27 luku

Paavalin merimatka Roomaan; hän kulkee Siidoniin, jossa käy ystäväinsä luona 1 – 3, ja sieltä Kypron pohjoispuolitse Myrraan 4 – 6 Vastatuulen tähden on laiva Knidon kohdalla pakotettu kääntymään suunnastaan ja pääsee Kreetan suojaan 7,8 Paavali kehoittaa talvehtimaan Lasaian kaupungin läheisyydessä 9 – 12, mutta he lähtevät sieltä ja joutuvat myrskyn noustessa suureen hätään 13 – 20, jolloin Paavali, saatuaan Jumalalta ilmestyksen, rohkaisee laivaväkeä 21 – 26 He joutuvat haaksirikkoon Meliten lähellä, mutta pelastuvat kaikki saarelle 27 – 44.

1 Kun oli päätetty, että meidän oli purjehtiminen Italiaan, annettiin Paavali ja muutamat muut vangit erään Julius nimisen, keisarilliseen sotaväenosastoon kuuluvan sadanpäämiehen haltuun.

1 Kun oli päätetty, että meidän piti purjehtia Italiaan, annettiin sekä Paavali että muutamat muut vangit Julius nimisen, keisarilliseen sotaväenosastoon kuuluvan sadanpäämiehen haltuun.

1. Mutta sittenkuin päätetty oli, että meidän piti Italiaan purjehtiman, antoivat he Paavalin muiden vankien kanssa yhden sadanpäämiehen haltuun, joka kutsuttiin Julius, keisarin sotajoukosta.

1. MUtta sijttecuin päätetty oli että meidän piti Italiaan purjehtiman annoit he Pawalin muiden fangein cansa yhden Sadanpäämiehen haldun joca cudzuttin Julius Keisarin sotajoucosta.

1. MUtta sijttequin nyt pätetty oli/ ette meiden piti Wallinmale puriectiman/ nin he annoit Paualin muidhen Fangein cansa ydhen Sadhanpämiehen haltun ioca Julius cutzuttyin/ sijte Keisarin Sotaiouckosta. (Mutta sitten kuin nyt päätetty oli/ että meidän piti Wallinmaalle purjehtimaan/ niin he annoit Pawalin muiden wankein kanssa yhden sadanpäämiehen haltuun joka Julius kutsuttiin/ siitä keisarin sotajoukosta.)

1. Ὡς δὲ ἐκρίθη τοῦ ἀποπλεῖν ἡμᾶς εἰς τὴν Ἰταλίαν, παρεδίδουν τόν τε Παῦλον καί τινας ἑτέρους δεσμώτας ἑκατοντάρχῃ ὀνόματι Ἰουλίῳ σπείρης Σεβαστῆς.

1. ως δε εκριθη του αποπλειν ημας εις την ιταλιαν παρεδιδουν τον τε παυλον και τινας ετερους δεσμωτας εκατονταρχη ονοματι ιουλιω σπειρης σεβαστης 1. os de ekrithe toυ apoplein emas eis ten italian paredidoυn ton te paυlon kai tinas eteroυs desmotas ekatontarche onomati ioυlio speires seβastes

1 {Aug. 21 - Nov. 1, 61 AD. Mediterranean Sea. The voyage to Rome.} Now as it was decided (for) us to sail toward Italy, and they were giving to a centurion, Julius by name, from (the) Emperor’s cohort, Paul and some other prisoners.

1. And when it was determined that we should sail into Italy, they delivered Paul and certain other prisoners unto one named Julius, a centurion of Augustus' band.

1. Men der det var besluttet, at vi skulde seile derfra til Italien, overantvordede de baade Paulus og nogle andre Fanger til en Høvedsmand ved Navn Julius af Keiserens Rode.

1. Sedan nu beslutet var, att vi skulle segla till Valland, antvardade de Paulum och några andra fångar underhöfvitsmannenom, som het Julius, af den Kejserliga skaran.

1. Agga kui se nou olli petud, et meie piddime laewaga Italia-male minnema, andsid nemmad Paulust ja monned muud wangid ühhe pealikko kätte, Julius nimmi, kes Keisri wahhimeeste-wäehulgast olli.

1. Kai buvo nuspręsta, kad mes turime išplaukti į Italiją, Paulių ir kelis kitus kalinius perdavė Augusto kohortos šimtininkui Julijui.

1. Da es aber beschlossen war, daß wir nach Italien schiffen sollten, übergaben sie Paulus und etliche andere Gefangene dem Unterhauptmann mit Namen Julius, von der "kaiserlichen" Schar.

1. Après qu'il eut été résolu que nous nous embarquerions pour l'Italie, on confia Paul et quelques autres prisonniers à un centenier nommé Julius, de la cohorte appelée Auguste;

1. MAS cuando fué determinado que habíamos de navegar para Italia, entregáron a Pablo, y a algunos otros presos a un centurión llamado Julio, de la compañía Augusta.

1 En als het besloten was, dat wij naar Italie zouden afvaren, leverden zij Paulus en enige andere gevangenen, over aan een hoofdman over honderd, met name Julius van de keizerlijke bende.

1. A gdy skazano, żebyśmy płynęli do Włoch, oddano i Pawła, i niektóre inne więźnie setnikowi, imieniem Julijuszowi, roty Augustowej.

1. Midőn pedig elvégeztetett, hogy mi Itáliába hajózzunk, átadák mind Pált, mind némely egyéb foglyokat egy Július nevű századosnak a császári seregből.

1 Когда решено было плыть нам в Италию, то отдали Павла и некоторых других узников сотнику Августова полка, именем Юлию.

1. Як же присуджено, щоб плисти нам в Італию, то передано Павла і деяких инших вязників сотникові, на ймя Юлию, Августової роти.

2 Ja me astuimme adramyttiläiseen laivaan, jonka oli määrä purjehtia Aasian rannikkopaikkoihin, ja lähdimme merelle, ja seurassamme oli Aristarkus, makedonialainen Tessalonikasta.

2 Astuttuamme adramytteiolaiseen laivaan, jonka oli tarkoitus purjehtia pitkin Aasian rannikkoa*, läksimme merelle, ja kanssamme oli Aristarkus, makedonialainen Tessalonikasta.

2. Kuin me siis astuimme Adramytin haahteen, ja meidän piti purjehtiman Asian ohitse, laskimme me ulos maalta. Ja meidän kanssamme oli Aristarkus, Makedonian mies, Tessalonikasta.

2. Cosca me sijs astuimma Adramytin hahten ja meidän piti purjehtiman Asian ohidze laskimma me maalda. Ja meidän cansam oli Aristarchus Macedonian mies Tessalonicasta

2. Coska me sis astuima Adramitinan Hachten/ ia piti puriechtiman Asian ohitze/ laskima me maalda. Ja meiden ca'sam oli Aristarchus Macedonian mies Tessalonicasta/ (Koska me siis astuimme Adramitinan haahteen/ ja piti purjehtiman Asian ohitse/ laskimme me maalta. Ja meidän kanssamme oli Aristarchus Makedonian mies Tessalonikasta/)

2. ἐπιβάντες δὲ πλοίῳ Ἀδραμυττηνῷ μέλλοντες πλεῖν τοὺς κατὰ τὴν Ἀσίαν τόπους ἀνοίχθημεν, ὄντος σὺν ἡμῖν Ἀριστάρχου Μακεδόνος Θεσσαλονικέως,

2. επιβαντες δε πλοιω αδραμυττηνω μελλοντες πλειν τους κατα την ασιαν τοπους ανηχθημεν οντος συν ημιν αρισταρχου μακεδονος θεσσαλονικεως 2. epiβantes de ploio adramυtteno mellontes plein toυs kata ten asian topoυs anechthemen ontos sυn emin aristarchoυ makedonos thessalonikeos

2 Now having stepped (on board), in an Adramyttium ship, which is about to sail throughout the places (along) Asia, we set-sail, (also) being together with us (was) Aristarchus, a Macedonian, a Thessalonian.

2. And entering into a ship of Adramyttium, we launched, meaning to sail by the coasts of Asia; one Aristarchus, a Macedonian of Thessalonica, being with us.

2. Men vi gik ombord paa et adramytisk Skib, for at seile langs med Asiens Kyster, og vi fore ud; og Aristarchus, en Marcedonier fra Thessalonica, var med os.

2. Och som vi stego uti ett Adramytiskt skepp, och skulle segla utmed Asien, lade vi af och med oss blef Aristarchus, en Macedonisk man, af Thessalonica.

2. Kui meie nüüd ühhe Abramiti laewa peäle läksime, et meie Asia-ma kohtade kaudo piddime laewaga minnema, siis läksime meie ärra; ja meiega olli Aristarkus Makedonia-ma mees Tessalonikast.

2. Mes įlipome į Adramitijos laivą, kuris turėjo plaukti Azijos pakrantėmis, ir leidomės į kelionę. Su mumis buvo makedonietis Aristarchas iš Tesalonikos.

2. Da wir aber in ein adramyttisches Schiff traten, daß wir an Asien hin schiffen sollten, fuhren wir vom Lande; und mit uns war Aristarchus aus Mazedonien, von Thessalonich.

2. Et étant montés sur un vaisseau d'Adramytte, nous partîmes, devant toucher aux lieux du littoral de l'Asie, ayant avec nous Aristarque, Macédonien de Thessalonique.

2. Así que embarcándonos en una nave Adramittena, nos partímos para navegar por las costas de Asia, estando con nosotros un tal Aristarco, Macedonio, de Tesalónica.

2 En in een Adramyttenisch schip gegaan zijnde, alzo wij de plaatsen langs Azie bevaren zouden, voeren wij af; en Aristarchus, de Macedonier van Thessalonica, was met ons.

2. Tedy wsiadłszy w okręt Adramiteóski, mając płynąć podle krain Azyi, puścili się od brzegu, a był z nami Arystarchus, Macedoóczyk z Tesaloniki.

2. Beülvén azért egy Adramittiumból való hajóba, az Ázsia mentében fekvő helyeket akarván behajózni, elindulánk, velünk lévén a maczedóniai [1†]Aristárkhus, ki Thessalonikából való.

2 Мы взошли на Адрамитский корабль и отправились, намереваясь плыть около Асийских мест. С нами был Аристарх, Македонянин из Фессалоники.

2. І, ввійшовши в корабель Адрамицький, маючи плисти попри місця Азийські, пустились ми з Аристархом Македонцем із Солуня, що був з нами.

3 Seuraavana päivänä laskimme Siidoniin. Ja Julius kohteli Paavalia ystävällisesti ja salli hänen mennä ystäviensä luo hoitoa saamaan.

3 Seuraavana päivänä laskimme maihin Siidonissa. Julius kohteli Paavalia ystävällisesti ja salli hänen mennä ystävien luo hoitoa saamaan.

3. Ja me tulimme toisena päivänä Sidoniin. Ja Julius meni hyvästi Paavalin kanssa, ja salli hänen mennä ystäväinsä tykö ja heiltä holhottaa.

3. Ja me tulimma toisna päiwänä Sidonijn. Ja Julius meni hywäst Pawalin cansa ja salli hänen mennä ystäwäins tygö ja heildä holhotta.

3. ia tulima toisna peiuene Sidonin. Ja Julius hyuesti meni Paualin cansa/ ia salli henen menemen henen Ysteueins tyge/ ia heilde holhotta. (ja tulimme toisena päiwänä Sidoniin. Ja Julius hywästi meni Pawalin kanssa/ ja salli hänen menemän hänen ystäwäinsä työ/ ja heiltä holhottaa.)

3. τῇ τε ἑτέρᾳ κατήχθημεν εἰς Σιδῶνα· φιλανθρώπως τε ὁ Ἰούλιος τῷ Παύλῳ χρησάμενος ἐπέτρεψε πρὸς τοὺς φίλους πορευθέντα ἐπιμελείας τυχεῖν.

3. τη τε ετερα κατηχθημεν εις σιδωνα φιλανθρωπως τε ο ιουλιος τω παυλω χρησαμενος επετρεψεν προς {VAR2: τους } φιλους πορευθεντα επιμελειας τυχειν 3. te te etera katechthemen eis sidona filanthropos te o ioυlios to paυlo chresamenos epetrepsen pros {VAR2: toυs } filoυs poreυthenta epimeleias tυchein

3 And we brought* (the ship) into Sidon in another (day) and Julius treated Paul humanely and permitted (him) to obtain care (after) he traveled to (his) friends.

3. And the next day we touched at Sidon. And Julius courteously entreated Paul, and gave him liberty to go unto his friends to refresh himself.

3. Og anden Dagen anløb vi Sidon. Og Julius behandlede Paulus mildt og tilstedte ham at gaa til sine Venner og nyde Pleie.

3. Och dagen derefter lade vi till Sidon. Och Julius for väl med Paulo, och tillstadde att han gick till sina vänner, och lät göra sig till godo.

3. Ja teisel päwal saime meie Sidoni, ja Julius olli lahke Paulusse wasto, ja andis tem̃ale lubba omma söbrade jure miñna, et nem̃ad tem̃a eest woiksid murret kanda.

3. Kitą dieną atplaukėme į Sidoną. Julijus kilniai elgėsi su Pauliumi ir leido jam aplankyti bičiulius, kad galėtų pasidžiaugti jų globa.

3. Und des andern Tages kamen wir an zu Sidon; und Julius hielt sich freundlich gegen Paulus, erlaubte ihm, zu seinen guten Freunden zu gehen und sich zu pflegen.

3. Le jour suivant, nous abordâmes à Sidon; et Julius, traitant Paul avec humanité, lui permit d'aller chez ses amis, pour recevoir leurs soins.

3. Y al día siguiente llegámos a Sidón, y Julio tratando a Pablo humanamente, le permitió, que fuese a sus amigos para ser de ellos bien tratado.

3 En des anderen daags kwamen wij aan te Sidon. En Julius, vriendelijk met Paulus handelende, liet hem toe tot de vrienden te gaan, om van hen bezorgd te worden.

3. A drugiego dnia przypłynęliśmy do Sydonu, kędy Julijusz ludzko się Pawłowi stawiwszy, pozwolił mu iść do przyjaciół, aby wczasu zażył.

3. És másnap megérkezénk Sidonba. És Július emberséggel bánván Pállal, megengedé, hogy barátaihoz elmenve gondoskodásukban részesüljön.

3 На другой день пристали к Сидону. Юлий, поступая с Павлом человеколюбиво, позволил ему сходить к друзьям и воспользоваться их усердием.

3. А другого дня пристали в Сидонї. І обходив ся Юлий ласкаво з Павлом, і дозволив ходити до другів, щоб дізнати їх піклування.

4 Ja sieltä laskettuamme merelle purjehdimme Kypron suojaan, koska tuulet olivat vastaiset.

4 Lähdettyämme sieltä merelle purjehdimme Kyproksen suojaan, koska tuulet olivat vastaiset.

4. Ja kuin me sieltä laskimme ulos, niin me purjehdimme Kyprin ohitse, että vastatuulet olivat.

4. Ja cuin me sieldä laskimma nijn me purjehdimma Cyprin ohidze: että wasta tuulet olit

4. Ja quin me sielde laskima/ nin me puriectiama Cyprin Ohitzen/ Sille ette wastatulet olit/ (Ja kuin me sieltä laskimme/ niin me purjehdimme Kyprin ohitse/ Sillä että wastatuulet olit/)

4. κἀκεῖθεν ἀναχθέντες ὑπεπλεύσαμεν τὴν Κύπρον διὰ τὸ τοὺς ἀνέμους εἶναι ἐναντίους,

4. κακειθεν αναχθεντες υπεπλευσαμεν την κυπρον δια το τους ανεμους ειναι εναντιους 4. kakeithen anachthentes υpepleυsamen ten kυpron dia to toυs anemoυs einai enantioυs

4 And having set-sail to sea from there, we sailed under the lee of Cyprus, because the winds were adverse.

4. And when we had launched from thence, we sailed under Cyprus, because the winds were contrary.

4. Og vi fore bort derfra og seilede under Cypern, fordi Vinden var imod.

4. Och när vi lade dädan, seglade vi utmed Cypren; ty vädret var oss emot.

4. Ja kui meie seält saime ärraläinud, läksime meie laewaga Kiiprusse sare alt möda, et tuled wasto ollid.

4. Išvykę iš ten, plaukėme Kipro užuovėja, nes pūtė priešingi vėjai.

4. Und von da stießen wir ab und schifften unter Zypern hin, darum daß uns die Winde entgegen waren,

4. Puis étant partis de là, nous naviguâmes en dessous de l'île de Cypre, parce que les vents étaient contraires.

4. Y alzando velas de allí, navegámos bajo de Chipre; porque los vientos eran contrarios.

4 En van daar afgevaren zijnde, voeren wij onder Cyprus heen, omdat de winden ons tegen waren.

4. A stamtąd się puściwszy, przypłynęliśmy pod Cypr, dlatego że były wiatry przeciwne.

4. És onnan elindulván, Ciprus alatt evezénk el, mivelhogy a szelek ellenkezők valának.

4 Отправившись оттуда, мы приплыли в Кипр, по причине противных ветров,

4. А відчаливши звідтіля, поплили до Кипра; бо вітри були противні.

5 Ja kun olimme merta purjehtien sivuuttaneet Kilikian ja Pamfylian, tulimme Myrraan, joka on Lykiassa.

5 Purjehdittuamme Kilikian ja Pamfylian kohdalla olevan meren yli tulimme Lykian Myrraan.

5. Ja kuin me olimme purjehtineet yli meren, joka Kilikian ja Pamphilian kohdalla on, ja tulimme Myraan, joka on Lykiassa,

5. Ja cuin me sen meren joca Cilician ja Pamphilian cohdalla on ylidze purjehdimma ja tulimma Myraan joca Lycias on.

5. Ja quin me sen Meren/ ioca ombi Cilician ia Pamphilian cohdalla/ ylitze puriectima/ ia tulima Myran/ ioca ombi Liciasa. (Ja kuin me sen meren/ joka ompi Kilikian ja Pamphilian kohdalla/ ylitse purjehdimme/ ja tulimme Myraan/ joka ompi Liciassa.)

5. τό τε πέλαγος τὸ κατὰ τὴν Κιλικίαν καὶ Παμφυλίαν διαπλεύσαντες κατήλθομεν εἰς Μύρα τῆς Λυκίας.

5. το τε πελαγος το κατα την κιλικιαν και παμφυλιαν διαπλευσαντες κατηλθομεν εις μυρα της λυκιας 5. to te pelagos to kata ten kilikian kai pamfυlian diapleυsantes katelthomen eis mυra tes lυkias

5 And having sailed through the sea against Cilicia and Pamphylia, we came down to Myra, (a city) of Lycia.

5. And when we had sailed over the sea of Cilicia and Pamphylia, we came to Myra, a city of Lycia.

5. Og vi seilede over Havet ved Cilicia og Pamphylia og kom til Myra i Lycien.

5. Och seglade vi öfver hafvet, som är emot Cilicien och Pamphylien, och kommom intill Myra, som är i Lycien.

5. Ja kui meie saime läinud ülle se merre, mis Kilikia ja Pamwilia kohtas on, siis saime meie Miria liñna, mis Likia-maal.

5. Perplaukę jūrą ties Kilikija ir Pamfilija, atvykome į Lykijos miestą Myrą.

5. und schifften durch das Meer bei Zilizien und Pamphylien und kamen gen Myra in Lyzien.

5. Et après avoir traversé la mer de Cilicie et de Pamphylie, nous abordâmes à Myrrha en Lycie,

5. Y habiendo pasado la mar que está junto a Cilicia y Pamfilia, vinimos a Mira, que es ciudad de Licia.

5 En de zee, die langs Cilicie en Pamfylie is, doorgevaren zijnde, kwamen wij aan te Myra in Lycie.

5. A przepłynąwszy ono morze, które jest podle Cylicyi i Pamfilii, przybyliśmy do Miry, miasta Licyjskiego.

5. És a Cziliczia és Pámfilia mellett levő tengeren átevezvén, eljutánk a licziai Mirába.

5 и, переплыв море против Киликии и Памфилии, прибыли в Миры Ликийские.

5. І, перепливши море, що проти Киликиї та Памфилиї, прибули в Мири Ликийські.

6 Siellä sadanpäämies tapasi aleksandrialaisen laivan, jonka oli määrä purjehtia Italiaan, ja siirsi meidät siihen.

6 Tavattuaan siellä aleksandrialaisen laivan, joka oli purjehtimassa Italiaan, sadanpäämies siirsi meidät siihen.

6. Niin löysi sadanpäämies siellä yhden Aleksandrialaisen haahden, joka Italiaan purjehti, ja pani meidät siihen.

6. Ja siellä sai Sadanpäämies kijnni yhden Alexandrian hahden joca Italiaan purjehti johon hän pani meidän.

6. Ja sielle sai se Sadanpämies ydhe' Alexandrian Hahde' puriectiuan Wallinmaallen/ sihe' pani hen meite. (Ja siellä sai se sadanpäämies yhden Alexandrian haahden purjehtiwan Wallinmaalle/ siihen pani hän meitä.)

6. Κἀκεῖ εὑρὼν ὁ ἑκατοντάρχης πλοῖον Ἀλεξανδρῖνον πλέον εἰς τὴν Ἰταλίαν ἐνεβίβασεν ἡμᾶς εἰς αὐτό.

6. κακει ευρων ο εκατονταρχος πλοιον αλεξανδρινον πλεον εις την ιταλιαν ενεβιβασεν ημας εις αυτο 6. kakei eυron o ekatontarchos ploion aleksandrinon pleon eis ten italian eneβiβasen emas eis aυto

6 And the centurion found a ship from Alexandria there sailing to Italy, and he had us step onto it.

6. And there the centurion found a ship of Alexandria sailing into Italy; and he put us therein.

6. Og der fandt Høvedsmanden et alexandrinsk Skib, som seilede til Italien, og satte os derpaa.

6. Och der fick höfvitsmannen ett skepp, som var af Alexandria, och segla skulle till Valland; der satte han oss in.

6. Ja seält leidis se pealik ühhe Aleksandria liñna laewa, mis Italia-male läks, ja panni meid senna peäle.

6. Tenai šimtininkas surado Aleksandrijos laivą, kuris plaukė į Italiją, ir persodino mus į jį.

6. Und daselbst fand der Unterhauptmann ein Schiff von Alexandrien, das schiffte nach Italien, und ließ uns darauf übersteigen.

6. Et le centenier y ayant trouvé un vaisseau d'Alexandrie, qui allait en Italie, nous y fit monter.

6. Y hallando allí el centurión una nave Alejandrina, que iba a Italia, nos puso en ella.

6 En de hoofdman, aldaar een schip gevonden hebbende van Alexandrie, dat naar Italie voer, deed ons in hetzelve overgaan.

6. A tam setnik znalazłszy okręt Aleksandryjski, który płynął do Włoch, wsadził nas weó.

6. És mivel ott a százados egy Itáliába menő alexandriai hajót talált, abba szállított be minket.

6 Там сотник нашел Александрийский корабль, плывущий вИталию, и посадил нас на него.

6. А там знайшовши сотник корабель Александрийський, що плив в Італию, посадив нас на него.

7 Ja monta päivää me purjehdimme hitaasti ja pääsimme vaivoin Knidon kohdalle. Ja kun tuulelta emme päässeet sinne, purjehdimme Salmonen nenitse Kreetan suojaan.

7 Purjehdittuamme hitaasti monta päivää ja päästyämme vaivoin Knidoksen luo, tuulen estäessä meitä, purjehdimme Salmonen ohi Kreetan suojaan.

7. Kuin me monta päivää hitaasti purjehdimme ja tuskalla Knidon saavutimme, ettemme päässeet tuulelta, niin me purjehdimme Kretan alle, Salmoneen päin.

7. Cosca me monda päiwä hitast purjehdimma ja tuscalla Gnidumijn saawutimma ( wastatuulen tähden ) nijn me purjehdimma Cretan ala Salmonen tykönä

7. Quin me nyt monda peiue hitahast puriechtima/ ia tuskalla szawuijme Gnidumin (wastatwlen tedhen) nin me puriechtima Cretan ala/ sen Caupungin tykene Salmone/ (Kuin me nyt monta päiwää hitaasti purjehdimme/ ja tuskalla saawuimme Gnidumiin (wastatuulen tähden) niin me purjehdimme Kretan alle/ sen kaupungin tykönä Salmonen/)

7. ἐν ἱκαναῖς δὲ ἡμέραις βραδυπλοοῦντες καὶ μόλις γενόμενοι κατὰ τὴν Κνίδον, μὴ προσεῶντος ἡμᾶς τοῦ ἀνέμου, ὑπεπλεύσαμεν τὴν Κρήτην κατὰ Σαλμώνην,

7. εν ικαναις δε ημεραις βραδυπλοουντες και μολις γενομενοι κατα την κνιδον μη προσεωντος ημας του ανεμου υπεπλευσαμεν την κρητην κατα σαλμωνην 7. en ikanais de emerais βradυplooυntes kai molis genomenoi kata ten knidon me proseontos emas toυ anemoυ υpepleυsamen ten kreten kata salmonen

7 Now at a considerable number of days, (we were) voyaging slowly and happened (to be) against Cnidus with difficulty; the wind (was) not permitting us (to land). We sailed under the lee of Crete against Salmone;

7. And when we had sailed slowly many days, and scarce were come over against Cnidus, the wind not suffering us, we sailed under Crete, over against Salmone;

7. Men som Seiladsen i mange Dage gik langsomt, og vi med Vanskelighed naaede Cnidus, (thi Vinden føiede os ikke), holdt vi ned under Creta ved Salmone.

7. Och då vi långsamliga seglat hade i många dagar, och som nogast komma kunde in mot Gnidum för motväders skull, seglade vi in under Creta, vid Salmone;

7. Agga kui meie mitto päwa pissi ollime läinud, ja waewalt Knidusse kohta saime, (sest tuul ei lasknud meid) läksime meie Kreta sare alt möda Salmone pole.

7. Daug dienų plaukėme palengva ir vargais negalais atsiradome ties Knidu. Kadangi vėjas kliudė, plaukėme Kretos priedangoje, link Salmonės.

7. Da wir aber langsam schifften und in vielen Tagen kaum gegen Knidus kamen (denn der Wind wehrte uns), schifften wir unter Kreta hin bei Salmone

7. Et comme pendant plusieurs jours nous avancions fort peu, et que nous n'étions arrivés qu'avec peine vis-à-vis de Gnide, parce que le vent ne nous permettait pas d'avancer, nous naviguâmes en dessous de la Crète, vers Salmone;

7. Y navegando muchos dias despacio, y habiendo apenas llegado delante de Gnido, no dejándonos el viento, navegámos bajo de Creta junto a Salmón.

7 En als wij vele dagen langzaam voortvoeren, en nauwelijks tegenover Knidus gekomen waren, overmits het ons de wind niet toeliet, zo voeren wij onder Kreta heen, tegenover Salmone.

7. A gdyśmy przez wiele dni z wolna płynęli, a zaledwie przeciwko Knidowi przyjechali, przeto że nam wiatr nie dopuszczał, popłynęliśmy pod Kretę podle Salmonu.

7. Több napon át azonban lassan hajózván és nehezen érkezvén Knidushoz, mivel nem enged vala bennünket odajutni a szél, elhajózánk Kréta alatt, Salmóné mellett,

7 Медленно плавая многие дни и едвапоровнявшись с Книдом, по причине неблагоприятного нам ветра, мы подплыли к Криту при Салмоне.

7. Многі ж днї помалу пливучи і ледві бувши проти Книда, тим що не допускав нас вітер, приплили ми під Крит проти Салмона,

8 Ja vaivoin kuljettuamme liki sen rantaa saavuimme erääseen paikkaan, jonka nimi oli Kauniit Satamat ja jonka lähellä Lasaian kaupunki oli.

8 Kuljettuamme vaivoin sen liki saavuimme erääseen paikkaan, jonka nimi oli Kauniit satamat ja jonka lähellä oli Lasaian kaupunki.

8. Ja kuin me tuskin sen ohitse pääsimme, niin me tulimme yhteen paikkaan, joka Kauniiksi satamaksi kutsutaan, jota läsnä oli Lasean kaupunki.

8. Ja tulimma tuscalla sen ohidze nijn me tulimma yhten paickan joca caunixi satamaxi cudzutan ja oli läsnä Lasean Caupungita.

8. ia tuskalla sen ohitze tulima/ nin me tulima ychten Paickan/ ioca cutzutan Caunis satama/ ioca lesne oli site Caupungi Lasea. (ja tuskalla sen ohitse tulimme/ niin me tulimme yhteen paikkaan/ joka kutsutaan kaunis satama/ joka läsnä oli sitä kaupunkia Lasea.)

8. μόλις τε παραλεγόμενοι αὐτὴν ἤλθομεν εἰς τόπον τινὰ καλούμενον Καλοὺς λιμένας, ᾧ ἐγγὺς ἦν πόλις Λασαία.

8. μολις τε παραλεγομενοι αυτην ηλθομεν εις τοπον τινα καλουμενον καλους λιμενας ω εγγυς ην πολις λασαια 8. molis te paralegomenoi aυten elthomen eis topon tina kaloυmenon kaloυs limenas o eggυs en polis lasaia

8 and coasting-along it with difficulty, we came to a certain place being called Good Harbors; which was near the city (of) Lasea.

8. And, hardly passing it, came unto a place which is called The fair havens; nigh whereunto was the city of Lasea.

8. Med Vanskelighed seilede vi denne forbi og kom til et Sted, som kaldes Gode-Havne, nær ved Staden Lasæa.

8. Och kommom som nogast framom, och intill ett rum, som kallades Sköna hamn; och var staden Lasea icke långt derifrå.

8. Ja kui meie waewalt seält möda saime, siis saime meie ühte paika, mis hütakse heaks saddamaks, selle liggi olli Lasea lin.

8. Šiaip ne taip ją aplenkę, atvykome į vietovę, kuri vadinosi Dailioji Prieplauka, netoli Lasėjos miesto.

8. und zogen mit Mühe vorüber; da kamen wir an eine Stätte, die heißt Gutfurt, dabei war nahe die Stadt Lasäa.

8. Et la côtoyant avec difficulté, nous vînmes dans un lieu appelé Beaux-Ports, près duquel est la ville de Lasée.

8. Y doblándola apenas, vinimos a un lugar que llaman Bellos Puertos, cerca del cual estaba la ciudad de Lasea.

8 En hetzelve nauwelijks voorbij zeilende, kwamen wij in een zekere plaats genaamd Schonehavens, waar de stad Lasea nabij was.

8. A ledwie ją przeminąwszy, przyszliśmy na miejsce niektóre, które zowią piękne porty, od którego blisko było miasto Lasea.

8. És nagy ügygyel-bajjal elhajózván mellette, jutánk egy helyre, melyet Szépkikötőknek neveznek, melyhez közel vala Lásea városa.

8 Пробравшись же с трудом мимо него, прибыли к одному месту, называемому Хорошие Пристани, близ которого был город Ласея.

8. і, ледві минувши його, прибули на врочище Гарна пристань, від котрого був близько город Ласей.

9 Mutta kun paljon aikaa oli kulunut ja purjehtiminen jo oli vaarallista, sillä paastonaikakin oli jo ohi, varoitti Paavali heitä

9 Mutta kun paljon aikaa oli kulunut ja purjehtiminen oli jo vaarallista, sillä paaston aikakin oli jo ohi*, Paavali varoitti

9. Koska paljo aikaa oli kulunut, ja purjehdus oli vaarallinen, ja paaston aika oli jo kulunut, neuvoi Paavali heitä,

9. COsca paljo aica oli culunut ja purjehdus oli jo waarallinen ja Paaston aica oli jo culunut neuwoi Pawali heitä sanoden:

9. Coska nyt palio aica oli cwlunut/ ia puriectus retki io oli waralinen/ senteden ette he mös olit ylitze aian nelke kersineet/ (Koska nyt paljon aikaa oli kulunut/ ja purjehdusretki jo oli waarallinen/ sentähden että he myös olit ylitse ajan nälkää kärsineet/)

9. Ἱκανοῦ δὲ χρόνου διαγενομένου καὶ ὄντος ἤδη ἐπισφαλοῦς τοῦ πλοὸς διὰ τὸ καὶ τὴν νηστείαν ἤδη παρεληλυθέναι, παρῄνει ὁ Παῦλος

9. ικανου δε χρονου διαγενομενου και οντος ηδη επισφαλους του πλοος δια το και την νηστειαν ηδη παρεληλυθεναι παρηνει ο παυλος 9. ikanoυ de chronoυ diagenomenoυ kai ontos ede episfaloυs toυ ploos dia to kai ten nesteian ede parelelυthenai parenei o paυlos

9 Now (after) a considerable (amount) of time (had) elapsed and the voyage was already dangerous, because the Fast had already passed, Paul was advising (them),

9. Now when much time was spent, and when sailing was now dangerous, because the fast was now already past, Paul admonished them,

9. Mender nogen Tid var forløben, og Seiladsen nu blev forlig, saasom endog Fasten allerede var forbi, formanede Paulus dem og sagde:

9. Då nu mycken tid var förlupen, och seglatsen begynte vara farlig, derföre att ock fastan var allaredo förliden, förmanade Paulus dem,

9. Agga kui paljo aega sai möda läinud, ja nüüd jo pahha olli laewaga miñna, et ka paasto aeg jo olli möda läinud, maenitses Paulus,

9. Prabėgo daug laiko, ir laivyba tapo pavojinga, nes jau buvo pasibaigęs rudens pasninko metas. Paulius juos įspėjo,

9. Da nun viel Zeit vergangen war und nunmehr gefährlich war zu schiffen, darum daß auch das Fasten schon vorüber war, vermahnte sie Paulus

9. Comme il s'était écoulé beaucoup de temps, et que la navigation devenait dangereuse, puisque le temps du jeûne était déjà passé, Paul les avertit,

9. Y pasado mucho tiempo, y siendo ya peligrosa la navegación, porque ya era pasado el ayuno, Pablo los amonestaba,

9 En als veel tijd verlopen, en de vaart nu zorgelijk was, omdat ook de vasten nu voorbij was, vermaande hen Paulus,

9. A gdy czas niemały wyszedł, i już było niebezpieczne żeglowanie, przeto iż już był i post przeminął, napominał je Paweł,

9. Mivel pedig sok idő mult el, és a hajózás más veszedelmes vala, mivelhogy a bőjt [2†] is elmult immár, inti vala Pál őket,

9 Но как прошло довольно времени, и плавание было уже опасно, потому что и пост уже прошел, то Павел советовал,

9. Як же доволї часу минуло й було вже непевне плаваннє, тим що вже й піст минув, то раяв Павел,

10 ja sanoi: "Miehet, minä näen, että purjehtiminen käy vaivalloiseksi ja vaaralliseksi, ei ainoastaan lastille ja laivalle, vaan myös meidän hengellemme".

10 ja sanoi heille: "Miehet, näen, että purjehtiminen käy vaivalloiseksi ja hyvin vahingolliseksi ei ainoastaan lastille ja laivalle, vaan myös hengellemme."

10. Sanoen: armaat miehet! minä näen, että purjehdus tulee vaaralliseksi ja vahingolliseksi, ei ainoastaan kalulle ja haahdelle, mutta myös meidän hengellemme.

10. Armat miehet minä näen että purjehdus tahto olla waarallinen ja wahingolinen ei ainoastans calulle ja hahdelle mutta myös meidän hengellem.

10. Neuuoi Pauali heite sanoden heille/ Armahat Miehet/ Mine näen ette puriectus retki tacto olla waralinen ia wahinghollinen/ ei waiuoin Calun ia Hacdhen/ mutta mös meiden Henge'. (Neuwoi Pawali heitä sanoen heille/ Armaat miehet/ Minä näen että purjehdusretki tahtoo olla waarallinen ja wahingollinen/ ei waiwoin kalun ja haahden/ mutta myös meidän hengen.)

10. λέγων αὐτοῖς· Ἄνδρες, θεωρῶ ὅτι μετὰ ὕβρεως καὶ πολλῆς ζημίας οὐ μόνον τοῦ φόρτου καὶ τοῦ πλοίου, ἀλλὰ καὶ τῶν ψυχῶν ἡμῶν μέλλειν ἔσεσθαι τὸν πλοῦν.

10. λεγων αυτοις ανδρες θεωρω οτι μετα υβρεως και πολλης ζημιας ου μονον του φορτου και του πλοιου αλλα και των ψυχων ημων μελλειν εσεσθαι τον πλουν 10. legon aυtois andres theoro oti meta υβreos kai polles zemias oυ monon toυ fortoυ kai toυ ploioυ alla kai ton psυchon emon mellein esesthai ton ploυn

10 saying to them, Men, I view that the voyage is about to be with disaster and much damage, not only of the load and of the ship, but also of our lives.

10. And said unto them, Sirs, I perceive that this voyage will be with hurt and much damage, not only of the lading and ship, but also of our lives.

10. I Mænd! jeg seer, at denne Seilads vil blive os til Ulykke og megen Skade, ikke aleneste paa Ladning og Skib, men ogsaa paa vort Liv.

10. Och sade till dem: I män, jag ser, att seglatsen vill vara med vedermödo, och stor skada, icke allenast till skepp och gods, utan jemväl på vårt lif.

10. Ja ütles neile: Mehhed, ma nään, et se purjetaminne sureks kahjuks ja häddaks tahhab tulla, mitte ükspäinis koormale ja laewale, waid ka meie ellule.

10. sakydamas: ‘‘Vyrai, numatau, jog šis plaukimas bus grėsmingas ir pražūtingas ne tik kroviniams bei laivui, bet ir mūsų gyvybėms’‘.

10. und sprach zu ihnen: Liebe Männer, ich sehe, daß die Schiffahrt will mit Leid und großem Schaden ergehen, nicht allein der Last und des Schiffes sondern auch unsers Lebens.

10. Et dit: Je vois que la navigation sera accompagnée de périls et de grand dommage, non seulement pour le vaisseau et pour sa charge, mais encore pour nos personnes.

10. Diciendo: Varones, veo que con perjuicio y mucho daño, no solo del cargamento y de la nave, mas aun de nuestras vidas, habrá de ser la navegación.

10 En zeide tot hen: Mannen, ik zie, dat de vaart zal geschieden met hinder en grote schade, niet alleen van de lading en van het schip, maar ook van ons leven.

10. Mówiąc do nich: Mężowie! widzę ja, iż z ukrzywdzeniem i z wielką szkodą nie tylko towarów i okrętów, ale też i dusz naszych będzie to żeglowanie.

10. Ezt mondván nékik: Férfiak, látom, hogy nemcsak a teréhnek és a hajónak, hanem a mi életünknek is bántódásával és nagy kárával fog történni e hajózás.

10 говоря им: мужи! я вижу, что плавание будет с затруднениями и с большим вредом не только для груза и корабля, но и для нашей жизни.

10. кажучи їм: Люде, я бачу, що з утратою і з великою шкодою, не тільки для тягару і для статку, та й для душ наших буде плаваннє.

11 Mutta sadanpäämies uskoi enemmän perämiestä ja laivanisäntää kuin Paavalin sanoja.

11 Mutta sadanpäämies uskoi enemmän perämiestä ja laivanisäntää kuin Paavalin sanoja.

11. Mutta sadanpäämies uskoi enemmin haahdenhaltiaa ja peränpitäjää kuin Paavalin sanoja.

11. Mutta Sadanpäämies uscoi enämmin Hahdenhaldiata ja Peränpitäjätä cuin Pawalin sanoja.

11. Mutta se Sodhanpämies vskoi enemin Skipparin ia Styrmannin/ quin nijte iotka Paualilda sanottijn. (Mutta se sadanpäämies uskoi ennemmin kipparin ja styrmannin/ kuin niitä jotka Pawalilta sanottiin.)

11. ὁ δὲ ἑκατοντάρχης τῷ κυβερνήτῃ καὶ τῷ ναυκλήρῳ ἐπείθετο μᾶλλον ἢ τοῖς ὑπὸ τοῦ Παύλου λεγομένοις.

11. ο δε εκατονταρχος τω κυβερνητη και τω ναυκληρω επειθετο μαλλον η τοις υπο του παυλου λεγομενοις 11. o de ekatontarchos to kυβernete kai to naυklero epeitheto mallon e tois υpo toυ paυloυ legomenois

11 But the centurion was being persuaded by the helmsman and by the ship-owner, rather than by the things being spoken by Paul.

11. Nevertheless the centurion believed the master and the owner of the ship, more than those things which were spoken by Paul.

11. Men Høvedsmanden troede Styrmanden og Skipperen mere end det, som Paulus sagde.

11. Men höfvitsmannen trodde skepparenom och styrmannenom, mer än det Paulus sade.

11. Agga se pealik wottis ennam tüürmanni ja kipri nou kuulda, kui sedda, mis Paulussest ööldi.

11. Tačiau šimtininkas labiau tikėjo vairininku ir laivo savininku negu tuo, ką kalbėjo Paulius.

11. Aber der Unterhauptmann glaubte dem Steuermann und dem Schiffsherrn mehr denn dem, was Paulus sagte.

11. Mais le centenier ajoutait plus de foi au pilote et au maître du vaisseau, qu'à ce que Paul disait.

11. Mas el centurión creía más al maestre y al piloto, que a lo que Pablo decía.

11 Doch de hoofdman geloofde meer den stuurman en den schipper, dan hetgeen van Paulus gezegd werd.

11. Jednak setnik więcej ufał sprawcy okrętu i sternikowi, niż temu, co Paweł powiadał.

11. De a százados inkább hisz vala a kormányosmesternek és a hajótulajdonosnak, hogynem annak, a mit Pál mond vala.

11 Но сотник более доверял кормчему и начальнику корабля, нежели словам Павла.

11. Сотник же керманичові і властителеві корабля довіряв більш, нїж тому, що сказав Павел.

12 Ja koska satama oli sopimaton talvehtimiseen, olivat useimmat sitä mieltä, että heidän oli sieltä lähdettävä, voidakseen ehkä päästä talvehtimaan Foiniksiin, erääseen Kreetan satamaan, joka antaa lounaaseen ja luoteeseen päin.

12 Koska satama oli sopimaton talvehtimiseen, useimmat olivat sitä mieltä, että heidän oli purjehdittava sieltä, jotta ehkä voisivat päästä talvehtimaan Foiniksiin, Kreetan satamaan, joka antaa lounaaseen ja luoteeseen.

12. Ja kuin ei satama ollut sovelias yli talvea olla, niin he enimmitten mielistyivät siihen neuvoon, että sieltä piti laskettaman pois, jos he jollakin muotoa olisivat voineet tulla Phoinikaan talvea pitämään, joka on Kretan satama, etelälänteä ja luodepohjaa päin.

12. Ja cuin ei satama ollut sowelias yli talwe olla nijn he enimmitten mielistyit sijhen neuwoon että sieldä piti poislaskettaman jos he jollakin muoto olisit woinet tulla Phenician talwimaahan. Joca on Cretan satama etelä lände ja luodepohja päin.

12. Ja quin ei ollut souelias Satama yli Taluen olla/ nin he enimitten langesit sihen Neuuon/ ette sielde piti laskeman/ ios he iollaki mooto olisit woineet tulla Phenician Taluimahan. Se satama ombi Cretas Lounatlenten ia Lodhepohian pein. (Ja kuin ei ollut sowelias satama yli talwen olla/ niin he enimmiten lankesit siihen neuwoon/ että sieltä piti laskeman/ jos he jollakin muotoa olisit woineet tulla Pheniciaan talwehtimaan. Se satama ompi Kretassa lounaaseen ja luodepohjaan päin.)

12. ἀνευθέτου δὲ τοῦ λιμένος ὑπάρχοντος πρὸς παραχειμασίαν οἱ πλείους ἔθεντο βουλὴν ἀναχθῆναι κἀκεῖθεν, εἴ πως δύναιντο καταντήσαντες εἰς Φοίνικα παραχειμάσαι, λιμένα τῆς Κρήτης βλέποντα κατὰ λίβα καὶ κατὰ χῶρον.

12. ανευθετου δε του λιμενος υπαρχοντος προς παραχειμασιαν οι πλειους εθεντο βουλην αναχθηναι κακειθεν ειπως δυναιντο καταντησαντες εις φοινικα παραχειμασαι λιμενα της κρητης βλεποντα κατα λιβα και κατα χωρον 12. aneυthetoυ de toυ limenos υparchontos pros paracheimasian oi pleioυs ethento βoυlen anachthenai kakeithen eipos dυnainto katantesantes eis foinika paracheimasai limena tes kretes βleponta kata liβa kai kata choron

12 But the harbor, being* unfit for a wintering, most (of the) council purposed to set-sail to sea from there, if somehow they might be able to winter, (after) they arrived in Phoenix, a harbor of Crete, (while) looking down (the) northwest and down (the) southwest.

12. And because the haven was not commodious to winter in, the more part advised to depart thence also, if by any means they might attain to Phenice, and there to winter; which is an haven of Crete, and lieth toward the south west and north west.

12. Og der Havnen ikke var bekvem til Vinterleie, besluttede de Fleste at fare bort ogsaa derfra, om de muligen kunde naae hen at overvinde i Phoenix, hvilken er en Havn i Creta, som vender mod Sydvest og Nordvest.

12. Och efter der var icke hamn till att ligga i vinterläge, föllo de mesta parten på det rådet att lägga dädan, att de, om någorlunda ske kunde, måtte komma till Phenicien, och ligga der i vinterläge; den hamnen är på Creta, för sydvest och nordvest.

12. Agga et senna saddamasse ei olnud head ülle talwe jäda, siis olli surema hulga nou, seält ärraminna, ehk nemmad woiksid Wönikia-male sada, ja ülle talwe senna jäda, se on üks saddam Krekas wasto ettel- ja loe-pohja tuult.

12. Kadangi uostas buvo netinkamas žiemoti, dauguma nusprendė iš ten plaukti toliau, kaip nors pasiekti Feniksą, Kretos uostą, atvirą į pietvakarius ir šiaurės vakarus, ir ten žiemoti.

12. Und da die Anfurt ungelegen war, zu überwintern, bestanden ihrer das mehrere Teil auf dem Rat, von dannen zu fahren, ob sie könnten kommen gen Phönix, zu überwintern, welches ist eine Anfurt an Kreta gegen Südwest und Nordwest.

12. Et comme le port n'était pas propre pour hiverner, la plupart furent d'avis de partir de là, pour tâcher de gagner Phœnice, port de Crète, qui regarde le vent d'Afrique et le nord-ouest, afin d'y passer l'hiver.

12. Y no habiendo puerto cómodo para invernar, los más acordaron de pasar aun de allí, por ver si de algún modo pudiesen llegar a Fenice, e invernar allí, que es un puerto de Creta, que mira al sudoeste, y al norueste.

12 En alzo de haven ongelegen was om te overwinteren, vond het meerder deel geraden ook van daar te varen, of zij enigszins te Fenix konden aankomen om te overwinteren, zijnde een haven in Kreta, strekkende tegen het zuidwesten en tegen het noordwesten.

12. A gdy nie było portu sposobnego ku zimowaniu, wiele ich radę dawało puścić się stamtąd, owaby jakożkolwiek mogli przeprawiwszy się do Fenicyi, przezimować u portu Kreteóskiego, który leży między wiatrem południowym i zachodnim.

12. Mivel pedig az a kikötő telelésre nem volt alkalmas, a többség azt határozá, hogy hajózzanak el onnan is, ha valami módon eljutva Fénixbe, Kréta kikötőjébe, mely délnyugot és északnyugot felé néz, kitelelhetnének.

12 А как пристань не была приспособлена к зимовке, то многие давали совет отправиться оттуда, чтобы, если можно, дойти до Финика, пристани Критской, лежащей против юго-западного и северо-западного ветра, и там перезимовать.

12. Як же пристань не була вигідна на зимуваннє, то більше їх давали раду пуститись ізвідтіля, чи не можна б як, добравшись до Финикиї, перезимувати в пристанї Крицькій, що лежить між вітром полуденнїм і західнїм.

13 Ja kun etelätuuli alkoi puhaltaa, luulivat he pääsevänsä tarkoituksensa perille, nostivat ankkurin ja kulkivat aivan likitse Kreetaa.

13 Kun etelätuuli alkoi lievästi puhaltaa, he luulivat pääsevänsä tarkoituksensa perille, nostivat ankkurin ja kulkivat liki Kreetaa.

13. Mutta kuin etelätuuli rupesi puhaltamaan, luulivat he aikomisensa käyvän edes, läksivät matkaan ja purjehtivat Kretan ohitse lähempänä maata.

13. Mutta cuin Etelätuuli rupeis puhaldaman luulit he heilläns myödäisen olewan. Ja cosca he läxit Assosta purjehdit he Cretan ohidze.

13. Mutta quin Eteletwli rupesi puhaltaman/ ia lwlit heillens oleuan mötepereisen. Ja coska he lexit Assonista/ nin he puriectit Cretan ohitzen. (Mutta kuin etelätuuli rupesi puhaltamaan/ ja luulit heillänsä olewan myötäperäisen. Ja koska he läksit Assonista/ niin he purjehdit Kretan ohitsen.)

13. Ὑποπνεύσαντος δὲ νότου δόξαντες τῆς προθέσεως κεκρατηκέναι, ἄραντες ἆσσον παρελέγοντο τὴν Κρήτην.

13. υποπνευσαντος δε νοτου δοξαντες της προθεσεως κεκρατηκεναι αραντες ασσον παρελεγοντο την κρητην 13. υpopneυsantos de notoυ doksantes tes protheseos kekratekenai arantes asson parelegonto ten kreten

13 Now (after wind) from (the) south blew softly, having thought to have taken-hold of the(ir) purpose, they lifted (the anchor) up and were coasting-along, closer to Crete.

13. And when the south wind blew softly, supposing that they had obtained their purpose, loosing thence, they sailed close by Crete.

13. Men da en Søndenvind blæste op, meente de at have naaet deres Hensigt, lettede Anker og holdt nær under Creta.

13. Och som nu sunnanväder begynte blåsa, mente de hafva efter sin vilja; och då de lade ifrån Asson, seglade de utmed Creta.

13. Agga kui louna-tuul tassa puhhus, ja nemmad mötlesid, nüüd ennese nou järrele eddasi minnewad, tombasid nemmad ankrut ülles, ja läksid liggi Kretat möda.

13. Kai ėmė pūsti lengvas pietų vėjas, jie tikėjosi įvykdyti savo sumanymą ir, pakėlę inkarą, leidosi pirmyn palei Kretos krantus.

13. Da aber der Südwind wehte und sie meinten, sie hätten nun ihr Vornehmen, erhoben sie sich und fuhren näher an Kreta hin.

13. Et le vent du midi ayant soufflé doucement, ils se crurent maîtres de leur dessein, et levant l'ancre, ils côtoyèrent de près la Crète.

13. Y soplando blandemente el austro, pareciéndoles que ya tenían lo que deseaban, alzando velas iban costeando la Creta.

13 En alzo de zuidenwind zachtelijk waaide, meenden zij hun voornemen verkregen te hebben, en afgevaren zijnde, zeilden zij dicht voorbij Kreta henen.

13. A gdy powionął wiatr z południa, mniemając, że swego przedsięwzięcia dopięli, puściwszy się od brzegu, płynęli blisko Krety.

13. Mivel pedig déli szél kezdett lassan fúni, azt gondolván, hogy feltett szándékuknak uraivá lettek, elindulván, közelebb hajóztak el Kréta mellett.

13 Подул южный ветер, и они, подумав, что уже получили желаемое, отправились, и поплыли поблизости Крита.

13. Як же повіяв полуденній вітер, то, думаючи, що досягли свого заміру, знявшись поплили мимо Крита.

14 Mutta ennen pitkää syöksyi saaren päällitse raju tuuli, niin sanottu koillismyrsky.

14 Mutta ennen pitkää syöksyi saarta * pitkin alas raju tuuli, niin sanottu koillismyrsky.

14. Mutta ei kauvan aikaa jälkeen löi sen päälle ankara puuskatuuli, joka itäpohjaksi kutsutaan.

14. Mutta ei cauwan aica jälken nousi taas meitä wastan Itäpohjast tuulispää

14. Mutta ei cauuan sen ielken/ nousi tas nijte wastan yxi Twlispä/ ioca cutzutan Itepohia/ (Mutta ei kauan sen jälkeen/ nousi taas niitä wastaan yksi tuulispäää/ joka kutsutaan itäpohja/)

14. μετ’ οὐ πολὺ δὲ ἔβαλε κατ’ αὐτῆς ἄνεμος τυφωνικὸς ὁ καλούμενος Εὐροκλύδων.

14. μετ ου πολυ δε εβαλεν κατ αυτης ανεμος τυφωνικος ο καλουμενος ευροκλυδων 14. met oυ polυ de eβalen kat aυtes anemos tυfonikos o kaloυmenos eυroklυdon

14 But not long after, a typhoon wind, being called Euroclydon, was cast against her;

14. But not long after there arose against it a tempestuous wind, called Euroclydon.

14. Men ikke længe derefter reiste sig en heftig Storm imod Øen, den saakaldte nordost-Kuling.

14. Men icke långt efter stack sig upp emot dem ett iligt väder, som kallas nordost.

14. Agga ei mitte kaua pärrast sedda tousis suur torm nende wasto, mis hütakse Eiroklidoniks. (Se on idda-pohja tuul.)

14. Bet netrukus nuo salos pusės pakilo viesulas, vadinamas Šiauriaryčiu.

14. Nicht lange aber darnach erhob sich wider ihr Vornehmen eine Windsbraut, die man nennt Nordost.

14. Mais peu après, un vent impétueux, qu'on appelle Euroclydon, se déchaîna contre le rivage.

14. Mas no mucho después dió contra la nave un viento tempestuoso que se llama Euroclydón.

14 Maar niet lang daarna, sloeg tegen hetzelve een stormwind, genaamd Euroklydon.

14. Lecz niedługo potem uderzył na nie wiatr gwałtowny, który zowią Euroklidon.

14. Nemsokára azonban viharos szélvész csapott le oda, mely Észak-keleti szélnek neveztetik.

14 Но скоро поднялся против него ветер бурный, называемый эвроклидон.

14. Та незабаром опісля настиг на них бурний вітер, званий Євроклидон.

15 Kun laiva ryöstäytyi sen mukaan eikä voinut nousta tuuleen, jätimme sen valtoihinsa ja jouduimme tuuliajolle.

15 Kun laiva tempautui mukaan eikä voinut nousta tuuleen, jätimme sikseen ja olimme tuuliajolla.

15. Ja kuin haaksi tuli sen valtaan eikä voinut tuulta vastaan seisoa, laskimme me sen tuulen haltuun kulkemaan.

15. Ja cuin haaxi tuli waldan eikä woinut tuulen tähden ojendua laskimma me sen tuulen haldun culkeman.

15. ia quin Haxi waldan otettin/ ia ei woinut Tulen tedhen oijetta/ nin me laskima sen cwlkeman Twlen haltun. (ja kuin haaksi waltaan otettiin/ ja ei woinut tuulen tähden oieta/ niin me laskimme sen kulkeman tuulen haltuun.)

15. συναρπασθέντος δὲ τοῦ πλοίου καὶ μὴ δυναμένου ἀντοφθαλμεῖν τῷ ἀνέμῳ ἐπιδόντες ἐφερόμεθα.

15. συναρπασθεντος δε του πλοιου και μη δυναμενου αντοφθαλμειν τω ανεμω επιδοντες εφερομεθα 15. sυnarpasthentos de toυ ploioυ kai me dυnamenoυ antofthalmein to anemo epidontes eferometha

15 and (after) the ship was seized and it was not able to head-into the wind, having given (her to the wind), we were being carried along.

15. And when the ship was caught, and could not bear up into the wind, we let her drive.

15. Men der Skibet reves bort deraf og ikke kunde dugge op mod Vinden, gave vi det over og dreve.

15. Och då skeppet vardt begripet, och kunde icke begå sig för vädret, låte vi drifva för vädret;

15. Ja kui se torm laewasse kinni hakkas; et ta ei woinud wasto tuult miñna, lasksime meie sedda tulest aiada.

15. Jis pagavo laivą, nepajėgusį jam priešintis, ir mes turėjome jį leisti pavėjui.

15. Und da das Schiff ergriffen ward und konnte sich nicht wider den Wind richten, gaben wir's dahin und schwebten also.

15. Le vaisseau fut entraîné, et ne pouvant résister au vent, nous nous laissâmes emporter;

15. Y siendo arrebatada por él la nave, que no podía resistir al viento, la dejámos, y éramos llevados.

15 En als het schip daarmede weggerukt werd, en niet kon tegen den wind opzeilen, gaven wij het op, en dreven heen.

15. A gdy był okręt porwany, a nie mógł się oprzeć wiatrowi, puściwszy się płynęliśmy.

15. Mikor pedig a hajó elragadtatott, és nem bírt a széllel szembe menni, nekieresztvén azt, vitetünk vala tova.

15 Корабль схватило так, что он не мог противиться ветру, и мы носились, отдавшись волнам.

15. Як же підхопило корабля і не можна було противитись вітрові, то віддались ми (хвилям) і носило нас.

16 Ja päästyämme erään pienen, Klauda nimisen saaren suojaan me töintuskin saimme venheen korjuuseen.

16 Päästyämme erään pienen, Klauda-nimisen saaren suojaan, kykenimme töin tuskin saamaan veneen haltuumme.

16. Ja kuin me tulimme yhden vähän saaren alle, joka kutsutaan Klauda, saimme me tuskalla venheesen ruveta,

16. Ja tulimma yhden saaren tygö joca cudzutan Clauda ja saimme tuscalla wenhesen ruweta jonga me otimme awuxem

16. Ja me tulima ydhen Saren tyge/ ioca cutzutan Clauda/ nin me tuskalla woime saadha Wenhen sisellewete/ Coska se siselle oli otettu/ ia kiusasit Apuans/ (Ja me tulimme yhden saaren tykö/ joka kutsutaan Clauda/ niin me tuskalla woimme saada weneen sisälle wetää/ Koska se sisälle oli otettu/ ja kiusasit apuansa/)

16. νησίον δέ τι ὑποδραμόντες καλούμενον Κλαύδην μόλις ἰσχύσαμεν περικρατεῖς γενέσθαι τῆς σκάφης,

16. νησιον δε τι υποδραμοντες καλουμενον κλαυδην μολις ισχυσαμεν περικρατεις γενεσθαι της σκαφης 16. nesion de ti υpodramontes kaloυmenon klaυden molis ischυsamen perikrateis genesthai tes skafes

16 Now having ran under the lee of a certain isle called Clauda, we were strong-enough to become skippers of the boat with difficulty;

16. And running under a certain island which is called Clauda, we had much work to come by the boat:

16. men vi løb under en liden Ø, som klades Claude, og kunde næppe faae Magt over Baaden.

16. Och kommom under ena ö, som kallas Clauda, och kundom med plats få in båten.

16. Agga meie saime ühhe weikese sare liggi, mis Klaudaks hüti, seäl ei woinud meie naljalt omma pati kätte sada;

16. Kai mus nešė pro salelę, vardu Klaudą, mes tik vargais negalais išsaugojome gelbėjimo valtį.

16. Wir kamen aber an eine Insel, die heißt Klauda; da konnten wir kaum den Kahn ergreifen.

16. Et quand nous eûmes passé en dessous d'une petite île, appelée Clauda, nous eûmes de la peine à être maîtres de la chaloupe.

16. Y corriendo debajo de una pequeña isla que se llama Clauda, apenas pudimos ganar el esquife:

16 En lopende onder een zeker eilandje, genaamd Klauda, konden wij nauwelijks de boot machtig worden.

16. A gdyśmy pod niektórą małą wysepkę przypłynęli, którą zowią Klauda, ledwieśmy mogli bacik zatrzymać.

16. Mikor pedig egy kis sziget alá futottunk, mely Klaudának hívattatik, csak alig bírtuk hatalmunkba keríteni a csolnakot.

16 И, набежав на один островок, называемый Клавдой, мы едва могли удержать лодку.

16. На остров же якийсь набігши, званий Клавда, на силу здолїли удержати човна,

17 Vedettyään sen ylös he ryhtyivät varokeinoihin ja sitoivat laivan ympäri köysiä, ja kun pelkäsivät ajautuvansa Syrtteihin, laskivat he purjeet alas, ja niin he ajelehtivat.

17 Nostettuaan sen ylös he ryhtyivät varokeinoihin ja sitoivat köysiä laivan ympäri. Kun he pelkäsivät ajautuvansa Syrttiin, he laskivat alas purjeet ja niin he ajelehtivat.

17. Jonka me otimme avuksemme ja sidoimme haahteen, peljäten, ettei sen pitänyt kariin sattuman; ja he laskivat alas purheen ja antoivat kulkea.

17. Ja sidoimme hahten peljäten ettei hänen pitänyt carijn sattuman ja he ulosheitit astiat ja annoit culke.

17. ia sidhoit henen kijni Hachtehen/ pelieten/ etti henen pitenyt Carijn sattaman/ ia wlosheitit Estetusastian/ ia annoit nin culkia. (ja sidoit hänen kiinni haahteen/ peljäten/ että hänen pitänyt kariin saattaman/ ja ulos heitit estetysastian/ ja annoit niin kulkea.)

17. ἣν ἄραντες βοηθείαις ἐχρῶντο ὑποζωννύντες τὸ πλοῖον· φοβούμενοί τε μὴ εἰς τὴν Σύρτιν ἐκπέσωσι, χαλάσαντες τὸ σκεῦος, οὕτως ἐφέροντο.

17. ην αραντες βοηθειαις εχρωντο υποζωννυντες το πλοιον φοβουμενοι τε μη εις την συρτιν εκπεσωσιν χαλασαντες το σκευος ουτως εφεροντο 17. en arantes βoetheiais echronto υpozonnυntes to ploion foβoυmenoi te me eis ten sυrtin ekpesosin chalasantes to skeυos oυtos eferonto

17 and having lifted it up, they were using cables, undergirding the ship, and fearing lest they might fall into the (sandbars of) Syrtis, they lowered the tackling and so we were being carried along.

17. Which when they had taken up, they used helps, undergirding the ship; and, fearing lest they should fall into the quicksands, strake sail, and so were driven.

17. Men der de havde draget den til sig, brugte de al Hjælp og omsurrede Skibet; og som de frygtede for at kastes ind paa en Sandbanke, lode de Seilene falde og dreve saaledes.

17. Då de tagit den upp, brukade de hjelp, och bundo skeppet; och då de fruktade att det skulle komma på sandrefvelen, kastade de ut ett hinderfat, och läto så vräka.

17. Sedda wotsid nemmad ülles, ja pruuksid keik abbi, ja köitsid se laewa kinni köitega, ja kui nemmad kartsid ennast liwa peäle juhtuwad, lasksid nemmad purjed mahha, ja weersid nenda.

17. Kai ji buvo užkelta, jūreiviai ėmė stiprinti laivą­apjuosė jį virvėmis. Bijodami pakliūti ant Sirtės seklumų, jie nuleido bures ir taip plaukė toliau.

17. Den hoben wir auf und brauchten die Hilfe und unterbanden das Schiff; denn wir fürchteten, es möchte in die Syrte fallen, und ließen die Segel herunter und fuhren also.

17. L'ayant retirée, les matelots firent usage de secours, en liant le vaisseau avec des câbles; et craignant d'échouer sur la Syrte ils abaissèrent le mât; et ils étaient emportés ainsi.

17. El cual tomado, usaban de remedios ciñendo la nave; y teniendo temor que no diesen en la Sirte, abajadas las velas, eran así llevados.

17 Dewelke opgehaald hebbende, gebruikten zij alle behulpselen, het schip ondergordende; en alzo zij vreesden, dat zij op de droogte Syrtis vervallen zouden, streken zij het zeil, en dreven alzo henen.

17. Który wciągnąwszy, ratunku używali, podpasawszy okręt, a bojąc się, żeby nie wpadł na hak, spuściwszy żagle, tak płynęli.

17. Melyet miután felvontak, védőeszközöket alkalmaznak vala, alól megövedzvén a hajót; és mivel félnek vala, hogy zátonyra bukkannak, lebocsátván a vitorlát, úgy vitetnek vala.

17 Подняв ее, стали употреблять пособия иобвязывать корабль; боясь же, чтобы не сесть на мель, спустили парус и таким образом носились.

17. котрий стягнувши, усякого способу добирали, підвязуючи корабля; а боячись упасти в сирть (мілке місце), спустили парус, і так нас носило.

18 Mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, heittivät he seuraavana päivänä lastia mereen,

18 Mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, he heittivät seuraavana päivänä lastia mereen.

18. Mutta koska suuri ilma kävi päälle, heittivät he toisena päivänä kalun ulos.

18. Cosca suuri ilma päällekäwi heitit he toisna päiwänä calun ulos.

18. Coska sis swri ilma pälekeui/ nin he toisna peiuen Calun wlosloidt. (Koska siis suuri ilma päälle käwi/ niin he toisena päiwän kalun ulos loit.)

18. σφοδρῶς δὲ χειμαζομένων ἡμῶν τῇ ἑξῆς ἐκβολὴν ἐποιοῦντο,

18. σφοδρως δε χειμαζομενων ημων τη εξης εκβολην εποιουντο 18. sfodros de cheimazomenon emon te ekses ekβolen epoioυnto

18 But being extremely storm-tossed, the next (day) they were making* a jettison (of the cargo);

18. And we being exceedingly tossed with a tempest, the next day they lightened the ship;

18. Og der vi udstode meget af Stormen, begyndte de næste Dag at kaste overborde.

18. Och som stormen gick oss svårliga uppå, kastade de dagen derefter godset ut.

18. Agga kui meid kurjast ilmast wägga aeti, siis heitsid nemmad teisel päwal muist koormat wälja.

18. Mus baisiai vargino audra. Todėl rytojaus dieną teko išmesti į jūrą dalį krovinio.

18. Und da wir großes Ungewitter erlitten, taten sie des nächsten Tages einen Auswurf.

18. Comme nous étions fortement battus de la tempête, le jour suivant ils jetèrent la cargaison dans la mer.

18. Y habiendo sido atormentados de una vehemente tempestad, el siguiente día alijaron el buque.

18 En alzo wij van het onweder geweldiglijk geslingerd werden, deden zij den volgende dag een uitworp;

18. A iż nami nawałności bardzo miotały, nazajutrz towary wyrzucili.

18. Mikor pedig a szélvésztől nagyon hányattatánk, másnap a hajóterhet kihányák;

18 На другой день, по причине сильного обуревания, началивыбрасывать груз ,

18. А що вельми буря нами кидала, то назавтра повикидали тягар.

19 ja kolmantena päivänä he omin käsin viskasivat mereen laivan kaluston.

19 Kolmantena päivänä viskasimme* omin käsin menemään laivan kaluston.

19. Ja kolmantena päivänä heitimme me omilla käsillämme ulos haahden kaluja.

19. Ja colmandena päiwänä heitimmä me omilla käsilläm ulos hahden caluja.

19. Ja colman peiuen me wlosheitime omilla käsille' Hahden Aseit. (Ja kolmen päiwän me ulos heitimmme omilla käsillä haahden aseet.)

19. καὶ τῇ τρίτῃ αὐτόχειρες τὴν σκευὴν τοῦ πλοίου ἐρρίψαμεν.

19. και τη τριτη αυτοχειρες την σκευην του πλοιου ερριψαμεν 19. kai te trite aυtocheires ten skeυen toυ ploioυ erripsamen

19 and the third (day) they tossed out the tackling of the ship with their own hands.

19. And the third day we cast out with our own hands the tackling of the ship.

19. Og paa den tredie Dag udkastede vi med egne Hænder Skibets Tilbehør,

19. Och tredje dagen kastade vi skeppredskapen ut med vara händer.

19. Ja kolmandamal päwal heitsime meie omma kättega laewa riistad wälja.

19. Trečią dieną savo rankomis išmetėme kai kuriuos laivo įrengimus.

19. Und am dritten Tage warfen wir mit unseren Händen aus die Gerätschaft im Schiffe.

19. Et le troisième jour, nous jetâmes de nos propres mains les agrès du vaisseau.

19. Y al tercero día nosotros con nuestras manos echámos los aparejos de la nave.

19 En den derden dag wierpen wij met onze eigen handen het scheepsgereedschap uit.

19. A trzeciego dnia rękami naszemi okrętowe naczynia wyrzuciliśmy.

19. És harmadnap tulajdon kezeinkkel hányók ki a hajó [3†] felszerelését.

19 а на третий мы своими руками побросали с корабля вещи.

19. А третього дня своїми руками надібє корабельне викидали.

20 Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastumisen toivo.

20 Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastumisen toivo.

20. Mutta kuin emme monena päivänä aurinkoa emmekä tähtiä nähneet, eikä vähin ilma meidän päällemme käynyt, niin meidän elämämme toivo oli jo kaikki pois.

20. Mutta cuin en me monena päiwänä Auringota engä tähte nähnet eikä wähin ilma meitä wastan ollut nijn meidän elämämme toiwo oli jo caicki pois.

20. Mutta quin ei me monena peiuenä/ eikä auringoista/ eikä Techti nähnyet/ ia ei wehin Ilma meiden wasta' ollut/ nin io caiki meiden Elemen toiuous pois oli. (Mutta kuin ei me monenä päiwänä/ eikä aurinkoista/ eikä tähtiä nähneet/ ja ei wähin ilma meidän wastaan ollut/ niin jo kaikki meidän elämän toiwous pois oli.)

20. μήτε δὲ ἡλίου μήτε ἄστρων ἐπιφαινόντων ἐπὶ πλείονας ἡμέρας, χειμῶνός τε οὐκ ὀλίγου ἐπικειμένου, λοιπὸν περιῃρεῖτο πᾶσα ἐλπὶς τοῦ σῴζεσθαι ἡμᾶς.

20. μητε δε ηλιου μητε αστρων επιφαινοντων επι πλειονας ημερας χειμωνος τε ουκ ολιγου επικειμενου λοιπον περιηρειτο πασα ελπις του σωζεσθαι ημας 20. mete de elioυ mete astron epifainonton epi pleionas emeras cheimonos te oυk oligoυ epikeimenoυ loipon periereito pasa elpis toυ sozesthai emas

20 But (while) neither sun nor stars are appearing upon most days and not (just) a small storm (was) laying (down) upon (us,) all our hope to be saved was furthermore being taken away.

20. And when neither sun nor stars in many days appeared, and no small tempest lay on us, all hope that we should be saved was then taken away.

20. Men der hverken Sol eller Stjerner lode sig see i mange Dage, og vi ikke liden Storm hængte over os, blev omsider alt Haab om at frelses os betaget.

20. Och då hvarken sol eller stjernor syntes i många dagar, och stormen låg oss svårliga uppå, var oss allt hopp borto om vår välfärd.

20. Agga kui mitmel päwal ei päike egga tähhed ei paistnud, ja ei mitte pissut kurja ilma meie wasto olnud, siis löppes wimaks keik lotus ärra hingesse jäda.

20. Ilgą laiką nematydami nei saulės, nei žvaigždžių, smarkios audros blaškomi, galiausiai praradome bet kokią viltį išsigelbėti.

20. Da aber an vielen Tagen weder Sonne noch Gestirn erschien und ein nicht kleines Ungewitter uns drängte, war alle Hoffnung unsres Lebens dahin.

20. Et comme pendant plusieurs jours, ni le soleil, ni les étoiles ne parurent, et que nous étions en butte à une forte tempête, nous perdîmes tout espoir de nous sauver.

20. Y no pareciendo sol ni estrellas por muchos dias, y viniendo una tempestad no pequeña sobre nosotros, ya era perdida toda la esperanza de salvarnos.

20 En als noch zon noch gesternten verschenen in vele dagen, en geen klein onweder ons drukte, zo werd ons voort alle hoop van behouden te worden benomen.

20. Lecz gdy się ani słoóce, ani gwiazdy przez wiele dni nie ukazały, a nawałność niemała nalegała, na ostatek odjęta była wszystka nadzieja, żebyśmy byli mogli być zachowani.

20. Mikor pedig több napon át sem nap, sem csillagok nem látszottak, és nem kis vihar szorongatott, továbbra minden reménységünk elvétetett életben maradásunk felől.

20 Но как многие дни не видно было ни солнца, ни звезди продолжалась немалая буря, то наконец исчезала всякаянадежда к нашему спасению.

20. Як же нї сонце, нї зорі не являлись многі днї, і налягала немала буря, то на останок і вся надїя віднялась, щоб спасти ся нам.

21 Kun oli oltu kauan syömättä, niin Paavali nousi heidän keskellään ja sanoi: "Miehet, teidän olisi pitänyt noudattaa minun neuvoani eikä lähteä Kreetasta; siten olisitte säästyneet tästä vaivasta ja vahingosta.

21 Kun oli kauan oltu syömättä, niin Paavali nousi heidän keskellään ja sanoi: "Oi miehet, olisi pitänyt totella minua eikä lähteä Kreetasta, jotta olisi säästytty tästä vaivasta ja vahingosta.

21. Ja koska me kauvan aikaa olimme syömättä, silloin seisoi Paavali heidän keskellänsä ja sanoi: miehet, teidän olis tullut minua kuulla ja ei Kretasta laskea ulos, että me olisimme välttäneet tainkaltaisen tuskan ja vahingon.

21. JA cosca me cauwan aica olimma syömätä nousi Pawali heidän keskellens ja sanoi: Miehet se olis ollut cohtullinen että te olisitta minua cuullet ja ette Cretasta poislaskenet ja saatitte meille taincaltaisen tuscan ja wahingon.

21. Ja coska me cauuan aica olima sömete olleet/ nin Pauali ylesnousi heiden keskellens ia sanoi/ Armat Miehet/ se olis cohtulinen ollut/ ette te olisitta minua cwlleet/ ia ei Cretasta poislaskeneet/ ia saattanut meille temen caltaisen tuskan ia wahingon. (Ja koska me kauan aikaa olimme syömättä olleet/ niin Pawali ylösnousi heidän keskellänsä ja sanoi/ Armaat miehet/ se olisi kohtuullinen ollut/ että te olisitte minua kuulleet/ ja ei Kretasta pois laskeneet/ ja saattanut meille tämän kaltaisen tuskan ja wahingon.)

21. Πολλῆς δὲ ἀσιτίας ὑπαρχούσης τότε σταθεὶς ὁ Παῦλος ἐν μέσῳ αὐτῶν εἶπεν· Ἔδει μέν, ὦ ἄνδρες, πειθαρχήσαντάς μοι μὴ ἀνάγεσθαι ἀπὸ τῆς Κρήτης κερδῆσαί τε τὴν ὕβριν ταύτην καὶ τὴν ζημίαν.

21. πολλης δε ασιτιας υπαρχουσης τοτε σταθεις ο παυλος εν μεσω αυτων ειπεν εδει μεν ω ανδρες πειθαρχησαντας μοι μη αναγεσθαι απο της κρητης κερδησαι τε την υβριν ταυτην και την ζημιαν 21. polles de asitias υparchoυses tote statheis o paυlos en meso aυton eipen edei men o andres peitharchesantas moi me anagesthai apo tes kretes kerdesai te ten υβrin taυten kai ten zemian

21 Now they are* without much food {i.e. almost starving} , then Paul, standing in the midst of them, said, O men, it was indeed essential (to have) obeyed me (and) to not set-sail away from Crete and (then) to gain this disaster and damage.

21. But after long abstinence Paul stood forth in the midst of them, and said, Sirs, ye should have hearkened unto me, and not have loosed from Crete, and to have gained this harm and loss.

21. Og der man havde hungret meget, stod Paulus frem midt iblandt dem og sagde: I Mænd! man burde have lydt mig og ikke være faret bort fra Creta og have sparet os denne Ulykke og Skade.

21. Och då de nu i lång tid intet ätit hade, stod Paulus upp midt ibland dem, och sade: I män, det hade väl tillbörligit varit, att I haden hört mig, och icke lagt ifrån Creta, och icke kommit oss denna vedermödon och skadan uppå.

21. Agga kui nemmad kaua aega ollid sömatta olnud, siis seisis Paulus nende keskel, ja ütles: Oh mehhed! teie olleksite piddand minno sanna kuulma, ja mitte Kretast ärratullema, ja sest kahjust ja häddast ilma jäma.

21. Žmonės jau ilgą laiką nieko nevalgė. Paulius, atsistojęs tarp jų, tarė: ‘‘Vyrai! Reikėjo paklausyti manęs ir neplaukti nuo Kretos į jūrą. Būtų išvengta šių pavojų ir nuostolių.

21. Und da man lange nicht gegessen hatte, trat Paulus mitten unter sie und sprach: Liebe Männer, man solltet mir gehorcht haben und nicht von Kreta aufgebrochen sein, und uns dieses Leides und Schadens überhoben haben.

21. Or il y avait longtemps qu'on n'avait mangé. Alors Paul se levant au milieu d'eux, leur dit: O hommes, il fallait donc me croire, et ne pas partir de Crète, pour éviter cette détresse et ce dommage.

21. Y habiendo ya mucho que no comíamos, Pablo puesto en pié en medio de ellos, dijo: Fuera de cierto conveniente, oh varones, haberme escuchado a mí, y no haber partido de Creta, para ganar este perjuicio y daño.

21 En als men langen tijd zonder eten geweest was, toen stond Paulus op in het midden van hen, en zeide: O mannen, men behoorde mij wel gehoor gegeven te hebben, en van Kreta niet afgevaren te zijn, en dezen hinder en deze schade verhoed te hebben;

21. A gdyśmy długo nie jedli, tedy Paweł stojąc w pośrodku ich rzekł: Mieliście zaprawdę, o mężowie! usłyszawszy mię, nie puszczać się od Krety, a tak ujść tej straty i zguby.

21. Mikor pedig hosszas volt már az étlenség, akkor Pál felállván ő közöttük, monda: Jóllehet szükséges lett volna, óh férfiak, hogy engedelmeskedve nékem, ne indultunk volna el Krétából, és elkerültük volna ezt a bajt és kárt:

21 И как долго не ели, то Павел, став посреди них, сказал: мужи! надлежало послушаться меня и не отходить от Крита, чем и избежали бы сих затруднений и вреда.

21. Як же довго не їли ми, то ставши Павел серед них, рече: Люде, треба було, послухавши мене, не відчалювати від Криту, (то) і не здобулись би такої втрати і шкоди.

22 Mutta nyt minä kehoitan teitä olemaan rohkealla mielellä, sillä ei yksikään teistä huku, ainoastaan laiva hukkuu.

22 Mutta nyt kehoitan teitä olemaan rohkealla mielellä, sillä ei yksikään teistä menetä henkeään, ainoastaan laiva tuhoutuu.

22. Ja nytkin minä neuvon teitä, olkaat hyvässä uskalluksesta, ei teistä yksikään huku, vaan ainoastaan haaksi.

22. Ja nytkin minä neuwon teitä olcat hywäs uscalluxes ei teistä yxikän huckan tule mutta ainoastans haaxi.

22. Ja nytki mine neuuon teite/ olcatta hyues wskalluxes/ Sille ettei yxiken Hengi teiste huckan tule/ mutta waan Haxi. (Ja nytkin minä neuwon teitä/ olkaatte hywässä uskalluksessa/ Sillä ettei yksikään henki teistä hukkaan tule/ mutta waan haaksi.)

22. καὶ τὰ νῦν παραινῶ ὑμᾶς εὐθυμεῖν· ἀποβολὴ γὰρ ψυχῆς οὐδεμία ἔσται ἐξ ὑμῶν πλὴν τοῦ πλοίου.

22. και {VAR1: τανυν } {VAR2: τα νυν } παραινω υμας ευθυμειν αποβολη γαρ ψυχης ουδεμια εσται εξ υμων πλην του πλοιου 22. kai {VAR1: tanυn } {VAR2: ta nυn } paraino υmas eυthυmein apoβole gar psυches oυdemia estai eks υmon plen toυ ploioυ

22 And hereafter, I am advising you° to be cheerful; for* (there) will be no termination of life from (among) you°, however of the ship, (yes).

22. And now I exhort you to be of good cheer: for there shall be no loss of any man's life among you, but of the ship.

22. Men nu formaner jeg Eder, at i fatte et godt Mod; thi ingen Sjæl af Eder skal omkomme, men alene Skibet.

22. Och nu förmanar jag, att I varen vid ett godt mod; ty ingom af eder skall något skada till lifvet, utan allena skeppet.

22. Ja nüüd maenitsen minna: olgo teile hea meel, sest ükski hing ei sa meie seast hukka, kui agga se laew.

22. Tačiau ir dabar raginu laikytis drąsiai. Niekas iš jūsų nežus, vien tik laivas.

22. Und nun ermahne ich euch, daß ihr unverzagt seid; denn keines Leben aus uns wird umkommen, nur das Schiff.

22. Je vous exhorte maintenant à prendre courage, car aucun de vous ne perdra la vie, le vaisseau seul périra.

22. Mas ahora os amonesto que tengáis buen ánimo; porque ninguna pérdida habrá de persona entre vosotros, sino solamente de la nave.

22 Doch alsnu vermaan ik ulieden goedsmoeds te zijn; want er zal geen verlies geschieden van iemands leven onder u, maar alleen van het schip.

22. Lecz i teraz napominam was, abyście byli dobrej myśli; boć nie zginie z was żadna dusza, oprócz okrętu.

22. Mindazáltal mostanra nézve is intelek benneteket, hogy jó reménységben legyetek; mert egy lélek sem vész el közületek, hanem csak a hajó.

22 Теперь же убеждаю вас ободриться, потому что ни одна душа из вас не погибнет, а только корабль.

22. А тепер благаю вас, бодріть ся; не буде бо погибелї нї одній душі з вас, окрім корабля.

23 Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen,

23 Sillä tänä yönä seisoi luonani sen Jumalan enkeli, jonka oma olen ja jota palvelen,

23. Sillä minun tykönäni seisoi tänä yönä Jumalan enkeli, jonka oma minä olen, jota minä myös palvelen,

23. Sillä minun tykönäni seisoi tänä yönä Jumalan Engeli jonga oma minä olen jota minä palwelen ja sanoi: älä pelkä Pawali sinun pitä Keisarin eteen asetettaman.

23. Sille ette minun tykeneni tene öene seisoi Jumalan Engeli/ ionga oma mine olen/ ia iota mine paluelen/ ia sanoi/ Ele pelke Pauali/ Sinun pite Keisarin eten asetettaman. (Sillä että minun tykönäni tänä yönä seisoi Jumalan enkeli/ jonka oma minä olen/ ja jota minä palwelen/ ja sanoi/ Älä pelkää Pawali/ sinun pitää keisarin eteen asetettaman.)

23. παρέστη γάρ μοι τῇ νυκτὶ ταύτῃ ἄγγελος τοῦ Θεοῦ οὗ εἰμι, ᾧ καὶ λατρεύω,

23. παρεστη γαρ μοι τη νυκτι ταυτη αγγελος του θεου ου ειμι ω και λατρευω 23. pareste gar moi te nυkti taυte aggelos toυ theoυ oυ eimi o kai latreυo

23 For* there stood beside me this night a messenger of the God, whose I am, to whom I also am giving-divine service to,

23. For there stood by me this night the angel of God, whose I am, and whom I serve,

23. Thi i denne Nat stod for mig en Engel fra den Gud, hvis jeg er, og hvem jeg tjener, og sagde:

23. Ty i denna nattene stod Guds Ängel när mig, den jag tillhörer, och den jag dyrkar, och sade:

23. Sest sel ösel seisis Jummala ingel minno jures, kenne pärralt ma ollen, kedda minna ka tenin,

23. Šią naktį mane aplankė angelas Dievo, kuriam aš priklausau ir tarnauju,

23. Denn diese Nacht ist bei mir gestanden der Engel Gottes, des ich bin und dem ich diene,

23. Car un ange du Dieu, à qui je suis et que je sers, m'est apparu cette nuit, et m'a dit:

23. Porque esta noche ha estado conmigo el ángel de Dios, de quien soy, y a quien sirvo,

23 Want dezen zelfden nacht heeft bij mij gestaan een engel Gods, Wiens ik ben, Welken ook ik dien,

23. Albowiem stanął przy mnie tej nocy Anioł Boga tego, któregom ja jest i któremu służę;

23. Mert ez éjjel mellém álla egy angyala az Istennek, [4†] a kié vagyok, a kinek szolgálok is,

23 Ибо Ангел Бога, Которому принадлежу я и Которому служу, явился мне в эту ночь

23. Явив ся бо менї сієї ночи ангел Бога, до котрого я належу й котрому служу,

24 ja sanoi: 'Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen sinun pitää menemän; ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka sinun kanssasi purjehtivat'.

24 ja sanoi: 'Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen pitää sinun astua. Ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka kanssasi purjehtivat.'

24. Ja sanoi: älä pelkää, Paavali, sinä pitää keisarin eteen asetettaman, ja katso, Jumala on sinulle lahjoittanut ne kaikki, jotka sinun kanssas purjehtivat.

24. Ja cadzo Jumala on sinulle lahjoittanut ne caicki cuin sinun cansas purjehtiwat.

24. Ja catzos/ Jumala ombi sinulle lahioittanut ne caiki iotca sinun cansas puriectiuat. (Ja katsos/ Jumala ompi sinulle lahjoittanut ne kaikki jotka sinun kanssasi purjehtiwat.)

24. λέγων· μὴ φοβοῦ, Παῦλε· Καίσαρί σε δεῖ παραστῆναι· καὶ ἰδοὺ κεχάρισταί σοι ὁ Θεὸς πάντας τοὺς πλέοντας μετὰ σοῦ.

24. λεγων μη φοβου παυλε καισαρι σε δει παραστηναι και ιδου κεχαρισται σοι ο θεος παντας τους πλεοντας μετα σου 24. legon me foβoυ paυle kaisari se dei parastenai kai idoυ kecharistai soi o theos pantas toυs pleontas meta soυ

24 saying, Do not fear, Paul; it is essential (for) you to stand-before Caesar and behold, God has granted to you all those who are sailing with you.

24. Saying, Fear not, Paul; thou must be brought before Caesar: and, lo, God hath given thee all them that sail with thee.

24. frygt ikke, Paulus! det bør dig at stilles for Keiseren: og see, Gud har skjenket dig alle dem, som seile med dig.

24. Frukta dig intet, Paule, du måste komma fram för Kejsaren; och si, Gud hafver gifvit dig alla de som segla med dig.

24. Ja ütles: Ärra karda Paulus, sa pead Keisri ette sama, ja wata, Jummal on sulle need keik kinkinud, kes sinnoga laewa peäl on.

24. ir pasakė: ‘Nebijok, Pauliau! Tu privalai stoti prieš ciesorių. Ir štai Dievas tau dovanoja visus, plaukiančius su tavimi’.

24. und sprach: Fürchte dich nicht, Paulus! du mußt vor den Kaiser gestellt werden; und siehe, Gott hat dir geschenkt alle, die mit dir schiffen.

24. Paul, ne crains point; il faut que tu comparaisses devant César; et voici, Dieu t'a donné tous ceux qui naviguent avec toi.

24. Diciendo: Pablo, no tengas temor: es menester que seas presentado delante de César; y, he aquí, Dios te ha dado a todos los que navegan contigo.

24 Zeggende: Vrees niet, Paulus, gij moet voor den keizer gesteld worden; en zie, God heeft u geschonken allen, die met u varen.

24. Mówiąc: Nie bój się, Pawle! musisz stawiony być przed cesarzem, a oto darował ci Bóg wszystkich, którzy płyną z tobą.

24. Ezt mondván: Ne félj Pál! A császár elé kell néked állanod. És ímé az Isten ajándékba adta néked mindazokat, kik te veled hajóznak.

24 и сказал: „не бойся, Павел! тебе должно предстать пред кесаря, и вот, Бог даровал тебе всех плывущих с тобою".

24. глаголючи: Не бійсь, Павле: ти мусиш стояти перед кесарем, і ось дарував тобі Бог усїх тих, що плинуть з тобою.

25 Olkaa sentähden rohkealla mielellä, miehet; sillä minulla on se usko Jumalaan, että niin käy, kuin minulle on puhuttu.

25 Olkaa siis rohkealla mielellä, miehet, sillä uskon Jumalaan — että niin tapahtuu kuin minulle on puhuttu.

25. Sentähden miehet, olkaat hyvässä uskalluksessa! Sillä minä uskon Jumalan päälle, että se niin tapahtuu, kuin minulle sanottu on.

25. Sentähden miehet älkät peljätkö: sillä minä uscon Jumalan päälle että se nijn tapahtu cuin minulle sanottu on:

25. Senteden armat Miehet/ olcat pelkemet/ Sille mine wskon Jumalan päle/ ette se nin tapachtupi quin minulle on sanottu. (Sentähden armaat miehet/ olkaat pelkäämät/ Sillä minä uskon Jumalan päälle/ että se niin tapahtuupi kuin minulle on sanottu.)

25. διὸ εὐθυμεῖτε, ἄνδρες· πιστεύω γὰρ τῷ Θεῷ ὅτι οὕτως ἔσται καθ’ ὃν τρόπον λελάληταί μοι.

25. διο ευθυμειτε ανδρες πιστευω γαρ τω θεω οτι ουτως εσται καθ ον τροπον λελαληται μοι 25. dio eυthυmeite andres pisteυo gar to theo oti oυtos estai kath on tropon lelaletai moi

25 Hence, be° cheerful, men; for* I believe God, that it will be so according to the manner it has been spoken to me.

25. Wherefore, sirs, be of good cheer: for I believe God, that it shall be even as it was told me.

25. Derfor, I Mænd! værer ved et godt Mod: thi jeg har den Tro til Gud, at det skal skee saaledes som mig er sagt.

25. Derföre varer vid ett godt mod, I män; ty jag tror Gudi, att så sker, som mig sagdt är.

25. Sepärrast, mehhed, olgo teil hea meel, sest ma ussun Jummalat, et se nenda peab sündima, kui mulle on ööldud.

25. Tad, vyrai, drąsiau! Aš tikiu Dievu, kad taip ir įvyks, kaip man pasakyta.

25. Darum, liebe Männer, seid unverzagt; denn ich glaube Gott, es wird also geschehen, wie mir gesagt ist.

25. C'est pourquoi, ô hommes, prenez courage; car j'ai cette confiance en Dieu, qu'il en arrivera comme il m'a été dit;

25. Por tanto, oh varones, tenéd buen ánimo; porque yo confio en Dios que será así como me ha sido dicho.

25 Daarom zijt goedsmoeds, mannen, want ik geloof Gode, dat het alzo zijn zal, gelijkerwijs het mij gezegd is.

25. Przetoż bądźcie dobrej myśli, mężowie! albowiem wierzę Bogu, że tak będzie, jako mi powiedziano.

25. Annakokáért jó reménységben legyetek, férfiak! Mert hiszek az Istnnek, hogy úgy lesz, a mint nékem megmondatott.

25 Посему ободритесь, мужи, ибо я верю Богу, что будет так, как мне сказано.

25. Тим бодріть ся, люде (добрі); вірую бо Богу, що так буде, як сказано менї.

26 Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskautua."

26 Mutta jollekin saarelle meidän täytyy ajautua."

26. Mutta yhteen luotoon pitää meidän kulkeman.

26. Mutta yhten luoton pitä meidän culkeman.

26. Mutta ychten Looton meiden pite cwlkeman. (Mutta yhteen luotoon meidän pitää kulkeman.)

26. εἰς νῆσον δέ τινα δεῖ ἡμᾶς ἐκπεσεῖν.

26. εις νησον δε τινα δει ημας εκπεσειν 26. eis neson de tina dei emas ekpesein

26 But it is essential for us to fall onto a certain island.

26. Howbeit we must be cast upon a certain island.

26. Men vi maae strande paa en Ø.

26. Uppå ena ö skole vi vräkne varda.

26. Agga meie peame ühhe sare peäle aiama.

26. Mus išmes į kokią nors salą’‘.

26. Wir müssen aber anfahren an eine Insel.

26. Mais il faut que nous échouions sur quelque île.

26. Mas es menester que demos en una isla.

26 Doch wij moeten op een zeker eiland vervallen.

26. A musimy opaść na niektórej wyspie.

26. Egy szigetre kell pedig nékünk kivetődnünk.

26 Нам должно быть выброшенными на какой-нибудь остров.

26. Мусимо бо до острова якогось пристати.

27 Ja kun tuli neljästoista yö meidän ajelehtiessamme Adrianmerellä, tuntui merimiehistä keskiyön aikaan, että lähestyttiin jotakin maata.

27 Kun tuli neljästoista yö meidän ajelehtiessamme Adrianmerellä, niin merimiehet keskiyön aikaan arvelivat lähestyvänsä Jotain maata.

27. Kuin neljästoistakymmenes yö joutui, ja me ajeltiin Adrian merellä, äkkäsivät haaksimiehet puoliyön aikaan jonkun maan heitä lähestyvän,

27. COsca neljästoistakymmenes yö joudui tulimma me puoliyön aican Adriaan ja haaximiehet luulit näkewäns jongun maacunnan.

27. Coska nyt neliestoistakymmenes öö päletuli/ ia me menime/ Adrian poliöön aicaan/ lwlit Haximiehet näkeuens iongun Makunnan. (Koska nyt neljästoistakymmenes yö päälle tuli/ ja me menimme/ Adriaan puoliyön aikaan/ luulit haaksimiehet näkewänsä jonkun maakunnan.)

27. Ὡς δὲ τεσσαρεσκαιδεκάτη νὺξ ἐγένετο διαφερομένων ἡμῶν ἐν τῷ Ἀδρίᾳ, κατὰ μέσον τῆς νυκτὸς ὑπενόουν οἱ ναῦται προσάγειν τινὰ αὐτοῖς χώραν.

27. ως δε τεσσαρεσκαιδεκατη νυξ εγενετο διαφερομενων ημων εν τω αδρια κατα μεσον της νυκτος υπενοουν οι ναυται προσαγειν τινα αυτοις χωραν 27. os de tessareskaidekate nυks egeneto diaferomenon emon en to adria kata meson tes nυktos υpenooυn oi naυtai prosagein tina aυtois choran

27 Now as it became the fourteenth night, being carried (to and fro) in the Adriatic (Sea), in the middle of the night, the sailors were perceiving some region to be preceding them.

27. But when the fourteenth night was come, as we were driven up and down in Adria, about midnight the shipmen deemed that they drew near to some country;

27. Men der den fjortende nat kom, og vi dreve i det adriatiske Hav, kom det Skibsfolkene for ved Midnat, at de vare under et Land.

27. Då fjortonde natten kom, och vi forom uti Adria, vid midnattstid, tycktes skeppmännerna att dem syntes ett land;

27. Agga kui jo neljasteistkümnes ö kätte tulli, ja meid Adria-merre peäl senna ja tenna aeti, siis arwasid laewa-mehhed kesk ö aial, et nemmad ühhe Ma liggi piddid sama.

27. Kai buvome svaidomi Adrijos jūroje keturioliktą naktį, apie vidurnaktį jūreiviams pasirodė, kad artėjame prie kažkokios sausumos.

27. Da aber die vierzehnte Nacht kam, daß wir im Adria-Meer fuhren, um die Mitternacht, wähnten die Schiffsleute, sie kämen etwa an ein Land.

27. Comme la quatorzième nuit était venue, et que nous étions portés çà et là dans l'Adriatique, les matelots, vers minuit, estimèrent qu'ils approchaient de quelque terre.

27. Empero venida la catorcena noche, y siendo llevados de una a otra parte por el mar Adriático, los marineros a la media noche sospecharon que estaban cerca de alguna tierra.

27 Als nu de veertiende nacht gekomen was, alzo wij in de Adriatische zee herwaarts en derwaarts gedreven werden, omtrent het midden des nachts, vermoedden de scheepslieden, dat hun enig land naderde.

27. A gdy przyszła noc czternasta, a myśmy się błąkali po morzu Adryjatyckiem, około północy zdało się żeglarzom, iż się im okazywała niektóra kraina.

27. Mikor pedig a tizennegyedik éjszaka eljött, a mint ide s tova hányatánk az Ádrián, éjféltájban észrevevék a hajósok hogy valami szárazföld közelget hozzájok.

27 В четырнадцатую ночь, как мы носимы были в Адриатическом море, около полуночи корабельщики стали догадываться, что приближаются к какой-то земле,

27. Як же настала чотирнайцята ніч, що носило нас по Адриятицькому морю, коло півночи постерегли корабельники, що близько від них якась земля;

28 Ja luodattuaan he huomasivat syvyyden olevan kaksikymmentä syltä, ja vähän matkaa kuljettuaan he taas luotasivat ja huomasivat syvyyden viideksitoista syleksi.

28 Luodattuaan he saivat tulokseksi kaksikymmentä syltä, ja vähän matkaa kuljettuaan ja taas luodattuaan saivat tulokseksi viisitoista syltä.

28. Ja heittivät ulos luotirihman ja löysivät kaksikymmentä kyynärää syväksi; kuin he tulivat vähää edemmä, heittivät he taas ulos luotirihman ja löysivät viisitoistakymmentä kyynärää.

28. Ja he heitit ulos luodirihman ja löysit caxikymmendä kynärätä sywäxi cosca he tulit wähä edemmä nackaisit he taas ulos luodirihman ja löysit wijsitoistakymmendä kynärätä.

28. Ja he vlosheitit Lodhirihman/ ia leusit caxikymmende kyneret syuen/ Ja he tulit wehen paramin edes/ nin he taas wlosnackasit Lodhirihman/ ia leusit wisitoistakymmende kyneret syuen. (Ja he ulos heitit luotirihman/ ja löysit kaksikymmentä kyynärää sywän/ Ja he tulit wähän paremmin edessä/ niin he taas ulos nakkasit luotirihman/ ja löysit wiisitoista kymmentä kyynärät sywän.)

28. καὶ βολίσαντες εὗρον ὀργιὰς εἴκοσι, βραχὺ δὲ διαστήσαντες καὶ πάλιν βολίσαντες εὗρον ὀργιὰς δεκαπέντε·

28. και βολισαντες ευρον οργυιας εικοσι βραχυ δε διαστησαντες και παλιν βολισαντες ευρον οργυιας δεκαπεντε 28. kai βolisantes eυron orgυias eikosi βrachυ de diastesantes kai palin βolisantes eυron orgυias dekapente

28 And having sounded, they found twenty fathoms, and (after) a little bit (of) an interval (of time), having sounded again, they found fifteen fathoms.

28. And sounded, and found it twenty fathoms: and when they had gone a little further, they sounded again, and found it fifteen fathoms.

28. Og da de loddede, have de tyve Favne, og lidt længere fremme loddede de atter og have femten Favne.

28. Och kastade ut lodet, och funno tjugu famnar djup; och kommo litet länger fram, och kastade åter lodet, och funno femton famnar djup.

28. Ja kui nemmad lodi wette heitsid, leidsid nemmad kaksküm̃end sülda wet; agga kui nemmad pissut eddasi läksid, ja jälle lodi heitsid, leidsid nemmad wiisteistkümmend sülda.

28. Jie išmetė grimzlę ir nustatė dvidešimties sieksnių gylį; po kiek laiko išmatavo dar kartą ir berado penkiolika.

28. Und sie senkten den Bleiwurf ein und fanden zwanzig Klafter tief; und über ein wenig davon senkten sie abermals und fanden fünfzehn Klafter.

28. Et ayant jeté la sonde, ils trouvèrent vingt brasses. A quelque distance de là, ayant jeté la sonde de nouveau, ils trouvèrent quinze brasses.

28. Y echando la sonda, hallaron veinte brazas; y pasando un poco más adelante, volviendo a echar la sonda, hallaron quince brazas.

28 En het dieplood uitgeworpen hebbende, vonden zij twintig vademen; en een weinig voortgevaren zijnde, wierpen zij wederom het dieplood uit, en vonden vijftien vademen;

28. Tedy spuściwszy sznur z ołowiem, znaleźli głębiej dwadzieścia sążni; a maluczko odpłynąwszy, zasię spuścili ołów i znaleźli piętnaście sążni.

28. És lebocsátván a vízmérő ónt, húsz ölnyinek találák, majd egy kevéssé tovább menvén és ismét lebocsátván a vízmérő ónt, találák tizenöt ölnyinek.

28 и, вымерив глубину, нашли двадцать сажен; потом на небольшом расстоянии, вымерив опять, нашлипятнадцать сажен.

28. і, змірявши глибиню, знайшли двайцять сяжнїв; трохи ж відпливши і знов змірявши, знайшли сяжнїв пятнайцять.

29 Ja kun he pelkäsivät meidän viskautuvan karille, laskivat he laivan perästä neljä ankkuria ja odottivat ikävöiden päivän tuloa.

29 Kun he pelkäsivät ajautuvansa* karille, he heittivät laivan perästä neljä ankkuria ja toivoivat päivän koittavan.

29. Niin he pelkäsivät joutuvansa johonkuhun kariin, ja heittivät ulos neljä ankkuria perältä haahta, ja toivoivat päivän koittavan.

29. Nijn he pelkäisit louckanduwans johongun carihin ja heitit ulos neljä Anckurita peräldä hahtia ja toiwoit päiwän coittawan.

29. Nin he pelkesit ette heiden piti louckaman iongun couan Carin päle/ Ja wlosheitit nelie Ankurita pereste Hachtia/ ia toiuoit peiuen coittauan. (Niin he pelkäsit että heidän piti loukkaaman jonkun kowan karin päälle/ Ja ulos heitit neljä ankkuria perästä haahtea/ ja toiwoit päiwän koittawan.)

29. φοβούμενοί τε μήπως εἰς τραχεῖς τόπους ἐκπέσωμεν, ἐκ πρύμνης ῥίψαντες ἀγκύρας τέσσαρας ηὔχοντο ἡμέραν γενέσθαι.

29. φοβουμενοι τε μηπως εις τραχεις τοπους {VAR1: εκπεσωσιν } {VAR2: εκπεσωμεν } εκ πρυμνης ριψαντες αγκυρας τεσσαρας ηυχοντο ημεραν γενεσθαι 29. foβoυmenoi te mepos eis tracheis topoυs {VAR1: ekpesosin } {VAR2: ekpesomen } ek prυmnes ripsantes agkυras tessaras eυchonto emeran genesthai

29 And fearing lest we might fall into rough places, they tossed (the) four anchors from the stern and was praying (for) it to become day.

29. Then fearing lest we should have fallen upon rocks, they cast four anchors out of the stern, and wished for the day.

29. Og de frygtede, at de skulde støde paa Skær, og kastede fire Ankere ud fra Bagstavnen og ønskede, at det vilde vorde Dag.

29. Och så fruktade de, att de skulle komma på något skarpt grund, och kastade fyra ankare ut af bakskeppet, och önskade att dagas skulle.

29. Siis kartsid nemmad, et nemmad piddid kowwa paikade peäle juhtuma, ja heitsid nelli ankurt wälja laewa taggumissest otsast, ja sowisid, et walge piddi tullema.

29. Bijodami užšokti ant povandeninių uolų, jie išmetė iš paskuigalio keturis inkarus ir laukė aušros.

29. Da fürchteten sie sich, sie würden an harte Orte anstoßen, und warfen hinten vom Schiffe vier Anker und wünschten, daß es Tag würde.

29. Et craignant d'échouer contre des écueils, ils jetèrent quatre ancres de la poupe, et ils désiraient que le jour vînt.

29. Y teniendo temor de dar en escollos, echando cuatro anclas de la popa, deseaban que se hiciese de día.

29 En vrezende, dat zij ergens op harde plaatsen vervallen mochten, wierpen zij vier ankers van het achterschip uit, en wensten, dat het dag werd.

29. A bojąc się, aby snać na miejsca ostre nie wpadli, zrzuciwszy cztery kotwice z steru, pragnęli, aby dzieó był.

29. És mivel féltek, hogy szirtes helyekre vetődhetnek, a hajónak hátulsó részéből négy vasmacskát vetvén ki, kívánják vala, hogy nappal legyen.

29 Опасаясь, чтобы не попасть на каменистые места, бросили с кормы четыре якоря, и ожидали дня.

29. І, опасуючись, щоб не набігти на гостре місце, кинули з демена (керми) чотири якори і дожидали дня.

30 Mutta merimiehet yrittivät paeta laivasta ja laskivat venheen mereen sillä tekosyyllä, että muka aikoivat keulapuolesta viedä ulos ankkureita.

30 Mutta merimiehet yrittivät paeta laivasta ja laskivat veneen mereen tekosyynä, että muka aikoivat keulasta laskea ankkureja.

30. Mutta kuin haaksimiehet pyysivät haahdesta paeta, ja lykkäsivät venheen mereen, sanoen että he tahtoivat ankkuria viedä ulos haahden keulasta,

30. Mutta cuin haaximiehet pyysit hahdest paeta lyckäisit he wenhen mereen sillä ajatuxella että he tahdoit Anckurita wiedä ulos hahden keulasta.

30. Mutta quin Haximiehet pysit paeta Hahdest/ nin he Wenhen meren lyckesit/ sille ionella/ ette he tadhoit Ankurita wloswiedhe Hadhen kieulast. (Mutta kuin haaksimiehet pyysit paeta haahdesta/ niin he wenheen meren lykkäsit/ sillä juonella/ että he tahdoit ankkurin ulos wiedä haahden keulasta.)

30. Τῶν δὲ ναυτῶν ζητούντων φυγεῖν ἐκ τοῦ πλοίου καὶ χαλασάντων τὴν σκάφην εἰς τὴν θάλασσαν, προφάσει ὡς ἐκ πρῴρας μελλόντων ἀγκύρας ἐκτείνειν,

30. των δε ναυτων ζητουντων φυγειν εκ του πλοιου και χαλασαντων την σκαφην εις την θαλασσαν προφασει ως εκ πρωρας μελλοντων αγκυρας εκτεινειν 30. ton de naυton zetoυnton fυgein ek toυ ploioυ kai chalasanton ten skafen eis ten thalassan profasei os ek proras mellonton agkυras ekteinein

30 But the sailors (were) seeking to flee out of the ship and having lowered the boat into the sea in pretext, as (though) they are about to heave out anchors from the prow,

30. And as the shipmen were about to flee out of the ship, when they had let down the boat into the sea, under colour as though they would have cast anchors out of the foreship,

30. Men der Skibsfolkene vilde flygte fra Skibet og lade Baaden ned i Søen, under det Paaskud, at de vilde bringe Ankerne ud fra Forstavnen,

30. Då sökte skeppmännerna efter, huru de skulle komma sina färde utu skeppet, och kastade ut båten i hafvet, under det sken, att de ville föra ut ankare af framskeppet.

30. Agga kui need laewa mehhed laewast püüdsid ärrapöggeneda, ja pati merresse lasksid, otsekui piddid nemmad essimessest laewa otsast ankurt mahhalaskma,

30. Jūreiviai mėgino pabėgti iš laivo. Jie nuleido į jūrą gelbėjimo valtį, neva norėdami išmesti inkarus laivo priešakyje.

30. Da aber die Schiffsleute die Flucht suchten aus dem Schiffe und den Kahn niederließen in das Meer und gaben vor, sie wollten die Anker vorn aus dem Schiffe lassen,

30. Et comme les matelots cherchaient à se sauver du vaisseau, et qu'ils avaient descendu la chaloupe à la mer, sous prétexte de jeter les ancres de la proue,

30. Mas procurando los marineros de huirse de la nave, echando el esquife a la mar, con parecer como que querían largar las anclas de proa,

30 Maar als de scheepslieden zochten uit het schip te vlieden, en de boot nederlieten in de zee, onder den schijn, alsof zij uit het voorschip de ankers zouden uitbrengen,

30. A gdy żeglarze myślili z okrętu uciec i spuścili bacik na morze, chcąc rzekomo od przodku okrętu zarzucać kotwice,

30. A hajósok pedig mikor el akarának menekülni a hajóból, és a csolnakot lebocsáták a tengerre, annak színe alatt, mintha a hajó orrából vasmacskákat akarnának vetni,

30 Когда же корабельщики хотели бежать с корабля испускали на море лодку, делая вид, будто хотят бросить якоря с носа,

30. Як же корабельники шукали втїкти з корабля, спускаючи човна на море, роблячи вид, нїби хочуть кинути якоря з носу,

31 Silloin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotilaille: "Jos nuo eivät pysy laivassa, niin te ette voi pelastua".

31 Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotamiehille: "Jolleivät nuo pysy laivassa, ette voi pelastua."

31. Niin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotamiehille: ellei nämät haahdessa pysy, ette suinkaan henkeänne pelasta.

31. Nijn Pawali sanoi Sadanpäämiehelle ja sotamiehille: ellei nämät hahdes pysy et te suingan hengenne päästä.

31. Sanoi Pauali Sadhanpämiehelle/ ia Sotamiehille/ ellei nämet Hahdes pysy/ ette te swingan Hengene päste. (Sanoi Pawali sadanpäämiehelle/ ja sotamiehille/ ellei nämät haaahdessa pysy/ ette te suinkaan henkenne päästä.)

31. εἶπεν ὁ Παῦλος τῷ ἑκατοντάρχῃ καὶ τοῖς στρατιώταις· Ἐὰν μὴ οὗτοι μείνωσιν ἐν τῷ πλοίῳ, ὑμεῖς σωθῆναι οὐ δύνασθε.

31. ειπεν ο παυλος τω εκατονταρχη και τοις στρατιωταις εαν μη ουτοι μεινωσιν εν τω πλοιω υμεις σωθηναι ου δυνασθε 31. eipen o paυlos to ekatontarche kai tois stratiotais ean me oυtoi meinosin en to ploio υmeis sothenai oυ dυnasthe

31 Paul said to the centurion and to the soldiers, If these (sailors) do not remain in the ship, you° are not able to be saved.

31. Paul said to the centurion and to the soldiers, Except these abide in the ship, ye cannot be saved.

31. da sagde Paulus til Høvedsmanden og til Stridsmændene: dersom disse ikke blive i Skibet, kunne I ikke frelses.

31. Då sade Paulus till höfvitsmannen och till krigsknektarna: Utan desse blifva i skeppet, så varden icke I behållne.

31. Ütles Paulus pealikko ja söameeste wasto: Kui need ei jä laewa, siis ei woi teie hingesse jäda.

31. Paulius tarė šimtininkui ir kareiviams: ‘‘Jeigu šitie nepasiliks laive, jūs neišsigelbėsite’‘.

31. sprach Paulus zu dem Unterhauptmann und zu den Kriegsknechten: Wenn diese nicht im Schiffe bleiben, so könnt ihr nicht am Leben bleiben.

31. Paul dit au centenier et aux soldats: S'ils ne demeurent dans le vaisseau, vous ne pouvez être sauvés.

31. Pablo dijo al centurión, y a los soldados: Si estos no quedan en la nave, vosotros no podéis salvaros.

31 Zeide Paulus tot den hoofdman en tot de krijgsknechten: Indien dezen in het schip niet blijven, gij kunt niet behouden worden.

31. Rzekł Paweł setnikowi i żołnierzom: Jeźli ci nie zostaną w okręcie, wy zachowani być nie możecie.

31. Monda Pál a századosnak és a vitézeknek: Ha ezek a hajóban nem maradnak, ti meg nem szabadulhattok.

31 Павел сказал сотнику и воинам: если они не останутся на корабле, то вы не можете спастись.

31. сказав Павел сотникові й воїнам: Коли сї не зістануть ся на кораблї, то ви не можете спасти ся.

32 Silloin sotamiehet hakkasivat poikki venheen köydet ja päästivät sen menemään.

32 Silloin sotamiehet hakkasivat poikki veneen köydet ja päästivät sen ajelehtimaan.

32. Niin sotamiehet hakkasivat poikki venheen pestin, ja antoivat sen pudota.

32. Nijn sotamiehet hackaisit pois wenhen pestin ja annoit sen pudota.

32. Nin Sotamiehet hackasit Wenhen pestin pois/ ia annoit sen pudhota. (Niin sotamiehet hakkasit weneen pestin pois/ ja annoit sen pudota.)

32. τότε οἱ στρατιῶται ἀπέκοψαν τὰ σχοινία τῆς σκάφης καὶ εἴασαν αὐτὴν ἐκπεσεῖν.

32. τοτε οι στρατιωται απεκοψαν τα σχοινια της σκαφης και ειασαν αυτην εκπεσειν 32. tote oi stratiotai apekopsan ta schoinia tes skafes kai eiasan aυten ekpesein

32 Then the soldiers cut off the ropes of the boat and permitted her to fall.

32. Then the soldiers cut off the ropes of the boat, and let her fall off.

32. Da kappede Stridsmændene Baadens Toug og lode den falde ned.

32. Då höggo krigsknektarna af fästona till båten, och läto honom fara.

32. Siis raiusid need söamehhed padi köied katki ja lasksid sedda merresse langeda.

32. Tada kareiviai nukapojo valties virves ir leido jai nukristi į jūrą.

32. Da hieben die Kriegsknechte die Stricke ab von dem Kahn und ließen ihn fallen.

32. Alors les soldats coupèrent les cordes de la chaloupe, et la laissèrent tomber.

32. Entónces los soldados cortaron las amarras del esquife, y dejáronle caer.

32 Toen hieuwen de krijgsknechten de touwen af van de boot, en lieten haar vallen.

32. Tedy żołnierze obcięli powrozy u bacika i dopuścili mu odpaść.

32. Akkor a vitézek elvágák a csolnak köteleit, és ki hagyák esni azt.

32 Тогда воины отсекли веревки у лодки, и она упала.

32. Тодї воїни пообтинали верівки в човна, та й дали йому впасти.

33 Vähää ennen päivän tuloa Paavali kehoitti kaikkia nauttimaan ruokaa, sanoen: "Tänään olette jo neljättätoista päivää odottaneet ja olleet syömättä ettekä ole mitään ravintoa ottaneet.

33 Vähän ennen päivän koittoa Paavali kehoitti kaikkia nauttimaan ruokaa sanoen: "Tänään olette neljättätoista päivää odottaneet ja olleet syömättä, ettekä ole mitään nauttineet.

33. Ja kuin päivä rupesi valkenemaan, neuvoi Paavali kaikkia heitä ruokaa ottamaan, sanoen: tänäpänä on neljästoistakymmenes päivä, kuin te odottaneet olette, ja syömättä olleet, ja ette mitään ole tykönne ottaneet:

33. JA cuin päiwä rupeis walkeneman neuwoi Pawali caickia heitä ruoca ottaman sanoden: tänäpän on neljästoistakymmenes päiwä cuin te odottanet oletta ja syömätä ollet ja ette mitän ole tygönne ottanet

33. Ja quin peiue rupesi walkeneman/ nin Pauali heite caiki neuuoi/ ette heiden piti Roca ottaman/ sanoden/ Tenepene ombi neliestoistakymenes peiue/ ette te odhottaneet oletta ia söömet olluet/ ia ette miten ole ottaneet tygenne/ (Ja kuin päiwä rupesi walkenemaan/ niin Pawali heitä kaikkia neuwoi/ että heidän piti ruokaa ottaman/ sanoen/ Tänäpänä ompi neljästoista kymmenes päiwä/ että te odottaneet olette ja syömättä olleet/ ja että mitään ole ottaneet tykönne/)

33. Ἄχρι δὲ οὗ ἔμελλεν ἡμέρα γίνεσθαι, παρεκάλει ὁ Παῦλος ἅπαντας μεταλαβεῖν τροφῆς λέγων· Τεσσαρεσκαιδεκάτην σήμερον ἡμέραν προσδοκῶντες ἄσιτοι διατελεῖτε, μηδὲν προσλαβόμενοι.

33. αχρι δε ου εμελλεν ημερα γινεσθαι παρεκαλει ο παυλος απαντας μεταλαβειν τροφης λεγων τεσσαρεσκαιδεκατην σημερον ημεραν προσδοκωντες ασιτοι διατελειτε μηδεν προσλαβομενοι 33. achri de oυ emellen emera ginesthai parekalei o paυlos apantas metalaβein trofes legon tessareskaidekaten semeron emeran prosdokontes asitoi diateleite meden proslaβomenoi

33 Now till it was about to become day, Paul was encouraging (them) all to take some nourishment, saying, Today is the fourteenth day that you° were expecting (to arrive); you° are continuing without food, having taken nothing (to eat) for yourselves.

33. And while the day was coming on, Paul besought them all to take meat, saying, This day is the fourteenth day that ye have tarried and continued fasting, having taken nothing.

33. Men derimellem, indtil det blev Dag, formanede Paulus Alle, at de skulde faae Mad, og sagde: det er i Dag den fjortende Dag, at i have biet uden at spise og Intet taget til Eder.

33. Och som dagen begynte synas, rådde Paulus dem allom, att de skulle få sig mat, och sade: Detta är fjortonde dagen att I hafven förbidt, och blifvit fastande, och hafven intet tagit till eder;

33. Agga senni kui walge piddi tullema, maenitses Paulus neid keik leiba wotta, ja ütles: Tänna on neljasteistkümnes pääw, et teie otate, ja sömatta ollete, ja et teie ep olle middagi wotnud süa.

33. Prieš rytą Paulius paragino visus valgyti, sakydamas: ‘‘Šiandien jau keturiolikta diena, kai jūs laukiate nevalgę, nieko burnoje neturėję.

33. Und da es anfing licht zu werden, ermahnte sie Paulus alle, daß sie Speise nähmen, und sprach: Es ist heute der vierzehnte Tag, daß ihr wartet und ungegessen geblieben seid und habt nichts zu euch genommen.

33. Et en attendant que le jour vînt, Paul les exhorta tous à prendre de la nourriture, en disant: C'est aujourd'hui le quatorzième jour que, en attendant, vous êtes sans manger, et vous n'avez rien pris.

33. Y como se comenzó a hacer de día, Pablo exhortaba a todos que comiesen, diciendo: Este es el catorceno día que esperáis y permanecéis ayunos, no comiendo nada.

33 En ondertussen dat het dag zou worden, vermaande Paulus hen allen, dat zij zouden spijze nemen, en zeide: Het is heden de veertiende dag, dat gij verwachtende blijft zonder eten, en niets hebt genomen.

33. A między tem niż się rozedniało, napominał Paweł wszystkie, aby pokarm przyjęli, mówiąc: Dziś temu czternasty dzieó, jako czekając trwacie bez pokarmu, nic nie jedząc.

33. Addig pedig, míg nappal lenne, inti vala Pál mindnyájokat, hogy egyenek, mondván: Ma tizennegyedik napja, mióta folyton étlen várakoztok, semmit sem véve magatokhoz.

33 Перед наступлением дня Павел уговаривал всех принять пищу, говоря: сегодня четырнадцатый день, как вы, в ожидании, остаетесь без пищи, не вкушая ничего.

33. Як же почало днїти, благав Павел усїх прийняти їжи, говорячи: Сьогоднї чотирнайцятий день ви, ждучи, постите, нїчого не ївши.

34 Sentähden minä kehoitan teitä nauttimaan ruokaa, sillä se on tarpeen meidän pelastuaksemme; sillä ei yhdeltäkään teistä ole hiuskarvaakaan päästä katoava."

34 Sen vuoksi kehoitan teitä nauttimaan ruokaa, sillä se on teille pelastukseksi. Sillä ei keneltäkään teistä ole hiuskarvakaan päästä putoava."

34. Sentähden neuvon minä teitä ruokaa ottamaan, joka on teille terveydeksi; sillä ei yhdenkään teidän päästänne ole hiuskarva putoova.

34. Sentähden neuwon minä teitä ruoca ottaman joca on teille terweydexi sillä ei yhdengän teidän päästän pidä hiuscarwacan catoman.

34. Sen teden mine neuuon teite/ ette te otate roca tygen/ Sille se tule teiden terueydhexen/ Sille ettei ydhengen teiden päästen pidhe hiuscarua catoman. (Sen tähden minä neuwon teitä/ että te otatte ruokaa tykönne/ Sillä se tulee teidän terweydeksen/ Sillä ettei yhdenkään teidän päästän pidä hiuskarwa katoaman.)

34. διὸ παρακαλῶ ὑμᾶς μεταλαβεῖν τροφῆς· τοῦτο γὰρ πρὸς τῆς ὑμετέρας σωτηρίας ὑπάρχει· οὐδενὸς γὰρ ὑμῶν θρὶξ ἐκ τῆς κεφαλῆς πεσεῖται.

34. διο παρακαλω υμας προσλαβειν τροφης τουτο γαρ προς της υμετερας σωτηριας υπαρχει ουδενος γαρ υμων θριξ εκ της κεφαλης πεσειται 34. dio parakalo υmas proslaβein trofes toυto gar pros tes υmeteras soterias υparchei oυdenos gar υmon thriks ek tes kefales peseitai

34 Hence I am encouraging you° to take some nourishment; for* this is* for your° salvation; for* not a hair will be falling from the head of (any) one of you.

34. Wherefore I pray you to take some meat: for this is for your health: for there shall not an hair fall from the head of any of you.

34. Derfor formaner jeg Eder, at I faae mad, thi dette hører til Eders Frelse; der skal ikke falde et Haar af Nogens Hoved iblandt Eder.

34. Hvarföre råder jag eder, att I fån eder mat; ty det hörer edra välfärd till; ty ingens edars ett hår skall falla af hans hufvud.

34. Sepärrast maenitsen minna teid leiba wotta, sest se tulleb teie süddame kinnitusseks; sest ei ühhegi Peast teie seast ei pea juukse karwagi weerma.

34. Todėl aš jus prašau valgyti. To reikia jūsų išsigelbėjimui. Nė vienam iš jūsų nenukris nė plaukas nuo galvos!’‘

34. Darum ermahne ich euch, Speise zu nehmen, euch zu laben; denn es wird euer keinem ein Haar von dem Haupt entfallen.

34. Je vous exhorte donc à prendre de la nourriture, car cela importe à votre conservation; et il ne tombera pas un cheveu de la tête d'aucun de vous.

34. Por tanto os ruego que comáis, porque esto es para vuestra salud: que ni aun un cabello de la cabeza de ninguno de vosotros perecerá.

34 Daarom vermaan ik u spijze te nemen, want dat dient tot uw behouding; want niemand van u zal een haar van het hoofd vallen.

34. Dlatego proszę was, abyście pokarm przyjęli; bo to służy ku zachowaniu waszemu, gdyż żadnego z was włos z głowy nie spadnie.

34. Azért intelek benneteket, hogy egyetek, mert ez a ti javatokra szolgál. Mert közületek senkinek sem esik le egy hajszál a [5†] fejéről.

34 Потому прошу вас принять пищу: это послужит к сохранению вашей жизни; ибо ни у кого из вас не пропадет волос с головы.

34. Тим же благаю вас, прийміть їжи; воно бо для вашого спасення; нї в кого бо з вас і волос не впаде з голови.

35 Tämän sanottuaan hän otti leivän ja kiitti Jumalaa kaikkien nähden, mursi ja rupesi syömään.

35 Tämän sanottuaan hän otti leivän ja kiitti Jumalaa kaikkien edessä, mursi ja rupesi syömään.

35. Ja kuin hän sen oli sanonut, otti hän leivän, ja kiitti Jumalaa kaikkein nähden, mursi, ja rupesi syömään.

35. Ja cosca hän sen oli sanonut otti hän leiwän ja kijtti Jumalata caickein nähden mursi ja rupeis syömän.

35. Ja coska hen oli sen sanonut/ otti hen Leiuen/ ia kijtti Jumala caikein nähden/ ia mursi/ ia rupeis sömen. (Ja koska hän oli sen sanonut/ otti hän leiwän/ ja kiitti Jumalaa kaikkein nähden/ ja mursi/ ja rupesi syömään.)

35. εἰπὼν δὲ ταῦτα καὶ λαβὼν ἄρτον εὐχαρίστησε τῷ Θεῷ ἐνώπιον πάντων, καὶ κλάσας ἤρξατο ἐσθίειν.

35. ειπων δε ταυτα και λαβων αρτον ευχαριστησεν τω θεω ενωπιον παντων και κλασας ηρξατο εσθιειν 35. eipon de taυta kai laβon arton eυcharistesen to theo enopion panton kai klasas erksato esthiein

35 Now having said these things and having taken bread, he gave-thanks to God in the sight of all, and he broke (it) and began to eat.

35. And when he had thus spoken, he took bread, and gave thanks to God in presence of them all: and when he had broken it, he began to eat.

35. Men der han havde sagt dette, tog han Brød og takkede Gud for Alles Øine og brød det og begyndte at æde.

35. Och när han det sagt hade, tog han brödet, och tackade Gud i allas deras åsyn; och då han det brutit hade, begynte han äta.

35. Agga kui ta sedda sai üttelnud, ja leiba kätte wotnud, tännas ta Jummalat nende keikide nähhes, ja murdis sedda, ja hakkas söma.

35. Tai pasakęs, jis paėmė duonos, visų akivaizdoje padėkojo Dievui, sulaužė ir pradėjo valgyti.

35. Und da er das gesagt, nahm er das Brot, dankte Gott vor ihnen allen und brach's und fing an zu essen.

35. Ayant dit cela, il prit du pain, et rendit grâces à Dieu en présence de tous; et l'ayant rompu, il se mit à manger.

35. Y habiendo dicho esto, tomando el pan, dió gracias a Dios en presencia de todos; y rompiéndolo, comenzó a comer.

35 En als hij dit gezegd had en brood genomen had, dankte hij God in aller tegenwoordigheid; en hetzelve gebroken hebbende, begon hij te eten.

35. A to rzekłszy i chleb wziąwszy, podziękował Bogu przed wszystkimi i złamawszy począł jeść.

35. Mikor pedig ezeket mondá, és kenyeret vőn kezébe, hálákat ada [6†] Istennek mindnyájok előtt, és megtörvén, kezde enni.

35 Сказав это и взяв хлеб, он возблагодарил Бога перед всеми и, разломив, начал есть.

35. Сказавши ж се і взявши хлїб, оддав Богу хвалу перед усїма, і переломивши почав їсти.

36 Silloin kaikki tulivat rohkealle mielelle ja ottivat hekin ruokaa.

36 Niin kaikki tulivat rohkealle mielelle ja ottivat hekin ruokaa.

36. Ja kuin he kaikki itsensä vahvistivat, rupesivat he myös syömään.

36. Nijn he caicki wircoisit ja rupeisit myös syömän.

36. Nin he caiki wircosit/ Ja rupeisit he mös sömen. (Niin he kaikki wirkosit/ Ja rupesit he myös syömään.)

36. εὔθυμοι δὲ γενόμενοι πάντες καὶ αὐτοὶ προσελάβοντο τροφῆς·

36. ευθυμοι δε γενομενοι παντες και αυτοι προσελαβοντο τροφης 36. eυthυmoi de genomenoi pantes kai aυtoi proselaβonto trofes

36 (When) all became cheerful, they themselves also took nourishment.

36. Then were they all of good cheer, and they also took some meat.

36. Men de bleve alle frimodige, og de fik ogsaa Mad.

36. Då vordo de alle vid ett bättre mod, och begynte ock de äta.

36. Siis sai neile keikile hea meel, ja nemmad wotsid ka leiba.

36. Tada visi pralinksmėjo ir ėmėsi valgio.

36. Da wurden sie alle gutes Muts und nahmen auch Speise.

36. Tous alors, ayant pris courage, mangèrent aussi.

36. Entónces todos teniendo ya mejor ánimo, comieron ellos también.

36 En zij allen, goedsmoeds geworden zijnde, namen ook zelven spijze.

36. Zatem wszyscy będąc lepszej myśli i sami pokarm przyjmowali.

36. Felbátorodván pedig mindnyájan, szintén vevének magukhoz táplálékot.

36 Тогда все ободрились и также приняли пищу.

36. Тодї повеселїшали всї, і вони прийняли їжу.

37 Ja meitä oli laivassa kaikkiaan kaksisataa seitsemänkymmentä kuusi henkeä.

37 Ja meitä oli laivassa kaikkiaan kaksisataa seitsemänkymmentä kuusi henkeä.

37. Mutta meitä oli haahdessa kaikki yhteen kaksisataa ja kuusikahdeksattakymmentä henkeä.

37. Mutta meitä oli hahdesa caicki yhten caxi sata seidzemenkymmendä ja cuusi henge.

37. Mutta oli meite Hahdesa caiki ychten/ caxi sata seitzemen kymmende ia cwsi Henge. (Mutta oli meitä haahdessä kaikki yhteen/ kaksisataa seitsemän kymmentä ja kuusi henkeä.)

37. ἦμεν δὲ ἐν τῷ πλοίῳ αἱ πᾶσαι ψυχαὶ διακόσιαι ἑβδομήκοντα ἕξ.

37. ημεν δε εν τω πλοιω αι πασαι ψυχαι διακοσιαι εβδομηκονταεξ 37. emen de en to ploio ai pasai psυchai diakosiai eβdomekontaeks

37 Now we were in the ship, all two hundred and seventy-six souls.

37. And we were in all in the ship two hundred threescore and sixteen souls.

37. Men vi vare i Skibet tilsammen to hundrede og sex og halvfjerdsindstyve Sjæle.

37. Och vi voro i skeppet, alle tillhopa, tuhundrade sex och sjutio själar.

37. Agga neid keik olli laewa peäl kaks sadda ja kuus hinge kahheksatkümmend.

37. Laive iš viso buvome du šimtai septyniasdešimt šeši žmonės.

37. Unser waren aber alle zusammen im Schiff zweihundert und sechundsiebzig Seelen.

37. Or, nous étions en tout, dans le vaisseau, deux cent soixante-seize personnes.

37. Y éramos todas las personas en la nave doscientas y setenta y seis.

37 Wij waren nu in het schip in alles tweehonderd zes en zeventig zielen.

37. A było nas wszystkich dusz w okręcie dwieście siedmdziesiąt i sześć.

37. Valánk pedig a hajóban lélekszám szerint összesen kétszázhetvenhatan.

37 Было же всех нас на корабле двести семьдесят шестьдуш.

37. Було ж нас у кораблї всїх двістї сїмдесять і шість душ.

38 Ja kun he olivat tulleet ravituiksi, kevensivät he laivaa heittämällä viljan mereen.

38 Syötyään ruokaa kyllikseen, he kevensivät laivaa heittämällä viljan mereen.

38. Ja kuin he olivat ravitut, kevensivät he haahden ja heittivät jyvät mereen.

38. Ja cosca he olit rawitut kewensit he hahte ja heitit jywät mereen.

38. Ja coska he olit rauitetud/ nin he keuiensit Hahden/ ia vlosheitit Nisut Meren. (Ja koska he olit rawitetut/ niin he käänsiwät haahden/ ja ulos heitit nisut mereen.)

38. κορεσθέντες δὲ τροφῆς ἐκούφιζον τὸ πλοῖον ἐκβαλλόμενοι τὸν σῖτον εἰς τὴν θάλασσαν.

38. κορεσθεντες δε τροφης εκουφιζον το πλοιον εκβαλλομενοι τον σιτον εις την θαλασσαν 38. koresthentes de trofes ekoυfizon to ploion ekβallomenoi ton siton eis ten thalassan

38 Now having been satisfied from the nourishment, they lightened the ship, casting the grain out into the sea. {Nov. 1, 61 AD. Shipwreck on Malta.}

38. And when they had eaten enough, they lightened the ship, and cast out the wheat into the sea.

38. Og der de vare blevne mætte af mad, lettede de Skibet og kastede Levenetsmidlerne i Søen.

38. Och då de voro mätte, lättade de skeppet, och kastade ut hvete i hafvet.

38. Ja kui nemmad said leiba wotnud, siis kergitasid nemmad laewa, ja heitsid wilja merresse.

38. Pavalgę jie palengvino laivą, išmesdami jūron javus.

38. Und da sie satt geworden, erleichterten sie das Schiff und warfen das Getreide in das Meer.

38. Et quand ils eurent mangé suffisamment, ils allégèrent le vaisseau en jetant le blé à la mer.

38. Y hartados de comer, aliviaban la nave, echando el grano a la mar.

38 En als zij met spijze verzadigd waren, lichtten zij het schip, en wierpen het koren uit in de zee.

38. Będąc tem pokarmem nasyceni, ulżenie czynili okrętowi, wyrzucając zboże w morze.

38. Miután pedig megelégedtek eledellel, a hajót könnyebbítik vala, a gabonát kihányván a tengerbe.

38 Насытившись же пищею, стали облегчатькорабль, выкидывая пшеницу в море.

38. А наситившись їжею, облегчили корабель, викидаючи пшеницю в море.

39 Päivän tultua he eivät tunteneet maata, mutta huomasivat lahden, jossa oli sopiva ranta; siihen he päättivät, jos mahdollista, laskea laivan.

39 Päivän tultua he eivät tunteneet maata. Mutta he huomasivat erään lahden, jossa olevaan rantaan päättivät antaa laivan ajautua, mikäli pystyivät.

39. Mutta kuin päivä tuli, niin ei he tunteneet maata, mutta havaitsivat lahden, jossa ranta oli, jonka päälle he mielivät antaa haahden ajaa, jos he olisivat taitaneet.

39. COsca päiwä oli nijn ei he tundenet maata mutta astaitzit yhden lahden jonga randan he ajattelit hahden culkewan jos mahdollinen olis.

39. Coska nyt peiue oli/ eiuet he tundeneet maata. Mutta he astasit ydhen Lahden/ iossa oli yxi randa/ iohonga he aijatelit Hahden piti cwlkeman/ ios se olis madholinen. (Koska nhyt päiwä oli/ eiwät he tunteneet maata. Mutta he astasit (hawaitsit) yhden lahden/ jossa oli yksi ranta/ johonka he ajattelin haahden piti kulkemaan/ jos se olis mahdollinen.)

39. Ὅτε δὲ ἡμέρα ἐγένετο, τὴν γῆν οὐκ ἐπεγίνωσκον, κόλπον δέ τινα κατενόουν ἔχοντα αἰγιαλὸν, εἰς ὃν ἐβουλεύσαντο, εἰ δύναιντο, ἐξῶσαι τὸ πλοῖον.

39. οτε δε ημερα εγενετο την γην ουκ επεγινωσκον κολπον δε τινα κατενοουν εχοντα αιγιαλον εις ον εβουλευσαντο ει δυναιντο εξωσαι το πλοιον 39. ote de emera egeneto ten gen oυk epeginoskon kolpon de tina katenooυn echonta aigialon eis on eβoυleυsanto ei dυnainto eksosai to ploion

39 Now when it became day, they were not recognizing the land, but were considering a certain bay, having a beach and they planned if possible to drive the ship into it.

39. And when it was day, they knew not the land: but they discovered a certain creek with a shore, into the which they were minded, if it were possible, to thrust in the ship.

39. Men der det blev Dag, kjendte de ikke Landet; men de bemærkede en Vig med en Strandbred, hvor de besluttede, om muligt, at sætte Skibet.

39. När dager vardt, kände de intet landet; men de vordo varse ena vik, i hvilko en strand var, dit de mente vilja låta drifva skeppet, om de kunde.

39. Agga kui walge sai, ei tunnud nemmad sedda maad mitte; agga ühhe merre nurga said nemmad nähha, kussa rand olli, senna olli nende mötte laewa aiada, kui nemmad piddid joudma.

39. Rytui išaušus, jūreiviai negalėjo pažinti žemės, tiktai pastebėjo nedidelę įlanką lėkštais krantais, į kurią, jei bus įmanoma, jie nutarė pasukti laivą.

39. Da es aber Tag ward, kannten sie das Land nicht; einer Anfurt aber wurden sie gewahr, die hatte ein Ufer; dahinan wollten sie das Schiff treiben, wo es möglich wäre.

39. Et le jour étant venu, ils ne reconnaissaient point la terre; mais ayant aperçu un golfe qui avait une plage, ils résolurent d'y faire échouer le vaisseau, s'ils le pouvaient.

39. Y como se hizo de día, no conocían la tierra; mas veían una ensenada, que tenía playa, a la cual acordaban de echar, si pudiesen, la nave.

39 En toen het dag werd, kenden zij het land niet; maar zij merkten een zekeren inham, die een oever had, tegen denwelken zij geraden vonden, zo zij konden, het schip aan te zetten.

39. A gdy był dzieó, nie poznali ziemi; wszakże obaczyli niejaką odnogę mającą brzeg, do którego uradzili jeźliby mogło być, przybić okręt.

39. Mikor pedig megvirradt, a szárazföldet nem ismerik vala fel; hanem egy tengeröblöt sajdítanak vala, melynek síma partja van, melyre végezék, hogy kihajtják a hajót, ha bírják.

39 Когда настал день, земли не узнавали, а усмотрели только некоторый залив, имеющий отлогий берег, к которому и решились, если можно, пристать с кораблем.

39. Як же настав день, не пізнали землї, загледїли ж затоку якусь, що мала беріг, до котрого нарадились, коли можна, причалити кораблем.

40 Ja he hakkasivat ankkuriköydet poikki ja jättivät ankkurit mereen; samalla he päästivät peräsinten nuorat, nostivat keulapurjeen tuuleen ja ohjasivat rantaa kohti.

40 He hakkasivat ankkurit irti ja jättivät ne mereen päästäen samalla peräsinten köydet. Ja nostettuaan keulapurjeen tuuleen he ohjasivat rantaa kohti.

40. Ja kuin he ankkurit olivat ottaneet ylös, läksivät he mereen ja päästivät perälautain siteet, ja asettivat purjeen tuuleen, ja antoivat juosta rantaa kohden.

40. Ja cuin he Anckurit olit ylösottanet läxit he mereen ja päästit styrin sitet ja asetit purjen tuuleen ja annoit juosta randa cohden.

40. Ja quin he Ankarit olit ylesottaneet/ lexit he Mereen/ ia ylespästit Styrin siteet/ Ja he asetit Puriehen twlehen/ ia annoit ioosta Randa codhen. (Ja kuin he ankkurit olit ylös ottaneet/ läksit he mereen/ ja ylös päästit styrin siteet/ Ja he asetit purjeen tuuleen/ ja annoit juosta rantaa kohden.)

40. καὶ τὰς ἀγκύρας περιελόντες εἴων εἰς τὴν θάλασσαν ἅμα ἀνέντες τὰς ζευκτηρίας τῶν πηδαλίων, καὶ ἐπάραντες τὸν ἀρτέμωνα τῇ πνεούσῃ κατεῖχον εἰς τὸν αἰγιαλόν.

40. και τας αγκυρας περιελοντες ειων εις την θαλασσαν αμα ανεντες τας ζευκτηριας των πηδαλιων και επαραντες τον αρτεμονα τη πνεουση κατειχον εις τον αιγιαλον 40. kai tas agkυras perielontes eion eis ten thalassan ama anentes tas zeυkterias ton pedalion kai eparantes ton artemona te pneoυse kateichon eis ton aigialon

40 And having taken off the (couplings to the) anchors, they were permitting them (to fall) in the sea, having laxed the rudders’ couplings at the same time. And having lifted up the foresail to the blowing (wind), they were heading toward the beach.

40. And when they had taken up the anchors, they committed themselves unto the sea, and loosed the rudder bands, and hoised up the mainsail to the wind, and made toward shore.

40. Og de kappede Ankerne, som de lode blive i Søen, og løsnede tillige Roertougene, og idet et satte Raaseilet til for Vinden, holdt de ind paa Strandbredden.

40. Och när de hade upptagit ankaren, gåfvo de sig till sjös, och upplöste roderbanden, och hade upp seglet till väders, och läto gå åt strandene.

40. Ja kui nemmad ankrud said ülleswotnud, siis andsid nemmad se laewa merre melewallale, ja peästsid aero ehk türi paelad lahti, ja weddasid purje ülles tuult möda, ja püüdsid mäele miñna.

40. Nupjovė inkarus, paliko juos jūroje, atleido vairo diržus ir, iškėlę prieš vėją priekinę burę, leidosi į krantą.

40. Und sie hieben die Anker ab und ließen sie dem Meer, lösten zugleich die Bande der Steuerruder auf und richteten das Segel nach dem Winde und trachteten nach dem Ufer.

40. Ayant donc coupé les ancres, ils les laissèrent dans la mer, lâchant en même temps les attaches des gouvernails; et ayant mis au vent la voile de l'artimon, ils se dirigeaient vers le rivage.

40. Y alzando las anclas, se dejaron a la mar, largando también las ataduras de los gobernalles; y alzada la vela mayor al viento, íbanse a la playa.

40 En als zij de ankers opgehaald hadden, gaven zij het schip aan de zee over, meteen de roerbanden losmakende; en het razeil naar den wind opgehaald hebbende, hielden zij het naar den oever toe.

40. A wyciągnąwszy kotwice, puścili się na morze; a rozpuściwszy zawiasy sterowe i podniósłszy żagiel po wietrze, mieli się do brzegu;

40. A vasmacskákat azért körös-körül elvagdalván, a tengerben hagyák, egyszersmind eloldván a kormányrudak köteleit és felvonván a nagy vitorlát a szélfúvásnak, igyekeznek vala a part felé haladni.

40 И, подняв якоря, пошли по морю и, развязав рули и подняв малый парус по ветру, держали к берегу.

40. І, витягши якорі, пустились морем, порозвязувавши завязї деменові і піднявши парусок по вітру, прямували до берега.

41 Mutta he joutuivat riutalle ja antoivat laivan törmätä siihen; keulapuoli tarttui kiinni ja jäi liikkumattomaksi, mutta peräpuoli hajosi aaltojen voimasta.

41 Mutta he joutuivat ulkokarille ja antoivat aluksen törmätä siihen. Keula tarttui kiinni ja jäi liikkumattomaksi, mutta perä hajosi aaltojen voimasta.

41. Vaan kuin me tulimme yhden niemen tykö, loukkaantui haaksi, ja sen keula tarttui kiinni ja jäi seisomaan, mutta kastari tuli valallensa aaltoin väestä.

41. Ja cosca me tulimma yhden niemen tygö louckandui haaxi ja sen keula jäi carin päälle. Mutta castari tuli wallallens aldoin wäestä.

41. Ja coska me tulima ydhen Niemen tyge/ nin he Hahden louckasit/ ia Hahden kieula iei Carin päle lijckumat seisoman. Mutta castari wallalans tuli aaldoin wäest. (Ja koska me tulimme yhden niemen tykö/ niin he haahden loukkasit/ ja haahden keula jäi karin päälle liikkumatta seisomaan. Mutta kastari wallallansa tuli aaltoin wäestä.)

41. περιπεσόντες δὲ εἰς τόπον διθάλασσον ἐπώκειλαν τὴν ναῦν, καὶ ἡ μὲν πρῷρα ἐρείσασα ἔμεινεν ἀσάλευτος, ἡ δὲ πρύμνα ἐλύετο ὑπὸ τῆς βίας τῶν κυμάτων.

41. περιπεσοντες δε εις τοπον διθαλασσον επωκειλαν την ναυν και η μεν πρωρα ερεισασα εμεινεν ασαλευτος η δε πρυμνα ελυετο υπο της βιας των κυματων 41. peripesontes de eis topon dithalasson epokeilan ten naυn kai e men prora ereisasa emeinen asaleυtos e de prυmna elυeto υpo tes βias ton kυmaton

41 But having fallen into a place at the intersection of two seas, they beached the cargo-ship, and indeed the prow stuck and remained unshakable, but the stern was being dissolved by the violence of the waves.

41. And falling into a place where two seas met, they ran the ship aground; and the forepart stuck fast, and remained unmoveable, but the hinder part was broken with the violence of the waves.

41. Men de stødte paa en Grund med Dyb paa begge Sider, og der satte de Skibet, og forstavnen borede sig fast og stod urokkelig, men Bagstavnen sloges sønder af Bølgernes Magt.

41. Dock kommo de på en refvel, och skeppet stötte; och framskeppet blef ståndandes fast orörligit; men bakskeppet lossades af vågene.

41. Agga kui meie ühte paika sattusime, kus üks neem olli, aiasid nemmad laewa senna peäle, ja se essimenne ots jäi kül likumatta seisma, agga se tagguminne ots katkes neist kangist laenedest katki.

41. Atsidūrę prie seklumos, jie užšokdino ant jos laivą. Priekis liko tvirtai įsmigęs, o paskuigalis ėmė irti nuo smarkios bangų mūšos.

41. Und da wir fuhren an einen Ort, der auf beiden Seiten Meer hatte, stieß sich das Schiff an, und das Vorderteil blieb feststehen unbeweglich; aber das Hinterteil zerbrach von der Gewalt der Wellen.

41. Et rencontrant un endroit qui avait la mer des deux côtés, le vaisseau y échoua, et la proue engagée avec force, demeurait immobile, mais la poupe se rompait par la violence des vagues.

41. Mas dando en un lugar de dos mares, la nave dió al través; y la proa hincada estaba sin moverse, mas la popa se abría con la fuerza de las olas.

41 Maar vervallende op een plaats, die de zee aan beide zijden had, zetten zij het schip daarop; en het voorschip, vastzittende, bleef onbewegelijk, maar het achterschip brak van het geweld der baren.

41. Ale napadłszy na miejsce, które miało z obu stron morze, otrącili okręt; a przodek okrętu uwięznąwszy, został nie ruszając się, lecz zad rozbijał się od gwałtownych wałów.

41. De mikor egy zátonyos helyre találtak, ráhajtották a hajót. És az első része ugyan megakadván, mozdíthatatlanul marad vala, a hátulsó része azonban szakadoz vala a haboknak ereje miatt.

41 Попали на косу, и корабль сел на мель. Нос увяз и остался недвижим, а корма разбивалась силою волн.

41. Попавши ж на місце двоєморське, загрузили корабля; і перед, застрявши, був нерухомий, а зад розбивало силою филь.

42 Niin sotamiehillä oli aikomus tappaa vangit, ettei kukaan pääsisi uimalla karkuun.

42 Niin sotamiehillä oli aikomus tappaa vangit, jottei kukaan pääsisi uimalla pakoon.

42. Mutta sotamiesten neuvo oli vankeja tappaa, ettei joku uiden olisi karannut pois.

42. Mutta sotamiesten neuwo oli fangeja tappa ettei jocu uiden poiscarcais.

42. Mutta Sotamiesten neuuo oli/ nijte Fangi tappaman/ ettei ios iocu wloswuidhen/ poiscarckaisi. (Mutta sotamiesten neuwo oli/ niitä wankia tappaman/ etti jos joku ulos uiden/ pois karkaisi.)

42. τῶν δὲ στρατιωτῶν βουλὴ ἐγένετο ἵνα τοὺς δεσμώτας ἀποκτείνωσι, μή τις ἐκκολυμβήσας διαφύγοι.

42. των δε στρατιωτων βουλη εγενετο ινα τους δεσμωτας αποκτεινωσιν μη τις εκκολυμβησας διαφυγοι 42. ton de stratioton βoυle egeneto ina toυs desmotas apokteinosin me tis ekkolυmβesas diafυgoi

42 Now the soldiers’ plan happened (to be) that* they should kill the prisoners, lest some, having swam out, should flee.

42. And the soldiers' counsel was to kill the prisoners, lest any of them should swim out, and escape.

42. men det var Stridsmændenes Anslag, at man skulde ihjelslaae Fangerne, paa det Ingen skulle svømme derfra og undkomme.

42. Men krigsknektarna tyckte råd vara slå fångarna ihjäl, att, då de utsummo, icke skulle någor undfly.

42. Agga söameestel olli se nou, et nemmad tahtsid wangid ärratappa, et ükski ei piddand uiudes ärrapeäsma.

42. Kareiviai sumanė išžudyti kalinius, kad kuris išplaukęs nepaspruktų.

42. Die Kriegsknechte aber hatten einen Rat, die Gefangenen zu töten, daß nicht jemand, so er ausschwömme, entflöhe.

42. Alors les soldats furent d'avis de tuer les prisonniers, de peur que quelqu'un d'eux ne se sauvât à la nage.

42. Entónces el acuerdo de los soldados era que matasen a los presos; porque ninguno huyese escapándose nadando.

42 De raadslag nu der krijgslieden was, dat zij de gevangenen zouden doden, opdat niemand, ontzwommen zijnde, zoude ontvlieden.

42. Tedy żołnierze radzili, aby więźnie pozabijali, iżby który wypłynąwszy nie uciekł.

42. A vitézeknek pedig az lőn tanácsa, hogy a foglyokat vágják le, hogy senki el ne szaladhasson, minekutána kiúszott.

42 Воины согласились было умертвить узников, чтобы кто-нибудь, выплыв, не убежал.

42. Між воїнами ж стала рада, щоб вязників повбивати, щоб которий випливши, не втїк.

43 Mutta sadanpäämies, joka tahtoi pelastaa Paavalin, esti heidät siitä aikeesta ja käski uimataitoisten ensiksi heittäytyä veteen ja lähteä maihin

43 Mutta sadanpäämies, joka tahtoi pelastaa Paavalin, esti heidät siitä aikeesta ja käski uimataitoisten ensin heittäytyä mereen ja mennä maihin

43. Mutta sadanpäämies tahtoi Paavalia vapahtaa, ja esti heidät siitä neuvosta, ja käski niitä, jotka uida taisivat, että he ensin itsensä antaisivat ulos ja maalle pääsisivät.

43. Mutta Sadanpäämies tahdoi Pawalita wapahta ja asetti heidän sijtä neuwosta. Ja käski ne cuin uida taisit ensin idzens maan puoleen anda.

43. Mutta se Sadhanpämies tachtoi Paualin wapautta/ ia asetti heiden sijte Neuuosta. Ja keski ette ne quin wuidha taisit/ ensin anda heidens maan polen. (Mutta se sadanpäämies tahtoi Pawalin wapauttaa/ ja asetti heidän siitä neuwosta. Ja käski että ne kuin uida taisit/ ensin antaa heidäns maan puoleen.)

43. ὁ δὲ ἑκατοντάρχης βουλόμενος διασῶσαι τὸν Παῦλον ἐκώλυσεν αὐτοὺς τοῦ βουλήματος, ἐκέλευσέ τε τοὺς δυναμένους κολυμβᾶν ἀπορρίψαντας πρώτους ἐπὶ τὴν γῆν ἐξιέναι,

43. ο δε εκατονταρχος βουλομενος διασωσαι τον παυλον εκωλυσεν αυτους του βουληματος εκελευσεν τε τους δυναμενους κολυμβαν απορριψαντας πρωτους επι την γην εξιεναι 43. o de ekatontarchos βoυlomenos diasosai ton paυlon ekolυsen aυtoυs toυ βoυlematos ekeleυsen te toυs dυnamenoυs kolυmβan aporripsantas protoυs epi ten gen eksienai

43 But the centurion, planning to save Paul, forbade them from the(ir) will, and commanded those who were able to swim, (after) they tossed (themselves) over first to go-out to land;

43. But the centurion, willing to save Paul, kept them from their purpose; and commanded that they which could swim should cast themselves first into the sea, and get to land:

43. Men Høvedsmanden, som vilde frelse Paulus, forhindrede dem i dette Anlsag, og bød, at de, som kunde svømme, skulde først kaste sig ud for at at undkomme til Landet,

43. Men höfvitsmannen ville förvara Paulum, och stillte dem ifrå det rådet, och bad att de, som simma kunde, skulle gifva sig först ut åt landet;

43. Agga se pealik tahtis Paulust ellus piddada, ja kelis neid ärra sedda nou wotmast, ja käskis neid, kes moistsid uiuda, essite wäljahüppada ja mäele taotada,

43. Bet šimtininkas, gelbėdamas Paulių, sutrukdė jų sumanymą. Jis įsakė, kad mokantys plaukti pirmi šoktų į jūrą ir plauktų į krantą,

43. Aber der Unterhauptmann wollte Paulus erhalten und wehrte ihrem Vornehmen und hieß, die da schwimmen könnten, sich zuerst in das Meer lassen und entrinnen an das Land,

43. Mais le centenier, voulant sauver Paul, les détourna de ce dessein, et ordonna à tous ceux qui savaient nager de se jeter à l'eau les premiers, et de se sauver à terre;

43. Mas el centurión, queriendo salvar a Pablo estorbó este acuerdo; y mandó que los que pudiesen nadar, se echasen al agua los primeros, y saliesen a tierra:

43 Maar de hoofdman, willen Paulus behouden, belette hun dat voornemen, en beval, dat degenen, die zwemmen konden, zich eerst zouden afwerpen, en te land komen;

43. Ale setnik chcąc zachować Pawła, pohamował je od tego przedsięwzięcia i rozkazał tym, którzy mogli pływać, aby się wprzód w morze puścili i na brzeg wyszli;

43. De a százados meg akarván tartani Pált, eltiltá őket e szándéktól, és megparancsolá, hogy a kik úszni tudnak, először azok szökdössenek a tengerbe és meneküljenek ki a szárazföldre.

43 Но сотник, желая спасти Павла, удержал их от сего намерения, и велел умеющим плавать первым броситься и выйти на землю,

43. Сотник же, хотївши спасти Павла, заборонив їм що загадали, і звелїв, щоб ті, хто вміє плавати, перші скочили, і вийшли на землю,

44 ja sitten muiden, minkä laudoilla, minkä laivankappaleilla. Ja näin kaikki pelastuivat maalle.

44 ja muitten, minkä lautojen varassa, minkä laivan kappaleilla. Ja niin kaikki pelastuivat maalle.

44. Mutta muita lautain päällä, muutamia taas haahden kappaleilla (kulkea). Ja niin tapahtui, että jokainen tuli hengissä maalle.

44. Ja muita laitain päälle muutamita taas hahden cappalilla. Ja tapahdui että jocainen hengi tuli terwenä maalle.

44. Ja ne mwdh Laitain päle/ monicadhat Hahden cappaleilla. Ja nin tapachtui/ ette Jocainen Hengi teruene maalle tulit. (Ja ne muut laitain päälle/ monikahdat haahden kappaleilla. Ja niin tapahtui/ että jokainen henki terweenä maalle tulit.)

44. καὶ τοὺς λοιποὺς οὓς μὲν ἐπὶ σανίσιν, οὓς δὲ ἐπί τινων τῶν ἀπὸ τοῦ πλοίου. καὶ οὕτως ἐγένετο πάντας διασωθῆναι ἐπὶ τὴν γῆν.

44. και τους λοιπους ους μεν επι σανισιν ους δε επι τινων των απο του πλοιου και ουτως εγενετο παντας διασωθηναι επι την γην 44. kai toυs loipoυs oυs men epi sanisin oυs de epi tinon ton apo toυ ploioυ kai oυtos egeneto pantas diasothenai epi ten gen

44 and the rest, some upon planks and any (other) things from the ship. And so it happened, all (were) to be saved upon the land.

44. And the rest, some on boards, and some on broken pieces of the ship. And so it came to pass, that they escaped all safe to land.

44. og de Andre at redde sig, Noge paa Planker, Andre paa Stykker af Skibet. Og saaledes skete det, at Alle kom frelste til Landet.

44. Och de andre, somlige på bräder, och somlige på skeppsvraket. Och dermed skedde, att de undsluppo alle behållne i land.

44. Ja need teised muist laudade peäl, muist laewa tükkide peäl; ja nenda sündis, et keik terwelt mäele said.

44. o kiti tai padarytų kas ant lentų, kas ant laivo nuolaužų. Šitaip visi išsigelbėjo ir pasiekė žemę.

44. die andern aber etliche auf Brettern, etliche auf dem, das vom Schiff war. Und also geschah es, daß sie alle gerettet zu Lande kamen.

44. Et aux autres de se mettre, les uns sur des planches, les autres sur quelque pièce du vaisseau. Il arriva ainsi que tous se sauvèrent à terre.

44. Y los demás, parte en tablas, parte en cosas de la nave: y así aconteció que todos se salvaron a tierra.

44 En de anderen, sommigen op planken, en sommigen op enige stukken van het schip. En alzo is het geschied, dat zij allen behouden aan het land gekomen zijn.

44. Inni zasię, niektórzy na deskach, a niektórzy na sztukach okrętu. I tak się stało, że wszyscy zdrowo wyszli na ziemię.

44. A többiek pedig ki deszkákon, ki a hajó egyéb darabjain. És így lőn, hogy mindnyájan szerencsésen kimenekültek a szárazföldre.

44 прочим же спасаться кому на досках, а кому на чем-нибудь от корабля; и таким образом все спаслись на землю.

44. а остальнї, - хто на дошках, а хто на чому з корабля. І сталось так, що всї спаслись на землю.