5 luku

Pietari nuhtelee Ananiasta ja Safiiraa vilpillisyydestä, ja he saavat rangaistuksensa 1 – 11 Apostolit tekevät monta ihmettä, ja seurakunta lisääntyy 12 – 16 Apostolit joutuvat vankilaan, mutta pelastuvat sieltä enkelin avulla ja opettavat pyhäkössä 17 – 25, todistavat jälleen Jeesuksesta neuvoston edessä 26 – 32, Gamalielin neuvosta heidät päästetään vapaiksi 33 – 40, ja he julistavat edelleen evankeliumia 41, 42.

1 Mutta eräs mies, nimeltä Ananias, ja hänen vaimonsa Safiira myivät maatilan,

1 Mutta muuan mies nimeltä Ananias ja hänen vaimonsa Safiira myivät maatilan.

1. Mutta mies, Ananias nimeltä, emäntänsä Saphiran kanssa myi tavaransa,

1. MUtta yxi mies ja Ananias nimeldä ja Saphira hänen emändäns myi tawarans

1. MUtta yxi Mies Ananias nimelde/ Saphiran henen Emenens cansa myi henen Tauarans/ (Mutta yksi mies Ananias nimeltä/ Saphiran hänen emäntänsä kanssa myi hänen tawaransa/)

1. Ἀνὴρ δέ τις Ἁνανίας ὀνόματι σὺν Σαπφείρῃ τῇ γυναικὶ αὐτοῦ ἐπώλησε κτῆμα

1. ανηρ δε τις ανανιας ονοματι συν σαπφειρη τη γυναικι αυτου επωλησεν κτημα 1. aner de tis ananias onomati sυn sapfeire te gυnaiki aυtoυ epolesen ktema

1 {Late 30 AD - 36 AD Temple at Jerusalem.} But a certain man, Ananias by name, together with his wife Sapphira, sold a property,

1. But a certain man named Ananias, with Sapphira his wife, sold a possession,

1. Men en Mand ved Navn Anaias, med Saphira hans Hustru, solgte en Eiendom

1. Men en man benämnd Ananias, med Saphira sin hustru, sålde sina ägor;

1. Agga üks mees, Ananias nimmi, olli omma naese Sawiraga omma pärrandust münud,

1. O vienas vyras, vardu Ananijas, su savo žmona Sapfyra pardavė nuosavybę

1. Ein Mann aber, mit Namen Ananias samt seinem Weibe Saphira verkaufte sein Gut

1. Or, un homme, nommé Ananias, avec Saphira sa femme, vendit une possession;

1. MAS un varón llamado Ana- nías, con Safira su mujer, vendió una posesión,

1 En een zeker man, met name Ananias, met Saffira, zijn vrouw, verkocht een have;

1. A mąż niektóry imieniem Ananijasz, z Safirą, żoną swoją, sprzedał majętność,

1. Egy ember azonban, névszerint Anániás, Safirával, az ő feleségével, eladá birtokát.

1 Некоторый же муж, именем Анания, с женою своею Сапфирою, продав имение,

1. Один же чоловік, на ймя Ананїя, з Сафирою, жінкою своєю, продав маєток,

2 ja mies kätki vaimonsa tieten osan hinnasta, ja osan hän toi ja pani apostolien jalkojen eteen.

2 Ja mies kätki vaimonsa tieten osan hinnasta ja toi tietyn osan ja pani apostolien jalkojen eteen.

2. Ja kätki jotain hinnasta emäntänsä tieten, ja toi osan edes ja pani apostolitten jalkain eteen.

2. Ja kätki jotain hinnasta hänen emändäns tieten ja toi osan edes ja pani Apostolitten jalcain eteen.

2. ia poisketki iotakin Hinnasta/ henen Emendens tieten/ ia ydhen osan edestoi/ ia pani sen Apostoliten ialcain eten. (ja pois kätki jotakin hinnasta/ hänen emäntänsä tieten/ ja yhden osan edestoi/ ja pani sen apostolitten jalkain eteen.)

2. καὶ ἐνοσφίσατο ἀπὸ τῆς τιμῆς, συνειδυίας καὶ τῆς γυναικός αὐτοῦ, καὶ ἐνέγκας μέρος τι παρὰ τοὺς πόδας τῶν ἀποστόλων ἔθηκεν.

2. και ενοσφισατο απο της τιμης συνειδυιας και της γυναικος αυτου και ενεγκας μερος τι παρα τους ποδας των αποστολων εθηκεν 2. kai enosfisato apo tes times sυneidυias kai tes gυnaikos aυtoυ kai enegkas meros ti para toυs podas ton apostolon etheken

2 and pilfered (part) for themselves from the price, his wife also having been conscious (of it), and brought a certain part, placed it beside the apostles’ feet.

2. And kept back part of the price, his wife also being privy to it, and brought a certain part, and laid it at the apostles' feet.

2. og forbeholdt sig selv noget at Værdien med sin Hustrus Vidende og bragte en Deel deraf frem og lagde den for Apostlernes Fødder.

2. Och hade lagt afsides något af värdet, med sine hustrus vetskap; och en del bar han fram, och lade för Apostlarnas fötter.

2. Ja muist hinda körwale saatnud omma naese teädes, ja muist töi temma, ja panni Apostlide jalgade ette.

2. ir, žmonai pritariant, pasiliko dalį gautų pinigų, o kitą dalį atnešė ir padėjo prie apaštalų kojų.

2. und entwandte etwas vom Gelde mit Wissen seines Weibes und brachte einen Teil und legte ihn zu der Apostel Füßen.

2. Et il retint une part du prix, de concert avec sa femme, et il en apporta le reste, et le mit aux pieds des apôtres.

2. Y defraudó parte del precio, sabiéndolo también su mujer; y trayendo una parte, la depositó a los piés de los apóstoles.

2 En onttrok van den prijs, ook met medeweten zijner vrouw; en bracht een zeker deel, en legde dat aan de voeten der apostelen.

2. I ujął nieco z onych pieniędzy z wiadomością żony swojej, a przyniósłszy część niejaką, położył u nóg apostolskich.

2. És félre tőn az árából, feleségének is tudtával, és valami részét elvivén, az apostoloknak lábai elé letevé.

2 утаил из цены, с ведома и жены своей, а некоторую часть принес и положил к ногам Апостолов.

2. та й приховав з цїни, за довідом жінки своєї, та, принїсши якусь частину, положив у ногах у апостолів.

3 Mutta Pietari sanoi: "Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta?

3 Mutta Pietari sanoi: "Ananias, miksi on saatana täyttänyt sydämesi niin, että valehtelit Pyhälle Hengelle ja kätkit osan maatilan hinnasta?

3. Niin Pietari sanoi: Ananias, miksi saatana täytti sinun sydämes Pyhän Hengen edessä valhettelemaan, että jotakin pellon hinnasta kätkit?

3. Nijn Petari sanoi: Anania mixi Perkele täytti sinun sydämes Pyhän Hengen edes walehteleman ettäs jotakin pellon hinnasta kätkit?

3. Nin Petari sanoi/ Anania/ mixi Perkele teutti sinun Sydhemes ettes pyhen Hengen edes walectelisit/ ia poisketkit monicachtoi Pellon Hinnasta? (Niin Petari sanoi/ Ananias/ miksi perkele täytti sinun sydämesi ettäs Pyhän Hengen edessä walehtelist/ ja pois kätkit monikahtoi pellon hinnasta?)

3. εἶπε δὲ Πέτρος· Ἁνανία, διατί ἐπλήρωσεν ὁ σατανᾶς τὴν καρδίαν σου ψεύσασθαί σε τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον καὶ νοσφίσασθαι ἀπὸ τῆς τιμῆς τοῦ χωρίου;

3. ειπεν δε πετρος ανανια δια τι επληρωσεν ο σατανας την καρδιαν σου ψευσασθαι σε το πνευμα το αγιον και νοσφισασθαι απο της τιμης του χωριου 3. eipen de petros anania dia ti eplerosen o satanas ten kardian soυ pseυsasthai se to pneυma to agion kai nosfisasthai apo tes times toυ chorioυ

3 But Peter said, Ananias, why has the Adversary filled your heart to lie to the Holy Spirit and you to pilfer (part) for yourself from the price of the parcel of ground?

3. But Peter said, Ananias, why hath Satan filled thine heart to lie to the Holy Ghost, and to keep back part of the price of the land?

3. Men Peter sagde: Ananias! hvorfor har Satan fyldt dit Hjerte, at du skulde lyve imod den Hellig Aand og forbeholde dig noget af Agerens Værdi?

3. Då sade Petrus: Anania, hvi hafver Satanas uppfyllt ditt hjerta, att du skulle ljuga för dem Helga Anda, och undstinga somt af värdet för åkren?

3. Agga Peetrus ütles: Ananias, mikspärrast on sadan sinno süddame täitnud, et sa olled pühha Waimule wallet räkinud, ja muist pöllo hinda körwale saatnud?

3. Petras paklausė: ‘‘Ananijau, kodėl šėtonas užvaldė tavo širdį, kad tu pamelavai Šventajai Dvasiai, pasilikdamas dalį už žemę gautų pinigų?

3. Petrus aber sprach: Ananias, warum hat der Satan dein Herz erfüllt, daß du dem heiligen Geist lögest und entwendetest etwas vom Gelde des Ackers?

3. Mais Pierre lui dit: Ananias, pourquoi Satan s'est-il emparé de ton cour, que tu aies menti au Saint-Esprit, et détourné une part du prix de la terre?

3. Y dijo Pedro: Ananías, ¿por qué hinchió Satanás tu corazón a que mintieses al Espíritu Santo, y defraudases parte del precio de la heredad?

3 En Petrus zeide: Ananias, waarom heeft de satan uw hart vervuld, dat gij den Heiligen Geest liegen zoudt, en onttrekken van den prijs des lands?

3. I rzekł Piotr: Ananijaszu! przeczże szatan napełnił serce twoje, abyś kłamał Duchowi Świętemu i ujął z pieniędzy za rolę?

3. Monda pedig Péter: Anániás, miért foglalta el a Sátán a te szívedet, hogy megcsald a Szent Lelket, és a mezőnek árából félre tégy?

3 Но Петр сказал: Анания! Для чего ты допустил сатане вложить всердце твое мысль солгать Духу Святому и утаить изцены земли?

3. Петр же рече: Ананїє, чого сповнив сатана серце твоє, щоб обманити сьвятого Духа та приховати з цїни за землю?

4 Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle."

4 Eikö se sellaisenaan* ollut sinun ja eikö myynnin jälkeen hinta ollut vallassasi? Miksi päätit sydämessäsi tämän teon? Et ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle."

4. Etkös olisi saanut sitä pitää, kuin se sinulla oli, ja se myytykin oli sinun hallussas? miksis senkaltaista olet sydämees päästänyt? Et sinä ole ihmisten, vaan Jumalan edessä valehdellut.

4. Sinä olisit kyllä sen saanut pitä ja cosca se myytykin oli nijn se oli wielä sijtte sinun hallusas mixis sencaltaista olet sydämees päästänyt?

4. Olisit sine kylle tainut sen pite/ ia coska hen myty oli/ oli se wiele sinun hallusas. Mixi sine sis sencaltaista olet sinun sydhemees ottanut? (Olisit sinä kyllä tainnut sen pitää/ ja koska hän myyty oli/ oli se wielä sinun hallussasi. Miksi sinä siis senkaltaista olet sinun sydämeesi ottanut?)

4. οὐχὶ μένον σοι ἔμενε καὶ πραθὲν ἐν τῇ σῇ ἐξουσίᾳ ὑπῆρχε; τί ὅτι ἔθου ἐν τῇ καρδίᾳ σου τὸ πρᾶγμα τοῦτο; οὐκ ἐψεύσω ἀνθρώποις, ἀλλὰ τῷ Θεῷ.

4. ουχι μενον σοι εμενεν και πραθεν εν τη ση εξουσια υπηρχεν τι οτι εθου εν τη καρδια σου το πραγμα τουτο ουκ εψευσω ανθρωποις αλλα τω θεω 4. oυchi menon soi emenen kai prathen en te se eksoυsia υperchen ti oti ethoυ en te kardia soυ to pragma toυto oυk epseυso anthropois alla to theo

4 (While) it is remaining (unsold), was it not remaining yours? And having been sold*, was* it (not still) in your authority? Why did you purpose this matter in your heart? You did not lie to men, but to God.

4. Whiles it remained, was it not thine own? and after it was sold, was it not in thine own power? why hast thou conceived this thing in thine heart? thou hast not lied unto men, but unto God.

4. Var den ikke din, der du eiede den, og det, den blev solgt for, var i din Magt? Hvi har du sat dig denne Gjerning for i dit Hjerte? Du har ikke løiet for Menneskene, men for Gud.

4. Du hade väl kunnat behållan, då du honom hade; och då han såld var, var han ock i ditt våld. Hvarföre hafver du sådant företagit i ditt hjerta? Du hafver icke ljugit för menniskor, utan för Gudi.

4. Eks sa woinud sedda ennesele piddada, kui se so omma olli, ja kui se sai müdud, siis olli se sinno kä? mikspärrast olled sa sedda asja ettewotnud ommas süddames? sinna ei olle walletanud innimeste, waid Jummala ette.

4. Argi nebuvo tavo tai, ką turėjai, ir ką gavai pardavęs, argi nebuvo tavo žinioje? Tai kodėl gi taip sumanei savo širdyje? Tu pamelavai ne žmonėms, bet Dievui!’‘

4. Hättest du ihn doch wohl mögen behalten, da du ihn hattest; und da er verkauft war, war es auch in deiner Gewalt. Warum hast du denn solches in deinem Herzen vorgenommen? Du hast nicht Menschen, sondern Gott gelogen.

4. Si tu l'eusses gardée, ne te demeurait-elle pas? et l'ayant vendue, son prix n'était-il pas en ton pouvoir? Comment as-tu résolu cette action dans ton cour? Ce n'est pas aux hommes que tu as menti, mais à Dieu.

4. Quedándose, ¿no se te quedaba a tí? y vendida, ¿no estaba en tu poder? ¿Por qué has concebido esta cosa en tu corazón? No has mentido a los hombres, sino a Dios.

4 Zo het gebleven ware, bleef het niet uw, en verkocht zijnde, was het niet in uw macht? Wat is het, dat gij deze daad in uw hart hebt voorgenomen? Gij hebt den mensen niet gelogen, maar Gode.

4. Izali to, coś miał, nie twoje było? a coś sprzedał, nie w twojej mocy zostawało? Przeczżeś tę rzecz przypuścił do serca twego? Nie skłamałeś ludziom, ale Bogu.

4. Nemde megmaradva néked maradt volna meg, és eladva a te hatalmadban volt? Miért hogy ezt a dolgot cselekedted szívedben? Nem embereknek hazudtál, hanem Istennek.

4 Чем ты владел, не твое ли было, и приобретенное продажею не в твоей ли власти находилось? Для чего ты положил это в сердце твоем? Ты солгал не человекам, а Богу.

4. Хиба, що ти мав, не твоє воно було? й продане, не в твоїй властї було? На що положив єси в твоєму серцї дїло таке? Ти обманив не людей, а Бога.

5 Kun Ananias kuuli nämä sanat, kaatui hän maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat.

5 Kuultuaan nämä sanat Ananias kaatui maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat.

5. Kuin Ananias nämät sanat kuuli, lankesi hän maahan ja antoi henkensä. Ja suuri pelko tuli kaikkein niiden päälle, jotka tämän kuulivat.

5. Et sinä ole ihmisten waan Jumalan edes walehdellut. Cosca Ananias nämät sanat cuuli langeis hän maahan ja andoi hengens.

5. Et sine ole Inhimiste' waan Jumalan edes Walehdellut. Coska nyt Ananias nemet sanat cwli/ langesi hen maha'/ ia ylenannoi Hengens. (Et sinä ole ihmisten waan Jumalan edessä walehdellut. Koska nyt Ananias nämät sanat kuuli/ lankesi hän maahan/ ja ylen antoi henkensä.)

5. ἀκούων δὲ ὁ Ἁνανίας τοὺς λόγους τούτους πεσὼν ἐξέψυξε, καὶ ἐγένετο φόβος μέγας ἐπὶ πάντας τοὺς ἀκούοντας ταῦτα.

5. ακουων δε ανανιας τους λογους τουτους πεσων εξεψυξεν και εγενετο φοβος μεγας επι παντας τους ακουοντας ταυτα 5. akoυon de ananias toυs logoυs toυtoυs peson eksepsυksen kai egeneto foβos megas epi pantas toυs akoυontas taυta

5 But Ananias, hearing these words, fell (down) and expired, and there became great fear upon all those who heard these things.

5. And Ananias hearing these words fell down, and gave up the ghost: and great fear came on all them that heard these things.

5. Men der Ananias hørte disse Ord, faldt han om og opgav Aanden. Og der kom en stor Frygt over Alle, som det hørte.

5. Då Ananias hörde dessa orden, föll han ned, och gaf upp andan; och en stor räddhåge kom öfver alla dem som detta hörde.

5. Kui nüüd Ananias needsinnatsed sannad kulis, langes temma mahha, ja heitis hinge. Ja suur kartus sai keikide peäle, kes sedda kuulsid.

5. Išgirdęs tuos žodžius, Ananijas krito ant žemės ir mirė. Didelė baimė apėmė visus tai girdėjusius.

5. Da Ananias aber diese Worte hörte, fiel er nieder und gab den Geist auf. Und es kam eine große Furcht über alle, die dies hörten.

5. Ananias, à l'entendue de ces paroles, tomba, et rendit l'esprit; ce qui causa une grande crainte à tous ceux qui en entendirent parler.

5. Entónces Ananías, oyendo estas palabras, cayó, y espiró. Y vino un gran temor sobre todos los que lo oyeron.

5 En Ananias, deze woorden horende, viel neder en gaf den geest. En er kwam grote vrees over allen, die dit hoorden.

5. Tedy usłyszawszy Ananijasz te słowa, padł nieżywy. I przyszedł strach wielki na wszystkich, którzy to słyszeli.

5. Hallván pedig Anániás e szavakat, lerogyott és meghala; és mindenekben nagy félelem támada, kik ezeket hallják vala.

5 Услышав сии слова, Анания пал бездыханен; и великий страх объял всех, слышавших это.

5. Почувши ж Ананїя слова сї, упав без духу; й обняв страх великий усїх, що чули се.

6 Ja nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänet ja kantoivat hänet pois ja hautasivat.

6 Niin nuoret miehet nousivat ja peittivät hänet, kantoivat pois ja hautasivat.

6. Niin nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänen, veivät pois ja hautasivat hänen.

6. Ja suuri pelco tuli caickein nijden päälle jotca tämän cuulit. Nijn nuoret miehet nousit ja corjaisit hänen poisweit ja hautaisit hänen.

6. Ja suri pelco tuli caikein ninen ylitze/ iotca temen cwlit. Nin nooret miehet Ylesnousit/ ia coriasit henen tielde/ ia poisweit henen ia Hautasit. (Ja suuri pelko tuli kaikkein niiden ylitse/ jotka tämän kuulit. Niin nuoret miehet ylös nousit/ ja korjasit hänen tieltä/ ja pois weit hänen ja hautasit.)

6. ἀναστάντες δὲ οἱ νεώτεροι συνέστειλαν αὐτὸν καὶ ἐξενέγκαντες ἔθαψαν.

6. ανασταντες δε οι νεωτεροι συνεστειλαν αυτον και εξενεγκαντες εθαψαν 6. anastantes de oi neoteroi sυnesteilan aυton kai eksenegkantes ethapsan

6 Now (after) the younger-men stood up, they enshrouded him and carried him out and buried him.

6. And the young men arose, wound him up, and carried him out, and buried him.

6. Men de unge Karle stode op og besørgede Liget og bare ham ud og begrove ham.

6. Då stodo unge män upp; togo honom af vägen, båro honom bort, och begrofvon.

6. Agga nored mehhed wotsid kätte, ehhitasid tedda walmis, ja kandsid tedda wälja, ja matsid tedda mahha.

6. Keli jaunuoliai pakilo, suvyniojo jį marškomis, išnešė ir palaidojo.

6. Es standen aber die Jünglinge auf und taten ihn beiseite und trugen ihn hinaus und begruben ihn.

6. Et les jeunes gens s'étant levés, le prirent, l'emportèrent, et l'ensevelirent.

6. Y levantándose los mancebos, le tomaron; y sacándole, le sepultaron.

6 En de jongelingen, opstaande, schikten hem toe, en droegen hem uit, en begroeven hem.

6. A wstawszy młodzieócy, porwali go, a wyniósłszy pogrzebli.

6. Az ifjak pedig felkelvén, begöngyölék őt, és kivivén eltemeték.

6 И встав, юноши приготовили его к погребению и, вынеся, похоронили.

6. Уставши молодцї, взяли його і винїсши поховали.

7 Noin kolmen hetken kuluttua hänen vaimonsa tuli sisään eikä tiennyt, mitä oli tapahtunut.

7 Noin kolmen tunnin kuluttua tuli hänen vaimonsakin sisään tietämättä, mitä oli tapahtunut.

7. Mutta tapahtui liki kolmen hetken perästä, että myös hänen emäntänsä tuli sisälle eikä tietänyt, mitä tapahtunut oli.

7. JA wähän ajan perästä liki colme hetke tuli myös hänen emändäns sisälle eikä tiennyt mitä tapahtunut oli.

7. Ja wähen aijan peräste lehes colmen hetken/ siselletuli mös henen Emendens ia ei tienyt/ mite tapachtanut oli. (Ja wähän ajan perästä lähes kolmen hetken/ sisälle tulli myös hänen emänstänsä ja ei tiennyt/ mitä tapahtunut oli.)

7. Ἐγένετο δὲ ὡς ὡρῶν τριῶν διάστημα καὶ ἡ γυνὴ αὐτοῦ, μὴ εἰδυῖα τὸ γεγονὸς, εἰσῆλθεν.

7. εγενετο δε ως ωρων τριων διαστημα και η γυνη αυτου μη ειδυια το γεγονος εισηλθεν 7. egeneto de os oron trion diastema kai e gυne aυtoυ me eidυia to gegonos eiselthen

7 Now it happened (after) an interval of approximately three hours, his wife also entered, not knowing what has happened.

7. And it was about the space of three hours after, when his wife, not knowing what was done, came in.

7. Men det skete ved tre Timer derefter, da kom hans Hustru ind og vidste ikke, hvad skeet var.

7. Vid tre stunder derefter kom ock hans hustru, och visste icke hvad skedt var, och gick in.

7. Ja se sündis liggi kolme tunni pärrast, et temma naene tulli, ja ei teädnud mitte, mis olli sündinud.

7. Po kokių trijų valandų atėjo jo žmona, kuri nežinojo, kas buvo atsitikę.

7. Und es begab sich über eine Weile, bei drei Stunden, daß sein Weib hineinkam und wußte nicht, was geschehen war.

7. Environ trois heures après, sa femme, ne sachant rien de ce qui était arrivé, entra.

7. Y pasado el espacio como de tres horas, también su mujer entró, no sabiendo lo que había acontecido.

7 En het was omtrent drie uren daarna, dat ook zijn vrouw daar inkwam, niet wetende, wat er geschied was;

7. I stało się po chwili, jakoby po trzech godzinach, że i żona jego nie wiedząc, co się stało, weszła.

7. Történt aztán mintegy három órai szünet múlva, hogy az ő felesége, nem tudva, mi történt, beméne.

7 Часа через три после сего пришла и жена его, не зная о случившемся.

7. І сталось, годин через три після сього ввійшла й жінка його, не знаючи, що стало ся.

8 Niin Pietari kysyi häneltä: "Sano minulle: siihenkö hintaan te myitte maatilan?" Hän vastasi: "Kyllä, juuri siihen hintaan".

8 Pietari sanoi hänelle: "Sano minulle: niin paljostako te myitte maatilan?" Tämä vastasi: ”Kyllä, niin paljosta."

8. Niin Pietari vastasi häntä: sanos minulle: oletteko sen pellon siihen hintaan myyneet? mutta hän sanoi: olemme niinkin siihen hintaan.

8. Nijn Petari sanoi hänelle: sanos olettaco sen pellon sijhen hindaan myynet? Hän sanoi: olemma sijhen hindaan.

8. Nin Petari wastasi hende/ Sanos minulle/ Olettaco sen Pellon sihen Hindan mynyet? Hen sanoi/ Ja sihen Hindan. (Niin Petari wastasi häntä/ Sanos minulle/ Oletteko sen pellon siihen hintaan myyneet? Hän sanoi/ Ja siihen hintaan.)

8. ἀπεκρίθη δὲ αὐτῇ ὁ Πέτρος· Εἰπέ μοι, εἰ τοσούτου τὸ χωρίον ἀπέδοσθε; ἡ δὲ εἶπε· Ναί, τοσούτου.

8. απεκριθη δε αυτη ο πετρος ειπε μοι ει τοσουτου το χωριον απεδοσθε η δε ειπεν ναι τοσουτου 8. apekrithe de aυte o petros eipe moi ei tosoυtoυ to chorion apedosthe e de eipen nai tosoυtoυ

8 But Peter answered her, Tell me if you° were given so-much (for) the parcel of ground? And she said, Yes, (for) so much.

8. And Peter answered unto her, Tell me whether ye sold the land for so much? And she said, Yea, for so much.

8. Men Peter sagde til hende: siig mig, om I solgte Ageren til den Priis? Men hun sagde: ja, til den Priis.

8. Då svarade Petrus henne: Säg mig, hafven I ock för så mycket sålt åkren? Då sade hon: Ja, hafve vi så.

8. Agga Peetrus hakkas temmale räkima: Ütle mulle, kas teie ollete se pöllo selle hinna eest ärramünud? agga temma ütles: Selle hinna eest, jah.

8. Petras ją paklausė: ‘‘Pasakyk man, ar už tiek pardavėte sklypą?’‘ ‘‘Taip, už tiek’‘,­atsakė ji.

8. Aber Petrus antwortete ihr: Sage mir: Habt ihr den Acker so teuer verkauft? Sie sprach: Ja, so teuer.

8. Et Pierre prenant la parole, lui dit: Dis-moi, avez-vous vendu tant le fonds de terre? Et elle dit: Oui, autant.

8. Entónces Pedro le dijo: Díme. ¿Vendisteis en tanto la heredad? Y ella dijo: Si, en tanto.

8 En Petrus antwoordde haar: Zeg mij, hebt gijlieden het land voor zoveel verkocht? En zij zeide: Ja, voor zoveel.

8. I rzekł jej Piotr: Powiedz mi, jeźliście za tyle tę rolę sprzedali? A ona rzekła: Tak jest, za tyle.

8. Monda pedig néki Péter: Mondd meg nékem, vajjon ennyiért adtátok-é el a földet? Ő pedig monda: Igen, ennyiért.

8 Петр же спросил ее: скажи мне, за столько ли продали вы землю? Она сказала: да, застолько.

8. Озвав ся ж до неї Петр: Скажи менї, чи за стільки віддали землю? Вона ж каже: Так, за стільки.

9 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Miksi olette yksissä neuvoin käyneet kiusaamaan Herran Henkeä? Katso, niiden jalat, jotka hautasivat sinun miehesi, ovat oven takana, ja he kantavat sinutkin pois."

9 Pietari sanoi hänelle: "Miksi olette sopineet Herran Hengen kiusaamisesta? Katso, niitten jalat, jotka hautasivat miehesi, ovat oven takana ja he kantavat sinut pois."

9. Sanoi Pietari hänelle: miksi te olette mielistyneet keskenänne Herran Henkeä kiusaamaan? Katso, niiden jalat, jotka sinun miehes hautasivat, ovat oven edessä ja vievät pois sinun.

9. Sanoi Petari hänelle: mixi te oletta mielistynet keskenänne HERran Henge kiusaman? Cadzo nijden jalcoja jotca sinun miehes hautaisit ne owat owen edes ja pian wiewät myös sinun.

9. Sanoi sitte Petari henelle/ Mixi te oletta sosionut keskenen HERran Henge kiusaman? Catzo ninen ialcoija/ iotca sinun Miehes hautasit/ ouat Ouen edes/ ia pian mös wloswieuet sinun. (Sanoi sitten Petari hänelle/ Miksi te olette suosinut keskenän Herran Henkeä kiusaaman? Katso niiden jalkoja/ jotka sinun miehesi hautasit/ owat owen edessä/ ja pian myös ulos wiewät sinun.)

9. ὁ δὲ Πέτρος εἶπε πρὸς αὐτήν· Τί ὅτι συνεφωνήθη ὑμῖν πειράσαι τὸ Πνεῦμα Κυρίου; ἰδοὺ οἱ πόδες τῶν θαψάντων τὸν ἄνδρα σου ἐπὶ τῇ θύρᾳ καὶ ἐξοίσουσί σε.

9. ο δε πετρος ειπεν προς αυτην τι οτι συνεφωνηθη υμιν πειρασαι το πνευμα κυριου ιδου οι ποδες των θαψαντων τον ανδρα σου επι τη θυρα και εξοισουσιν σε 9. o de petros eipen pros aυten ti oti sυnefonethe υmin peirasai to pneυma kυrioυ idoυ oi podes ton thapsanton ton andra soυ epi te thυra kai eksoisoυsin se

9 But Peter said to her, Why (is it) that you° agreed together to test the Spirit of the Lord? Behold, the feet of those who buried your husband are at the door and they will be carrying you out.

9. Then Peter said unto her, How is it that ye have agreed together to tempt the Spirit of the Lord? behold, the feet of them which have buried thy husband are at the door, and shall carry thee out.

9. Men Peter sagde til hende: hvorledes ere I dog blevne enige om at friste Herrens Aand? See, deres Fødder, som begrove din Mand, ere for Døren, og de skulle udbære dig.

9. Då sade Petrus till henne: Hvarföre voren I öfverens, att I skullen fresta Herrans Anda? Si, deras fötter, som hafva begrafvit din man, äro för dörrene, och de skola ock straxt bära dig ut.

9. Siis ütles Peetrus temma wasto: Mikspärrast on teil üks nou olnud Issanda Waimo kiusata? wata, nende jallad, kes sinno meest on matnud, on ukse ees, ja peawad sind ka wälja kandma.

9. Tada Petras jai tarė: ‘‘Kodėl susitarėte mėginti Viešpaties Dvasią? Štai ties durimis skamba žingsniai tų, kurie palaidojo tavo vyrą. Jie ir tave išneš’‘.

9. Petrus aber sprach zu ihr: Warum seid ihr denn eins geworden, zu versuchen den Geist des HERRN? Siehe, die Füße derer, die deinen Mann begraben haben, sind vor der Tür und werden dich hinaustragen.

9. Alors Pierre lui dit: Pourquoi vous êtes-vous accordés pour tenter l'Esprit du Seigneur? Voilà, ceux qui ont enseveli ton mari sont à la porte, et ils t'emporteront.

9. Y Pedro le dijo: ¿Por qué os concertasteis para tentar al Espíritu del Señor? He aquí a la puerta los piés de los que han sepultado a tu marido; y sacarte han a tí.

9 En Petrus zeide tot haar: Wat is het, dat gij onder u hebt overeengestemd te verzoeken den Geest des Heeren? Zie, de voeten dergenen, die uw man begraven hebben, zijn voor de deur, en zullen u uitdragen.

9. A Piotr rzekł do niej: Przeczżeście się z sobą zmówili, abyście kusili Ducha Paóskiego? Oto nogi tych, którzy pogrzebli męża twego, u drzwi są i ciebieć wyniosą.

9. Péter pedig monda néki: Miért hogy megegyeztetek, hogy az Úrnak lelkét megkísértsétek? Ímé a küszöbön vannak azoknak lábaik, a kik eltemették férjedet, és kivisznek téged.

9 Но Петр сказал ей: что это согласились вы искусить Духа Господня? вот, входят в двери погребавшие мужа твоего; и тебя вынесут.

9. Петр же рече до неї: Як се, що змовились ви спокусити Духа Господнього? Ось коло дверей ноги тих, що поховали чоловіка твого; то й тебе винесуть.

10 Niin hän heti kaatui hänen jalkojensa eteen ja heitti henkensä; ja kun nuorukaiset tulivat sisään, tapasivat he hänet kuolleena, kantoivat pois ja hautasivat hänet hänen miehensä viereen.

10 Niin hän kaatui heti hänen jalkainsa eteen ja heitti henkensä. Tultuaan sisään nuorukaiset tapasivat hänet kuolleena, kantoivat pois ja hautasivat hänen miehensä viereen.

10. Ja hän kohta lankesi maahan hänen jalkainsa eteen ja antoi henkensä. Niin nuoret miehet tulivat sisälle ja löysivät hänen kuolleena, ja he veivät hänen ulos ja hautasivat miehensä tykö.

10. Ja hän cohta langeis maahan hänen jalcains eteen ja andoi hengens. Nijn nuoret miehet tulit sisälle ja löysit hänen cuolluexi ja he weit hänen ulos ja hautaisit miehens tygö.

10. Ja cochta hen maan la'gesi hene' ialcains eten/ ia ylena'noi He'gens. Nin ne nooret Miehet siseltulit/ ia leusit hene' coolluna wlosweit hene'/ ia hautasit hene' Miehens tyge. (Ja kohta hän maan lankesi hänen jalkainsa eteen/ ja ylenantoi henkensä. Niin ne nuoret miehet sisälle tulit/ ja löysit hänen kuolleena ulos weit hänen/ ja hautasit hänen miehensä tykö.)

10. ἔπεσε δὲ παραχρῆμα παρὰ τοὺς πόδας αὐτοῦ καὶ ἐξέψυξεν· εἰσελθόντες δὲ οἱ νεανίσκοι εὗρον αὐτὴν νεκράν, καὶ ἐξενέγκαντες ἔθαψαν πρὸς τὸν ἄνδρα αὐτῆς.

10. επεσεν δε παραχρημα παρα τους ποδας αυτου και εξεψυξεν εισελθοντες δε οι νεανισκοι ευρον αυτην νεκραν και εξενεγκαντες εθαψαν προς τον ανδρα αυτης 10. epesen de parachrema para toυs podas aυtoυ kai eksepsυksen eiselthontes de oi neaniskoi eυron aυten nekran kai eksenegkantes ethapsan pros ton andra aυtes

10 Now she fell (down) instantly beside his feet and expired and the young-men entered and found her dead and they carried her out and buried her with her husband.

10. Then fell she down straightway at his feet, and yielded up the ghost: and the young men came in, and found her dead, and, carrying her forth, buried her by her husband.

10. Men hun faldt strax om for hans Fødder og opgav Aanden; men de unge Karle kom ind og fandt hende død og bare hende ud og begrove hende hos hendes Mand.

10. Och straxt föll hon ned för hans fötter, och gaf upp andan. Då gingo de unge män in, och funno henne död; och båro henne ut, och jordade henne när hennes man.

10. Siis langes ta warsi temma jalge ette mahha, ja heitis hinge; agga need nored mehhed läksid sisse, ja leidsid tedda surnud, ja kandsid tedda wälja, ja matsid tedda temma mehhe körwa.

10. Bematant ji susmuko jam po kojų ir mirė. Atėję jaunuoliai rado ją negyvą, nunešė ir palaidojo šalia vyro.

10. Und alsbald fiel sie zu seinen Füßen und gab den Geist auf. Da kamen die Jünglinge und fanden sie tot, trugen sie hinaus und begruben sie neben ihren Mann.

10. Au même instant elle tomba à ses pieds, et expira. Et les jeunes gens, étant entrés, la trouvèrent morte, et l'ayant emportée, ils l'ensevelirent auprès de son mari.

10. Y luego cayó a los piés de él, y espiró; y entrados los mancebos, la hallaron muerta; y la sacaron, y la sepultaron junto a su marido.

10 En zij viel terstond neder voor zijn voeten, en gaf den geest. En de jongelingen ingekomen zijnde, vonden haar dood en droegen ze uit, en begroeven haar bij haar man.

10. I padła zaraz przed nogami jego nieżywa. A wszedłszy młodzieócy, znaleźli ją umarłą, a wyniósłszy pogrzebli ją podle męża jej.

10. És azonnal összerogyott lábainál, és meghala; bemenvén pedig az ifjak, halva találák őt, és kivivén eltemeték férje mellé.

10 Вдруг она упала у ног его и испустила дух. И юноши, войдя, нашли ее мертвою и, вынеся, похоронили подле мужа ее.

10. Упала ж зараз у ноги йому, та й зітхнула духа. І ввійшовши молодцї, знайшли її мертву, й винїсши, поховали коло чоловіка її.

11 Ja suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat.

11 Ja suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat.

11. Ja suuri pelko tuli koko seurakunnalle ja kaikille niille, jotka tämän kuulivat.

11. Ja suuri pelgo tuli coco Seuracunnalle ja caikille nijlle jotca tämän cuulit.

11. Ja swri pelco tuli coko Seurakunnan ylitze/ ia caikein ninen ylitze iotca temen cwlit. (Ja suuri pelko tuli koko seurakunnan ylitse/ ja kaikkein niiden ylitse jotka tämän kuulit.)

11. καὶ ἐγένετο φόβος μέγας ἐφ’ ὅλην τὴν ἐκκλησίαν καὶ ἐπὶ πάντας τοὺς ἀκούοντας ταῦτα.

11. και εγενετο φοβος μεγας εφ ολην την εκκλησιαν και επι παντας τους ακουοντας ταυτα 11. kai egeneto foβos megas ef olen ten ekklesian kai epi pantas toυs akoυontas taυta

11 Now there became great fear upon the whole congregation* and upon all who are hearing these things.

11. And great fear came upon all the church, and upon as many as heard these things.

11. Og en stor Frygt kom over den ganske Menighed og over alle, som dette hørte.

11. Och en stor räddhåge kom öfver hela församlingena, och öfver alla dem som detta hörde.

11. Ja suur kartus sai keige se koggodusse peäle, ja keikide peäle, kes sedda kuulsid.

11. Didelė baimė apėmė visą bažnyčią ir visus, kurie apie tai išgirdo.

11. Und es kam eine große Furcht über die ganze Gemeinde und über alle, die solches hörten.

11. Cela donna une grande crainte à toute l'Église, et à tous ceux qui en entendirent parler.

11. Y vino un gran temor sobre toda la iglesia, y sobre todos los que oyeron estas cosas.

11 En er kwam grote vreze over de gehele Gemeente, en over allen, die dit hoorden.

11. I przyszedł strach wielki na wszystek zbór i na wszystkich, którzy to słyszeli.

11. És támada nagy félelem az egész gyülekezetben és mindazokban, kik ezeket hallják vala.

11 И великий страх объял всю церковь и всех слышавших это.

11. І обняв страх великий усю церкву і всїх, що чули про се.

12 Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.

12 Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa paljon tunnustekoja ja ihmeitä, ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.

12. Ja apostolitten kätten kautta tehtiin monta merkkiä ja ihmettä kansan seassa. Ja olivat kaikki yksimielisesti Salomon esihuoneessa.

12. JA Apostolitten cautta tehtin monda merckiä ja ihmettä Canssan seas. Ja he olit caicki yximielisest Salomonin esihuonesa.

12. Ja Apostolitten Kätten cautta tectin monda Mercki/ ia Ihmette canssan seas. Ja he olit caiki yximielisesta Salomonin Esihones/ (Ja apostolitten kätten kautta tehtiin monta merkkiä/ ja ihmettä kansan seassa. Ja he olit kaikki yksimielisesti Salomonin esihuoneessa.)

12. Διὰ δὲ τῶν χειρῶν τῶν ἀποστόλων ἐγίνετο σημεῖα καὶ τέρατα ἐν τῷ λαῷ πολλὰ· καὶ ἦσαν ὁμοθυμαδὸν ἅπαντες ἐν τῇ στοᾷ Σολομῶντος·

12. δια δε των χειρων των αποστολων {VAR1: εγενετο } {VAR2: εγινετο } σημεια και τερατα εν τω λαω πολλα και ησαν ομοθυμαδον απαντες εν τη στοα σολομωντος 12. dia de ton cheiron ton apostolon {VAR1: egeneto } {VAR2: egineto } semeia kai terata en to lao polla kai esan omothυmadon apantes en te stoa solomontos

12 Now through the hands of the apostles many signs and wonders were happening among the people, and they were all united at Solomon’s porch.

12. And by the hands of the apostles were many signs and wonders wrought among the people; (and they were all with one accord in Solomon's porch.

12. Men der skete mange Ting og Undergjerninger iblandt Folket ved Apostlernes Hænder; ogde vare alle samdrægteligen i Solomos Buegang.

12. Och igenom Apostlarnas händer gjordes mång tecken och under ibland folket; och de voro endrägteliga alle uti Salomons förhus.

12. Agga paljo imme-tähtä ja teggusid sündsid rahwa seas Apostlide kätte läbbi; (ja nemmad ollid keik kous ühhel melel Salomoni wölwitud hones.

12. Per apaštalų rankas žmonėse vyko daug ženklų ir stebuklų. Visi jie vieningai rinkdavosi Saliamono stoginėje.

12. Es geschahen aber viel Zeichen und Wunder im Volk durch der Apostel Hände; und sie waren alle in der Halle Salomos einmütig.

12. Or il se faisait beaucoup de miracles et de prodiges parmi le peuple, par le moyen des apôtres; et ils étaient tous d'un commun accord au portique de Salomon.

12. Y por las manos de los apóstoles eran hechos muchos milagros y prodigios en el pueblo; (y estaban todos unánimes en el pórtico de Salomón.

12 En door de handen der apostelen geschiedden vele tekenen en wonderen onder het volk; en zij waren allen eendrachtelijk in het voorhof van Salomo.

12. Lecz przez ręce apostolskie działo się wiele znamion i cudów między ludem, (a byli wszyscy jednomyślnie w przysionku Salomonowym.

12. Az apostolok kezei által pedig sok jel és csoda lőn a nép között; és egyakarattal mindnyájan a Salamon tornáczában valának.

12 Руками же Апостолов совершались в народе многиезнамения и чудеса; и все единодушно пребывали в притвореСоломоновом.

12. Руками ж апостолськими дїялись ознаки й чудеса в народї многі (і були однодушні всї в ходнику Соломоновім.

13 Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa piti heitä suuressa kunniassa.

13 Muista ei kukaan rohjennut heihin liittyä, mutta kansa kiitteli heitä.

13. Mutta ei niistä muista uskaltanut yksikään itsiänsä antaa heidän sekaansa; vaan kansa piti paljon heistä.

13. Mutta ei nijstä muista uscaldanut yxikän idzens anda heidän secans waan Canssa piti paljo heistä.

13. Mutta eikengen nijste muista wskaldanut itzens anda heiden secans/ waan Ca'ssa palio heiste piti/ (Mutta ei kenkään niistä muista uskaltanut itsensä antaa heidän sekaansa/ waan kansa paljon heistä piti/)

13. τῶν δὲ λοιπῶν οὐδεὶς ἐτόλμα κολλᾶσθαι αὐτοῖς, ἀλλ’ ἐμεγάλυνεν αὐτοὺς ὁ λαός·

13. των δε λοιπων ουδεις ετολμα κολλασθαι αυτοις αλλ εμεγαλυνεν αυτους ο λαος 13. ton de loipon oυdeis etolma kollasthai aυtois all emegalυnen aυtoυs o laos

13 But none of the rest were daring to join himself to them, but the people were extolling them;

13. And of the rest durst no man join himself to them: but the people magnified them.

13. Men Ingen af de Andre turde holde sig til dem; dog Folket ophøiede dem.

13. Men ingen annar djerfdes gifva sig intill dem; utan folket höll mycket af dem,

13. Agga ükski teisist ei julgend nende seltsi heita; sest rahwas piddas neist paljo,

13. Iš kitų nė vienas neišdrįsdavo prie jų prisidėti. Žmonės juos labai gerbė.

13. Der andern aber wagte keiner, sich zu ihnen zu tun, sondern das Volk hielt groß von ihnen.

13. Et aucun des autres n'osait se joindre à eux, mais le peuple leur donnait de grandes louanges.

13. Y de los otros, ninguno se osaba juntar con ellos; mas el pueblo los alababa grandemente.

13 En van de anderen durfde niemand zich bij hen voegen; maar het volk hield hen in grote achting.

13. A z innych żaden nie śmiał się do nich przyłączyć; ale lud wiele o nich trzymał.

13. Egyebek közül pedig senki sem mert közéjük elegyedni: hanem a nép magasztalá [1†] őket;

13 Из посторонних же никто не смел пристать к ним, а народ прославлял их.

13. З инших же нїхто не важив ся приставати до них, тільки величав їх народ.

14 Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Herraan, sekä miehiä että naisia suuret joukot.

14 Ja yhä enemmän lisääntyi niitä, jotka uskoivat Herraan — joukoittain sekä miehiä että naisia —

14. Ja joukko paljon eneni miehistä ja vaimoista, jotka Herran päälle uskoivat:

14. Ja joucko enäni miehistä ja waimoista jotca HERran päälle uscoit:

14. Ja Joucko enämin caswoi Miehiste ia Waimoista/ iotca vskoit HERRAN päle/ (Ja joukko enemmin kaswoi miehistä ja waimoista/ jotka uskoit HERRAN päälle/)

14. μᾶλλον δὲ προσετίθεντο πιστεύοντες τῷ Κυρίῳ πλήθη ἀνδρῶν τε καὶ γυναικῶν,

14. μαλλον δε προσετιθεντο πιστευοντες τω κυριω πληθη ανδρων τε και γυναικων 14. mallon de prosetithento pisteυontes to kυrio plethe andron te kai gυnaikon

14 and more believers, multitudes of both men and women, were added to the Lord;

14. And believers were the more added to the Lord, multitudes both of men and women.)

14. Men der kom stedse Flere til, som troede paa Herren, en Mængde baade af Mænd og Kvinder,

14. Och hopen växte mer till af dem som trodde Herranom, både män och qvinnor;

14. (Agga se hulk mehhi ja naesi, kes Issanda sisse usksid, sai ikka suremaks.)

14. Ir vis labiau augo būrys vyrų ir moterų, įtikėjusių Viešpatį.

14. Es wurden aber immer mehr hinzugetan, die da glaubten an den HERRN, eine Menge Männer und Weiber,

14. De plus, des multitudes d'hommes et de femmes, de ceux qui croyaient au Seigneur, étaient ajoutées à l'Église;

14. Y los que creían en el Señor se aumentaban más, así de varones como de mujeres.)

14 En er werden meer en meer toegedaan, die den Heere geloofden, menigten beide van mannen en van vrouwen;

14. I owszem przybywało mnóstwo wierzących Panu, mężów i niewiast).

14. Hívők pedig mindinkább csatlakoztak az Úrhoz, [2†] úgy férfiaknak, mint asszonyoknak sokasága.

14 Верующих же более и более присоединялось к Господу, множество мужчин и женщин,

14. І прибувало все більш віруючих у Господа, - множество чоловіків і жінок.)

15 Kannettiinpa sairaita kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille, että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä.

15 niin että sairaita kannettiin kaduille ja pantiin vuoteille ja paareille, jotka Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä.

15. Niin että he kantoivat sairaita kaduille ja panivat niitä vuoteille ja paareille, että Pietarin tullessa ainoasti hänen varjonsa jonkun heistä olis varjonnut.

15. Ja cannoit sairaita catuille ja panit nijtä wuoteille ja paareille että Petarin tulles ainoastans hänen warjons jongun heistä olis warjonnut.

15. Nin ette he Sairaat Catuille wloska'noit/ ia panit heiden Wootein ia Parein päle/ ette Petarin tulles/ mactais waiwoin henen Warions iongun heiste ylitzewariotta. (Niin että he sairaat kaduille ulos kannoit/ ja panit heidän wuotein ja paarein päälle/ että Petarin tullessa/ mahtaisi waiwoin hänen warjonsa jonkun heistä ylitse warjottaa.)

15. ὥστε κατὰ τὰς πλατείας ἐκφέρειν τοὺς ἀσθενεῖς καὶ τιθέναι ἐπὶ κλινῶν καὶ κραβάττων, ἵνα ἐρχομένου Πέτρου κἂν ἡ σκιὰ ἐπισκιάσῃ τινὶ αὐτῶν.

15. ωστε κατα τας πλατειας εκφερειν τους ασθενεις και τιθεναι επι κλινων και κραββατων ινα ερχομενου πετρου καν η σκια επισκιαση τινι αυτων 15. oste kata tas plateias ekferein toυs astheneis kai tithenai epi klinon kai kraββaton ina erchomenoυ petroυ kan e skia episkiase tini aυton

15 so-that they (even) carried out the sick in the streets to lay (them) upon cots and pallets, in order that, (while) Peter comes (by), if-only his shadow might overshadow anyone of them.

15. Insomuch that they brought forth the sick into the streets, and laid them on beds and couches, that at the least the shadow of Peter passing by might overshadow some of them.

15. saa at de bare de Syge ud paa Gaderne og lagde dem paa Senge og Lodbænke, paa det, naar Peter kom, endog blot hans Skygge kunde overskygge Nogen af dem.

15. Så att de utbåro på gatorna sjuka menniskor, och lade dem i sängar, och på bårar, att, då Petrus kom gångandes, måtte åtminstone hans skugge skygga på någon af dem.

15. Nenda et nemmad neid, kes haiged, möda ulitsaid kandsid, ja pannid neid wodide ja ramide peäle, et, kui Peetrus piddi tullema, temma warri agga monne peäle neist piddi warjama.

15. Net į gatves nešdavo ligonius ir guldydavo ant neštuvų bei lovų, kad, Petrui praeinant pro šalį, bent jo šešėlis kristų ant gulinčiųjų.

15. also daß sie die Kranken auf die Gassen heraustrugen und legten sie auf Betten und Bahren, auf daß, wenn Petrus käme, sein Schatten ihrer etliche überschattete.

15. En sorte qu'on apportait les malades dans les rues, et on les mettait sur des lits et sur des grabats, afin que quand Pierre viendrait, son ombre du moins couvrît quelques-uns d'entre eux.

15. Tanto, que echaban los enfermos por las calles, y los ponían en camas y en lechos, para que viniendo Pedro, a lo menos su sombra cayese sobre alguno de ellos.

15 Alzo dat zij de kranken uitdroegen op de straten, en legden op bedden en beddekens, opdat, als Petrus kwam, ook maar de schaduw iemand van hen beschaduwen mocht.

15. Tak że i na ulice wynosili chorych i kładli je na pościelach i łóżkach, aby przynajmniej cieó Piotra przychodzącego zacienił niektórych z nich.

15. Úgyannyira, hogy az utczákra hozák ki a betegeket, [3†] és letevék ágyakon és nyoszolyákon, hogy az arra menő Péternek csak árnyéka is érje valamelyiket közülök,

15 так что выносили больных на улицы и полагали на постелях и кроватях, дабы хотя тень проходящего Петра осенила кого из них.

15. Так що виносили на улицї недужих, і клали на постелях та ліжках, щоб як ійти ме Петр, хоч тїнь отїнила кого з них.

16 Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.

16 Myös ympärillä olevista kaupungeista kokoontui paljon kansaa Jerusalemiin, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, jotka kaikki parannettiin.

16. Ja tuli myös suuri joukko kokoon lähimmäisistä kaupungeista Jerusalemiin, ja toviat sairaita ja saastaisilta hengiltä vaivatuita, jotka kaikki parannettiin.

16. Ja tuli myös suuri joucko cocon lähimmäisistä Caupungeista Jerusalemijn ja toit sairaita ja saastaisilda hengeildä rijwatuita jotca caicki parattin.

16. Ja cokontuli mös swri Joucko nijste lehimeisist Caupungeist Jerusalemijn/ ia edestoit Sairaita/ ia Riuattut saastasilde Hengilde/ ia ne caiki parattin. (Ja kokoon tuli mysö suuri joukko niistä lähimmäisistä kaupungeista Jerusalemiin/ ja edestoit sairaita/ ja riiwatut saastaisilta hengiltä/ ja ne kaikki parattiin.)

16. συνήρχετο δὲ καὶ τὸ πλῆθος τῶν πέριξ πόλεων Ἱερουσαλήμ φέροντες ἀσθενεῖς καὶ ὀχλουμένους ὑπὸ πνευμάτων ἀκαθάρτων, οἵτινες ἐθεραπεύοντο ἅπαντες.

16. συνηρχετο δε και το πληθος των περιξ πολεων εις ιερουσαλημ φεροντες ασθενεις και οχλουμενους υπο πνευματων ακαθαρτων οιτινες εθεραπευοντο απαντες 16. sυnercheto de kai to plethos ton periks poleon eis ieroυsalem ferontes astheneis kai ochloυmenoυs υpo pneυmaton akatharton oitines etherapeυonto apantes

16 Now the multitudes were also coming together from the cities in and around Jerusalem, carrying sick ones, and (those) being troubled by unclean spirits; (and) who were all being healed.

16. There came also a multitude out of the cities round about unto Jerusalem, bringing sick folks, and them which were vexed with unclean spirits: and they were healed every one.

16. Men selv fra de omliggende Stænder kom en Mængde til Jerusalem og bragte Syge og dem, som vare plagede af urene Aander, hvilke alle bleve helbredte.

16. Och församlade sig en stor hop af nästa städerna till Jerusalem, och förde dit sjuka, och de som besatte voro med de orena andar; och de vordo alle helbregda.

16. Agga rahwa-hulk tulli ka neist liñnadest, mis Jerusalemma ümberkaudo ollid, kokko, ja töid haigid, kes rojasist waimudest ollid waewatud, ja need keik said terweks.

16. Taip pat ir iš aplinkinių miestų daugybė žmonių keliaudavo į Jeruzalę, gabendami sergančius ir netyrųjų dvasių kankinamus, ir visi jie būdavo pagydomi.

16. Es kamen auch herzu viele von den umliegenden Städten gen Jerusalem und brachten die Kranken und die von unsauberen Geistern gepeinigt waren; und wurden alle gesund.

16. Le peuple des villes voisines venait aussi en foule à Jérusalem; apportant des malades, et des hommes tourmentés par des esprits immondes, et tous étaient guéris.

16. Y aun de las ciudades vecinas concurría una multitud a Jerusalem, trayendo enfermos, y atormentados de espíritus inmundos: los cuales todos eran curados.

16 En ook de menigte uit de omliggende steden kwam gezamenlijk te Jeruzalem, brengende kranken, en die van onreine geesten gekweld waren; welke allen genezen werden.

16. Schodziło się też i mnóstwo z okolicznych miast do Jeruzalemu, przynosząc chorych i nagabanych od duchów nieczystych; a ci wszyscy byli uzdrowieni.

16. És a szomszéd városok sokasága is Jeruzsálembe gyűlt, hozva betegeket és tisztátalan lelkektől gyötretteket: kik mind meggyógyulának.

16 Сходились также в Иерусалим многие из окрестных городов, неся больных и нечистыми духами одержимых, которые и исцелялись все.

16. Сходилось же множество з околичних городів у Єрусалим, приносячи недужих та мучених від нечистих духів, і всї сцїлялись.

17 Silloin nousi ylimmäinen pappi ja kaikki, jotka olivat hänen puolellansa, saddukeusten lahko, ja he tulivat kiihkoa täyteen

17 Silloin nousi ylin pappi ja kaikki, jotka olivat hänen puolellaan, se on saddukeusten puolue, ja he tulivat vihaa täyteen.

17. Niin nousi ylimmäinen pappi, ja kaikki, jotka hänen kanssansa olivat, Saddukealaisten lahko, ja olivat täynnänsä kiivautta,

17. NIin nousi ylimmäinen Pappi ja caicki jotca hänen cansans olit se Sadduceusten lahco ja oli täynäns kijwautta

17. Nin ylesnousi se Ylimeinen Pappi/ ia caiki/ iotca henen cansans olit (ioca on se Saduceusten lahcko) ia tuli teuten Kiuautta/ (Niin ylös nousi se ylimmäinen pappi/ ja kaikki/ jotka hänen kanssansa olit (joka on se saddukeusten lahko) ja tuli täyteen kiiwautta/)

17. Ἀναστὰς δὲ ὁ ἀρχιερεὺς καὶ πάντες οἱ σὺν αὐτῷ, ἡ οὖσα αἵρεσις τῶν Σαδδουκαίων, ἐπλήσθησαν ζήλου

17. αναστας δε ο αρχιερευς και παντες οι συν αυτω η ουσα αιρεσις των σαδδουκαιων επλησθησαν ζηλου 17. anastas de o archiereυs kai pantes oi sυn aυto e oυsa airesis ton saddoυkaion eplesthesan zeloυ

17 But the high-priest stood up and all those who were together with him (which is a sect of the Sadducees) and they were filled (up) from jealousy,

17. Then the high priest rose up, and all they that were with him, (which is the sect of the Sadducees,) and were filled with indignation,

17. Men den Ypperstepræst stod op og alle de, som vare med ham (nemlig Sadducæernes Sect), og de bleve fulde af Nidkjærhed.

17. Då stod den öfverste Presten upp, och alle de med honom voro, hvilke äro det parti, som kallas de Sadduceers; och vordo fulle med nit;

17. Agga üllempreester tousis ülles, ja keik, kes temmaga ollid, (se on Sadduseride selts) said wihha täis,

17. Tuomet sujudo vyriausiasis kunigas ir visi jo šalininkai iš sadukiejų partijos. Degdami pavydu,

17. Es stand aber auf der Hohepriester und alle, die mit ihm waren, welches ist die Sekte der Sadduzäer, und wurden voll Eifers

17. Alors, le souverain sacrificateur et tous ceux qui étaient avec lui, lesquels formaient la secte des sadducéens, se levèrent, et furent remplis de jalousie.

17. Entónces levantándose el sumo sacerdote, y todos los que estaban con él, (que es la secta de los Saduceos,) fueron llenos de ira,

17 En de hogepriester stond op, en allen, die met hem waren (welke was de sekte der Sadduceen), en werden vervuld met nijdigheid;

17. Tedy powstawszy najwyższy kapłan i wszyscy, którzy z nim byli, którzy byli z sekty Saduceuszów, napełnieni są zazdrością;

17. De felkelvén a főpap és mind a kik vele valának, azaz a sadduczeusok [4†] felekezete, betelének irigységgel,

17 Первосвященник же и с ним все, принадлежавшие к ересисаддукейской, исполнились зависти,

17. Уставши ж архиєрей і всї, що з ним (тодїшня єресь Садукейська), сповнились завистю,

18 ja kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankihuoneeseen.

18 Niin he kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankilaan.

18. Ja paiskasivat kätensä apostolitten päälle ja panivat heidät yhteiseen vankihuoneesen.

18. Ja paiscaisit kätens Apostolitten päälle ja panit heidän yhteiseen fangihuoneseen. Mutta HERran Engeli awais yöllä tornin owen ja wei heidän sieldä ulos

18. Ja paiskasit kätens Apostolitten päle/ ia heitit ne ychteitzen Fangihonesen. Mutta HERRAN Engeli öelle tornin Wxen ylesauasi/ ia heijet wloswei/ (Ja paiskasit kätensä apostolitten päälle/ ja heitit ne yhteiseen wankihuoneeseen. Mutta HERRAN enkeli yöllä tornin uksen (owen) ylös awasi/ ja heidät ulos wei/)

18. καὶ ἐπέβαλον τὰς χεῖρας αὐτῶν ἐπὶ τοὺς ἀποστόλους, καὶ ἔθεντο αὐτοὺς ἐν τηρήσει δημοσίᾳ.

18. και επεβαλον τας χειρας αυτων επι τους αποστολους και εθεντο αυτους εν τηρησει δημοσια 18. kai epeβalon tas cheiras aυton epi toυs apostoloυs kai ethento aυtoυs en teresei demosia

18 and they put their hands upon the apostles and placed them in (the) public jail.

18. And laid their hands on the apostles, and put them in the common prison.

18. Og de lagde Haand paa Apostlerne og kastede dem i et offentligt Fængsel.

18. Och togo fatt på Apostlarna, och satte dem uti allmänneligit fängelse.

18. Ja pistsid ommad käed Apostlide külge, ja pannid neid wangitorni.

18. jie suėmė apaštalus ir įmetė juos į viešą kalėjimą.

18. und legten die Hände an die Apostel und warfen sie in das gemeine Gefängnis.

18. Et se saisissant des apôtres, ils les mirent dans la prison publique.

18. Y echaron mano a los apóstoles, y los pusieron en la cárcel pública.

18 En sloegen hun handen aan de apostelen, en zetten hen in de gemene gevangenis.

18. I targnęli się rękoma na Apostoły i podali je do więzienia pospolitego.

18. És ráveték kezöket az apostolokra, és a közönséges tömlöczbe [5†] tevék őket.

18 и наложили руки свои на Апостолов, и заключили их в народную темницу.

18. і наложили руки свої на апостолів, та й посадили їх у громадську темницю.

19 Mutta yöllä avasi Herran enkeli vankilan ovet ja vei heidät ulos ja sanoi:

19 Mutta Herran enkeli avasi yöllä vankilan ovet ja vietyään heidät ulos sanoi:

19. Mutta Herran enkeli avasi yöllä tornin oven, ja vei heidät sieltä ulos ja sanoi:

19. Ja sanoi: mengät seisocat ja puhucat Templis Canssalle caicki tämän elämän sanat.

19. Ja sanoi/ Menget/ seisocat ia puhucat Templis Canssalle/ caiki temen Elemen sanat. (ja sanoi/ Menkäät/ seisokaat ja puhukaat templissä kansalle/ kaikki tämän elämän sanat.)

19. ἄγγελος δὲ Κυρίου διὰ τῆς νυκτὸς ἤνοιξε τὰς θύρας τῆς φυλακῆς, ἐξαγαγών τε αὐτοὺς εἶπε·

19. αγγελος δε κυριου δια της νυκτος ηνοιξεν τας θυρας της φυλακης εξαγαγων τε αυτους ειπεν 19. aggelos de kυrioυ dia tes nυktos enoiksen tas thυras tes fυlakes eksagagon te aυtoυs eipen

19 But a messenger of the Lord through (the) night, opened the doors of the prison, and having led them out, said,

19. But the angel of the Lord by night opened the prison doors, and brought them forth, and said,

19. Men Herrens Engel oplod Fængslets Dør om Natten og førte dem ud og sagde:

19. Men Herrans Ängel lät dörrena upp på fångahuset om nattena, och hade dem ut, och sade:

19. Agga Issanda ingel teggi ösel wangitorni uksed lahti, ja wiis neid wälja, ja ütles:

19. Bet Viešpaties angelas naktį atidarė kalėjimo vartus, išvedė juos ir tarė:

19. Aber der Engel des HERRN tat in der Nacht die Türen des Gefängnisses auf und führte sie heraus und sprach:

19. Mais un ange du Seigneur ouvrit, pendant la nuit, les portes de la prison, et les ayant fait sortir, leur dit:

19. Mas el ángel del Señor, abriendo de noche las puertas de la cárcel, y sacándolos, dijo:

19 Maar de engel des Heeren opende des nachts de deuren der gevangenis en leidde hen uit, en zeide:

19. Ale Anioł Paóski w nocy otworzył drzwi u więzienia, a wywiódłszy je rzekł:

19. Hanem az Úrnak angyala éjszaka megnyitá a tömlöcz ajtaját, [6†] és kihozván őket, monda:

19 Но Ангел Господень ночью отворил двери темницы и, выведя их, сказал:

19. Ангел же Господень одчинив уночі двері темничні, і вивівши рече:

20 Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat.

20 ”Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa kansalle pyhäkössä kaikki tämän elämän sanat.”

20. Menkäät, seisokaat ja puhukaat templissä kansalle kaikki tämän elämän sanat.

20. Cosca he sen cuulit menit he warahin amulla Templijn ja opetit.

20. Quin he sen cwllet olit/ nin he warhan Homeltan sisellemenit Templin ia opetit. (Kuin he sen kuulleet olit/ niin he warhain huomeneltain sisälle menit templiin ja opetit.)

20. Πορεύεσθε καὶ σταθέντες λαλεῖτε ἐν τῷ ἱερῷ τῷ λαῷ πάντα τὰ ῥήματα τῆς ζωῆς ταύτης.

20. πορευεσθε και σταθεντες λαλειτε εν τω ιερω τω λαω παντα τα ρηματα της ζωης ταυτης 20. poreυesthe kai stathentes laleite en to iero to lao panta ta remata tes zoes taυtes

20 Travel°, and (while) standing in the temple, speak° to the people all the words of this life.

20. Go, stand and speak in the temple to the people all the words of this life.

20. Gaaer hen og træder frem og taler i Templet alle disse Livsens Ord for Folket.

20. Går, och står i templet, och säger folkena all de ord, som detta lifvet tillhöra.

20. Minge, seiske ja räkige rahwale pühhas koias, keik sannad sestsinnatsest ellust.

20. ‘‘Eikite ir, atsistoję šventykloje, skelbkite žmonėms visus šio Gyvenimo žodžius’‘.

20. Gehet hin und tretet auf und redet im Tempel zum Volk alle Worte dieses Lebens.

20. Allez, et vous tenant dans le temple, annoncez au peuple toutes les paroles de cette vie.

20. Id, y estando en el templo, hablád al pueblo todas las palabras de esta vida.

20 Gaat heen, en staat, en spreekt in den tempel tot het volk al de woorden dezes levens.

20. Idźcież, a stawiwszy się, mówcie do ludu w kościele wszystkie słowa tego żywota.

20. Menjetek el, és felállván, hirdessétek a templomban a népnek ez életnek minden beszédit!

20 идите и, став в храме, говорите народу все сии слова жизни.

20. Ійдїть, і ставши промовляйте в церкві до народу всї слова життя сього.

21 Sen kuultuansa he menivät päivän koittaessa pyhäkköön ja opettivat. Niin saapui ylimmäinen pappi ja ne, jotka olivat hänen puolellansa, ja he kutsuivat koolle neuvoston ja israelilaisten vanhinten kokouksen; ja he lähettivät noutamaan heitä vankilasta.

21 Sen kuultuaan he menivät päivän koittaessa pyhäkköön ja opettivat. Mutta ylin pappi tuli esille ja ne, jotka olivat hänen puolellaan ja kutsuivat koolle neuvoston ja israelilaisten koko vanhimpain kokouksen ja lähettivät vankilaan noutamaan heitä.

21. Mutta kuin he sen kuulivat, menivät he varhain aamulla templiin ja opettivat. Niin ylimmäinen pappi tuli, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, kutsuivat raadin kokoon ja kaikki Israelin lasten vanhimmat, ja lähettivät vankihuoneesen heitä noutamaan.

21. Nijn ylimmäinen Pappi tuli ja ne jotca hänen cansans olit cudzuit Raadin cocon ja caicki Israelin lasten wanhimmat ja lähetit fangihuonen tygö heitä noutaman.

21. Nin tuli se Ylimeinen Pappi/ ia ne iotca henen cansans olit/ cokoncutzuit Neuuon ia caicki Israelin lasten Wanhimat/ ia lehetit Fangihonen tyge/ nijte Hakeman. (Niin tuli se ylimmäinen pappi/ ja ne jotka hänen kanssansa olit/ kokoon kutsuit neuwoston ja kaikki Israelin lasten wanhimmat/ ja lähetit wankihuoneen tykö/ niitä hakemaan.)

21. ἀκούσαντες δὲ εἰσῆλθον ὑπὸ τὸν ὄρθρον εἰς τὸ ἱερὸν καὶ ἐδίδασκον. παραγενόμενος δὲ ὁ ἀρχιερεὺς καὶ οἱ σὺν αὐτῷ συνεκάλεσαν τὸ συνέδριον καὶ πᾶσαν τὴν γερουσίαν τῶν υἱῶν Ἰσραήλ, καὶ ἀπέστειλαν εἰς τὸ δεσμωτήριον ἀχθῆναι αὐτούς.

21. ακουσαντες δε εισηλθον υπο τον ορθρον εις το ιερον και εδιδασκον παραγενομενος δε ο αρχιερευς και οι συν αυτω συνεκαλεσαν το συνεδριον και πασαν την γερουσιαν των υιων ισραηλ και απεστειλαν εις το δεσμωτηριον αχθηναι αυτους 21. akoυsantes de eiselthon υpo ton orthron eis to ieron kai edidaskon paragenomenos de o archiereυs kai oi sυn aυto sυnekalesan to sυnedrion kai pasan ten geroυsian ton υion israel kai apesteilan eis to desmoterion achthenai aυtoυs

21 Now having heard (this), they entered the temple under the (light of) daybreak and were teaching. But the high-priest came* and those who were together with him and called the Sanhedrin together and everyone of the Elderly-Council of the sons of Israel and sent to the prison to have them led (out).

21. And when they heard that, they entered into the temple early in the morning, and taught. But the high priest came, and they that were with him, and called the council together, and all the senate of the children of Israel, and sent to the prison to have them brought.

21. Men der de havde hørt dette, gik de aarle ind i Templet og lærte. Men der denYpperstepræst kom og de, som vare med ham, sammenkaldte de Raadet og alle Israels Børns Ældste og sendte hen til Fængslet at føre dem frem.

21. Då de detta hört hade, gingo de bittida om morgonen i templet, och begynte till att lära. Då kom den öfverste Presten, och de med honom voro, och kallade Rådet tillhopa, och alle de äldsta ibland Israels barn; och sände till fångahuset, att de skulle hemta dem.

21. Agga kui nemmad sedda said kuulnud, läksid nemmad koido aial pühha kotta, ja öppetasid; agga üllempreester tulli, ja need, kes temmaga ollid, ja kutsusid sure kohto ja keik Israeli laste wannemad kokko, ja läkkitasid wangitorni neid toma;

21. Tai išgirdę, jie auštant nuėjo į šventyklą ir ėmė mokyti. Tuo metu vyriausiasis kunigas ir jo šalininkai sukvietė sinedrioną bei visą Izraelio tautos vyresniųjų tarybą ir nusiuntė į kalėjimą tarnus atvesti apaštalų.

21. Da sie das gehört hatten, gingen sie früh in den Tempel und lehrten. Der Hohepriester aber kam und die mit ihm waren und riefen zusammen den Rat und alle Ältesten der Kinder Israel und sandten hin zum Gefängnis, sie zu holen.

21. Ayant entendu cela, ils entrèrent, dès le point du jour, dans le temple, et ils y enseignaient. Cependant, le souverain sacrificateur et ceux qui étaient avec lui étant arrivés, ils assemblèrent le Sanhédrin et tout le Conseil des anciens des enfants d'Israël; et ils envoyèrent chercher les apôtres à la prison.

21. Ellos entónces, como oyeron esto, entraron por la mañana en el templo, y enseñaban. Viniendo pues el sumo sacerdote, y los que estaban con él, convocaron el concilio, y a todos los ancianos de los hijos de Israel; y enviaron a la cárcel, para que fuesen traidos.

21 Als zij nu dit gehoord hadden, gingen zij tegen den morgenstond in den tempel, en leerden. Maar de hogepriester, en die met hem waren, gekomen zijnde, riepen den raad te zamen, en al de oudsten der kinderen Israels, en zonden naar den kerker, om hen te halen.

21. Tedy oni usłyszawszy to, weszli na świtaniu do kościoła i uczyli. A przyszedłszy najwyższy kapłan i którzy z nim byli, zwołali radę i wszystkie starsze synów Izraelskich, i posłali do więzienia, aby byli przywiedzieni.

21. Azok pedig ezt hallván, bemenének jó reggel a templomba, és tanítának. A főpap pedig elmenvén és a vele levők, egybehívák a gyűlést, és Izráel fiainak egész tanácsát, és küldének a tömlöczbe, hogy azokat előhozzák.

21 Они, выслушав, вошли утром в храм и учили. Между тем первосвященник и которые с ним, придя, созвали синедрион и всех старейшин из сынов Израилевых и послали в темницу привести Апостолов .

21. Вислухавши ж ввійшли вранцї в церкву, та й навчали. Прийшовши ж архиєрей і ті, що з ним, скликали раду і всю старшину синів Ізраїлевих, і післали в вязницю привести їх.

22 Mutta kun oikeudenpalvelijat tulivat vankilaan, eivät he löytäneet heitä sieltä, vaan palasivat takaisin ja kertoivat,

22 Mutta oikeudenpalvelijat eivät tultuaan löytäneet heitä vankilasta, vaan palasivat ja kertoivat,

22. Kuin palveliat menivät, eikä heitä tornista löytäneet, niin he palasivat ja ilmoittivat,

22. Cosca palweliat menit eikä heitä tornista löytänet nijn he palaisit ja ilmoitit heille sanoden:

22. Coska nyt Palueliat tulit/ eikä leutenyet heite Tornis/ nin he palasit/ ia ilmoitit heille sanoden/ (Koska nyt palwelijat tulit/ eikä löytäneet heitä tornissa/ niin he palasit/ ja ilmoitit heille sanoen/)

22. οἱ δὲ ὑπηρέται παραγενόμενοι οὐχ εὗρον αὐτοὺς ἐν τῇ φυλακῇ, ἀναστρέψαντες δὲ ἀπήγγειλαν

22. οι δε υπηρεται παραγενομενοι ουχ ευρον αυτους εν τη φυλακη αναστρεψαντες δε απηγγειλαν 22. oi de υperetai paragenomenoi oυch eυron aυtoυs en te fυlake anastrepsantes de apeggeilan

22 But the attendants who came* did not find them in the prison. Now having turned back, they reported,

22. But when the officers came, and found them not in the prison, they returned, and told,

22. Men der Tjenerne kom derhen, fandt de dem ikke i Fængslet: og de kom tilbage og forkyndte det og sagde:

22. Då tjenarena kommo, och funno dem icke i fångahuset, kommo de igen, och bådade dem;

22. Agga kui teenrid senna said, ei leidnud nemmad neid mitte wangitornist, ja kui nem̃ad taggasi tullid, andsid nemmad sedda teäda,

22. Bet tarnai nuėję nerado jų kalėjime ir sugrįžę pranešė:

22. Die Diener aber kamen hin und fanden sie nicht im Gefängnis, kamen wieder und verkündigten

22. Mais quand les sergents y furent allés, ils ne les trouvèrent point dans la prison; et étant revenus,

22. Y como vinieron los ministros, no los hallaron en la cárcel, y vueltos, dieron aviso,

22 Doch als de dienaars daar kwamen, vonden zij hen in de gevangenis niet, maar keerden wederom, en boodschapten dit.

22. A gdy słudzy przyszli, nie znaleźli ich w więzieniu, co wróciwszy się, oznajmili, mówiąc:

22. Mikor azonban a poroszlók oda mentek, nem találák őket a tömlöczben; visszatérvén tehát, megjelenték,

22 Но служители, придя, не нашли их в темнице и, возвратившись, донесли,

22. Слуги ж прийшовши, не знайшли їх у темницї, і вернувшись, оповіли,

23 sanoen: "Vankilan me kyllä huomasimme hyvin tarkasti suljetuksi ja vartijat seisomassa ovien edessä; mutta kun avasimme, emme sisältä ketään löytäneet".

23 sanoen: "Vankilan me kyllä totesimme hyvin tarkoin suljetuksi ja vartijain seisovan (ulkopuolella) ovien edessä, mutta avattuamme emme sisältä ketään löytäneet."

23. Sanoen: tornin me tosin löysimme kyllä visusti suljetuksi ja vartiat ulkona oven edessä seisovan; mutta kuin me sen avasimme, emme ketään sieltä löytäneet.

23. Tornin me tosin löysimme kyllä wisust suljetuxi ja wartiat owen edes seisowan mutta cosca me sen awaisim nijn en me ketän sieldä löytänet.

23. Tornin tosin me leusim suliettun kylle wisusti/ ia Wartiat wlcona seisouan ouen edes/ waan quin me auasim/ emme me keten siselde leunyet. (Tornin tosin me löysimme suljetun kyllä wisusti/ ja wartijat ulkona seisowan owen edessä/ waan kuin me awasimme/ emme me ketään sisältä löytäneet.)

23. λέγοντες ὅτι Τὸ μὲν δεσμωτήριον εὕρομεν κεκλεισμένον ἐν πάσῃ ἀσφαλείᾳ καὶ τοὺς φύλακας ἑστῶτας πρὸ τῶν θυρῶν, ἀνοίξαντες δὲ ἔσω οὐδένα εὕρομεν.

23. λεγοντες οτι το μεν δεσμωτηριον ευρομεν κεκλεισμενον εν παση ασφαλεια και τους φυλακας εξω εστωτας προ των θυρων ανοιξαντες δε εσω ουδενα ευρομεν 23. legontes oti to men desmoterion eυromen kekleismenon en pase asfaleia kai toυs fυlakas ekso estotas pro ton thυron anoiksantes de eso oυdena eυromen

23 saying, We indeed found the prison, having been locked with* all (the) security (intact), and the guards standing before the doors. But having opened (it), we found no one inside.

23. Saying, The prison truly found we shut with all safety, and the keepers standing without before the doors: but when we had opened, we found no man within.

23. Fængslet fandt vi tillukt med al Omhu og Vogerne staaende udenfor Dørene; men der vi lode op, fandt vi ingen inde.

23. Sägande: Fångahuset funne vi ju granneliga igenläst, och väktarena ståndande utanför dörrene; men då vi uppläste, funno vi der ingen.

23. Ütteldes: Wangitorni leidsime meie kül wägga hästi lukkus ollemast, ja hoidiad wäljas uste ees seismast; agga kui meie lahti teggime, ei leidnud meie keddagi mitte seält seest.

23. ‘‘Kalėjimą radome saugiai užrakintą ir sargybinius stovinčius prie vartų. Bet atidarę nieko viduje neradome!’‘

23. und sprachen: Das Gefängnis fanden wir verschlossen mit allem Fleiß und die Hüter außen stehen vor den Türen; aber da wir auftaten, fanden wir niemand darin.

23. Ils l'annoncèrent en disant: Nous avons trouvé la prison fermée en toute sûreté et les gardes en sentinelle dehors devant les portes; mais l'ayant ouverte, nous n'avons trouvé personne dedans.

23. Diciendo: Cierto la cárcel hallámos cerrada con toda diligencia, y los guardas que estaban afuera delante de las puertas; mas cuando abrímos, a nadie hallámos dentro.

23 Zeggende: Wij vonden wel den kerker met alle verzekerdheid toegesloten, en de wachters buiten staande voor de deuren; maar als wij die geopend hadden, vonden wij niemand daarbinnen.

23. Więzienieć wprawdzie znaleźliśmy zamknione ze wszelką pilnością i stróże na dworze przede drzwiami stojące, lecz otworzywszy, żadnegośmy w niem nie znaleźli.

23. Mondván: A tömlöczöt ugyan nagy erősen bezárva találtuk, és az őröket kívül az ajtó előtt állva; mikor azonban kinyitottuk, ott benn senkit sem találánk.

23 говоря: темницу мы нашли запертою со всею предосторожностью и стражей стоящими перед дверями; но, отворив, не нашли в ней никого.

23. говорячи: Що темницю знайшли ми замкнену з усякою осторожністю і сторожів знадвору стоячих перед дверима, та відчинивши, нїкого в серединї не знайшли.

24 Kun pyhäkön vartioston päällikkö ja ylipapit kuulivat nämä sanat, eivät he tienneet, mitä heistä ajatella ja mitä tästä tulisi.

24 Kuultuaan nämä sanat sekä (ylin pappi ja) pyhäkön vartioston päällikkö että ylipapit hämmästelivät heidän tähtensä, mitä siitä mahtoi seurata.

24. Kuin ylimmäinen pappi ja templin esimies ja pappein päämiehet nämät kuulivat, epäilivät he heistä, miksi se viimeinkin tulis.

24. Cosca ylimmäinen Pappi ja Templin Esimies ja muut päämiehet nämät cuulit epäilit he mitä heistä wijmeingin tulis.

24. Coska nyt se Ylimeinen Pappi/ ia Templin Esimies/ ia mwdh Pappein pämiehet cwlit näme puhet/ epälit he heiste/ mite sijte wimein tulis. (Koska nyt se ylimmäinen pappi/ ja templin esimies/ ja muut pappein päämiehet kuulit nämä puheet/ epäilit he heistä/ mitä siitä wiimein tulisi.)

24. ὡς δὲ ἤκουσαν τοὺς λόγους τούτους ὅ τε ἱερεὺς καὶ ὁ στρατηγὸς τοῦ ἱεροῦ καὶ οἱ ἀρχιερεῖς, διηπόρουν περὶ αὐτῶν τί ἂν γένοιτο τοῦτο.

24. ως δε ηκουσαν τους λογους τουτους ο τε ιερευς και ο στρατηγος του ιερου και οι αρχιερεις διηπορουν περι αυτων τι αν γενοιτο τουτο 24. os de ekoυsan toυs logoυs toυtoυs o te iereυs kai o strategos toυ ieroυ kai oi archiereis dieporoυn peri aυton ti an genoito toυto

24 Now as both the magistrate of the temple and the priest and the high-priests heard these words, they were perplexed concerning them (and) whatever had happened.

24. Now when the high priest and the captain of the temple and the chief priests heard these things, they doubted of them whereunto this would grow.

24. Men der baade denYpperstepræst og Templets Høvedsmand og de andre Ypperstepræster hørte disse Ord, bleve de tvivlraadige om dem, hvad dette monne være.

24. Då öfverste Presten, och templets föreståndare, och andre öfverste Presterna hörde detta talet, begynte de varda tvehågse om dem, hvad deraf varda ville.

24. Kui nüüd se üllem preester, ja pühha koia pealik, ja teised üllemad preestrid need sannumed kuulsid, ollid nemmad kahhe wahhel nende pärrast, mis sest kül piddi sama;

24. Išgirdę tokį pranešimą, vyriausiasis kunigas, šventyklos apsaugos viršininkas ir aukštieji kunigai suglumo, nesuprasdami, ką tai galėtų reikšti.

24. Da diese Rede hörten der Hohenpriester und der Hauptmann des Tempels und andere Hohepriester, wurden sie darüber betreten, was doch das werden wollte.

24. Le souverain sacrificateur, le capitaine du temple et les principaux sacrificateurs, ayant entendu cela, ne savaient que penser au sujet des apôtres, de ce qui en arriverait.

24. Entónces como oyeron estas palabras el sumo sacerdote, y el magistrado del templo, y los príncipes de los sacerdotes, dudaban en qué vendría a parar aquello.

24 Toen nu de hoge priester en de hoofdman des tempels, en de overpriesters deze woorden hoorden, werden zij twijfelmoedig over hen, wat toch dit worden zou.

24. A gdy te słowa usłyszeli i najwyższy kapłan, i hetman kościelny, i przedniejsi kapłani wątpili o nich, co by to było.

24. A mint pedig hallották e szavakat a pap és a templom felügyelője és a főpapok, [7†] zavarban [8†] voltak azok miatt, mi lehet ez?

24 Когда услышали эти слова первосвященник, начальник стражи и прочие первосвященники, недоумевали, что бы это значило.

24. Почувши ж слова сї священик і старшина церковний та архиєреї, сумнївались, що б воно таке було.

25 Niin tuli joku ja kertoi heille: "Katso, ne miehet, jotka te panitte vankilaan, seisovat pyhäkössä ja opettavat kansaa".

25 Niin joku tuli ja kertoi heille (sanoen): "Katso, ne miehet, jotka panitte vankilaan, seisovat pyhäkössä ja opettavat kansaa."

25. Niin tuli yksi ja ilmoitti heille, sanoen: katso, ne miehet, jotka te torniin panitte, ovat templissa ja seisovat opettamassa kansaa.

25. Nijn tuli yxi ja ilmoitti heille sanoden: cadzo ne miehet jotca te tornijn panitta owat Templis ja seisowat opettamas Canssa.

25. Nin yxi tuli ia ilmoitti heille/ Catzos/ ne Miehet iotca te Tornin panitta ouat Templis/ seisouat ia opettauat Canssa. (Niin yksi tuli ja ilmoitti heille/ Katsos/ ne miehet jotka te torniin panitte owat templissä/ seisowat ja opettawat kansaa.)

25. παραγενόμενος δέ τις ἀπήγγειλεν αὐτοῖς ὅτι Ἰδοὺ οἱ ἄνδρες, οὓς ἔθεσθε ἐν τῇ φυλακῇ, εἰσὶν ἐν τῷ ἱερῷ ἑστῶτες καὶ διδάσκοντες τὸν λαόν.

25. παραγενομενος δε τις απηγγειλεν αυτοις λεγων οτι ιδου οι ανδρες ους εθεσθε εν τη φυλακη εισιν εν τω ιερω εστωτες και διδασκοντες τον λαον 25. paragenomenos de tis apeggeilen aυtois legon oti idoυ oi andres oυs ethesthe en te fυlake eisin en to iero estotes kai didaskontes ton laon

25 But someone came*, and reported to them, Behold, the men, whom you° placed in the prison yourselves, are in the temple standing and teaching the people.

25. Then came one and told them, saying, Behold, the men whom ye put in prison are standing in the temple, and teaching the people.

25. Men En kom frem, forkyndte dem og sagde: see, de Mænd, som I kastede i Fængsel, staae i Templet og lære Folket.

25. Då kom en, och bådade dem: Si, de män, som I insatt haden i fångahuset, de äro i templet, stå och lära folket.

25. Agga üks tulli senna, ja kulutas neile, ütteldes: Wata, need mehhed, kedda teie ollete wangitorni pannud, seiswad pühhas koias, ja öppetawad rahwast.

25. Tuomet kažkas atėjęs pranešė: ‘‘Tie vyrai, kuriuos buvote uždarę kalėjime, stovi šventykloje ir moko žmones’‘.

25. Da kam einer, der verkündigte ihnen: Siehe, die Männer, die ihr ins Gefängnis geworfen habt, sind im Tempel, stehen und lehren das Volk.

25. Mais quelqu'un survint, qui leur fit ce rapport: Voici, les hommes que vous avez mis en prison, sont dans le temple, et enseignent le peuple.

25. Y viniendo uno, les avisó, diciendo: He aquí, los varones que echasteis en la cárcel, están en el templo, y enseñan al pueblo.

25 En er kwam een, en boodschapte hun, zeggende: Ziet, de mannen, die gij in de gevangenis gezet hebt, staan in den tempel, en leren het volk.

25. A przyszedłszy ktoś, oznajmił im, mówiąc: Oto mężowie, któreście podali do więzienia, stoją w kościele, a uczą lud.

25. Eljövén pedig valaki, hírül adá nékik, mondván: Ímé, ama férfiak, kiket a tömlöczbe vetettetek, a templomban állanak és tanítják a népet.

25 Пришел же некто и донес им, говоря: вот, мужи, которых вы заключили в темницу, стоят в храме и учат народ.

25. Прийшовши ж один, сповістив їх, кажучи: Що ось чоловіки, що ви повкидали в темницю, стоять у церкві і навчають народ.

26 Silloin päällikkö meni oikeudenpalvelijain kanssa ja nouti heidät; ei kuitenkaan väkisin, sillä he pelkäsivät, että kansa heidät kivittäisi.

26 Silloin päällikkö meni oikeudenpalvelijain kanssa ja haki heidät, ei väkisin, sillä he pelkäsivät, että kansa heidät kivittäisi.

26. Niin esimies meni palvelijoinensa ja toi heidät suosiolla sieltä (sillä he pelkäsivät kansan heitä kivittävän).

26. NIin Esimies meni palwelioinens ja toi heidän suosiolla sieldä: sillä he pelkäisit Canssan heitäns kiwittäwän. Ja cuin he toit heidän asetit he heidän Raadin eteen.

26. Nin meni Esimies Palueliain cansa ia heite edestoi/ ilman wallata. Sille he pelkesit Canssa/ ettei he kiuitetaisi. Ja quin he ne edestoit/ nin he asetit heite Neuuon eten. (Niin meni esimies palwelijain kanssa ja heitä edestoi/ ilman wallata. Sillä he pelkäsit kansaa/ ettei he kiwitettäisi. Ja kuin he ne edestoit/ niin he asetit heitä neuwoston eteen.)

26. τότε ἀπελθὼν ὁ στρατηγὸς σὺν τοῖς ὑπηρέταις ἤγαγεν αὐτούς οὐ μετὰ βίας· ἐφοβοῦντο γὰρ τὸν λαόν, ἵνα μὴ λιθασθῶσιν·

26. τοτε απελθων ο στρατηγος συν τοις υπηρεταις ηγαγεν αυτους ου μετα βιας εφοβουντο γαρ τον λαον ινα μη λιθασθωσιν 26. tote apelthon o strategos sυn tois υperetais egagen aυtoυs oυ meta βias efoβoυnto gar ton laon ina me lithasthosin

26 Then the magistrate together with the attendants went away and led them, (but) without violence; for* they were fearing the people (that* they might not be stoned).

26. Then went the captain with the officers, and brought them without violence: for they feared the people, lest they should have been stoned.

26. Da gik Høvedsmanden hen med Tjenerne og førte dem med sig, dog ikke med Magt; thi de frygtede for Folket, at de skulde blive stenede.

26. Då gick föreståndaren med tjenarena, och hade dem fram utan våld; ty de räddes för folket, att de skulle stena dem.

26. Siis läks se pealik nende teenridega, ja töi neid, agga mitte wäggise, sest nemmad kartsid rahwast, ehk neid piddi kiwwidega surnuks wissatama.

26. Tada viršininkas su tarnais nuėjo ir atsivedė juos be prievartos, nes bijojo žmonių, kad neužmėtytų akmenimis.

26. Da ging hin der Hauptmann mit den Dienern und holten sie, nicht mit Gewalt; denn sie fürchteten sich vor dem Volk, daß sie gesteinigt würden.

26. Alors le capitaine s'en alla avec les huissiers, et les amena sans violence; car ils craignaient d'être lapidés par le peuple.

26. Entónces el magistrado fué con los ministros, y los trajo sin violencia, porque tenían miedo del pueblo, de ser apedreados.

26 Toen ging de hoofdman heen, met de dienaren, en bracht hen, doch niet met geweld (want zij vreesden het volk, opdat zij niet gestenigd wierden).

26. Tedy poszedł hetman z sługami i przywiódł je bez gwałtu; (bo się ludu bali, aby nie byli ukamionowani.)

26. Akkor elmenvén a felügyelő a poroszlókkal, előhozá őket erőszak nélkül; féltek ugyanis a néptől, hogy megkövezi őket.

26 Тогда начальник стражи пошел со служителями и привел их без принуждения, потому что боялись народа, чтобы не побили их камнями.

26. Тодї прийшовши старшина з слугами, привели їх без примусу; боялись бо народу, щоб не покаменував їх.

27 Ja he toivat heidät ja asettivat neuvoston eteen. Ja ylimmäinen pappi kuulusteli heitä

27 Niin he toivat heidät ja asettivat neuvoston eteen. Ja ylin pappi kuulusteli heitä

27. Ja kuin he toivat heidät, asettivat he heidät raadin eteen. Ja ylimmäinen pappi kysyi heiltä,

27. Ja ylimmäinen Pappi kysyi heitä ja sanoi: emmengö me ole cowast teitä kieldänet puhumast Canssalle tähän nimeen?

27. Ja se Ylimeinen Pappi kysyi heite/ ia sanoi/ Eikö me ole monaisti teite kieldenyt puhumast Canssalle tehe' Nimeen? (Ja se ylimmäinen pappi kysyi heitä/ ja sanoi/ Eikö me ole monesti teitä kieltänyt puhumasta kansalle tähän nimeen?)

27. ἀγαγόντες δὲ αὐτοὺς ἔστησαν ἐν τῷ συνεδρίῳ. καὶ ἐπηρώτησεν αὐτοὺς ὁ ἀρχιερεὺς

27. αγαγοντες δε αυτους εστησαν εν τω συνεδριω και επηρωτησεν αυτους ο αρχιερευς 27. agagontes de aυtoυs estesan en to sυnedrio kai eperotesen aυtoυs o archiereυs

27 Now having led them, they stood (them) in (front of) the council. And the high-priest asked them,

27. And when they had brought them, they set them before the council: and the high priest asked them,

27. Men der de havde ført dem med sig, stillede de dem for Raadet; og den Ypperstepræst spurgte dem og sagde:

27. Och då de hade ledt dem dit, hade de dem fram för Rådet; och den öfverste Presten frågade dem,

27. Agga nemmad töid ja pannid neid seisma sure kohto ette; ja se üllempreester küssis neilt, ütteldes:

27. Taigi atsivedę apaštalus, pastatė juos sinedrione. Vyriausiasis kunigas jiems tarė:

27. Und als sie sie brachten, stellten sie sie vor den Rat. Und der Hohepriester fragte sie

27. Et les ayant amenés, ils les présentèrent au Sanhédrin. Et le souverain sacrificateur les interrogea, en disant:

27. Y como los trajeron, los presentaron en el concilio. Entónces el sumo sacerdote les preguntó,

27 En als zij hen gebracht hadden, stelden zij hen voor den raad; en de hogepriester vraagde hun, en zeide:

27. A przywiódłszy je, stawili je przed radą; i pytał ich najwyższy kapłan, mówiąc:

27. Előhozván pedig őket, állaták a tanács elé; és megkérdé őket a főpap,

27 Приведя же их, поставили в синедрионе; и спросил их первосвященник, говоря:

27. І привівши їх, поставили перед радою; і спитав їх архиєрей,

28 ja sanoi: "Me olemme kieltämällä kieltäneet teitä opettamasta tähän nimeen; ja katso, te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne ja tahdotte saattaa meidän päällemme tuon miehen veren".

28 ja sanoi: "Emmekö ole kieltämällä kieltäneet teitä opettamasta tässä nimessä? Ja* katso, te olette täyttäneet Jerusalemin opillanne ja aiotte saattaa meidät vastuuseen tuon miehen verestä."

28. Sanoen: emmekö ole kovasti teitä kieltäneet puhumasta kansalle tähän nimeen? Ja katso, te olette Jerusalemin täyttäneet teidän opetuksellanne, ja tahdotte tämän ihmisen veren vetää meidän päällemme.

28. Ja cadzo te oletta Jerusalemin täyttänet teidän opetuxellan ja tahdotta tämän ihmisen weren wetä meidän päällem.

28. Ja catzos/ te oletta teuttenyet Jerusalemin teiden opetuxellan/ ia tadhotta temen Inhimisen Weren meiden ylitzen wetä. (Ja katsos/ te olette täyttäneet Jerusalemin teidän opetuksillan/ ja tahdotte tämän ihmisen weren meidän ylitsen wetää.)

28. λέγων· Οὐ παραγγελίᾳ παρηγγείλαμεν ὑμῖν μὴ διδάσκειν ἐπὶ τῷ ὀνόματι τούτῳ; καὶ ἰδοὺ πεπληρώκατε τὴν Ἱερουσαλὴμ τῆς διδαχῆς ὑμῶν, καὶ βούλεσθε ἐπαγαγεῖν ἐφ’ ἡμᾶς τὸ αἷμα τοῦ ἀνθρώπου τούτου.

28. λεγων ου παραγγελια παρηγγειλαμεν υμιν μη διδασκειν επι τω ονοματι τουτω και ιδου πεπληρωκατε την ιερουσαλημ της διδαχης υμων και βουλεσθε επαγαγειν εφ ημας το αιμα του ανθρωπου τουτου 28. legon oυ paraggelia pareggeilamen υmin me didaskein epi to onomati toυto kai idoυ peplerokate ten ieroυsalem tes didaches υmon kai βoυlesthe epagagein ef emas to aima toυ anthropoυ toυtoυ

28 saying, Did we command you° with a (strict) command to not teach in this name? And behold, you° have filled Jerusalem with your° teaching, and are planning to bring* this man’s blood upon us.

28. Saying, Did not we straitly command you that ye should not teach in this name? and, behold, ye have filled Jerusalem with your doctrine, and intend to bring this man's blood upon us.

28. bøde vi Eder ikke alvorligen, at I skulde ikke lære i dette Navn? og see, I have fyldt Jerusalem med Eder Lærdom og ville føre dette Menneskes Blod over os.

28. Sägandes: Hafve vi icke en tid och annan budit eder, att I icke skullen lära i detta Namnet? Och si, I hafven uppfyllt Jerusalem med edar lärdom, och viljen draga öfver oss denna mansens blod.

28. Eks meie olle teid kowwaste käsknud, et teie ei pea mitte öppetama selsinnatsel nimmel? ja wata, teie ollete Jerusalemma omma öppetussega täitnud, ja tahhate sesinnatse innimesse werd meie peäle sata;

28. ‘‘Argi mes jums drauste neuždraudėme mokyti tuo vardu, o štai jūs užtvindėte Jeruzalę savo mokymu ir dar norite ant mūsų užtraukti to žmogaus kraują’‘.

28. und sprach: Haben wir euch nicht mit Ernst geboten, daß ihr nicht solltet lehren in diesem Namen? Und sehet, ihr habt Jerusalem erfüllt mit eurer Lehre und wollt dieses Menschen Blut über uns führen.

28. Ne vous avons-nous pas défendu expressément d'enseigner en ce nom-là? Et vous avez rempli Jérusalem de votre doctrine, et vous voulez faire retomber sur nous le sang de cet homme.

28. Diciendo: ¿No os mandámos estrechamente, que no enseñaseis en este nombre? y, he aquí, habéis henchido a Jerusalem de vuestra doctrina, ¿y queréis echar sobre nosotros la sangre de este hombre?

28 Hebben wij u niet ernstiglijk aangezegd, dat gij in dezen Naam niet zoudt leren? En ziet, gij hebt met deze uw leer Jeruzalem vervuld, en gij wilt het bloed van dezen Mens over ons brengen.

28. Izaliśmy wam surowo nie zakazali, abyście w tem imieniu nie uczyli? A oto napełniliście Jeruzalem nauką waszą i chcecie na nas wprowadzić krew człowieka tego.

28. Mondván: Nem megparancsoltuk-é néktek parancsolattal, hogy ne tanítsatok [9†] ebben a névben? És ímé betöltöttétek Jeruzsálemet tudományotokkal, és mi reánk akarjátok hárítani annak az embernek [10†] vérét.

28 не запретили ли мы вам накрепко учить о имени сем? и вот, вы наполнили Иерусалим учением вашим и хотите навести на нас кровь Того Человека.

28. кажучи: Чи не заказом же заказувано вам навчати в імя се? І ось сповнили ви Єрусалим наукою вашою, і хочете навести на нас кров Чоловіка того.

29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.

29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Jumalaa täytyy totella enemmän kuin ihmisiä.

29. Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: enempi tulee kuulla Jumalaa kuin Ihmisiä.

29. MUtta Petari ja muut Apostolit wastaisit ja sanoit: enä tule cuulla Jumalata cuin ihmisiä.

29. Mutta Petari ia Apostolit wastasit ia sanoit/ Enemen tule Jumalata cwlla/ quin Inhimisie. (Mutta Petari ja apostolit wastasit ja sanoi/ Enemmin tulee Jumalata kuulla/ kuin ihmisiä.)

29. ἀποκριθεὶς δὲ Πέτρος καὶ οἱ ἀπόστολοι εἶπον· Πειθαρχεῖν δεῖ Θεῷ μᾶλλον ἢ ἀνθρώποις.

29. αποκριθεις δε ο πετρος και οι αποστολοι ειπον πειθαρχειν δει θεω μαλλον η ανθρωποις 29. apokritheis de o petros kai oi apostoloi eipon peitharchein dei theo mallon e anthropois

29 But Peter and the apostles answered and said, It is essential (for) us to obey God rather than men.

29. Then Peter and the other apostles answered and said, We ought to obey God rather than men.

29. Men Peter og Apostlerne svarede og sagde: man bør adlyde Gud mere end Menneskene.

29. Då svarade Petrus, och Apostlarna, och sade: Man måste mer lyda Gud, än menniskor.

29. Agga Peetrus ja teised Apostlid kostsid ja ütlesid: Jummala sanna peab ennam wotma kuulda, kui innimeste sanna.

29. Petras ir apaštalai atsakė: ‘‘Dievo reikia klausyti labiau negu žmonių.

29. Petrus aber antwortete und die Apostel und sprachen: Man muß Gott mehr gehorchen denn den Menschen.

29. Mais Pierre et les apôtres répondirent: Il faut obéir à Dieu plutôt qu'aux hommes.

29. Y respondiendo Pedro y los otros apóstoles, dijeron: Es menester obedecer a Dios ántes que a los hombres.

29 Maar Petrus en de apostelen antwoordden, en zeiden: Men moet Gode meer gehoorzaam zijn, dan den mensen.

29. Tedy odpowiadając Piotr i Apostołowie, rzekli: Więcej trzeba słuchać Boga, niż ludzi.

29. Felelvén pedig Péter és az apostolok, mondának: Istennek kell inkább engedni, [11†] hogynem az embereknek.

29 Петр же и Апостолы в ответ сказали: должно повиноваться больше Богу, нежели человекам.

29. Озвав ся ж Петр і апостоли, і рекли: Більше треба коритись Богу, нїж людям.

30 Meidän isiemme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte.

30 Isäimme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte.

30. Meidän isäimme Jumala herätti Jesuksen, jonka te tapoitte ja ripustitte puuhun.

30. Meidän Isäim Jumala herätti Jesuxen jonga te tapoitta ja ripustitta puuhun.

30. Meidhen Isedhen Jumala yleshereytti Iesusen/ ionga te tapoitta/ ia ylesripustitta pwhun. (Meidän isien Jumala ylös heräytti Jesuksen/ jonka te tapoitte/ ja ylös ripustitte puuhun.)

30. ὁ Θεὸς τῶν πατέρων ἡμῶν ἤγειρεν Ἰησοῦν, ὃν ὑμεῖς διεχειρίσασθε κρεμάσαντες ἐπὶ ξύλου·

30. ο θεος των πατερων ημων ηγειρεν ιησουν ον υμεις διεχειρισασθε κρεμασαντες επι ξυλου 30. o theos ton pateron emon egeiren iesoυn on υmeis diecheirisasthe kremasantes epi ksυloυ

30 The God of our fathers raised (up) Jesus, whom you° yourselves exterminated, having hung (him) upon a tree.

30. The God of our fathers raised up Jesus, whom ye slew and hanged on a tree.

30. Vore Fædres Gud opriste Jesus, hvilken I hængte paa et Træ og ihjelsloge.

30. Våra fäders Gud hafver uppväckt Jesum, den I dräpit hafven, och upphängt på träd.

30. Meie wannematte Jummal on Jesust üllesärratanud, kedda teie ollete pu külge lönud ja tapnud.

30. Mūsų tėvų Dievas prikėlė Jėzų, kurį jūs nužudėte, pakabindami ant medžio.

30. Der Gott unserer Väter hat Jesus auferweckt, welchen ihr erwürgt habt und an das Holz gehängt.

30. Le Dieu de nos pères a ressuscité Jésus, que vous avez fait mourir, en le pendant au bois.

30. El Dios de nuestros padres levantó a Jesús, al cual vosotros matasteis colgándole en un madero.

30 De God onzer vaderen heeft Jezus opgewekt, Welken gij omgebracht hebt, hangende Hem aan het hout.

30. Bóg on ojców naszych wzbudził Jezusa, któregoście wy zabili, zawiesiwszy na drzewie.

30. A mi atyáinknak Istene feltámasztotta Jézust, kit ti fára függesztve megölétek.

30 Бог отцов наших воскресил Иисуса, Которого вы умертвили, повесив на древе.

30. Бог отцїв наших підняв Ісуса, що Його ви вбили, повісивши на дереві.

31 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

31 Hänet on Jumala *oikealla kädellään korottanut* Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille mielenmuutosta ja syntien anteeksiantoa.

31. Sen on Jumala korottanut oikialle kädellensä Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntein anteeksi antamusta.

31. Sen on Jumala corgottanut oikialle kädellens Päämiehexi ja Wapahtajaxi andaman Israelille parannusta ja syndein andexi andamusta.

31. SEN ombi Jumala henen oikialla Kädhellens yleskorghottanut Pämiehexi ia Wapataiaxi/ andaman Israelile paranusta ia syndien andexiandamusta. (Sen ompi Jumala hänen oikealla kädellänsä ylös korottanut päämieheksi ja wapahtajaksi/ antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.)

31. τοῦτον ὁ Θεὸς ἀρχηγὸν καὶ σωτῆρα ὕψωσε τῇ δεξιᾷ αὐτοῦ δοῦναι μετάνοιαν τῷ Ἰσραὴλ καὶ ἄφεσιν ἁμαρτιῶν.

31. τουτον ο θεος αρχηγον και σωτηρα υψωσεν τη δεξια αυτου δουναι μετανοιαν τω ισραηλ και αφεσιν αμαρτιων 31. toυton o theos archegon kai sotera υpsosen te deksia aυtoυ doυnai metanoian to israel kai afesin amartion

31 This (Jesus is the) Author and Savior who God exalted to his right (hand), to give repentance to Israel and forgiveness of sins.

31. Him hath God exalted with his right hand to be a Prince and a Saviour, for to give repentance to Israel, and forgiveness of sins.

31. Denne har Gud ophøiet til den Fyrste og Frelser ved sin høire Haand, og give Israel Omvendelse og Syndernes Forladelse.

31. Den hafver Gud med sina högra hand upphöjt, för en Höfding och Frälsare, till att gifva Israel bättring och syndernas förlåtelse.

31. Seddasinnast on Jummal omma parrama käe läbbi üllemaks satajaks ja önnisteggiaks töstnud, et ta piddi Israeli rahwale andma mele-parrandamist ja pattude andeks-andmist.

31. Dievas išaukštino Jį savo dešine kaip Karalių ir Išgelbėtoją, kad suteiktų Izraeliui atgailą ir nuodėmių atleidimą.

31. Den hat Gott durch seine rechte Hand erhöht zu einem Fürsten und Heiland, zu geben Israel Buße und Vergebung der Sünden.

31. Dieu l'a élevé à sa droite, comme le Prince et Sauveur, afin de donner à Israël la repentance et la rémission des péchés.

31. A éste enalteció Dios con su diestra por Príncipe y Salvador, para dar a Israel arrepentimiento y remisión de pecados.

31 Deze heeft God door Zijn rechter hand verhoogd tot een Vorst en Zaligmaker, om Israel te geven bekering en vergeving der zonden.

31. Tego Bóg za książęcia i zbawiciela wywyższył prawicą swoją, aby dana była ludowi Izraelskiemu pokuta i odpuszczenie grzechów.

31. Ezt az Isten fejedelemmé és megtartóvá emelte jobbjával, [12†] hogy adjon az Izráelnek bűnbánatot [13†] és bűnöknek bocsánatát.

31 Его возвысил Бог десницею Своею в Начальника и Спасителя, дабы дать Израилю покаяние и прощение грехов.

31. Сього підняв Бог правицею своєю в Князя і Спаса, щоб дати покаяннє Ізраїлеві і оставленнє гріхів.

32 Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."

32 Me olemme *Hänen todistajansa näitten asiain puolesta, * niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka Häntä tottelevat."

32. Ja me olemme näiden sanain todistajat, ja myös Pyhä Henki, jonka Jumala on niille antanut, jotka häntä kuulevat.

32. Ja me olemma hänen todistajans näiden sanain puolesta ja myös Pyhä Hengi jonga Jumala on nijlle andanut jotca händä cuulewat.

32. Ja me olema henen Todhistaians neinen sanain polesta/ ia sijttekin mös se Pyhe Hengi/ ionga Jumala andanut on nijlle iotca hende cwleuat. (Ja me olemme hänen todistajansa näiden sanain puolesta/ ja sittenkin myös se Pyhä Henki/ jonka Jumala antanut on niille jotka häntä kuulewat.)

32. καὶ ἡμεῖς ἐσμεν αὐτοῦ μάρτυρες τῶν ῥημάτων τούτων, καὶ τὸ Πνεῦμα δὲ τὸ ἅγιον ὃ ἔδωκεν ὁ Θεὸς τοῖς πειθαρχοῦσιν αὐτῷ.

32. και ημεις εσμεν αυτου μαρτυρες των ρηματων τουτων και το πνευμα δε το αγιον ο εδωκεν ο θεος τοις πειθαρχουσιν αυτω 32. kai emeis esmen aυtoυ martυres ton rematon toυton kai to pneυma de to agion o edoken o theos tois peitharchoυsin aυto

32 And we are witnesses of these words, and (so is) the Holy Spirit, whom God gave to those who obey him.

32. And we are his witnesses of these things; and so is also the Holy Ghost, whom God hath given to them that obey him.

32. Og vi ere hans Vidner til disse Ting, som og den Hellig Aand, hvilken Gud har givet dem, som ham lyde.

32. Och vi äro honom för vittne till det vi sågom; så ock den Helge Ande, den Gud gifvit hafver dem som honom lydaktige äro.

32. Ja meie olleme temma tunnistajad neist asjust, ja se pühha Waim ka, kedda Jummal on annud neile, kes temma sanna wotwad kuulda.

32. Mes esame Jo ir tų įvykių liudytojai, taip pat ir Šventoji Dvasia, kurią Dievas suteikė tiems, kurie Jam paklūsta’‘.

32. Und wir sind seine Zeugen über diese Worte und der Heilige Geist, welchen Gott gegeben hat denen, die ihm gehorchen.

32. Et nous lui sommes témoins de ces choses, aussi bien que le Saint-Esprit, que Dieu a donné à ceux qui lui obéissent.

32. Y nosotros le somos testigos de estas cosas, y lo es también el Espíritu Santo, el cual ha dado Dios a los que le obedecen.

32 En wij zijn Zijn getuigen van deze woorden; en ook de Heilige Geest, Welken God gegeven heeft dengenen, die Hem gehoorzaam zijn.

32. A my jesteśmy świadkami jego w tem, co mówimy, także i Duch Święty, którego dał Bóg tym, którzy mu są posłuszni.

32. És mi vagyunk [14†] néki bizonyságai ezen beszédek felől, és a Szent Lélek is, kit [15†] Isten adott azoknak, a kik néki engednek.

32 Свидетели Ему в сем мы и Дух Святый, Которого Бог дал повинующимся Ему.

32. І сьвідки Його в словах сих ми й Дух сьвятий, котрого дав Бог тим, хто корить ся Йому.

33 Kun he sen kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he tahtoivat tappaa heidät.

33 Kun he tämän kuulivat, heitä viilsi, ja he päättivät* tappaa heidät.

33. Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se lävitse heidän sydämensä, ja he pitivät neuvoa tappaaksensa heitä.

33. Cosca he nämät cuulit käwi se läpidze heidän sydämens ja pidit neuwo tappaxens heitä.

33. Coska he nyt näme cwlit/ keui se lepitze heiden sydhemens/ ia neuuo pidhit heite tappaxens. (Koska he nyt nämä kuulit/ käwi se läwitse heidän sydämensä/ ja neuwosto pidit heitä tappaaksensa.)

33. οἱ δὲ ἀκούσαντες διεπρίοντο καὶ ἐβουλεύοντο ἀνελεῖν αὐτούς.

33. οι δε ακουσαντες διεπριοντο και εβουλευοντο ανελειν αυτους 33. oi de akoυsantes dieprionto kai eβoυleυonto anelein aυtoυs

33 But hearing (this), they were being infuriated and were planning to assassinate them.

33. When they heard that, they were cut to the heart, and took counsel to slay them.

33. Men der de det hørte, skar det dem i Hjertet, og de beraadte sig paa at slaae dem ihjel.

33. Då de detta hörde, skar det dem i hjertat, och de begynte rädsla, att de måtte dräpa dem.

33. Agga kui nemmad sedda kuulsid, läks se nende läbbi süddame; ja piddasid nou neid tappa.

33. Girdėdami šituos žodžius, jie baisiai įtūžo ir ketino juos užmušti.

33. Da sie das hörten, ging's ihnen durchs Herz, und dachten, sie zu töten.

33. Eux entendant cela, grinçaient des dents, et ils délibéraient de les faire mourir.

33. Ellos en oyendo esto fueron heridos hasta el corazón, y consultaban de matarlos.

33 Als zij nu dit hoorden, barstte hun het hart, en zij hielden raad, om hen te doden.

33. A oni to słysząc, pukali się i radzili o tem, jakoby je zgładzić.

33. Azok pedig ezeket hallván, fogukat csikorgaták, és arról tanácskozának, hogy megölik őket.

33 Слышав это, они разрывались от гнева и умышляли умертвить их.

33. Вони ж почувши запалали гнївом, і радились, щоб повбивати їх.

34 Mutta neuvostossa nousi eräs fariseus, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa, ja hän käski viedä miehet vähäksi aikaa ulos.

34 Mutta neuvostossa nousi muuan fariseus nimeltä Gamaliel, kaiken kansan arvostama lain opettaja, ja käski viedä apostolit* vähäksi aikaa ulos.

34. Niin nousi raadista yksi Pharisealainen, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, josta kaikki kansa paljon piti: se käsi apostoleita pikimältänsä viedä ulos,

34. NIin nousi Raadist yxi Phariseus nimeldä Gamaliel Lainopettaja josta caicki Canssa paljo piti se käski Apostoleita erinäns.

34. Nin ylesnousi Neuuos yxi Phariseus/ nimelde Gamaliel/ Lainopettaia/ iosta caiki Canssa palio piti/ se keski ette Apostolit piti erinens wlosmenemen. (Niin ylös nousi neuwostosta yksi phariseus/ nimelta Gamaliel/ lainopettaja/ josta kaikki kansa paljon piti/ se käski että apostolit piti erinänsä ulos menemän.)

34. Ἀναστὰς δέ τις ἐν τῷ συνεδρίῳ Φαρισαῖος ὀνόματι Γαμαλιήλ, νομοδιδάσκαλος τίμιος παντὶ τῷ λαῷ, ἐκέλευσεν ἔξω βραχύ τι τοὺς ἀποστόλους ποιῆσαι,

34. αναστας δε τις εν τω συνεδριω φαρισαιος ονοματι γαμαλιηλ νομοδιδασκαλος τιμιος παντι τω λαω εκελευσεν εξω βραχυ τι τους αποστολους ποιησαι 34. anastas de tis en to sυnedrio farisaios onomati gamaliel nomodidaskalos timios panti to lao ekeleυsen ekso βrachυ ti toυs apostoloυs poiesai

34 But a certain one in the council stood up there, a Pharisee, Gamaliel by name, a teacher of the law, honored by all the people, and he commanded (them) to make* the apostles (wait) outside for a certain bit (of time).

34. Then stood there up one in the council, a Pharisee, named Gamaliel, a doctor of the law, had in reputation among all the people, and commanded to put the apostles forth a little space;

34. Men der opstod i Raadet en Pharisæer ved Navn Gamaliel, en Lovlærer, høit agtet af alt Folket, og bød, at de skulde lade Apostlerne træde lidet ud,

34. Då stod en Pharisee upp i Rådet, benämnd Gamaliel, en lagkloker, den ibland allt folket mycket afhållen var, och bad att Apostlarna skulle som snarast gå afsides ut;

34. Agga siis tousis ses sures kohtus ülles üks Wariseer, Kamaliel nimmi, üks kässo-öppetaja, kedda keik rahwas auustas, ja käskis Apostlid nattuke wäljaminna,

34. Tuomet sinedrione pakilo vienas fariziejus, vardu Gamalielis, visos tautos gerbiamas Įstatymo mokytojas. Jis įsakė trumpam išvesti apaštalus

34. Da stand aber auf im Rat ein Pharisäer mit Namen Gamaliel, ein Schriftgelehrter, in Ehren gehalten vor allem Volk, und hieß die Apostel ein wenig hinaustun

34. Mais un Pharisien, nommé Gamaliel, docteur de la loi, honoré de tout le peuple, se levant dans le Sanhédrin, commanda qu'on fît retirer les apôtres pour un peu de temps.

34. Entónces levantándose en el concilio un Fariseo, llamado Gamaliel, doctor de la ley, venerado de todo el pueblo, mandó que sacasen fuera un poco a los apóstoles,

34 Maar een zeker Farizeer stond op in den raad, met name Gamaliel, een leraar der wet, in waarde gehouden bij al het volk, en gebood, dat men de apostelen een weinig zou doen buiten staan.

34. Tedy powstawszy w radzie niektóry Faryzeusz, imieniem Gamalijel, nauczyciel zakonny, zacny u wszystkiego ludu, rozkazał, aby na małą chwilę precz wywiedziono Apostoły;

34. Felkelvén azonban a tanácsban egy farizeus, névszerint [16†] Gamáliel, az egész nép előtt tisztelt törvénytudó, parancsolá, hogy egy kis időre vezessék ki az apostolokat.

34 Встав же в синедрионе, некто фарисей, именем Гамалиил, законоучитель, уважаемый всем народом, приказал вывести Апостолов на короткое время,

34. Уставши ж у радї один Фарисей, на ймя Гамалиїл, учитель закону, поважаний від усього народу, звелїв на часину вивести апостолів,

35 Sitten hän sanoi neuvostolle: "Israelin miehet, kavahtakaa, mitä aiotte tehdä näille miehille.

35 Sitten hän sanoi neuvostolle: "Miehet, israelilaiset, varokaa, mitä mielitte tehdä näille miehille.

35. Ja sanoi heille: Israelin miehet! kavahtakaat itseänne, mitä te mielitte tehdä näille miehille.

35. Ja sanoi heille: Israelin miehet cawahtacat mitä te teettä näille miehille.

35. Ja sanoi heiden tygens/ Te Miehet Israelist/ cauattacat itze teiten neiste Miehiste/ mite te heiden teette. (Ja sanoi hän heidän tykönsä/ Te miehet Israelista/ kawahtakaat itse teitän näistä miehistä/ mitä te heidän teette.)

35. εἶπέ τε πρὸς αὐτούς· Ἄνδρες Ἰσραηλῖται, προσέχετε ἑαυτοῖς ἐπὶ τοῖς ἀνθρώποις τούτοις τί μέλλετε πράσσειν.

35. ειπεν τε προς αυτους ανδρες ισραηλιται προσεχετε εαυτοις επι τοις ανθρωποις τουτοις τι μελλετε πρασσειν 35. eipen te pros aυtoυs andres israelitai prosechete eaυtois epi tois anthropois toυtois ti mellete prassein

35 And he said to them, Men, Israelites! Take-heed° to yourselves what you° are about to do against these men.

35. And said unto them, Ye men of Israel, take heed to yourselves what ye intend to do as touching these men.

35. og han sagde til dem: I isrelitiske Mænd! tager Eder vare med disse Mennesker, hvad I gjøre ved dem.

35. Och sade till dem: I män af Israel, ser till hvad I gören med dessa män.

35. Ja ütles nende wasto: Israeli mehhed katske, mis teie nende innimestega wottate tehha.

35. ir tarė susirinkusiems: ‘‘Vyrai izraelitai! Gerai pagalvokite, kaip pasielgti su šitais žmonėmis.

35. und sprach zu ihnen: Ihr Männer von Israel, nehmet euer selbst wahr an diesen Menschen, was ihr tun sollt.

35. Et il leur dit: Hommes Israélites, prenez garde à ce que vous avez à faire à l'égard de ces gens.

35. Y les dijo: Varones Israelitas, mirád por vosotros acerca de estos hombres en lo que habéis de hacer.

35 En hij zeide tot hen: Gij Israelietische mannen, ziet voor u, wat gij doen zult aangaande deze mensen.

35. I rzekł do nich: Mężowie Izraelscy! miejcie się na baczeniu z strony tych ludzi, co byście mieli czynić.

35. És monda azoknak: Izráel férfiai, vigyázzatok magatokra ez emberekkel szemben, mit akartok cselekedni!

35 а им сказал: мужи Израильские! подумайте сами с собою о людях сих, что вам с ними делать.

35. і каже своїм: Мужі Ізраїлські, вважайте на людей сих, що маєте робити.

36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajotettiin, ja he joutuivat häviöön.

36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas sanoen jotain olevansa, ja häneen liittyi joukko miehiä, noin neljäsataa. Hänet surmattiin, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajoitettiin ja he menettivät merkityksensä.

36. Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas ja sanoi itsensä joksikin, niin hänen tykönsä tuli lähes neljäsataa miestä: joka sitte tapettiin ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, ne hajoitettiin ja hävitettiin.

36. Ennen näitä päiwiä ylisti Theudas idzens ja sanoi hänens joxikin nijn hänen tygöns tuli lähes neljä sata miestä joca sijtte tapettin ja caicki jotca häneen turwaisit ne hajotettin ja häwitettin.

36. Ennen neite peiui ylisti Theudas itzens/ sanoi henens iongun Oleuan/ Ja henen tygens langesi Mies lucu lehes nelie sata/ Joca tapettin/ ia caiki iotca heneen turuasit/ ne haijotettin/ ia turhaxi tectin. (Ennen näitä päiwiä ylisti Theudas itsens/ sanoi hänens jonkun olewan/ Ja hänen tykönsä lankesi miesluku lähes neljä sataa/ Joka tapettiin/ ja kaikki jotka häneen turwasit/ ne hajoitettiin/ ja turhaksi tehtiin.)

36. πρὸ γὰρ τούτων τῶν ἡμερῶν ἀνέστη Θευδᾶς, λέγων εἶναί τινα ἑαυτόν, ᾧ προσεκλίθη ἀριθμὸς ἀνδρῶν ὡσεὶ τετρακοσίων· ὃς ἀνῃρέθη, καὶ πάντες ὅσοι ἐπείθοντο αὐτῷ διελύθησαν καὶ ἐγένοντο εἰς οὐδέν.

36. προ γαρ τουτων των ημερων ανεστη θευδας λεγων ειναι τινα εαυτον ω προσεκολληθη αριθμος ανδρων ωσει τετρακοσιων ος ανηρεθη και παντες οσοι επειθοντο αυτω διελυθησαν και εγενοντο εις ουδεν 36. pro gar toυton ton emeron aneste theυdas legon einai tina eaυton o prosekollethe arithmos andron osei tetrakosion os anerethe kai pantes osoi epeithonto aυto dielυthesan kai egenonto eis oυden

36 For* before these days rose* up Theudas, saying (that he) himself to be someone, who was assassinated; to whom a number of men were called, approximately four hundred; and all, as many as were obeying him were disbanded and came* to nothing.

36. For before these days rose up Theudas, boasting himself to be somebody; to whom a number of men, about four hundred, joined themselves: who was slain; and all, as many as obeyed him, were scattered, and brought to nought.

36. Thi før disse Dage opstod Theudas, som sagde sig selv at være Noget, og et Antal Mænd ved fire hundrede hængte sig ved ham; han blev ihjelslagen, og alle de, som fulgte ham, ere adspredte og blevne til Intet.

36. För dessa dagar hof Theudas sig upp, sägandes sig någon vara, honom föll en hop folk till, vid fyrahundrad; han vardt ihjälslagen, och alle de, som trodde honom, vordo förskingrade, och kommo till intet.

36. Sest enne neid päiwi wottis Teidas kätte, ja ütles ennast middagi ollewad, ja temma seltsi heitsid liggi nelli sadda meest arro polest; se on tappetud, ja keik, kes temma nou wotsid, on laiale pillatud ja raisko läinud.

36. Juk prieš kiek laiko buvo iškilęs Teudas, kuris laikė save kažkuo nepaprastu. Prie jo prisidėjo apie keturis šimtus vyrų, bet jis buvo užmuštas, visi šalininkai išsisklaidė ir nuėjo niekais.

36. Vor diesen Tagen stand auf Theudas und gab vor, er wäre etwas, und hingen an ihm eine Zahl Männer, bei vierhundert; der ist erschlagen, und alle, die ihm zufielen, sind zerstreut und zunichte geworden.

36. Car, il y a quelque temps que Theudas s'éleva, se disant être quelque chose; auquel un nombre d'environ quatre cents hommes se joignit; mais il fut tué, et tous ceux qui l'avaient cru furent dispersés et réduits à rien.

36. Porque ántes de estos dias se levantó Teudas, diciendo que era alguien; al cual se allegaron un número de varones, como de cuatrocientos, el cual fué muerto; y todos los que le creyeron, fueron disipados, y vueltos en nada.

36 Want voor deze dagen stond Theudas op, zeggende, dat hij wat was, dien een getal van omtrent vierhonderd mannen aanhing; welke is omgebracht, en allen, die hem gehoor gaven, zijn verstrooid en tot niet geworden.

36. Albowiem przed temi dniami powstał był Teudas, udawając się za coś, do którego się przywiązało mężów w liczbie około czterechset; którego zabito, a wszyscy, którzy z nim przestawali, rozproszeni są i wniwecz się obrócili.

36. Mert ez időnek előtte felkelt Theudás, azt mondván, hogy ő valaki, kihez mintegy négyszáz embernyi tömeg csatlakozott; ő megöletett, és mindnyájan, a kik csak követték őt, eloszlottak és semmivé lettek.

36 Ибо незадолго перед сим явился Февда, выдавая себя за кого-то великого, и к нему пристало около четырехсот человек; но он был убит, и все, которые слушались его, рассеялись и исчезли.

36. Бо перед сими днями встав був Тевда, кажучи, що він хтось такий; до него пристало число людей з чотириста; його вбито, і всї, хто слухав його, розійшлись і обернулись у нїщо.

37 Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin.

37 Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli (paljon) kansaa luopumaan puolelleen. Hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajoitettiin.

37. Tämän jälkeen nousi Juudas Galileasta veronlaskemisen päivinä ja käänsi paljon kansaa jälkeensä; hän myös hukkui ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, hajoitettiin.

37. Nijn myös Judas Galileast ylisti hänens weronlaskemisen päiwinä ja käänsi paljo Canssa jälkens hän myös huckui ja caicki jotca händä cuulit hajotettin.

37. Sen ielkin Judas Galileast/ ylisti henens weronlaskemisen peiuinä/ se poiskiensi palio Canssa henen ielkins hen mös huckui/ ia caiki iotca hende cwlit/ haijotettin. (Sen jälkeen Judas Galileasta/ ylisti hänens weronlaskemisen päiwänä/ se pois käänsi paljon kansaa hänen jälkeensä hän myös hukkui/ ja kaikki jotka häntä kuulit/ hajoitettiin.)

37. μετὰ τοῦτον ἀνέστη Ἰούδας ὁ Γαλιλαῖος ἐν ταῖς ἡμέραις τῆς ἀπογραφῆς καὶ ἀπέστησε λαὸν ἱκανὸν ὀπίσω αὐτοῦ· κἀκεῖνος ἀπώλετο, καὶ πάντες ὅσοι ἐπείθοντο αὐτῷ διεσκορπίσθησαν.

37. μετα τουτον ανεστη ιουδας ο γαλιλαιος εν ταις ημεραις της απογραφης και απεστησεν λαον ικανον οπισω αυτου κακεινος απωλετο και παντες οσοι επειθοντο αυτω διεσκορπισθησαν 37. meta toυton aneste ioυdas o galilaios en tais emerais tes apografes kai apestesen laon ikanon opiso aυtoυ kakeinos apoleto kai pantes osoi epeithonto aυto dieskorpisthesan

37 After this one rose* up Judas, a Galilean, in the days of the census and a considerable (number of) people withdrew after him. He also perished, and all, as many as were obeying him, were scattered.

37. After this man rose up Judas of Galilee in the days of the taxing, and drew away much people after him: he also perished; and all, even as many as obeyed him, were dispersed.

37. Efter denne opstod Judas den Galilæer, i Skattebeskrivningens Dage, og drog meget Folk efter sig. Han er og omkommen, og alle de, som fulgte ham, bleve adspredte.

37. Efter honom hof Judas sig upp af Galileen, i de dagar då beskattningen skedde; han afvände mycket folk efter sig; han blef ock borto, och alle de som honom lydt hade, vordo förskingrade.

37. Pärrast sedda wottis Kalilea-ma mees Judas neil ülleskirjotamisse päiwil kätte, ja awwatelles paljo rahwast ennese järrele, ja temma sai hukka, ja keik, kes temma nou wotsid, said laiale.

37. Po jo, gyventojų surašymo dienomis, atsirado Judas Galilėjietis ir patraukė nemažai žmonių paskui save. Jis taip pat žuvo, o visi jo sekėjai buvo išblaškyti.

37. Darnach stand auf Judas aus Galiläa in den Tagen der Schätzung und machte viel Volks abfällig ihm nach; und der ist auch umgekommen, und alle, die ihm zufielen sind zerstreut.

37. Après lui, au temps du dénombrement, s'éleva Judas le Galiléen, qui attira à lui un grand peuple; mais il périt aussi, et tous ceux qui le crurent furent dispersés.

37. Después de éste se levantó Júdas el Galileo en los dias del empadronamiento; y llevó mucho pueblo tras sí. Pereció también éste, y todos los que consintieron con él fueron dispersos.

37 Na hem stond op Judas, de Galileer in de dagen der beschrijving, en maakte veel volks afvallig achter zich; en deze is ook vergaan, en allen, die hem gehoor gaven, zijn verstrooid geworden.

37. Po nim powstał Judas Galilejczyk za dni popisu i uwiódł wiele ludu za sobą; ale i on zginął, i wszyscy, którzy z nim przestawali, rozproszeni są.

37. Ezután felkelt ama Galileus Júdás az [17†] összeírás idején, és sok népet maga után csábított: ez is elveszett; és mindazok, a kik őt követték, szétszórattak.

37 После него во время переписи явился Иуда Галилеянин и увлек за собою довольно народа; но он погиб, и все, которые слушались его, рассыпались.

37. Після сього встав був Юда Галилейський під час переписї, і потяг за собою доволї народу. І сей загинув, і всї, хто слухав його, розсипались.

38 Ja nyt minä sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa;

38 Ja nyt sanon teille: Pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla. Sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä alkuisin, se raukeaa tyhjiin.

38. Ja nyt sanon minä teille: lakatkaat näistä miehistä ja sallikaat heidän olla; sillä jos tämä neuvo eli teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukee;

38. Sentähden sanon minä teille: lacatcat näistä miehistä ja sallicat heidän olla: sillä jos tämä neuwo eli teco on ihmisist nijn se kyllä tyhjän rauke.

38. Ja nyt mine sanon teille/ Lacatka neiste Miehiste/ ia sallicat heite/ Sille ios teme Neuuo eli Teko on Inhimisiste/ kylle se catupi. (Ja nyt minä sanon teille/ Lakatkaa näistä miehistä/ ja sallikaat heitä/ Sillä jos tämä neuwo eli teko on ihmisistä/ kyllä se kaatuupi.)

38. καὶ τὰ νῦν λέγω ὑμῖν, ἀπόστητε ἀπὸ τῶν ἀνθρώπων τούτων καὶ ἐάσατε αὐτούς· ὅτι ἐὰν ᾖ ἐξ ἀνθρώπων ἡ βουλὴ αὕτη ἢ τὸ ἔργον τοῦτο, καταλυθήσεται·

38. και τα νυν λεγω υμιν αποστητε απο των ανθρωπων τουτων και εασατε αυτους οτι εαν η εξ ανθρωπων η βουλη αυτη η το εργον τουτο καταλυθησεται 38. kai ta nυn lego υmin apostete apo ton anthropon toυton kai easate aυtoυs oti ean e eks anthropon e βoυle aυte e to ergon toυto katalυthesetai

38 And hereafter I say to you°, Withdraw° from these men and permit° them (to continue,) because if the plan or this work is from men, it will be torn-down;

38. And now I say unto you, Refrain from these men, and let them alone: for if this counsel or this work be of men, it will come to nought:

38. Og nu siger jeg Eder: holder Eder fra disse Mennesker, og lader dem fare; thi dersom dette Raad eller dette værk er af Menneskene, bliver det forstyrret;

38. Och nu säger jag eder: Kommer intet vid dessa männerna, utan låter dem betämma; ty är detta råd eller verk af menniskor, så varder det väl omintet;

38. Ja nüüd ütlen minna teile: Jätke need innimessed rahhule, ja laske neid miñna; sest kui sesinnane nou ja sesinnane tö on innimestest, siis lähhäb se tühja,

38. Todėl dabar jums sakau: palikite šituos žmones ramybėje ir paleiskite juos. Jei šis sumanymas ir ši veikla iš žmonių,­jie žlugs savaime,

38. Und nun sage ich euch: Lasset ab von diesen Menschen und lasset sie fahren! Ist der Rat oder das Werk aus den Menschen, so wird's untergehen;

38. Je vous dis donc maintenant: Ne poursuivez point ces gens-là, et laissez-les aller; car si cette entreprise ou cette ouvre vient des hommes, elle sera détruite;

38. Y ahora os digo, dejáos de estos hombres, y dejádlos; porque si este consejo, o esta obra, es de los hombres, se desvanecerá;

38 En nu zeg ik ulieden: Houdt af van deze mensen, en laat hen gaan; want indien deze raad, of dit werk uit mensen is, zo zal het gebroken worden.

38. Przetoż teraz powiadam wam: Dajcie pokój tym ludziom i zaniechajcie ich; albowiem jeźliżeć jest z ludzi ta rada albo ta sprawa, wniwecz się obróci;

38. Mostanra nézve is mondom néktek, álljatok el ez emberektől, és hagyjatok békét nékik: mert ha emberektől van e tanács, vagy e dolog, semmivé lesz;

38 И ныне, говорю вам, отстаньте от людей сих и оставьте их; ибо если это предприятие и это дело - от человеков, то оно разрушится,

38. А тепер кажу вам: Відступіть ся від людей сих і оставте їх; бо коли від людей рада ся або дїло се, то обернеть ся в нїщо;

39 mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan."

39 Mutta jos se on Jumalasta lähtöisin, ette voi sitä kukistaa. Ettei teitä vain havaittaisi Jumalaa vastaan taisteleviksi!"

39. Vaan jos se on Jumalalta, niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä, ettette myös löydettäisi sotineen jumalaa vastaan.

39. Waan jos se on Jumalalda nijn et te woi sitä alaspaina ettet te löytäis sotinen Jumalata wastan. Nijn caicki mielistyit hänen neuwoons.

39. Waan ios se on Jumalasta/ nin ette te site woi alaspaina/ Senpäle ettei te leuteisi sotiua Jumalata wastan. Nin ne caiki mielistuit henen neuuoons/ (Waan jos se on Jumalasta/ niin ette te sitä woi alas panna/ Sen päälle ettei te löytäisi sotiwan Jumalata wastaan. Niin he kaikki mielistyit hänen neuwoonsa/)

39. εἰ δὲ ἐκ Θεοῦ ἐστιν, οὐ δύνασθε καταλῦσαι αὐτό, μήποτε καὶ θεομάχοι εὑρεθῆτε.

39. ει δε εκ θεου εστιν ου δυνασθε καταλυσαι αυτο μηποτε και θεομαχοι ευρεθητε 39. ei de ek theoυ estin oυ dυnasthe katalυsai aυto mepote kai theomachoi eυrethete

39 but if it is from God, you° will not be able to tear-down it; lest you° might be found even to be quarreling against God.

39. But if it be of God, ye cannot overthrow it; lest haply ye be found even to fight against God.

39. men er det af Gud, kunne I ikke forstyrre det. Lader Eder dog ikke befinde som de, der endog ville stride mod Gud.

39. Men är det af Gudi, så kunnen I icke Slå det neder, såframt I viljen icke finnas strida emot Gud.

39. Agga kui se Jummalast on, siis teie ei woi sedda mitte tühjaks tehha, et teid ei leita kui need, kes Jummala wasto pannewad.

39. o jeigu tai iš Dievo, tai jūs nepajėgsite jų sunaikinti. Žiūrėkite, kad nepasirodytumėte kovojantys prieš Dievą!’‘ Jie paklausė jo patarimo.

39. ist's aber aus Gott, so könnet ihr's nicht dämpfen; auf daß ihr nicht erfunden werdet als die wider Gott streiten wollen.

39. Mais si elle vient de Dieu, vous ne pouvez la détruire; et prenez garde qu'il ne se trouve que vous ayez fait la guerre à Dieu.

39. Mas si es de Dios, no la podréis deshacer; porque no parezca que queréis pelear contra Dios.

39 Maar indien het uit God is, zo kunt gij dat niet breken; opdat gij niet misschien bevonden wordt ook tegen God te strijden.

39. Ale jeźlić jest z Boga, nie będziecie mogli tego rozerwać, byście snać i z Bogiem walczącymi nie byli znalezieni.

39. Ha pedig Istentől van, ti fel nem bonthatjátok azt; nehogy esetleg Isten ellen harczolóknak is találtassatok.

39 а если от Бога, то вы не можете разрушить его; берегитесь , чтобы вам не оказаться и богопротивниками.

39. коли ж від Бога, то не здолїєте його знївечити, та щоб іще й противниками Божими не зробитись вам.

40 Niin he noudattivat hänen neuvoansa. Ja he kutsuivat apostolit sisään ja pieksättivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen ja päästivät heidät menemään.

40 Niin he olivat hänelle kuuliaiset. Kutsuttuaan apostolit sisään, he pieksivät heitä ja kielsivät puhumasta Jeesuksen nimessä ja laskivat heidät menemään.

40. Niin kaikki mielistyivät hänen neuvoonsa; ja kuin he apostolit sisälle kutsuivat, niin he hosuivat heitä ja kielsivät heitä Jesuksen nimeen puhumasta, ja päästivät heidät menemään.

40. Ja cuin he Apostolit sisälle cudzuit nijn he hosuit heitä ja kielsit heitä Jesuxen nimeen puhumast ja päästit heidän menemän.

40. Ja quin he sisellecutzuit Apostolit/ nin he hosuttit heite/ ia kielsit ettei heiden pitenyt puhuman Iesusen Nimeen/ Ja laskit heiden menemen. (Ja kuin he sisälle kutsuit apostolit/ niin he hosutit heitä/ ja kielsit ettei heidän pitänyt puhuman Jesuksen nimeen/ Ja laskit heidän menemään.)

40. ἐπείσθησαν δὲ αὐτῷ, καὶ προσκαλεσάμενοι τοὺς ἀποστόλους δείραντες παρήγγειλαν μὴ λαλεῖν ἐπὶ τῷ ὀνόματι τοῦ Ἰησοῦ, καὶ ἀπέλυσαν αὐτοὺς.

40. επεισθησαν δε αυτω και προσκαλεσαμενοι τους αποστολους δειραντες παρηγγειλαν μη λαλειν επι τω ονοματι του ιησου και απελυσαν αυτους 40. epeisthesan de aυto kai proskalesamenoi toυs apostoloυs deirantes pareggeilan me lalein epi to onomati toυ iesoυ kai apelυsan aυtoυs

40 Now they were persuaded by him, and having called the apostles to them, they whipped them, and commanded them not to speak in the name of Jesus and released them.

40. And to him they agreed: and when they had called the apostles, and beaten them, they commanded that they should not speak in the name of Jesus, and let them go.

40. Da løde de ham; og de fremkaldte Apostlerne og lode dem hudstryge og bøde dem ikke at tale i Jesu Navn, hvorpaa de lode dem fare.

40. Då föllo de alle intill hans råd; och kallade Apostlarna, läto hudflänga dem, och bödo dem, att de icke skulle tala i Jesu Namn; och läto gå dem.

40. Ja nemmad wotsid temma nou; ja kui nemmad need Apostlid said kutsunud, peksid nemmad neid, ja keelsid neid Jesusse nimmel räkimast, ja lasksid neid lahti;

40. Pasišaukę apaštalus, nuplakdino juos, uždraudė kalbėti Jėzaus vardu ir paleido.

40. Da fielen sie ihm zu und riefen die Apostel, stäupten sie und geboten ihnen, sie sollten nicht Reden in dem Namen Jesu, und ließen sie gehen.

40. Et ils furent de son avis, et après avoir appelé les apôtres, et après les avoir fait fouetter, ils leur défendirent de parler au nom de Jésus; et ils les laissèrent aller.

40. Y consintieron con él; y llamando a los apóstoles, habiéndolos azotado, les mandaron que no hablasen en el nombre de Jesús, y los soltaron.

40 En zij gaven hem gehoor; en als zij de apostelen tot zich geroepen hadden, geselden zij dezelve, en geboden hun, dat zij niet zouden spreken in den Naam van Jezus; en lieten hen gaan.

40. I usłuchali go. A zawoławszy Apostołów i ubiwszy je, zakazali, aby nie mówili w imieniu Jezusowem; i wypuścili je.

40. Engedének azért néki; és miután előszólították az apostolokat, megveretvén, megparancsolák, [18†] hogy a Jézus nevében [19†] ne szóljanak, és elbocsáták őket.

40 Они послушались его; и, призвав Апостолов, били их и, запретив им говорить о имени Иисуса, отпустилиих.

40. Послухали ж його, і, покликавши апостолів та побивши, заказали їм говорити в імя Ісусове, та й відпустили їх.

41 Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden.

41 Niin he lähtivät pois neuvostosta iloiten siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Hänen nimensä vuoksi.

41. Niin he menivät pois raadin edestä, iloiten että he olivat mahdolliset pilkkaa kärsimään hänen nimensä tähden,

41. Nijn he menit iloiten pois Raadin edest että he olit otolliset pilcka kärsimän hänen nimens tähden. Ja ei lacannet jocapäiwä Templis ja joca huones opettamast ja saarnamast Evangeliumi Jesuxest Christuxest.

41. Nin he sis menit iloiten pois Neuuon edest/ ette he otoliset olit pilca kersimen henen Nimens tedhen/ Ja eiuet lacanut iocapeiue Templis/ ia ioca Hones opettamast ia sarnamast Euangeliu' Iesusest Christusest. (Niin he siis menit iloiten pois neuwoston edestä/ että he otolliset olit pilkkaa kärsimän hänen nimensä tähden/ Ja eiwät lakanneet jokapäiwä templissä/ ja joka huoneessa opettamasta ja saarnaamasta ewankelium Jesuksesta Kristuksesta.)

41. οἱ μὲν οὖν ἐπορεύοντο χαίροντες ἀπὸ προσώπου τοῦ συνεδρίου, ὅτι ὑπὲρ τοῦ ὀνόματος αὐτοῦ κατηξιώθησαν ἀτιμασθῆναι·

41. οι μεν ουν επορευοντο χαιροντες απο προσωπου του συνεδριου οτι υπερ του ονοματος αυτου κατηξιωθησαν ατιμασθηναι 41. oi men oυn eporeυonto chairontes apo prosopoυ toυ sυnedrioυ oti υper toυ onomatos aυtoυ kateksiothesan atimasthenai

41 Therefore indeed, they were traveling away from the face of the council, rejoicing that they were deemed worthy to be dishonored on behalf of the name of Jesus.

41. And they departed from the presence of the council, rejoicing that they were counted worthy to suffer shame for his name.

41. Saa gik de da glade bort fra Raadets Aasyn, fordi de havde været agtede værdige til at forhaanes for hans Navns Skyld.

41. Men de gingo med fröjd ifrå Rådet, att de voro värdige lida smälek för hans Namns skull;

41. Agga nemmad läksid römoga sest surest kohtust ärra, sest et nemmad ollid wäärt olnud Jesusse nimme pärrast teotust kannatada.

41. O tie ėjo iš sinedriono džiaugdamiesi, kad buvo palaikyti vertais dėl Jėzaus vardo iškęsti paniekinimą.

41. Sie gingen aber fröhlich von des Rats Angesicht, daß sie würdig gewesen waren, um seines Namens willen Schmach zu leiden,

41. Eux donc se retirèrent de devant le Sanhédrin, remplis de joie d'avoir été jugés dignes de souffrir des opprobres pour le nom de Jésus.

41. Mas ellos iban gozosos de delante del concilio, de que fuesen tenidos por dignos de padecer afrenta por el nombre de Jesús.

41 Zij dan gingen heen van het aangezicht des raads, verblijd zijnde, dat zij waren waardig geacht geweest, om Zijns Naams wil smaadheid te lijden.

41. A tak oni szli od obliczności onej rady, radując się, iż się stali godnymi odnosić zelżywość dla imienia Jezusowego.

41. Ők annakokáért örömmel [20†] menének el a tanács elől, hogy méltókká tétettek arra, hogy az ő nevéért gyalázattal illettessenek.

41 Они же пошли из синедриона, радуясь, что за имя Господа Иисуса удостоились принять бесчестие.

41. Вони ж пішли веселі з перед ради, що за імя Його удостоїлись бути зневаженими.

42 Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.

42 Eivätkä he lakanneet joka päivä pyhäkössä ja kodeissa opettamasta ja julistamasta ilosanomaa * Jeesuksesta Kristuksesta*.

42. Ja ei lakanneet joka päivä templissä ja joka huoneessa opettamasta ja saarnaamasta evankeliumia Jesuksesta Kristuksesta.

42. πᾶσάν τε ἡμέραν ἐν τῷ ἱερῷ καὶ κατ’ οἶκον οὐκ ἐπαύοντο διδάσκοντες καὶ εὐαγγελιζόμενοι Ἰησοῦν τὸν Χριστόν.

42. πασαν τε ημεραν εν τω ιερω και κατ οικον ουκ επαυοντο διδασκοντες και ευαγγελιζομενοι ιησουν τον χριστον 42. pasan te emeran en to iero kai kat oikon oυk epaυonto didaskontes kai eυaggelizomenoi iesoυn ton christon

42 And they were not ceasing, teaching and proclaiming the good-news of Jesus (as) the Christ every day both in the temple and in every house.

42. And daily in the temple, and in every house, they ceased not to teach and preach Jesus Christ.

42. Og de lode ikke af hver Dag at lære i Templet og Husene, og at forkynde Jesus Christus.

42. Och höllo hvar dag uppå, utan återvändo, att lära och predika Evangelium om Jesu Christo, uti templet, och i all hus.

42. Ja nemmad ei jätnud mitte mahha iggapääw pühhas koias ja koddasid möda öppetamatta ja Jesust Kristust kulutamatta.

42. Kiekvieną dieną šventykloje ir po namus jie nesiliovė mokyti bei skelbti Jėzų Kristumi.

42. und hörten nicht auf, alle Tage im Tempel und hin und her in Häusern zu lehren und zu predigen das Evangelium von Jesu Christo.

42. Et ils ne cessaient tous les jours d'enseigner et d'annoncer Jésus-Christ, dans le temple et de maison en maison.

42. Y todos los dias no cesaban en el templo, y por las casas, de enseñar, y de predicar a Jesu Cristo.

42 En zij hielden niet op, allen dag, in den tempel en bij de huizen, te leren, en Jezus Christus te verkondigen.

42. I nie przestawali na każdy dzieó w kościele i po domach nauczać i opowiadać Jezusa Chrystusa.

42. És mindennap a templomban és házanként [21†] nem szűnnek vala meg tanítani és hirdetni Jézust, a Krisztust.

42 И всякий день в храме и по домам не переставали учить и благовествовать об Иисусе Христе.

42. І по всяк день не переставали вони і в церкві і по домах навчати й благовіствувати Ісуса Христа.