26 luku

Paavali puolustaa itseään Agrippan edessä ja kertoo, kuinka hän eli fariseuksena, odottaen luvattua Messiasta ja kuolleitten ylösnousemusta 1 – 7, ja kuinka Herra, hänen ollessaan matkalla Damaskoon, ilmestyi hänelle ja kutsui hänet apostoliksi 8 – 18, jonka johdosta hän julistanut profeettain ja Mooseksen ennustamaa, kuolleista noussutta Kristusta 19 – 23; hän vakuuttaa Festukselle puhuvansa totuuden ja toimen sanoja ja kysyy Agrippalta, uskoiko hän profeettoja 24 – 29 Paavali tunnustetaan syyttömäksi 30 – 32.

1 Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi". Silloin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen:

1 Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi." Silloin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen:

1. Niin Agrippa sanoi Paavalille: sinun on lupa puhua edestäs. Silloin Paavali ojensi kätensä ja vastasi edestänsä:

1. AGrippa sanoi Pawalille: sinun on lupa puhua edestäs. Nijn Pawali ojensi kätens ja puhui edestäns sanoden:

1. AGrippa sis sanoi Paualille/ Lupa ombi sinun puhua edestes. Nin wlosoijensi Pauali Kätens ia puhui edestens/ (Agrippa siis sanoi Pawalille/ Lupa ompi sinun puhua edestäsi. Niin ulosojensi Pawali kätensä ja puhui edestänsä.)

1. Ἀγρίππας δὲ πρὸς τὸν Παῦλον ἔφη· Ἐπιτρέπεταί σοι ὑπὲρ σεαυτοῦ λέγειν. τότε ὁ Παῦλος ἐκτείνας τὴν χεῖρα ἀπελογεῖτο·

1. αγριππας δε προς τον παυλον εφη επιτρεπεται σοι υπερ σεαυτου λεγειν τοτε ο παυλος απελογειτο εκτεινας την χειρα 1. agrippas de pros ton paυlon efe epitrepetai soi υper seaυtoυ legein tote o paυlos apelogeito ekteinas ten cheira

1 {Aug., AD 61. Paul before Agrippa.} Now Agrippa said to Paul, It is permitted for you to speak on behalf of yourself. Then Paul stretched out his hand and was making his defense.

1. Then Agrippa said unto Paul, Thou art permitted to speak for thyself. Then Paul stretched forth the hand, and answered for himself:

1. Men Agrippa sagde til Paulus: det tilstedes dig at tale for dig. Da udrakte Paulus Haanden og forsvarede sig saaledes:

1. Då sade Agrippa till Paulum: Dig tillstädjes, att du talar för dig. Då räckte Paulus sina hand ut, och talade för sig:

1. Agga Agrippas ütles Paulusse wasto: Sul on lubba ennese eest räkida; siis sirrutas Paulus kät ja wastas ennese eest:

1. Tada Agripa tarė Pauliui: ‘‘Tau leidžiama paaiškinti savo bylą’‘. Paulius, pamojęs ranka, pradėjo gynimosi kalbą:

1. Agrippa aber sprach zu Paulus: es ist dir erlaubt, für dich zu reden. Da reckte Paulus die Hand aus und verantwortete sich:

1. Alors Agrippa dit à Paul: Il t'est permis de parler pour toi-même. Paul ayant étendu la main, parla ainsi pour sa défense:

1. ENTÓNCES Agripa dijo a Pablo: Se te permite hablar por tí. Pablo entónces extendiendo la mano, comenzó a dar razón de sí, diciendo:

1 En Agrippa zeide tot Paulus: Het is u geoorloofd voor uzelven te spreken. Toen strekte Paulus de hand uit, en verantwoordde zich aldus:

1. Zatem Agrypa rzekł do Pawła: Pozwala ci się, abyś mówił sam od siebie. Tedy Paweł wyciągnąwszy rękę, taką sprawę dał:

1. Agrippa pedig monda Pálnak: Megengedtetik néked, hogy szólj a magad mentségére. Akkor Pál kinyújtván kezét, védőbeszédet tartott:

1 Агриппа сказал Павлу: позволяется тебе говорить за себя. Тогда Павел, простерши руку, стал говорить в свою защиту:

1. Агриппа ж каже до Павла: Дозволяєть ся тобі за себе говорити. Тодї Павел відповів, простягши руку:

2 Pidän itseäni onnellisena, kuningas Agrippa, kun sinun edessäsi tänä päivänä saan puolustautua kaikesta siitä, mistä juutalaiset minua syyttävät,

2 "Pidän itseäni onnellisena, kuningas Agrippa, kun saan edessäsi tänä päivänä puolustautua kaikkea sitä vastaan, mistä juutalaiset minua syyttävät,

2. Minä pidän itseni onnellisena, rakas kuningas Agrippa, että minä tänäpänä saan sinun edessäs vastata kaikista niistä, mitä minun päälleni Juudalaisilta kannetaan,

2. Se on sangen minun mieleeni racas Cuningas Agrippa että minä tänäpän saan sinun edesäs wastata caikista nijstä asioista joista minun päälleni Judalaisilda cannetan

2. Se ombi sangen minu' mieleheni/ racas Kuningas Agrippa/ Ette minun pite tenepene sinun edeses wastaman caikista nijste asioista ioista minun päleni Juttailda cannetan/ (Se ompi sangen minun mieleeni/ rakas kuningas Agrippa/ Että minun pitää tänäpäiwänä sinun edessäsi wastaamaan kaikista niistä asioista joista minun päälleni juuttailta kannetaan/)

2. Περὶ πάντων ὧν ἐγκαλοῦμαι ὑπὸ Ἰουδαίων, βασιλεῦ Ἀγρίππα, ἥγημαι ἐμαυτὸν μακάριον ἐπὶ σοῦ μέλλων ἀπολογεῖσθαι σήμερον,

2. περι παντων ων εγκαλουμαι υπο ιουδαιων βασιλευ αγριππα ηγημαι εμαυτον μακαριον μελλων απολογεισθαι επι σου σημερον 2. peri panton on egkaloυmai υpo ioυdaion βasileυ agrippa egemai emaυton makarion mellon apologeisthai epi soυ semeron

2 Concerning all of which I am accused by the Jews, King Agrippa, I have deemed myself fortunate today, being about to make (my) defense in front of you;

2. I think myself happy, king Agrippa, because I shall answer for myself this day before thee touching all the things whereof I am accused of the Jews:

2. Angaaende alle de Ting, for hvilke jeg anklages af Jøderne, Kong Agrippa! agter jeg mig selv lykkelig, at jeg i Dag skal forsvare mig for dig,

2. Jag håller mig nu lycksaligan, att jag skall försvara mig i dag inför dig, Konung Agrippa, i all de stycker, der jag öfver anklagad varder af Judomen;

2. Ma arwan ennese önneks , kuñingas Agrippas, et ma tännapääw sinno ees saan ennese eest kosta keige nende asjade pärrast, mis Juda-rahwas mulle süüks andwad;

2. ‘‘Karaliau Agripa! Esu laimingas, galėdamas šiandien tavo akivaizdoje gintis nuo viso to, kuo esu žydų kaltinamas,

2. Es ist mir sehr lieb, König Agrippa, daß ich mich heute vor dir verantworten soll über alles, dessen ich von den Juden beschuldigt werde;

2. Roi Agrippa, je m'estime heureux de ce que je dois me défendre aujourd'hui, devant toi, de toutes les choses dont les Juifs m'accusent,

2. Acerca de todas las cosas de que soy acusado por los Judíos, oh rey Agripa, téngome por dichoso, de que delante de tí me haya hoy de defender.

2 Ik acht mijzelven gelukkig, o koning Agrippa, dat ik mij heden voor u zal verantwoorden van alles, waarover ik van de Joden beschuldigd word;

2. Na to wszystko, z czego mię obwiniają Żydowie, królu Agrypo! poczytam się być za szczęśliwego, iż dziś mam odpowiadać przed tobą.

2. Agrippa király! Boldognak tartom magamat, hogy mindazok felől, a mikkel a zsidóktól vádoltatom, te előtted fogok védekezni e mai napon;

2 царь Агриппа! почитаю себя счастливым, что сегодня могузащищаться перед тобою во всем, в чем обвиняют меня Иудеи,

2. Про все, в чому винують мене Жиди, царю Агриппо, вважаю себе за щасливого, маючи відповідати сьогоднї перед тобою,

3 olletikin, koska sinä tarkkaan tunnet kaikki juutalaisten tavat ja riitakysymykset. Sentähden pyydän sinua kärsivällisesti minua kuulemaan.

3 varsinkin, koska olet sekä juutalaisten kaikkien tapojen, että riitakysymysten tuntija. Sen vuoksi pyydän sinua kärsivällisesti kuuntelemaan minua.

3. Liiatenkin että sinä tiedät kaikki tavat ja Juudalaisten kysymykset: sentähden rukoilen minä sinua, että kärsivällisesti minua kuulisit.

3. Lijatengin että sinä tiedät caicki tawat ja Judalaisten kysymyxet. Sentähden rucoilen minä sinua ettäs kärsiwäisestä minua cuulisit.

3. Liatengi/ ette sine tiedhet caiki Tauat ia Juttain Kysymiset. Senteden mine rucolen sinua/ Ettes kerssiueiseste minua cwlisit. (Liiatenkin/ että sinä tiedät kaikki tawat ja juuttain kysymiset. Sentähden minä rukoilen sinua/ Ettäs kärsiwäisesti minua kuulisit.)

3. μάλιστα γνώστην ὄντα σε πάντων τῶν κατὰ Ἰουδαίους ἐθῶν τε καὶ ζητημάτων· διὸ δέομαί σου μακροθύμως ἀκοῦσαί μου.

3. μαλιστα γνωστην οντα σε {VAR2: ειδως } παντων των κατα ιουδαιους εθων τε και ζητηματων διο δεομαι σου μακροθυμως ακουσαι μου 3. malista gnosten onta se {VAR2: eidos } panton ton kata ioυdaioυs ethon te kai zetematon dio deomai soυ makrothυmos akoυsai moυ

3 especially (because) you are an expert of all things according to the (things of the) Jews, both customs and debates. Hence, I beseech of you to hear me patiently.

3. Especially because I know thee to be expert in all customs and questions which are among the Jews: wherefore I beseech thee to hear me patiently.

3. allermeest fordi du har Kundskab om alle Jødernes Skikke og Spørgsmaal; derfor beder jeg dig, at du taalmodigen vil høre mig.

3. Aldramest medan jag vet, att du äst förståndig på de sedvänjor och spörsmål, som ibland Judarna äro; hvarföre beder jag dig, att du ville höra mig tåleliga.

3. Keigeennamiste, et sa tead keik Juda-rahwa kombed ja küssimissed: sepärrast pallun minna sind, et sa mind kannaltlikkult kuled.

3. juo labiau, kad tau žinomi visi žydų papročiai ir ginčijami klausimai. Todėl prašau kantriai manęs išklausyti.

3. allermeist weil du weißt alle Sitten und Fragen der Juden. Darum bitte ich dich, du wollest mich geduldig hören.

3. Surtout parce que tu connais toutes leurs coutumes et leurs discussions; je te prie donc de m'écouter avec indulgence.

3. Mayormente porque yo sé que tú entiendes de todas las costumbres y cuestiones que hay entre los Judíos; por lo cual te ruego que me oigas con paciencia.

3 Allermeest, dewijl ik weet, dat gij kennis hebt van alle gewoonten en vragen, die onder de Joden zijn. Daarom bid ik u, dat gij mij lankmoediglijk hoort.

3. A zwłaszcza, żeś ty powiadom tych wszystkich, które są między Żydami, zwyczajów i sporów; przetoż cię proszę, żebyś mię cierpliwie posłuchał.

3. Mivel te nagyon jól ismered a zsidók minden szokását és vitás kérdését. Azért kérlek, hallgass meg engem türelmesen!

3 тем более, что ты знаешь все обычаи и спорные мнения Иудеев. Посему прошу тебя выслушать меня великодушно.

3. а й надто, що ти сьвідомий всїх звичаїв Жидівських і перепитів. Тим благаю тебе вислухати мене терпиливо.

4 Kaikki juutalaiset tuntevat minun elämäni nuoruudestani asti, koska alusta alkaen olen elänyt kansani keskuudessa ja Jerusalemissa.

4 Kaikki juutalaiset tuntevat varmasti nuoruudestani asti elämäni, joka alusta lähtien on kulunut kansani keskellä [ja] Jerusalemissa.

4. Kaikki tosin Juudalaiset tietävät minun elämäni hamasta nuoruudesta, kuin se alusta on ollut minun kansani seassa Jerusalemissa:

4. CAicki tosin Judalaiset tietäwät minun elämäni hamast nuorudest nijn cuin se algusta ollut tämän Canssan seas Jerusalemis:

4. Nin tieteuet tosin caiki Juttat minun Elemeni hamast Noorudhesta/ quin se on ollut alghusta temen Canssan seas Jerusalemis/ (Niin tietäwät tosin kaikki juuttaat minun elämäni hamasta nuoruudesta/ kuin se on ollut alusta tämän kansan seassa Jerusalemissa/)

4. Τὴν μὲν οὖν βίωσίν μου τὴν ἐκ νεότητος τὴν ἀπ’ ἀρχῆς γενομένην ἐν τῷ ἔθνει μου ἐν Ἱεροσολύμοις ἴσασι πάντες Ἰουδαῖοι,

4. την μεν ουν βιωσιν μου την εκ νεοτητος την απ αρχης γενομενην εν τω εθνει μου εν ιεροσολυμοις ισασιν παντες οι ιουδαιοι 4. ten men oυn βiosin moυ ten ek neotetos ten ap arches genomenen en to ethnei moυ en ierosolυmois isasin pantes oi ioυdaioi

4 Therefore my lifestyle indeed which happened from my youth up, from the beginning in my own nation (and) in Jerusalem, all the Jews know (this).

4. My manner of life from my youth, which was at the first among mine own nation at Jerusalem, know all the Jews;

4. Mit Levnet fra Ungdommen af, hvorledes det har været fra Begyndelsen iblandt mig Folk i Jerusalem, vide alle Jøderne.

4. Mitt lefverne ifrån ungdomen, huru det af begynnelsen ibland detta folk i Jerusalem varit hafver, veta alle Judar,

4. Minno ello wisid norest east sadik, mis mul algmissest omma rahwa seas Jerusalemmas olnud, teädwad keik Juda-rahwas,

4. Visi žydai žino apie mano gyvenimą nuo jaunystės, kuris nuo pradžių prabėgo mano tautoje, Jeruzalėje.

4. Zwar mein Leben von Jugend auf, wie das von Anfang unter diesem Volk zu Jerusalem zugebracht ist, wissen alle Juden,

4. Pour ce qui est de la vie que j'ai menée, depuis ma jeunesse, telle qu'elle s'est écoulée dès le commencement, au sein de ma nation, à Jérusalem, elle est connue de tous les Juifs.

4. Mi manera de vivir desde mi mocedad, la cual desde el principio fué entre los de mi nación en Jerusalem, todos los Judíos la saben:

4 Mijn leven dan van der jonkheid aan, hetwelk van den beginne onder mijn volk te Jeruzalem geweest is, weten al de Joden;

4. Co się tedy tknie żywota mego od młodości, jaki był od początku między narodem moim w Jeruzalemie, wiedzą wszyscy Żydowie,

4. Az én ifjúságomtól fogva való életemet tehát, mely kezdetétől az én népem közt Jeruzsálemben [1†] folyt le, tudják a zsidók mindnyájan.

4 Жизнь мою от юности моей , которую сначала проводил я среди народа моего в Иерусалиме, знают все Иудеи;

4. Яке ж було життє моє з малку від почину між народом моїм у Єрусалимі, знають усї Жиди,

5 He tuntevat minut jo entuudestaan, jos tahtovat sen todistaa, että minä meidän uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena.

5 He tuntevat minut ennestään — jos tahtovat todistaa — että minä uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena.

5. Jotka minun ennen ovat tunteneet, (jos he tahtoisivat todistaa,) että minä meidän jumalanpalveluksen kaikkein ahkerimman eriseuran jälkeen olin Pharisealainen.

5. Jotca minun ennen owat tundenet jos he tahdoisit todista: Sillä minä olen yxi Phariseus joca on caickein cowin eriseura meidän jumalan palweluxesam.

5. iotca minun ennen ouat tundeneet/ ios he tadhoisit todhista. Sille mine olen ollut yxi Phariseus ioca on caikein couin Eriseura meiden Jumalanpalueluxes. (jotka minun ennen owat tunteneet/ jos he tahtoisit todistaa. Sillä minä olen ollut yksi phariseus joka on kaikkein kowin eriseura meidän jumalanpalweluksessa.)

5. προγινώσκοντές με ἄνωθεν, ἐὰν θέλωσι μαρτυρεῖν, ὅτι κατὰ τὴν ἀκριβεστάτην αἵρεσιν τῆς ἡμετέρας θρησκείας ἔζησα Φαρισαῖος.

5. προγινωσκοντες με ανωθεν εαν θελωσιν μαρτυρειν οτι κατα την ακριβεστατην αιρεσιν της ημετερας θρησκειας εζησα φαρισαιος 5. proginoskontes me anothen ean thelosin martυrein oti kata ten akriβestaten airesin tes emeteras threskeias ezesa farisaios

5 If they are willing to testify, (knowing me beforehand, from the start), that I lived (as) a Pharisee according to the strictest sect of our religion.

5. Which knew me from the beginning, if they would testify, that after the most straitest sect of our religion I lived a Pharisee.

5. thi de have kjendt mig tilforn, fra det første af, (om de ellers ville vidne), at jeg har levet somPharisæer efter den strengeste Sect i vor Gudsdyrkelse.

5. Som mig förr känt hafva, om de vilja best ät; ty jag hafver varit en Pharisee, hvilket är det strängesta parti uti vår Gudstjenst.

5. Kes mind jo enne tunnud (kui nemmad sedda agga tahtwad tunnistada), et minna meie Jummala tenistusse keigekangema wisi järrel ollen kui Wariseer ellanud.

5. Jie pažįsta mane nuo seno ir, jei norėtų, galėtų paliudyti, kad aš, būdamas fariziejus, gyvenau, laikydamasis griežčiausios mūsų religijos krypties.

5. die mich von Anbeginn gekannt haben, wenn sie es wollten bezeugen. Denn ich bin ein Pharisäer gewesen, welches ist die strengste Sekte unseres Gottesdienstes.

5. Car ils savent, dès l'origine, s'ils veulent en rendre témoignage, que j'ai vécu Pharisien, suivant la secte la plus rigide de notre religion.

5. Los cuales tienen ya conocido, si quieren testificarlo, que yo desde el principio, conforme a la secta más estricta de nuestra religión he vivido Fariseo.

5 Als die van over lang mij te voren gekend hebben (indien zij het wilden getuigen), dat ik, naar de bescheidenste sekte van onzen godsdienst, als een Farizeer geleefd heb.

5. Będąc mi świadkami z dawna, (gdyby świadectwo wydać chcieli), iż według najdoskonalszej sekty nabożeóstwa naszego żyłem, będąc Faryzeuszem.

5. Kik tudják rólam eleitől fogva (ha bizonyságot akarnak tenni), hogy én a mi vallásunknak legszigorúbb felekezete szerint éltem, mint farizeus.

5 они издавна знают обо мне, если захотят свидетельствовать, что я жил фарисеем по строжайшему в нашем вероисповедании учению.

5. знаючи мене здавна (коли схочуть сьвідкувати), що жив я Фарисеєм по найдокональшій єресї нашої віри.

6 Ja nyt minä seison oikeuden edessä sentähden, että panen toivoni siihen lupaukseen, jonka Jumala on meidän isillemme antanut

6 Nyt seison tuomittavana sen lupauksen herättämän toivon vuoksi, jonka Jumala on antanut isillemme

6. Ja minä seison nyt tässä oikeuden edessä toivon tähden sen lupauksen päälle, joka Jumalalta on meidän isillemme tapahtunut:

6. Ja minä seison nyt täsä ja minun päälleni cannetan sijtä toiwost sen lupauxen tähden joca Jumalalda on meidän Isillem tapahtunut:

6. Ja nyt mine seison tesse Oikiude' edesse/ ia minu' päleni cannetan sijte toiuost sen Lupauxe' päle/ ioca Jumalalda on tapachtanut meiden Isille/ (Ja nyt minä seison tässä oikeuden edessä/ ja minun päälleni kannetaan siitä toiwosta sen lupauksen päälle/ joka Jumalalta on tapahtunut meidän isille/)

6. καὶ νῦν ἐπ’ ἐλπίδι τῆς πρὸς τοὺς πατέρας ἐπαγγελίας γενομένης ὑπὸ τοῦ Θεοῦ ἕστηκα κρινόμενος,

6. και νυν επ ελπιδι της προς τους πατερας επαγγελιας γενομενης υπο του θεου εστηκα κρινομενος 6. kai nυn ep elpidi tes pros toυs pateras epaggelias genomenes υpo toυ theoυ esteka krinomenos

6 And now I am standing (here), being judged against the hope of the promise which came* by God to the fathers;

6. And now I stand and am judged for the hope of the promise made of God unto our fathers:

6. Og nu staaer jeg her at dømmes for Haabet til den Forjættelse, som er given af Gud til Fædrene,

6. Och nu står jag här för rätten, för hoppets skull till det löfte, som skedt är till våra fäder af Gudi;

6. Ja nüüd seisan minna, ja mo peäle moistetakse kohhut se lotusse pärrast, mis Jum̃alast meie wannemille on tootud.

6. Dabar aš čia stoviu ir esu teisiamas už tai, kad viliuosi pažadu, kurį Dievas yra davęs mūsų tėvams.

6. Und nun stehe ich und werde angeklagt über die Hoffnung auf die Verheißung, so geschehen ist von Gott zu unsern Vätern,

6. Et maintenant je suis mis en jugement pour l'espérance que j'ai en la promesse que Dieu a faite à nos pères,

6. Y ahora por la esperanza de la promesa que hizo Dios a nuestros padres estoy llamado a juicio.

6 En nu sta ik, en word geoordeeld over de hoop der belofte, die van God tot de vaderen geschied is;

6. A teraz o nadzieję onej obietnicy, ojcom od Boga uczynionej, stoję przed sądem;

6. Most is az Istentől a mi atyáinknak tett ígéret reménységéért [2†] állok itt ítélet alatt:

6 И ныне я стою перед судом за надежду на обетование,данное от Бога нашим отцам,

6. А тепер за надїю обітування, зробленого отцям нашим од Бога, стою на судї,

7 ja jonka meidän kaksitoista sukukuntaamme, yötä ja päivää herkeämättä palvellen Jumalaa, toivovat heille toteutuvan; tämän toivon tähden, kuningas, juutalaiset minua syyttävät.

7 ja jonka toteutumisen kaksitoista sukukuntaamme yötä päivää lakkaamatta Jumalaa palvellen toivovat kokevansa. Tämän toivon vuoksi, kuningas (Agrippa), juutalaiset minua syyttävät.

7. Johonka meidän kaksitoistakymmentä sukukuntaa toivovat tulevansa, palvellen Jumalaa yötä ja päivää. Tämän toivon tähden kannetaan Juudalaisilta minun päälleni, rakas kuningas Agrippa.

7. Johonga toiwoon ne caxitoistakymmendä meidän suculaistam toiwoit tulewans palwellen Jumalata yötä ja päiwä. Tämän toiwon tähden cannetan Judalaisilda minun päälleni racas Cuningas Agrippa.

7. ioho'ga Toiuohon ne caxitoistakyme'de meiden Sukua toiuoit tuleuans/ paluelle' sitewarte' Jumalata öte ia peiue alinomaisest/ Teme' saman Toiuon tedhen cannetan minun päleni Juttailda/ racas Kuningas Agrippa. (johonka toiwoon ne kaksitoista kymmentä meidän sukua toiwoit tulewansa/ palwellen sitä warten Jumalata yötä ja päiwää alinomaisesti/ Tämän saman toiwon tähden kannetaan minun päälleni juuttailta/ rakas kuningas Agrippa.)

7. εἰς ἣν τὸ δωδεκάφυλον ἡμῶν ἐν ἐκτενείᾳ νύκτα καὶ ἡμέραν λατρεῦον ἐλπίζει καταντῆσαι· περὶ ἧς ἐλπίδος ἐγκαλοῦμαι, βασιλεῦ Ἀγρίππα, ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων.

7. εις ην το δωδεκαφυλον ημων εν εκτενεια νυκτα και ημεραν λατρευον ελπιζει καταντησαι περι ης ελπιδος εγκαλουμαι βασιλευ αγριππα υπο των ιουδαιων 7. eis en to dodekafυlon emon en ekteneia nυkta kai emeran latreυon elpizei katantesai peri es elpidos egkaloυmai βasileυ agrippa υpo ton ioυdaion

7 to which our twelve tribes, intensely giving-divine service to (God) night and day, are hoping to achieve of which hope I am accused by (the) Jews, (O) king Agrippa!

7. Unto which promise our twelve tribes, instantly serving God day and night, hope to come. For which hope's sake, king Agrippa, I am accused of the Jews.

7. hvilken vore tolv Stammer haabe at opnaae, idet de tjene Gud uafladeligen Nat og Dag; og for dette Haabs Skyld, Kong Agrippa! anklages jeg af Jøderne.

7. Till hvilket de tolf vår slägte förhoppas sig komma skola, tjenande Gudi stadeliga natt och dag; för detta hopps skull, Konung Agrippa, varder jag anklagad af Judomen.

7. Senna lotusse jure lootwad tulla meie kaksteistkümmend sugguarro, ööd ja päwad allati Jummalat tenides; se lotusse pärrast, kunningas Agrippas, töstetakse mo peäle süüd neist Juda-rahwast.

7. Jo išsipildant tikisi sulaukti mūsų dvylika giminių, uoliai tarnaudamos Dievui dieną ir naktį. Dėl šitos vilties, karaliau Agripa, aš ir esu žydų kaltinamas.

7. zu welcher hoffen die zwölf Geschlechter der Unsern zu kommen mit Gottesdienst emsig Tag und Nacht. Dieser Hoffnung halben werde ich, König Agrippa, von den Juden beschuldigt.

7. Et dont nos douze tribus, qui servent Dieu continuellement nuit et jour, attendent l'accomplissement. C'est pour cette espérance, roi Agrippa, que je suis accusé par les Juifs.

7. A la cual promesa nuestras doce tribus, sirviendo a Dios perennemente de día y de noche, esperan que han de venir; por la cual esperanza, oh rey Agripa, soy acusado de los Judíos.

7 Tot dewelke onze twaalf geslachten, geduriglijk nacht en dag God dienende, verhopen te komen; over welke hoop ik, o koning Agrippa, van de Joden word beschuldigd.

7. Której dwanaście naszych pokoleó ustawicznie dniem i nocą służąc Bogu, mają nadzieję dostąpić; o tę nadzieję skarżą na mię Żydowie, o królu Agrypo!

7. Melyre a mi tizenkét nemzetségünk, éjjel és nappal buzgón szolgálva reményli, hogy eljut; mely reménységért vádoltatom, Agrippa király, a zsidóktól.

7 которого исполнение надеются увидеть наши двенадцать колен, усердно служа Богу день и ночь. За сию-то надежду, царь Агриппа, обвиняют меня Иудеи.

7. котрого дванайцять родів наших, без перестану день і ніч служачи, надїють ся дойти. За сю надїю, царю Агриппо, винуватять мене Жиди.

8 Miksi on teistä uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?

8 Miksi teistä on uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?

8. Miksi se luotaan mahdottomaksi uskoa teidän tykönänne, että Jumala kuolleet herättää?

8. Mixi se on ihmeteldäwä teidän tykönän että Jumala cuollet herättä.

8. Mixi se o'bi vskomatoin teiden tykenen/ Ette Jumala Colleita ylesnostapi? (Miksi se ompi uskomatoin teidän tykönän/ että Jumala kuolleita ylös nostaapi?)

8. τί ἄπιστον κρίνεται παρ’ ὑμῖν εἰ ὁ Θεὸς νεκροὺς ἐγείρει;

8. τι απιστον κρινεται παρ υμιν ει ο θεος νεκρους εγειρει 8. ti apiston krinetai par υmin ei o theos nekroυs egeirei

8 Why is it judged (as) unbelievable with you°, if God is raising the dead?

8. Why should it be thought a thing incredible with you, that God should raise the dead?

8. Hvad? holdes det for utroligt hos Eder, at Gud opvækker døde?

8. Hvi varder det hållet af eder otroligit, om Gud uppväcker de döda?

8. Mis? kas teie jures sedda uskmatta asjaks petakse, et Jummal surnud üllesärratab?

8. Kodėl jums atrodo neįtikėtina, kad Dievas prikelia numirusius?

8. Warum wird das für unglaublich bei euch geachtet, das Gott Tote auferweckt?

8. Quoi! jugez-vous incroyable que Dieu ressuscite les morts?

8. ¿Cómo se juzga cosa increible entre vosotros que Dios resucite los muertos?

8 Wat? wordt het bij ulieden ongelofelijk geoordeeld, dat God de doden opwekt?

8. Cóż za rzecz do wiary niepodobną u siebie sądzicie, że Bóg umarłe wzbudza?

8. Micsoda? Hihetetlen dolognak tetszik néktek, hogy Isten halottakat támaszt fel?

8 Что же? Неужели вы невероятным почитаете, что Бог воскрешает мертвых?

8. Що? невірним здаєть ся вам (се), що Бог воскрешає мертвих?

9 Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan,

9 Luulin minäkin, että minun tuli kiihkeästi vastustaa Jeesus Nasaretilaisen nimeä.

9. Minä tosin luulin itselläni, että minun piti paljo vastahakoisuutta tekemän Jesuksen Natsarealaisen nimeä vastaan,

9. JA minäkin tosin luulin myös idzelläni paljo tekewäni cosca minä Jesuxen Nazarenuxen Nime wastan olin:

9. Ja mine tosin mös lwlin itzelleni/ palio tekeueni/ coska mine Iesusen Nazarenusen Nimen wastanseisoin/ (Ja minä tosin myös luulin itselleni/ paljon tekewäni/ koska minä Jesuksen Nazarenuksen nimen wastaan seisoin/)

9. ἐγὼ μὲν οὖν ἔδοξα ἐμαυτῷ πρὸς τὸ ὄνομα Ἰησοῦ τοῦ Ναζωραίου δεῖν πολλὰ ἐναντία πρᾶξαι·

9. εγω μεν ουν εδοξα εμαυτω προς το ονομα ιησου του ναζωραιου δειν πολλα εναντια πραξαι 9. ego men oυn edoksa emaυto pros to onoma iesoυ toυ nazoraioυ dein polla enantia praksai

9 Therefore I indeed thought in myself, it is essential to practice many things adverse to the name of Jesus the Nazarene.

9. I verily thought with myself, that I ought to do many things contrary to the name of Jesus of Nazareth.

9. Jeg selv har vel ogsaa formeent, at det burde mig at gjøre Meget imod Jesu den Nazaræers Navn,

9. Jag mente väl hos mig sjelf, att jag mycket göra skulle, stridandes emot Jesu Nazareni Namn;

9. Kül ma mötlesin isseenneses, et ma Naatsaretti Jesusse nimme wasto paljo kurja piddin teggema,

9. Tiesa, ir aš maniau, kad privalau visais būdais kovoti su Jėzaus Nazariečio vardu.

9. Zwar meinte ich auch bei mir selbst, ich müßte viel zuwider tun dem Namen Jesu von Nazareth,

9. Il est vrai que, pour moi, j'avais cru devoir m'opposer fortement au nom de Jésus de Nazareth.

9. Yo ciertamente había pensado conmigo que debía de hacer muchas cosas contra el nombre de Jesús el Nazareno.

9 Ik meende waarlijk bij mijzelven, dat ik tegen den Naam van Jezus van Nazareth vele wederpartijdige dingen moest doen.

9. Mnieć się wprawdzie samemu zdało, żem był powinien przeciwko imieniowi Jezusa Nazareóskiego wiele przeciwnych rzeczy czynić.

9. Én bizonyára elvégeztem vala magamban, hogy ama názáreti Jézus neve ellen sok ellenséges dolgot kell cselekednem.

9 Правда, и я думал, что мне должно много действовать против имени Иисуса Назорея.

9. Менї справдї й самому здавалось, що проти імени Ісуса Назорея треба багато робити.

10 ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta.

10 Niin teinkin Jerusalemissa. Suljin paljon pyhiä vankiloihin saatuani ylipapeilta valtuuden, ja kun heitä tapettiin, äänestin sen puolesta.

10. Niinkuin minä myös tein Jerusalemissa, ja salpasin monta pyhää vankihuoneisiin, kuin minä ylimmäisiltä papeilta olin saanut vallan; ja kuin he tapettiin, mielistyin minä heidän tuomioonsa,

10. Nijncuin minä tein Jerusalemis ja salpaisin monda Pyhä Tornijn jonga päälle minä ylimmäisildä Papeilda olin saanut wallan ja cosca he tapettin autin minäkin sijhen duomioon.

10. Ninquin mine mös Jerusalemis tein/ ia mo'da Pyhe mine salpasin Tornijn/ ionga päle mine wallan saanut olin/ nijlde Ylimeisilde Papilda/ Ja coska he tapettijt/ autin mineki sijhen Domion. (Niinkuin minä myös Jerusalemissa tein/ ja monta pyhään minä salpasin torniin/ jonka päälle minä wallan saanut olit/ niiltä ylimmäisiltä papeilta/ Ja koska he tapettiin/ autin minäkin siihen tuomioon.)

10. ὃ καὶ ἐποίησα ἐν Ἱεροσολύμοις, καὶ πολλοὺς τῶν ἁγίων ἐγὼ ἐν φυλακαῖς κατέκλεισα τὴν παρὰ τῶν ἀρχιερέων ἐξουσίαν λαβών, ἀναιρουμένων τε αὐτῶν κατήνεγκα ψῆφον,

10. ο και εποιησα εν ιεροσολυμοις και πολλους των αγιων εγω φυλακαις κατεκλεισα την παρα των αρχιερεων εξουσιαν λαβων αναιρουμενων τε αυτων κατηνεγκα ψηφον 10. o kai epoiesa en ierosolυmois kai polloυs ton agion ego fυlakais katekleisa ten para ton archiereon eksoυsian laβon anairoυmenon te aυton katenegka psefon

10 I also did this in Jerusalem, and I locked up many of the holy-ones in prisons, having received authority from the high-priests, and (while) being assassinated, I brought my voting-pebble {i.e. vote} against them.

10. Which thing I also did in Jerusalem: and many of the saints did I shut up in prison, having received authority from the chief priests; and when they were put to death, I gave my voice against them.

10. hvilket jeg og gjorde i Jerusalem; og jeg kastede mange af de Hellige i Fængsel, der jeg havde faaet Magt dertil af de Ypperstepræster, og naar de bleve tagne af Dage, gav jeg min Stemme dertil.

10. Som jag ock gjorde i Jerusalem; och många heliga kastade jag i fängelse, dertill jag magt tagit hade af de öfversta Presterna; och då de dräpne vordo, förde jag domen.

10. Mis minna ka Jerusalemmas ollen teinud, ja mitto pühha innimest wangitorni kinnipannud, kui ma üllemilt preestridelt ollin lubba sanud; ja kui neid ärratappeti, siis andsin minna omma sanna senna körwa.

10. Aš taip ir dariau Jeruzalėje. Gavęs iš aukštųjų kunigų įgaliojimus, daugybę šventųjų uždariau į kalėjimus, o kai jie buvo žudomi, pritardavau.

10. wie ich denn auch zu Jerusalem getan habe, da ich viele Heilige in das Gefängnis verschloß, darüber ich Macht von den Hohenpriestern empfing; und wenn sie erwürgt wurden, half ich das Urteil sprechen.

10. C'est aussi ce que je fis à Jérusalem. Je mis en prison plusieurs saints, ayant reçu ce pouvoir des principaux sacrificateurs, et lorsqu'on les faisait mourir, j'y donnais mon suffrage.

10. Lo cual también hice en Jerusalem, y yo encerré en cárceles a muchos de los santos, habiendo recibido poderes de los príncipes de los sacerdotes; y cuando les hacían morir, yo dí mi voto contra ellos.

10 Hetwelk ik ook gedaan heb te Jeruzalem, en ik heb velen van de heiligen in de gevangenissen gesloten, de macht van de overpriesters ontvangen hebbende; en als zij omgebracht werden, stemde ik het toe.

10. Com też czynił w Jeruzalemie i wielem ja świętych sadzał do więzienia, wziąwszy moc od przedniejszych kapłanów; a gdy mieli być zabijani, wotowałem przeciwko nim.

10. Mit meg is cselekedtem Jeruzsálemben: és a szentek közül én sokat börtönbe [3†] vettettem, a főpapoktól való felhatalmazást megnyervén. Sőt mikor megölettetének, [4†] szavazatommal hozzájárultam.

10 Это я и делал в Иерусалиме: получив власть от первосвященников, я многих святых заключал в темницы, и, когда убивали их, я подавал на то голос;

10. Що й робив я в Єрусалимі, і многих сьвятих замикав у темницї, прийнявши власть од архиєреїв, а як убивали їх, давав мій голос.

11 Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.

11 Kaikissa synagoogissa yritin rankaisemalla usein pakottaa heitä rienaamaan. Raivotessani ylen määrin heitä vastaan vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka."

11. Ja rankaisin heitä usein jokaisessa synagogassa, ja vaadin heitä pilkkaamaan, ja olin heitä vastaan ylönpalttisesti vimmattu, ja vainosin heitä hamaan ulkokaupunkeihin.

11. Ja rangaisin heitä usein jocaidzes Synagogas ja waadein heitä pilckaman ja olin heitä wastan ylönpaldisest wimmattu ja wainoisin heitä haman muihingin Caupungeihin.

11. Ja iocaitzes Sinagogas wsein mine heite rangaisin/ ia waadhin heite pilcaman/ ia olin heiden wastans ylenpaltisesta cummittu/ Ja wainosin heite mös haman Wieraisin Caupungijn. (Ja jokaisessa synagogassa usein minä heitä rankaisin/ ja waadin heitä pilkkaamaan/ ja olin heidän wastaansa ylenpalttisesti kummittu (wimmattu)/ Ja wainosin heitä myös hamaan wieraisiin kaupunkiin.)

11. καὶ κατὰ πάσας τὰς συναγωγὰς πολλάκις τιμωρῶν αὐτοὺς ἠνάγκαζον βλασφημεῖν, περισσῶς τε ἐμμαινόμενος αὐτοῖς ἐδίωκον ἕως καὶ εἰς τὰς ἔξω πόλεις.

11. και κατα πασας τας συναγωγας πολλακις τιμωρων αυτους ηναγκαζον βλασφημειν περισσως τε εμμαινομενος αυτοις εδιωκον εως και εις τας εξω πολεις 11. kai kata pasas tas sυnagogas pollakis timoron aυtoυs enagkazon βlasfemein perissos te emmainomenos aυtois ediokon eos kai eis tas ekso poleis

11 And punishing them often throughout all the synagogues, I was urging (them) to blaspheme, and being exceptionally enraged with them, I was persecuting (them), insofar as (possible,) even to the cities outside (our nation). {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

11. And I punished them oft in every synagogue, and compelled them to blaspheme; and being exceedingly mad against them, I persecuted them even unto strange cities.

11. Og i alle Synagogerne lod jeg dem ofte straffe og tvang dem til at tale bespottligen, og rasende end mere imod dem, forfulgte jeg dem endog indtil fremme Stæder.

11. Och i alla Synagogor pinade jag dem ofta, och nödgade dem till hädelse; och var dem så mycket ondsinnig, att jag förföljde dem ock uti de främmande städer.

11. Ja ma nuhtlesin neid saggedaste keige koggoduste koddades, ja sundsin neid Jummalat teotada, ja ollin wägga hul nende peäle, ja kiusasin neid takka ka woöraste liñnadest sadik.

11. Visose sinagogose dažnai juos bausdavau, versdavau piktžodžiauti ir, be saiko prieš juos įtūžęs, persekiojau net svetimuose miestuose.

11. Und durch alle Schulen peinigte ich sie oft und zwang sie zu lästern; und war überaus unsinnig auf sie, verfolgte sie auch bis in die fremden Städte.

11. Puis les châtiant fréquemment dans toutes les synagogues, je les contraignais à blasphémer; et transporté d'une extrême rage contre eux, je les persécutais jusque dans les villes étrangères.

11. Y muchas veces castigándolos por las sinagogas, los forcé a blasfemar; y enfurecido sobre manera contra ellos, les perseguí hasta en las ciudades extrañas.

11 En door al de synagogen heb ik hen dikwijls gestraft, en gedwongen te lasteren; en boven mate tegen hen woedende, heb ik hen vervolgd, ook tot in de buiten landse steden.

11. I po wszystkich bóżnicach częstokroć je trapiąc, przymuszałem bluźnić, a nader wściekle przeciwko nim postępując, prześladowałem je aż i do obcych miast.

11. És minden zsinagógában gyakorta büntetvén őket, káromlásra kényszerítettem; és felettébb dühösködvén ellenök, kergettem mind az idegen városokig is.

11 и по всем синагогам я многократно мучил их и принуждал хулить Иисуса и, в чрезмерной против них ярости, преследовал даже и в чужих городах.

11. І по всїх школах часто караючи їх, примушував хулити; і превельми лютуючи на них, гонив їх навіть і в чужих городах.

12 Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella,

12 Kun näissä aikeissa matkustin (myös) Damaskoon ylipappien valtuutuksen ja toimeksiannon nojalla,

12. Jonka tähden minä myös matkustin Damaskuun ylimmäisten pappein voimalla ja käskyllä.

12. Jongatähden minä myös matcustin Damascuun ylimmäisen Papin woimalla ja käskyllä:

12. Jonga syyn tedhen/ coska mine mös matkustin Damaskuun sen Ylimeisen Papin woimalla ia keskylle/ (Jonka syyn tähden/ koska minä myös matkustin Damaskoon sen ylimmäisen papin woimalla ja käskyllä/)

12. Ἐν οἷς καὶ πορευόμενος εἰς τὴν Δαμασκὸν μετ’ ἐξουσίας καὶ ἐπιτροπῆς τῆς παρὰ τῶν ἀρχιερέων,

12. εν οις και πορευομενος εις την δαμασκον μετ εξουσιας και επιτροπης της παρα των αρχιερεων 12. en ois kai poreυomenos eis ten damaskon met eksoυsias kai epitropes tes para ton archiereon

12 In which I also traveled to Damascus with the authority and commission from the high-priests.

12. Whereupon as I went to Damascus with authority and commission from the chief priests,

12. I hvilken Øiemed jeg og drog til Damascus, med Myndighed og Fuldmagt fra de Ypperstepræster,

12. För hvilka sak, när jag for till Damascum, med öfversta Presternas magt och förlof;

12. Ja kui minna ka sepärrast Tamaskusse liñna läksin üllematte preestride melewalla ja loaga,

12. Tais pačiais tikslais keliavau į Damaską, turėdamas aukštųjų kunigų įgaliojimus ir leidimą.

12. Über dem, da ich auch gen Damaskus reiste mit Macht und Befehl von den Hohenpriestern,

12. Et comme je me rendais à Damas, avec un pouvoir et une commission des principaux sacrificateurs,

12. En cuyo tiempo yendo yo a Damasco con poderes y comisión de los príncipes de los sacerdotes,

12 Waarover ook als ik naar Damaskus reisde, met macht en last, welk ik van de overpriesters had,

12. W czem, gdym też do Damaszku jechał, mając władzę i zlecenie od przedniejszych kapłanów,

12. E dologban épen útban lévén Damaskus [5†] felé a főpapoktól vett felhatalmazással és engedelemmel,

12 Для сего, идя в Дамаск со властью и поручением от первосвященников,

12. І, в сих (мислях) ідучи в Дамаск з властю і наказом од архиєреїв,

13 näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä,

13 näin, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon loistetta kirkkaamman, loistavan minun ja matkatoverieni ympärillä.

13. Puolipäivän aikaan, rakas kuningas, näin minä tiellä yhden kirkkauden taivaasta, kirkkaamman kuin auringon paisteen, joka valkeus ympäri valaisi minun ja ne, jotka minun kanssani vaelsivat.

13. Mutta puolipäiwän aican ( racas Cuningas ) näin minä tiellä yhden kirckauden Taiwasta kirckamman cuin Auringon paisten joca ymbärins walais minun ja ne jotca minun cansani waelsit.

13. nin polipeiue' aican (Racas Kuningas) mine nein tielle/ ette yxi Kircaus Taiuahasta/ kirca'bi quin Auringoisen Paiste/ ymberiwalghaisi minun/ ia ne/ iotca minun cansani waelsit. (niin puolipäiwän aikaan (rakas kuningas) minä näin tiellä/ että yksi kirkkaus taiwaasta/ kirkkaampi kuin aurinkoisen paiste/ ympäri walkaisi minun/ ja ne/ jotka minun kanssani waelsit.)

13. ἡμέρας μέσης κατὰ τὴν ὁδὸν εἶδον, βασιλεῦ, οὐρανόθεν ὑπὲρ τὴν λαμπρότητα τοῦ ἡλίου περιλάμψαν με φῶς καὶ τοὺς σὺν ἐμοὶ πορευομένους·

13. ημερας μεσης κατα την οδον ειδον βασιλευ ουρανοθεν υπερ την λαμπροτητα του ηλιου περιλαμψαν με φως και τους συν εμοι πορευομενους 13. emeras meses kata ten odon eidon βasileυ oυranothen υper ten lamproteta toυ elioυ perilampsan me fos kai toυs sυn emoi poreυomenoυs

13 On the road in (the) middle of (the) day, (O) king, I saw a light from heaven beyond the brilliance of the sun, which shone around me and those who traveled together with me.

13. At midday, O king, I saw in the way a light from heaven, above the brightness of the sun, shining round about me and them which journeyed with me.

13. de jeg midt om Dagen faae paa Veien, og Konge! et Lys fra Himmelen, som overgik Solens Glands, omskinne mig og dem, som reiste med mig.

13. Vid middagstid, o Konung, såg jag i vägen ett sken af himmelen, klarare än solskenet, skinandes kringom mig, och dem som med mig foro.

13. Siis näggin minna, oh kunningas, kesk päwa aial tee peäl ühhe walgusse, mis selgem kui päike, mis taewast minno ja nende ümber paistis, kes minnoga tee peäl käisid.

13. Kelyje vidurdienį, karaliau, aš staiga išvydau, kaip mane ir keliavusius su manimi apšvietė šviesa iš dangaus, skaistesnė už saulę.

13. sah ich mitten am Tage, o König, auf dem Wege ein Licht vom Himmel, heller denn der Sonne Glanz, das mich und die mit mir reisten, umleuchtete.

13. Je vis, ô roi, en chemin, vers le milieu du jour, une lumière du ciel, plus éclatante que le soleil; et qui resplendit autour de moi et de ceux qui m'accompagnaient.

13. En mitad del día, oh rey, ví en el camino una luz que sobrepujaba el resplandor del sol, la cual me rodeó, y a los que iban conmigo.

13 Zag ik, o koning, in het midden van den dag, op den weg een licht, boven den glans der zon, van den hemel mij en degenen, die met mij reisden, omschijnende.

13. W południe, w drodze będąc, widziałem; o królu! światłość z nieba, jaśniejszą nad jasność słoneczną, która oświeciła mnie i tych, którzy jechali ze mną.

13. Délben látám az úton király, hogy mennyből a napnak fényességét meghaladó világosság sugárzott körül engem és azokat, kik velem együtt haladnak vala.

13 среди дня на дороге я увидел, государь, с неба свет,превосходящий солнечное сияние, осиявший меня и шедших со мною.

13. ополуднї, царю, в дорозї видїв я з неба сьвітло над сяєво сонця, осиявше мене й тих, що йшли зо мною.

14 ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.'

14 Kaaduimme kaikki maahan ja kuulin äänen puhuvan minulle (ja sanovan) heprean kielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Vaikea sinun on potkia tutkainta vastaan.'

14. Kuin me siis kaikki maahan lankesimme, kuulin minä äänen puhuvan minulleni ja sanovan Hebrean kielellä: Saul, Saul, miksis minua vainoot? työläs on sinun tutkainta vastaan potkia.

14. Cosca me sijs caicki maahan langeisimma cuulin minä änen puhuwan minulle Ebrean kielellä sanoden: Saul Saul mixis minua wainot? työläs on sinun tutcainda wastan potkia.

14. Coska me sis caiki mahan langesima/ cwlin mine änen puhuuan minulle Hebraican kielelle/ ia sanoi/ Saul/ Saul/ mixis minua Wainot? Töles sinun ombi Tutkanda wastan potkia. (Koska me siis kaikki maahan lankesimme/ kuulin minä äänen puhuwan minulla Hebraican kielellä/ ja sanoi/ Saul/ Saul/ miksi minua wainoat? Työläs sinun ompi tutkainta wastaan potkia.)

14. πάντων δὲ καταπεσόντων ἡμῶν εἰς τὴν γῆν ἤκουσα φωνὴν λαλοῦσαν πρός με καὶ λέγουσαν τῇ Ἑβραΐδι διαλέκτῳ, Σαοὺλ Σαούλ, τί με διώκεις; σκληρόν σοι πρὸς κέντρα λακτίζειν.

14. παντων δε καταπεσοντων ημων εις την γην ηκουσα φωνην λαλουσαν προς με και λεγουσαν τη εβραιδι διαλεκτω σαουλ σαουλ τι με διωκεις σκληρον σοι προς κεντρα λακτιζειν 14. panton de katapesonton emon eis ten gen ekoυsa fonen laloυsan pros me kai legoυsan te eβraidi dialekto saoυl saoυl ti me diokeis skleron soi pros kentra laktizein

14 Now (after) all fell down to the earth, I heard a voice speaking to me and saying in the Hebrew language, Saul, Saul, why are you persecuting me? It is harsh for you to kick toward cattle-prods.

14. And when we were all fallen to the earth, I heard a voice speaking unto me, and saying in the Hebrew tongue, Saul, Saul, why persecutest thou me it is hard for thee to kick against the pricks.

14. Men der vi faldt alle ned til Jorden, hørte jeg en Røst, som talede til mig og sagde i det hebraiske Sporg: Saul! Saul! hvi forfølger du mig? det vil blive dig haardt at stampe imod Braaden.

14. Och när vi alle föllo ned till jordena, hörde jag ena röst tala till mig, och säga på Ebreisko: Saul, Saul, hvi förföljer du mig? Dig är svårt att spjerna emot udden.

14. Agga kui meie keik Ma peäle mahhalangsime, kuulsin minna heält eñese wasto räkiwad ja Ebrea-kele ütlewad: Saul! Saul! mis sa mind kiusad takka? se tulleb sulle raskeks astla wasto takka ülleslüa.

14. Mes visi parpuolėme žemėn, ir aš išgirdau balsą, kuris man sakė hebrajiškai: ‘Sauliau, Sauliau, kam mane persekioji? Sunku tau spyriotis prieš akstiną!’

14. Da wir aber alle zur Erde niederfielen, hörte ich eine Stimme reden zu mir, die sprach auf hebräisch: Saul, Saul, was verfolgst du mich? Es wird dir schwer sein, wider den Stachel zu lecken.

14. Et étant tous tombés par terre, j'entendis une voix qui me parlait, et me disait, en langue hébraïque: Saul, Saul, pourquoi me persécutes-tu? Il te serait dur de regimber contre les aiguillons.

14. Y habiendo caido todos nosotros en tierra, oí una voz que me hablaba, y decía en lengua Hebraica: Saulo, Saulo, ¿por qué me persigues? Dura cosa te es dar coces contra los aguijones.

14 En als wij allen ter aarde nedergevallen waren, hoorde ik een stem, tot mij sprekende, en zeggende in de Hebreeuwse taal: Saul, Saul, wat vervolgt gij Mij? Het is u hard, tegen de prikkels de verzenen te slaan.

14. A gdyśmy wszyscy upadli na ziemię, usłyszałem głos mówiący do siebie, a mówiący żydowskim językiem: Saulu! Saulu! przeczże mię prześladujesz? trudno tobie przeciwko ościeniowi wierzgać.

14. Mikor pedig mi mindnyájan leestünk a földre, hallék szózatot, mely én hozzám szól és ezt mondja vala zsidó nyelven: Saul, Saul, mit kergetsz engem? Nehéz néked az ösztön ellen rúgódoznod.

14 Все мы упали на землю, и я услышал голос, говоривший мне на еврейском языке: Савл, Савл! что ты гонишь Меня? Трудно тебе идти против рожна.

14. Як же всї ми попадали на землю, почув я голос, що глаголав до мене і промовив Єврейською мовою: Савле, Савле, чого гониш мене? тяжко тобі проти рожна прати (перти).

15 Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

15 Niin minä sanoin: 'Kuka olet, Herra?' Ja Hän* vastasi: 'Olen Jeesus, jota sinä vainoat.

15. Niin minä sanoin: Herra, kukas olet? Hän sanoi: minä olen Jesus, jota sinä vainoot.

15. Nijn minä sanoin: HERra cucas olet? Hän sanoi: Minä olen Jesus jota sinä wainot.

15. Nin mine sanoin/ HERRA/ cucas olet? Hen sanoi/ Mine olen IesuS iota sine wainot. (Niin minä sanoin/ HERRA/ kukas olet? Hän sanoi/ Minä olen Jesus jota sinä wainoat.)

15. ἐγὼ δὲ εἶπον· τίς εἶ, Κύριε; ὁ δὲ εἶπεν· ἐγώ εἰμι Ἰησοῦς ὃν σὺ διώκεις.

15. εγω δε ειπον τις ει κυριε ο δε ειπεν εγω ειμι ιησους ον συ διωκεις 15. ego de eipon tis ei kυrie o de eipen ego eimi iesoυs on sυ diokeis

15 But I said, Who are you, Lord? But the Lord said, I am Jesus, whom you are persecuting.

15. And I said, Who art thou, Lord And he said, I am Jesus whom thou persecutest.

15. Og jeg sagde: Herre! hvo er du? Men han sagde: jeg er Jesus, hvem du forfølger.

15. Då sade jag: Ho äst du. Herre? Sade han: Jag är Jesus, den du förföljer.

15. Agga ma ütlesin: Issand, kes sa olled? ja temma ütles: Minna ollen Jesus, kedda sinna takkakiusad.

15. Aš paklausiau: ‘Kas Tu esi, Viešpatie?’ Jis atsakė: ‘Aš esu Jėzus, kurį tu persekioji.

15. Ich aber sprach: HERR, wer bist du? Er sprach: Ich bin Jesus, den du verfolgst; aber stehe auf und tritt auf deine Füße.

15. Alors je dis: Qui es-tu, Seigneur? Et il me répondit: Je suis Jésus, que tu persécutes.

15. Yo entónces dije: ¿Quién eres, Señor? Y él dijo: Yo soy Jesús, a quién tú persigues.

15 En ik zeide: Wie zijt Gij, Heere? En Hij zeide: Ik ben Jezus, Dien gij vervolgt.

15. A jam rzekł: Ktoś jest, Panie? A on rzekł: Jam jest Jezus, którego ty prześladujesz.

15. Én pedig mondék: Kicsoda vagy, Uram? És az monda: Én vagyok Jézus, a kit te kergetsz.

15 Я сказал: кто Ты, Господи? Он сказал: „Я Иисус, Которого ты гонишь.

15. Я ж сказав: Хто єси, Господи? Він же рече: Я, Ісус, котрого ти гониш.

16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.

16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi. Sillä sitä varten olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni, sekä sen todistajaksi, *mitä olet* nähnyt, että sen, mitä varten olen sinulle ilmestyvä.

16. Mutta nouse ylös ja seiso jaloillas: sillä sitä varten minä sinulle ilmestyin, että minä asetan sinun palveliaksi ja niiden todistajaksi, joita sinä näit, niin myös niiden, joita minä vielä sinulle ilmoittava olen.

16. Mutta nouse ylös ja seiso jalgoillas: sillä sitäwarten minä sinulle ilmestyin että minä asetan sinun palweliaxi ja nijden todistajaxi cuins näit nijn myös nijden cuin minä wielä sinulle ilmoittawa olen.

16. Mutta nouse yles ia seiso ialghoillas/ Sille sitewarten mine ilmestuin sinulle/ ette mine asetan sinun Palueliaxi ia ninen Todhistaijaxi iotcas neit/ ia mös ninen quin mine wiele tadhon sinulle ilmoitta. (Mutta nouse ylös ja seiso jaloillasi/ Sillä sitä warten minä ilmestyin sinulle/ että minä asetan sinun palwelijaksi ja niiden todistajaksi jotkas näit/ ja myös niiden kuin minä wielä tahdon sinulle ilmoittaa.)

16. ἀλλὰ ἀνάστηθι καὶ στῆθι ἐπὶ τοὺς πόδας σου· εἰς τοῦτο γὰρ ὤφθην σοι, προχειρίσασθαί σε ὑπηρέτην καὶ μάρτυρα ὧν τε εἶδες ὧν τε ὀφθήσομαί σοι,

16. αλλα αναστηθι και στηθι επι τους ποδας σου εις τουτο γαρ ωφθην σοι προχειρισασθαι σε υπηρετην και μαρτυρα ων τε ειδες ων τε οφθησομαι σοι 16. alla anastethi kai stethi epi toυs podas soυ eis toυto gar ofthen soi procheirisasthai se υpereten kai martυra on te eides on te ofthesomai soi

16 But (after) you (have) rose* up and (have) stood upon your feet; for* to this (end), I was seen by you, to assign you (to be) an attendant and a witness both of the things which you saw, and of the things which will be seen by you.

16. But rise, and stand upon thy feet: for I have appeared unto thee for this purpose, to make thee a minister and a witness both of these things which thou hast seen, and of those things in the which I will appear unto thee;

16. Men reis dig og staa paa dine Fødder; thi derfor har jeg aabenbaret mig for dig, at udkaare dig til en Tjener og et Vidne, baade om det, som du har seet, og om det, hvori jeg vil aabenbare mig for dig,

16. Men res dig upp, och statt på dina fötter; ty dertill hafver jag uppenbarat mig för dig, att jag skall skicka dig till en tjenare och vittne om det du sett hafver; och desslikes om det jag dig ännu uppenbara skall;

16. Siis touse nüüd ülles, ja seisa omma jalge peäle, sest sepärrast ollen ma sulle ennast näitnud, et ma sind tahhan seäda ommaks teenriks ja tunnistajaks ni hästi sest, mis sa olled näinud, kui ka sest, mis ma sulle weel tahhan näidata,

16. Kelkis ir stokis ant kojų! Aš tau apsireiškiau, kad paskirčiau tave tarnu bei liudytoju tų dalykų, kuriuos matei ir kuriuos tau dar apreikšiu.

16. Denn dazu bin ich dir erschienen, daß ich dich ordne zum Diener und Zeugen des, das du gesehen hast und das ich dir noch will erscheinen lassen;

16. Mais lève-toi, et te tiens sur tes pieds, car je te suis apparu pour t'établir ministre et témoin, tant des choses que tu as vues, que de celles pour lesquelles je t'apparaîtrai encore.

16. Mas levántate, y pónte sobre tus piés; porque por esto te he aparecido, para ponerte por ministro y testigo de las cosas que has visto, y de las en que te apareceré;

16 Maar richt u op, en sta op uw voeten; want hiertoe ben Ik u verschenen, om u te stellen tot een dienaar en getuige der dingen, beide die gij gezien hebt en in welke Ik u nog zal verschijnen;

16. Ale wstaó, a staó na nogach twoich; gdyżem ci się dlatego pokazał, abym cię uczynił sługą i świadkiem tak tych rzeczy, któreś widział, jako i innych, w których ci się pokażę.

16. De kelj fel, és állj lábaidra: mert azért jelentem meg néked, hogy téged szolgává és bizonysággá rendeljelek úgy azokban, a miket láttál, mint azokban, a mikre nézve meg fogok néked jelenni [6†];

16 Но встань и стань на ноги твои; ибо Я для того и явился тебе, чтобы поставить тебя служителем и свидетелем того, что ты видел и что Я открою тебе,

16. Та встань і стань на ноги твої; на се бо явивсь я тобі, щоб зробити тебе слугою і сьвідком того, що бачив єси, і що обявлю тобі,

17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän

17 Pelastan sinut tämän kansan sekä pakanain käsistä, joitten luo (nyt) sinut lähetän

17. Ja tahdon sinun päästää tästä kansasta ja pakanoista, joiden tykö minä nyt sinun lähetän,

17. Ja tahdon sinun päästä Canssoista ja pacanoista joiden tygö minä nyt sinun lähetän

17. Ja tadho' sinun päste Canssalda ia Pacanoista/ ioinenga tyge mine nyt sinun leheten/ (Ja tahdon sinun päästää kansalta ja pakanoista/ joidenka tykö minä nyt sinun lähetän/)

17. ἐξαιρούμενός σε ἐκ τοῦ λαοῦ καὶ τῶν ἐθνῶν, εἰς οὓς ἐγώ σε ἀποστέλλω

17. εξαιρουμενος σε εκ του λαου και των εθνων εις ους νυν σε αποστελλω 17. eksairoυmenos se ek toυ laoυ kai ton ethnon eis oυs nυn se apostello

17 (I will be) liberating you from the (Jewish) people and from the Gentiles, to whom I am sending you,

17. Delivering thee from the people, and from the Gentiles, unto whom now I send thee,

17. idet jeg udfrier dig fra Folket og Hedningerne, til hvilke jeg nu udsender dig,

17. Och vill frälsa dig för folket, och för Hedningarna, till hvilka jag nu sänder dig;

17. Ja tahhan sind peästa selle rahwa ja pagganatte käest, kelle jure ma sind nüüd läkkitan,

17. Aš tave gelbėsiu nuo tautiečių ir pagonių, pas kuriuos tave dabar siunčiu,

17. und ich will dich erretten von dem Volk und von den Heiden, unter welche ich dich jetzt sende,

17. Je t'ai choisi d'entre le peuple et les Gentils, et je t'envoie vers eux maintenant,

17. Librándote de este pueblo, y de los Gentiles, a los cuales ahora te envio,

17 Verlossende u van dit volk, en van de heidenen, tot dewelke Ik u nu zende;

17. Wyrywając cię od tego ludu i od pogan, do których cię teraz posyłam,

17. Megszabadítván téged e néptől és a pogányoktól, kik közé most [7†] küldelek,

17 избавляя тебя от народа Иудейского и от язычников, к которым Я теперь посылаю тебя

17. вириваючи тебе від людей і від поган, до котрих тепер тебе посилаю,

18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

18 avaamaan heidän silmänsä, jotta he kääntyisivät pimeästä valoon ja saatanan vallasta Jumalan puoleen saadakseen synnit anteeksi ja perintöosan niitten joukossa, jotka ovat pyhitetyt uskossa minuun.'

18. Heidän silmiänsä avaamaan ja heitä pimeydestä valkeuteen kääntämään, että he eriäisivät saatanan vallasta Jumalan tykö, saamaan syntein anteeksiantamista ja perimistä ynnä niiden kanssa, jotka pyhitetään uskon kautta minun päälleni.

18. Heidän silmiäns awaman että he heidäns pimeydest walkeuteen käännäisit ja eriäisit Perkelen wallast Jumalan tygö saaman syndein andexiandamista ja perimistä ynnä heidän cansans jotca pyhitetän uscon cautta minun päälleni.

18. heiden Silmiens auaman/ ette he heidens kie'neisit Pimeydhest walkeuden polehen/ ia Perkelen wallasta Jumalan tyge/ Ette he saisit Synnein andexiandamisen/ ia Perimisen ynne heiden cansans/ iotca pyhitetyd ouat vskon cautta minun peleni. (heidän silmiänsä awaamaan/ että he heidäns kääntäisit pimeydestä walkeuden puoleen/ ja perkeleen wallasta Jumalan tykö/ Että he saisit syntien anteeksiantamisen/ ja perimisen ynnä heidän kanssansa/ jotka pyhitetyt owat uskon kautta minun päälleni.)

18. ἀνοῖξαι ὀφθαλμοὺς αὐτῶν, τοῦ ἐπιστρέψαι ἀπὸ σκότους εἰς φῶς καὶ τῆς ἐξουσίας τοῦ σατανᾶ ἐπὶ τὸν Θεόν, τοῦ λαβεῖν αὐτοὺς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν καὶ κλῆρον ἐν τοῖς ἡγιασμένοις πίστει τῇ εἰς ἐμέ.

18. ανοιξαι οφθαλμους αυτων {VAR1: του } {VAR2: και } επιστρεψαι απο σκοτους εις φως και της εξουσιας του σατανα επι τον θεον του λαβειν αυτους αφεσιν αμαρτιων και κληρον εν τοις ηγιασμενοις πιστει τη εις εμε 18. anoiksai ofthalmoυs aυton {VAR1: toυ } {VAR2: kai } epistrepsai apo skotoυs eis fos kai tes eksoυsias toυ satana epi ton theon toυ laβein aυtoυs afesin amartion kai kleron en tois egiasmenois pistei te eis eme

18 to open their eyes, to turn them from darkness, into light, and from the authority of the Adversary to God, (in order for) them to receive forgiveness of sins, and an inheritance among those who have been made holy in faith, the (faith) in me.

18. To open their eyes, and to turn them from darkness to light, and from the power of Satan unto God, that they may receive forgiveness of sins, and inheritance among them which are sanctified by faith that is in me.

18. at oplade deres Øine, at de omvende sig fra Mørket til Lyset og fra Satans Magt til Gud, paa det de kunne annamme Syndernes Forladelse og Lod iblandt dem, som ere helligede ved Troen paa mig.

18. Att du skall öppna deras ögon, att de skola omvändas ifrå mörkret till ljuset, och ifrå Satans magt till Gud; att de skola få syndernas förlåtelse, och lott ibland dem som helgade äro, genom trona till mig.

18. Nende silmad lahti teggema, et nemmad pim̃edussest woiksid pöörda walgusse pole, ja sadana woimussest Jummala pole, et nemmad woiksid pattude andeks-andmist sada, ja ossa nende seas, kes on pühhaks tehtud usso läbbi MINNO sisse.

18. kad atvertum jų akis ir jie iš tamsybių gręžtųsi į šviesą, nuo šėtono valdžios­į Dievą ir, tikėdami mane, gautų nuodėmių atleidimą bei paveldėjimą su pašventintaisiais’.

18. aufzutun ihre Augen, daß sie sich bekehren von der Finsternis zu dem Licht und von der Gewalt des Satans zu Gott, zu empfangen Vergebung der Sünden und das Erbe samt denen, die geheiligt werden durch den Glauben an mich.

18. Pour leur ouvrir les yeux, et les faire passer des ténèbres à la lumière, et de l'empire de Satan à Dieu, afin que par la foi en moi, ils reçoivent la rémission des péchés, et qu'ils aient part à l'héritage des saints.

18. Para abrir sus ojos, para que se conviertan de las tinieblas a la luz, y de la potestad de Satanás a Dios, para que reciban por la fé que es en mí, remisión de pecados, y suerte entre los que son santificados.

18 Om hun ogen te openen, en hen te bekeren van de duisternis tot het licht, en van de macht des satans tot God; opdat zij vergeving der zonden ontvangen, en een erfdeel onder de geheiligden, door het geloof in Mij.

18. Ku otworzeniu oczu ich, aby się nawrócili z ciemności do światłości, a z mocy szataóskiej do Boga, aby tak wzięli odpuszczenie grzechów i dział między poświęconymi przez wiarę, która jest w mię.

18. Hogy megnyissad szemeiket, hogy setétségből világosságra [8†] és a Sátánnak hatalmából az Istenhez térjenek, hogy bűneiknek bocsánatát és a megszenteltettek között [9†] osztályrészt nyerjenek az én bennem való hit által.

18 открыть глаза им, чтобы они обратились от тьмы к свету и от власти сатаны к Богу, и верою в Меня получили прощение грехов и жребий с освященными".

18. відкрити очі їм, щоб обернулись від темряви до сьвітла і від власти сатаниної до Бога, щоб прийняли вони оставленнє гріхів і наслїддє між сьвятими вірою в мене.

19 Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,

19 Sen vuoksi, kuningas Agrippa, en ollut tottelematon taivaalliselle näylle,

19. Niin siis, rakas kuningas Agrippa! en minä ollut taivaalliselle näylle kovakorvainen,

19. NIin sijs ( racas Cuningas Agrippa ) en minä ollut sille taiwalliselle näylle cowacorwainen

19. Nin sis (racas Kuningas Agrippa) em mine ollut Couacoruainen sen Taiualisen Näghyn wastan/ (Niin siis (rakas kuningas Agrippa) en minä ollut kowakorwainen sen taiwaallisen näyn wastaan/)

19. Ὅθεν, βασιλεῦ Ἀγρίππα, οὐκ ἐγενόμην ἀπειθὴς τῇ οὐρανίῳ ὀπτασίᾳ,

19. οθεν βασιλευ αγριππα ουκ εγενομην απειθης τη ουρανιω οπτασια 19. othen βasileυ agrippa oυk egenomen apeithes te oυranio optasia

19 Hence, O King Agrippa, I did not become disobedient to the heavenly vision.

19. Whereupon, O king Agrippa, I was not disobedient unto the heavenly vision:

19. Derfor, Kong Agrippa! blev jeg ikke ulydig mod det himmelske Syn;

19. Så var jag icke ohörig den himmelska synene, Konung Agrippa;

19. Sepärrast, kuñingas Agrippas, ei olnud ma mitte se taewase näggemisse wasto uskmatta;

19. Todėl, karaliau Agripa, nebuvau nepaklusnus dangiškam regėjimui

19. Daher, König Agrippa, war ich der himmlischen Erscheinung nicht ungläubig,

19. C'est pourquoi, roi Agrippa, je n'ai point résisté à la vision céleste;

19. Por lo cual, oh rey Agripa, no fuí rebelde a la visión celestial:

19 Daarom, o koning Agrippa, ben ik dat Hemels gezicht niet ongehoorzaam geweest;

19. Przetoż, o królu Agrypo! nie byłem nieposłusznym temu niebieskiemu widzeniu.

19. Azért, Agrippa király, nem levék engedetlen a mennyei látás iránt;

19 Поэтому, царь Агриппа, я не воспротивился небесному видению,

19. Тим, царю Агриппо, не протививсь я небесному видїнню,

20 vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.

20 vaan saarnasin ensin sekä Damaskon, että Jerusalemin asukkaille, sitten* koko Juudean maalle ja pakanoille, että heidän on muutettava mielensä ja käännyttävä Jumalan puoleen tekemällä mielenmuutoksen mukaisia tekoja.

20. Vaan ilmoitin ensin niille, jotka Damaskussa ja Jerusalemissa ovat ja kaikessa Juudan maakunnassa, ja myös pakanoille, että he parannuksen tekisivät, ja kääntyisivät Jumalan puoleen, ja tekisivät parannuksen kelvollisia töitä.

20. Waan ilmoitin ensin nijlle jotca Damascus ja Jerusalemis owat ja caikes Judan maacunnas ja pacanoille että he parannuxen tekisit ja käännyisit Jumalan puoleen ja tekisit parannuxen kelwollisia töitä.

20. waan mine ilmoitin ensin nijlle/ iotca ouat Damaschus ia Jerusalemis/ ia caikes Judean Maakunnas/ ia Pacanoillen/ ette he Paranoxe' tekisit/ ia kiennuisit Jumalan polen/ ia tekisit Paranoxen keluolisia Töite. (waan minä ilmoitin ensin niille/ jotka owat Damaskossa ja Jerusalemissa/ ja kaikessa Judean maakunnassa/ ja pakanoillen/ että he parannuksen tekisit/ ja kääntyisit Jumalan puoleen/ ja tekisit parannuksen kelwollisia töitä.)

20. ἀλλὰ τοῖς ἐν Δαμασκῷ πρῶτον καὶ Ἱεροσολύμοις, εἰς πᾶσάν τε τὴν χώραν τῆς Ἰουδαίας καὶ τοῖς ἔθνεσιν ἀπαγγέλλω μετανοεῖν καὶ ἐπιστρέφειν ἐπὶ τὸν Θεόν, ἄξια τῆς μετανοίας ἔργα πράσσοντας.

20. αλλα τοις εν δαμασκω πρωτον και ιεροσολυμοις εις πασαν τε την χωραν της ιουδαιας και τοις εθνεσιν {VAR1: απαγγελλων } {VAR2: απηγγελλον } μετανοειν και επιστρεφειν επι τον θεον αξια της μετανοιας εργα πρασσοντας 20. alla tois en damasko proton kai ierosolυmois eis pasan te ten choran tes ioυdaias kai tois ethnesin {VAR1: apaggellon } {VAR2: apeggellon } metanoein kai epistrefein epi ton theon aksia tes metanoias erga prassontas

20 But (I was) proclaiming first to them in Damascus, and in Jerusalem, and (then) to all the region of Judea and to the Gentiles, to repent and to turn to God, practicing works worthy of repentance.

20. But shewed first unto them of Damascus, and at Jerusalem, and throughout all the coasts of Judaea, and then to the Gentiles, that they should repent and turn to God, and do works meet for repentance.

20. men jeg forkyndte for dem i Damascus først, og i Jerusalem, og i alt Judæas Land og for Hedningerne, at omvende sig og komme tilbage til Gud og gjøre Omvendelsens værdige Gjerninger.

20. Utan begynte förkunna först för dem som voro i Damasco och Jerusalem, och öfver allt Judiska landet, och sedan desslikes Hedningomen, att de skulle bättra sig, och omvända sig till Gud, görandes sådana gerningar som bättring tillhörde.

20. Waid ma kulutan essite neile kes Tamaskusses , ja Jerusalem̃a ja keige Juda-rahwale ja paganille, et nemmad piddid meelt parrandama, ja Jummala pole pöörma, ja öiged mele-parrandamisse teud teggema.

20. ir iš pradžių Damaske ir Jeruzalėje, o paskui visame Judėjos krašte ir pagonijoje skelbiau, kad žmonės atgailautų, gręžtųsi į Dievą ir imtųsi atgailos vertų darbų.

20. sondern verkündigte zuerst denen zu Damaskus und Jerusalem und in alle Gegend des jüdischen Landes und auch der Heiden, daß sie Buße täten und sich bekehrten zu Gott und täten rechtschaffene Werke der Buße.

20. Mais j'ai prêché premièrement à ceux de Damas, et puis à Jérusalem, et dans toute la Judée, et aux Gentils, de se repentir, et de se convertir à Dieu, en faisant des ouvres dignes de la repentance.

20. Ántes, primeramente a los de Damasco, y en Jerusalem, y por toda la tierra de Judea, y a los Gentiles, anunciaba que se arrepintiesen y se convirtiesen a Dios, haciendo obras dignas de arrepentimiento.

20 Maar heb eerst dengenen, die te Damaskus waren, en te Jeruzalem, en in het gehele land van Judea, en den heidenen verkondigd, dat zij zich zouden beteren, en tot God bekeren, werken doende der bekering waardig.

20. Ale najprzód tym, którzy są w Damaszku i w Jeruzalemie, i we wszystkiej krainie Judzkiej, i poganom opowiadałem, aby pokutowali i nawrócili się do Boga, czyniąc uczynki godne pokuty.

20. Hanem először a Damaskusbelieknek és Jeruzsálembelieknek, [10†] majd Júdeának egész tartományában és a pogányoknak hirdettem, hogy bánják meg bűneiket és térjenek meg az [11†] Istenhez, a megtéréshez méltó [12†] cselekedeteket cselekedvén.

20 но сперва жителям Дамаска и Иерусалима, потом всей земле Иудейской и язычникам проповедывал, чтобы они покаялись и обратились к Богу, делая дела, достойные покаяния.

20. а найперш у Дамаску і в Єрусалимі і по всїй землї Юдейській та й поганам проповідував, щоб покаялись та обернулись до Бога, роблячи дїла, достойні покаяння.

21 Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata minut.

21 Tämän vuoksi juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata.

21. Tämän tähden ovat Juudalaiset minun templissä ottaneet kiinni ja tahtoivat minun surmata.

21. Tämän tähden owat Judalaiset minun Templis kijnniottanet ja tahdoit minun mestata:

21. Temen syyn tedhen ouat Juttat minun Kijniottanuet Templisse/ ia tadhoit minun mestata/ (Tämän syyn tähden owat juuttaat minut kiinni ottaneet templissä/ ja tahdoit minun mestata/)

21. ἕνεκα τούτων με οἱ Ἰουδαῖοι συλλαβόμενοι ἐν τῷ ἱερῷ ἐπειρῶντο διαχειρίσασθαι.

21. ενεκα τουτων με οι ιουδαιοι συλλαβομενοι εν τω ιερω επειρωντο διαχειρισασθαι 21. eneka toυton me oi ioυdaioi sυllaβomenoi en to iero epeironto diacheirisasthai

21 Because of these things, the Jews took me in the temple and were attempting to exterminate (me).

21. For these causes the Jews caught me in the temple, and went about to kill me.

21. For disse Tings Skyld grebe Jøderne mig i Templet og forsøgte at slaae mig ihjel.

21. För den sakens skull grepo Judarna mig i templet, och bödo till att dräpa mig.

21. Se asja pärrast on need Juda-mehhed mind pühhas koias kinniwotnud, ja püüdsid mind ärratappa.

21. Už tai žydai sugriebė mane šventykloje ir mėgino užmušti.

21. Um deswillen haben mich die Juden im Tempel gegriffen und versuchten, mich zu töten.

21. C'est pour cela que les Juifs, m'ayant pris dans le temple, ont cherché à me tuer.

21. Por causa de esto los Judíos tomándome en el templo, tentaron de matarme.

21 Om dezer zaken wil hebben mij de Joden in den tempel gegrepen en gepoogd om te brengen.

21. Dla tych rzeczy Żydowie w kościele mię pojmawszy, chcieli mię zabić.

21. Ezekért akartak engem megölni a zsidók, megfogván a [13†] templomban.

21 За это схватили меня Иудеи в храме и покушались растерзать.

21. За се Жиди, вхопивши мене в церкві, хотїли вбити.

22 Mutta Jumalan avulla, jota olen saanut tähän päivään asti, minä seison ja todistan sekä pienille että suurille, enkä puhu mitään muuta, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,

22 Jumalan avulla, jota nyt tähän päivään asti olen saanut: seison todistamassa sekä pienille, että suurille puhumatta muuta kuin mitä sekä profeetat että Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,

22. Mutta Jumalan avun olen minä saanut ja seisonut tähän päivään asti, todistaen sekä pienille että suurille, enkä mitään muuta sanoen kuin mitä prophetat ja Moses ovat sanoneet tulevaksi:

22. Mutta Jumalan awun cautta olen minä holhottu ja seison wielä tänäpän ja todistan sekä pienille että suurille engä minä muuta sano cuin Prophetat ja Moses owat sanonet tulewaxi.

22. Mutta Jumalan auun cautta olen holhottu ia seison wiele tenepene ia todhistan seke Wehille ette Swrille/ Ja en miten mwta sano quin Prophetat sanoneet ouat tuleuaxi/ ia Moses (Mutta Jumalan awun kautta olen holhottu ja seison wielä tänäpänä ja todistan sekä wähille etta suurille/ Ja en mitään muuta sano kuin prophetat sanoneet owat tulewaksi/ ja Moses.)

22. ἐπικουρίας οὖν τυχὼν τῆς παρὰ τοῦ Θεοῦ ἄχρι τῆς ἡμέρας ταύτης ἕστηκα μαρτυρόμενος μικρῷ τε καὶ μεγάλῳ, οὐδὲν ἐκτὸς λέγων ὧν τε οἱ προφῆται ἐλάλησαν μελλόντων γίνεσθαι καὶ Μωϋσῆς,

22. επικουριας ουν τυχων της παρα του θεου αχρι της ημερας ταυτης εστηκα μαρτυρουμενος μικρω τε και μεγαλω ουδεν εκτος λεγων ων τε οι προφηται ελαλησαν μελλοντων γινεσθαι και μωσης 22. epikoυrias oυn tυchon tes para toυ theoυ achri tes emeras taυtes esteka martυroυmenos mikro te kai megalo oυden ektos legon on te oi profetai elalesan mellonton ginesthai kai moses

22 Therefore, having obtained the assistance which (is) from God, I am standing to this day, testifying both to (the) little and to (the) great, saying nothing outside of what both the prophets and Moses spoke that was about to happen.

22. Having therefore obtained help of God, I continue unto this day, witnessing both to small and great, saying none other things than those which the prophets and Moses did say should come:

22. Men efterat have bekommet den Hjælp, som er fra Gud, staaer jeg indtil denne Dag og vidner baade for Smaa og Store og siger intet Andet end det, baade Propheterne havde sagt at skulle skee, og Moses:

22. Dock hafver jag njutit Guds hjelp dertill, att jag ännu står i denna dag, betygandes både små och stora; intet annat sägandes, än det Propheterna sagt hafva att ske skulle, och Moses:

22. Agga et ma Jummalast ollen abbi sanud, seisan ma weel tännapäwani, ja tunnistan ni hästi weikistele kui suurtele, et minna ei ütle muud middagi kui sedda, mis prohwetid ja Moses on räkinud, mis piddi sündima,

22. Bet, Dievui padedant, iki šios dienos tebeliudiju mažam ir dideliam, neskelbdamas nieko viršaus, o tik tai, ką skelbė įvyksiant pranašai ir Mozė,

22. Aber durch Hilfe Gottes ist es mir gelungen und stehe ich bis auf diesen Tag und zeuge beiden, dem Kleinen und Großen, und sage nichts außer dem, was die Propheten gesagt haben, daß es geschehen sollte, und Mose:

22. Mais, secouru de Dieu, j'ai subsisté jusqu'à aujourd'hui, portant témoignage devant les petits et les grands, et ne disant rien d'autre que ce que les prophètes et Moïse ont prédit devoir arriver,

22. Mas ayudado de la ayuda de Dios persevero hasta el día de hoy, dando testimonio a chicos y a grandes, no diciendo nada fuera de las cosas que los profetas y Moisés dijeron que habían de venir, a saber:

22 Dan, hulp van God verkregen hebbende, sta ik tot op dezen dag, betuigende beiden klein en groot; niets zeggende buiten hetgeen de profeten en Mozes gesproken hebben, dat geschieden zoude;

22. Ale za pomocą Bożą jeszcze aż do dnia tego stoję, świadcząc i małemu, i wielkiemu, nic nie mówiąc oprócz tego, co opowiedzieli prorocy i Mojżesz, że się stać miało;

22. De Istentől segítséget vévén, mind e mai napig állok, bizonyságot tévén mind kicsinynek, mind nagynak, semmit sem mondván azokon kívül, a mikről mind a próféták megmondották, mind Mózes, hogy be fognak teljesedni:

22 Но, получив помощь от Бога, я до сего дня стою, свидетельствуя малому и великому, ничего не говоря, кроме того, о чем пророки и Моисей говорили, что это будет,

22. Дізнавши ж помочи від Бога, аж до сего дня стою, сьвідкуючи малому й великому, нїчого иншого не говорячи, як що пророки глаголали, що має бути, і Мойсей:

23 että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille."

23 että Kristuksen piti kärsiä ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaa valoa* tälle kansalle ja pakanoille."

23. Että Kristuksen piti kärsimän ja oleman ensimäisen kuolleiden ylösnousemisesta julistamassa valkeutta tälle kansalle ja pakanoille.

23. Että Christuxen piti kärsimän ja oleman ensimäisen cuolluitten ylösnousemisest julistamas walkeutta Canssalle ja pacanoille.

23. Ette CHRISTUS piti kerssimen/ ia oleman se Ensimeinen Coolluten ylesnousemisesta/ ia iulghistaman Walkiutta Canssalle ia Pacanoille. (Että Kristus piti kärsimän/ ja olemaan se ensimmäinen kuolleitten ylösnousemisesta/ ja julkistamaan walkeutta kansalle ja pakanoille.)

23. εἰ παθητὸς ὁ Χριστός, εἰ πρῶτος ἐξ ἀναστάσεως νεκρῶν φῶς μέλλει καταγγέλλειν τῷ λαῷ καὶ τοῖς ἔθνεσι.

23. ει παθητος ο χριστος ει πρωτος εξ αναστασεως νεκρων φως μελλει καταγγελλειν τω λαω και τοις εθνεσιν 23. ei pathetos o christos ei protos eks anastaseos nekron fos mellei kataggellein to lao kai tois ethnesin

23 If the Christ (was) ordained to suffer, if (the Christ was) first from the resurrection of the dead, (then) he is about to proclaim light to the (Jewish) people and to the Gentiles.

23. That Christ should suffer, and that he should be the first that should rise from the dead, and should shew light unto the people, and to the Gentiles.

23. at Christus skulde lide, at han den Første af de Dødes Opstandelse skulde forkynde Lys for Folket og Hedningerne.

23. Att Christus lida skulle, och vara den förste af de dödas uppståndelse, och förkunna ett ljus folkena och Hedningomen.

23. Et Kristus piddi kannatama, ja se essimenne ollema surnutte üllestousmissest, ja walgust kulutama Juda-rahwale ja pagganattele.

23. būtent, kad Kristus kentės, jog pirmutinis prisikels iš numirusių ir paskelbs šviesą tautai ir pagonims’‘.

23. daß Christus sollte leiden und der erste sein aus der Auferstehung von den Toten und verkündigen ein Licht dem Volk und den Heiden.

23. Savoir que le Christ devait souffrir, et que, prémices de la résurrection des morts, il devait annoncer la lumière au peuple et aux Gentils.

23. Que el Cristo había de padecer, que había de ser el primero de la resurrección de los muertos, y que había de anunciar luz a este pueblo, y a los Gentiles.

23 Namelijk dat de Christus lijden moest, en dat Hij, de Eerste uit de opstanding der doden zijnde, een licht zou verkondigen dezen volke, en den heidenen.

23. To jest, iż Chrystus miał cierpieć, a będąc pierwszym z zmartwychwstania opowiadać miał światłość ludowi temu i poganom.

23. Hogy [14†] a Krisztusnak szenvedni kell, hogy mint a halottak feltámadásából első, világosságot [15†] fog hirdetni e népnek és a [16†] pogányoknak.

23 то есть что Христос имел пострадать и, восстав первый из мертвых, возвестить свет народу(Иудейскому) и язычникам.

23. що мусить пострадати Христос, а будучи первий з воскресення мертвих, має сьвітло проповідувати народові і поганам.

24 Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut".

24 Hänen näin puolustautuessaan sanoi Festus kovalla äänellä: "Olet hullu, Paavali. Suuri oppi tekee sinut hulluksi."

24. Kuin hän näin edestänsä vastasi, sanoi Festus suurella äänellä: Paavali, sinä hulluttelet, suuri oppi hulluttaa sinua.

24. COsca hän sencaltaisen wastauxen andoi sanoi Festus suurella änellä: Pawali sinä hulluttelet se suuri oppi hullutta sinua.

24. Coska hen nyt semmotoisen Wastauxen andoi/ sanoi Festus swrella änelle/ Pauali/ sine hulluttelet/ Se swri oppi hulluttapi sinua. (Koska hän nyt semmotoisen wastauksen antoi/ sanoi Festus suurella äänella/ Pawali/ sinä hulluttelet/ Se suuri oppi hulluttaapi sinua.)

24. Ταῦτα δὲ αὐτοῦ ἀπολογουμένου ὁ Φῆστος μεγάλῃ τῇ φωνῇ ἔφη· Μαίνῃ, Παῦλε· τὰ πολλά σε γράμματα εἰς μανίαν περιτρέπει.

24. ταυτα δε αυτου απολογουμενου ο φηστος μεγαλη τη φωνη εφη μαινη παυλε τα πολλα σε γραμματα εις μανιαν περιτρεπει 24. taυta de aυtoυ apologoυmenoυ o festos megale te fone efe maine paυle ta polla se grammata eis manian peritrepei

24 Now he made his defense (with) these things. Festus said with a loud voice, Paul, you are insane; your much scholarship is turning you into (the) insane.

24. And as he thus spake for himself, Festus said with a loud voice, Paul, thou art beside thyself; much learning doth make thee mad.

24. Men der han saaledes forsvarede sig, sagde Festus med høi Røst: du raser, Paulus! den megen Lærdom gjør dig rasende.

24. Då han nu sådant för sig svarat hade, sade Festus med höga röst: Du äst rasande, Paule; mycken konst hafver gjort dig rasande.

24. Agga kui ta sedda ennese eest kostis, ütles Westus sure heälega: Paulus, sinna jamsid, suur kinniwotminne sadab sind jamsima.

24. Jam tai kalbant, Festas garsiai sušuko: ‘‘Pauliau, tu iš galvos kraustaisi! Iš didelio rašto išėjai iš krašto’‘.

24. Da er aber solches zur Verantwortung gab, sprach Festus mit lauter Stimme: Paulus, du rasest! Die große Kunst macht dich rasend.

24. Comme il parlait ainsi pour sa défense, Festus d'une voix forte dit: Tu as perdu le sens, Paul, ton grand savoir te met hors de sens.

24. Y diciendo él estas cosas en su defensa, Festo a gran voz dijo: Estás loco, Pablo: las muchas letras te vuelven loco.

24 En als hij deze dingen tot verantwoording sprak, zeide Festus met grote stem: Gij raast, Paulus, de grote geleerdheid brengt u tot razernij!

24. To gdy on ku obronie swojej powiedział, rzekł Festus głosem wielkim: Szalejesz Pawle! wielka nauka przywodzi cię do szaleóstwa.

24. Mikor pedig ő ezeket mondá a maga mentségére, Festus nagy fenszóval monda: Bolond vagy te, Pál! A sok tudomány téged [17†] őrültségbe visz.

24 Когда он так защищался, Фест громким голосом сказал:безумствуешь ты, Павел! большая ученость доводит тебя до сумасшествия.

24. Як же він так відповів, сказав Фест голосом великим: Дурієш, Павле; великі науки до дурощів тебе приводять.

25 Mutta Paavali sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja toimen sanoja.

25 Mutta hän* sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja järjen sanoja.

25. Niin hän sanoi: en minä hulluttele, voimallinen Festus, vaan totuuden ja toimen sanoja puhun.

25. Nijn Pawali sanoi: en minä hulluttele ( woimallinen Feste ) waan totuden ja toimen sanoja puhun:

25. Nin Pauali sanoi/ em mine hulluta (racas Feste) waan totudhen ia toimen sanoia puhun. (Niin Pawali sanoi/ en minä hulluta (rakas Feste) waan totuuden ja toimen sanoja puhun.)

25. ὁ δὲ, Οὐ μαίνομαι, φησί, κράτιστε Φῆστε, ἀλλὰ ἀληθείας καὶ σωφροσύνης ῥήματα ἀποφθέγγομαι.

25. ο δε ου μαινομαι φησιν κρατιστε φηστε αλλ αληθειας και σωφροσυνης ρηματα αποφθεγγομαι 25. o de oυ mainomai fesin kratiste feste all aletheias kai sofrosυnes remata apoftheggomai

25 But (Paul) says, I am not insane, most-excellent Festus, but I am speaking out (the) words of truth and self-discipline.

25. But he said, I am not mad, most noble Festus; but speak forth the words of truth and soberness.

25. Men han sagde: jeg raser ikke, mægtigste Festus! men taler sande og betænksomme Ord.

25. Och sade han: Min gode Feste, jag är intet rasande; utan talar sann och förnuftig ord.

25. Agga temma ütles: Kallis Westus, ei ma jamsi mitte, waid ma rägin tössised ja moistlikkud sannad.

25. Paulius atsiliepė: ‘‘Ne, nesikraustau iš galvos, prakilnusis Festai, bet skelbiu tiesos ir sveiko proto žodžius.

25. Er aber sprach: Mein teurer Festus, ich rase nicht, sondern rede wahre und vernünftige Worte.

25. Mais Paul dit: Je n'ai point perdu le sens, très excellent Festus; mais je dis des choses vraies et sensées.

25. Mas él dijo: No estoy loco, excelente Festo, sino que hablo palabra de verdad, y de templanza.

25 Maar hij zeide: Ik raas niet, machtigste Festus, maar ik spreek woorden van waarheid en van een gezond verstand;

25. Ale on rzekł: Nie szaleję, najmożniejszy Feście! aleć prawdziwe i zdrowe słowa powiadam.

25. Ő pedig monda: Nem vagyok bolond, nemes Festus, hanem igaz és józan beszédeket szólok.

25 Нет, достопочтенный Фест, сказал он, я не безумствую, но говорю слова истины и здравого смысла.

25. Він же рече: Не дурію, вельможний Фесте, а слова правди й розуму глаголю.

26 Kuningas kyllä nämä tietää, jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

26 Kuningas näet tietää nämä, minkä vuoksi puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä en usko minkään näistä olevan häneltä salassa, koska nämä eivät ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

26. Sillä kyllä kuningas nämät tietää, jonka tykönä minä myös rohkiasti puhun, ja en minä luule näistä mitään olevan häneltä salatun: sillä ei tämä ole loukkaassa tapahtunut.

26. Sillä kyllä Cuningas nämät tietä jonga tykönä minä myös rohkiast puhun ja minä luulen hänen caicki nämät tietäwän: sillä ei nämät ole salaisest tapahtunet.

26. Sille Kuningas näme kylle tietä/ ionga tykene mine mös rochkiasti puhun/ Sille mine lwlen henen caiki nämet tieteuen/ Sille ettei nämet olet tapachtanut salaisesta. (Sillä kuningas nämä kyllä tietää/ jonka tykönä minä myös rohkeasti puhun/ Sillä minä luulen hänen kaikki nämät tietäwän/ Sillä ettei nämät ole tapahtunut salaisesti.)

26. ἐπίσταται γὰρ περὶ τούτων ὁ βασιλεύς, πρὸς ὃν καὶ παρρησιαζόμενος λαλῶ· λανθάνειν γὰρ αὐτόν τι τούτων οὐ πείθομαι οὐδέν· οὐ γάρ ἐστιν ἐν γωνίᾳ πεπραγμένον τοῦτο.

26. επισταται γαρ περι τουτων ο βασιλευς προς ον και παρρησιαζομενος λαλω λανθανειν γαρ αυτον τι τουτων ου πειθομαι ουδεν ου γαρ εστιν εν γωνια πεπραγμενον τουτο 26. epistatai gar peri toυton o βasileυs pros on kai parresiazomenos lalo lanthanein gar aυton ti toυton oυ peithomai oυden oυ gar estin en gonia pepragmenon toυto

26 For* the king knows concerning these things, with whom (I am) also speaking boldly; for* I am telling: I am persuaded (that) not any of these things were eluding him; for* this thing has not been done in a corner.

26. For the king knoweth of these things, before whom also I speak freely: for I am persuaded that none of these things are hidden from him; for this thing was not done in a corner.

26. Thi Kongen er vidende om dette, og til ham taler jeg frimodeligen, efterdi jeg er vis paa, at slet Intet af dette er skjult for ham; thi dette er ikke skeet i en Vraa.

26. Ty Konungen vet detta väl, för hvilkom jag ock trösteliga talar; ty jag håller det så före, att intet deraf är honom fördoldt; ty det är icke skedt lönliga.

26. Sest kunningas teab need asjad kül, kelle wasto minna ka julgeste rägin; sest minna ei arwa middagi neist asjust temmale teädmatta ollewad, sest sedda ep olle mitte nurkas sündinud.

26. Šiuos dalykus žino karalius, kuriam taip atvirai kalbu. Esu tikras, kad iš viso to jam nieko nėra nežinomo, nes šitai dėjosi ne kur nors užkampyje.

26. Denn der König weiß solches wohl, zu welchem ich freudig rede. Denn ich achte, ihm sei der keines verborgen; denn solches ist nicht im Winkel geschehen.

26. Le roi les connaît; et je lui en parle avec hardiesse, parce que je suis persuadé qu'il n'en ignore rien, car elles n'ont point été faites en cachette.

26. Porque el rey sabe estas cosas, delante del cual también hablo con libertad, porque estoy seguro que él no ignora nada de estas cosas, que esto no ha sido hecho en algún rincón.

26 Want de koning weet van deze dingen, tot welken ik ook vrijmoedigheid gebruikende spreek; want ik geloof niet, dat hem iets van deze dingen verborgen is; want dit is in geen hoek geschied.

26. Wie bowiem i król o tych rzeczach, przed którym bezpiecznie mówię, gdyż nie tuszę, aby co z tych rzeczy u niego było tajno, ponieważ się to nie w kącie działo.

26. Mert tud ezekről a király, kihez bátorságosan is szólok: mert épen nem gondolom, hogy ezek közül ő előtte bármi is ismeretlen volna; mert nem valami zugolyában lett dolog ez.

26 Ибо знает об этом царь, перед которым и говорю смело. Я отнюдь не верю, чтобы от него было что-нибудь из сегоскрыто; ибо это не в углу происходило.

26. Знає бо про се цар, до котрого і промовляю вільно; певен бо я, що нїщо з сего перед ним не втаїлось; бо не в закутку се дїялось.

27 Uskotko, kuningas Agrippa, profeettoja? Minä tiedän, että uskot."

27 Uskotko, kuningas Agrippa, profeettoja? Tiedän, että uskot."

27. Uskotkos, kuningas Agrippa, prophetat? minä tiedän, ettäs uskot.

27. Uscotcos Cuningas Agrippa Prophetat? minä tiedän ettäs uscot.

27. Wskocos Kuningas Agrippa Prophetit? Mine tiedhen ettes vskot. (Uskookos kuningas Agrippa prophetat? Minä tiedän ettäs uskot.)

27. πιστεύεις, βασιλεῦ Ἀγρίππα, τοῖς προφήταις; οἶδα ὅτι πιστεύεις.

27. πιστευεις βασιλευ αγριππα τοις προφηταις οιδα οτι πιστευεις 27. pisteυeis βasileυ agrippa tois profetais oida oti pisteυeis

27 King Agrippa, Do you believe the prophets? I know that you believe.

27. King Agrippa, believest thou the prophets? I know that thou believest.

27. Troer du, Kong Agrippa, Propheterne? Jeg veed, at du troer dem.

27. Tror du Propheterna, Konung Agrippa? Jag vet, att du tror.

27. Ussud sinna, kunningas Agrippas, need prohwetid? ma tean, et sa ussud.

27. Karaliau Agripa, ar tiki pranašais? Žinau, kad tiki’‘.

27. Glaubst du, König Agrippa, den Propheten? Ich weiß, daß du glaubst.

27. Roi Agrippa, ne crois-tu pas aux prophètes? Je sais que tu y crois.

27. ¿Crees, rey Agripa, a los profetas? Yo sé que crees.

27 Gelooft gij, o koning Agrippa, de profeten? Ik weet dat gij ze gelooft.

27. Wierzysz, królu Agrypo! prorokom? Wiem, iż wierzysz.

27. Hiszel-e, Agrippa király, a prófétáknak? Tudom, hogy hiszel.

27 Веришь ли, царь Агриппа, пророкам? Знаю, что веришь.

27. Віруєш, царю Агриппо, пророкам? Знаю, що віруєш.

28 Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi".

28 Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähällä *suostuttelet minua tulemaan' kristityksi."

28. Niin Agrippa sanoi Paavalille: ei paljo puutu, ettes minua saa kristityksi.

28. Nijn Agrippa sanoi Pawalille: ei paljo puutu ettes minua saa Christityxi. Pawali sanoi:

28. Nin Agrippa sanoi Paualille/ Eipe palio pwttu ettet sine saata minua Christituxi. Nin Pauali sanoi/ (Niin Agrippa sanoi Pawalille/ Eipä paljon puutu ettet sinä saata minua kristityksi. Niin Pawali sanoi/)

28. ὁ δὲ Ἀγρίππας πρὸς τὸν Παῦλον ἔφη· Ἐν ὀλίγῳ με πείθεις Χριστιανὸν γενέσθαι.

28. ο δε αγριππας προς τον παυλον εφη εν ολιγω με πειθεις χριστιανον γενεσθαι 28. o de agrippas pros ton paυlon efe en oligo me peitheis christianon genesthai

28 But Agrippa said to Paul, Are you persuading me to become a Christian in few (words)?

28. Then Agrippa said unto Paul, Almost thou persuadest me to be a Christian.

28. Men Agrippa sagde til Paulus: der fattes Lidet udi, at du jo overtaler mig til at blive en Christen.

28. Då sade Agrippa till Paulum: Fögo ting fattas, att du talar så för mig, att jag varder Christen.

28. Agga Agrippas ütles Paulusse wasto: Ei pudu paljo, sa melitad mind, et ma risti-innimesseks saan.

28. Agripa atsakė: ‘‘Ko gero įtikinsi mane krikščionimi tapti...’‘

28. Agrippa aber sprach zu Paulus: Es fehlt nicht viel, du überredest mich, daß ich ein Christ würde.

28. Et Agrippa dit à Paul: Tu me persuades presque d'être chrétien.

28. Entónces Agripa dijo a Pablo: Por poco me persuades que me haga Cristiano.

28 En Agrippa zeide tot Paulus: Gij beweegt mij bijna een Christen te worden.

28. Zatem Agrypa rzekł do Pawła: Mało byś mnie nie namówił, żebym został chrześcijaninem.

28. Agrippa pedig monda Pálnak: Majdnem ráveszel engem, hogy keresztyénné legyek.

28 Агриппа сказал Павлу: ты немного не убеждаешь менясделаться Христианином.

28. Агриппа ж каже до Павла: О мало не вговорив єси мене бути Християнином.

29 Mutta Paavali sanoi: "Toivoisin Jumalalta, että, olipa vähällä tai paljolla, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki te, jotka minua tänään kuulette, tulisitte semmoisiksi, kuin minä olen, näitä kahleita lukuunottamatta".

29 Mutta Paavali sanoi: "Toivoisin Jumalan edessä, että *joko vähällä tai paljolla, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki, jotka minua tänään kuuntelevat tulisivat sellaisiksi kuin minä olen, näitä kahleita lukuun ottamatta."

29. Paavali sanoi: minä toivoisin Jumalalta, joko siitä puuttuis vähä eli paljo, että et ainoasti sinä, mutta myös kaikki, jotka minua tänäpänä kuulevat, tulisivat senkaltaiseksi kuin minäkin olen, paitsi näitä siteitä.

29. Minä anoisin Jumalalda ettei se puuttuis wähä eikä paljo ettet ainoastans sinä mutta myös caicki jotca minua tänäpän cuulewat tulisit sencaltaisexi cuin minäkin olen paidzi näitä siteitä.

29. Mine anoisin Jumalalda ettei se puuttusi eike wehe eike palio/ ettet waan sine/ mutta mös caiki iotca minua cwleuat tenepene/ tulisit sencaltaisexi/ quin mine olen/ paitzi neite Siteite. (Minä anoisin Jumalalta ettei se puuttuisi eikä wähän eikä paljon/ ettet waan sinä/ mutt myös kaikki jotka minua kuulewat tänäpänä/ tulisit senkaltaiseksi/ kuin minä olen/ paitsi näitä siteitä.)

29. ὁ δὲ Παῦλος εἶπεν· Εὐξαίμην ἂν τῷ Θεῷ καὶ ἐν ὀλίγῳ καὶ ἐν πολλῷ οὐ μόνον σὲ, ἀλλὰ καὶ πάντας τοὺς ἀκούοντάς μου σήμερον γενέσθαι τοιούτους ὁποῖος κἀγώ εἰμι, παρεκτὸς τῶν δεσμῶν τούτων.

29. ο δε παυλος ειπεν ευξαιμην αν τω θεω και εν ολιγω και εν πολλω ου μονον σε αλλα και παντας τους ακουοντας μου σημερον γενεσθαι τοιουτους οποιος καγω ειμι παρεκτος των δεσμων τουτων 29. o de paυlos eipen eυksaimen an to theo kai en oligo kai en pollo oυ monon se alla kai pantas toυs akoυontas moυ semeron genesthai toioυtoυs opoios kago eimi parektos ton desmon toυton

29 But Paul said, I would pray to God, that both in a few (words) or in many (words), not only you, but also all who hear me today, (are) to become such: what sort of (person) I am, except-for these bonds.

29. And Paul said, I would to God, that not only thou, but also all that hear me this day, were both almost, and altogether such as I am, except these bonds.

29. Men Paulus sagde: jeg vilde ønske til Gud, enten der fattes Lidet eller Meget, at ikke alene du, men og alle, som høre mig i Dag, maatte blive saadanne, som og jeg er, undtagen disseLænker.

29. Och sade Paulus: Jag både väl af Gudi, ehvad der fattas fögo eller mycket uti, att ej allenast du, utan ock alle de, som mig höra i dag, vorde sådane som jag är, undantagne dessa banden.

29. Agga Paulus ütles: Ma sowiksin kül Jummalast, puduks pissut ehk paljo, et mitte ükspäinis sinna, waid ka keik, kes mind tännapääw kuulwad, sähhärdusseks saaksid, kui minna ollen, agga ilma nende köidikutta.

29. Paulius tarė: ‘‘Meldžiu Dievą, kad ar per trumpą, ar per ilgą laiką ne tik tu, bet ir visi, šiandien girdėję mane kalbant, taptų tokie, kaip aš, tik be šitų pančių!’‘

29. Paulus aber sprach: Ich wünschte vor Gott, es fehle nun an viel oder an wenig, daß nicht allein du, sondern alle, die mich heute hören, solche würden, wie ich bin, ausgenommen diese Bande.

29. Paul lui dit: Plût à Dieu que non seulement toi, mais encore tous ceux qui m'écoutent aujourd'hui, vous fussiez et presque et tout à fait comme moi, à la réserve de ces liens!

29. Y Pablo dijo: Pluguiese a Dios, que por poco y por mucho, no solamente tú, mas también todos los que hoy me oyen, fueseis hechos tales cual yo soy, salvo estas prisiones.

29 En Paulus zeide: Ik wenste wel van God, dat, en bijna en geheellijk, niet alleen gij, maar ook allen, die mij heden horen, zodanigen wierden, gelijk als ik ben, uitgenomen deze banden.

29. Ale Paweł rzekł: Życzyłbym od Boga, aby i w mału, i w wielu, nie tylko ty, ale i wszyscy, którzy mię dziś słuchają, stali się takimi, jakim i ja jest, oprócz tych związek.

29. Pál pedig monda: Kívánnám Istentől, hogy necsak majdnem, hanem nagyon is, ne csak te, hanem mindazok is, kik ma engem hallgatnak, lennétek olyanok, a minő én is vagyok, e bilincsektől megválva.

29 Павел сказал: молил бы я Бога, чтобы мало ли, много ли, не только ты, но и все, слушающие меня сегодня, сделались такими, как я, кроме этих уз.

29. Павел же рече: Бажав би я від Бога, щоб чи за малий чи за довгий (час) не тільки ти, та й усї, хто чує мене сьогоднї, стались такими, як я, окрім оцїх кайданів.

30 Niin kuningas nousi ja maaherra ja Bernike sekä ne, jotka istuivat heidän kanssansa.

30 (Hänen näin sanottuaan) kuningas nousi ja maaherra ja Bernike sekä ne, jotka istuivat heidän kanssaan.

30. Ja kuin hän nämät sanonut oli, nousi kuningas ylös, ja maanvanhin, ja Bernise, ja jotka heidän kanssansa istuneet olivat.

30. Ja cuin hän nämät puhunut oli nousi Cuningas ylös ja Maanwanhin ja Bernice ja jotca heidän cansans istunet olit.

30. Ja quin hen nämet puhunut oli/ ylesnousi Kuningas/ ia se Manwa'hin ia Bernice/ ia iotca heiden cansans sielle istuit. (Ja kuin hän nämät puhunut oli/ ylös nousi kuningas/ ja se maanwanhin ja Bernice/ ja jotka heidän kanssansa siellä istuit.)

30. Καὶ ταῦτα εἰπόντος αὐτοῦ ἀνέστη ὁ βασιλεὺς καὶ ὁ ἡγεμὼν ἥ τε Βερνίκη καὶ οἱ συγκαθήμενοι αὐτοῖς,

30. και ταυτα ειποντος αυτου ανεστη ο βασιλευς και ο ηγεμων η τε βερνικη και οι συγκαθημενοι αυτοις 30. kai taυta eipontos aυtoυ aneste o βasileυs kai o egemon e te βernike kai oi sυgkathemenoi aυtois

30 And (after Paul) said these things, the king and the governor and Bernice and those who were sitting together with them stood up;

30. And when he had thus spoken, the king rose up, and the governor, and Bernice, and they that sat with them:

30. Og der han havde sagt dette, stod Kongen op, og Landshøvdingen og Berenice og de, som sadde hos dem.

30. Och när han detta talat hade, stod Konungen upp, och landshöfdingen, och Bernice, och de som såto der med dem.

30. Ja kui ta sedda ütles, tousis kunningas ja Mawallitseja ja Pernike ja need, kes nendega istsid, ülles,

30. Jam tai pasakius, pakilo karalius, valdytojas, Berenikė ir visi sėdėję su jais.

30. Und da er das gesagt, stand der König auf und der Landpfleger und Bernice und die die mit ihnen saßen,

30. Paul ayant dit cela, le roi, le gouverneur et Bérénice, et ceux qui étaient assis avec eux, se levèrent.

30. Y como hubo dicho esto, se levantó el rey, y el gobernador, y Berenice, y los que estaban asentados con ellos.

30 En als hij dit gezegd had, stond de koning op, en de stadhouder, en Bernice, en die met hen gezeten waren;

30. A gdy on to rzekł, wstał król i starosta, i Bernice, i ci, którzy siedzieli z nim.

30. És mikor ő ezeket mondá, felkele a király és a tiszttartó és Bernicé és a kik velük együtt ültek;

30 Когда он сказал это, царь и правитель, Вереника и сидевшие с ними встали;

30. І, як промовив се, устав цар і ігемон і Вереникия і ті, що сидїли з ними,

31 Ja mennessään he puhuivat keskenänsä sanoen: "Tämä mies ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet".

31 Mennessään he puhuivat keskenään sanoen: "Tämä mies ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet."

31. Ja kuin he menivät pois, puhuivat he keskenänsä, sanoen: eipä tämä mies ole mitään tehnyt, mikä kuoleman eli siteet ansainnut on.

31. Ja cuin he ercanit puhuit he keskenäns sanoden: eipä tämä mies ole mitän tehnyt cuin cuoleman eli sitet ansainnut on.

31. Ja quin he poisweltit/ nin he puhuit keskenens sanoden/ Eipe teme Mies miten ole tehnyt/ quin Cooleman eli Siteet ansanut on. (Ja kuin he pois wältit/ niin he puhuit keskenänsä sanoen/ Eipä tämä mies mitään ole tehnyt/ kuin kuoleman eli siteet ansainnut on.)

31. καὶ ἀναχωρήσαντες ἐλάλουν πρὸς ἀλλήλους λέγοντες ὅτι Οὐδὲν θανάτου ἄξιον ἢ δεσμῶν πράσσει ὁ ἄνθρωπος οὗτος.

31. και αναχωρησαντες ελαλουν προς αλληλους λεγοντες οτι ουδεν θανατου αξιον η δεσμων πρασσει ο ανθρωπος ουτος 31. kai anachoresantes elaloυn pros alleloυs legontes oti oυden thanatoυ aksion e desmon prassei o anthropos oυtos

31 and having departed, they were speaking to one another, saying, This man is practicing nothing worthy of death or bonds.

31. And when they were gone aside, they talked between themselves, saying, This man doeth nothing worthy of death or of bonds.

31. Og de gik til en Side, talede med hverandre og sagde: denne Mand gjør Intet, som fortjener Død eller Lænker.

31. Och vid de gingo afsides, talade de emellan sig, sägande: Denne mannen hafver intet gjort, det döden eller band värdt är.

31. Ja läksid körwale, ja rääksid issekeskes, ja ütlesid: Sesinnane innimenne ei te middagi, mis surma ehk köidikude wäärt on.

31. Išeidami jie tarpusavyje kalbėjosi: ‘‘Šitas žmogus nepadarė nieko baustino mirtimi ar kalėjimu’‘.

31. und wichen beiseits, redeten miteinander und sprachen: Dieser Mensch hat nichts getan, das des Todes oder der Bande wert sei.

31. Et en se retirant, ils se disaient entre eux: Cet homme n'a rien fait qui soit digne de la mort ou de la prison.

31. Y como se retiraron aparte, hablaban los unos a los otros, diciendo: Ninguna cosa digna ni de muerte, ni de prisión, hace este hombre.

31 En aan een zijde gegaan zijnde, spraken zij tot elkander, zeggende: Deze mens doet niets des doods of der banden waardig.

31. A ustąpiwszy na stronę, rzekli jedni do drugich, mówiąc: Nic godnego śmierci albo więzienia nie czyni ten człowiek.

31. És visszavonultokban beszélgetnek vala egymással, mondván: Semmi halálra, vagy fogságra méltó dolgot nem cselekszik ez az ember.

31 и, отойдя в сторону, говорили между собою, что этот человек ничего, достойного смерти или уз, не делает.

31. і, одійшовши на бік, розмовляли між собою, говорячи, що нїчого смерти достойного не робить чоловік сей.

32 Ja Agrippa sanoi Festukselle: "Tämän miehen olisi voinut päästää irti, jos hän ei olisi vedonnut keisariin".

32 Ja Agrippa sanoi Festukselle: "Tämän miehen olisi voinut päästää vapaaksi, ellei* hän olisi vedonnut keisariin."

32. Mutta Agrippa sanoi Festukselle: kyllä tämä mies olis taidettu päästää, ellei hän olisi keisariin turvannut.

32. Nijn Agrippa sanoi Festuxelle: kyllä tämä mies taitaisin päästä ellei hän olis Keisarihin turwannut.

32. Nin sanoi Agrippa Festuselle/ Kylle teme Mies machtasijn pästettä/ ellei hen olisi Keisarin ala henens lykenyt (Niin sanoi Agrippa Festukselle/ Kyllä tämä mies mahtaisiin päästettää/ ellei hän olisi keisarin alle hänens lykännyt.)

32. Ἀγρίππας δὲ τῷ Φήστῳ ἔφη· Ἀπολελύσθαι ἐδύνατο ὁ ἄνθρωπος οὗτος, εἰ μὴ ἐπεκέκλητο Καίσαρα.

32. αγριππας δε τω φηστω εφη απολελυσθαι εδυνατο ο ανθρωπος ουτος ει μη επεκεκλητο καισαρα 32. agrippas de to festo efe apolelυsthai edυnato o anthropos oυtos ei me epekekleto kaisara

32 But Agrippa said to Festus, This man was able to be released, if he had not appealed to Caesar.

32. Then said Agrippa unto Festus, This man might have been set at liberty, if he had not appealed unto Caesar.

32. Men Agrippa sagde til Festus; denne Mand skunde være løsladt, dersom han ikke havde indskudt sig for Keiseren.

32. Och sade Agrippa till Festum: Denne mannen måtte väl vordit lösgifven, hade han icke skjutit sig till Kejsaren.

32. Siis ütles Agrippas Westussele: Sedda innimest olleks sündind lahtilasta, kui temma ei olleks Keisri kohhut noudnud.

32. Agripa Festui pareiškė: ‘‘Būtų galima paleisti šitą žmogų, jeigu jis nebūtų šaukęsis ciesoriaus’‘.

32. Agrippa aber sprach zu Festus: Dieser Mensch hätte können losgegeben werden, wenn er sich nicht auf den Kaiser berufen hätte.

32. Et Agrippa dit à Festus: Cet homme pouvait être relâché, s'il n'en eût point appelé à César.

32. Y Agripa dijo a Festo: Podía este hombre ser suelto, si no hubiera apelado al César.

32 En Agrippa zeide tot Festus: Deze mens kon losgelaten worden, indien hij zich op den keizer niet had beroepen.

32. Lecz Agrypa rzekł do Festa: Mógł ten człowiek być uwolniony, by był do cesarza nie apelował.

32. Agrippa pedig monda Festusnak: Ezt az embert szabadon lehetett volna bocsátani, ha a császárra nem appellált volna.

32 И сказал Агриппа Фесту: можно было бы освободить этого человека, если бы он не потребовал суда у кесаря. Посему и решился правитель послать его к кесарю.

32. Агриппа ж каже Фестові: Можна було б випустити сего чоловіка, коли б не покликав ся до кесаря.