En als wij elkander gegroet hadden, gingen wij in het schip; maar zijlieden keerden wederom, elk naar het zijne.

6. A pożegnawszy się jedni z drugimi, wstąpiliśmy w okręt, a oni się wrócili do domu.

6. És egymástól elbúcsúzván, beülénk a hajóba, azok pedig megtérének az övéikhez.

6 И, простившись друг с другом, мы вошли вкорабль, а они возвратились домой.

6. і, попрощавшись один з одним, увійшли в корабель, вони ж вернулись до дому.

7 Tyyrosta me saavuimme Ptolemaikseen, ja siihen päättyi purjehduksemme. Ja me tervehdimme veljiä siellä ja viivyimme päivän heidän luonansa.

7 Päätimme purjehduksen saavuttuamme Tyyrosta Ptolemaikseen. Tervehdimme veljiä ja viivyimme päivän heidän luonaan.

7. Mutta me päätimme meidän purjehdusretkemme, tulimme Tyrosta Ptolemaidaan, tervehdimme veljiä ja olimme päivän heidän tykönänsä.

7. MUtta me päätimmä meidän purjehdus retkemme Tyrosta ja tulimma Ptolomaidaan ja terwehdimmä weljiä ja olimma päiwän heidän tykönäns.

7. Mutta me soritima meiden puriectus Retken Tyrosta ia tulima Ptholomaidaan/ ia teruetima Welije/ Ja me olima heiden tykenens ydhen peiuen. (Mutta me suoritimme meidän purjehdusretken Tyrosta ja tulimme Ptholomaidaan/ ja terwehdimme weljiä/ Ja me olimme heidän tykönänsä yhden päiwän.)

7. Ἡμεῖς δὲ τὸν πλοῦν διανύσαντες ἀπὸ Τύρου κατηντήσαμεν εἰς Πτολεμαΐδα, καὶ ἀσπασάμενοι τοὺς ἀδελφοὺς ἐμείναμεν ἡμέραν μίαν παρ’ αὐτοῖς.

7. ημεις δε τον πλουν διανυσαντες απο τυρου κατηντησαμεν εις πτολεμαιδα και ασπασαμενοι τους αδελφους εμειναμεν ημεραν μιαν παρ αυτοις 7. emeis de ton ploυn dianυsantes apo tυroυ katentesamen eis ptolemaida kai aspasamenoi toυs adelfoυs emeinamen emeran mian par aυtois

7 Now having terminated the voyage from Tyre, we arrived in Ptolemais, and we greeted the brethren and remained with them (for) one day.

7. And when we had finished our course from Tyre, we came to Ptolemais, and saluted the brethren, and abode with them one day.

7. Men vi fuldendte vor Seilads, og kom fra Tyrus til Ptolemais, og hilsede Brødrene, og bleve een Dag hos dem.

7. Men vi höllo seglatsen fram ifrån Tyro, och kommom neder till Ptolemais; och der hel sade vi bröderna, och blefve der en dag med dem.

7. Agga meie läksime laewaga Tirussest ärra, ja saime Tolemai liñna, ja terretasime wennad, ja jäime ühheks päwaks nende jure.

7. Keliaudami toliau iš Tyro atplaukėme į Ptolemaidę. Ten pasveikinome brolius ir pasilikome pas juos vienai dienai.

7. Wir aber vollzogen die Schiffahrt von Tyrus und kamen gen Ptolemais und grüßten die Brüder und blieben einen Tag bei ihnen.

7. Achevant notre navigation, de Tyr nous vînmes à Ptolémaïs, et après avoir salué les frères, nous demeurâmes un jour avec eux.

7. Y nosotros, cumplida la navegación, vinimos de Tiro a Tolemaida, y habiendo saludado a los hermanos, nos quedámos con ellos un día.

7 Wij nu, de scheepvaart volbracht hebbende van Tyrus, kwamen aan te Ptolemais, en de broeders gegroet hebbende, bleven een dag bij hen.

7. A my odprawiwszy płynienie z Tyru, przypłynęliśmy do Ptolemaidy, a pozdrowiwszy braci, zamieszkaliśmy u nich przez jeden dzieó.

7. Mi pedig a hajózást bevégezvén, Tirusból eljutánk Ptolemaisba; és köszöntvén az atyafiakat, nálok maradánk egy napig.

7 Мы же, совершив плавание, прибыли из Тира в Птолемаиду, где, приветствовав братьев, пробыли у них один день.

7. Ми ж, скінчивши плаваннє від Тира, пристали в Птоломаїдї, і, привитавши братів, пробули в них один день.

8 Mutta seuraavana päivänä me lähdimme (Paavali seuralaisineen) sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.

8 Mutta seuraavana päivänä läksimme (Paavali seuralaisineen) matkaan ja tulimme Kesareaan. Menimme evankelista Filippuksen kotiin — hän oli yksi niistä seitsemästä — ja jäimme hänen luokseen.

8. Toisena päivänä läksimme me matkaan, jotka Paavalin kanssa olimme, ja tulimme Kesareaan, ja menimme Philippus evankelistan huoneeseen, (joka oli yksi niistä seitsemästä,) ja jäimme hänen tykönsä.

8. Toisna päiwänä läximmä me matcan jotca Pawalin cansa olimma ja tulimma Cesareaan. Ja menimmä Philippus Evangelistan huonesen joca oli yxi nijstä seidzemest. Ja jäimme hänen tygöns.

8. Toisna peiuen me lexim matkan/ iotca olima Paualin/ cansa/ ia tulima Cesarean. Ja sisellemenim Philippusen Euangelistan Hoonesen/ ioca yxi oli nijste seitzemeste. Ja ieime hene' tygens. (Toisena päiwänä me läksimme matkaan/ jotka olimme Pawalin/ kanssa/ ja tulimme Kesareaan. Ja sisälle menin Philippuksen ewankelistan huoneeseen/ joka oli yksi niistä seitsemästä. Ja jäimme hänen tykönsä.)

8. τῇ δὲ ἐπαύριον ἐξελθόντες ἤλθομεν εἰς Καισάρειαν, καὶ εἰσελθόντες εἰς τὸν οἶκον Φιλίππου τοῦ εὐαγγελιστοῦ, ὄντος ἐκ τῶν ἑπτὰ, ἐμείναμεν παρ’ αὐτῷ.

8. τη δε επαυριον εξελθοντες οι περι τον παυλον {VAR1: ηλθον } {VAR2: ηλθομεν } εις καισαρειαν και εισελθοντες εις τον οικον φιλιππου του ευαγγελιστου του οντος εκ των επτα εμειναμεν παρ αυτω 8. te de epaυrion ekselthontes oi peri ton paυlon {VAR1: elthon } {VAR2: elthomen } eis kaisareian kai eiselthontes eis ton oikon filippoυ toυ eυaggelistoυ toυ ontos ek ton epta emeinamen par aυto

8 Now on the next-day, Paul and those around (him) having gone forth, they came to Caesarea. And having entered into the house of Philip the evangelist, being one of the seven, we remained with him.

8. And the next day we that were of Paul's company departed, and came unto Caesarea: and we entered into the house of Philip the evangelist, which was one of the seven; and abode with him.

8. Anden Dagen drog Paulus og vi med ham ud og kom til Cæsarea, og vi med ham ud og kom til Cæsarea, og vi gik ind i Philippus' den Evangelistes Huus, (som var af de syv), og bleve hos ham.

8. Dagen derefter kommom vi, som vorom med Paulo, till Cesareen; och gingom in uti Philippi Evangelistens hus, hvilken en var af de sju, och blefvom när honom.

8. Agga teisel päwal läksime meie wälja, kes Paulussega ollime, ja tullime Keiserea; ja meie läksime Ewangelisti Wilippusse kotta, (se olli üks neist seitsmest ) ja jäime tem̃a jure.

8. Kitą dieną Paulius ir mes, buvę su juo, vėl iškeliavome ir atvykome į Cezarėją. Ten nuėjome į evangelisto Pilypo, vieno iš septynių, namus ir pas jį pasilikome.

8. Des andern Tages zogen wir aus, die wir um Paulus waren, und kamen gen Cäsarea und gingen in das Haus Philippus des Evangelisten, der einer der sieben war, und blieben bei ihm.

8. Le lendemain, Paul et nous qui étions avec lui, étant partis, nous vînmes à Césarée; et étant entrés dans la maison de Philippe l'évangéliste, qui était l'un des sept diacres, nous logeâmes chez lui.

8. Y al otro día, partidos Pablo y los que con él estábamos, vinimos a Cesarea; y entrando en casa de Felipe el evangelista, el cual era uno de los siete, posámos con él.

8 En des anderen daags, Paulus en wij, die met hem waren, gingen van daar en kwamen te Cesarea; en gegaan zijnde in het huis van Filippus, den evangelist (die een was van de zeven), bleven wij bij hem.

8. A nazajutrz wyszedłszy Paweł i my, którzyśmy z nim byli, przyszliśmy do Cezaryi, a wszedłszy w dom Filipa Ewangielisty, który był jeden z onych siedmiu, zostaliśmy u niego.

8. Másnap pedig elmenvén Pál és mi, kik ő vele valánk, érkezénk Czezáreába; és bemenvén a Filep evangyélista házába, ki ama [3†] hét közül való vala, ő nála maradánk.

8 А на другой день Павел и мы, бывшие с ним, выйдя, пришли в Кесарию и, войдя в дом Филиппа благовестника, одного из семи диаконов , остались у него.

8. Назавтра ж, вийшовши ті що з Павлом, прибули в Кесарию; і, ввійшовши в господу Филипа благовістника, одного з семи, пробували в него.

9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.

9 Hänellä oli neljä profetoivaa tytärtä, neitsyttä.

9. Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka ennustivat.

9. Ja hänellä oli neljä tytärtä Neidzyttä jotca Propheteraisit.

9. Ja henelle oli nelie Tyterte Neitzytte/ iotca Propheterasit. (Ja hänellä oli neljä tytärtä neitsyttä/ jotka propheteerasit.)

9. τούτῳ δὲ ἦσαν θυγατέρες παρθένοι τέσσαρες προφητεύουσαι.

9. τουτω δε ησαν θυγατερες παρθενοι τεσσαρες προφητευουσαι 9. toυto de esan thυgateres parthenoi tessares profeteυoυsai

9 Now there was to this one four prophesying virgin daughters.

9. And the same man had four daughters, virgins, which did prophesy.

9. Men denne havde fire Døttre, som vare Jomfruer og Prophetinder.

9. Och han hade fyra döttrar, jungfrur som propheterade.

9. Agga temmal olli nelli tüttart, need ollid neitsid, ja rääksid prohweti wisil.

9. Jis turėjo keturias netekėjusias dukteris, kurios pranašaudavo.

9. Der hatte vier Töchter, die waren Jungfrauen und weissagten.

9. Il avait quatre filles vierges, qui prophétisaient.

9. Y éste tenía cuatro hijas vírgenes que profetizaban.

9 Deze nu had vier dochters, nog maagden, die profeteerden.

9. A ten miał cztery córki panny, które prorokowały.

9. Ennek pedig vala négy szűz leánya, a kik prófétálnak [4†] vala.

9 У него были четыре дочери девицы,пророчествующие.

9. Було ж у него четверо дочок дївчат, що пророкували.

10 Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus.

10 Kun viivyimme useita päiviä, Juudeasta tuli muuan profeetta nimeltä Agabus.

10. Ja että me olimme siellä monta päivää, tuli alas Juudeasta propheta, Agabus nimeltä.

10. Ja että me olimma siellä monda päiwä tuli alas Judeasta yxi Propheta Agabus nimeldä. Cosca hän tuli meidän tygömme:

10. Ja ette me olima sielle monda peiue/ nin alastuli Judeasta yxi Propheta/ Agabus nimelde/ coska hen tuli meiden tygen/ (Ja että me olimme siellä monta päiwää/ niin alas tuli Judeasta yksi propheta/ Agabus nimeltä/ koska hän tuli meidän tykön/)

10. ἐπιμενόντων δὲ ἡμῶν ἡμέρας πλείους κατῆλθέ τις ἀπὸ τῆς Ἰουδαίας προφήτης ὀνόματι Ἄγαβος,

10. επιμενοντων δε ημων ημερας πλειους κατηλθεν τις απο της ιουδαιας προφητης ονοματι αγαβος 10. epimenonton de emon emeras pleioυs katelthen tis apo tes ioυdaias profetes onomati agaβos

10 Now (while) we are remaining (there) even more days, a certain prophet from Judea, Agabus by name, came down.

10. And as we tarried there many days, there came down from Judaea a certain prophet, named Agabus.

10. Men der vi bleve der flere Dage, kom en Prophet ned fra Judæa, ved Navn Agabus.

10. Och medan vi vorom der i många dagar, kom der en Prophet till utaf Judeen, benämnd Agabus.

10. Agga kui meie mitto päwa senna jäime, siis tulli alla üks prohwet, Agabus nimmi, Juda-maalt.

10. Mums bebūnant ten daugiau dienų, iš Judėjos atėjo vienas pranašas, vardu Agabas.

10. Und als wir mehrere Tage dablieben, reiste herab ein Prophet aus Judäa, mit Namen Agabus, und kam zu uns.

10. Comme nous demeurâmes là plusieurs jours, un prophète, nommé Agabus, descendit de Judée.

10. Y quedándonos allí por muchos dias, descendió de Judea un profeta llamado Agabo.

10 En als wij daar vele dagen gebleven waren, kwam er een zeker profeet af van Judea, met name Agabus;

10. A gdyśmy tam przez niemało dni zamieszkali, przyszedł z Judzkiej ziemi prorok niektóry, imieniem Agabus.

10. Mialatt pedig mi több napig ott maradánk, alájöve egy Júdeából való próféta, névszerint [5†] Agabus.

10 Между тем как мы пребывали у них многие дни, пришел из Иудеи некто пророк, именем Агав,

10. Як же пробували там много днїв, прийшов з Юдеї один пророк, на ймя Агав.

11 Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'."

11 Tultuaan luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin.'"

11. Kuin hän tuli meidän tykömme, otti hän Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä, ja sanoi: näin sanoo Pyhä Henki: sen miehen, jonka tämä vyö on, pitää Juudalaiset niin Jerusalemissa sitoman ja antaman ylön pakanain käsiin.

11. Otti hän Pawalin wyön ja sitoi jalcains ja kättens ymbärins ja sanoi: nijn sano Pyhä Hengi: että sen miehen jonga tämä wyö on pitä Judalaiset nijn Jerusalemis sitoman ja andawat hänen ylön pacanain käsijn.

11. otti hen Paualin Wöön/ ia sidhoi Jalcains ia Kättens ymberi ia sanoi/ Sen sanopi pyhe Hengi/ ette Sen Miehe'/ io'ga oma teme Wöö on/ nin Juttat pite sitoma' Jerusalemis ia ylenandauat hene' Pacanoidhen Käsijn. (otti hän Pawalin wyön/ ja sitoi jalkainsa ja kätten ympäri ja sanoi/ Sen sanoopi Pyhä Henki/ että sen miehen/ jonka tämä wyö on/ nin juuttaat pitää sitoman Jerusalemissa ja ylen antawat hänen pakanoiden käsiin.)

11. καὶ ἐλθὼν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἄρας τὴν ζώνην τοῦ Παύλου, δήσας τε αὐτοῦ τοὺς πόδας καὶ τὰς χεῖρας εἶπε· Τάδε λέγει τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον· τὸν ἄνδρα οὗ ἐστιν ἡ ζώνη αὕτη, οὕτω δήσουσιν εἰς Ἱερουσαλὴμ οἱ Ἰουδαῖοι καὶ παραδώσουσιν εἰς χεῖρας ἐθνῶν.

11. και ελθων προς ημας και αρας την ζωνην του παυλου δησας τε αυτου τας χειρας και τους ποδας ειπεν ταδε λεγει το πνευμα το αγιον τον ανδρα ου εστιν η ζωνη αυτη ουτως δησουσιν εν ιερουσαλημ οι ιουδαιοι και παραδωσουσιν εις χειρας εθνων 11. kai elthon pros emas kai aras ten zonen toυ paυloυ desas te aυtoυ tas cheiras kai toυs podas eipen tade legei to pneυma to agion ton andra oυ estin e zone aυte oυtos desoυsin en ieroυsalem oi ioυdaioi kai paradosoυsin eis cheiras ethnon

11 And he came to us and took Paul’s belt, and having bound his own feet and hands, said, The Holy Spirit says these things, The Jews in Jerusalem will be binding the man thus whose belt this is, and will be giving (him) up into the hands of the Gentiles.

11. And when he was come unto us, he took Paul's girdle, and bound his own hands and feet, and said, Thus saith the Holy Ghost, So shall the Jews at Jerusalem bind the man that owneth this girdle, and shall deliver him into the hands of the Gentiles.

11. Og han kom til os og tog Paulus' Belte, og bandt sine egne Hænder og Fødder og sagde: dette siger den Hellig Aand: den Mand, som dette Belte hører til, skulle Jøderne saaledes binde i Jerusalem, og overantvorde ham i Hedningers Hænder.

11. Då han var kommen till oss, tog han Pauli bälte, och band sig fötter och händer, och sade: Det säger den Helge Ande: Den man, som detta bältet tillhörer, skola Judarna så binda i Jerusalem, och antvarda honom i Hedningahänder.

11. Ja kui ta meie jure tulli, siis wottis temma Paulusse wö, siddus ommad käed ja jallad kinni, ja ütles: Sedda ütleb pühha Waim: sedda meest, kenne pärralt se wö on, sidduwad Juda-rahwas Jerusalemmas nenda kinni, ja andwad tedda pagganatte kätte.

11. Atėjęs pas mus, jis paėmė Pauliaus juostą ir, susirišęs ja rankas ir kojas, tarė: ‘‘Taip sako Šventoji Dvasia: ‘Vyrą, kuriam priklauso ši juosta, taip Jeruzalėje supančios žydai ir atiduos į pagonių rankas’ ‘‘.

11. Der nahm den Gürtel des Paulus und band sich die Hände und Füße und sprach: Das sagt der heilige Geist: Den Mann, des der Gürtel ist, werden die Juden also binden zu Jerusalem und überantworten in der Heiden Hände.

11. Et étant venu vers nous, il prit la ceinture de Paul, et se liant les mains et les pieds, il dit: Le Saint-Esprit dit ceci: Les Juifs lieront de même à Jérusalem l'homme auquel appartient cette ceinture, ils le livreront entre les mains des Gentils.

11. El cual como vino a nosotros, tomó el ceñidor de Pablo, y atándose los piés y las manos, dijo: Esto dice el Espíritu Santo: Al varón, cuyo es este ceñidor, así le atarán los Judíos en Jerusalem, y le entregarán en manos de los Gentiles.

11 En hij kwam tot ons, en nam den gordel van Paulus, en zichzelven handen en voeten gebonden hebbende, zeide: Dit zegt de Heilige Geest: Den man, wiens deze gordel is, zullen de Joden alzo te Jeruzalem binden, en overleveren in de handen der heidenen.

11. Ten przyszedłszy do nas i wziąwszy pas Pawła, a związawszy sobie ręce i nogi, rzekł: To mówi Duch Święty: Męża, którego jest ten pas, tak zwiążą w Jeruzalemie Żydowie i podadzą go w ręce poganom.

11. És mikor hozzánk jött, vevé Pálnak az övét, és megkötözvén a maga kezeit és lábait, monda: Ezt mondja a Szent Lélek: A férfiút, a kié ez az öv, ekképen kötözik meg a zsidók Jeruzsálemben, és adják a pogányoknak kezébe.

11 и, войдя к нам, взял пояс Павлов и, связав себе руки и ноги, сказал: так говорит Дух Святый: мужа, чей этот пояс, так свяжут вИерусалиме Иудеи и предадут в руки язычников.

11. І, прийшовши до нас, і взявши пояс Павла, звязавши руки свої і ноги, рече: Так глаголе Дух сьвятий: Чоловіка, чий се пояс, оттак звяжуть у Єрусалимі Жиди, і видадуть у руки поганам.

12 Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin.

12 Tämän kuultuamme pyysimme sekä me että paikkakuntalaiset, ettei hän menisi Jerusalemiin.

12. Mutta kuin me sen kuulimme, rukoilimme sekä me että muut, jotka siinä olivat, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.

12. Mutta cosca me sen cuulimma rucoilimma sekä me että muut jotca sijnä olit ettei hänen pitänyt Jerusalemijn menemän.

12. Mutta cosca me sen cwlima/ rucolima seke me/ ette mwdh iotca sijne paicas olit/ ettei henen pitenyt Jerusalemin yelsmenemen. (Mutta koska me sen kuulimme/ rukoilimme sekä me/ että muut jotka siinä paikassa olit/ ettei hänen pitänyt Jerusalemiin ylös menemän)

12. ὡς δὲ ἠκούσαμεν ταῦτα, παρεκαλοῦμεν ἡμεῖς τε καὶ οἱ ἐντόπιοι τοῦ μὴ ἀναβαίνειν αὐτὸν εἰς Ἱερουσαλήμ.

12. ως δε ηκουσαμεν ταυτα παρεκαλουμεν ημεις τε και οι εντοπιοι του μη αναβαινειν αυτον εις ιερουσαλημ 12. os de ekoυsamen taυta parekaloυmen emeis te kai oi entopioi toυ me anaβainein aυton eis ieroυsalem

12 Now as we heard these things, both we and those locally were pleading with him not to go-up into Jerusalem.

12. And when we heard these things, both we, and they of that place, besought him not to go up to Jerusalem.

12. Men der vi hørte dette, bade vi og de der paa Stedet ham, at han ikke skulde drage op til Jerusalem.

12. När vi detta hörde, bådom vi, och de som utaf den staden voro, att han icke skulle draga upp till Jerusalem.

12. Agga kui meie sedda kuulsime, pallusime meie tedda, ja se rahwas, mis seäl ellas, et tem̃a mitte ei piddand ülles Jerusalemma minnema.

12. Tai išgirdę, ir mes, ir tenykščiai prašėme, kad jis neitų į Jeruzalę.

12. Als wir aber solches hörten, baten wir und die desselben Ortes waren, daß er nicht hinauf gen Jerusalem zöge.

12. Et quand nous eûmes entendu cela, nous et les habitants du lieu, nous priâmes Paul de ne point monter à Jérusalem.

12. Lo cual como oímos, le rogámos nosotros, y los de aquel lugar, que no subiese a Jerusalem.

12 Als wij nu dit hoorden, baden beiden wij en die van die plaats waren, dat hij niet zou opgaan naar Jeruzalem.

12. A gdyśmy to usłyszeli, prosiliśmy i my i ci, którzy na onem miejscu byli, aby on nie chodził do Jeruzalemu.

12. Mikor pedig ezeket hallottuk, kérők, mind mi, mind az oda valók, hogy ne menjen fel [6†] Jeruzsálembe.

12 Когда же мы услышали это, то и мы и тамошние просили, чтобы он не ходил в Иерусалим.

12. Як же почули ми се, благали ми й тамешні, щоб не йшов він у Єрусалим.

13 Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."

13 *Mutta Paavali vastasi*: "Mitä teette, kun itkette ja särjette sydäntäni! Sillä olen valmis en ainoastaan sidottavaksi, vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen vuoksi."

13. Niin Paavali vastasi: mitä te teette, että te itkette ja raskautatte minun sydäntäni? Sillä minä olen valmis, en ainoasti sidottaa, mutta myös kuolemaan Jerusalemissa, Herran Jesuksen nimen tähden.

13. Nijn Pawali wastais: Mitä te teette että te itkette ja rascautatte minun sydändäni? Sillä minä olen walmis en ainoastans sidotta mutta myös cuoleman Jerusalemis HERran Jesuxen Nimen tähden.

13. Nin wastasi Pauali ia sanoi/ Mite te teette/ että te idkette/ ia swretatt minun Sydhendeni? Sille ette mine olen walmis/ ei waan sidhotta/ mutta mös coolemaan Jerusalemis/ HERRAN IesuSEN Nimen tedhen. (Niin wastasi Pawali ja sanoi/ Mitä te teette/ että te itkette/ ja suretat minun sydäntäni? Sillä että minä olen walmis/ ei waan sidottaa/ mutta myös kuolemaan Jerusalemissa/ HERRAN Jesuksen nimen tähden.)

13. ἀπεκρίθη τε ὁ Παῦλος· Τί ποιεῖτε κλαίοντες καὶ συνθρύπτοντές μου τὴν καρδίαν; ἐγὼ γὰρ οὐ μόνον δεθῆναι, ἀλλὰ καὶ ἀποθανεῖν εἰς Ἱερουσαλὴμ ἑτοίμως ἔχω ὑπὲρ τοῦ ὀνόματος τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ.

13. απεκριθη δε ο παυλος τι ποιειτε κλαιοντες και συνθρυπτοντες μου την καρδιαν εγω γαρ ου μονον δεθηναι αλλα και αποθανειν εις ιερουσαλημ ετοιμως εχω υπερ του ονοματος του κυριου ιησου 13. apekrithe de o paυlos ti poieite klaiontes kai sυnthrυptontes moυ ten kardian ego gar oυ monon dethenai alla kai apothanein eis ieroυsalem etoimos echo υper toυ onomatos toυ kυrioυ iesoυ

13 And Paul answered, What are you° doing, weeping and crushing my heart? For* I am not only ready to be bound, but also to die in Jerusalem on behalf of the name of the Lord Jesus.

13. Then Paul answered, What mean ye to weep and to break mine heart? for I am ready not to be bound only, but also to die at Jerusalem for the name of the Lord Jesus.

13. Men Paulus svarede: hvad gjøre I, at I græde og plage mit Hjerte? thi jeg er rede, ikke aleneste at bindes, men og at de døe i Jerusalem for den Herres Jesu Navns Skyld.

13. Då svarade Paulus, och sade: Hvad gören I, gråtandes, och bedröfvandes mitt hjerta? Jag är redebogen icke allenast bindas, utan jemväl dö i Jerusalem, för Herrans Jesu Namns skull.

13. Agga Paulus wastas: Mis teie tete, et teie nuttate, ja mo süddame kurwastate? sest ma polle mitte ükspäinis walmis ennast laskma sidduda , waid ka surrema Jerusalemma Issanda Jesusse nimme pärrast.

13. Bet Paulius atsakė: ‘‘Kodėl raudate ir draskote man širdį? Aš pasirengęs Jeruzalėje dėl Viešpaties Jėzaus ne tik būti supančiotas, bet ir numirti!’‘

13. Paulus aber antwortete: Was macht ihr, daß ihr weinet und brechet mir mein Herz? Denn ich bin bereit, nicht allein mich binden zu lassen, sondern auch zu sterben zu Jerusalem um des Namens willen des HERRN Jesu.

13. Mais Paul répondit: Que faites-vous, en pleurant et me brisant le cœur? Car je suis prêt, non seulement à être lié, mais même à mourir à Jérusalem pour le nom du Seigneur Jésus.

13. Entónces Pablo respondió: ¿Qué hacéis llorando, y quebrantándome el corazón? porque yo estoy presto no solo a ser atado, mas aun a morir en Jerusalem por el nombre del Señor Jesús.

13 Maar Paulus antwoordde: Wat doet gij, dat gij weent, en mijn hart week maakt? Want ik ben bereid niet alleen gebonden te worden, maar ook te sterven te Jeruzalem voor den Naam van den Heere Jezus.

13. Tedy odpowiedział Paweł: Cóż czynicie płacząc i serce mi psując? Albowiem ja nie tylko być związanym, ale i umrzeć jestem gotowy w Jeruzalemie dla imienia Pana Jezusowego.

13. De Pál felele: Mit míveltek sírván és az én szívemet kesergetvén? mert én nemcsak megkötöztetni, hanem meghalni is kész vagyok [7†] Jeruzsálemben az Úr Jézusnak nevéért.

13 Но Павел в ответ сказал:что вы делаете? что плачете и сокрушаете сердце мое? я не только хочу быть узником, но готов умереть в Иерусалиме за имя Господа Иисуса.

13. Озвав ся ж Павел: Що робите, плачучи та рвучи менї серце? я бо не то звязаним бути готов, а й умерти в Єрусалимі за ймя Господа Ісуса.

14 Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto".

14 Kun hän ei taipunut, rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto."

14. Ja ettei hän antanut itsiänsä puhuttaa ylitse, niin me siihen tyydyimme, sanoen: tapahtukoon Herran tahto!

14. Ja ettei händä woitu uscotetta nijn me sijhen tydyimme sanoden: tapahtucon HERran tahto.

14. Ja ettei hen woitu wskotetta/ nin me tydhyime/ sanoden/ Olcon HERRAN tacto. (Ja ettei hän woitu uskotettaa/ niin me tyydymme/ sanoen/ Olkoon HERRAN tahto.)

14. μὴ πειθομένου δὲ αὐτοῦ ἡσυχάσαμεν εἰπόντες· Τὸ θέλημα τοῦ Κυρίου γινέσθω.

14. μη πειθομενου δε αυτου ησυχασαμεν ειποντες το θελημα του κυριου γενεσθω 14. me peithomenoυ de aυtoυ esυchasamen eipontes to thelema toυ kυrioυ genestho

14 But not being persuaded, we were quiet, having said, Let the will of the Lord happen. {End of Paul’s Third Missionary Journey.}

14. And when he would not be persuaded, we ceased, saying, The will of the Lord be done.

14. Men der han ikke vilde lade sig overtale, bleve vi stille og sagde: skee Herrens Villie!

14. Och efter han lät intet säga sig, gåfve vi oss tillfrids, sägande: Varde Herrans vilje.

14. Agga kui temma meie nou ei wotnud ette, jäime meie wait, ja ütlesime: Issanda tahtminne sündko.

14. Jam nesiduodant perkalbamam, mes nurimome ir tarėme: ‘‘Tebūnie Viešpaties valia!’‘

14. Da er aber sich nicht überreden ließ, schwiegen wir und sprachen: Des HERRN Wille geschehe.

14. Ainsi, n'ayant pu le persuader, nous nous tînmes tranquilles et nous dîmes: Que la volonté du Seigneur soit faite

14. Y como no le pudimos persuadir, cesámos de instarle, diciendo: Hágase la voluntad del Señor.

14 En als hij zich niet liet afraden, hielden wij ons tevreden, zeggende: De wil des Heeren geschiede.

14. A gdy się on nie dał namówić, daliśmy pokój, mówiąc: Niech się stanie wola Paóska.

14. Mikor azért nem engedett, megnyugodtunk, mondván: Legyen meg az Úrnak akaratja.

14 Когда же мы не могли уговорить его, то успокоились, сказав: да будет воля Господня!

14. Як же він не дав себе вговорити, замовкли ми, кажучи: Нехай буде воля Господня.

15 Niiden päivien kuluttua me hankkiuduimme ja menimme ylös Jerusalemiin.

15 Niitten päivien jälkeen varustauduimme matkaan ja menimme ylös Jerusalemiin.

15. Ja niiden päiväin jälkeen tulimme me valmiiksi ja menimme ylös Jerusalemiin.

15. JA nijden päiwäin jälken tulimma me walmixi ja menimmä Jerusalemijn.

15. Ja ninen peiuein ielkin tulima me walmihixi/ ia yleslexime Jerusalemijn. (Ja niiden päiwien jälkeen tulimme me walmiiksi/ ja ylös läksimme Jerusalemiin.)

15. Μετὰ δὲ τὰς ἡμέρας ταύτας ἐπισκευασάμενοι ἀνεβαίνομεν εἰς Ἱερουσαλήμ·

15. μετα δε τας ημερας ταυτας αποσκευασαμενοι ανεβαινομεν εις ιερουσαλημ 15. meta de tas emeras taυtas aposkeυasamenoi aneβainomen eis ieroυsalem

15 Now after these days, we packed up our baggage and were going-up to Jerusalem.

15. And after those days we took up our carriages, and went up to Jerusalem.

15. Men efter de Dage, der vi vare færdige, droge vi op til Jerusalem.

15. Efter de dagar redde vi oss till, och forom upp till Jerusalem.

15. Agga pärrast neid päiwi pannime meie riistad mahha, ja läksime ülles Jerusalemma.

15. Po tų dienų, susiruošę į kelią, išvykome į Jeruzalę.

15. Und nach diesen Tagen machten wir uns fertig und zogen hinauf gen Jerusalem.

15. Quelques jours après, ayant fait nos préparatifs, nous montâmes à Jérusalem.

15. Y después de estos dias, apercibidos, subímos a Jerusalem.

15 En na die dagen maakten wij ons gereed, en gingen op naar Jeruzalem.

15. A po onych dniach, wziąwszy rzeczy swoje, szliśmy do Jeruzalemu.

15. E napok után pedig felkészülődvén, felmenénk Jeruzsálembe.

15 После сих дней, приготовившись, пошли мы в Иерусалим.

15. По тих же днях, налагодившись, пустились у Єрусалим.

16 Ja meidän kanssamme tuli myös opetuslapsia Kesareasta, jotka veivät meidät majapaikkaamme, erään vanhan opetuslapsen, kyprolaisen Mnasonin, tykö.

16 Kanssamme lähti myös opetuslapsia Kesareasta ja he veivät meidät erään vanhan opetuslapsen, kyproslaisen Mnasonin luo, majaillaksemme hänen luonaan.

16. Ja tulivat muutamat opetuslapset Kesareasta meidän kanssamme ja toivat vanhan opetuslapsen Kypristä, nimeltä Mnason, joka meitä piti huoneesensa ottaman.

16. Ja tulit muutamat Opetuslapset Cesareasta meidän cansam ja toit yhden wanhan Opetuslapsen cansans Cyprumist nimeldä Mnason joca meitä piti huonesens ottaman.

16. Ja tulit monicadhat Opetuslapset Cesariasta meiden cansan/ ia toit ydhen wanhan Opetuslapsen cansans Cyprumist/ nimelde Mnason/ ioca meite piti Hoonesens ottaman. (Ja tulit monikahdat opetuslapset Kesareasta meidän kanssan/ ja toit yhden wanhan opetuslapsen kanssansa Kyprumista/ nimeltä Mnason/ jotka meitä piti huoneeseensa ottaman.)

16. συνῆλθον δὲ καὶ τῶν μαθητῶν ἀπὸ Καισαρείας σὺν ἡμῖν, ἄγοντες παρ’ ᾧ ξενισθῶμεν Μνάσωνί τινι Κυπρίῳ, ἀρχαίῳ μαθητῇ.

16. συνηλθον δε και των μαθητων απο καισαρειας συν ημιν αγοντες παρ ω ξενισθωμεν μνασωνι τινι κυπριω αρχαιω μαθητη 16. sυnelthon de kai ton matheton apo kaisareias sυn emin agontes par o ksenisthomen mnasoni tini kυprio archaio mathete

16 But there also went together with us (some) of the disciples from Caesarea, leading (us) before someone (named) Mnason from Cyprus, an old disciple (in the faith), with whom (they said) we should lodge.

16. There went with us also certain of the disciples of Caesarea, and brought with them one Mnason of Cyprus, an old disciple, with whom we should lodge.

16. Men der reiste ogsaa nogle med os af Disciplene fra Cæsarea, som bragte os til Mnason fra Cypern, en gammel Discipel, hos hvilken vi skulde have Herberge.

16. Och kommo någre Lärjungar med oss af Cesareen, de der med sig hade en gamlan Lärjunga, som var af Cypren, benämnd Mnason, när hvilkom vi gästa skulle.

16. Siis tullid ka meiega monningad jüngrid Keisareast, need töid ennastega ühhe wanna jüngri Mnasoni, ühhe Kiiprusse-sare mehhe, kelle jures meie piddime seeskäima.

16. Mus lydėjo kai kurie mokiniai iš Cezarėjos ir nuvedė apsistoti pas vieną kiprietį, seną mokinį Mnasoną.

16. Es kamen aber mit uns auch etliche Jünger von Cäsarea und führten uns zu einem mit Namen Mnason aus Zypern, der ein alter Jünger war, bei dem wir herbergen sollten.

16. Et des disciples de Césarée vinrent aussi avec nous, amenant un certain Mnason, de Cypre, ancien disciple, chez qui nous devions loger.

16. Y vinieron también con nosotros de Cesarea algunos de los discípulos, trayendo consigo a un Mnasón de Chipre, discípulo antiguo con el cual posásemos.

16 En met ons gingen ook sommigen der discipelen van Cesarea, leidende met zich een zekeren Mnason, van Cyprus, een ouden discipel, bij dewelken wij zouden te huis liggen.

16. A szli z nami i niektórzy uczniowie z Cezaryi, wiodąc z sobą tego, u któregośmy gospodą stać mieli, niejakiego Mnazona Cypryjczyka, starego ucznia.

16. Jövének pedig mi velünk együtt a tanítványok közül is Czézáreából, kik elvezetének bizonyos cziprusi Mnásonhoz, egy régi tanítványhoz, hogy ott legyen szállásunk.

16 С нами шли и некоторые ученики из Кесарии, провожая нас к некоему давнему ученику, Мнасону Кипрянину, у которого можно было бы нам жить.

16. Ішли ж з нами й деякі в учеників із Кесариї, і вели одного Мнасона Кипрянина, старого ученика, в котрого б нам оселитись.

17 Ja saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.

17 Saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.

17. Vaan kuin me tulimme Jerusalemiin, niin veljet mielellänsä meidät ottivat vastaan.

17. Ja cosca me saimma Jerusalemijn nijn weljet mielelläns meidän wastanotit.

17. Ja coska me saima Jerusalemijn/ nin Weliet kernasti meite wastanrupesit. (Ja koska me saimme Jerusalemiin/ niin weljet kernaasti meitä wastaan rupesit.)

17. γενομένων δὲ ἡμῶν εἰς Ἱεροσόλυμα ἀσμένως ἐδέξαντο ἡμᾶς οἱ ἀδελφοί.

17. γενομενων δε ημων εις ιεροσολυμα ασμενως εδεξαντο ημας οι αδελφοι 17. genomenon de emon eis ierosolυma asmenos edeksanto emas oi adelfoi

17 Now (after) we came* to Jerusalem, the brethren gladly accepted us. {May 23, 59 AD. Paul’s fifth visit to Jerusalem.}

17. And when we were come to Jerusalem, the brethren received us gladly.

17. Men der vi kom til Jerusalem, annammede Brødrene os med Glæde.

17. Och när vi kommom till Jerusalem, undfingo oss bröderna gerna.

17. Agga kui meie Jerusalemma saime, siis wotsid meid wennad heal melel wasto.

17. Kai atvykome į Jeruzalę, broliai mus džiaugsmingai priėmė.

17. Da wir nun gen Jerusalem kamen, nahmen uns die Brüder gern auf.

17. Quand nous fûmes arrivés à Jérusalem, les frères nous reçurent avec joie.

17. Y como llegámos a Jerusalem, los hermanos nos recibieron de buena voluntad.

17 En als wij te Jeruzalem gekomen waren, ontvingen ons de broeders blijdelijk.

17. A gdyśmy przyszli do Jeruzalemu, wdzięcznie nas bracia przyjęli.

17. Mikor azért Jeruzsálembe jutottunk, örömmel fogadának minket az atyafiak.

17 По прибытии нашем в Иерусалим братиярадушно приняли нас.

17. Як же прибули в Єрусалим, радо прийняли нас брати.

18 Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin tykö, ja kaikki vanhimmat tulivat sinne saapuville.

18 Seuraavana päivänä Paavali meni kanssamme Jaakobin luo, ja kaikki vanhimmat tulivat koolle.

18. Toisena päivänä meni Paavali meidän kanssamme Jakobin tykö, ja kaikki vanhimmat olivat läsnä.

18. TOisna päiwänä meni Pawali meidän cansam Jacobin tygö cuhunga caicki wanhimmat coconnuit.

18. Toisna peiuen sisellekeui Pauali meiden cansan Jacobin tyge/ Ja sinne caiki Wanhimmat cokounsijt. (Toisena päiwän sisälle käwi Pawali meidän kanssan Jakobin tykö/ Ja sinne kaikki wanhimmat kokounsit.)

18. τῇ δὲ ἐπιούσῃ εἰσῄει ὁ Παῦλος σὺν ἡμῖν πρὸς Ἰάκωβον, πάντες τε παρεγένοντο οἱ πρεσβύτεροι.

18. τη δε επιουση εισηει ο παυλος συν ημιν προς ιακωβον παντες τε παρεγενοντο οι πρεσβυτεροι 18. te de epioυse eiseei o paυlos sυn emin pros iakoβon pantes te paregenonto oi presβυteroi

18 Now the next (day), Paul was going-into (it), together with us, to James, and all the elders came*.

18. And the day following Paul went in with us unto James; and all the elders were present.

18. Men anden Dagen gik Paulus ind med os til Jakob, og alle de Ældste kom derhen.

18. Dagen derefter gick Paulus med oss in till Jacobum; och alle de äldste församlades;

18. Agga teisel päwal läks Paulus meiega Jakobusse jure; ja keik wannemad tullid senna.

18. Kitą dieną Paulius kartu su mumis nuėjo pas Jokūbą, kur buvo susirinkę visi vyresnieji.

18. Des andern Tages aber ging Paulus mit uns ein zu Jakobus, und es kamen die Ältesten alle dahin.

18. Et le lendemain, Paul vint avec nous chez Jacques, et tous les anciens s'y assemblèrent.

18. Y el día siguiente Pablo entró con nosotros a Santiago, y todos los ancianos se juntaron.

18 En den volgenden dag ging Paulus met ons in tot Jakobus; en al de ouderlingen waren daar gekomen.

18. A nazajutrz wszedł z nami Paweł do Jakóba, gdzie się byli wszyscy starsi zeszli.

18. Másnap pedig beméne Pál velünk együtt Jakabhoz; [8†] és a vének mindnyájan ott valának.

18 На другой день Павел пришел с нами к Иакову; пришли и все пресвитеры.

18. Назавтра прийшов Павел до Якова, прийшли ж і всї старші.

19 Ja kun hän oli heitä tervehtinyt, kertoi hän kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa.

19 Tervehdittyään heitä hän kertoi juurta jaksain, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskellä.

19. Kuin hän heitä oli tervehtinyt, jutteli hän järjestänsä, mitä Jumala oli hänen virkansa kutta pakanain seassa tehnyt.

19. Cosca hän heitä oli terwehtänyt jutteli hän järjestäns mitä Jumala oli hänen wircans cautta pacanain seas tehnyt.

19. Coska he' heite oli teruectenyt/ Jutteli hen ieristens mite Jumala oli tehnyt henen Wirghans cautta Pacanoidhe' seas. (Koska hän näitä oli terwehtänyt/ Jutteli hän järjestänsä mitä Jumala oli tehnyt hänen wiransa kautta pakanoiden seassa.)

19. καὶ ἀσπασάμενος αὐτοὺς ἐξηγεῖτο καθ’ ἓν ἕκαστον ὧν ἐποίησεν ὁ Θεὸς ἐν τοῖς ἔθνεσι διὰ τῆς διακονίας αὐτοῦ.

19. και ασπασαμενος αυτους εξηγειτο καθ εν εκαστον ων εποιησεν ο θεος εν τοις εθνεσιν δια της διακονιας αυτου 19. kai aspasamenos aυtoυs eksegeito kath en ekaston on epoiesen o theos en tois ethnesin dia tes diakonias aυtoυ

19 And having greeted them, he was describing one by one each of the things God did among the Gentiles through his service.

19. And when he had saluted them, he declared particularly what things God had wrought among the Gentiles by his ministry.

19. Og der han havde hilset dem, fortalte han stykkevis, hvad Gud havde gjort iblandt Hedningerne ved hans Tjeneste.

19. Då han dem helsat hade, förtäljde han dem alltsammans, det ena med det andra, som Gud gjort hade, genom hans tjenst, ibland Hedningarna.

19. Ja kui ta neid sai terretanud, räkis temma keik korra pärrast ülles, mis Jummal pagganatte seas olli teinud temma ammeti läbbi.

19. Juos pasveikinęs, jis smulkiai išdėstė visa, ką Dievas padarė pagonijoje per jo tarnystę.

19. Und als er sie gegrüßt hatte, erzählte er eines nach dem andern, was Gott getan hatte unter den Heiden durch sein Amt.

19. Et après les avoir embrassés, il raconta en détail tout ce que Dieu avait fait parmi les Gentils, par son ministère.

19. Y habiéndolos saludado, les contó por menudo lo que Dios había hecho entre los Gentiles por su ministerio.

19 En als hij hen gegroet had, verhaalde hij van stuk tot stuk, wat God onder de heidenen door zijn dienst gedaan had.

19. Które pozdrowiwszy, rozpowiedział im wszystko porządnie, co Bóg uczynił między pogany przez usługę jego.

19. És köszöntvén őket, elbeszélé egyenként, a miket az Isten a pogányok között az ő szolgálata által cselekedett.

19 Приветствовав их, Павел рассказывал подробно, что сотворил Бог у язычников служением его.

19. І, привитавши їх, розказував про все, що зробив Бог між поганами через служеннє його.

20 Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lainkiivailijoita.

20 Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa. Ja he sanoivat Paavalille*: "Näet, veli, kuinka monia tuhansia juutalaisia on tullut uskoon ja he kaikki ovat lainkiivailijoita.

20. Mutta kuin he nämät kuulivat, kunnioittivat he Herraa ja sanoivat hänelle: sinä näet, rakas veli, kuinka monta tuhatta Juudalaista ovat uskoneet, ja ne kaikki lain puolesta kiivaat ovat.

20. Mutta cuin he nämät cuulit cunnioitit he HERra ja sanoit hänelle: sinä näet racas weli cuinga monda tuhatta Judalaista owat usconet ja ne caicki ahkerast Lain puolda pitäwät.

20. Mutta quin he nämet cwlit/ cunnijoitit he HERRA/ ia sanoit henelle/ Sine näet Racas Welij/ Quinga monda tuhatta Juttaist ouat wskoneet/ ia caiki ouat Achkerat Lain polen/ (Mutta kuin he nämät kuulit/ kunnioitit he HERRAA/ ja sanoit hänelle/ Sinä näet rakas weli/ Kuinka monta tuhatta juuttaista owat uskoneet/ ja kaikki owat ahkerat lain puoleen/)

20. οἱ δὲ ἀκούσαντες ἐδόξαζον τὸν Κύριον, εἶπον τε αὐτῷ· Θεωρεῖς, ἀδελφέ, πόσαι μυριάδες εἰσὶν Ἰουδαίων τῶν πεπιστευκότων, καὶ πάντες ζηλωταὶ τοῦ νόμου ὑπάρχουσι.

20. οι δε ακουσαντες εδοξαζον τον κυριον ειπον τε αυτω θεωρεις αδελφε ποσαι μυριαδες εισιν ιουδαιων των πεπιστευκοτων και παντες ζηλωται του νομου υπαρχουσιν 20. oi de akoυsantes edoksazon ton kυrion eipon te aυto theoreis adelfe posai mυriades eisin ioυdaion ton pepisteυkoton kai pantes zelotai toυ nomoυ υparchoυsin

20 Now having heard (it), they were glorifying the Lord, and said to him, You are (now) viewing brother, how-many tens of thousands there are of the Jews who have believed, and they are* all zealous ones of the law;

20. And when they heard it, they glorified the Lord, and said unto him, Thou seest, brother, how many thousands of Jews there are which believe; and they are all zealous of the law:

20. Men der de hørte, prisede de Herren, og de sagde til ham: Broder! du seer, hvor mange tusinde Jøder der ere, som have antaget Troen, og de ere alle nidkjære for Loven.

20. Då de det hörde, prisade de Herran, och sade till honom: Du ser, käre broder, huru mång tusend Judar äro som tro; och alle hafva nit om lagen.

20. Agga kui nemmad sedda kuulsid, auustasid nemmad Issandat, ja ütlesid temma wasto: Sinna nääd, wend, kui mitto tuhhat Juda-rahwast on, kes usklikkuks sanud, ja need keik piddawad kangeste kässo kombed.

20. Jie išklausę šlovino Viešpatį ir tarė Pauliui: ‘‘Tu matai, broli, kiek daug tūkstančių žydų tapo tikinčiaisiais, ir jie visi uoliai laikosi Įstatymo.

20. Da sie aber das hörten, lobten sie den HERRN und sprachen zu ihm: Bruder, du siehst, wieviel tausend Juden sind, die gläubig geworden sind, und alle sind Eiferer für das Gesetz;

20. Quant à eux, l'ayant entendu, ils glorifièrent le Seigneur et ils lui dirent: Frère, tu vois combien il y a de milliers de Juifs qui ont cru, et ils sont tous zélés pour la loi.

20. Y ellos como lo oyeron, glorificaron al Señor; y le dijeron: Ya ves, hermano, cuantos millares de Judíos hay que han creido; y todos son celadores de la ley:

20 En zij, dat gehoord hebbende, loofden den Heere, en zeiden tot hem: Gij ziet, broeder, hoevele duizenden van Joden er zijn, die geloven; en zij zijn allen ijveraars van de wet.

20. Co oni usłyszawszy, chwalili Pana i rzekli mu: Widzisz, bracie! jako jest wiele tysięcy Żydów, którzy uwierzyli; a ci wszyscy gorliwi są miłośnicy zakonu.

20. Azok pedig ezt hallván, dicsőíték az Urat; és mondának néki: Látod, atyámfia, mely sok ezeren vannak zsidók, kik hívőkké lettek; és mindnyájan buzognak a törvény mellett:

20 Они же, выслушав, прославили Бога и сказали ему: видишь, брат, сколько тысяч уверовавших Иудеев, и все они ревнители закона.

20. Вони ж, вислухавши, прославляли Господа, і рекли йому: Бачиш, брате, скільки тут тисяч Жидів, що увірували, а всї вони ревнителї закону.

21 Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan.

21 Mutta heille on kerrottu sinusta, että opetat kaikille pakanain seassa asuville juutalaisille luopumista Mooseksesta, sanoen, ettei heidän pidä ympärileikata lapsiaan eikä vaeltaa säännösten mukaan.

21. Mutta he ovat sinusta kuulleet, että sinä opetat luopumista Moseksesta kaikille Juudalaisille, jotka pakanain seassa asuvat, sanoen ettei heidän pidä ympärileikkaaman lapsiansa eikä säätyin jälkeen vaeltaman.

21. He owat sinusta cuullet että sinä opetat luopumista Mosexest caikille Judalaisille jotca pacanain seas asuwat ja sanot: ei heidän pidä ymbärinsleickaman heidän lapsians eikä enä sen tawan jälken waeldaman.

21. ia he ouat sinusta cwlleet ette sine opetat lopumisen Mosesest caikille Juttaille iotca asuuat Pacanoiden seas/ ia sanot/ Ettei heide' pidhe ymberileickaman heiden Lapsiansa/ eikä mös sen Tauan ielkin waeldaman. (ja he owat sinusta kuulleet että sinä opetat luopumisen Moseksesta kaikille juuttaille jotka asuwat pakanoiden seassa/ ja sanot/ Ettei heidän pidä ympärileikkaaman heidän lapsiansa/ eikä myös sen tawan jälkeen waeltaman.)

21. κατηχήθησαν δὲ περὶ σοῦ ὅτι ἀποστασίαν διδάσκεις ἀπὸ Μωϋσέως τοὺς κατὰ τὰ ἔθνη πάντας Ἰουδαίους, λέγων μὴ περιτέμνειν αὐτοὺς τὰ τέκνα μηδὲ τοῖς ἔθεσι περιπατεῖν.

21. κατηχηθησαν δε περι σου οτι αποστασιαν διδασκεις απο μωσεως τους κατα τα εθνη παντας ιουδαιους λεγων μη περιτεμνειν αυτους τα τεκνα μηδε τοις εθεσιν περιπατειν 21. katechethesan de peri soυ oti apostasian didaskeis apo moseos toυs kata ta ethne pantas ioυdaioυs legon me peritemnein aυtoυs ta tekna mede tois ethesin peripatein

21 and they were instructed concerning you, that you are teaching apostasy from Moses to all the Jews among the nations, telling them not to circumcise their children nor to walk according to the customs.

21. And they are informed of thee, that thou teachest all the Jews which are among the Gentiles to forsake Moses, saying that they ought not to circumcise their children, neither to walk after the customs.

21. Men de havde hørt om dig, at du lærer alle Jøder, som ere iblandt Hedningerne, at falde fra Moses, og siger at de ikke skulle omskære Børnene, ei heller vandre efter Skikkene.

21. Och de hafva hört af dig, att du lärer alla de Judar, som bo ibland Hedningarna, att de skola träda ifrå Mose lag; sägandes, att de icke skola omskära sin barn, och icke vandra efter som vant är.

21. Agga nemmad on sinnust kuulda sanud, et sa pead öppetama Mosessest ärratagganema keik Juda-rahwast, kes pagganatte seas ellawad, ja ütlema, et nemmad ei pea poeglapsi ümberleikama, egga nende kombede järrele ellama.

21. Bet jiems prikalbėta apie tave, kad tu mokai visus žydus, gyvenančius tarp pagonių, atsižadėti Mozės, sakydamas, jog jiems nereikia apipjaustyti vaikų nei laikytis papročių.

21. sie sind aber berichtet worden wider dich, daß du lehrest von Moses abfallen alle Juden, die unter den Heiden sind, und sagest, sie sollen ihre Kinder nicht beschneiden, auch nicht nach desselben Weise wandeln.

21. Or, ils ont été informés que tu enseignes à tous les Juifs qui sont parmi les Gentils, à renoncer à Moïse, en leur disant de ne pas circoncire les enfants, et de ne pas se conformer aux coutumes.

21. Y han oido decir de tí, que enseñas a apartarse de Moisés a todos los Judíos que están entre los Gentiles, diciendo, que no han de circuncidar a sus hijos, ni andar según las costumbres.

21 En zij zijn aangaande u bericht, dat gij al de Joden, die onder de heidenen zijn, leert van Mozes afvallen, zeggende: dat zij de kinderen niet zouden besnijden, noch naar de wijze der wet wandelen.

21. Ale o tobie wzięli sprawę, że odwodzisz od Mojżesza wszystkich tych Żydów, którzy są między pogany, mówiąc, że nie mają obrzezywać dziatek, ani mają chodzić według ustaw zakonnych.

21. Felőled pedig azt hallották, hogy te mindazokat a zsidókat, kik a pogányok között vannak, Mózestől való elszakadásra tanítod, azt mondván, hogy ne metéljék körül fiaikat, se a zsidó szokások szerint [9†] ne járjanak.

21 А о тебе наслышались они, что ты всех Иудеев, живущих между язычниками, учишь отступлению от Моисея, говоря, чтобы они не обрезывали детей своих и не поступали по обычаям.

21. Про тебе ж дознались, що ти навчаєш відступлення від закону Мойсейового усїх Жидів між поганами, говорячи, щоб не обрізували дїтей своїх, анї додержували звичаїв.

22 Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.

22 Miten siis on? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.

22. Mikä siis on? Kaiketi pitää kansan tuleman kokoon; sillä heidän pitää saaman tietää sinun tulleeksi.

22. Mikä sijs on? caiketi pitä Canssan tuleman cocon jotca kyllä saawat tietä sinun tullexi.

22. Mike sis ombi? Caiketti pite Canssan cocontuleman/ Sille ette he saauat kylle tiete sinun tulluexi/ (Mikä siis ompi? Kaiketi pitää kansan kokoon tuleman/ Sillä että he saawat kyllä tietää sinun tulleeksi/)

22. τί οὖν ἐστι; πάντως δεῖ πλῆθος συνελθεῖν· ἀκούσονται γὰρ ὅτι ἐλήλυθας.

22. τι ουν εστιν παντως δει πληθος συνελθειν ακουσονται γαρ οτι εληλυθας 22. ti oυn estin pantos dei plethos sυnelthein akoυsontai gar oti elelυthas

22 Therefore what is (this)? It is essential for the multitude to certainly come together; for* they will be hearing that you have come.

22. What is it therefore? the multitude must needs come together: for they will hear that thou art come.

22. Hvad er da at gjøre? Mængden vil visseligen komme sammen; thi de ville faae at høre, at du er kommen.

22. Hvad är det då? Den menige man måste ändtliga församlas; ty de få väl höra, att du äst kommen.

22. Mis nou on nüüd? Otse töeste peab keik koggodus kokkotullema, sest nemmad sawad kuulda, et sa olled tulnud.

22. Ką daryti? Jie būtinai susirinks, išgirdę, kad esi atvykęs.

22. Was denn nun? Allerdinge muß die Menge zusammenkommen; denn sie werden's hören, daß du gekommen bist.

22. Que faut-il donc faire? Certainement la multitude se rassemblera; car ils entendront dire que tu es arrivé.

22. ¿Qué, pues, se ha de hacer? En todo caso la multitud ha de juntarse; porque oirán que has venido.

22 Wat is er dan te doen? Het is gans nodig, dat de menigte samenkome; want zij zullen horen, dat gij gekomen zijt.

22. Cóż tedy jest? Koniecznieć się musi zejść lud; bo usłyszą, żeś przyszedł.

22. Micsoda annakokáért? Mindenesetre össze kell gyülekezni a sokaságnak; mert meghallják, hogy ide jöttél.

22 Итак что же? Верно соберется народ; ибо услышат, что ты пришел.

22. Що ж тепер (робити)? Конче зійдеть ся купа; прочують бо, що прийшов єси.

23 Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.

23 Tee siis tämä, minkä sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.

23. Niin tee siis se, mitä me sinulle sanomme. Meillä on tässä neljä miestä, joilla on lupaus päällänsä.

23. Nijn tee sijs mitä me sinulle sanomma.

23. Nin tee sis/ mite me sinuille sanoma. (Niin tee siis/ mitä me sinulle sanomme.)

23. τοῦτο οὖν ποίησον ὅ σοι λέγομεν· εἰσὶν ἡμῖν ἄνδρες τέσσαρες εὐχὴν ἔχοντες ἐφ’ ἑαυτῶν·

23. τουτο ουν ποιησον ο σοι λεγομεν εισιν ημιν ανδρες τεσσαρες ευχην εχοντες εφ εαυτων 23. toυto oυn poieson o soi legomen eisin emin andres tessares eυchen echontes ef eaυton

23 Therefore you do this (thing), what we say to you. We have four men who have a vow upon themselves.

23. Do therefore this that we say to thee: We have four men which have a vow on them;

23. Gjør derfor dette, som vi sige dig: der ere fire Mænd iblandt os, som have et Løfte paa sig.

23. Så gör nu, som vi säge dig: Vi hafve här fyra män, som löfte hafva på sig;

23. Siis te nüüd sedda, mis meie sulle ütleme: meil on nelli meest, kennel on tootus enneste peäl.

23. Todėl padaryk, kaip tau sakome. Pas mus yra keturi vyrai, padarę įžadą.

23. So tue nun dies, was wir dir sagen.

23. Fais donc ce que nous allons te dire: Nous avons quatre hommes qui ont fait un vou;

23. Haz, pues, esto que te decimos: Tenemos cuatro varones que tienen voto sobre sí:

23 Doe dan hetgeen wij u zeggen: Wij hebben vier mannen, die een gelofte gedaan hebben.

23. A przetoż czyó to, coć mówimy; Mamy tu czterech mężów, którzy na sobie ślub mają;

23. Ezt míveld azért, a mit néked mondunk: Van mi köztünk négy férfiú, kik fogadalmat [10†] vettek magokra;

23 Сделай же, что мы скажем тебе: естьу нас четыре человека, имеющие на себе обет.

23. З роби ж оце, що тобі скажемо: Є в нас чотири чоловіки таких, що мають на собі обітницю.

24 Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä.

24 Ota heidät luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssaan ja maksa kulut heidän puolestaan, jotta he saisivat ajattaa tukkansa. Niin kaikki saavat tietää, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinä itsekin vaellat lakia seuraten.

24. Ota ne tykös, ja puhdista itses heidän kanssansa, ja kuluta jotakin heidän tähtensä, että he ajelisivat päänsä, ja siitä he kaikki ymmärtäisivät, ettei se mitään ole, mitä he sinusta kuulleet ovat, mutta että sinäkin vaellat, niinkuin sinä olisit lain pitävä.

24. MEillä on täsä neljä miestä joilla on lupaus ota ne tygös ja puhdista sinus heidän cansans ja culuta jotakin sijhen että he ajelisit pääns ja sijtä he caicki ymmärtäwät ettei se mitän ole cuin he sinusta cuullet owat mutta että sinäkin waellaisit nijncuins olisit Lain pitäwä.

24. Ouat meille tesse nelie Mieste/ ioilla ombi pälens Lupaus/ ota ne tyges/ ia puhdasta sinus heiden cansans/ ia culuta iotakin sihen päle/ ette he aielisit heiden Päens/ ia sijte he caiki ymmerteuet Ettei se miten ole quin he ouat sinusta cwlleet/ mutta ette sineki waellaisit/ quin sine olisit Lain piteue. (Owat meillä tässä neljä miestä/ joilla ompi päällänsä lupaus/ ota ne tykösi/ ja puhdista sinun heidän kanssansa/ ja kuluta jotakin siihen päälle/ että he ajelisit heidän päänsä/ ja siitä he kaikki ymmärtäwät ettei se mitään ole kuin he owat sinusta kuulleet/ mutta että sinäkin waeltaisit/ kuin sinä olisit lain pitäwä.)

24. τούτους παραλαβὼν ἁγνίσθητι σὺν αὐτοῖς καὶ δαπάνησον ἐπ’ αὐτοῖς ἵνα ξυρήσωνται τὴν κεφαλήν, καὶ γνώσι πάντες ὅτι ὧν κατήχηνται περὶ σοῦ οὐδέν ἐστιν, ἀλλὰ στοιχεῖς καὶ αὐτὸς τὸν νόμον φυλάσσων.

24. τουτους παραλαβων αγνισθητι συν αυτοις και δαπανησον επ αυτοις ινα ξυρησωνται την κεφαλην και γνωσιν παντες οτι ων κατηχηνται περι σου ουδεν εστιν αλλα στοιχεις και αυτος τον νομον φυλασσων 24. toυtoυs paralaβon agnistheti sυn aυtois kai dapaneson ep aυtois ina ksυresontai ten kefalen kai gnosin pantes oti on katechentai peri soυ oυden estin alla stoicheis kai aυtos ton nomon fυlasson

24 (Paul), (after) you (have) taken these, purify yourself together with them, and be spent for them, in order that they may shave (their) heads and may know all the things of which they have been instructed concerning you are nothing, but you yourself also march (accordingly), observing the law.

24. Them take, and purify thyself with them, and be at charges with them, that they may shave their heads: and all may know that those things, whereof they were informed concerning thee, are nothing; but that thou thyself also walkest orderly, and keepest the law.

24. Tag dem til dig og lad dig rense med dem og gjør Bekostning paa dem, at de rage Hovedet, saa skulle alle vide at det er intet, somd Eder have hørt om dig, men at du og selvvandrer saaledes, at du holder Loven.

24. Dem tag till dig, och rena dig med dem, och bekosta der något uppå att de raka sitt hufvud; och deraf kunna alle veta, att det är intet som de hört hafva om dig; utan att du ock så vandrar, att du ock håller lagen.

24. Needsinnatsed wotta ennese jure, ja puhhasta ennast nendega, ja te se kullo nende pärrast, et nemmad omma Pea paljaks aiawad; siis saab keikile teäda, et se ühtegi ep olle, mis nemmad sinnust on kuulnud, waid et sinna ka isse nenda ellad, ja sedda käsko pead.

24. Pasiimk juos, apsivalyk kartu su jais ir prisiimk jų išlaidas, kad jie galėtų nusikirpti plaukus. Tada visi pamatys, jog gandai apie tave nieko verti ir tu nenukrypdamas laikaisi Įstatymo.

24. Wir haben hier vier Männer, die haben ein Gelübde auf sich; die nimm zu dir und heilige dich mit ihnen und wage die Kosten an sie, daß sie ihr Haupt scheren, so werden alle vernehmen, daß es nicht so sei, wie sie wider dich berichtet sind, sondern daß du auch einhergehest und hältst das Gesetz.

24. Prends-les avec toi, purifie-toi avec eux, et paye leur dépense, afin qu'ils puissent se faire raser la tête, et que tous sachent qu'il n'est rien de tout ce qu'ils ont entendu dire de toi, mais que tu continues à garder la loi.

24. Tomando a estos, santifícate con ellos, y gasta con ellos para que raigan sus cabezas; y que entiendan todos que no hay nada de lo que de tí han oido decir; sino que tú mismo andas también según órden, y guardas la ley.

24 Neem dezen tot u, en heilig u met hen, en doe de onkosten nevens hen, opdat zij het hoofd bescheren mogen; en alle mogen weten, dat er niets is aan hetgeen, waarvan zij, aangaande u, bericht zijn; maar dat gij alzo wandelt, dat gij ook zelve de wet onderhoudt.

24. Tych wziąwszy do siebie, oczyść się z nimi i uczyó nakład na nie, aby ogolili głowy; a poznają wszyscy, że to, co o tobie słyszeli, nic nie jest, ale że i ty sam chodzisz przestrzegając zakonu.

24. Ezeket magad mellé vévén, tisztulj meg velök, és költs rájok, hogy megnyíressék fejöket: [11†] és megtudják mindenek, hogy semmi sincs azokban, a miket te felőled hallottak; hanem te magad is úgy jársz, hogy a törvényt megtartod.

24 Взяв их, очистись с ними, и возьми на себя издержки на жертву за них, чтобы остригли себе голову, и узнают все, что слышанное ими о тебе несправедливо, но что и сам ты продолжаешь соблюдать закон.

24. Узявши їх, очистись із ними, та й втрать ся на них, щоб обстригли голови; то й знати муть усї, що чого дознались про тебе, се нїщо, та що й ти ходиш у законї, хоронячи його.

25 Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, (ettei heidän tarvitse pitää mitään sellaista, paitsi) että heidän on välttäminen epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta."

25 Mutta uskoon tulleista pakanoista olemme päättäneet ja kirjoittaneet, (ettei heidän tarvitse pitää mitään sellaista, paitsi) että heidän tulee sekä karttaa epäjumalille uhrattua verta, että tukehtumalla kuollutta ja haureutta."

25. Mutta niistä, jotka uskoivat pakanoista, olemme me kirjoittaneet ja päättäneet, ettei heidän tarvitse näistä mitään pitää, vaan että he niitä välttäisivät, jotka epäjumalille ovat uhratut, ja verta, läkähtynyttä ja salavuoteutta.

25. Mutta uscowaisille pacanoista olemma me kirjoittanet ja päättänet ettei heidän tarwita näistä mitän pitämän. Waan että he nijtä wäldäisit jotca epäjumalille owat uhratut ja werta ja läkähtynyitä ja salawuoteutta.

25. Mutta nijlle Uskouaisille Pacanoista me olema kirioittaneet ia pätteneet/ ettei heiden taruitze neiste miten pitemen. Waan ette he wälteisit nijste/ iotca ouat epeiumaloille wffratut/ ia Wereste/ ia Läketyneest/ ia Salawotest. (Mutta niille uskowaisille pakanoista me olemme kirjoittaneet ja päättäneet/ ettei heidän tarwitse näistä mitään pitämän. Waan että he wälttäisit niistä/ jotka owat epäjumaloille uhratut/ ja werestä/ ja läkähtyneestä/ ja salawuoteesta.)

25. περὶ δὲ τῶν πεπιστευκότων ἐθνῶν ἡμεῖς ἐπεστείλαμεν κρίναντες μηδὲν τοιοῦτον τηρεῖν αὐτοὺς, εἰ μὴ φυλάσσεσθαι αὐτοὺς τό τε εἰδωλόθυτον καὶ τὸ αἷμα καὶ πνικτὸν καὶ πορνείαν.

25. περι δε των πεπιστευκοτων εθνων ημεις επεστειλαμεν κριναντες μηδεν τοιουτον τηρειν αυτους ει μη φυλασσεσθαι αυτους το τε ειδωλοθυτον και το αιμα και πνικτον και πορνειαν 25. peri de ton pepisteυkoton ethnon emeis epesteilamen krinantes meden toioυton terein aυtoυs ei me fυlassesthai aυtoυs to te eidolothυton kai to aima kai pnikton kai porneian

25 But concerning the Gentiles who have believed, we decided and informed (them) by letter to observe no such thing, except to keep themselves from idol-sacrifices, and from blood, and from what is strangled, and from fornication.

25. As touching the Gentiles which believe, we have written and concluded that they observe no such thing, save only that they keep themselves from things offered to idols, and from blood, and from strangled, and from fornication.

25. Men om de Hedninger, som ere blevne troende, have vi udsendt en Skrivelse og besluttet, at de intet saadant skulle holde, men vogte sig for Afguds-Offer og Blod og det Kvalte og Hoveri.

25. Men de Hedningar, som vid trona tagit hafva, dem hafve vi tillskrifvit, och beslutit att de intet sådant behöfva att hålla; utan att de taga sig vara för det afgudom offradt är, och för blod, och för det som förqvafdt är, och för boleri.

25. Agga neile pagganille, kes usklikkuks on sanud, olleme meie kirja läkkitanud ja seädnud, et nemmad ei pea neist ühtegi piddama, kui agga ennast hoidma woöra jummala ohwri, ja werre, ja ärraläkkatud lojuste, ja hora-ello eest.

25. O dėl tikinčiųjų iš pagonių, tai mes išsiuntėme nurodymus, kad jie saugotųsi to, kas paaukota stabams, kraujo, pasmaugtų gyvulių mėsos ir ištvirkavimo’‘.

25. Denn den Gläubigen aus den Heiden haben wir geschrieben und beschlossen, daß sie der keines halten sollen, sondern nur sich bewahren vor Götzenopfer, vor Blut, vor Ersticktem und vor Hurerei.

25. Quant aux Gentils qui ont cru, nous avons décidé et nous leur avons écrit qu'ils ne devaient rien observer de semblable, mais se garder seulement de ce qui est sacrifié aux idoles, du sang, de ce qui est étouffé et de la fornication.

25. Empero en cuanto a los que de los Gentiles han creido, nosotros hemos escrito; y determinámos, que no guarden nada de esto: solamente que se abstengan de lo que fuere sacrificado a los ídolos, y de sangre, y de estrangulado, y de fornicación.

25 Doch van de heidenen, die geloven, hebben wij geschreven en goed gevonden, dat zij niets dergelijks zouden onderhouden, dan dat zij zich wachten van hetgeen den afgoden geofferd is, en van bloed, en van het verstikte, en van hoererij.

25. A o tych, którzy uwierzyli z pogan, myśmy pisali, stanowiąc, aby nic takowego nie zachowywali, tylko aby się wystrzegali tego, co jest ofiarowane bałwanom i od krwi, i od rzeczy dławionych, i od wszeteczeóstwa.

25. A pogányokból lett hívők felől pedig mi írtunk, azt [12†] végezvén, hogy ők semmi ilyenfélét ne tartsanak meg, hanem csak oltalmazzák meg magokat mind a bálványoknak áldozott hústól, mind a vértől, mind a fúlvaholt állattól, mind a paráznaságtól.

25 А об уверовавших язычниках мы писали, положив, чтобы они ничего такого не наблюдали, а только хранили себя от идоложертвенного, от крови, от удавленины и от блуда.

25. Що ж до увірувавших поган, ми писали, присудивши, щоб такого нїчого вони не додержували, а тільки щоб хоронились ідолської жертви, та крові, та давленого, та блуду.

26 Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri.

26 Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, hän meni pyhäkköön ilmoittaen puhdistumispäivien päättymisen — kunnes heidän kunkin puolesta oli tuotu uhri.

26. Silloin Paavali otti ne miehet tykönsä ja puhdisti itsensä toisena päivänä heidän kanssansa, ja meni templiin, ja ilmoitti, että puhdistuksen päivät olivat täytetyt, siihenasti kuin jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli uhrattu.

26. Nijn Pawali otti ne miehet tygöns ja puhdisti idzens toisna päiwänä heidän cansans ja meni Templijn ja annoi hänens nähtä että puhdistus päiwät olit täytetyt haman sijhenasti cuin jocaidzen edestä heidän seasans uhri oli uhrattu.

26. Nin Pauali otti ne Miehet tygens/ ia puhdasti itzens toisna peiuen heiden cansans/ ia sisellemeni Templijn/ ia annoi henens catzotta/ ette Puhdastus peiuet olit teutetyt/ Hama' sihenasti ette iocaitzen edeste heiden seasans wffri oli wloswffrattu. (Niin Pawali otti ne miehet tykönsä/ ja puhdisti itsensä toisena päiwänä heidän kanssansa/ ja sisälle meni templiin/ ja antoi hänens katsottaa/ että puhdistuspäiwät olit täytetyt/ Hamaan siihenasti että jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli ulos uhrattu.)

26. τότε ὁ Παῦλος παραλαβὼν τοὺς ἄνδρας τῇ ἐχομένῃ ἡμέρᾳ σὺν αὐτοῖς ἁγνισθεὶς εἰσῄει εἰς τὸ ἱερόν, διαγγέλλων τὴν ἐκπλήρωσιν τῶν ἡμερῶν τοῦ ἁγνισμοῦ, ἕως οὗ προσηνέχθη ὑπὲρ ἑνὸς ἑκάστου αὐτῶν ἡ προσφορά.

26. τοτε ο παυλος παραλαβων τους ανδρας τη εχομενη ημερα συν αυτοις αγνισθεις εισηει εις το ιερον διαγγελλων την εκπληρωσιν των ημερων του αγνισμου εως ου προσηνεχθη υπερ ενος εκαστου αυτων η προσφορα 26. tote o paυlos paralaβon toυs andras te echomene emera sυn aυtois agnistheis eiseei eis to ieron diaggellon ten ekplerosin ton emeron toυ agnismoυ eos oυ prosenechthe υper enos ekastoυ aυton e prosfora

26 Then Paul took the men and they were going-into the temple in the next day, having been purified together with them, (thus) thoroughly proclaiming the fulfillment of the days of purification, until the offering was offered on behalf of each one of them.

26. Then Paul took the men, and the next day purifying himself with them entered into the temple, to signify the accomplishment of the days of purification, until that an offering should be offered for every one of them.

26. Da tog Paulus Mændene til sig og lod sig næste Dag rense med dem, og gik ind i Templet og gav tilkjende, at de vilde udholde Renselsesdagene, indtil Offret var fremført for enhver af dem.

26. Dagen derefter tog Paulus männerna till sig, och lät rena sig med dem; och gick in i templet, förkunnandes att reningsdagarna voro fullbordade, tilldess utoffradt var, för hvar och en af dem.

26. Siis wottis Paulus need mehhed ennese jure, ja laskis ennast teisel päwal nendega puhhastada, ja läks pühha kotta ja kulutas, et need puhhastamisse päwad ollid löpnud, ja jäi senna, kunni iggaühhe eest nende seast ohwrit todi.

26. Tada Paulius pasiėmė tuos vyrus ir kitą dieną su jais apsivalęs įėjo į šventyklą. Ten jis nurodė apsivalymo dienų pabaigą, kada už kiekvieną iš jų turės būti paaukota auka.

26. Da nahm Paulus die Männer zu sich und heiligte sich des andern Tages mit ihnen und ging in den Tempel und ließ sich sehen, wie er aushielte die Tage, auf welche er sich heiligte, bis daß für einen jeglichen unter ihnen das Opfer gebracht ward.

26. Alors, Paul ayant pris ces hommes, et s'étant purifié avec eux, entra dans le temple le jour suivant, déclarant la durée des jours dans lesquels la purification s'accomplirait, et quand l'offrande serait présentée pour chacun d'eux.

26. Entónces Pablo, tomó a aquellos varones, y el día siguiente santificado con ellos, entró en el templo, anunciando ser cumplidos los dias de la santificación, hasta ser ofrecida ofrenda por cada uno de ellos.

26 Toen nam Paulus de mannen met zich, en den dag daaraan met hen geheiligd zijnde, ging hij in den tempel, en verkondigde, dat de dagen der heiliging vervuld waren, blijvende daar, totdat voor een iegelijk van hen de offerande opgeofferd was.

26. Tedy Paweł wziąwszy z sobą one męże, nazajutrz oczyszczony będąc z nimi, wszedł do kościoła, opowiadając wypełnienie dni oczyszczenia, aż za każdego z nich oddana była ofiara.

26. Akkor Pál maga mellé véve azokat a férfiakat, másnap ő velök megtisztulván, beméne a templomba, bejelentvén a tisztulás napjainak eltelését, a míg mindegyikökért elvégeztetik az áldozat.

26 Тогда Павел, взяв тех мужей и очистившись с ними, в следующий день вошел в храм и объявил окончание дней очищения, когда должно быть принесено за каждого из них приношение.

26. Тодї Павел, узявши тих чоловіків, і очистившись із ними, увійшов назавтра в сьвятилище, звіщаючи сповненнє днїв очищення, доки принесеть ся за кожного з них принос.

27 Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi

27 Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihottivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi

27. Mutta kuin jo lähes seitsemän päivää kulunut oli, näkivät hänen Juudalaiset, jotka Asiasta olivat, templissä ja kehoittivat kaiken kansan, paiskasivat kätensä hänen päällensä,

27. COsca jo lähes seidzemen päiwä culunut oli näit hänen ne Judalaiset jotca Asiasta olit Templis ja kehoitit caiken Canssan paiscaisit kätens hänen päällens ja huudit Israelin miehet auttacat.

27. Coska io nyt lehes seitzemen peiue oli ioutunut/ näit henen ne Juttat/ iotca Asiasta olit/ Templis/ ia yleskihoitit caiken Canssan/ paiskasit kädhens henen pälens ia hwsit/ te Miehet Israelist/ autacat. (Koska jo nyt lähes seitsemän päiwää oli joutunut/ näit hänen ne juuttaat/ jotka Asiasta olit/ templissä/ ja ylös kiihotit kaiken kansan/ paiskasit kätensä hänen päällensä ja huusit/ te miehet Israelista/ auttakaat.)

27. Ὡς δὲ ἔμελλον αἱ ἑπτὰ ἡμέραι συντελεῖσθαι, οἱ ἀπὸ τῆς Ἀσίας Ἰουδαῖοι θεασάμενοι αὐτὸν ἐν τῷ ἱερῷ συνέχεον πάντα τὸν ὄχλον καὶ ἐπέβαλον τὰς χεῖρας ἐπ’ αὐτὸν

27. ως δε εμελλον αι επτα ημεραι συντελεισθαι οι απο της ασιας ιουδαιοι θεασαμενοι αυτον εν τω ιερω συνεχεον παντα τον οχλον και επεβαλον τας χειρας επ αυτον 27. os de emellon ai epta emerai sυnteleisthai oi apo tes asias ioυdaioi theasamenoi aυton en to iero sυnecheon panta ton ochlon kai epeβalon tas cheiras ep aυton

27 Now as the seven days were about to be completed, the Jews from Asia, (after) they saw him in the temple, were inciting all the crowd and put hands upon him,

27. And when the seven days were almost ended, the Jews which were of Asia, when they saw him in the temple, stirred up all the people, and laid hands on him,

27. Men der de syv Dage vare næsten til Ende, saae Jøderne fra Asia ham i Templet, og oprørte alt Folket, og lagde Haand paa ham,

27. Då de sju dagar när ute voro, och de Judar, som voro af Asien, fingo se honom i templet, upprette de allt folket, och togo fatt på honom,

27. Agga kui need seitse päwa hakkasid otsa sama, näggid tedda Juda-rahwas, kes Asia-maalt ollid, pühhas koias, ja seggasid keik rahwast ärra, ja pistsid käed temma külge,

27. Toms septynioms dienoms baigiantis, žydai iš Azijos, pastebėję Paulių šventykloje, sukurstė visą minią ir, nutvėrę jį,

27. Als aber die sieben Tage sollten vollendet werden, sahen ihn die Juden aus Asien im Tempel und erregten das ganze Volk, legten die Hände an ihn und schrieen:

27. Et comme les sept jours allaient être accomplis, les Juifs d'Asie, l'ayant vu dans le temple, émurent toute la multitude, et se saisirent de lui,

27. Y como se acababan los siete dias, unos Judíos de Asia, como le vieron en el templo, alborotaron todo el pueblo, y le echaron mano,

27 Als nu de zeven dagen zouden voleindigd worden, zagen hem de Joden van Azie in den tempel, en beroerden al het volk, en sloegen de handen aan hem,

27. A gdy się miało wypełnić siedm dni, niektórzy Żydowie z Azyi, ujrzawszy go w kościele, wzbudzili wszystek lud i wrzucili na niego ręce,

27. Mikor pedig a hét nap immár eltelőben volt, az Ázsiából való zsidók, meglátván őt a templomban, felindíták az egész sokaságot, és reá veték kezöket,

27 Когда же семь дней оканчивались, тогда Асийские Иудеи, увидев его в храме, возмутили весь народ и наложили на него руки,

27. Як же вже мало сїм день скінчитись, Азийські Жиди, побачивши його в сьвятилищі, збунтували ввесь народ, і наложили руки на него,

28 ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan."

28 ja huusivat: "Miehet, israelilaiset, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa tuonut kreikkalaisiakin pyhäkköön ja saastuttanut tämän pyhän paikan."

28. Huutain: Israelin miehet, auttakaat! Tämä on se mies, joka kaikkia kaikissa paikoissa opettaa vastoin tätä kansaa ja lakia ja tätä siaa. Ja vieläkin hän on vienyt Grekiläisiäkin templiin, ja riivasi tämän pyhän sian.

28. Tämä on se mies joca caickia ihmisiä caikis paicois opetta wastoin tätä Canssa wastoin Lakia ja wastoin tätä sia. Ja semmengin hän on wienyt Grekit Templijn ja rijwais tämän pyhän sian.

28. Teme on se Mies ioca caiki Inhimiset opetta caikis paicois/ wastoin tete Canssa/ wastoin Laki/ ia wastoin täte Sia. Ja wiele semmengi hen on Grekit wienyt Templijn/ ia temen pyhen Sian riuasi. (Tämä on se mies joka kaikki ihmiset opettaa kaikissa paikoissa/ wastoin tätä kansaa/ wastoin lakia/ ja wastoin tätä sijaa. Ja wielä semmenkin hän on krekit wienyt templiin/ ja tämän pyhän sijan riiwasi.)

28. κράζοντες· Ἄνδρες Ἰσραηλῖται, βοηθεῖτε· οὗτός ἐστιν ὁ ἄνθρωπος ὁ κατὰ τοῦ λαοῦ καὶ τοῦ νόμου καὶ τοῦ τόπου τούτου πάντας πανταχοῦ διδάσκων· ἔτι τε καὶ Ἕλληνας εἰσήγαγεν εἰς τὸ ἱερὸν καὶ κεκοίνωκε τὸν ἅγιον τόπον τοῦτον·

28. κραζοντες ανδρες ισραηλιται βοηθειτε ουτος εστιν ο ανθρωπος ο κατα του λαου και του νομου και του τοπου τουτου παντας πανταχου διδασκων ετι τε και ελληνας εισηγαγεν εις το ιερον και κεκοινωκεν τον αγιον τοπον τουτον 28. krazontes andres israelitai βoetheite oυtos estin o anthropos o kata toυ laoυ kai toυ nomoυ kai toυ topoυ toυtoυ pantas pantachoυ didaskon eti te kai ellenas eisegagen eis to ieron kai kekoinoken ton agion topon toυton

28 crying out, Men, Israelites, help°! This one is the man (who is) teaching all (people) everywhere, against the (Jewish) people and the law and this place, and even more, he led Greeks into the temple and desecrated this holy place.

28. Crying out, Men of Israel, help: This is the man, that teacheth all men every where against the people, and the law, and this place: and further brought Greeks also into the temple, and hath polluted this holy place.

28. og skrege: I israelitiske Mænd, hjælper! Dette er det Menneske, som allevegne lærer Alle imod Folket og Loven og dette Sted; og tilmed har han og ført Græker ind i Templet og gjort dette hellige Sted ureent.

28. Ropande: I män af Israel, hjelper; detta är den man, som alla allestäds lärer, emot folket, emot lagen, och emot detta rummet; och derutöfver hafver han dragit Greker in i templet, och gjort detta helga rummet oskärdt.

28. Ja kissendasid: Israeli mehhed, tulge appi, se on se innimenne, kes sesinnatse rahwa, ja kässo ja sesinnatse paiga wasto keiges paikas keik rahwast öppetab; ja peäle sedda on temma neid Kreka-rahwast pühha kotta winud, ja sesinnatse pühha paiga ärrateotanud.

28. ėmė šaukti: ‘‘Izraelio vyrai, padėkite! Šitas žmogus visur visus moko prieš tautą, Įstatymą ir šią vietą. Jis net atsivedė šventyklon graikus ir suteršė šią šventą vietą’‘.

28. Ihr Männer von Israel, helft! Dies ist der Mensch, der alle Menschen an allen Enden lehrt wider dies Volk, wider das Gesetz und wider diese Stätte; dazu hat er auch Griechen in den Tempel geführt und diese heilige Stätte gemein gemacht.

28. En criant: Hommes Israélites, aidez-nous. Voici l'homme qui prêche partout, et devant tous, contre la nation, la loi, et ce lieu-ci; il a même encore amené des Grecs dans le temple, et a profané ce saint lieu.

28. Dando voces, y diciendo: Varones Israelitas ayudád: éste es el hombre que por todas partes enseña a todos contra el pueblo, y contra la ley, y contra este lugar; y aun además de esto ha metido los Gentiles en el templo, y ha contaminado este santo lugar.

28 Roepende: Gij Israelietische mannen, komt te hulp! Deze is de mens, die tegen het volk, en de wet, en deze plaats allen man overal leert; en bovendien heeft hij ook Grieken in den tempel gebracht, en heeft deze heilige plaats ontheiligd.

28. Wołając: Mężowie Izraelscy, ratujcie! Tenci to jest człowiek, który przeciwko ludowi i zakonowi, i miejscu temu wszystkich wszędy uczy, nadto i Greki wprowadził do kościoła, i splugawił to miejsce święte.

28. Kiáltván: Izraelita férfiak, legyetek segítségül: ez az az ember, ki e nép ellen, a törvény ellen és e hely [13†] ellen tanít mindenkit mindenütt; ezen felül még görögöket is hozott be a templomba, és megfertéztette ezt a szent helyet.

28 крича: мужи Израильские, помогите! этот человек всехповсюду учит против народа и закона и места сего; притом и Еллинов ввел в храм и осквернил святое место сие.

28. гукаючи: Мужі Ізраїлеві, помагайте! Се чоловік, що проти народу й закону й місця сього всїх усюди навчає, та що й Єленян увів у сьвятилище, й опоганив сьвяте місце се.

29 Sillä he olivat ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet pyhäkköön.

29 He olivat näet ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat Paavalin tuoneen hänet pyhäkköön.

29. (Sillä he olivat ennen nähneet Trophimon Ephesosta hänen kanssansa kaupungissa, ja he luulivat, että Paavali oli hänen templiin vienyt.)

29. Sillä he olit nähnet Trophimuxen Ephesost hänen cansans Caupungis ja he luulit että Pawali oli hänen Templijn wienyt.

29. Sille he olit nehnyet Trophimum Ephesist/ henen cansans Caupungis/ ia he lwlit ette Pauali oli henen Templijn wienyt. (Sillä he olit nähneet Trophimum Ephesistä/ hänen kanssansa kaupungissa/ ja he luulit että Pawali oli hänen templiin wienyt.)

29. ἦσαν γὰρ ἑωρακότες Τρόφιμον τὸν Ἐφέσιον ἐν τῇ πόλει σὺν αὐτῷ, ὃν ἐνόμιζον ὅτι εἰς τὸ ἱερὸν εἰσήγαγεν ὁ Παῦλος.

29. ησαν γαρ προεωρακοτες τροφιμον τον εφεσιον εν τη πολει συν αυτω ον ενομιζον οτι εις το ιερον εισηγαγεν ο παυλος 29. esan gar proeorakotes trofimon ton efesion en te polei sυn aυto on enomizon oti eis to ieron eisegagen o paυlos

29 For* they were seeing Trophimus the Ephesian together with him among the city, whom they were supposing that Paul (had) led into the temple.

29. For they had seen before with him in the city Trophimus an Ephesian, whom they supposed that Paul had brought into the temple.)

29. (Thi de vare tilforn seet Trohpimus den Epheser i Staden med ham, og han meente de, at Paulus havde ført ind i Templet.)

29. Ty de hade sett Trophimus af Epheso i staden med honom, och mente att Paulus hade haft honom in i templet.

29. (Sest nemmad ollid enne näinud temmaga liñnas ollewad Trowimust Ewesusse-meest, temmast mötlesid nemmad, et Paulus tedda olli pühha kotta winud.)

29. Mat jie prieš tai matė su juo mieste Trofimą iš Efezo ir manė, kad Paulius jį atsivedęs į šventyklą.

29. (Denn sie hatten mit ihm in der Stadt Trophimus, den Epheser gesehen; den, meinten sie, hätte Paulus in den Tempel geführt.)

29. Car ils avaient vu auparavant dans la ville avec lui, Trophime d'Éphèse, et ils croyaient que Paul l'avait mené dans le temple.

29. (Porque habían visto ántes a Trofimo Efesio en la ciudad con él, el cual pensaban que Pablo había metido en el templo.)

29 Want zij hadden te voren Trofimus, den Efezier, met hem in de stad gezien, welken zij meenden, dat Paulus in den tempel gebracht had.

29. Albowiem przedtem widzieli z nim w mieście Trofima Efeskiego, o którym mniemali, żeby go Paweł wprowadził do kościoła.

29. Mert látták vala annakelőtte az efézusi Trofimust ő [14†] vele a városban, kiről azt vélék, hogy Pál bevitte a templomba.

29 Ибо перед тем они видели с ним в городе Трофима Ефесянина и думали, что Павел его ввел в храм.

29. (Видїли бо Трофима Єфесця у городї з ним, про котрого думали, що його увів у сьвятилище Павел.)

30 Ja koko kaupunki tuli liikkeelle, ja väkeä juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni, raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.

30 Ja koko kaupunki joutui liikkeelle ja kansaa juoksi kokoon. Otettuaan Paavalin kiinni he raahasivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.

30. Niin koko kaupunki nosti metelin, ja väki juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni ja riepoittivat hänen ulos templistä, ja kohta ovet suljettiin.

30. Ja coco Caupungi nosti metelin ja wäki juoxit cocon. Nijn he otit Pawalin kijnni ja riepoitit hänen ulos Templist ja cohta owet suljettin.

30. Ja coko Caupungi metelin nosti/ ia Wäki cokoniooxit. Nin he Paualin kijniotit/ ia wloswedhit henen Templiste/ ia cochta Ouet suliettijn. (Ja koko kaupunki metelin nosti/ ja wäki kokoon juoksit. Niin he Pawalin kiinni otit/ ja ulos wedit hänen templistä/ ja kohta owet suljettiin.)

30. ἐκινήθη τε ἡ πόλις ὅλη καὶ ἐγένετο συνδρομὴ τοῦ λαοῦ, καὶ ἐπιλαβόμενοι τοῦ Παύλου εἷλκον αὐτὸν ἔξω τοῦ ἱεροῦ, καὶ εὐθέως ἐκλείσθησαν αἱ θύραι.

30. εκινηθη τε η πολις ολη και εγενετο συνδρομη του λαου και επιλαβομενοι του παυλου ειλκον αυτον εξω του ιερου και ευθεως εκλεισθησαν αι θυραι 30. ekinethe te e polis ole kai egeneto sυndrome toυ laoυ kai epilaβomenoi toυ paυloυ eilkon aυton ekso toυ ieroυ kai eυtheos ekleisthesan ai thυrai

30 Now the whole city was moved and there happened (to be) a running of the people together, and (after) they grabbed Paul, they were dragging him outside the temple and immediately the doors were locked.

30. And all the city was moved, and the people ran together: and they took Paul, and drew him out of the temple: and forthwith the doors were shut.

30. Og de ganske Stad kom i Bevægelse, og der blev et Tilløb af Folk; og de grebe Paulus og droge ham ud af Templet, og strax bleve Dørene lukte.

30. Och vardt ett upplopp i hela staden, och folket församlades, och togo Paulum, och drogo honom utu templet. Och straxt vordo portarna tilläste.

30. Ja keik se lin likus, ja rahwas jooksid kokko; ja nemmad wotsid Paulust kinni, ja tombasid tedda pühhast koiast wälja, ja seddamaid pandi uksed lukko.

30. Sujudo visas miestas, subėgo žmonės, nutvėrė Paulių ir ištempė jį iš šventyklos. Durys bematant buvo uždarytos.

30. Und die ganze Stadt ward bewegt, und ward ein Zulauf des Volks. Sie griffen aber Paulus und zogen ihn zum Tempel hinaus; und alsbald wurden die Türen zugeschlossen.

30. Et toute la ville fut émue, et il y eut un rassemblement du peuple; et ayant saisi Paul, ils le traînèrent hors du temple; et aussitôt les portes furent fermées.

30. Así que toda la ciudad se alborotó, y se hizo un concurso de pueblo; y tomando a Pablo le llevaban arrastrando fuera del templo, y luego las puertas fueron cerradas.

30 En de gehele stad kwam in roer en het volk liep samen; en zij grepen Paulus, en trokken hem buiten den tempel; en terstond werden de deuren gesloten.

30. I wzruszyło się miasto wszystko, i zbiegł się lud; a pojmawszy Pawła, wywlekli go precz z kościoła, a zatem zaraz drzwi zamkniono.

30. Megmozdula azért az egész város, és a nép összecsődüle: és Pált megragadván, vonszolják vala ki őt a templomból: és mindjárt bezáratának az ajtók.

30 Весь город пришел в движение, и сделалось стечение народа; и, схватив Павла, повлекли его вон из храма, и тотчас заперты были двери.

30. І здвигнувсь увесь город, і постало збіговище народу; і взявши Павла, виволїкли з церкви, і зараз зачинили двері.

31 Ja kun he tahtoivat hänet tappaa, sai sotaväenosaston päällikkö sanan, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.

31 Mutta kun he tahtoivat tappaa hänet, tuli sotaväenosaston komentajalle tieto, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.

31. Ja kuin he tahtoivat hänen tappaa, niin ylimmäinen sotajoukon päämies sai sanan, että koko Jerusalem oli kehoitettu.

31. JA cuin he tahdoit hänen tappa nijn ylimmäinen sotajoucon Päämies sai sanan että coco Jerusalem oli kehoitettu.

31. Ja quin he tachtoit henen tappa/ nin se ylimeinen Sotakunnan Pämies sai sanan/ ette coko Jerusalem oli yleskihoitettu. (Ja kuin he tahtoi hänen tappaa/ niin se ylimmäinen sotakunnan päämies sai sanan/ että koko Jerusalem oli ylös kiihoitettu.)

31. ζητούντων δὲ αὐτὸν ἀποκτεῖναι ἀνέβη φάσις τῷ χιλιάρχῳ τῆς σπείρης ὅτι ὅλη συγκέχυται Ἱερουσαλήμ·

31. ζητουντων δε αυτον αποκτειναι ανεβη φασις τω χιλιαρχω της σπειρης οτι ολη συγκεχυται ιερουσαλημ 31. zetoυnton de aυton apokteinai aneβe fasis to chiliarcho tes speires oti ole sυgkechυtai ieroυsalem

31 But (while) seeking to kill him, information came-up to the commander of the cohort {600 soldiers} , that (the) whole Jerusalem has been incited (to riot).

31. And as they went about to kill him, tidings came unto the chief captain of the band, that all Jerusalem was in an uproar.

31. Men der de søgte at ihjelslaae ham kom et Budskab til Øversten for Roden at hele Jerusalem var i Forvirring.

31. Och som de ville dräpit honom, fick den öfverste höfvitsmannen för krigsfolket båd, huru hela Jerusalem var upprest.

31. Agga kui nemmad püüdsid tedda ärratappa, sai üllem wäe-pealik teäda, et keik Jerusalem olli seggane,

31. Jiems ketinant jį užmušti, įgulos viršininkui­tribūnui buvo duota žinia, kad visoje Jeruzalėje kyla sąmyšis.

31. Da sie ihn aber töten wollten, kam das Geschrei hinauf vor den obersten Hauptmann der Schar, wie das ganze Jerusalem sich empörte.

31. Mais, comme ils cherchaient à le tuer, le bruit vint au tribun de la cohorte que tout Jérusalem était en trouble.

31. Y procurando ellos de matarle, fué dado aviso al tribuno de la compañía, que toda Jerusalem estaba alborotada.

31 En als zij hem zochten te doden, kwam het gerucht tot den overste der bende, dat geheel Jeruzalem in verwarring was.

31. A gdy się starali, jakoby go zabili, dano znać hetmanowi wojska, iż się wzruszyło wszystko Jeruzalem.

31. Mikor pedig meg akarák őt ölni, feljuta a hír a sereg ezredeséhez, hogy az egész Jeruzsálem felzendült.

31 Когда же они хотели убить его, до тысяченачальника полка дошла весть, что весь Иерусалим возмутился.

31. Та, як хотїли вбити його, дойшла вістка до тисячника роти, що ввесь Єрусалим збунтував ся.

32 Tämä otti heti paikalla mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luoksensa. Kun he näkivät päällikön ja sotilaat, lakkasivat he lyömästä Paavalia.

32 Tämä otti heti mukaansa sotamiehiä ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luokseen. Nähtyään komentajan ja sotamiehet, he lakkasivat lyömästä Paavalia.

32. Se otti kohta sotaväkeä ja sadanpäämiehiä, ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta kuin he näkivät sodanpäämiehen ja sotaväen, lakkasivat he Paavalia hosumasta.

32. Se otti cohta sotawäke ja Sadanpäämiehiä ja tuli juosten heidän tygöns. Mutta cosca he näit Sodanpäämiehen ja sotawäen lackaisit he Pawalita hosumast:

32. Joca cochta otti Sotawäen ia Sadhanpämiehet/ ia tuli ioosten heiden tygens. Mutta coska he näit Sodhanpämiehen ia Sotawäen/ lackasit he Paualita hosumast/ (Joka kohta otti sotawäen ja sadanpäämiehet/ ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta koska he näit sodanpäämiehen ja sotawäen/ lakkasit he Pawalia hosumasta/)

32. ὃς ἐξαυτῆς παραλαβὼν στρατιώτας καὶ ἑκατοντάρχους κατέδραμεν ἐπ’ αὐτούς. οἱ δὲ ἰδόντες τὸν χιλίαρχον καὶ τοὺς στρατιώτας ἐπαύσαντο τύπτοντες τὸν Παῦλον.

32. ος εξαυτης παραλαβων στρατιωτας και εκατονταρχους κατεδραμεν επ αυτους οι δε ιδοντες τον χιλιαρχον και τους στρατιωτας επαυσαντο τυπτοντες τον παυλον 32. os eksaυtes paralaβon stratiotas kai ekatontarchoυs katedramen ep aυtoυs oi de idontes ton chiliarchon kai toυs stratiotas epaυsanto tυptontes ton paυlon

32 Who promptly, having taken soldiers and centurions, ran down upon them. And those who saw the commander and the soldiers, ceased beating Paul.

32. Who immediately took soldiers and centurions, and ran down unto them: and when they saw the chief captain and the soldiers, they left beating of Paul.

32. Han tog strax Stridsfolk og Høvedsmænd til sig og gik ind paa dem. Men der de saae Øversten og Stridsfolket, lode de af at slaae Paulus.

32. Då tog han straxt till sig krigsknektarna och höfvitsmännerna, och kom löpandes till dem; och när de fingo se höfvitsmannen och krigsknektarna, vände de igen att slå Paulum.

32. Se wottis seddamaid söa-mehhi, ja pealikkud ennese jure, ja tulli joostes nende sekka; agga kui nemmad üllema pealikko ja need söa-mehhed näggid, jätsid nemmad järrele Paulust peksmatta.

32. Jis nedelsdamas su kareiviais ir šimtininkais atskubėjo ten. Jie, pamatę tribūną ir kareivius, liovėsi mušę Paulių.

32. Der nahm von Stund an die Kriegsknechte und Hauptleute zu sich und lief unter sie. Da sie aber den Hauptmann und die Kriegsknechte sahen, hörten sie auf, Paulus zu schlagen.

32. A l'instant il prit des soldats et des centeniers avec lui, et courut à eux; et voyant le tribun et les soldats, ils cessèrent de battre Paul.

32. El cual luego tomando soldados y centuriones, corrió a ellos. Y ellos como vieron al tribuno y a los soldados, cesaron de golpear a Pablo.

32 Welke terstond krijgsknechten en hoofdmannen over honderd tot zich nam, en liep af naar hen toe. Zij nu, den oversten en de krijgsknechten ziende, hielden op van Paulus te slaan.

32. Który zarazem wziąwszy z sobą żołnierze i setniki, przybieżał do nich. A oni ujrzawszy hetmana i żołnierze, przestali Pawła bić.

32. Ki azonnal vitézeket és századosokat vévén maga mellé, lefutott hozzájok. Azok pedig mikor meglátták az ezredest és a vitézeket, megszűnének Pált verni.

32 Он, тотчас взяв воинов и сотников, устремился на них; они же, увидев тысяченачальника и воинов, пересталибить Павла.

32. Узявши він зараз воїнів і сотників побіг на них; вони ж, побачивши тисячника та воїнів, перестали бити Павла.

33 Silloin päällikkö astui esiin, otatti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.

33 Silloin komentaja astui esiin, otti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.

33. Kuin päämies lähestyi, otti hän hänen kiinni ja käski sitoa kaksilla kahleilla, ja kysyi, kuka hän oli, eli mitä hän oli tehnyt?

33. Cosca päämies lähestyi kijnniotti hän hänen ja käski sitoa cahdella cahlella: ja kysyi cuca hän olis eli mitä hän oli tehnyt?

33. Nin coska Pämies lehestui/ kijniotti hen henen ia keski sidhotta caxilla Käsiraudhoilla. Ja kysyi Cuca hen olis/ eli mite hen oli tehnyt. (Niin koska päämies lähestyi/ kiinni otit he hänen ja käski sidottaa kaksilla käsiraudoilla. Ja kysyi kuka hän olisi/ eli mitä hän oli tehnyt.)

33. ἐγγίσας δὲ ὁ χιλίαρχος ἐπελάβετο αὐτοῦ καὶ ἐκέλευσεν δεθῆναι ἁλύσεσι δυσί, καὶ ἐπυνθάνετο τίς ἂν εἴη καὶ τί ἐστι πεποιηκώς.

33. τοτε εγγισας ο χιλιαρχος επελαβετο αυτου και εκελευσεν δεθηναι αλυσεσιν δυσιν και επυνθανετο τις αν ειη και τι εστιν πεποιηκως 33. tote eggisas o chiliarchos epelaβeto aυtoυ kai ekeleυsen dethenai alυsesin dυsin kai epυnthaneto tis an eie kai ti estin pepoiekos

33 Now having drawn near, the commander grabbed him, and commanded (him) to be bound with two chains, and inquired (as to) whoever he might be, and what(ever) he is doing.

33. Then the chief captain came near, and took him, and commanded him to be bound with two chains; and demanded who he was, and what he had done.

33. Men der Øversten kom nær til, tog han ham, og befoel ham at bindes med to Lænker, og han udspurgte, hvo han var, og hvad han havde gjort.

33. Och gick höfvitsmannen fram, och tog fatt på honom, och lät binda honom med två kedjor; och sporde ho han var, eller hvad han gjort hade.

33. Siis tulli se üllem pealik liggi, wottis tedda kinni, ja käskis tedda kahhe ahhelaga kinni panna, ja küssis, kes ta piddi ollema, ja mis ta olli teinud.

33. Prisiartinęs tribūnas suėmė Paulių ir įsakė surišti dviem grandinėmis. Paskui paklausė, kas jis esąs ir ką padaręs.

33. Als aber der Hauptmann nahe herzukam, nahm er ihn an sich und hieß ihn binden mit zwei Ketten und fragte, wer er wäre und was er getan hätte.

33. Alors le tribun s'approcha, et se saisit de lui, et commanda qu'on le liât de deux chaînes; puis il demanda qui il était, et ce qu'il avait fait.

33. Entónces llegando el tribuno, le prendió, y le mandó atar con dos cadenas; y le preguntó quién era, y que había hecho.

33 Toen naderde de overste en greep hem, en beval, dat men hem met twee ketenen zou binden; en vraagde, wie hij was, en wat hij gedaan had.

33. Tedy hetman przybliżywszy się, pojmał go i kazał go dwoma łaócuchami związać, i wywiadywał się, kto by był i co by uczynił?

33. Akkor odaérvén az ezredes, elfogatá őt, és parancsolá, hogy kötözzék meg két lánczczal; és tudakozá, hogy kicsoda és mit cselekedett.

33 Тогда тысяченачальник, приблизившись, взял его и велел сковать двумя цепями, и спрашивал: кто он, и что сделал.

33. Приступивши ж тисячник узяв його і звелїв закувати в два ланцюги, і питав, хто він такий, і що зробив.

34 Mutta kansanjoukosta huusivat toiset sitä, toiset tätä. Ja koska hän melun tähden ei voinut saada varmaa selkoa, käski hän viedä hänet kasarmiin.

34 Mutta kansanjoukossa huusivat toiset sitä, toiset tätä. Kun hän ei melun vuoksi saanut varmaa tietoa, käski hän kuljettaa hänet kasarmiin.

34. Mutta kansasta huusi yksi sitä, toinen tätä. Koska ei hän oikein taitanut ymmärtää huminan tähden, käski hän hänen vietää leiriin.

34. Mutta Canssast huusi yxi sitä toinen tätä. Cosca ei hän oikein tainnut ymmärtä huminan tähden käski hän hänen wiedä Scantzijn.

34. Mutta Canssan seas yxi hwsi site/ toinen täte. Quin hen ei miten wissi tainut ymmertä huminan tedhen/ nin hen keski henen wiete Skantzijn. (Mutta kansan seassa yksi huusi sitä/ toinen tätä. Kuin hän ei mitään wissi tainnut ymmärtää huminan tähden/ niin hän käski hänen wietää skantziin.)

34. ἄλλοι δὲ ἄλλο τι ἐβόων ἐν τῷ ὄχλῳ· μὴ δυνάμενος δὲ γνῶναι τὸ ἀσφαλὲς διὰ τὸν θόρυβον, ἐκέλευσεν ἄγεσθαι αὐτὸν εἰς τὴν παρεμβολήν.

34. αλλοι δε αλλο τι εβοων εν τω οχλω μη δυναμενος δε γνωναι το ασφαλες δια τον θορυβον εκελευσεν αγεσθαι αυτον εις την παρεμβολην 34. alloi de allo ti eβoon en to ochlo me dυnamenos de gnonai to asfales dia ton thorυβon ekeleυsen agesthai aυton eis ten paremβolen

34 But some in the crowd were crying one thing, some another (thing), and not being able to know the certainty (of who he was) because of (the) uproar, he commanded him to be led into the encampment.

34. And some cried one thing, some another, among the multitude: and when he could not know the certainty for the tumult, he commanded him to be carried into the castle.

34. Da raabte den Ene det, den Anden det iblandt Folket; men der han intet vist kunde forfare for Larmen, befoel han at føre ham til Fæstningen.

34. Men ibland folket ropade den ene så, och den andre så; och efter han kunde intet förfara det visst var, för sorlets skull, lät han föra honom i lägret.

34. Agga rahwa seast kissendasid teised sedda, teised teist; ja kui temma ei woind öiete se asja teäda sada se kärrina pärrast, kskis ta tedda kantsi wia.

34. Tuo tarpu iš minios šaukė tai šį, tai tą. Negalėdamas dėl triukšmo nieko tikro apie jį sužinoti, tribūnas įsakė nuvesti Paulių į kareivines.

34. Einer aber rief dies, der andere das im Volk. Da er aber nichts Gewisses erfahren konnte um des Getümmels willen, hieß er ihn in das Lager führen.

34. Mais dans la foule les uns criaient d'une manière, et les autres d'une autre; ne pouvant donc rien apprendre de certain, à cause du tumulte, il commanda qu'on le menât dans la forteresse.

34. Y unos gritaban una cosa, y otros, otra, de entre la multitud; y como no podía entender nada de cierto a causa del alboroto, le mandó llevar a la fortaleza.

34 En onder de schare riep de ene dit, de andere wat anders. Doch als hij de zekerheid niet kon weten vanwege de beroerte, beval hij, dat men hem in de legerplaats zou brengen.

34. A jedni tak, drudzy inaczej między ludem wołali; a gdy się nic pewnego dla zgiełku dowiedzieć nie mógł, rozkazał go wieść do obozu.

34. De ki egyet, ki mást kiált vala a sokaság között; és mikor nem értheté meg a bizonyos valóságot a zajongás miatt, parancsolá, hogy vigyék el őt a várba.

34 В народе одни кричали одно, а другие другое. Он же, не могши по причине смятения узнать ничего верного, повелел вести его в крепость.

34. І деякі кричали одно, а инші друге між народом; і, не здолївши довідатись нїчого певного за гуком, звелїв вести його в замок.

35 Ja kun Paavali tuli portaille, täytyi sotamiesten kantaa häntä kansan väkivallan tähden;

35 Paavalin tultua portaille tapahtui niin, että sotamiehet kantoivat häntä kansan väkivallan vuoksi,

35. Ja kuin hän astumien eteen tuli, kannettiin hän sotamiehiltä kansan väkivallan tähden;

35. Ja cuin hän trappuin eteen tuli cannettin hän sotamiehildä Canssan wäkiwallan tähden

35. Ja quin hen Trappuin eten tuli/ nin tapachtui ette hen cannetin Sotamiehilde/ Canssan wäkiuallan tedhen/ (Sillä kuin hän rappujen eteen tuli/ niin tapahtui että hän kannettiin sotamiehiltä/ kansan wäkiwallan tähden/)

35. ὅτε δὲ ἐγένετο ἐπὶ τοὺς ἀναβαθμούς, συνέβη βαστάζεσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν στρατιωτῶν διὰ τὴν βίαν τοῦ ὄχλου·

35. οτε δε εγενετο επι τους αναβαθμους συνεβη βασταζεσθαι αυτον υπο των στρατιωτων δια την βιαν του οχλου 35. ote de egeneto epi toυs anaβathmoυs sυneβe βastazesthai aυton υpo ton stratioton dia ten βian toυ ochloυ

35 But when he came* upon the steps, it befell (him) to be bore by the soldiers because of the violence of the crowd;

35. And when he came upon the stairs, so it was, that he was borne of the soldiers for the violence of the people.

35. Men der han kom til Trapperne, skete det, at han maatte bæres af Stridsfolket for Trængsel af Mængden;

35. Och när han kom till trapporna, hände sig att krigsknektarna måste bära honom, för öfvervålds skull, som gick af folkena.

35. Agga kui ta treppide peäle sai, siis piddid need söamehhed tedda kandma, se rahwa peäletungimisse pärrast.

35. Atėjus prie laiptų, dėl minios įsisiautėjimo kareiviams teko jį nešte nešti.

35. Und als er an die Stufen kam, mußten ihn die Kriegsknechte tragen vor Gewalt des Volks;

35. Et quand Paul fut sur les degrés, il dut être porté par les soldats, à cause de la violence de la populace,

35. Y cuando llegó a las gradas, aconteció que fué llevado acuestas por los soldados a causa de la violencia del pueblo.

35 En als hij aan de trappen gekomen was, gebeurde het, dat hij van de krijgsknechten gedragen werd vanwege het geweld der schare.

35. A gdy był u wschodu, przydało się, że go prawie żołnierze nieśli dla gwałtu onego ludu.

35. Mikor pedig a lépcsőkhöz jutott, lőn, hogy úgy vivék őt a vitézek a néptömeg erőszaktétele miatt;

35 Когда же он был на лестнице, то воинам пришлось нести его по причине стеснения от народа,

35. Як же дійшов до сходів, то прилучилось, що мало не несли його воїни задля натовпу народу.

36 sillä suuri kansanpaljous seurasi perässä ja huusi: "Vie pois hänet!"

36 Sillä suuri väkijoukko seurasi perässä huutaen: "Vie pois hänet!"

36. Sillä paljo kansaa noudatti häntä, huutain: ota pois häntä!

36. Sillä paljo Canssa noudatit händä ja parguit: poisota händä.

36. Sille ette palio Canssa hende noudhatit/ ia parghuit/ Poisota hende (Sillä että paljon kansaa häntä noudatit/ ja paruit/ Pois ota häntä.)

36. ἠκολούθει γὰρ τὸ πλῆθος τοῦ λαοῦ κρᾶζον· Αἶρε αὐτόν.

36. ηκολουθει γαρ το πληθος του λαου κραζον αιρε αυτον 36. ekoloυthei gar to plethos toυ laoυ krazon aire aυton

36 for* the multitude of the people was following after, crying out, Take him away.

36. For the multitude of the people followed after, crying, Away with him.

36. thi der fulgte meget Folk efter og raabte: bort med ham!

36. Ty der följde ganska mycket folk efter, och ropade: Tag bort honom!

36. Sest se rahwa-hulk käis järrel, ja kissendas: Hukka tedda ärra.

36. Nes žmonių minia sekė iš paskos, šaukdama: ‘‘Mirtis jam!’‘

36. denn es folgte viel Volks nach und schrie: Weg mit ihm!

36. Car une foule de peuple le suivait, en criant: Fais-le mourir!

36. Porque la multitud de pueblo venía detrás gritando: Afuera con él.

36 Want de menigte des volks volgde, al roepende: Weg met hem!

36. Albowiem wielki lud szedł za nim, wołając: Zgładź go.

36. Mert követi vala a népnek sokasága, kiáltozva: Öld meg őt!

36 ибо множество народа следовало и кричало: смерть ему!

36. Ішло бо за ним множество народу з криком: Страть його!

37 Ja kun oltiin kuljettamassa Paavalia sisälle kasarmiin, sanoi hän päällikölle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotakin?" Niin tämä sanoi: "Osaatko sinä siis kreikkaa?

37 Kun Paavalia oltiin viemässä sisälle kasarmiin hän sanoi komentajalle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotain?" Niin tämä sanoi: "Osaatko kreikkaa?

37. Ja kuin Paavali oli leiriin tulemallansa, sanoi hän sodanpäämiehelle: onko minulla lupa sinulle jotakin sanoa? Hän sanoi: taidatkos Grekan kielen?

37. Ja cosca Pawali oli Scantzijn tullut sanoi hän Sodanpäämiehelle saango minä sinua puhutella?

37. Ja coska Pauali rupeis saaman Scantzin siselle/ sanoi hen Sodhanpämiehelle/ Mahdango mine puhutella sinua? (Ja koska Pawali rupesi saaman skantziin siälle/ sanoi hän sadanpäämiehelle/ Mahdanko minä puhutella sinua?)

37. μέλλων τε εἰσάγεσθαι εἰς τὴν παρεμβολὴν ὁ Παῦλος λέγει τῷ χιλιάρχῳ· Εἰ ἔξεστί μοι εἰπεῖν τι πρός σε; ὁ δὲ ἔφη· Ἑλληνιστὶ γινώσκεις;

37. μελλων τε εισαγεσθαι εις την παρεμβολην ο παυλος λεγει τω χιλιαρχω ει εξεστιν μοι ειπειν τι προς σε ο δε εφη ελληνιστι γινωσκεις 37. mellon te eisagesthai eis ten paremβolen o paυlos legei to chiliarcho ei eksestin moi eipein ti pros se o de efe ellenisti ginoskeis

37 But (while) Paul is about to be led into the encampment, he says to the commander, Is it not legal for me to speak to you? And he said, Do you know Greek?

37. And as Paul was to be led into the castle, he said unto the chief captain, May I speak unto thee? Who said, Canst thou speak Greek?

37. Og der Paulus skulde føres ind i Fæstningen, siger han til Øversten: er det mig tilladt at tale Noget til dig? Men han sagde: forstaaer du Grækisk?

37. Och som nu Paulus begynte komma in i lägret, sade han till höfvitsmannen: Må jag ock tala med dig? Då sade han: Kan du tala Grekisko?

37. Ja kui Paulust jo kantsi piddi widama, ütles temma üllema pealikko wasto: Ons mul lubba middagi sulle räkida? agga temma ütles: Kas sa moistad Kreka-keelt?

37. Vedamas į kareivines, Paulius kreipėsi į tribūną: ‘‘Ar galiu tau šį tą pasakyti?’‘ Šis atsiliepė: ‘‘Tu moki graikiškai?

37. Als aber Paulus jetzt zum Lager eingeführt ward, sprach er zu dem Hauptmann: Darf ich mit dir reden? Er aber sprach: Kannst du Griechisch?

37. Comme Paul était sur le point d'entrer dans la forteresse, il dit au tribun: M'est-il permis de te dire quelque chose? Et celui-ci répondit: Tu sais donc le grec?

37. Y como iban a meter a Pablo en la fortaleza, dijo al tribuno: ¿Me será lícito hablar contigo? Y él dijo: ¿Sabes tú Griego?

37 En als Paulus nu in de legerplaats zou geleid worden, zeide hij tot den overste: Is het mij geoorloofd tot u wat te spreken? En hij zeide: Kent gij Grieks?

37. A gdy miał być Paweł prowadzony do obozu, rzekł hetmanowi: A godzi mi się co mówić do ciebie? A on rzekł: Umiesz po grecku?

37. És mikor immár a várba akarák bevinni Pált, monda az ezredesnek: Vajjon szabad-e nékem valamit szólanom te hozzád? Az pedig monda: Tudsz görögül?

37 При входе в крепость Павел сказал тысяченачальнику: можно ли мне сказать тебе нечто? А тот сказал: ты знаешь по-гречески?

37. А, як мали вводити Павла в замок, рече він тисячнику: Чи дозволиш сказати що тобі? Він же каже: Чи вмієш по грецьки?

38 Etkö sitten olekaan se egyptiläinen, joka hiljakkoin villitsi ne neljätuhatta murhamiestä ja vei heidät erämaahan?"

38 Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka ennen näitä päiviä teki kapinan ja vei autiomaahan ne neljätuhatta murhamiestä*?"

38. Etkös sinä siis ole Egyptin mies, joka ennen näitä päiviä kapinan nostit ja veit korpeen neljätuhatta murhamiestä?

38. Hän sanoi: taidatcos Grecan kielen? etkös ole se Egyptin mies joca ennen näitä päiwiä capinan nosti ja wei corpeen neljä tuhatta murhamiestä?

38. Nin hen sanoi/ Taidhacos Grekin kielen? Etkös ole se Egiptin Mies/ ioca ennen neite peiuie Capinan nosti/ ia wloswei Corpehen nelie tuhatta Murhamieste? (Niin hän sanoi/ Taidatkos krekin kielen? Etkö ole se Egyptin mies/ joka ennen näitä päiwiä kapinan nosti/ ja ulos wei korpeen neljä tuhatta murhamiestä?)

38. οὐκ ἄρα σὺ εἶ ὁ Αἰγύπτιος ὁ πρὸ τούτων τῶν ἡμερῶν ἀναστατώσας καὶ ἐξαγαγὼν εἰς τὴν ἔρημον τοὺς τετρακισχιλίους ἄνδρας τῶν σικαρίων;

38. ουκ αρα συ ει ο αιγυπτιος ο προ τουτων των ημερων αναστατωσας και εξαγαγων εις την ερημον τους τετρακισχιλιους ανδρας των σικαριων 38. oυk ara sυ ei o aigυptios o pro toυton ton emeron anastatosas kai eksagagon eis ten eremon toυs tetrakischilioυs andras ton sikarion

38 Are you not then the Egyptian who unsettled (the city) before these days, and led the four thousand men of the assassins out into the wilderness?

38. Art not thou that Egyptian, which before these days madest an uproar, and leddest out into the wilderness four thousand men that were murderers?

38. Mon du ikke være den Ægypter, som for nogen Tid siden gjorde oprør og førte de fire tusinde Snigmordere ud i Ørken?

38. Äst icke du den Egyptiske mannen, som för dessa dagar gjorde ett upplopp, och hade ut i öknena fyratusend mördare?

38. Eks sinna olle se Egiptusse-ma mees, kes enne neid päiwi tülli töstis, ja wiis wälja körbe nelli tuhhat mörtsukast?

38. Tai tu­ne anas egiptietis, kuris neseniai sukėlė sąmyšį ir išsivedė į dykumą keturis tūkstančius vyrų žudikų?’‘

38. Bist du nicht der Ägypter, der vor diesen Tagen einen Aufruhr gemacht hat und führte in die Wüste hinaus viertausend Meuchelmörder?

38. N'es-tu point cet Égyptien qui, ces jours passés, a excité une sédition, et conduit au désert quatre mille brigands

38. ¿No eres tú aquel Egipcio que levantaste una sedición ántes de estos dias, y sacaste al desierto cuatro mil hombres salteadores?

38 Zijt gij dan niet de Egyptenaar, die voor deze dagen oproer verwekte, en de vier duizend moordenaars naar de woestijn uitleidde?

38. I nie tyżeś jest on Egipczanin, któryś przed temi dniami uczynił rozruch i wywiodłeś na puszczę cztery tysiące mężów zbójców?

38. Hát nem te vagy az az egyiptomi, ki e napoknak előtte fellázította és kivitte a pusztába azt a négyezer orgyilkos férfiút?

38 Так не ты ли тот Египтянин, который перед сими днямипроизвел возмущение и вывел в пустыню четыре тысячи человек разбойников?

38. Чи не ти єси Єгиптянин, що перед сими днями зробив бунт та вивів у пустиню чотири тисячі народу розбишацького?

39 Niin Paavali sanoi: "Minä olen juutalainen mies, Tarson, tunnetun Kilikian kaupungin, kansalainen; pyydän sinua, salli minun puhua kansalle".

39 Niin Paavali sanoi: "Olen juutalainen mies, Tarson, Kilikian tunnetun kaupungin kansalainen. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."

39. Niin Paavali sanoi: minä olen Juudalainen Tarsin, kuuluisan kaupungin asuvainen Kilikiasta. Minä rukoilen sinua, salli minun puhua kansalle.

39. Nijn Pawali sanoi: minä olen Judalainen Tarsist yxi cuuluisan Caupungin asuwainen Ciliciasta minä rucoilen sinua salli minun puhua Canssalle. Ja hän salli sen.

39. Nin sanoi Pauali/ Mine olen Juttalainen Tarsist yxi Porghari/ cwluisesta Caupungist Ciliciasta/ Mine rukolen sinua/ salli minua puhuman Canssalle. Ja hen salli sen. (Niin sanoi Pawali/ Minä olen juutalainen Tarsista yksi porghari/ kuuluisesta kaupungista Kilikiasta/ Minä rukoilen sinua/ salli minun puhuman kansalle. Ja hän salli sen.)

39. εἶπε δὲ ὁ Παῦλος· Ἐγὼ ἄνθρωπος μέν εἰμι Ἰουδαῖος Ταρσεὺς, τῆς Κιλικίας οὐκ ἀσήμου πόλεως πολίτης· δέομαι δέ σου, ἐπίτρεψόν μοι λαλῆσαι πρὸς τὸν λαόν.

39. ειπεν δε ο παυλος εγω ανθρωπος μεν ειμι ιουδαιος ταρσευς της κιλικιας ουκ ασημου πολεως πολιτης δεομαι δε σου επιτρεψον μοι λαλησαι προς τον λαον 39. eipen de o paυlos ego anthropos men eimi ioυdaios tarseυs tes kilikias oυk asemoυ poleos polites deomai de soυ epitrepson moi lalesai pros ton laon

39 But Paul said, I am a Jew, indeed a man from Tarsus in Cilicia, a citizen of no insignificant city, and I beseech of you, permit me to speak to the people.

39. But Paul said, I am a man which am a Jew of Tarsus, a city in Cilicia, a citizen of no mean city: and, I beseech thee, suffer me to speak unto the people.

39. Men Paulus sagde: jeg er en jødisk Mand fra Tasus, en Borger af en ikke ubekjendt Stad i Cilicia. Men jeg beder dig, tilsted mig at tale til Folket.

39. Då sade Paulus: Jag är en Judisk man, af Tarsen i Cilicien, en borgare i den namnkunniga staden; jag beder dig, städ till att jag må tala till folket.

39. Agga Paulus ütles: Minna ollen Juda-mees Tarsussest ja ühhe kuulsa Kilikia-ma liñna mees; agga ma pallun sind, anna mulle lubba rahwa wasto räkida.

39. Paulius atsakė: ‘‘Aš esu žydas iš Kilikijos Tarso, taigi žymaus miesto pilietis. Prašau tavęs, leisk man prabilti žmonėms’‘.

39. Paulus aber sprach: Ich bin ein jüdischer Mann von Tarsus, ein Bürger einer namhaften Stadt in Zilizien. Ich bitte dich, erlaube mir, zu reden zu dem Volk.

39. Paul répondit: Je suis Juif, de Tarse, citoyen de cette ville célèbre de Cilicie; je t'en prie, permets-moi de parler au peuple.

39. Entónces Pablo le dijo: Yo de cierto soy hombre Judío, ciudadano de Tarso, ciudad no oscura de Cilicia: empero ruégote que me permitas que hable al pueblo.

39 Maar Paulus zeide: Ik ben een Joods man van Tarsen, een burger van geen onvermaarde stad in Cilicie, en ik bid u, laat mij toe tot het volk te spreken.

39. A Paweł rzekł: Jamci jest człowiek Żyd Tarseóczyk, mieszczanin nie z podłego miasta w Cylicyi: przetoż proszę cię, dopuść mi mówić do ludu.

39. Monda pedig Pál: Én ugyan tárzusi zsidó [15†] ember vagyok, Cziliczia nem ismeretlen városának polgára; de kérlek téged, engedd meg nékem, hogy szóljak a néphez.

39 Павел же сказал: я Иудеянин, Тарсянин, гражданин небезызвестного Киликийского города; прошу тебя, позволь мне говорить к народу.

39. Рече ж Павел: Я чоловік Жидовин Тарсийський, славного города Киликиї житель; прошу тебе, дозволь менї промовити до народу.

40 Ja kun hän sen salli, niin Paavali, seisoen portailla, viittasi kädellään kansalle; ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, puhui hän heille hebreankielellä ja sanoi:

40 Kun hän salli, niin Paavali portailla seisoen viittasi kädellään kansalle, ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, hän puhui heille heprean kielellä sanoen:

40. Ja kuin hän salli, niin Paavali seisoi astuttavilla ja viittasi kädellänsä kansalle. Kuin suuri vaikeneminen tuli, puhutteli hän heitä Hebrean kielellä ja sanoi:

40. Nijn Pawali seisoi trapuilla ja wijttais kädelläns Canssan puoleen. Cosca suuri waikitus tuli puhui hän heille Ebrean kielellä ja sanoi:

40. Nin Pauali seisoi Trapuilla/ ia wijttasi Kädhellens Canssan polen. Coska nyt swri waikitus tuli/ puhui hen heille Hebraican kielelle/ ia sanoi. (Niin Pawali seisoi rapuilla/ ja wiittasi kädellänsä kansan puoleen. Koska nyt suuri waikutus tuli/ puhui hän heille hebraican kielellä/ ja sanoi.)

40. ἐπιτρέψαντος δὲ αὐτοῦ ὁ Παῦλος ἑστὼς ἐπὶ τῶν ἀναβαθμῶν κατέσειε τῇ χειρὶ τῷ λαῷ· πολλῆς δὲ σιγῆς γενομένης προσεφώνησε τῇ Ἑβραΐδι διαλέκτῳ λέγων·

40. επιτρεψαντος δε αυτου ο παυλος εστως επι των αναβαθμων κατεσεισεν τη χειρι τω λαω πολλης δε σιγης γενομενης προσεφωνησεν τη εβραιδι διαλεκτω λεγων 40. epitrepsantos de aυtoυ o paυlos estos epi ton anaβathmon kateseisen te cheiri to lao polles de siges genomenes prosefonesen te eβraidi dialekto legon

40 Now having permitted him, Paul, standing upon the steps, beckoned with the hand to the people, and (after) there became much silence, he was shouting to them in the Hebrew language, saying, [Acts 22]

40. And when he had given him licence, Paul stood on the stairs, and beckoned with the hand unto the people. And when there was made a great silence, he spake unto them in the Hebrew tongue, saying,

40. Men der han havde tilstedet ham det, stod Paulus frem paa Trapperne, og slog til Lyd med Haanden for Folket. Men der det var blevet meget stille, raabte ham til dem i det hebraiske Sprog og sagde:

40. Och han tillstadde det. Då stod Paulus på trappone, och tecknade till folket med handene. Då nu vardt en stor tysta, talade han till dem på Ebreiskt mål, sägandes:

40. Agga kui ta lubba andis, astus Paulus treppide peäle, ja löi käega rahwa pole, ja kui keik wait jäid, räkis temma neile Ebrea-kele, ja ütles:

40. Tribūnas sutiko. Paulius atsistojo ant laiptų ir pamojo ranka miniai. Visiems nutilus, jis prabilo hebrajų kalba:

40. Als er aber es ihm erlaubte, trat Paulus auf die Stufen und winkte dem Volk mit der Hand. Da nun eine große Stille ward, redete er zu ihnen auf hebräisch und sprach:

40. Et quand il le lui eut permis, Paul, se tenant sur les degrés, fit signe de la main au peuple; et un grand silence s'étant établi, il parla en langue hébraïque, et dit:

40. Y como él se lo permitió, Pablo estando en pié en las gradas, hizo señal con la mano al pueblo; y hecho grande silencio, les habló en lengua Hebrea, diciendo:

40 En als hij het toegelaten had, Paulus, staande op de trappen, wenkte met de hand tot het volk; en als er grote stilte geworden was, sprak hij hen aan in de Hebreeuwse taal, zeggende:

40. A gdy on dopuścił, Paweł stojąc na wschodzie, skinął ręką na lud. A gdy było wielkie milczenie, uczynił rzecz do nich żydowskim językiem, mówiąc:

40. Mikor aztán az megengedte, Pál a lépcsőkön állva intett kezével a népnek: és mikor nagy csendesség lőn, megszólala zsidó nyelven, mondván:

40 Когда же тот позволил, Павел, стоя на лестнице, дал знак рукою народу; и, когда сделалось глубокое молчание, начал говорить на еврейском языке так:

40. Як же дозволив, тодї Павел, ставши на сходах, махнув рукою до народу, й як настало велике мовчаннє, промовив Жидівською мовою, говорячи: