17 luku

Paavali julistaa evankeliumia Tessalonikassa, jossa muutamat juutalaiset ja suuri joukko kreikkalaisia kääntyvät uskoon, mutta joutuu vainon alaiseksi 1 – 9 ja lähtee Bereaan, jossa myös useat uskovat; kun sielläkin nousee vaino, lähtee hän Ateenaan 10 – 15, väittelee juutalaisten ja filosofien kanssa 16 – 21 ja puhuu Areiopagilla ainoasta Jumalasta, parannuksesta ja tuomiosta 22 – 32 Muutamat uskovat 33, 34.

1 Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga.

1 He matkasivat Amfipoliin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga.

1. Mutta kuin he Amphipolin ja Apollonian lävitse vaeltaneet olivat, tulivat he Tessalonikaan, jossa Juudalaisten synagoga oli.

1. JA cosca he Amphipolin ja Appollonian läpidze waeldanet olit tulit he Thessalonicaan josa Judalaisten Synagoga oli.

1. COska he sis lepitze Amphipolin ia Appolonian olit waeldaneet/ nin he tulit Tessalonican/ Sielle oli yxi Juttan Sinagoga. (Koska he siis läwitse Amphipolin ja Appolonian olit waeltaneet/ niin he tulit Tessalonikaan/ Siellä oli yksi juuttain synagoga.)

1. Διοδεύσαντες δὲ τὴν Ἀμφίπολιν καὶ Ἀπολλωνίαν ἦλθον εἰς Θεσσαλονίκην, ὅπου ἦν συναγωγὴ τῶν Ἰουδαίων.

1. διοδευσαντες δε την αμφιπολιν και απολλωνιαν ηλθον εις θεσσαλονικην οπου ην η συναγωγη των ιουδαιων 1. diodeυsantes de ten amfipolin kai apollonian elthon eis thessaloniken opoυ en e sυnagoge ton ioυdaion

1 {52 AD. Thessalonica, Berea. Preaching in Macedonia.} Now having traveled through Amphipolis and Apollonia, they came to Thessalonica, where there was the synagogue of the Jews.

1. Now when they had passed through Amphipolis and Apollonia, they came to Thessalonica, where was a synagogue of the Jews:

1. Men de reiste igjennem Amphipolis og Apollonia og kom til Thessalonica, hvor Jøderne havde en Synagoge.

1. Och då de foro genom Amphipolis och Apollonien, kommo de till Thessalonica, der en Judasynagoga var.

1. Agga kui nem̃ad Awwipolist ja Apolloniast läbbiläksid, siis said nemmad Tessalonika liñna, kussa üks Juda-rahwa koggodusse kodda olli.

1. Perėję Amfipolį ir Apoloniją, jie atvyko į Tesaloniką, kur buvo žydų sinagoga.

1. Nachdem sie aber durch Amphipolis und Apollonia gereist waren, kamen sie gen Thessalonich; da war eine Judenschule.

1. Paul et Silas, ayant passé par Amphipolis et par Apollonia, vinrent à Thessalonique, où était la synagogue des Juifs.

1. Y PASANDO por Amfipolis, y por Apolonia, vinieron a Tesalónica, donde había sinagoga de Judíos.

1 En door Amfipolis en Apollonia hun weg genomen hebbende, kwamen zij te Thessalonica, alwaar een synagoge der Joden was.

1. A przeszedłszy Amfipolim i Apoloniję przyszli do Tesaloniki, gdzie była bóżnica żydowska.

1. Miután pedig általmentek Ámfipolison és Apollónián, Thessalonikába [1†] érkeztek, a hol volt a zsidóknak zsinagógájok.

1 Пройдя через Амфиполь и Аполлонию, они пришли в Фессалонику, где была Иудейская синагога.

1. Перейшовши ж Амфиполь та Аполонию, прийшли в Солунь, де була школа Жидівська.

2 Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,

2 Tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luokseen ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssaan Kirjoitusten pohjalta

2. Ja Paavali, tapansa jälkeen, meni sisälle heidän tykönsä ja jutteli heille kolme lepopäivää Raamatuista,

2. Ja Pawali tawans jälken meni heidän tygöns ja puhutteli heitä colmetkin lepopäiwä järjestäns Ramatuista:

2. Nin Pauali tauans ielkin sisellemeni heiden tygens/ Ja yli colmet Lepopeiue puhutteli hen heite Ramatuista/ (Niin Pawali tawansa jälkeen sisälle meni heidän tykönsä/ ja yli kolme lepopäiwää puhutteli hän heitä Raamatuista/)

2. κατὰ δὲ τὸ εἰωθὸς τῷ Παύλῳ εἰσῆλθε πρὸς αὐτοὺς, καὶ ἐπὶ σάββατα τρία διελέγετο αὐτοῖς ἀπὸ τῶν γραφῶν,

2. κατα δε το ειωθος τω παυλω εισηλθεν προς αυτους και επι σαββατα τρια διελεγετο αυτοις απο των γραφων 2. kata de to eiothos to paυlo eiselthen pros aυtoυs kai epi saββata tria dielegeto aυtois apo ton grafon

2 Now according to (his) custom, Paul entered to them and upon three Sabbaths reasoned with them from the Scriptures,

2. And Paul, as his manner was, went in unto them, and three sabbath days reasoned with them out of the scriptures,

2. Men Paulus gik ind til dem, som han pleiede, og talede paa tre Sabbater med dem af Skrifterne.

2. Der gick Paulus in till dem, efter som hans seder var; och i tre Sabbather talade han för dem utu Skrifterna;

2. Agga Paulus läks omma kombe pärrast sisse nende jure, ja räkis neile kolmel hingamisse päwal kirjast,

2. Pagal savo įprotį Paulius užėjo pas juos ir tris sabatus aiškinosi su jais Raštus,

2. Wie nun Paulus gewohnt war, ging er zu ihnen hinein und redete mit ihnen an drei Sabbaten aus der Schrift,

2. Et Paul, selon sa coutume, entra vers eux, et pendant trois jours de sabbat, les entretint des Écritures,

2. Y Pablo, como acostumbraba, entró a ellos, y por tres sábados razonó con ellos de las Escrituras,

2 En Paulus, gelijk hij gewoon was, ging tot hen in, en drie sabbatten lang handelde hij met hen uit de Schriften,

2. Tedy Paweł według zwyczaju swego wszedł do nich, a przez trzy sabaty kazał im z Pisma.

2. Pál pedig, a mint szokása vala, beméne hozzájok, és három szombaton át vetekedék velök az írásokból,

2 Павел, по своему обыкновению, вошел к ним и три субботы говорил с ними из Писаний,

2. По звичаю ж своєму, ввійшовши до них Павел, три суботи розмовляв з ними з писання,

3 selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus".

3 selittäen ja osoittaen, että Kristuksen piti kärsiä ja nousta kuolleista. Ja hän sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus."

3. Selitti ne ja todisti, että Kristuksen tuli kärsiä ja nousta ylös kuolleista, ja että tämä Jesus, josta minä (sanoi hän,) teille ilmoitan, on Kristus.

3. Selitti ne heille ja todisti että Christuxen tuli kärsiä ja ylösnosta cuolluista: ja että tämä Jesus jota minä ( sanoi hän ) teille ilmoitan on Christus.

3. auasi heille/ ia pani heiden eteens/ Ette Christusen tuli kerssie ia ylesnouseman Coolleista/ Ja Ette Teme IesuS/ ionga mine (ma hen) ilmotan teille/ ombi se Christus. (awasi heille/ ja pani heidän eteensä/ Että Kristuksen tuli kärsiä ja ylösnouseman kuolleista/ Ja että tämä Jesus/ jonka minä (sanoi hän) ilmoitan teille/ ompi se Kristus.)

3. διανοίγων καὶ παρατιθέμενος ὅτι τὸν Χριστὸν ἔδει παθεῖν καὶ ἀναστῆναι ἐκ νεκρῶν, καὶ ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός, Ἰησοῦς ὃν ἐγὼ καταγγέλλω ὑμῖν.

3. διανοιγων και παρατιθεμενος οτι τον χριστον εδει παθειν και αναστηναι εκ νεκρων και οτι ουτος εστιν ο χριστος ιησους ον εγω καταγγελλω υμιν 3. dianoigon kai paratithemenos oti ton christon edei pathein kai anastenai ek nekron kai oti oυtos estin o christos iesoυs on ego kataggello υmin

3 opening and placing before (them) that it was essential (for) the Christ to suffer and to rise* up from the dead, and that this Jesus, whom I am proclaiming to you°, is the Christ.

3. Opening and alleging, that Christ must needs have suffered, and risen again from the dead; and that this Jesus, whom I preach unto you, is Christ.

3. Og han udlagde og forklarede, at det burde Christus at lide og opstaae fra de Døde, og sagde: denne Jesus, som jeg forkynder Eder, er den Christus.

3. Förklarade och beviste, att Christus måste lida, och uppstå ifrå de döda; och att denne är Christus Jesus, hvilken jag (sade han) förkunnar eder.

3. Selletas, ja näitis selgeste, et Kristus piddi kannatama ja üllestousma surnust, ja et sesinnane on Kristus Jesus, kedda minna, ütles temma, teile kulutan.

3. dėstydamas ir įrodinėdamas, kad Kristus turėjo kentėti ir prisikelti iš numirusių ir kad: ‘‘Kristus­tai Jėzus, kurį aš jums skelbiu’‘.

3. tat sie ihnen auf und legte es ihnen vor, daß Christus mußte leiden und auferstehen von den Toten und daß dieser Jesus, den ich (sprach er) euch verkündige, ist der Christus.

3. Démontrant et faisant voir qu'il avait fallu que le Christ souffrît, et qu'il ressuscitât des morts; et disant: Ce Christ, c'est Jésus que je vous annonce.

3. Declarando y proponiendo, que era menester que el Cristo padeciese, y resucitase de los muertos; y que este Jesús, el cual yo os anuncio, es el Cristo.

3 Dezelve openende, en voor ogen stellende, dat de Christus moest lijden en opstaan uit de doden, en dat deze Jezus is de Christus, Dien ik, zeide hij, ulieden verkondige.

3. Wywodząc i pokazując to, że Chrystus miał cierpieć i powstać od umarłych, a iż ten Jezus jest Chrystusem, którego ja wam opowiadam.

3. Megmagyarázva és kimutatva, hogy a Krisztusnak szükség [2†] volt szenvedni és feltámadni a halálból; és hogy ez a Jézus a Krisztus, [3†] a kit én hirdetek néktek.

3 открывая и доказывая им, что Христу надлежало пострадать и воскреснуть из мертвых и что Сей Христос есть Иисус, Которого я проповедую вам.

3. виказуючи і доводячи, що треба було Христу постраждати і воскреснути з мертвих, і що се Христос Ісус, котрого я звіщаю вам.

4 Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.

4 Muutamat heistä uskoivat ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko Jumalaa pelkääviä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.

4. Ja muutamat suostuivat heihin, antain itsensä Paavalin ja Silaan seuraan, niin myös suuri joukko jumalisia Grekiläisiä ja ei vähä ylimmäisiä vaimoja.

4. Ja muutamat suostuit heihin andain heitäns Pawalin ja Silan seuraan nijn myös suuri joucko Jumalisista Grekeistä ja juuri monda jaloimmista waimoista.

4. Ja mutomat heiste wskoit/ ia annoit heidens Paualin ia Silan cumpanixi/ Ja swri ioucko Jumalan pelkeueisist Grekist/ ia nin mös nijste Jalomiste waimoista iuri monda. (Ja muutamat heistä uskoit/ ja annoit heidäns Pawalin ja Silaan kumppaniksi/ Ja suuri joukko Jumalan pelkääwäisistä krekistä/ ja niin myös niistä jalommista waimoista juuri monta.)

4. καί τινες ἐξ αὐτῶν ἐπείσθησαν καὶ προσεκληρώθησαν τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Σίλᾳ, τῶν τε σεβομένων Ἑλλήνων πολὺ πλῆθος γυναικῶν τε τῶν πρώτων οὐκ ὀλίγαι.

4. και τινες εξ αυτων επεισθησαν και προσεκληρωθησαν τω παυλω και τω σιλα των τε σεβομενων ελληνων πολυ πληθος γυναικων τε των πρωτων ουκ ολιγαι 4. kai tines eks aυton epeisthesan kai proseklerothesan to paυlo kai to sila ton te seβomenon ellenon polυ plethos gυnaikon te ton proton oυk oligai

4 And some of them obeyed and adhered to Paul and Silas and a large multitude of the pious Greeks, and not (just) a few of the foremost women.

4. And some of them believed, and consorted with Paul and Silas; and of the devout Greeks a great multitude, and of the chief women not a few.

4. Og Nogle iblandt dem bleve overbeviste og holdt sig til Paulus og Silas, en stor Mængde af andægtige Græker, og ikke faa af de fornemste Kvinder.

4. Och somlige af dem trodde, och gåfvo sig intill Paulum och Silam; desslikes ock en mägta stor hop af gudfruktiga Greker, och dertill de yppersta qvinnor, väl många.

4. Ja monningad neist uskusid, ja heitsid ennast Paulusse ja Sila pole, ja suur hulk Kreka-rahwast, kes Jummalat tenisid, ja neid suurtsuggu naesi ei mitte pissut.

4. Kai kurie iš jų įtikėjo ir prisidėjo prie Pauliaus ir Silo, taip pat daugybė pamaldžių graikų ir nemaža aukštos kilmės moterų.

4. Und etliche unter ihnen fielen ihm zu und gesellten sich zu Paulus und Silas, auch der gottesfürchtigen Griechen eine große Menge, dazu der vornehmsten Weiber nicht wenige.

4. Et quelques-uns d'entre eux furent persuadés, et se joignirent à Paul et à Silas, avec une grande multitude de Grecs pieux, et plusieurs femmes de qualité.

4. Y algunos de ellos creyeron, y se juntaron con Pablo y con Silas; y de los Griegos religiosos una grande multitud; y mujeres nobles no pocas.

4 En sommigen uit hen geloofden, en werden Paulus en Silas toegevoegd, en van de godsdienstige Grieken een grote menigte, en van de voornaamste vrouwen niet weinige.

4. I uwierzyli niektórzy z nich, a przyłączyli się do Pawła i do Syli, i wielkie mnóstwo nabożnych Greków, i niewiast przedniejszych niemało.

4. És némelyek azok közül hivének és csatlakozának Pálhoz és Siláshoz; úgyszintén az istenfélő görögök [4†] közül nagy sokaság, és az előkelő asszonyok közül nem kevesen.

4 И некоторые из них уверовали и присоединились к Павлу и Силе, как из Еллинов, чтущих Бога , великое множество, так и из знатных женщин немало.

4. І деякі з них увірували, та й пристали до Павла та Сили, і побожних Єленян велике множество і жінок значних немало.

5 Mutta (uskomattomat) juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja hakivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen.

5 Mutta (uskomattomat) juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä vetelehtijöitä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon luo ja etsivät heitä kansan eteen vietäviksi.

5. Mutta epäuskoiset Juudalaiset kadehtivat sitä ja saattivat tykönsä muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, ja kokoontuivat yhteen joukkoon, nostivat kapinan kaupungissa ja tunkeutuivat Jasonin huoneeseen, ja etsivät heitä viedäksensä kansan eteen.

5. MUtta ne epäuscoiset Judalaiset cadetit sitä ja saatit tygöns muutamita coiranparisita joutowäestä ja cocoisit heidän yhten ja nostit capinan Caupungis ja tungit heidäns Jasonin huonen eteen ja tahdoit heitä sieldä ulos Canssan eteen.

5. Mutta ne wskomattomat Juttat site cadhettit/ ia wedhit tygens mutomit Coiri Joutowäeste/ ia cokosit ychten Kicurin/ ia nostit Capinan Caupungis/ ia tungit heidens Jasonin Hoonen eten/ ia pysit heite wloswete Canssan eten. (Mutta ne uskomattomat juuttaat sitä kadehdit/ ja wedit tykönsä muutamia koiria joutowäestä/ ja kokosit yhteen kikurin/ ja nostit kapinan kaupungissa/ ja tungit heidäns Jasonin huoneen eteen/ ja pyysit heitä ulos wetää kansan eteen.)

5. Προσλαβόμενοι δὲ οἱ ἀπειθοῦντες Ἰουδαῖοι τῶν ἀγοραίων τινὰς ἄνδρας πονηροὺς καὶ ὀχλοποιήσαντες ἐθορύβουν τὴν πόλιν, ἐπιστάντες τε τῇ οἰκίᾳ Ἰάσονος ἐζήτουν αὐτοὺς ἀγαγεῖν εἰς τὸν δῆμον·

5. ζηλωσαντες δε οι απειθουντες ιουδαιοι και προσλαβομενοι των αγοραιων τινας ανδρας πονηρους και οχλοποιησαντες εθορυβουν την πολιν επισταντες τε τη οικια ιασονος εζητουν αυτους αγαγειν εις τον δημον 5. zelosantes de oi apeithoυntes ioυdaioi kai proslaβomenoi ton agoraion tinas andras poneroυs kai ochlopoiesantes ethorυβoυn ten polin epistantes te te oikia iasonos ezetoυn aυtoυs agagein eis ton demon

5 But the disobedient Jews took for themselves some evil men from (among) the market-loafers, and having amassed a crowd, the city was in an uproar. And having stood up against the house of Jason, they were seeking to lead them into the public (court).

5. But the Jews which believed not, moved with envy, took unto them certain lewd fellows of the baser sort, and gathered a company, and set all the city on an uproar, and assaulted the house of Jason, and sought to bring them out to the people.

5. Men de vantroe Jøder bleve nidkjære og toge nogle slette Mennesker af Lediggængere til sig, gjorde et Opløb og oprrøte Staden; og de stormede mod Jasons Huus og søgte at føre dem for Folket.

5. Då vordo de otrogne Judar fulle med nit, och togo till sig några arga skalkar lös parti; och samlade sig i en rota, och gjorde ett upplopp i staden, trängande sig intill Jasons bus, och ville draga dem derut för folket.

5. Agga sannakuulmatta Juda-rahwas said wihhaseks, ja wotsid ennese jure monningad wallatumad tiggedad mehhed, ja saatsid rahwast kokko jooksma, ja töstsid tülli liñnas, ja tormasid Jasoni koia peäle, ja püüdsid neid rahwa sekka wia.

5. Bet neįtikėję žydai, apimti pavydo, surinko iš gatvės piktų žmonių, sukurstė minią ir sukėlė mieste sąmyšį. Jie užpuolė Jasono namus ir ėmė ten ieškoti Pauliaus ir Silo, norėdami išvesti juos prieš minią.

5. Aber die halsstarrigen Juden neideten und nahmen zu sich etliche boshafte Männer Pöbelvolks, machten eine Rotte und richteten einen Aufruhr in der Stadt an und traten vor das Haus Jasons und suchten sie zu führen vor das Volk.

5. Mais les Juifs incrédules, émus d'envie, prirent avec eux quelques mauvais sujets sur les places publiques; et ayant excité un tumulte, ils troublèrent la ville, et se portant vers la maison de Jason, ils cherchaient Paul et Silas, pour les mener devant le peuple.

5. Entónces los Judíos que eran incrédulos, movidos de envidia, tomando a algunos vagabundos, malos hombres, y juntando compañía, alborotaron la ciudad; y acometiendo la casa de Jasón, procuraban sacarlos al pueblo.

5 Maar de Joden, die ongehoorzaam waren, dit benijdende, namen tot zich enige boze mannen uit de marktboeven, en maakten, dat het volk te hoop liep, en beroerden de stad; en op het huis van Jason aanvallende, zochten zij hen tot het volk te brengen.

5. Ale Żydowie, którzy nie uwierzyli, zdjęci zazdrością, przywziąwszy do siebie niektórych lekkomyślnych i złych mężów, a zebrawszy kupę uczynili rozruch w mieście, a naszedłszy na dom Jazona, szukali ich, aby ich wywiedli przed lud.

5. De a zsidók, [5†] kik nem hisznek vala, írigységtől felindíttatván, és magok mellé vévén a piaczi népségből némely gonosz férfiakat, és csődületet támasztván, felháboríták a várost; és a Jáson házát megostromolván, igyekeztek őket kihozni a nép közé.

5 Но неуверовавшие Иудеи, возревновав и взяв с площади некоторых негодных людей, собрались толпою и возмущали город и, приступив к дому Иасона, домогались вывести их к народу.

5. Завидуючи невірні Жиди, і назбиравши гультяїв, якихсь поганих людей, і зібравши купу, збунтували народ, і напавши на хату Ясонову, шукали їх, щоб вивести перед народ.

6 Mutta kun he eivät heitä löytäneet, raastoivat he Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet,

6 Mutta kun he eivät heitä löytäneet, he raastoivat Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman kiihoittajat ovat tännekin tulleet.

6. Ja ettei he heitä löytäneet, riepoittivat he Jasonin ja muutamia veljiä kaupungin päämiesten eteen ja huusivat: nämät koko maan piirin vietteliät ovat myös täällä,

6. Ja ettei he heitä löynnet riepoitit he Jasonin ja muutamita weljiä Caupungin Päämiesten eteen ja huusit:

6. Ja quin he eiuet heite leunyet/ nin he riepoitit Jasonin/ ia monicadhat Weliet Caupungin Pämiesten eten/ ia hwsit/ (Ja kuin he eiwät heitä löytäneet/ niin he riepotit Jasonin/ ja monikahdat weljet kaupungin päämiesten eteen/ ja huusit/)

6. μὴ εὑρόντες δὲ αὐτοὺς ἔσυρον τὸν Ἰάσονα καί τινας ἀδελφοὺς ἐπὶ τοὺς πολιτάρχας, βοῶντες ὅτι Οἱ τὴν οἰκουμένην ἀναστατώσαντες οὗτοι καὶ ἐνθάδε πάρεισιν,

6. μη ευροντες δε αυτους εσυρον τον ιασονα και τινας αδελφους επι τους πολιταρχας βοωντες οτι οι την οικουμενην αναστατωσαντες ουτοι και ενθαδε παρεισιν 6. me eυrontes de aυtoυs esυron ton iasona kai tinas adelfoυs epi toυs politarchas βoontes oti oi ten oikoυmenen anastatosantes oυtoi kai enthade pareisin

6 Now after they did not find them, they were dragging Jason and some brethren in front of the city rulers, crying, These (men) who (have) unsettled the inhabited-earth are also present(ly) here;

6. And when they found them not, they drew Jason and certain brethren unto the rulers of the city, crying, These that have turned the world upside down are come hither also;

6. Men der de ikke fandt dem, trak de Jason og nogle Brødre for Stadens Øvrighed og raabte: disse, som oprøre dem hele Verden, ere og komne hid;

6. Och då de icke funno dem, drogo de Jason och några bröder till de öfversta i staden, och ropade: Desse, som hela verldena förvilla, äro ock nu hitkomne;

6. Agga kui nemmad neid ei leidnud, weddasid nemmad Jasonit, ja monningad liñna üllematte ette, ja kissendasid: Need, kes keiges ma-ilmas tülli töstwad, on ka siin,

6. Jų neradę, nusitempė Jasoną ir kelis brolius pas miesto vadovus, šaukdami: ‘‘Tie žmonės, kurie verčia visą pasaulį aukštyn kojom, atvyko ir čia,

6. Da sie aber sie nicht fanden, schleiften sie den Jason und etliche Brüder vor die Obersten der Stadt und schrieen: Diese, die den ganzen Weltkreis erregen, sind auch hergekommen;

6. Mais, ne les y ayant pas trouvés, ils traînèrent Jason et quelques-uns des frères devant les magistrats de la ville, en criant: Ces gens, qui ont troublé le monde, sont aussi venus ici.

6. Y no hallándolos, trajeron a Jasón y a algunos hermanos a las autoridades de la ciudad, dando voces, diciendo: Estos son los que trastornan el mundo, y han venido acá también;

6 En als zij hen niet vonden, trokken zij Jason en enige broeders voor de oversten der stad, roepende: Dezen, die de wereld in roer hebben gesteld, zijn ook hier gekomen;

6. A nie znalazłszy ich, ciągnęli Jazona i niektórych braci do przełożonych miasta, wołając: Oto ci, którzy wszystek świat wzruszyli i tu też przyszli;

6. Mikor pedig őket nem találák, Jásont és némely atyafiakat vonszolák a város előljárói elé, kiáltozva, hogy ezek az országháborítók itt is megjelentek;

6 Не найдя же их, повлекли Иасона и некоторых братьев к городским начальникам, крича, что этивсесветные возмутители пришли и сюда,

6. Не знайшовши ж їх, поволокли Ясона та кілька братів до городської старшини, гукаючи: Ті, що заколотили вселенну, і сюди поприходили;

7 ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan".

7 Heidät Jaason on ottanut vastaan. Nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia sanoen toisen, Jeesuksen, olevan kuningas.”

7. Jotka Jason otti vastaan; ja nämät kaikki tekevät keisarin käskyä vastaan, sanoen toisen kuninkaan olevan, nimittäin Jesuksen.

7. Nämät coco maan pijrin wietteliät owat myös tänne tullet jotca Jason sala corjais.

7. Nämet iotca caiken Maanpijrin hemmendeuet/ ne ouat mös tenne tulluet. Jotca Jason sala coriasi/ (Nämät jotka kaiken maanpiirin hämmentäwät/ ne owat myös tänne tulleet. Jotka Jason salaa korjasi/)

7. οὓς ὑποδέδεκται Ἰάσων· καὶ οὗτοι πάντες ἀπέναντι τῶν δογμάτων Καίσαρος πράσσουσι, βασιλέα ἕτερον λέγοντες εἶναι Ἰησοῦν.

7. ους υποδεδεκται ιασων και ουτοι παντες απεναντι των δογματων καισαρος πραττουσιν βασιλεα λεγοντες ετερον ειναι ιησουν 7. oυs υpodedektai iason kai oυtoi pantes apenanti ton dogmaton kaisaros prattoυsin βasilea legontes eteron einai iesoυn

7 whom Jason has accepted and all these practice (things) adverse to the decrees of Caesar, saying that there is a different king, a Jesus.

7. Whom Jason hath received: and these all do contrary to the decrees of Caesar, saying that there is another king, one Jesus.

7. dem har Jason taget ind til sig; og alle disse handlede imod Keiserens befalinger, og sige en Anden at være Konge, nemlig Jesus.

7. Och dem hafver Jason hemliga undfängit, och de alle göra emot Kejsarens bud, och säga af en annan Konung, som är Jesus.

7. Neid on Jason wastowotnud, ja needsinnatsed keik tewad Keisri käskude wasto, ja ütlewad, teist kunningast ollewad, Jessust.

7. o Jasonas juos priglaudė. Visi šitie laužo ciesoriaus įsakymus, tvirtindami, jog esąs kitas karalius, būtent Jėzus’‘.

7. die herbergt Jason. Und diese alle handeln gegen des Kaisers Gebote, sagen, ein anderer sei der König, nämlich Jesus.

7. Et Jason les a reçus chez lui; et ils sont tous rebelles aux ordonnances de César, en disant qu'il y a un autre roi, qu'ils nomment Jésus.

7. A los cuales Jasón ha recibido, y todos estos hacen contra los decretos de César, diciendo que hay otro rey, un tal Jesús.

7 Welke Jason in zijn huis genomen heeft; en alle dezen doen tegen de geboden des keizers, zeggende, dat er een andere Koning is, namelijk een Jezus.

7. Które przyjął Jazon; a ci wszyscy czynią przeciwko dekretom cesarskim, powiadając, iż jest inszy król, Jezus.

7. Kiket Jáson házába fogadott: pedig ezek mindnyájan a császár parancsolatai ellen cselekesznek, mivelhogy mást tartanak királynak, [6†] Jézust.

7 а Иасон принял их, и все они поступают против повелений кесаря, почитая другого царем, Иисуса.

7. Ясон прийняв їх; і всї вони йдуть проти уставів кесаревих, говорячи, що єсть иншій цар, Ісус.

8 Kun kansa ja hallitusmiehet tämän kuulivat, tulivat he levottomiksi.

8 ja he saattoivat hämminkiin kansan ja kaupungin hallitusmiehet, jotka tämän kuulivat.

8. Ja he kehoittivat kansan ja kaupungin päämiehet, jotka näitä kuultelivat.

8. Ja caicki nämät tekewät Keisarin käskyä wastan sanoden: toinen on Cuningas nimittäin Jesus.

8. Ja caiki nämet tekeuet Keisarin kesky wastan/ ia sanouat/ Ette yxi toinen o'bi Kuningas nimiten Iesus. (Ja kaikki nämät tekewät keisarin käskyä wastaan/ ja sanowat/ Että yksi toinen ompi kuningas nimittäin Jesus.)

8. ἐτάραξαν δὲ τὸν ὄχλον καὶ τοὺς πολιτάρχας ἀκούοντας ταῦτα.

8. εταραξαν δε τον οχλον και τους πολιταρχας ακουοντας ταυτα 8. etaraksan de ton ochlon kai toυs politarchas akoυontas taυta

8 Now hearing these things, they disturbed the crowd and city rulers,

8. And they troubled the people and the rulers of the city, when they heard these things.

8. Og de bragte Mængden og Stadens Øvrighed, som hørte, i Forvirring.

8. Och de upprette folket, och öfverstarna i staden, som sådant hörde.

8. Ja nemmad ukkutasid takka rahwast ja liñna üllemad, kes sedda kuulsid.

8. Taip jie sukėlė nerimo jų klausiusiai miniai ir miesto vadovams.

8. Sie bewegten aber das Volk und die Obersten der Stadt, die solches hörten.

8. Ils émurent donc la populace, et les magistrats de la ville, qui entendaient ces choses.

8. Y alborotaron el pueblo y a las autoridades de la ciudad, oyendo estas cosas.

8 En zij beroerden de schare, en de oversten der stad, die dit hoorden.

8. A tak wzburzyli pospólstwo i przełożonych miasta, którzy to słyszeli.

8. Fel is indíták a sokaságot és a város előljáróit, kik hallják vala ezeket.

8 И встревожили народ и городских начальников, слушавших это.

8. Стрівожили ж вони народ і городську старшину, що чули се.

9 Ja nämä ottivat takauksen Jaasonilta ja muilta ja päästivät heidät.

9 Mutta otettuaan takuun Jaasonilta ja muilta he päästivät heidät.

9. Ja kuin he Jasonilta ja niiltä muilta olivat puhdistuksen ottaneet, päästivät he heidät.

9. Ja he kehoitit Canssan ja Caupungin Päämiehet jotca näitä cuuldelit: ja cuin he Jasonilda ja nijldä muilda olit puhdistuxen ottanet päästit he heidän.

9. Nin he kihoitit Canssan ia Caupungin Pämiehet/ iotca neite cwlit. Ja quin he puhdastuxen olit ottanuet Jasonista/ ia nijlde muilda/ nin he pästit heidhet. (Niin he kiihotit kansan ja kaupungin päämiehet/ jotka näitä kuulit. Ja kuin he puhdistuksen olit ottaneet Jasonista/ ja niiltä muilta/ niin he päästit heidät.)

9. καὶ λαβόντες τὸ ἱκανὸν παρὰ τοῦ Ἰάσονος καὶ τῶν λοιπῶν ἀπέλυσαν αὐτούς.

9. και λαβοντες το ικανον παρα του ιασονος και των λοιπων απελυσαν αυτους 9. kai laβontes to ikanon para toυ iasonos kai ton loipon apelυsan aυtoυs

9 and having taken sufficient (money) from Jason and the rest, they released them.

9. And when they had taken security of Jason, and of the other, they let them go.

9. Og de lode Jason og de Andre stille Borgen for sig og gave dem løs.

9. Och de anammade en ursäkt af Jason, och af de andra, och släppte dem.

9. Ja kui nemmad Jasonit, ja teisi ollid käe-mehhiks wastowotnud, lasksid nemmad neid lahti.

9. Šie, gavę iš Jasono ir kitų užstatą, paleido juos.

9. Und da ihnen Genüge von Jason und andern geleistet war, ließen sie sie los.

9. Et, ayant reçu caution de Jason et des autres, ils les laissèrent aller.

9. Mas recibida fianza de Jasón, y de los demás, los soltaron.

9 Doch als zij van Jason en de anderen vergenoeging ontvangen hadden, lieten zij hen gaan.

9. Ale oni wziąwszy słuszną sprawę od Jazona i od innych, puścili je.

9. De mikor kezességet nyertek Jáson és a többiek részéről, elbocsáták őket.

9 Но сии , получив удостоверение от Иасона и прочих, отпустили их.

9. І взявши поруку у Ясона і в инших, відпустили їх.

10 Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.

10 Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten sekä Paavalin että Silaan Bereaan. Sinne saavuttuaan he menivät juutalaisten synagoogaan.

10. Mutta veljet lähettivät kohta yöllä Paavalin ja Silaan Bereaan. Kuin he sinne tulivat, menivät he Juudalaisten synagogaan.

10. MUtta weljet laskit cohta yöllä Pawalin ja Silan menemän Bereaan. Cosca he sinne tulit menit he Judalaisten Synagogaan:

10. Mutta Weliet cochta öölle laskit seke Paualin ette Silan/ menemen Berream. Coska he nyt sinne tulit/ nin he sisellemenit Juttain Sinagogan/ (Mutta weljet kohta yöllä laskit sekä Pawalin että Silaan/ menemään Berrean. Koska he nyt sinne tulit/ niin he sisälle menit juuttain synagogaan/)

10. Οἱ δὲ ἀδελφοὶ εὐθέως διὰ τῆς νυκτὸς ἐξέπεμψαν τόν τε Παῦλον καὶ τὸν Σίλαν εἰς Βέροιαν, οἵτινες παραγενόμενοι εἰς τὴν συναγωγὴν ἀπῄεσαν τῶν Ἰουδαίων.

10. οι δε αδελφοι ευθεως δια της νυκτος εξεπεμψαν τον τε παυλον και τον σιλαν εις βεροιαν οιτινες παραγενομενοι εις την συναγωγην των ιουδαιων απηεσαν 10. oi de adelfoi eυtheos dia tes nυktos eksepempsan ton te paυlon kai ton silan eis βeroian oitines paragenomenoi eis ten sυnagogen ton ioυdaion apeesan

10 Now the brethren immediately sent out both Paul and Silas through the night to Berea, who, (after) they came* (there), went-forth into the synagogue of the Jews.

10. And the brethren immediately sent away Paul and Silas by night unto Berea: who coming thither went into the synagogue of the Jews.

10. Men Brødrene udsendte strax om Natten baade Paulus og Silas til Beroea; og der de vare komne derhen, gik de i Jødernes Synagoge.

10. Men bröderna släppte straxt om nattena ut Paulus och Silas, och läto dem fara till Berea. När de kommo dit, gingo de in i Judarnas Synagogo;

10. Agga wennad saatsid seddamaid läbbi öid Paulust ja Silast Peroe liñna; kui nemmad senna said, läksid nemmad Juda-rahwa koggodusse kotta.

10. Broliai tuojau pat, nakčia, išsiuntė Paulių ir Silą į Berėją. Ten atvykę, jie užėjo į žydų sinagogą.

10. Die Brüder aber fertigten alsobald ab bei der Nacht Paulus und Silas gen Beröa. Da sie dahin kamen, gingen sie in die Judenschule.

10. Et aussitôt les frères firent partir de nuit, pour Bérée, Paul et Silas, qui étant arrivés, entrèrent dans la synagogue des Juifs.

10. Entónces los hermanos luego de noche enviaron a Pablo y a Silas a Berea, los cuales como llegaron, entraron en la sinagoga de los Judíos.

10 En de broeders zonden terstond des nachts Paulus en Silas weg naar Berea; welke, daar gekomen zijnde, gingen heen naar de synagoge der Joden;

10. A bracia wnet w nocy wysłali i Pawła, i Sylę do Berei; którzy tam przyszedłszy weszli do bóżnicy żydowskiej.

10. Az atyafiak pedig azonnal, azon éjszakán [7†] elküldék Pált Silással egyetemben Béreába; kik mikor odamentek, elmenének a zsidóknak zsinagógájába.

10 Братия же немедленно ночью отправили Павла и Силу в Верию, куда они прибыв, пошли в синагогу Иудейскую.

10. Брати ж зараз уночі вислали Павла та Силу у Верию. Прибувши вони (туди), прийшли в Жидівську школу.

11 Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.

11 Nämä olivat jalompia kuin ne, jotka olivat Tessalonikassa. He ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä Kirjoituksia, oliko asia niin.

11. Sillä he olivat jalompaa sukua kuin ne, jotka Tessalonikassa olivat, ja ottivat juuri mielellänsä sanan vastaan ja tutkivat joka päivä Raamatuita, jos ne niin olisivat.

11. Sillä ne olit jaloimmasta sugust Thessalonicas syndynet jotca olit juuri mielelläns ottanet sanan wastan ja tutkit jocapäiwä Ramatuita jos ne nijn olisit.

11. Sille ne olit kempimest sughusta syndyneet ninen seas Tessalonicas/ Jotca olit sanan wastan ottanuet iuri mielelens/ Ja iocapeiue tutkit Ramatuita/ Jos nämet nein olisit. (Sillä ne olit kempimästä (jaloimmasta) suwusta syntyneet niiden seassa Tessalonikassa/ Jotka olit sanan wastaan ottaneet juuri mielellänsä/ Ja joka päiwä tutkit Ramatuita/ Jos nämät näin olisit.)

11. οὗτοι δὲ ἦσαν εὐγενέστεροι τῶν ἐν Θεσσαλονίκῃ, οἵτινες ἐδέξαντο τὸν λόγον μετὰ πάσης προθυμίας, τὸ καθ’ ἡμέραν ἀνακρίνοντες τὰς γραφὰς εἰ ἔχοι ταῦτα οὕτω.

11. ουτοι δε ησαν ευγενεστεροι των εν θεσσαλονικη οιτινες εδεξαντο τον λογον μετα πασης προθυμιας το καθ ημεραν ανακρινοντες τας γραφας ει εχοι ταυτα ουτως 11. oυtoi de esan eυgenesteroi ton en thessalonike oitines edeksanto ton logon meta pases prothυmias to kath emeran anakrinontes tas grafas ei echoi taυta oυtos

11 Now these (Jews) were more noble (than) those in Thessalonica, (those) who accepted the word with all eagerness, examining the Scriptures daily, (to see) if these things were so.

11. These were more noble than those in Thessalonica, in that they received the word with all readiness of mind, and searched the scriptures daily, whether those things were so.

11. Men disse vare mere veltænkende end de i Tessalonica, de annammmede Ord med al Redebonhed, og ransagde dagligen i Skrifterne, om disse Ting havde sig saaledes.

11. Ty de voro de ädlaste ibland dem i Thessalonica; de anammade ordet ganska viljeliga, alla dagar sökande i Skrifterna, om det ock så hade sig.

11. Agga need ollid ausamad kui need, kes Tessalonikas ollid, sest nemmad wotsid se sanna keige hea melega wasto, ja otsisid iggapäwa kirja seest, kas se nenda piddi ollema.

11. Tenykščiai pasirodė esą kilnesni už tesalonikiečius. Jie noriai priėmė žodį ir kasdien tyrinėjo Raštus, ar taip esą iš tikrųjų.

11. Diese aber waren edler denn die zu Thessalonich; die nahmen das Wort auf ganz willig und forschten täglich in der Schrift, ob sich's also verhielte.

11. Ceux-ci eurent des sentiments plus nobles que ceux de Thessalonique, et ils reçurent la Parole avec beaucoup de promptitude, examinant tous les jours les Écritures, pour voir si ce qu'on leur disait était exact.

11. Y fueron estos más nobles que los de Tesalónica, en que recibieron la palabra con toda codicia, escudriñando cada día las Escrituras, para ver si estas cosas eran así.

11 En dezen waren edeler, dan die te Thessalonica waren, als die het woord ontvingen met alle toegenegenheid, onderzoekende dagelijks de Schriften, of deze dingen alzo waren.

11. A cić byli zacniejsi nad one, co byli w Tesalonice, którzy przyjęli słowo Boże ze wszystką ochotą, na każdy dzieó rozsądzając Pisma, jeźliby się tak miało.

11. Ezek pedig nemesb lelkűek valának a Thessalonikabelieknél, úgymint kik bevevék az ígét teljes készséggel, naponként tudakozva az írásokat, [8†] ha úgy vannak-é ezek.

11 Здешние были благомысленнее Фессалоникских: они приняли слово со всем усердием, ежедневно разбирая Писания, точно ли это так.

11. Сї ж були благороднїщі від тих, що в Солунї; вони прийняли слово з великою охотою, що-дня розбираючи писаннє, чи так воно є.

12 Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

12 Ja monet heistä uskoivat, samoin useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

12. Niin monta heistä uskoivat, niin myös kunniallisista Grekiläisvaimoista ja miehistä ei harvat.

12. Joista monda uscoit nijn myös cunnialisista Grekin waimoista ja miehistä sangen usiat.

12. Nin monda tosin nijste wskoit/ ia ne cunnialiset Grekein Waimot ia Miehet sangen wsia. (Niin monta tosin niistä uskoit/ ja ne kunnialliset krekein waimot ja miehet sangen uusia.)

12. πολλοὶ μὲν οὖν ἐξ αὐτῶν ἐπίστευσαν, καὶ τῶν Ἑλληνίδων γυναικῶν τῶν εὐσχημόνων καὶ ἀνδρῶν οὐκ ὀλίγοι.

12. πολλοι μεν ουν εξ αυτων επιστευσαν και των ελληνιδων γυναικων των ευσχημονων και ανδρων ουκ ολιγοι 12. polloi men oυn eks aυton episteυsan kai ton ellenidon gυnaikon ton eυschemonon kai andron oυk oligoi

12 Therefore indeed, many out of them believed; also not (just) a few of the prominent Greek women and men.

12. Therefore many of them believed; also of honourable women which were Greeks, and of men, not a few.

12. Saa troede da mange af dem, og af de fornemme grækiske Kvinder og Mænd ikke saa.

12. Och månge af dem trodde, och ärliga Grekiska qvinnor och män, väl månge.

12. Siis usksid nüüd paljo neid, ja ei mitte pissut neid Kreka-rahwa ausaid naesi ja mehhi.

12. Daugelis iš jų įtikėjo, taip pat nemažai kilmingų graikų moterų ir vyrų.

12. So glaubten nun viele aus ihnen, auch der griechischen ehrbaren Weiber und Männer nicht wenige.

12. Plusieurs donc d'entre eux crurent, ainsi que des femmes grecques de qualité, et des hommes en assez grand nombre.

12. Así que creyeron muchos de ellos, también de mujeres Griegas nobles, y de varones no pocos.

12 Velen dan uit hen geloofden, en van de Griekse eerlijke vrouwen en van de mannen niet weinige.

12. Przetoż wiele ich z nich uwierzyło, i Greckich niewiast uczciwych, i mężów niemało.

12. Sokan hivének azért ő közülök; sőt az előkelő görög asszonyok és férfiak közül is nem [9†] kevesen.

12 И многие из них уверовали, и из Еллинских почетных женщин и из мужчин немало.

12. Многі ж з них увірували, і з Єленських жінок поважних і з чоловіків не мало.

13 Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, tulivat he sinnekin yllyttämään ja kiihoittamaan kansaa.

13 Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, he tulivat sinnekin taivuttamaan [ja kiihottamaan] kansaa.

13. Kuin Juudalaiset Tessalonikassa ymmärsivät, että Jumalan sana oli myös Bereassa Paavalilta ilmoitettu, tulivat he sinnekin ja kehoittivat kansan.

13. COsca Judalaiset Thessalonicas ymmärsit että Jumalan sana oli myös Bereas Pawalilda ilmoitettu tulit he sinnekin ja kehoitit Canssan.

13. Coska nyt Juttat Tessalonicast ymmersit/ ette mös Berreas oli Jumalan sana Paualilda ilmoitettu/ tulit he mös sinne/ ia sielleki yleskihoitit Canssan. (Koska nyt juuttaat Tessalonikasta ymmärsit/ että myös Berreas oli Jumalan sana Pawalilta ilmoitettu/ tulit he myös sinne/ ja sielläkin ylöskiihoitit kansan.)

13. Ὡς δὲ ἔγνωσαν οἱ ἀπὸ τῆς Θεσσαλονίκης Ἰουδαῖοι ὅτι καὶ ἐν τῇ Βεροίᾳ κατηγγέλη ὑπὸ τοῦ Παύλου ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ, ἦλθον κἀκεῖ σαλεύοντες τοὺς ὄχλους.

13. ως δε εγνωσαν οι απο της θεσσαλονικης ιουδαιοι οτι και εν τη βεροια κατηγγελη υπο του παυλου ο λογος του θεου ηλθον κακει σαλευοντες τους οχλους 13. os de egnosan oi apo tes thessalonikes ioυdaioi oti kai en te βeroia kateggele υpo toυ paυloυ o logos toυ theoυ elthon kakei saleυontes toυs ochloυs

13 Now as the Jews of Thessalonica knew that the word of God was also proclaimed by Paul in Berea, they also went there, shaking up the crowds.

13. But when the Jews of Thessalonica had knowledge that the word of God was preached of Paul at Berea, they came thither also, and stirred up the people.

13. Men der Jøderne af Thessalonica fik at vide, at Guds Ord blev og forkyndet af Paulus i Beroea, kom de og derhen og satte Folket i Bevægelse.

13. Men när de Judar i Thessalonica förnummo, att Guds ord vardt ock i Berea af Paulo förkunnadt, kommo de dit, och upprette också der folket.

13. Agga kui Juda-rahwas Tessalonikas teäda said, et ka Peroes Jummala sanna Paulussest kulutati, tullid nemmad ka senna, ja ukkutasid sedda rahwast takka.

13. Sužinoję, kad Paulius jau Berėjoje skelbia Dievo žodį, Tesalonikos žydai atskubėjo ir čia drumsti ir kurstyti žmonių.

13. Als aber die Juden von Thessalonich erfuhren, daß auch zu Beröa das Wort Gottes von Paulus verkündigt würde, kamen sie und bewegten auch allda das Volk.

13. Mais, quand les Juifs de Thessalonique surent que la Parole de Dieu était annoncée à Bérée par Paul, ils y vinrent, et émurent le peuple.

13. Mas como entendieron los Judíos de Tesalónica que en Berea era predicada por Pablo la palabra de Dios, vinieron también allá alborotando el pueblo.

13 Maar als de Joden van Thessalonica verstonden, dat het Woord Gods ook te Berea van Paulus verkondigd werd, kwamen zij ook daar en bewogen de scharen.

13. A gdy się dowiedzieli oni, co byli z Tesaloniki Żydowie, że i w Berei opowiadane było słowo Boże od Pawła, przyszli i tam, podburzając pospólstwo.

13. Mikor azonban tudtokra esett a Thessalonikából való zsidóknak, hogy Béreában is prédikálta Pál az Istennek ígéjét, elmenének, és a sokaságot ott is felháboríták.

13 Но когда Фессалоникские Иудеи узнали, что и в Верии проповедано Павлом слово Божие, то пришли и туда, возбуждая и возмущая народ.

13. Як же довідались ті, що з Солуня Жиди, що і в Вериї проповідуєть ся від Павла слово Боже, то прийшли й сюди, бунтуючи народ.

14 Silloin veljet heti lähettivät Paavalin menemään meren rantaan; mutta sekä Silas että Timoteus jäivät Bereaan.

14 Silloin veljet heti lähettivät Paavalin menemään merenrantaan. Mutta sekä Silas että Timoteus jäivät Bereaan*.

14. Mutta veljet lähettivät kohta Paavalin ulos menemään hamaan mereen asti; vaan Silas ja Timoteus jäivät sinne.

14. Mutta weljet laskit cohta Pawalin menemän haman meren asti: mutta Silas ja Timotheus jäit sinne alallens.

14. Mutta Weliet cochta laskit Paualin wlos ette hen menis hama' Meren asti. Mutta Silas ia Timotheus ieit sinne alallens. (Mutta weljet kohta laskit Pawalin ulos että hän menisi hamaan mereen asti. Mutta Silas ja Timotheus jäit sinne alallensa.)

14. εὐθέως δὲ τότε τὸν Παῦλον ἐξαπέστειλαν οἱ ἀδελφοὶ πορεύεσθαι ὡς ἐπὶ τὴν θάλασσαν· ὑπέμενον δὲ ὅ τε Σίλας καὶ ὁ Τιμόθεος ἐκεῖ.

14. ευθεως δε τοτε τον παυλον εξαπεστειλαν οι αδελφοι πορευεσθαι ως επι την θαλασσαν υπεμενον δε ο τε σιλας και ο τιμοθεος εκει 14. eυtheos de tote ton paυlon eksapesteilan oi adelfoi poreυesthai os epi ten thalassan υpemenon de o te silas kai o timotheos ekei

14 Now the brethren then immediately sent Paul forth to travel (as far) as to the sea, but both Silas and Timothy were remaining back there. {52-53 AD. Paul at Athens, Greece.}

14. And then immediately the brethren sent away Paul to go as it were to the sea: but Silas and Timotheus abode there still.

14. Men da sendte Brødrene strax Paulus bort og lode ham reise mod Havet; men og lode ham rise mod Havet; men baade Silas og Timotheus bleve der tilbage.

14. Och straxt läto bröderna Paulum ut, att han gick allt intill hafvet; men Silas och Thnotheus blefvo der qvare.

14. Agga siis saatsid wennad Paulust seddamaid merrest sadik minnema; agga Silas ja Timoteus jäid senna.

14. Tada broliai skubiai išsiuntė Paulių prie jūros, o Silas ir Timotiejus pasiliko ten.

14. Aber da fertigten die Brüder Paulus alsobald ab, daß er ginge bis an das Meer; Silas aber und Timotheus blieben da.

14. Et aussitôt les frères firent partir Paul, comme pour aller du côté de la mer, mais Silas et Timothée demeurèrent là, à Bérée.

14. Empero luego los hermanos enviaron a Pablo que fuese hasta la mar; mas Silas y Timoteo se quedaron aun allí.

14 Doch de broeders zonden toen van stonde aan Paulus weg, dat hij ging als naar de zee; maar Silas en Timotheus bleven aldaar.

14. Ale bracia wnet wysłali Pawła, aby szedł jakoby do morza; a Sylas i Tymoteusz tam zostali.

14. De akkor mindjárt kibocsáták az atyafiak Pált, hogy utazzék a tenger felé; Silás és Timótheus azonban ott maradának.

14 Тогда братия тотчас отпустили Павла, как будто идущего к морю; а Сила и Тимофей остались там.

14. Зараз же післали тодї брати Павла, щоб йшов нїби над море, а Сила та Тимотей зостались.

15 Ja Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka, ja saatuaan vietäväksi Silaalle ja Timoteukselle käskyn mitä pikimmin tulla hänen luoksensa, he lähtivät sieltä pois.

15 Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka, ja saatuaan Silasta ja Timoteusta varten käskyn, mitä pikimmin tulla hänen luokseen he lähtivät pois.

15. Ja ne, jotka Paavalia saattivat, johdattivat hänen hamaan Ateniin. Ja kuin he saivat käskyn Silaan ja Timoteuksen tykö, että he rientäisivät hänen tykönsä, läksivät he matkaan.

15. Ja ne jotca Pawalita saatit seuraisit he händä haman Athenin. Ja cuin he sait käskyn Silan ja Timotheuxen tygö riensit he heitäns nopiast hänen tygöns ja läxit matcan.

15. Mutta ne iotca Paualita saatoit/ he seurasit hende haman Athenan. Ja quin he sait keskyn Silan ia Timotheusen tyge/ ette he sangen nopiasta rienneisit henen tygense/ nin he lexit matkan. (Mutta ne jotka Pawalilta saatoit/ ne seurasit häntä hamaan Athenaan. Ja kuin he sait käskyn Silan ja Timotheuksen tykö/ että he sangen nopeasti rientäisit heidän tykönsä/ niin he läksit matkaan.)

15. οἱ δὲ καθιστῶντες τὸν Παῦλον ἤγαγον αὐτὸν ἕως Ἀθηνῶν, καὶ λαβόντες ἐντολὴν πρὸς τὸν Σίλαν καὶ τὸν Τιμόθεον, ἵνα ὡς τάχιστα ἔλθωσιν πρὸς αὐτὸν, ἐξῄεσαν.

15. οι δε καθιστωντες τον παυλον ηγαγον αυτον εως αθηνων και λαβοντες εντολην προς τον σιλαν και τιμοθεον ινα ως ταχιστα ελθωσιν προς αυτον εξηεσαν 15. oi de kathistontes ton paυlon egagon aυton eos athenon kai laβontes entolen pros ton silan kai timotheon ina os tachista elthosin pros aυton ekseesan

15 But those standing over Paul led him to Athens. And having taken a commandment to Silas and Timothy in order that they might come to him as quickly (as possible), they went-out (there).

15. And they that conducted Paul brought him unto Athens: and receiving a commandment unto Silas and Timotheus for to come to him with all speed, they departed.

15. Men de, som ledsagede Paulus, førte ham indtil Athenen; og der de havde faaet Befaling til Silas og Timotheus, at de med det Snareste skulde komme til ham, droge de bort.

15. Men de, som förfordrade Paulum, följde honom till Athen; och de fingo befallning till Silas och Timotheus, att de skulle med hast komma till honom, och foro sina färde.

15. Agga need, kes Paulust saatsid, wisid tedda Atena liñnast sadik, ja kui nemmad kässo said Sila ja Timoteusse kätte, et nemmad otse ruttuste temma jure piddid tullema, läksid nem̃ad ärra.

15. Pauliaus palydovai nuvedė jį iki Atėnų. Gavę įsakymą pranešti Silui ir Timotiejui, kad kuo greičiau atvyktų pas jį, grįžo atgal.

15. Die aber Paulus geleiteten, führten ihn bis gen Athen. Und nachdem sie Befehl empfangen an den Silas und Timotheus, daß sie aufs schnellste zu ihm kämen, zogen sie hin.

15. Et ceux qui accompagnaient Paul, le menèrent jusqu'à Athènes, et, après avoir reçu des ordres, pour que Silas et Timothée vinssent au plus tôt vers lui, ils partirent.

15. Y los que habían tomado a cargo a Pablo, le llevaron hasta Aténas; y tomando mandato de él para Silas y Timoteo, que viniesen a él lo más presto que pudiesen, se partieron.

15 En die Paulus geleidden, brachten hem tot Athene toe; en als zij bevel gekregen hadden aan Silas en Timotheus, dat zij op het spoedigste tot hem zouden komen, vertrokken zij.

15. A ci, którzy prowadzili Pawła, doprowadzili go aż do Aten, a wziąwszy rozkazanie do Syli i do Tymoteusza, żeby co najrychlej przyszli do niego, odeszli.

15. A kik pedig elkísérték Pált, elvivék őt egész Athénig; és parancsát vévén Siláshoz és Timótheushoz, hogy minél hamarább menjenek ő [10†] hozzá, elmenének.

15 Сопровождавшие Павла проводили его до Афин и, получив приказание к Силе и Тимофею, чтобы они скорее пришли к нему, отправились.

15. Ті, що провожали Павла, провели його аж до Атин, і, прийнявши наказ до Сили та Тимотея, щоб як найборжій прийшли до него, пійшли.

16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.

16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa, hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki kaupungin olevan täynnä epäjumalan kuvia.

16. Ja kuin Paavali odotti heitä Atenissa, syttyi hänen henkensä, että hän näki kaupungin aivan epäjumaliseksi.

16. JA cosca Pawali heitä odotti Athenis syttyi hänen hengens hänes että hän näki Caupungin jumalattomaxi.

16. Ja coska nyt Pauali odhotti heite Athenas/ nin henen Hengens cwmeni henesse/ quin hen näki sen Caupungin caiketi Epeiumalisexi. (Ja koska nyt Pawali odotti heitä Athenassa/ niin hänen henkensä kuumeni hänessa/ kuin hän näki sen kaupungin kaiketi epajumaliseksi.)

16. Ἐν δὲ ταῖς Ἀθήναις ἐκδεχομένου αὐτοὺς τοῦ Παύλου, παρωξύνετο τὸ πνεῦμα αὐτοῦ ἐν αὐτῷ θεωροῦντι κατείδωλον οὖσαν τὴν πόλιν.

16. εν δε ταις αθηναις εκδεχομενου αυτους του παυλου παρωξυνετο το πνευμα αυτου εν αυτω θεωρουντι κατειδωλον ουσαν την πολιν 16. en de tais athenais ekdechomenoυ aυtoυs toυ paυloυ paroksυneto to pneυma aυtoυ en aυto theoroυnti kateidolon oυsan ten polin

16 Now (while) Paul (is) waiting for them in Athens, the spirit was being irritated in him, (while) viewing the idol ridden city.

16. Now while Paul waited for them at Athens, his spirit was stirred in him, when he saw the city wholly given to idolatry.

16. Men der Paulus forventede dem i Athenen, harmedes hans Aand heftig i ham, der han saae Staden at være saa afgudisk.

16. Och då Paulus förbidde dem i Athen, vardt hans ande upptänd i honom, då han såg staden afgudadyrkan undergifven vara.

16. Agga kui Paulus Atenas neid otis, siis läks temma waim temma sees nukraks, kui ta näggi, sedda liñna woöra jummala tenistust täis ollewad.

16. Belaukdamas Atėnuose jų atvykstant ir matydamas pilną miestą stabų, Paulius dvasioje netvėrė pykčiu.

16. Da aber Paulus ihrer zu Athen wartete, ergrimmte sein Geist in ihm, da er sah die Stadt so gar abgöttisch.

16. Pendant que Paul les attendait à Athènes, il avait le cœur outré, en voyant cette ville toute remplie d'idoles.

16. Y esperándolos Pablo en Aténas, su espíritu se deshacía en él, viendo la ciudad dada a la idolatría.

16 En terwijl Paulus hen te Athene verwachtte, werd zijn geest in hem ontstoken, ziende, dat de stad zo zeer afgodisch was.

16. A gdy ich Paweł w Atenach czekał, poruszał się w nim duch jego, widząc ono miasto poddane bałwochwalstwu.

16. Athénben pedig, mikor azokat várá Pál, lelke háborog vala ő benne, látván, hogy a város bálványokkal [11†] van tele.

16 В ожидании их в Афинах Павел возмутился духом при виде этого города, полного идолов.

16. Як же дожидав їх Павел в Атинах, кипів дух його в йому, бачивши город, одданий ідольству.

17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi.

17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja Jumalaa pelkäävien kanssa ja torilla joka päivä niitten kanssa, jotka sattuivat olemaan siellä.

17. Niin hän puheli Juudalaisten ja muiden jumalisten kanssa synagogassa, niin myös turulla joka päivä niiden kanssa, jotka tulivat hänen tykönsä.

17. Ja puhui Judalaisten ja muiden jumalisten cansa Synagogasa nijn myös Turulla jocapäiwä nijden cansa jotca tulit hänen tygöns.

17. Ja nin hen kiluotteli Judasten ia nijnen Jumalallisten cansa Sinagogisa/ ia Turulla iocapeiue nijnen cansa iotca soottans hene' tygens tulit. (Ja niin hän kilwoitteli judasten ja niiden jumalallisten kanssa synagogissa/ ja turulla joka päiwä niiden kanssa jotka suottansa hänen tykönsä tulit.)

17. διελέγετο μὲν οὖν ἐν τῇ συναγωγῇ τοῖς Ἰουδαίοις καὶ τοῖς σεβομένοις καὶ ἐν τῇ ἀγορᾷ κατὰ πᾶσαν ἡμέραν πρὸς τοὺς παρατυγχάνοντας.

17. διελεγετο μεν ουν εν τη συναγωγη τοις ιουδαιοις και τοις σεβομενοις και εν τη αγορα κατα πασαν ημεραν προς τους παρατυγχανοντας 17. dielegeto men oυn en te sυnagoge tois ioυdaiois kai tois seβomenois kai en te agora kata pasan emeran pros toυs paratυgchanontas

17 Therefore indeed, he was reasoning in (the) synagogue with the Jews and the pious ones, and every day in the marketplace with those who chanced upon (him).

17. Therefore disputed he in the synagogue with the Jews, and with the devout persons, and in the market daily with them that met with him.

17. Derfor talede ham i Synagogen til Jøderne og de Gudfrygtige, og paa Torvet hver Dag til dem, som han traf paa.

17. Och disputerade han med de Judar och de gudfruktiga uti Synagogon, och på torget, hvar dag, med dem som kommo till honom.

17. Sepärrast räkis temma koggodusse koias Juda-rahwaga ja nendega, kes Jummalat tenisid, ja kes turro peäl iggapääw temma jure juhtusid.

17. Jis aiškinosi sinagogoje su žydais ir pamaldžiaisiais, o aikštėje kasdien su tais, kurie ten būdavo.

17. Und er redete zu den Juden und Gottesfürchtigen in der Schule, auch auf dem Markte alle Tage zu denen, die sich herzufanden.

17. Il s'entretenait donc dans la synagogue avec les Juifs et avec ceux qui servaient Dieu, et tous les jours sur la place publique avec ceux qui s'y rencontraient.

17. Por lo cual disputaba en la sinagoga con los Judíos y los hombres religiosos, y en la plaza cada día con los que le ocurrían.

17 Hij handelde dan in de synagoge met de Joden, en met degenen, die godsdienstig waren, en op de markt alle dagen met degenen, die hem voorkwamen.

17. A przetoż miewał rozmowę z Żydami i z ludźmi nabożnymi, w bóżnicy i na rynku na każdy dzieó, z kim się mu trafiło.

17. Vetekedik vala azért a zsinagógában a zsidókkal és az istenfélő emberekkel, és a piaczon mindennap azokkal, a kiket előtalált.

17 Итак он рассуждал в синагоге с Иудеями и с чтущими Бога , и ежедневно на площади со встречающимися.

17. Розмовляв же в школї з Жидами та з побожними, та й на торгу що-дня з тими, з ким довело ся.

18 Ja muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssansa; ja toiset sanoivat: "Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja", koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.

18 Mutta muutamat epikuurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyivät väittelemään hänen kanssaan. Toiset sanoivat: "Mitä tuo lavertelija haluaa sanoa?" Toiset taas: "Näkyy olevan vieraitten jumalain julistaja", koska hän julisti heille ilosanomaa Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.

18. Ja muutamat Epikurilaiset ja Stoalaiset philosophit riitelivät hänen kanssansa, ja muutamat sanoivat: mitä tämä lipilaari tahtoo sanoa? Mutta muut sanoivat: hän näkyy tahtovan outoja jumalia ilmoittaa: että hän saarnasi heille evankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.

18. Ja muutamat Epicureit ja Stoici Philosophi rijtelit hänen cansans joista muutamat sanoit: mitä tämä lipilari tahto sanoa? Ja muutamat sanoit: hän näky tahtowan vsia jumalita ilmoitta: Että hän saarnais heille Evangeliumi Jesuxesta ja ylösnousemisen cuolluista.

18. Nin mutomat Epicureit ia Stoici Philosophi campalit henen cansans. Ja monicadhat heiste sanoit/ Mite teme Lipilari tachtopi sonoa? Nin mutomat sanoit/ Nin näky quin hen tachtois wsija iumaloita ilmoita. Senwooxi ette hen sarnasi heille Euangelium Iesusesta ia ylesnousemisen Coolluista. (Niin muutamat epikureit ja stoiki philosophit kamppailit hänen kanssansa. Ja monikahdat heistä sanoit/ Mitä tämä lipilaari tahtoopi sanoa? Niin muutamat sanoit/ Niin näkyy kuin hän tahtoisi uusia jumaloita ilmoittaa. Sen wuoksi että hän saarnasi heille ewankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.)

18. τινὲς δὲ καὶ τῶν Ἐπικουρείων καὶ Στωϊκῶν φιλοσόφων συνέβαλλον αὐτῷ, καί τινες ἔλεγον· Τί ἂν θέλοι ὁ σπερμολόγος οὗτος λέγειν; οἱ δέ· Ξένων δαιμονίων δοκεῖ καταγγελεὺς εἶναι· ὅτι τὸν Ἰησοῦν καὶ τὴν ἀνάστασιν εὐηγγελίζετο αὐτοῖς.

18. τινες δε των επικουρειων και των στωικων φιλοσοφων συνεβαλλον αυτω και τινες ελεγον τι αν θελοι ο σπερμολογος ουτος λεγειν οι δε ξενων δαιμονιων δοκει καταγγελευς ειναι οτι τον ιησουν και την αναστασιν αυτοις ευηγγελιζετο 18. tines de ton epikoυreion kai ton stoikon filosofon sυneβallon aυto kai tines elegon ti an theloi o spermologos oυtos legein oi de ksenon daimonion dokei kataggeleυs einai oti ton iesoυn kai ten anastasin aυtois eυeggelizeto

18 Now also some of the Epicureans and Stoic philosophers were confronting him and some were saying, Whatever does this babbler wish to say? (Some said), He seems to be a proclaimer of strange demons {i.e. gods to the Greeks} , because he is proclaiming the good-news of Jesus and the resurrection.

18. Then certain philosophers of the Epicureans, and of the Stoicks, encountered him. And some said, What will this babbler say? other some, He seemeth to be a setter forth of strange gods: because he preached unto them Jesus, and the resurrection.

18. Men nogle af de epikuræiske og storiske Philisopher indlode sig med ham; og nogle sagde: hvad vil denne Ordgyder sige? men andre: det synes, han vil forkynde fremmede Guder; fordi han forkyndte dem Jesus og Opstandelsen.

18. Och någre Philosophi, nämligade Epicureer och Stoiker, begynte kämpas med honom. Och somlige sade: Hvad vill denne sqvallraren säga? Och somlige sade: Det synes som han ville förkunna några nya gudar; derföre att han förkunnade dem Evangelium om Jesu, och uppståndelsen.

18. Agga monningad targad Epikurusse ja Toikusse seltsist waidlesid temmaga, ja monningad ütlesid: Mis siis se lobba tahhab öölda? agga teised ütlesid: Tedda näikse woöraid waimusid kulutawad; sest ta olli Jesust ja üllestousmist neile kulutanud.

18. Kai kurie epikūrininkų ir stoikų filosofai bandė su juo ginčytis. Vieni klausė: ‘‘Ką šis plepys nori pasakyti?’‘ O kiti: ‘‘Atrodo, kad jis svetimų demonų skelbėjas’‘. Mat jis skelbė Jėzų ir prisikėlimą.

18. Etliche aber der Epikurer und Stoiker Philosophen stritten mit ihm. Und etliche sprachen: Was will dieser Lotterbube sagen? Etliche aber: Es sieht, als wolle er neue Götter verkündigen. (Das machte, er hatte das Evangelium von Jesu und von der Auferstehung ihnen verkündigt.)

18. Et quelques philosophes épicuriens et stoïciens conféraient avec lui; et les uns disaient: Que veut dire ce discoureur? Et les autres: Il semble qu'il annonce des divinités étrangères. Car il leur annonçait la bonne nouvelle de Jésus et de la résurrection.

18. Y algunos filósofos de los Epicúreos y de los Estóicos disputaban con él; y unos decían: ¿Qué quiere decir este palabrero? Y otros: Parece que es predicador de nuevos dioses; porque les predicaba a Jesús, y la resurrección.

18 En sommigen van de Epikureische en Stoische wijsgeren streden met hem; en sommigen zeiden: Wat wil toch deze klapper zeggen? Maar anderen zeiden: Hij schijnt een verkondiger te zijn van vreemde goden; omdat hij hun Jezus en de opstanding verkondigde.

18. Tedy niektórzy z Epikurejczyków i Stoików filozofowie spierali się z nim, a niektórzy mówili: Cóż wżdy ten plotkarz mówić chce? A drudzy: Zdaje się być opowiadaczem obcych bogów; bo im Jezusa i zmartwychwstanie opowiadał.

18. Némelyek pedig az epikureus és stoikus filozófusok közül összeakadtak ő vele. És némelyek mondának: Mit akarhat ez a csacsogó mondani? Mások meg: Idegen istenségek hirdetőjének látszik. Mivelhogy a Jézust és a feltámadást hirdeti vala nékik.

18 Некоторые из эпикурейских и стоических философов стали спорить с ним; и одни говорили: „что хочет сказать этот суеслов?", а другие: „кажется, он проповедует о чужихбожествах", потому что он благовествовал им Иисуса и воскресение.

18. Деякі ж з философів Епикуреїв та Стоіків змагали ся з ним; і одні казали: Що хоче сей балакайло сказати? инші ж: Здаєть ся, буде проповідником чужих богів, - бо благовіствував їм Ісуса та воскресеннє.

19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?

19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Saammeko tietää, mikä se uusi oppi on, jota esität?

19. Ja he ottivat hänen ja veivät oikeuden paikkaan ja sanoivat: emmekö me mahda tietää, mikä uusi opetus tämä on, josta sinä puhut?

19. Ja he otit hänen ja weit oikeuden paickan ja sanoit: emmekö me mahda tietä mikä vsi opetus tämä on jotas opetat?

19. Ja he kijniotit henen ia weit henen Mestaus paickaan ia sanoit/ Emmekö me mahda tiete/ mike wsia Opetuxi teme on/ iota sine opetat? (Ja he kiinni otit hänen ja weit hänen mestauspaikkaan ja sanoit/ Emmekö me mahda tietää/ mikä uusia opetuksia tämä on/ jota sinä opetat?)

19. ἐπιλαβόμενοί τε αὐτοῦ ἐπὶ τὸν Ἄρειον Πάγον ἤγαγον, λέγοντες· Δυνάμεθα γνῶναι τίς ἡ καινὴ αὕτη ἡ ὑπὸ σοῦ λαλουμένη διδαχή;

19. επιλαβομενοι τε αυτου επι τον αρειον παγον ηγαγον λεγοντες δυναμεθα γνωναι τις η καινη αυτη η υπο σου λαλουμενη διδαχη 19. epilaβomenoi te aυtoυ epi ton areion pagon egagon legontes dυnametha gnonai tis e kaine aυte e υpo soυ laloυmene didache

19 And they grabbed him and led him to the Areopagus, saying, Are we able to know what this new teaching is, which is spoken by you?

19. And they took him, and brought him unto Areopagus, saying, May we know what this new doctrine, whereof thou speakest, is?

19. Og de toge ham og førte ham op for det øverste Raad og sagde: kunne vi faae at vide, hvad denne er for en ny Lærdom, som du taler?

19. Och de togo fatt på honom, och ledde honom på domplatsen, sägande: Måge vi icke veta, hvad denne nye lärdomen är, som du lärer?

19. Ja nemmad wotsid tedda kinni, ja wisid kohto paika, mis hütakse Areopagusseks, ja ütlesid: Kas meie woime teäda sada, mis uus öppetus se on, mis sinna öppetad?

19. Jie paėmė, nusivedė jį į Areopagą ir tarė jam: ‘‘Ar galėtume sužinoti, kokį naują mokslą tu skelbi?

19. Sie nahmen ihn aber und führten ihn auf den Gerichtsplatz und sprachen: Können wir auch erfahren, was das für eine neue Lehre sei, die du lehrst?

19. Et l'ayant pris, ils le menèrent à l'aréopage, en disant: Pourrions-nous savoir quelle est cette nouvelle doctrine que tu annonces?

19. Y tomándole, le trajeron al Areopago, diciendo: ¿Podremos saber qué sea esta nueva doctrina que tú anuncias?

19 En zij namen hem, en brachten hem op de plaats, genaamd Areopagus, zeggende: Kunnen wij niet weten, welke deze nieuwe leer zij, daar gij van spreekt?

19. A porwawszy go, wiedli do Areopagu, mówiąc: Możemyli wiedzieć, co to jest za nowa nauka, którą ty opowiadasz?

19. És megragadván őt, az Areopágusra vivék, ezt mondván: Vajjon megérthetjük-é mi az az új tudomány, melyet te hirdetsz?

19 И, взяв его, привели в ареопаг и говорили: можем ли мы знать, что это за новое учение, проповедуемое тобою?

19. І, схопивши його, повели в Ареопаг, говорячи: Чи можемо знати, що се ти за нову таку науку проповідуєш?

20 Sillä outoja asioita sinä tuot meidän korvaimme kuulla. Me siis tahdomme tietää, mitä ne oikein ovat."

20 Sillä tuot joitakin outoja asioita kuullaksemme. Tahdomme siis tietää, mitä nämä merkitsevät."

20. Sillä sinä tuotat jotakin outoa meidän korvillemme. Sentähden tahdomme me tietää, mitä ne ovat.

20. Sillä sinä tuotat jotakin vtta meidän corwillem. Sentähden tahdomma me nyt tietä mitä ne owat.

20. Sille ette sine iotaki wsi tootat meiden coruillen. Senteden me nyt tahdom tiete/ mitke ne lieneuet. (Sillä että sinä jotakin uusia tuotat meidän korwillen. Sentähden me nyt tahdomme tietää/ mitkä ne lienewät.)

20. ξενίζοντα γάρ τινα εἰσφέρεις εἰς τὰς ἀκοὰς ἡμῶν· βουλόμεθα οὖν γνῶναι τί ἂν θέλοι ταῦτα εἶναι.

20. ξενιζοντα γαρ τινα εισφερεις εις τας ακοας ημων βουλομεθα ουν γνωναι τι αν θελοι ταυτα ειναι 20. ksenizonta gar tina eisfereis eis tas akoas emon βoυlometha oυn gnonai ti an theloi taυta einai

20 For* you are bringing some surprising things to our ears. Therefore, we plan to know whatever these things might wish to be {i.e. mean} .

20. For thou bringest certain strange things to our ears: we would know therefore what these things mean.

20. Thi du bringer os nogle fremmede Ting for Øren; derfor ville vi vide, hvad dette skal være.

20. Ty du gifver vår öron ny styck er före; så vilje vi nu veta, hvad det vara skall.

20. Sest sa tood monda woöra asja meie körwade ette, sepärrast tahhame meie nüüd teäda sada, mis se peab ollema.

20. Nes tu kalbi mūsų ausims negirdėtus dalykus. Taigi norėtume sužinoti, kas tai būtų’‘.

20. Denn du bringst etwas Neues vor unsere Ohren; so wollten wir gern wissen, was das sei.

20. Car nous t'entendons dire certaines choses étranges; nous voudrions donc savoir ce que cela peut être.

20. Porque haces llegar a nuestros oidos ciertas cosas extrañas: queremos pues saber qué quiere ser esto.

20 Want gij brengt enige vreemde dingen voor onze oren; wij willen dan weten, wat toch dit zijn wil.

20. Bo jakieś obce rzeczy przynosisz do uszów naszych; chcemy tedy wiedzieć, co wżdy z tego ma być?

20. Mert valami idegen dolgokat beszélsz a mi füleinknek: meg akarjuk azért érteni, mik lehetnek ezek.

20 Ибо что-то странное ты влагаешь в уши наши. Посему хотим знать, что это такое?

20. Чуже бо щось вносиш в уші наші; то хочемо знати, що воно має бути.

21 Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.

21 Kaikki ateenalaiset ja kaupungissa oleskelevat muukalaiset kuluttivat näet aikansa ainoastaan jonkin uuden puhumiseen ja kuulemiseen.

21. (Mutta kaikki Atenalaiset ja muukalaiset vieraat ei olleet mihinkään muuhun soveliaat kuin jotakin uutta sanomaan ja kuultelemaan.)

21. Ja caicki Athenist ja muucalaiset ja wierat ei ollet mihingän muuhun walmimmat cuin jotakin vtta sanoman ja cuuldeleman.

21. Nin caiki ne Athenist ia ne Mucalaiset ia Wierat/ ei mihingen mwhun walmimat olluet/ quin iotakin wttha sanomahan eli cwldelemahan. (Niin kaikki ne Athenasta ja ne muukalaiset ja wieraat/ ei mihinkään muuhun walmiimmat olleet/ kuin jotakin uutta sanomaan eli kuuntelemaan.)

21. Ἀθηναῖοι δὲ πάντες καὶ οἱ ἐπιδημοῦντες ξένοι εἰς οὐδὲν ἕτερον εὐκαίρουν ἢ λέγειν τι ἢ ἀκούειν καινότερον.

21. αθηναιοι δε παντες και οι επιδημουντες ξενοι εις ουδεν ετερον ευκαιρουν η λεγειν τι και ακουειν καινοτερον 21. athenaioi de pantes kai oi epidemoυntes ksenoi eis oυden eteron eυkairoυn e legein ti kai akoυein kainoteron

21 (Now all from Athens and the inhabiting strangers had leisure time *for nothing other than to tell and to hear something new.)

21. For all the Athenians and strangers which were there spent their time in nothing else, but either to tell, or to hear some new thing.)

21. (Men alle Athenienser og de Fremmede, som opholdt sig der, gave sig ikke af med Andet end at sige eller høre Nyt).

21. Och de af Athen, och alle de främmande som der vistades, aktade på intet annat än att säga eller höra något nytt.

21. (Agga keik Atena-rahwas, ja need woörad, kes nende jure ollid tulnud ellama, ei teinud muud, kui et nemmad usi sannumid könnelesid ja kuulsid.)

21. Mat visi atėniečiai ir ten gyvenantys ateiviai leisdavo laiką ne kaip kitaip, o tik pasakodami arba klausydami ką nors nauja.

21. (Die Athener aber alle, auch die Ausländer und Gäste, waren gerichtet auf nichts anderes, denn etwas Neues zu sagen oder zu hören.)

21. Or, tous les Athéniens et les étrangers qui demeuraient parmi eux, ne s'occupaient qu'à dire et à écouter quelque nouvelle.

21. (Porque todos los Atenienses, y los extranjeros que allí moraban, en ninguna otra cosa entendían sino, o en decir, o en oir alguna cosa nueva.

21 (Die van Athene nu allen, en de vreemdelingen, die zich daar onthielden, besteedden hun tijd tot niets anders dan om wat nieuws te zeggen en te horen.)

21. (A wszyscy Ateóczycy i cudzoziemscy goście niczem inszem się nie bawili, tylko powiadaniem albo słuchaniem nowin.)

21. Az athéniek pedig mindnyájan és az ott lakó jövevények semmi másban nem valának foglalatosok, mint valami újságnak beszélésében és hallgatásában.

21 Афиняне же все и живущие у них иностранцы ни в чем охотнее не проводили время, как в том, чтобыговорить или слушать что - нибудь новое.

21. Усї бо Атиняне і захожі чужоземцї нї про що инше не дбали, як говорити або слухати що нове.

22 Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia.

22 Astuen Areiopagin keskelle Paavali sanoi: ''Ateenan miehet, näen teidät kaikessa hyvin uskonnollisiksi.

22. Niin Paavali seisoi keskellä oikeuspaikkaa, ja sanoi: Atenan miehet! minä näen teidät kaikissa kappaleissa epäjumalisiksi;

22. NIjn Pawali seisoi keskellä oikeus paicka ja sanoi: Athenan Miehet minä näen teidän olewan caikisa cappalisa epäjumalisixi:

22. Nin seisoi Pauali keskelle Mestaus paicka/ ia sanoi/ Te Miehet Athenas/ Mine näen teiet oleuan lehes caikisa cappaleisa Taikolisemaxi/ (Niin seisoit Pawali keskellä mestauspaikkaa/ ja sanoi/ Te miehet Athenas/ Minä näen teidät olewan lähes kaikissa kappaleissa taikollisemmaksi/)

22. Σταθεὶς δὲ ὁ Παῦλος ἐν μέσῳ τοῦ Ἀρείου Πάγου ἔφη· Ἄνδρες Ἀθηναῖοι, κατὰ πάντα ὡς δεισιδαιμονεστέρους ὑμᾶς θεωρῶ·

22. σταθεις δε ο παυλος εν μεσω του αρειου παγου εφη ανδρες αθηναιοι κατα παντα ως δεισιδαιμονεστερους υμας θεωρω 22. statheis de o paυlos en meso toυ areioυ pagoυ efe andres athenaioi kata panta os deisidaimonesteroυs υmas theoro

22 Now Paul (while) standing in the middle of the Areopagus and was saying, Men of Athens, I view that you° are like religious according to all things.

22. Then Paul stood in the midst of Mars' hill, and said, Ye men of Athens, I perceive that in all things ye are too superstitious.

22. Men Paulus stod midt i Raadet og sagde: I atheniensiske Mænd! jeg seer, at I i alle Maader ere omhyggelige for Eders Gudsdyrkelse.

22. Då stod Paulus midt på domplatsen, och sade: I män af Athen, jag ser, att I uti all stycke omgån med vantro;

22. Agga Paulus seisis kesk kohto-paika, mis Areopagusseks hüti, ja ütles: Atena-mehhed, minna nään, et teie keikipiddi ommad jummalad surema holega kui mu rahwas tenite.

22. Tada Paulius, atsistojęs Areopago viduryje, prabilo: ‘‘Atėnų vyrai, matau, kad jūs visais atžvilgiais labai religingi.

22. Paulus aber stand mitten auf dem Gerichtsplatz und sprach: Ihr Männer von Athen, ich sehe, daß ihr in allen Stücken gar sehr die Götter fürchtet.

22. Alors Paul, se tenant au milieu de l'aréopage, dit: Hommes athéniens, je remarque qu'en toutes choses vous êtes singulièrement religieux.

22. Entónces Pablo puesto en pié en medio del Areopago, dijo: Varones Atenienses, en todo veo que sois demásiadamente religiosos;

22 En Paulus, staande in het midden van de plaats, genaamd Areopagus, zeide: Gij mannen van Athene! ik bemerke, dat gij alleszins gelijk als godsdienstiger zijt.

22. Tedy Paweł stanąwszy w pośrodku Areopagu, rzekł: Mężowie Ateóscy! z każdej miary was widzę nader nabożnych.

22. Előállván pedig Pál az Areopágusnak közepette, monda: Athéni férfiak, minden tekintetben nagyon istenfélőknek látlak titeket.

22 И, став Павел среди ареопага, сказал: Афиняне! по всему вижу я, что вы как бы особенно набожны.

22. Ставши ж Павел посерединї Ареопага, рече: Мужі Атиняне, по всьому виджу, що ви вельми побожні.

23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.

23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani pyhiä paikkojanne, löysin myös alttarin johon oli kirjoitettu: ’Tuntemattomalle jumalalle’. Jota te siis palvelette vaikka ette tunne, Häntä minä teille julistan.

23. Sillä minä kävelin tässä ympäri ja katselin teidän jumalanpalvelustanne, ja löysin alttarin, jossa oli kirjoitettu: tuntemattomalle Jumalalle. Jota te siis tietämättä palvelette, sen minä teille ilmoitan.

23. Sillä minä käwelin täsä ymbärins cadzelin teidän jumalan palwelustan ja löysin yhden Altarin josa oli kirjoitettu: tundemattoman Jumalan. Nyt minä sen teille ilmoitan jolle te tietämätä Jumalan palwelusta teette.

23. Sille mine tesse ymberinskeuin/ ia catzelin teiden Jumalanpalueluxen/ Ja leusin ydhen Altarin/ iossa kirioitettu oli/ SEN tuttamattoman Jumalan. Nyt mine Sen saman teille ilmotan/ iolle te tietemetä Jumalanpalueluxen teette. (Sillä minä tässä ympärins käwin/ ja katselin teidän jumalanpalweluksen/ Ja löysin yhden alttarin/ jossa kirjoitettu oli/ Sen tuntemattoman jumalan. Nyt minä sen saman teille ilmoitan/ jolle te tietämättä jumalanpalweluksen teette.)

23. διερχόμενος γὰρ καὶ ἀναθεωρῶν τὰ σεβάσματα ὑμῶν εὗρον καὶ βωμὸν ἐν ᾧ ἐπεγέγραπτο, Ἀγνώστῳ θεῷ. ὃν οὖν ἀγνοοῦντες εὐσεβεῖτε, τοῦτον ἐγὼ καταγγέλλω ὑμῖν.

23. διερχομενος γαρ και αναθεωρων τα σεβασματα υμων ευρον και βωμον εν ω επεγεγραπτο αγνωστω θεω ον ουν αγνοουντες ευσεβειτε τουτον εγω καταγγελλω υμιν 23. dierchomenos gar kai anatheoron ta seβasmata υmon eυron kai βomon en o epegegrapto agnosto theo on oυn agnooυntes eυseβeite toυton ego kataggello υmin

23 For* (while) going through (the city) and reviewing your° worshiped objects, I also found an altar in which had been written, To An Unknown God. Therefore I am proclaiming to you°, who are ignorant, this one to whom you° are devout.

23. For as I passed by, and beheld your devotions, I found an altar with this inscription, TO THE UNKNOWN GOD. Whom therefore ye ignorantly worship, him declare I unto you.

23. Thi der jeg gik omkring og betragtede Eders Helligdomme, fandt jeg og et Alter, paa hvilket var skrevet: for en ukjendt Gud. Denne nu, som I ukendt dyrke, denne forkynder jeg Eder.

23. Ty jag hafver gångit omkring, och skådat edor gudsdyrkan, och fann ett altare, derpå skrifvet stod: Dem okända Gudenom. Den I nu dyrken ovetande, honom förkunnar jag eder.

23. Sest ma ollen läbbiminnes, ja teie jummala tenistusse wisid wadates, ka ühhe altari leidnud, mis peäle olli kirjotud: Selle tundmatta Jummalale.Kedda teie nüüd teädmatta tenite, sedda kulutan minna teile.

23. Vaikščiodamas ir apžiūrinėdamas jūsų šventenybes, radau aukurą su užrašu: ‘Nežinomam dievui’. Taigi Tą, kurį nepažindami garbinate, aš jums ir skelbiu.

23. Ich bin herdurchgegangen und habe gesehen eure Gottesdienste und fand einen Altar, darauf war geschrieben: Dem unbekannten Gott. Nun verkündige ich euch denselben, dem ihr unwissend Gottesdienst tut.

23. Car en passant, et en regardant vos divinités, j'ai trouvé même un autel sur lequel il y a cette inscription: AU DIEU INCONNU. Celui donc que vous honorez, sans le connaître, c'est celui que je vous annonce.

23. Porque pasando, y mirando vuestros santuarios, hallé un altar en el cual estaba esta inscripción: AL DIOS NO CONOCIDO. Aquel, pues, que vosotros adoráis sin conocerle, a éste os anuncio yo.

23 Want de stad doorgaande, en aanschouwende uw heiligdommen, heb ik ook een altaar gevonden, op hetwelk een opschrift stond: DEN ONBEKENDEN GOD. Dezen dan, Dien gij niet kennende dient, verkondig ik ulieden.

23. Albowiem przechadzając się i przypatrując waszym nabożeóstwom, znalazłem też ołtarz, na którym napisano: Nieznajomemu Bogu. Którego tedy nie znając chwalicie, tego ja wam opowiadam.

23. Mert mikor bejárám és szemlélém a ti szentélyeiteket, találkozám egy oltárral is, melyre ez vala ráírva: Ismeretlen Istennek. A kit azért ti nem ismerve tiszteltek, azt hirdetem én néktek.

23 Ибо, проходя и осматривая ваши святыни, я нашел и жертвенник, на котором написано „неведомому Богу". Сего-то, Которого вы, не зная, чтите, я проповедую вам.

23. Бо, ходячи та дивлячись на божницї ваші, знайшов я жертівню, на котрій написано: Невідомому Богу. Кому ж ви, не відаючи, поклоняєтесь, того я проповідую вам.

24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,

24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on. Hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä,

24. Jumala, joka maailman teki ja kaikki mitä siinä on, joka on taivaan ja maan Herra, ei hän asu käsillä rakennetuissa templeissä,

24. JUmala joca mailman teki ja caicki mitä sijnä on että hän on Taiwan ja maan HERra nijn ei hän asu käsillä raketuis Templeis

24. Jumala ioca Mailman teki/ ia caiki mite henesse on/ ette hen ombi Taiuahan ia Maan HERRA/ ei hen asu Templis käsillä raketuis/ (Jumala joka maailman teki/ ja kaikki mitä hänessä on/ että hän ompi taiwaan ja maan HERRA/ ei hän asu templissä käsillä rakennetuissa/)

24. ὁ Θεὸς ὁ ποιήσας τὸν κόσμον καὶ πάντα τὰ ἐν αὐτῷ, οὗτος οὐρανοῦ καὶ γῆς Κύριος ὑπάρχων οὐκ ἐν χειροποιήτοις ναοῖς κατοικεῖ

24. ο θεος ο ποιησας τον κοσμον και παντα τα εν αυτω ουτος ουρανου και γης κυριος υπαρχων ουκ εν χειροποιητοις ναοις κατοικει 24. o theos o poiesas ton kosmon kai panta ta en aυto oυtos oυranoυ kai ges kυrios υparchon oυk en cheiropoietois naois katoikei

24 The God, who made* the world and all things in it, this one being* Lord of heaven and earth, is not dwelling in temples made* with hands;

24. God that made the world and all things therein, seeing that he is Lord of heaven and earth, dwelleth not in temples made with hands;

24. Gud, som har gjort Verden og alle Ring, som ere derudi, han som er Himmelens og Jordens Herre, boer ikke i Templer, gjort med Hænder,

24. Gud, som hafver gjort verldena, och allt det deruti är, efter han är Herre öfver himmel och jord, bor han icke uti de tempel, som med händer uppbyggd äro;

24. Jummal, kes ma-ilma on teinud ja keik, mis seäl sees on, sesinnane, et temma taewa ja Ma Issand on, ei ella mitte nende templide sees, mis kättega on tehtud;

24. Dievas, pasaulio ir visko, kas jame yra, Kūrėjas, būdamas dangaus ir žemės Viešpats, negyvena žmonių rankomis statytose šventyklose

24. Gott, der die Welt gemacht hat und alles, was darinnen ist, er, der ein HERR ist Himmels und der Erde, wohnt nicht in Tempeln mit Händen gemacht;

24. Le Dieu qui a fait le monde et toutes les choses qui y sont, étant le Seigneur du ciel et de la terre, n'habite point dans les temples bâtis de mains d'hommes.

24. El Dios que hizo el mundo, y todas las cosas que hay en él, éste como es Señor del cielo y de la tierra, no habita en templos hechos de manos;

24 De God, Die de wereld gemaakt heeft en alles wat daarin is; Deze, zijnde een Heere des hemels en der aarde, woont niet in tempelen met handen gemaakt;

24. Bo Bóg, który uczynił świat i wszystko, co na nim, ten będąc Panem nieba i ziemi, nie mieszka w kościołach ręką uczynionych.

24. Az Isten, a ki teremtette a világot és mindazt, a mi abban [12†] van, mivelhogy ő mennynek és földnek ura, kézzel csinált templomokban [13†] nem lakik.

24 Бог, сотворивший мир и все, что в нем, Он, будучи Господом неба и земли, не в рукотворенных храмах живет

24. Бог, що сотворив сьвіт і все в йому, сей неба і землї Господь, не в рукотворних хмарах домує,

25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

25 eikä Häntä ihmiskäsin palvella niin kuin Hän jotain tarvitsisi, sillä Hän itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

25. Eikä häntä ihmisten käsillä palvella, niinkuin hän jotakin tarvitsis; sillä hän itse antaa jokaiselle elämän ja hengen sekä kaikki.

25. Eikä saada ihmisten käsillä siwellä että hän jotakin tarwidzis: sillä hän anda jocaidzelle elämän ja hengen.

25. Eikä hen mös Inhimisten käsille siwellä/ quin hen iotakin taruitzis/ Ette hen itze andapi iocaitzelle Elemen ia Hengen päldiskein. (Eikä hän myös ihmisten käsillä siwellä/ kuin hän jotakin tarwitsisi/ Että hän itse antaapi jokaiselle elämän ja hengen pääldiskäin (sekä kaikki).)

25. οὐδὲ ὑπὸ χειρῶν ἀνθρώπων θεραπεύεται προσδεόμενός τινος, αὐτὸς διδοὺς πᾶσι ζωὴν καὶ πνοὴν καὶ τὰ πάντα·

25. ουδε υπο χειρων ανθρωπων θεραπευεται προσδεομενος τινος αυτος διδους πασιν ζωην και πνοην {VAR1: κατα } {VAR2: και τα } παντα 25. oυde υpo cheiron anthropon therapeυetai prosdeomenos tinos aυtos didoυs pasin zoen kai pnoen {VAR1: kata } {VAR2: kai ta } panta

25 nor is he assisted by men’s hands, (as if) needy of anything, he is giving to all, life and breath in all things.

25. Neither is worshipped with men's hands, as though he needed any thing, seeing he giveth to all life, and breath, and all things;

25. han tjenes og ikke af Menneskers Hænder, som den, der har Noget behov, efterdi han selv giver Alle Liv og Aande og alle Ting.

25. Ej heller dyrkas med menniskohänder, behöfvandes någon ting, efter han gifver allom lif, anda och allt;

25. Tedda ei tenita ka mitte innimeste kässist, otsego olleks temmal middagi waia; ta annab isse keikile ello ja öhko, ja keik.

25. ir nėra žmonių rankomis aptarnaujamas, tarsi Jam ko nors trūktų. Jis gi pats visiems duoda gyvybę, alsavimą ir visa kita.

25. sein wird auch nicht von Menschenhänden gepflegt, als der jemandes bedürfe, so er selber jedermann Leben und Odem allenthalben gibt.

25. Il n'est point servi par les mains des hommes, comme s'il avait besoin de quelque chose, lui qui donne à tous la vie, la respiration et toutes choses.

25. Ni es servido por manos de hombres, como si necesitase de algo; pues él dá a todos vida, y aliento, y todas las cosas.

25 En wordt ook van mensenhanden niet gediend, als iets behoevende, alzo Hij Zelf allen het leven, en den adem, en alle dingen geeft;

25. Ani rękoma ludzkiemi chwalony bywa, jakoby czego potrzebował, ponieważ on daje wszystkim żywot i oddech, i wszystko.

25. Sem embereknek kezeitől nem tiszteltetik, mintha valami nélkül szűkölködnék, [14†] holott ő ád mindeneknek életet, leheletet és [15†] mindent;

25 и не требует служения рукчеловеческих, как бы имеющий в чем-либо нужду, Сам дая всему жизнь и дыхание и все.

25. нї від рук чоловічих служеннє приймає, дознаючи нужду в чому; сам бо дає всїм життє, і диханнє, і все;

26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

26 Hän on yhdestä ainoasta (verestä) tehnyt koko ihmiskunnan asumaan kaikella maankamaralla ja on säätänyt heille (ennalta) määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

26. Ja hän on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä verestä kaiken maan piirin päälle asumaan, ja määräsi aivotut ajat ja heidän asumisensa rajat:

26. Ja on tehnyt caicki ihmisten sikiät yhdestä werestä caiken maan pijrin päälle asuman ja määräis aiwoitut ajat ja asetti rajat cuinga pitkäldä ja awaralda heidän asuman piti:

26. Ja ombi tehnyt/ ette ydhest Werest caiki Inhimisten Sikiet/ päle caiken Maanpijrin asuisit/ Ja edesmäräsi aiwotudh aijat/ ia asetti raijat quinga pitkelde ia auaralda heiden asuman piti/ (Ja ompi tehnyt/ että yhdestä werestä kaikki ihmisen sikiät/ päälle kaiken maanpiirin asuisit/ Ja edesmääräsi aiwoituksen ajat/ ja asetti rajat kuinka pitkältä ja awaralta heidän asuman piti/)

26. ἐποίησέ τε ἐξ ἑνὸς αἵματος πᾶν ἔθνος ἀνθρώπων κατοικεῖν ἐπὶ πᾶν τὸ πρόσωπον τῆς γῆς, ὁρίσας προστεταγμένους καιροὺς καὶ τὰς ὁροθεσίας τῆς κατοικίας αὐτῶν,

26. εποιησεν τε εξ ενος αιματος παν εθνος ανθρωπων κατοικειν επι παν το προσωπον της γης ορισας προτεταγμενους καιρους και τας οροθεσιας της κατοικιας αυτων 26. epoiesen te eks enos aimatos pan ethnos anthropon katoikein epi pan to prosopon tes ges orisas protetagmenoυs kairoυs kai tas orothesias tes katoikias aυton

26 And he made* of one blood every nation of men to dwell upon all the face of the earth, having determined (their) appointed seasons and the borders of their residence;

26. And hath made of one blood all nations of men for to dwell on all the face of the earth, and hath determined the times before appointed, and the bounds of their habitation;

26. Og han har gjort, at al Menneskens Slægt boer paa den ganske Jordens Kreds af eet Blod, og har bestemt dem forordnede Tider, og vise Grændser for deres Bolig,

26. Och hafver gjort allt menniskoslägtet af ett blod, till att bo på hela jordene, och satt dem före beskärda tider, och skickat huru vidt och långt de bo skola;

26. Ja temma on teinud ühhest werrest keik innimeste suggu keige Ma peäl ellama, ja on märanud sedda aega, mis ta enne on seädnud, ja raiad, kus nemmad peawad ellama:

26. Iš vieno kraujo Jis išvedė visas žmonių tautas, kad šios gyventų visoje žemėje. Jis nustatė iš anksto paskirtus laikus ir apsigyvenimo ribas,

26. Und er hat gemacht, daß von einem Blut aller Menschen Geschlechter auf dem ganzen Erdboden wohnen, und hat Ziel gesetzt und vorgesehen, wie lange und wie weit sie wohnen sollen;

26. Et il a fait d'un seul sang toutes les races des hommes, pour habiter sur toute la face de la terre, ayant déterminé la durée précise et les bornes de leur habitation;

26. El cual hizo de una misma sangre a todas las naciones de los hombres, para que habitasen sobre toda la haz de la tierra, determinando el órden de los tiempos, y los términos de la habitación de ellos;

26 En heeft uit een bloede het ganse geslacht der mensen gemaakt, om op den gehelen aardbodem te wonen, bescheiden hebbende de tijden te voren geordineerd, en de bepalingen van hun woning;

26. I uczynił z jednej krwi wszystek naród ludzki, aby mieszkał po wszystkiem obliczu ziemi, zamierzywszy przedtem rozrządzone czasy i zamierzone granice mieszkania ich;

26. És az egész emberi nemzetséget egy vérből [16†] teremtette, hogy lakozzanak a földnek egész színén, meghatározván eleve rendelt idejöket és [17†] lakásuknak határait;

26 От одной крови Он произвел весь род человеческий для обитания по всему лицу земли, назначив предопределенные времена и пределы их обитанию,

26. і зробив з однієї крови ввесь рід чоловічий, щоб жили на всему лицї землї, відграничивши наперед призначені часи і границї домування їх,

27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää — hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

27 jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä hapuilemalla löytäisivät Hänet. Ja kuitenkaan Hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä.

27. Että heidän piti Jumalaa etsimän, jos he hänen taitaisivat tuta ja löytää; vaikka ei hän tosin ole kaukana yhdestäkään meistä.

27. Että heidän piti Jumalata edzimän jos he hänen taidaisit löytä ja tuta waicka ei hän tosin ole caucana yhdestäkän meistä:

27. Senpäle ette heiden piti Jumalata etzimen/ ios he henen taitasit leute ia tuta/ Waicka ei hen tosin ole caucana iocaitzesta meistä/ (Senpäälle että heidän piti Jumalata etsimään/ jos he häen taitaisit löytää ja tuta/ Waikka ei hän tosin ole kaukana jokaisesta meistä/)

27. ζητεῖν τὸν Κύριον εἰ ἄρα γε ψηλαφήσειαν αὐτὸν καὶ εὕροιεν, καί γε οὐ μακρὰν ἀπὸ ἑνὸς ἑκάστου ἡμῶν ὑπάρχοντα.

27. ζητειν τον κυριον ει αρα γε ψηλαφησειαν αυτον και ευροιεν καιτοιγε ου μακραν απο ενος εκαστου ημων υπαρχοντα 27. zetein ton kυrion ei ara ge pselafeseian aυton kai eυroien kaitoige oυ makran apo enos ekastoυ emon υparchonta

27 (that they are) to seek the Lord, if then, they might yet grope after him and might find him, for-sure, he is* {Or: exists} not far from each one of us.

27. That they should seek the Lord, if haply they might feel after him, and find him, though he be not far from every one of us:

27. at de skulde søge Herren, og de dog kunde føle og finde ham, enddog han er sandelig ikke langt fra enhver af os;

27. På det att de skola söka Herran, om de måtte kunna kännan och finnan, ändock han är icke långt ifrå hvarjom och enom af oss.

27. Et nemmad sedda Issandat piddid otsima, kas nemmad tedda kül woiksid otsego kättega katsuda ja leida, ehk temma kül iggaühhest meie seast kaugel ep olle:

27. kad žmonės ieškotų Viešpaties ir tartum apgraibomis Jį atrastų, nors Jis netoli nuo kiekvieno iš mūsų.

27. daß sie den HERRN suchen sollten, ob sie doch ihn fühlen und finden möchten; und fürwahr, er ist nicht ferne von einem jeglichen unter uns.

27. Pour chercher le Seigneur, pour voir si en le cherchant à tâtons, ils le trouveraient, quoiqu'il ne soit pas loin de chacun de nous.

27. Para que buscasen a Dios, si en alguna manera palpando le hallasen: aunque por cierto no está léjos de cada uno de nosotros.

27 Opdat zij den Heere zouden zoeken, of zij Hem immers tasten en vinden mochten; hoewel Hij niet verre is van een iegelijk van ons.

27. Aby szukali Pana, owaby go snać namacali i znaleźli, aczkolwiek od każdego z nas nie jest daleko.

27. Hogy keressék az Urat, ha talán kitapogathatnák őt és [18†] megtalálhatnák, jóllehet bizony nincs messze egyikőnktől sem:

27 дабы они искали Бога, не ощутят ли Его и не найдут ли, хотя Он и недалеко от каждогоиз нас:

27. щоб шукали Господа, чей намацяють Його та знайдуть, хоч недалеко (Він) від кожного з нас.

28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'.

28 Sillä Hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niin kuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös Hänen sukuansa.'

28. Sillä hänessä me elämme, ja liikumme, ja olemme: niinkuin muutamat teidän runosepistänne sanoneet ovat: sillä me olemme myös hänen sukunsa.

28. Sillä hänesä me elämme ja lijcumme ja olemma: nijncuin muutamat teidän Poetaistannekin sanonet owat.

28. Sille ette Henesse me Eleme/ ia likume/ ia olema. Ninquin mös mutomat teiden Poetist sanonut ouat. (Sillä että hänessä me elämme/ ja liikumme/ ja olemme. Niinkuin myös muutamat teidän poetista (runoilijoista) sanonut owat.)

28. Ἐν αὐτῷ γὰρ ζῶμεν καὶ κινούμεθα καὶ ἐσμέν, ὡς καί τινες τῶν καθ’ ὑμᾶς ποιητῶν εἰρήκασιν· τοῦ γὰρ καὶ γένος ἐσμέν.

28. εν αυτω γαρ ζωμεν και κινουμεθα και εσμεν ως και τινες των καθ υμας ποιητων ειρηκασιν του γαρ και γενος εσμεν 28. en aυto gar zomen kai kinoυmetha kai esmen os kai tines ton kath υmas poieton eirekasin toυ gar kai genos esmen

28 For* we live and move and are in him; as some also have said according to your° own poets, For* we are also his offspring. {Possible reference to a Stoic poet, Aratus of Soli in Cilicia 270BC or Epimendes 600BC.}

28. For in him we live, and move, and have our being; as certain also of your own poets have said, For we are also his offspring.

28. thi i ham leve og røres og ere vi, som og nogle af Eders Digtere have sagt: vi ere jo og hans Slægt.

28. Ty i honom lefve vi, röroms och hafve varelse; såsom ock någre af edra Poeter sagt hafva: Ty vi äre ock hans slägte.

28. Sest temma sees ellame, ja ligume, ja olleme meie; nenda kui monningad lauloteggiad, kes teie jures on, ka üttelnud: Sest meie olleme ka temma suggu.

28. Juk mes Jame gyvename, judame ir esame, kaip yra pasakę ir kai kurie jūsų poetai: ‘Mes irgi esame kilę iš Jo’.

28. Denn in ihm leben, weben und sind wir; wie auch etliche Poeten bei euch gesagt haben: "Wir sind seines Geschlechts."

28. Car en Lui nous avons la vie, le mouvement et l'être; comme l'ont dit aussi quelques-uns de vos poètes: Car de Lui nous sommes aussi la race.

28. Porque en él vivimos, y nos movemos, y tenemos nuestro ser; como también algunos de vuestros poetas dijeron: Porque somos también su linaje.

28 Want in Hem leven wij, en bewegen ons, en zijn wij; gelijk ook enigen van uw poeten gezegd hebben: Want wij zijn ook Zijn geslacht.

28. Albowiem w nim żyjemy i ruszamy się, i jesteśmy, jako i niektórzy z waszych poetów powiedzieli: Żeśmy i my rodziną jego.

28. Mert ő benne [19†] élünk, mozgunk és vagyunk; miképen a költőitek közül is mondották némelyek: Mert az ő nemzetsége is vagyunk.

28 ибо мы Им живем и движемся и существуем, как и некоторые из ваших стихотворцев говорили: „мы Его и род".

28. Ним бо живемо й двигаємось, і єсьмо, як і деякі з ваших поетів мовляли: Його бо й рід ми.

29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

29 Koska siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on saman kaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, inhimillisen taiteen ja ajatuksen luomus.

29. Koska me siis Jumalan sukua olemme, niin ei meidän pidä luuleman, että Jumala on kullan eli hopian eli kiven kaltaisen kuvan kaltainen, joka ihmisen taidon ja ajatuksen jälkeen on kaivettu.

29. Me olemma myös hänen sucuans jos me sijs Jumalan sucua olemma nijn ei meidän pidä luuleman että Jumala on cullan hopian caunistettuin kiwein ja cuwain caltainen eli ihmisten ajatuxen jälken tehtäwä.

29. Me olema mös henen Sucua's/ Jos me sis Juamala' Sucu ole'ma/ Ei meiden sis pide lwlema' ette iumal9 o'bi Cullan/ Hopian/ caunistettuin Kiuein/ ia Cuuain caltainen/ eli Inhimisten aijatoxen ielken techteue/ (Me olemme myös hänen sukuansa/ Jos me siis Jumalan sukua olemme/ Ei meidän siis pidä luuleman että Jumala ompi kullan/ hopean/ kaunistetun kiwen/ ja kuwan kaltainen/ eli ihmisten ajatuksen jälkeen tehtäwä/)

29. γένος οὖν ὑπάρχοντες τοῦ Θεοῦ οὐκ ὀφείλομεν νομίζειν χρυσῷ ἢ ἀργύρῳ ἢ λίθῳ, χαράγματι τέχνης καὶ ἐνθυμήσεως ἀνθρώπου, τὸ θεῖον εἶναι ὅμοιον.

29. γενος ουν υπαρχοντες του θεου ουκ οφειλομεν νομιζειν χρυσω η αργυρω η λιθω χαραγματι τεχνης και ενθυμησεως ανθρωπου το θειον ειναι ομοιον 29. genos oυn υparchontes toυ theoυ oυk ofeilomen nomizein chrυso e argυro e litho charagmati technes kai enthυmeseos anthropoυ to theion einai omoion

29 Therefore being* the offspring of God, we ought not to suppose that the divine* is similar to gold or silver or stone, (or) a carved thing from a craft and the contemplation of man.

29. Forasmuch then as we are the offspring of God, we ought not to think that the Godhead is like unto gold, or silver, or stone, graven by art and man's device.

29. Efterdi vi da ere Guds Slægt, skulle vi ikke mene, at Guddommen er lig Guld eller Sølv eller Steen, formet til et Billede ved Menneskens Kunst og Paafund.

29. Äre vi nu Guds slägte, så skole vi icke tänka att Gudomen är lik vid guld och silfver, eller stenar konsteliga uthuggna, eller vid menniskors fund.

29. Kui meie nüüd Jummala suggu olleme, siis ei pea meie mitte mötlema, et se jummalik olleminne kulla- ehk höbbeda- ellik kiwwi-kuio sarnane on, mis innimeste kunsi ja mötte läbbi on tehtud.

29. Todėl, būdami dieviškos kilmės, neturime manyti, jog Dievybė yra panaši į auksą, sidabrą ar akmenį, įgavusį pavidalą žmogaus sumanymų ir sugebėjimų dėka.

29. So wir denn göttlichen Geschlechts sind, sollen wir nicht meinen, die Gottheit sei gleich den goldenen, silbernen und steinernen Bildern, durch menschliche Kunst und Gedanken gemacht.

29. Étant donc de la race de Dieu, nous ne devons pas croire que la divinité soit semblable à de l'or, ou à de l'argent, ou à de la pierre taillée par l'art et l'industrie des hommes.

29. Siendo pues linaje de Dios, no hemos de pensar que la Divinidad sea semejante o a oro, o a plata, o a piedra, o a escultura de artificio, o de imaginación de hombres.

29 Wij dan, zijnde Gods geslacht, moeten niet menen, dat de Godheid goud, of zilver, of steen gelijk zij, welke door mensenkunst en bedenking gesneden zijn.

29. Będąc tedy rodziną Bożą, nie mamy rozumieć, żeby złotu albo srebru, albo kamieniowi misternie rytemu, albo wymysłowi człowieczemu, Bóg miał być podobny.

29. Mivelhogy azért az Istennek nemzetsége vagyunk, nem kell azt gondolnunk, hogy aranyhoz, vagy ezüsthöz, vagy kőhöz, emberi mesterség és kitalálás faragványához [20†] hasonlatos az istenség.

29 Итак мы, будучи родом Божиим, не должны думать, что Божество подобно золоту, или серебру, или камню, получившемуобраз от искусства и вымысла человеческого.

29. Бувши ж оце Божим родом, не мусимо думати, що Божество похоже на золото, або на камінь, різьбу, іскуства і видумки чоловічої.

30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on tosin kärsinyt, mutta nyt Hän *käskee kaikkia ihmisiä kaikkialla muuttamaan* mielensä.

30. Nämät eksytyksen ajat on tosin Jumala sallinut, ja ilmoittaa nyt kaikille ihmisille joka paikassa, että he parannuksen tekisivät.

30. Ja ehkä Jumala on tämän exytyxen ajan tähän asti wijwyttänyt nijn hän nyt cuitengin ilmoitta caikille ihmisille että jocainen jocapaicas parannuxen tekis

30. Ja echke Jumala ombi temen exytoxen aijan tehenasti ylitze catzonut/ Mutta nyt hen quitengi ilmoitta caikille Inhimisille/ ette iocainen caikialla Paranoxen tekis/ (Ja ehkä Jumala ompi tämän eksytyksen ajan tähän asti ylitse katsonut/ Mutta nyt hän kuitenkin ilmoittaa kaikille ihmisille/ että jokainen kaikkialla parannuksen tekisi/)

30. τοὺς μὲν οὖν χρόνους τῆς ἀγνοίας ὑπεριδὼν ὁ Θεὸς τὰ νῦν παραγγέλλει τοῖς ἀνθρώποις πᾶσι πανταχοῦ μετανοεῖν,

30. τους μεν ουν χρονους της αγνοιας υπεριδων ο θεος τα νυν παραγγελλει τοις ανθρωποις πασιν πανταχου μετανοειν 30. toυs men oυn chronoυs tes agnoias υperidon o theos ta nυn paraggellei tois anthropois pasin pantachoυ metanoein

30 Therefore indeed, God overlooked the times of ignorance. Hereafter, he is commanding all men everywhere to repent;

30. And the times of this ignorance God winked at; but now commandeth all men every where to repent:

30. Dog med Vankundighedens Tider har Gud baaret over, men byder nu alle Mennesker allevegne at omvende sig.

30. Och ändock Gud hafver öfversett härtilldags sådana fåvitskhets tid, förkunnar han dock nu menniskomen, att alle allestäds skola bättra sig.

30. Sepärrast on Jummal kül mitto rummalusse aega sallinud ; agga nüüd kulutab temma keikile innimestele keikis paikus, et nemmad peawad meelt parrandama.

30. Ir štai Dievas nebežiūri anų neišmanymo laikų ir dabar įsako visur visiems žmonėms atgailauti,

30. Und zwar hat Gott die Zeit der Unwissenheit übersehen; nun aber gebietet er allen Menschen an allen Enden, Buße zu tun,

30. Mais Dieu, ayant laissé passer ces temps d'ignorance, annonce maintenant aux hommes, que tous, en tous lieux, se convertissent;

30. Y disimulaba Dios los tiempos de aquella ignorancia; mas ahora manda a todos los hombres, en todas partes, que se arrepientan:

30 God dan, de tijden der onwetendheid overzien hebbende, verkondigt nu allen mensen alom, dat zij zich bekeren.

30. Aczkolwiek tedy przeglądał Bóg czasom tej niewiadomości, ale teraz oznajmuje ludziom wszystkim wszędy, aby pokutowali;

30. E tudatlanságnak idejét azért elnézvén [21†] az Isten, mostan parancsolja az embereknek, mindenkinek mindenütt, hogy [22†] megtérjenek:

30 Итак, оставляя времена неведения, Бог ныне повелевает людям всем повсюду покаяться,

30. От же не вважаючи на часи незнання, Бог тепер повелїває всїм людям усюди каятись;

31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."

31 Sillä Hän on säätänyt päivän, jona Hän on määräämänsä miehen avulla tuomitseva maailman vanhurskaudessa, ja Hän on antanut kaikille siitä takeen herättämällä Hänet kuolleista."

31. Sillä hän on päivän säätänyt, jona hän on maan piirin tuomitseva vanhurskaudessa, sen miehen kautta, jonka hän on säätänyt, ja jokaiselle ilmoittaa uskon, siinä että hän hänen kuolleista herätti.

31. Sillä hän on yhden päiwän säätänyt jona hän on maan pijrin oikeudella duomidzepa sen miehen cautta josa hän on sen säätänyt ja jocaidzelle ilmoitta uscon sijnä että hän hänen cuolluista herätti.

31. Senteden ette hen ydhen peiuen sätenyt on/ cuna hen Maanpijrin oikeudhen cansa ombi domitzepa/ Sen ydhen Miehen cautta/ iossa hen ombi sen pättenyt/ ia iocaitzelle edespitepi wskon/ sijne ette hen ylesheretti henen Coolluista. (Sentähden että hän yhden päiwän säätänyt on/ kuna hän maanpiirin oikeuden kanssa ompi tuomitsewa/ Sen yhden miehen kautta/ jossa hän ompi sen säätänyt/ ja jokaiselle edespitääpi uskon/ siinä että hän ylösherätti hänen kuolleista.)

31. διότι ἔστησεν ἡμέραν ἐν ᾗ μέλλει κρίνειν τὴν οἰκουμένην ἐν δικαιοσύνῃ ἐν ἀνδρὶ ᾧ ὥρισε, πίστιν παρασχὼν πᾶσιν ἀναστήσας αὐτὸν ἐκ νεκρῶν.

31. διοτι εστησεν ημεραν εν η μελλει κρινειν την οικουμενην εν δικαιοσυνη εν ανδρι ω ωρισεν πιστιν παρασχων πασιν αναστησας αυτον εκ νεκρων 31. dioti estesen emeran en e mellei krinein ten oikoυmenen en dikaiosυne en andri o orisen pistin paraschon pasin anastesas aυton ek nekron

31 because he (has) established a future day in which to judge the inhabited-earth in righteousness in the man whom he (has) determined (beforehand); having provided (the) faith to all, (by) having raised* him from the dead. {Psa 96:13b, 98:9b}

31. Because he hath appointed a day, in the which he will judge the world in righteousness by that man whom he hath ordained; whereof he hath given assurance unto all men, in that he hath raised him from the dead.

31. Thi han har sat en Dag, paa hvilken han vil dømme Jorderige med Retfærdighed, ved en Mand, hvilken han har beskikket dertil, og gjort det beviisligt for Alle, idet han opriste ham fra de Døde.

31. Ty han hafver satt en dag före, på hvilken han skall döma jordenes krets med rättfärdighet, genom den man i hvilkom han det beslutit hafver, gifvandes allom trona före, i det han honom uppväckt hade ifrå de döda.

31. Sepärrast et temma ühhe päwa on seädnud, millal ta ma-ilma peäle tahhab kohhut moista öigusses ühhe Mehhe läbbi, kedda ta seks on seädnud, ja pakkub usko keikile pärrast sedda, kui ta tedda on surnust üllesärratanud.

31. nes Jis nustatė dieną, kada teisingai teis visą pasaulį per žmogų, kurį paskyrė ir visiems už Jį laidavo, prikeldamas Jį iš numirusių’‘.

31. darum daß er einen Tag gesetzt hat, an welchem er richten will den Kreis des Erdbodens mit Gerechtigkeit durch einen Mann, in welchem er's beschlossen hat und jedermann vorhält den Glauben, nachdem er ihn hat von den Toten auferweckt.

31. Parce qu'il a fixé un jour, où il doit juger le monde avec justice, par l'Homme qu'il a établi, ce dont il a donné à tous une preuve certaine, en le ressuscitant des morts.

31. Por cuanto ha establecido un día, en el cual ha de juzgar con justicia a todo el mundo por aquel varón que él ha señalado; de lo cual ha dado testimonio a todos, levantándole de los muertos.

31 Daarom dat Hij een dag gesteld heeft, op welken Hij den aardbodem rechtvaardiglijk zal oordelen, door een Man, Dien Hij daartoe geordineerd heeft, verzekering daarvan doende aan allen, dewijl Hij Hem uit de doden opgewekt heeft.

31. Przeto iż postanowił dzieó, w który będzie sądził wszystek świat w sprawiedliwości przez męża, którego na to naznaczył, upewniając o tem wszystkich, wzbudziwszy go od umarłych.

31. Mivelhogy rendelt egy napot, melyen megítéli majd a föld kerekségét igazságban egy férfiú által, [23†] kit arra rendelt; bizonyságot tévén mindenkinek, az által, hogy feltámasztá őt [24†] halottaiból.

31 ибо Он назначил день, в который будет праведно судить вселенную, посредством предопределенного Им Мужа, подав удостоверение всем, воскресив Его из мертвых.

31. бо призначив день, в котрий судити ме вселенну правдою через Чоловіка, котрого наперед постановив, подаючи певноту всїм, воскресивши Його з мертвих.

32 Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Me tahdomme kuulla sinulta tästä vielä toistekin".

32 Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Haluamme vielä toistekin kuulla sinulta tästä."

32. Kuin he kuulivat kuolleiden ylösnousemisen, niin muutamat nauroivat sitä, vaan toiset sanoivat: me tahdomme sinua siitä vielä kuunnella.

32. COsca he cuulit cuolluitten ylösnousemisesta mainittawan nauroit he sitä muutamat ja muutamat sanoit:

32. Coska he nyt culit Coolluten Ylesnousemisen mainittauan/ Nin mutomat site nauroit/ ia monicadhat sanoit/ (Koska he nyt kuulit kuolleitten ylösnousemisen mainittawan/ Niin muutamat sitä nauroit/ ja monikahdat sanoit/)

32. Ἀκούσαντες δὲ ἀνάστασιν νεκρῶν οἱ μὲν ἐχλεύαζον, οἱ δὲ εἶπον· Ἀκουσόμεθά σου πάλιν περὶ τούτου.

32. ακουσαντες δε αναστασιν νεκρων οι μεν εχλευαζον οι δε ειπον ακουσομεθα σου παλιν περι τουτου 32. akoυsantes de anastasin nekron oi men echleυazon oi de eipon akoυsometha soυ palin peri toυtoυ

32 Now having heard of the resurrection of the dead, some were sneering, but (some) said, We will be hearing you concerning this again.

32. And when they heard of the resurrection of the dead, some mocked: and others said, We will hear thee again of this matter.

32. Men der de hørte om de Dødes Omstandelse, spottede Nogle; men Andre sagde: vi ville atter høre dig om dette.

32. Då de hörde nämnas de dödas uppståndelse, gjorde somlige der gack af, och somlige sade: Vi vilje än yttermera höra dig derom.

32. Agga kui nemmad surnutte üllestousmist kuulsid, pannid teised sedda naeruks, agga teised ütlesid: Meie tahhame sind se asja pärrast teist puhko kuulda.

32. Išgirdę apie prisikėlimą iš numirusių, vieni ėmė šaipytis, o kiti sakė: ‘‘Apie tai tavęs paklausysime kitą kartą’‘.

32. Da sie hörten die Auferstehung der Toten, da hatten's etliche ihren Spott; etliche aber sprachen: Wir wollen dich davon weiter hören.

32. Quand ils entendirent parler de résurrection des morts, les uns se moquèrent, et les autres dirent: Nous t'entendrons une autre fois sur cela.

32. Y como oyeron la resurrección de los muertos, unos se burlaban; y otros decían: Te oiremos acerca de esto otra vez.

32 Als zij nu van de opstanding der doden hoorden, spotten sommigen daarmede; en sommigen zeiden: Wij zullen u wederom hiervan horen.

32. A usłyszawszy o zmartwychwstaniu jedni się naśmiewali, a drudzy mówili: Będziemy cię znowu o tem słuchać.

32. Mikor pedig a halottak feltámadásáról hallottak, némelyek gúnyolódtak; mások pedig mondának: Majd még meghallgatunk téged e felől.

32 Услышав о воскресении мертвых, одни насмехались, а другие говорили: об этом послушаем тебя в другоевремя.

32. Чуючи про воскресеннє мертвих, деякі сьміялись, инші ж казали: Послухаємо тебе знов про се.

33 Ja niin Paavali lähti heidän keskeltänsä.

33 Niin Paavali lähti heidän keskeltään.

33. Ja niin Paavali läksi heidän keskeltänsä.

33. Me tahdomme sinua sijtä wielä cuullella. Mutta Pawali läxi heidän keskeldäns.

33. Me tadhom sinua sijte enemin cwlla. Nin Pauali poislexi heiden keskelde's. (Me tahdomme sinua siitä enemmin kuulla. Niin Pawali pois läksi heidän keskeltänsä.)

33. καί οὕτως ὁ Παῦλος ἐξῆλθεν ἐκ μέσου αὐτῶν.

33. και ουτως ο παυλος εξηλθεν εκ μεσου αυτων 33. kai oυtos o paυlos ekselthen ek mesoυ aυton

33 And so Paul went out from the midst of them.

33. So Paul departed from among them.

33. Og saaledes gik Paulus ud fra dem.

33. Och så gick Paulus ut ifrå dem.

33. Ja nenda läks Paulus nende keskel ärra.

33. Šitaip Paulius paliko jų būrį.

33. Also ging Paulus von ihnen.

33. Ainsi Paul sortit du milieu d'eux.

33. Y así Pablo salió de en medio de ellos.

33 En alzo is Paulus uit het midden van hen uitgegaan.

33. I tak Paweł wyszedł z pośrodku ich.

33. És ilyen módon Pál kiméne azok közül.

33 Итак Павел вышел из среды их.

33. І так Павел пійшов з посеред них.

34 Mutta muutamat liittyivät häneen ja uskoivat; niiden joukossa oli Dionysius, Areiopagin jäsen, ja eräs nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän kanssansa.

34 Mutta muutamat miehet liittyivät häneen ja uskoivat. Niitten joukossa oli myös Dionysios, Areiopagin jäsen, myös nainen nimeltä Damaris ja muita heidän kanssaan.

34. Ja muutamat miehet riippuivat hänessä ja uskoivat: joidenka seassa myös Dionysius oli, yksi raadista, ja vaimo, nimeltä Damaris, ja muita heidän kanssansa.

34. Ja muutamat miehet ripuit hänesä ja uscoit Joidenga seas myös Dionisius oli yxi Raadista ja yxi waimo nimeldä Damaris ja muita heidän cansans.

34. Mutta mutomat Miehet kijniripuit henesse/ ia wskoit/ Joine'ga seas ol mös Dionysius/ yxi Radhista/ ia yxi Waimo nimelde Damaris/ ia muita heiden cansans. (Mutta muutamat miehet kiinni riipuit hänessä/ ja uskoit/ Joidenka seassa oli myös Dionysius/ yksi raadista/ ja yksi waimo nimeltä Damaris/ ja muita heidän kanssansa.)

34. τινὲς δὲ ἄνδρες κολληθέντες αὐτῷ ἐπίστευσαν, ἐν οἷς καὶ Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης καὶ γυνὴ ὀνόματι Δάμαρις καὶ ἕτεροι σὺν αὐτοῖς.

34. τινες δε ανδρες κολληθεντες αυτω επιστευσαν εν οις και διονυσιος ο αρεοπαγιτης και γυνη ονοματι δαμαρις και ετεροι συν αυτοις 34. tines de andres kollethentes aυto episteυsan en ois kai dionυsios o areopagites kai gυne onomati damaris kai eteroi sυn aυtois

34 But some men believed, having joined themselves to him, among whom was also Dionysius the Areopagite and a woman, Damaris by name, and others together with them.

34. Howbeit certain men clave unto him, and believed: among the which was Dionysius the Areopagite, and a woman named Damaris, and others with them.

34. Men nogle Mænd hængte fast ved ham troede; iblandt hvilke ogsaa var Dionysius den Areopagiter, og en Kvinde ved Navn Damaris, og Andre med dem.

34. Och någre män höllo sig intill honom, och trodde; ibland hvilka var Dionysius, en af Rådet, och en qvinna, benämnd Damaris, och andre med dem.

34. Agga monningad mehhed hoidsid temma pole, ja usksid, kelle seast ka olli Tionisius üks kohto-issand, ja üks naene, Tamaris nimmi, ja muud nendega.

34. Vis dėlto kai kurie vyrai prisidėjo prie jo ir įtikėjo. Iš jų Dionizas, Areopago narys, viena moteris, vardu Damaridė, ir jų draugai.

34. Etliche Männer aber hingen ihm an und wurden gläubig, unter welchen war Dionysius, einer aus dem Rat, und ein Weib mit Namen Damaris und andere mit ihnen.

34. Il y en eut cependant quelques-uns qui se joignirent à lui, et qui crurent; entre lesquels Denis, juge de l'aréopage, et une femme nommée Damaris, et d'autres avec eux.

34. Mas algunos creyeron, juntándose con él: entre los cuales fué Dionisio el del Areopago, y una mujer llamada Damaris, y otros con ellos.

34 Doch sommige mannen hingen hem aan, en geloofden; onder welke was ook Dionysius, de Areopagiet, en een vrouw, met name Damaris, en anderen met dezelve.

34. A mężowie niektórzy przyłączywszy się do niego, uwierzyli, między którymi też był Dyjonizyjusz Areopagitczyk i niewiasta imieniem Damarys, i inni z nimi.

34. Némely férfiak azonban csatlakozván ő hozzá, hivének; ezek között az areopágita Dienes is, és egy Damaris nevű asszony, és mások ő velök.

34 Некоторые же мужи, пристав к нему, уверовали; междуними был Дионисий Ареопагит и женщина, именем Дамарь, и другие с ними.

34. Деякі ж люде, приставши до него, увірували, між котрими і Дионисий Ареопагит, і жінка на ймя Дамара, і инші з ними.