15 luku

Ympärileikkauksen tarpeellisuudesta syntyy Antiokiassa riita 1, 2; sen johdosta Paavali ja Barnabas lähetetään Jerusalemiin, jossa muutamat vaativat pakanakristittyjen velvoittamista noudattamaan Mooseksen lakia 3 – 5, mutta kokoontuneet apostolit ja vanhimmat päättävät, että heidän päälleen ei ole pantava sietämätöntä jestä, vaan että heidän on karttaminen epäjumalista tulevaa saastutusta, haureutta, lihaa, josta verta ei ole laskettu, ja verta 6 – 21 Tämänmukainen päätös lähetetään Paavalin ja Barnabaan mukana Antiokiaan veljille 22 – 29, jotka siitä iloitsevat 30 – 35 Barnabas eroaa Paavalista ja menee Markuksen kanssa Kyproon: Paavali lähtee Silaan kanssa toiselle lähetysmatkalleen 36 – 41.

1 Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä: "Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua".

1 Juudeasta tuli alas muutamia, jotka opettivat veljiä: "Jollette ympärileikkauta itseänne Mooseksen säännön mukaan, ette voi pelastua."

1. Ja muutamat tulivat alas Juudeasta ja opettivat veljiä: ellei teitä ympärileikata Moseksen tavan jälkeen, niin ette taida autuaaksi tulla.

1. JA muutamat tulit alas Judeasta ja opetit weljejä: ellei teitä ymbärinsleicata Mosexen tawan jälken nijn et te taida autuaxi tulla.

1. IA tulit mwtomat alas Judeasta ia opetit Welije/ Ellei te ymberileikata Mosesen tauan ielkin/ nin ei te taidha wapaxi tulla. (Ja tulit muutamat alas Judeasta ja opetit weljiä/ Ellei te ympärileikata Moseksen tawan jälkeen/ niin ei te taida wapaaksi tulla.)

1. Καί τινες κατελθόντες ἀπὸ τῆς Ἰουδαίας ἐδίδασκον τοὺς ἀδελφοὺς ὅτι Ἐὰν μὴ περιτέμνησθε τῷ ἔθει τῷ Μωϋσέως, οὐ δύνασθε σωθῆναι.

1. και τινες κατελθοντες απο της ιουδαιας εδιδασκον τους αδελφους οτι εαν μη περιτεμνησθε τω εθει μωυσεως ου δυνασθε σωθηναι 1. kai tines katelthontes apo tes ioυdaias edidaskon toυs adelfoυs oti ean me peritemnesthe to ethei moυseos oυ dυnasthe sothenai

1 {50 AD. Jerusalem. Caractacus of Britain conquered and sent to Rome.} And some, came down from Judea, (and) were teaching the brethren, (saying,) If you° are not circumcised after the custom of Moses, you° are unable to be saved.

1. And certain men which came down from Judaea taught the brethren, and said, Except ye be circumcised after the manner of Moses, ye cannot be saved.

1. Og der kom Nogle ned fra Judæa, som lærte Brødrene: dersom I ikke lade Eder omskære efter Mose Skik, kunne I ikke blive salige.

1. Och kommo någre neder af Judeen, och lärde bröderna: Utan I låten eder omskära efter Mose sätt, så kunnen I icke blifva salige.

1. Ja monningad tullid alla Juda-maalt, ja öppetasid neid, kes weñad: Kui teie ei lasse ennast Mosesse kombe järrele ümberleikata, siis ei woi teie mitte önsaks sada.

1. Kai kurie, atvykę iš Judėjos, ėmė mokyti brolius: ‘‘Jei nesiduosite apipjaustomi pagal Mozės paprotį, negalėsite būti išgelbėti’‘.

1. Und etliche kamen herab von Judäa und lehrten die Brüder: Wo ihr euch nicht beschneiden lasset nach der Weise Mose's, so könnt ihr nicht selig werden.

1. Or, quelques personnes venues de Judée, enseignaient les frères, en disant: Si vous n'êtes circoncis selon l'usage de Moïse, vous ne pouvez être sauvés.

1. ENTÓNCES algunos que venían de Judea enseñaban a los hermanos, y decían: Si no os circuncidáis, conforme al rito de Moisés, no podéis ser salvos.

1 En sommigen, die afgekomen waren van Judea, leerden de broederen, zeggende: Indien gij niet besneden wordt naar de wijze van Mozes, zo kunt gij niet zalig worden.

1. A niektórzy przyszedłszy z Judzkiej ziemi, nauczali braci: Iż jeźli się nie obrzeżecie według zwyczaju Mojżeszowego, nie możecie być zbawieni.

1. Némelyek [1†] pedig, kik Júdeából jöttek alá, így tanítják vala az atyafiakat: Ha körül nem metélkedtek Mózes rendtartása [2†] szerint, nem idvezülhettek.

1 Некоторые, пришедшие из Иудеи, учили братьев: если не обрежетесь по обряду Моисееву, не можетеспастись.

1. І, поприходивши деякі з Юдеї, навчали братів: що коли не обріжетесь по звичаю Мойсейовому, не можете спасти ся.

2 Kun siitä syntyi riita ja kun Paavali ja Barnabas kiivaasti väittelivät heitä vastaan, niin päätettiin, että Paavalin ja Barnabaan ja muutamien muiden heistä tuli mennä tämän riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö Jerusalemiin.

2 Kun Paavalilla ja Barnabaalla sen vuoksi oli melkoinen riita ja väittely heidän kanssaan, päätettiin, että Paavali ja Barnabas ja muutamia muita heistä menee tämän riitakysymyksen vuoksi ylös Jerusalemiin apostolien ja vanhinten luo.

2. Koska siis kapina nousi, ja ei ollut vähin kamppaus Paavalilla ja Barnabaalla heitä vastaan, sääsivät he, että Paavali ja Barnabas ja muutamia muita heistä, piti menemän apostolien ja vanhimpain tykö ylös Jerusalemiin tämän kysymyksen tähden.

2. Cosca capina nousi ja ei Pawali eikä Barnabas wähindä rijta pitänet heitä wastan: suositit he että Pawali ja Barnabas ja muutamita muita piti menemän ylös Jerusalemin tämän kysymyxen tähden Apostolitten ja Wanhimbain tygö.

2. Coska sis nyt Capina nousi/ ia Pauali ia Barnabas pidhit heiden wastans ei swingan wähinde rijta. Nin he souitit ette Pauali ia Barnabas/ ia monicachta muita heiste pideis ylesmenemen Jerusalemin Apostolein ia Wanhimbain tyge/ temen Kysymisen polesta. (Koska siis nyt kapina nousi/ ja Pawali ja Barnabas pidit heidän wastaansa ei suinkaan wähintä riitaa. Niin he sowitit että Pawali ja Barnabas/ ja monikahta muita heistä pitäisi ylös menemään Jerusalemiin apostoleiden ja wanhimpain tykö/ tämän kysymisen puolesta.)

2. γενομένης οὖν στάσεως καὶ ζητήσεως οὐκ ὀλίγης τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Βαρνάβᾳ πρὸς αὐτοὺς, ἔταξαν ἀναβαίνειν Παῦλον καὶ Βαρνάβαν καί τινας ἄλλους ἐξ αὐτῶν πρὸς τοὺς ἀποστόλους καὶ πρεσβυτέρους εἰς Ἰερουσαλὴμ περὶ τοῦ ζητήματος τούτου.

2. γενομενης ουν στασεως και συζητησεως ουκ ολιγης τω παυλω και τω βαρναβα προς αυτους εταξαν αναβαινειν παυλον και βαρναβαν και τινας αλλους εξ αυτων προς τους αποστολους και πρεσβυτερους εις ιερουσαλημ περι του ζητηματος τουτου 2. genomenes oυn staseos kai sυzeteseos oυk oliges to paυlo kai to βarnaβa pros aυtoυs etaksan anaβainein paυlon kai βarnaβan kai tinas alloυs eks aυton pros toυs apostoloυs kai presβυteroυs eis ieroυsalem peri toυ zetematos toυtoυ

2 Therefore, (after) it happened, (not (just) a small dissension and debate by Paul and Barnabas with them), (the brethren) appointed Paul and Barnabas, and some others out of them, to go-up to Jerusalem to the apostles and elders concerning this debate.

2. When therefore Paul and Barnabas had no small dissension and disputation with them, they determined that Paul and Barnabas, and certain other of them, should go up to Jerusalem unto the apostles and elders about this question.

2. Da der herover opstod en heftig Strid og Paulus og Barnabas havde en ikke ringe Tvist med dem, saa besluttede man, at Paulus og Barnabas og nogle andre af dem skulde drage op til Jerusalem til Apostlerne og de Ældste angaaende dette Spørgsmaal.

2. Då vardt en tvedrägt och träta, icke den minsta, så att Paulus och Barnabas föllo emot dem; och derföre skickade de att Paulus och Barnabas, och någre andre af dem, skulle uppfara till Apostlarna, och till Presterna i Jerusalem, för detta spörsmålets skull.

2. Kui nüüd kärra tousis, ja Paulussel ja Parnabal nendega mitte pissut waidlemist ei olnud, seädsid nemmad, et Paulus ja Parnabas ja monni mu neist piddid üllesminnema Jerusalemma Apostlide ja wannematte jure sesinnatse küssimisse pärrast.

2. Kilo nemažas vaidas ir ginčas tarp jų ir Pauliaus bei Barnabo. Buvo nutarta, kad Paulius, Barnabas ir kai kurie kiti iš anų nuvyktų dėl šio klausimo į Jeruzalę pas apaštalus ir vyresniuosius.

2. Da sich nun ein Aufruhr erhob und Paulus und Barnabas einen nicht geringen Streit mit ihnen hatten, ordneten sie, daß Paulus und Barnabas und etliche andere aus ihnen hinaufzögen gen Jerusalem zu den Aposteln und Ältesten um dieser Frage willen.

2. Une grande contestation et une dispute s'étant donc élevée entre Paul et Barnabas et eux, il fut résolu que Paul et Barnabas, et quelques-uns d'entre eux, monteraient à Jérusalem, auprès des apôtres et des anciens, pour traiter cette question.

2. Así que hecha una disensión y contienda no pequeña por Pablo y Barnabás contra ellos, determinaron que subiesen Pablo y Barnabás, y algunos otros de ellos a los apóstoles y a los ancianos a Jerusalem sobre esta cuestión.

2 Als er dan geen kleine wederstand en twisting geschiedde bij Paulus en Barnabas tegen hen, zo hebben zij geordineerd, dat Paulus en Barnabas, en enige anderen uit hen, zouden opgaan tot de apostelen en ouderlingen naar Jeruzalem, over deze vraag.

2. A gdy różnicę i spór niemały Paweł i Barnabasz mieli z nimi, postanowili, aby Paweł i Barnabasz i niektórzy inni z nich szli do Apostołów i do starszych do Jeruzalemu, z strony tego sporu.

2. Mikor azért Pálnak és Barnabásnak nagy háborúsága és vetekedése lőn azok ellen, azt végezék, hogy Pál és Barnabás és némely mások ő közülök menjenek fel [3†] az apostolokhoz és a vénekhez Jeruzsálembe e kérdés ügyében.

2 Когда же произошло разногласие и немалое состязание у Павла и Варнавы с ними, то положили Павлу и Варнаве и некоторым другим из них отправиться по сему делу к Апостолам ипресвитерам в Иерусалим.

2. Як же почав ся спір і немале змаганнє Павла та Варнави з ними, то постановили, щоб Павел та Варнава і деякі инші з них пійшли до апостолів та старших у Єрусалим ради сього питання.

3 Niin seurakunta varusti heidät matkalle, ja he kulkivat Foinikian ja Samarian kautta ja kertoivat pakanain kääntymyksestä ja ilahuttivat sillä suuresti kaikkia veljiä.

3 Niin he seurakunnan matkaan varustamina kulkivat Foinikian ja Samarian kautta ja kertoivat pakanain kääntymyksestä. Ja he tuottivat suuren ilon kaikille veljille.

3. Ja he saatettiin seurakunnalta, ja vaelsivat Phenisian ja Samarian lävitse, julistain pakanain kääntymystä, ja saattivat suuren ilon kaikille veljille.

3. Ja he saatettin Seuracunnalda ja waelsit Phenician ja Samarian läpidze julistain heille pacanain palausta jolla he suuren ilon saatit caikille weljille.

3. Ja nin he satettijn Seurakunnalda/ ia waelsit Phenicen ia Samarian lepitze/ ia iulgistit heille Pacanoitten palauxen/ Ja sille he teit swren ilon caikille Welille. (Ja niin he saatettin seurakunnalta/ ja waelsit Phenicen ja Samarian läwitse/ ja julkistit heille pakanoitten palauksen/ Ja sillä he teit suuren ilon kaikille weljille.)

3. Οἱ μὲν οὖν προπεμφθέντες ὑπὸ τῆς ἐκκλησίας διήρχοντο τὴν Φοινίκην καὶ Σαμάρειαν ἐκδιηγούμενοι τὴν ἐπιστροφὴν τῶν ἐθνῶν, καὶ ἐποίουν χαρὰν μεγάλην πᾶσι τοῖς ἀδελφοῖς.

3. οι μεν ουν προπεμφθεντες υπο της εκκλησιας διηρχοντο την φοινικην και σαμαρειαν εκδιηγουμενοι την επιστροφην των εθνων και εποιουν χαραν μεγαλην πασιν τοις αδελφοις 3. oi men oυn propemfthentes υpo tes ekklesias dierchonto ten foiniken kai samareian ekdiegoυmenoi ten epistrofen ton ethnon kai epoioυn charan megalen pasin tois adelfois

3 Therefore indeed, having been sent onward by the congregation*, they were going through (both) Phoenicia and Samaria, describing the turning (to God) of the Gentiles, and they were producing great joy in all the brethren.

3. And being brought on their way by the church, they passed through Phenice and Samaria, declaring the conversion of the Gentiles: and they caused great joy unto all the brethren.

3. Disse droge da, ledsagede paa Veien af Menigheden, igjennem Phoenicien og Samarien, og fortalte Hedningernes Omvendelse, og de gjorde alle Brødrene stor Glæde.

3. Och så vordo de förfordrade af församlingene, och foro genom Phenicien och Samarien, och förtäljde Hedningarnas omvändelse; och gjorde dermed allom brödromen stor glädje.

3. Ja koggodus satis neid tele, ja nemmad läksid Wönikiast ja Samariast läbbi, ja kulutasid pagganatte ümberpöörmist, ja teggid suurt römo keikile wendadele.

3. Bažnyčios aprūpinti, jie iškeliavo per Finikiją ir Samariją, pasakodami apie pagonių atsivertimą, ir tuo padarė didelį džiaugsmą visiems broliams.

3. Und sie wurden von der Gemeinde geleitet und zogen durch Phönizien und Samarien und erzählten die Bekehrung der Heiden und machten große Freude allen Brüdern.

3. Étant donc envoyés par l'Église, ils traversèrent la Phénicie et la Samarie, racontant la conversion des Gentils; et ils donnèrent une grande joie à tous les frères.

3. Ellos pues, acompañados algún trecho por la iglesia, pasaron por Fenicia y Samaria, contando la conversión de los Gentiles; y causaron grande gozo a todos los hermanos.

3 Zij dan, van de Gemeente uitgeleid zijnde, reisden door Fenicie en Samarie, verhalende de bekering der heidenen; en deden al den broederen grote blijdschap aan.

3. Oni tedy będąc odprowadzeni od zboru, szli przez Fenicyję i Samaryję, powiadając o nawróceniu poganów i uczynili wielką radość wszystkim braciom.

3. Ők tehát kikísértetvén a gyülekezettől, általmentek Fenicián és Samárián, elbeszélve a pogányok megtérését; és nagy örömet szerzének az összes [4†] atyafiaknak.

3 Итак, быв провожены церковью, они проходили Финикию и Самарию, рассказывая об обращении язычников, и производили радость великую во всех братиях.

3. Вони ж, послані від церкви, проходили Финикию та Самарию, оповідуючи про наверненнє поган; і зробили великі радощі всїм братам.

4 Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria.

4 Heidän saavuttuaan Jerusalemiin, seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan, ja he kertoivat kaiken, mitä Jumala oli tehnyt heidän välityksellään.

4. Kuin he tulivat Jerusalemiin, otettiin he vastaan seurakunnalta ja apostoleilta ja vanhimmilta, ja he ilmoittivat, kuinka suuria töitä Jumala heidän kanssansa tehnyt oli.

4. Cosca he tulit Jerusalemijn otettin he wastan Seuracunnalda ja Apostoleilda ja Wanhimmilda. Ja he ilmoitit heille cuinga paljo Jumala heidän cansans tehnyt oli.

4. Coska he nyt tulit Jerusalemin/ nin he wastanotettin Seurakunnalda/ ia Apostoleilda/ ia nijlde Wanhimilda. Ja he ilmoitit heille quinga palio Jumala heiden cansans tehnyt oli. (Koska he nyt tulit Jerusalemiin/ niin he wastaan otettiin seurakunnalta/ ja apostoleilta/ ja niiltä wanhimmilta. Ja he ilmoitit heille kuinka paljon Jumala heidän kanssansa tehnyt oli.)

4. παραγενόμενοι δὲ εἰς Ἱερουσαλὴμ ἀπεδέχθησαν ὑπὸ τῆς ἐκκλησίας καὶ τῶν ἀποστόλων καὶ τῶν πρεσβυτέρων, ἀνήγγειλάν τε ὅσα ὁ Θεὸς ἐποίησε μετ’ αὐτῶν, καὶ ὅτι ἤνοιξε τοῖς ἔθνεσι θύραν πίστεως.

4. παραγενομενοι δε εις ιερουσαλημ απεδεχθησαν υπο της εκκλησιας και των αποστολων και των πρεσβυτερων ανηγγειλαν τε οσα ο θεος εποιησεν μετ αυτων 4. paragenomenoi de eis ieroυsalem apedechthesan υpo tes ekklesias kai ton apostolon kai ton presβυteron aneggeilan te osa o theos epoiesen met aυton

4 Now (after) they came* to Jerusalem, they were accepted by the congregation*, and the apostles and the elders, and they reported how-much God did with them.

4. And when they were come to Jerusalem, they were received of the church, and of the apostles and elders, and they declared all things that God had done with them.

4. Men der de kom til Jerusalem, bleve de modtagne af Menigheden og Apostlerne og de Ældste, og kundgjorde, hvor store Ting Gud havde gjort for dem.

4. När de nu kommo till Jerusalem, vordo de undfångne af församlingene, och af Apostlarna, och de äldsta; och de förkunnade allt det Gud hade gjort med dem.

4. Agga kui nemmad Jerusalemma said, woeti neid koggodussest, ja Apostlidest ja wannemist wasto; ja nemmad kulutasid, mis sured asjad Jummal nendega olli teinud.

4. Atvykę į Jeruzalę, jie buvo priimti bažnyčios, apaštalų bei vyresniųjų ir pranešė jiems, ką Dievas kartu su jais nuveikė.

4. Da sie aber hinkamen gen Jerusalem, wurden sie empfangen von der Gemeinde und von den Aposteln und von den Ältesten. Und sie verkündigten, wieviel Gott mit ihnen getan hatte.

4. Et étant arrivés à Jérusalem, ils furent reçus par l'Église, et les apôtres et les anciens, et ils racontèrent toutes les choses que Dieu avait faites par eux.

4. Y venidos a Jerusalem, fueron recibidos de la iglesia, y de los apóstoles, y de los ancianos; y les hicieron saber todas las cosas que Dios había hecho por medio de ellos.

4 En te Jeruzalem gekomen zijnde, werden zij ontvangen van de Gemeente, en de apostelen, en de ouderlingen; en zij verkondigden, wat grote dingen God met hen gedaan had.

4. A gdy przyszli do Jeruzalemu, przyjęci byli od zboru i od Apostołów, i starszych, i opowiedzieli, cokolwiek Bóg przez nie czynił.

4. Mikor pedig megérkeztek Jeruzsálembe, a gyülekezet és az apostolok és a vének fogadák őket, és ők elbeszélék, mily nagy dolgokat cselekedék az Isten ő [5†] velök.

4 По прибытии же в Иерусалим они были приняты церковью, Апостолами и пресвитерами, и возвестили все, что Бог сотворил с ними и как отверз дверь веры язычникам.

4. Прийшовши ж у Єрусалим, прийняті були від церкви і апостолів і старших, і сповістили про все, що Бог з ними зробив.

5 Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia".

5 Mutta fariseusten lahkosta nousi muutamia, jotka uskoivat ja he sanoivat : "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä pitämään Mooseksen laki."

5. Niin nousivat muutaman Pharisealaisten lahkokunnassa, jotka uskoneet olivat, sanoen: he pitää ympärileikattaman ja käskettämän Moseksen lakia pitää.

5. Nijn nousit muutamat Phariseusten eriseurasta jotca usconet olit sanoden: caicki pitä ymbärinsleicattaman ja käskettämän Mosexen Lakia pitä.

5. Nin ylesnousit mwtomat Phariseusten Eriseurasta iotca wskonut olit/ sanoden/ Ette ne pite ymberileickattaman/ ia keskettemen Mosesen Laki pite. (Niin ylös nousit muutamat phariseusten eriseurasta jotka uskonut olit/ sanoen/ Että ne pitää ympärileikattaman/ ja käskettämän Moseksen lakia pitää.)

5. Ἐξανέστησαν δέ τινες τῶν ἀπὸ τῆς αἱρέσεως τῶν Φαρισαίων πεπιστευκότες, λέγοντες ὅτι δεῖ περιτέμνειν αὐτοὺς παραγγέλλειν τε τηρεῖν τὸν νόμον Μωϋσέως.

5. εξανεστησαν δε τινες των απο της αιρεσεως των φαρισαιων πεπιστευκοτες λεγοντες οτι δει περιτεμνειν αυτους παραγγελλειν τε τηρειν τον νομον μωυσεως 5. eksanestesan de tines ton apo tes aireseos ton farisaion pepisteυkotes legontes oti dei peritemnein aυtoυs paraggellein te terein ton nomon moυseos

5 But there rose* up some from the sect of the Pharisees who have believed, saying, It is essential to circumcise them and to command them to keep the Law of Moses. {Gal. 2:1}

5. But there rose up certain of the sect of the Pharisees which believed, saying, That it was needful to circumcise them, and to command them to keep the law of Moses.

5. Men der opstode nogle Troende af Pharisæernes Sect, som sagde: man bør omskære dem og befale dem at holde Mose Lov.

5. Då reste sig upp någre af de Phariseers parti, som vid trona tagit hade, sägande att man måste omskära dem, och bjuda uppå att man hålla skulle Mose lag.

5. Agga monningad Wariseride seltsist, kes usklikkuks ollid sanud, wotsid kätte ja ütlesid: Neid peab ümberleikama, ja käskma Mosesse käsko piddada.

5. Tuomet pakilo kai kurie įtikėjusieji iš fariziejų partijos ir tarė: ‘‘Juos reikia apipjaustyti ir įsakyti, kad laikytųsi Mozės Įstatymo’‘.

5. Da traten auf etliche von der Pharisäer Sekte, die gläubig geworden waren, und sprachen: Man muß sie beschneiden und ihnen gebieten zu halten das Gesetz Mose's.

5. Mais quelques-uns de la secte des Pharisiens, qui avaient cru, se levèrent, en disant qu'il fallait circoncire les Gentils, et leur ordonner de garder la loi de Moïse.

5. Mas algunos de la secta de los Fariseos, que habían creido, se levantaron, diciendo: Que es menester circuncidarlos, y mandarles que guarden la ley de Moisés.

5 Maar, zeiden zij, er zijn sommigen opgestaan van die van de sekte der Farizeen, die gelovig zijn geworden, zeggende, dat men hen moet besnijden, en gebieden de wet van Mozes te onderhouden.

5. Ale powstali niektórzy z sekty Faryzeuszów, którzy byli uwierzyli, mówiąc: Że ich trzeba obrzezać i rozkazać im, żeby zachowali zakon Mojżeszowy.

5. Előállának azonban némely hivők a farizeusok szerzetéből valók közül, mondván, hogy körül kell metélni őket, és megparancsolni, hogy a Mózes törvényét megtartsák.

5 Тогда восстали некоторые из фарисейской ереси уверовавшие и говорили, что должно обрезывать язычников и заповедывать соблюдать закон Моисеев.

5. Устали ж деякі з єресї Фарисейської, що увірували, кажучи, що треба обрізати їх та наказати, щоб хоронили закон Мойсеїв.

6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.

6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.

6. Niin apostolit ja vanhimmat tulivat kokoon, tätä puhetta tutkimaan.

6. Nijn Apostolit ja Wanhimmat cocon tulit tätä puhetta tutkiman.

6. Nin Apostolit ia Wanhimat cokontulit/ täte Puhetta tutkiman. (Niin apostolit ja wanhimmat kokoon tulit/ tätä puhetta tutkiman.)

6. Συνήχθησαν δὲ οἱ ἀπόστολοι καὶ οἱ πρεσβύτεροι ἰδεῖν περὶ τοῦ λόγου τούτου.

6. συνηχθησαν δε οι αποστολοι και οι πρεσβυτεροι ιδειν περι του λογου τουτου 6. sυnechthesan de oi apostoloi kai oi presβυteroi idein peri toυ logoυ toυtoυ

6 Now the apostles and the elders were gathered together to see concerning this word {I.e. matter. Or speech.} .

6. And the apostles and elders came together for to consider of this matter.

6. Men Apostlerne og de Ældste kom sammen for at overlægge denne Sag.

6. Då församlade sig Apostlarna och Presterna, till att ransaka om det ärendet.

6. Siis tullid Apostlid ja wannemad kokko, selle asja järrele kulama.

6. Apaštalai ir vyresnieji susirinko šio klausimo apsvarstyti.

6. Aber die Apostel und die Ältesten kamen zusammen, über diese Rede sich zu beraten.

6. Alors, les apôtres et les anciens s'assemblèrent pour examiner cette affaire.

6. Y se juntaron los apóstoles y los ancianos para conocer de este negocio.

6 En de apostelen en de ouderlingen vergaderden te zamen, om op deze zaak te letten.

6. Zgromadzili się tedy Apostołowie i starsi, aby wejrzeli w tę sprawę.

6. Egybegyülének azért az apostolok és a vének, hogy e dolog felől végezzenek.

6 Апостолы и пресвитеры собрались для рассмотрения сего дела.

6. І зібрались апостоли та старші вглянути в сю річ.

7 Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon.

7 Kun oli ollut paljon väittelyä, Pietari nousi ja sanoi heille: "Miehet, veljet, tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki keskellämme* sen valinnan, että pakanat minun suustani kuulisivat ilosanoman sanan ja tulisivat uskoon.

7. Mutta kuin suuri kamppaus ollut oli, nousi Pietari ja sanoi heille: miehet, rakkaat veljet! te tiedätte, että Jumala kauvan ennen tätä aikaa valitsi meidän seassamme, että pakanat piti minun suuni kautta evankeliumin sanan kuuleman ja uskoman.

7. COsca he monella kysymyxellä tutkinet olit nousi Petari ja sanoi heille: miehet rackat weljet te tiedätte että Jumala cauwan ennen tätä aica walidzi meidän seasamme että pacanatkin piti minun suuni cautta Evangeliumin sanan cuuleman ja uscoman.

7. Coska he nyt swrella Campauxella tutkinut olit/ nin Petari ylesnousi ia sanoi heille/ Te Miehet Rackat Weliet/ Te tiedhett ette Jumala cauuan ennen täte aica meiden seas wloswalitzi/ ette minun Swni cautta ne Pacanat piti cwleman sen Euangeliumin sanan/ ia wskoman. (Koska he nyt suurella kamppauksella tutkinut olit/ niin Petari ylös nousi ja sanoi heille/ Te miehet rakkaat weljet/ Te tiedätte että Jumala kauan ennen tätä aikaa meidän seassa ulos walitsi/ että minun suuni kautta ne pakanat piti kuuleman sen ewankeliumin sanan ja uskomaan.)

7. Πολλῆς δὲ συζητήσεως γενομένης ἀναστὰς Πέτρος εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἄνδρες ἀδελφοί, ὑμεῖς ἐπίστασθε ὅτι ἀφ’ ἡμερῶν ἀρχαίων ὁ Θεὸς ἐν ὑμῖν ἐξελέξατο διὰ τοῦ στόματός μου ἀκοῦσαι τὰ ἔθνη τὸν λόγον τοῦ εὐαγγελίου καὶ πιστεῦσαι.

7. πολλης δε συζητησεως γενομενης αναστας πετρος ειπεν προς αυτους ανδρες αδελφοι υμεις επιστασθε οτι αφ ημερων αρχαιων ο θεος εν ημιν εξελεξατο δια του στοματος μου ακουσαι τα εθνη τον λογον του ευαγγελιου και πιστευσαι 7. polles de sυzeteseos genomenes anastas petros eipen pros aυtoυs andres adelfoi υmeis epistasthe oti af emeron archaion o theos en emin ekseleksato dia toυ stomatos moυ akoυsai ta ethne ton logon toυ eυaggelioυ kai pisteυsai

7 Now after much debate had happened, Peter stood up, (and) said to them, Men, brethren, you° know that from (the) days of old among us, God chose through my mouth, that the Gentiles (were) to hear the word of the good-news and to believe (it).

7. And when there had been much disputing, Peter rose up, and said unto them, Men and brethren, ye know how that a good while ago God made choice among us, that the Gentiles by my mouth should hear the word of the gospel, and believe.

7. Men der man havde tvistet meget herom, opstod Peter og sagde til dem: I Mænd, Brødre! I vide, at Gud for lang Tid siden udvalgte mig iblandt os, at Hedningerne ved min Mund skulde høre Evangeliums Ord og troe.

7. Och när nu fast derom frågadt var, stod Petrus upp, och sade till dem: I män och bröder, I veten, att uti förgången tid ibland oss hafver Gud utvalt, att Hedningarna hörde Evangelii ord genom min mun, och trodde.

7. Agga kui se assi paljo waidlemist teggi, wöttis Peetrus kätte, ja ütles nende wasto: Mehhed wennad, teie teate, et Jummal jo ammust aiast meie seas on ärrawallitsenud, et minno su läbbi pagganad armo-öppetusse sanna piddid kuulma ja uskma.

7. Įsiliepsnojus ilgam ginčui, Petras pakilo ir kreipėsi į juos: ‘‘Vyrai broliai, jūs žinote, kad Dievas jau nuo senų dienų išsirinko mane iš jūsų, kad pagonys iš mano lūpų išgirstų Evangelijos žodį ir įtikėtų.

7. Da man sich aber lange gestritten hatte, stand Petrus auf und sprach zu ihnen: Ihr Männer, liebe Brüder, ihr wisset, das Gott lange vor dieser Zeit unter uns erwählt hat, daß durch meinen Mund die Heiden das Wort des Evangeliums hörten und glaubten.

7. Et comme il y avait une grande dispute, Pierre se leva, et leur dit: Hommes frères, vous savez qu'il y a longtemps que Dieu m'a choisi d'entre nous, afin que les Gentils entendissent de ma bouche la parole de l'Évangile, et qu'ils crussent.

7. Y habiendo habido grande contienda, levantándose Pedro, les dijo: Varones y hermanos, vosotros sabéis como ya há algún tiempo que Dios escogió de entre nosotros, que los Gentiles oyesen por mi boca la palabra del evangelio, y creyesen.

7 En als daarover grote twisting geschiedde, stond Petrus op en zeide tot hen: Mannen broeders, gij weet, dat God van over langen tijd onder ons mij verkoren heeft, dat de heidenen door mijn mond het woord des Evangelies zouden horen, en geloven.

7. A gdy był wielki spór o tem, powstawszy Piotr, rzekł do nich: Mężowie bracia! wy wiecie, że od dawnych dni Bóg mię obrał między wami, aby przez usta moje poganie słuchali słowa Ewangielii i uwierzyli.

7. És mikor nagy vetekedés támadt, felkelvén Péter, monda nékik: Atyámfiai, férfiak, ti tudjátok, hogy az Isten régebbi idő óta kiválasztott engem mi közülünk, hogy a pogányok az [6†] én számból hallják az evangyéliomnak beszédét, és higyjenek.

7 По долгом рассуждении Петр, встав, сказал им: мужи братия! вы знаете, что Бог от дней первыхизбрал из нас меня , чтобы из уст моих язычники услышали слово Евангелия и уверовали;

7. Як же постало велике змаганнє, вставши Петр, рече до них: Мужі брати, ви знаєте, що з давнїх днїв Бог між нами вибрав мене, щоб через мої уста погане чули слово благовістя, та й увірували.

8 Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin,

8 Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestaan, antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin

8. Ja Jumala sydänten tutkia todisti heille ja antoi heille Pyhän Hengen niinkuin meillekin,

8. Ja Jumala sydämen tutkia todisti heistä ja andoi heille Pyhä Hengen nijncuin meillengin:

8. Ja Jumala sydhemen tundia todhisti heiste/ ia annoi heille pyhen Hengen ninquin mös meillengi/ (Ja Jumala sydämen tuntija todisti heistä/ ja antoi heille Pyhän Hengen niinkuin myös meillekin/)

8. καὶ ὁ καρδιογνώστης Θεὸς ἐμαρτύρησεν αὐτοῖς δοὺς αὐτοῖς τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον καθὼς καὶ ἡμῖν,

8. και ο καρδιογνωστης θεος εμαρτυρησεν αυτοις δους αυτοις το πνευμα το αγιον καθως και ημιν 8. kai o kardiognostes theos emartυresen aυtois doυs aυtois to pneυma to agion kathos kai emin

8 And God, the knower of hearts, testified of them, having given them the Holy Spirit, just-as (he did) also to us;

8. And God, which knoweth the hearts, bare them witness, giving them the Holy Ghost, even as he did unto us;

8. Og Gud, som kjender Hjerterne, vidnede for dem, idet han gav dem den Hellig Aand, ligesom og os.

8. Och Gud, som hjertat känner, vittnade med dem, gifvandes dem den Helga Anda, så väl som oss;

8. Ja Jummal, se süddame tundia, on neile tunnistanud, ja neile pühha Waimo annud, nenda kui meilegi.

8. Ir Dievas, kuris pažįsta žmonių širdis, paliudijo jų naudai, duodamas jiems Šventąją Dvasią kaip ir mums.

8. Und Gott, der Herzenskündiger, zeugte über sie und gab ihnen den heiligen Geist gleichwie auch uns

8. Et Dieu, qui connaît les cours, leur a rendu témoignage en leur donnant le Saint-Esprit aussi bien qu'à nous;

8. Y Dios, que conoce los corazones, les dió testimonio, dándoles el Espíritu Santo a ellos también como a nosotros:

8 En God, de Kenner der harten, heeft hun getuigenis gegeven, hun gevende den Heiligen Geest, gelijk als ook ons;

8. A Bóg, który zna serca, wydał im świadectwo, dawszy im Ducha Świętego, jako i nam.

8. És a szíveket ismerő Isten bizonyságot tett mellettük, mert adta nékik a Szent Lelket, [7†] miként nékünk is;

8 и Сердцеведец Бог дал им свидетельство, даровав им Духа Святаго, как и нам;

8. І Бог, що знає серця, сьвідкував їм, давши їм Духа сьвятого, як нам,

9 eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.

9 eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken puhdistaessaan heidän sydämensä uskolla.

9. Ja ei tehnyt yhtään eroitusta meidän ja heidän välillänsä, puhdistain uskolla heidän sydämensä.

9. Ja ei tehnyt yhtän eroitusta meidän ja heidän wälillens mutta puhdisti uscolla heidän sydämens.

9. ia ei tehnyt ychten eroitusta heiden welillens ia meiden/ Mutta wskolla heiden Sydhemens puhdasti. (ja ei tehnyt yhtään eroitusta heidän wälillensä ja meidän/ Mutta uskolla heidän sydämensä puhdisti.)

9. καὶ οὐδὲν διέκρινε μεταξὺ ἡμῶν τε καὶ αὐτῶν τῇ πίστει καθαρίσας τὰς καρδίας αὐτῶν.

9. και ουδεν διεκρινεν μεταξυ ημων τε και αυτων τη πιστει καθαρισας τας καρδιας αυτων 9. kai oυden diekrinen metaksυ emon te kai aυton te pistei katharisas tas kardias aυton

9 and he made no distinction between us and them in the faith, having cleansed their hearts.

9. And put no difference between us and them, purifying their hearts by faith.

9. Og han gjorde ingen Forskjel imellem os og dem, idet han rensede deres hjerter ved Troen.

9. Och gjorde ingen åtskilnad emellan oss och dem; utan rengjorde deras hjerta genom trona.

9. Ja ep olle ühtegi wahhet teinud meie ja nende wahhel, ja on nende süddamed usso läbbi puhtaks teinud.

9. Jis nepadarė skirtumo tarp mūsų ir jų, tikėjimu nuskaistindamas jų širdis.

9. und machte keinen Unterschied zwischen uns und ihnen und reinigte ihre Herzen durch den Glauben.

9. Et il n'a point fait de différence entre nous et eux, ayant purifié leurs cours par la foi.

9. Y ninguna diferencia hizo entre nosotros y ellos, purificando por la fé sus corazones.

9 En heeft geen onderscheid gemaakt tussen ons en hen, gereinigd hebbende hun harten door het geloof.

9. I nie uczynił żadnej różnicy między nami a nimi, wiarą oczyściwszy serca ich.

9. És semmi különbséget sem tett mi köztünk és azok között, a hit által tisztítván meg azoknak szívét.

9 и не положил никакого различия между нами и ими, верою очистив сердца их.

9. і не розріжнив нїчого між нами й ними, вірою очистивши серця їх.

10 Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?

10 Miksi kiusaatte nyt siis Jumalaa koettaessanne panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät isämme emmekä mekään ole kyenneet kantamaan?

10. Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme emmekä me voineet kantaa?

10. Mixi te sijs nyt kiusatte Jumalata että te tahdotta Opetuslasten caulaan panna sen iken jota ei meidän Isäm engä me woinet canda?

10. Mixi te sis nyt kiusat Jumalata/ ette te tadhotta Opetuslasten caulan päle sen Iken panna iota eikä meiden Iset eikä mös me woinut canda? (Miksi siis nyt kiusaat Jumalata/ että te tahdotte opetuslasten kaulan päälle sen ikeen panna jota eikä meidän isät eikä myös me woinut kantaa?)

10. νῦν οὖν τί πειράζετε τὸν Θεόν, ἐπιθεῖναι ζυγὸν ἐπὶ τὸν τράχηλον τῶν μαθητῶν, ὃν οὔτε οἱ πατέρες ἡμῶν οὔτε ἡμεῖς ἰσχύσαμεν βαστάσαι;

10. νυν ουν τι πειραζετε τον θεον επιθειναι ζυγον επι τον τραχηλον των μαθητων ον ουτε οι πατερες ημων ουτε ημεις ισχυσαμεν βαστασαι 10. nυn oυn ti peirazete ton theon epitheinai zυgon epi ton trachelon ton matheton on oυte oi pateres emon oυte emeis ischυsamen βastasai

10 Therefore now, why are you° testing God, (that is) to place a yoke upon the neck of the disciples, which neither our fathers, nor we were strong-enough to bear?

10. Now therefore why tempt ye God, to put a yoke upon the neck of the disciples, which neither our fathers nor we were able to bear?

10. Hvi friste I da nu Gud, at I ville lægge et Aag paa Disciplenes Halse, hvilket hverken vore Fædre, ei heller vi have formaaet at bære?

10. Hvi fresten I då nu Gud, att I viljen lägga det ok på Lärjungarnas hals, det hvarken våra fäder eller vi bära kunde?

10. Mis siis teie nüüd Jum̃alat kiusate, et teie jüngritte kaela peäle sedda ikket pannete, mis ei olle meie wannemad egga meie suutnud kanda?

10. Tad kodėl gundote Dievą ir kraunate ant mokinių sprando jungą, kurio nei mūsų tėvai, nei mes patys negalėjome panešti?

10. Was versucht ihr denn nun Gott mit Auflegen des Jochs auf der Jünger Hälse, welches weder unsre Väter noch wir haben können tragen?

10. Maintenant donc, pourquoi tentez-vous Dieu, en imposant aux disciples un joug que ni nos pères ni nous n'avons eu la force de porter?

10. Ahora pues, ¿por qué tentáis a Dios poniendo un yugo sobre la cerviz de los discípulos, que ni nuestros padres ni nosotros hemos podido llevar?

10 Nu dan, wat verzoekt gij God, om een juk op den hals der discipelen te leggen, hetwelk noch onze vaders, noch wij hebben kunnen dragen?

10. Przetoż teraz, przecz kusicie Boga, kładąc jarzmo na szyję uczniów, którego ani ojcowie nasi, ani myśmy znosić nie mogli?

10. Most azért mit kísértitek az Istent, hogy a tanítványok nyakába oly igát tegyetek, melyet sem a mi atyáink, sem mi el [8†] nem hordozhattunk?

10 Что же вы ныне искушаете Бога, желая возложить на выи учеников иго, которого не могли понести ни отцы наши, ни мы?

10. Тепер же чого спокушуєте Бога, щоб наложив ярмо на шию ученикам, котрого нї батьки наші, нї ми не здолїли носити.

11 Mutta me uskomme Herran Jeesuksen (Kristuksen) armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin."

11 Mutta Herran Jeesuksen (Kristuksen) armon avulla me uskomme pelastuvamme samalla tavalla kuin hekin."

11. Vaan me uskomme Herran Jesuksen Kristuksen armon kautta autuaaksi tulevamme niinkuin hekin.

11. Waan me uscomma HERran Jesuxen Christuxen armon cautta meidäm autuaxi tulewam nijncuin hekin.

11. Waan me wskoma lepitze HERRAN IesuSEN CHRISTUSEN ARMON/ meiden wapaxi tuleuan/ sillemoto quin höki. (Waan me uskomme läwitse HERRAN Jesuksen KRISTUKSEN ARMON/ meidän wapaaksi tulewan/ sillä muotoa kun hekin.)

11. ἀλλὰ διὰ τῆς χάριτος τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ πιστεύομεν σωθῆναι καθ’ ὃν τρόπον κἀκεῖνοι.

11. αλλα δια της χαριτος κυριου ιησου χριστου πιστευομεν σωθηναι καθ ον τροπον κακεινοι 11. alla dia tes charitos kυrioυ iesoυ christoυ pisteυomen sothenai kath on tropon kakeinoi

11 But we believe that we will be saved through the favor of (the) Lord Jesus, according to what (is) in the (same) manner (as) they (are) also.

11. But we believe that through the grace of the Lord Jesus Christ we shall be saved, even as they.

11. Men vi troe at blive salige ved den Herres Jesu Christi Naade, paa samme Maade som og de.

11. Utan genom Herrans Jesu Christi nåd tro vi, att vi skole salige varda, såsom ock de.

11. Waid meie ussume Issanda Jesusse Kristusse armo läbbi önsaks sada, otse nenda kui nemmadke.

11. Juk mes tikime, kad Viešpaties Jėzaus Kristaus malone būsime išgelbėti kaip ir jie’‘.

11. Sondern wir glauben, durch die Gnade des HERRN Jesu Christi selig zu werden, gleicherweise wie auch sie.

11. Mais nous croyons que nous serons sauvés par la grâce du Seigneur Jésus-Christ, de même qu'eux.

11. Ántes por la gracia del Señor Jesu Cristo creemos que seremos salvos, como también ellos.

11 Maar wij geloven, door de genade van den Heere Jezus Christus, zalig te worden, op zulke wijze als ook zij.

11. Ale przez łaskę Pana Jezusa Chrystusa wierzymy, iż będziemy zbawieni tym sposobem, jako i oni.

11. Sőt inkább az Úr Jézus Krisztus kegyelme [9†] által hiszszük, hogy megtartatunk, miképen azok is.

11 Но мы веруем, что благодатию Господа Иисуса Христа спасемся, как и они.

11. Нї віруємо, що благодаттю Господа Ісуса Христа спасемось, яко ж і вони.

12 Niin koko joukko vaikeni, ja he kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskuudessa heidän kauttansa.

12 Niin koko joukko vaikeni ja he kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat kuinka paljon tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskellä heidän välityksellään.

12. Ja kaikki joukko vaikeni ja kuulteli Barnabasta ja Paavalia, jotka juttelivat, kuinka suuret merkit ja ihmeet Jumala oli heidän kauttansa pakanoissa tehnyt.

12. Ja caicki joucko waickeni ja cuuldeli Pawalita ja Barnabast jotca juttelit cuinga suuret merkit ja ihmet on Jumala heidän cauttans pacanoisa tehnyt.

12. Nin waickeni caiki Joucko/ ia cwldeli Barnabast ia Paualita/ iotca iuttelit/ quinga swret Merckit ia Ihmeet ombi Jumala heiden cauttans Pacanois tehnyt. (Niin waikeni kaikki joukko/ ja kuunteli Barnabasta ja Pawalia/ jotka juttelit/ kuinka suuret merkit ja ihmeet ompi Jumala heidän kauttansa pakanoista tehnyt.)

12. Ἐσίγησε δὲ πᾶν τὸ πλῆθος καὶ ἤκουον Βαρνάβα καὶ Παύλου ἐξηγουμένων ὅσα ἐποίησεν ὁ Θεὸς σημεῖα καὶ τέρατα ἐν τοῖς ἔθνεσι δι’ αὐτῶν.

12. εσιγησεν δε παν το πληθος και ηκουον βαρναβα και παυλου εξηγουμενων οσα εποιησεν ο θεος σημεια και τερατα εν τοις εθνεσιν δι αυτων 12. esigesen de pan to plethos kai ekoυon βarnaβa kai paυloυ eksegoυmenon osa epoiesen o theos semeia kai terata en tois ethnesin di aυton

12 Now all the multitude was silent, and they were hearing Barnabas and Paul describing how-much God did, (in) signs and wonders, among the Gentiles through them.

12. Then all the multitude kept silence, and gave audience to Barnabas and Paul, declaring what miracles and wonders God had wrought among the Gentiles by them.

12. Men al Mængden taug og hørte Barnabas og Paulus, som fortalte, hvor store Tegn og Undergjerninger Gud havde gjort ved dem iblandt Hedningerne.

12. Då tigde hele hopen, och hörde på Barnabas, och Paulus, som förtäljde hvad tecken och under Gud, genom dem, ibland Hedningarna gjort hade.

12. Agga keik se rahwa-hulk jäi wait, ja kuulsid Parnabast ja Paulust üllesräkiwad, mis sured tähhed ja immeteud Jummal pagganatte seas nende läbbi olli teinud.

12. Tada visas susirinkimas nutilo ir ėmė klausytis Barnabo bei Pauliaus pasakojimo, kokių ženklų ir stebuklų per juos Dievas padarė tarp pagonių.

12. Da schwieg die ganze Menge still und hörte zu Paulus und Barnabas, die da erzählten, wie große Zeichen und Wunder Gott durch sie getan hatte unter den Heiden.

12. Alors toute l'assemblée se tut, et ils écoutaient Barnabas et Paul, qui racontaient quels miracles et quelles merveilles Dieu avait faits par eux, parmi les Gentils.

12. Entónces toda la multitud calló, y escucharon a Barnabás y a Pablo que contaban cuantos milagros y maravillas Dios había hecho por medio de ellos entre los Gentiles.

12 En al de menigte zweeg stil, en zij hoorden Barnabas en Paulus verhalen, wat grote tekenen en wonderen God door hen onder de heidenen gedaan had.

12. I milczało wszystko ono mnóstwo, a słuchali Barnabasza i Pawła, którzy opowiadali, jako wielkie znamiona i cuda czynił Bóg przez nie między pogany.

12. Elhallgatott azért az egész sokaság; és hallgatják vala Barnabást és Pált, a mint elbeszélék, mennyi jelt és csudát tett az Isten ő általok a pogányok [10†] között.

12 Тогда умолкло все собрание и слушало Варнаву и Павла, рассказывавших, какие знамения и чудеса сотворил Бог через них среди язычников.

12. Умовкла ж уся громада, й слухала, як Варнава та ІІавел оповідували про ознаки та чудеса, що зробив Бог через них між поганами.

13 Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: "Miehet, veljet, kuulkaa minua!

13 Kun he olivat vaienneet, Jaakob puhui sanoen: "Miehet, veljet, kuulkaa minua!

13. Vaan sitte kuin he vaikenivat, vastasi Jakob ja sanoi: miehet, rakkaat veljet, kuulkaat minua!

13. SIjtte cuin he waickenit wastais Jacobus ja sanoi: miehet rackat weljet cuulcat minuakin:

13. Sijttequin he waickenit/ wastasi Jacobus ia sanoi/ Te miehet Rackat Weliet cwlcat minua/ (Sittenkuin he waikenit/ wastasi Jakobus ja sanoi/ Te miehet rakkaat weljet kuulkaat minua/)

13. Μετὰ δὲ τὸ σιγῆσαι αὐτοὺς ἀπεκρίθη Ἰάκωβος λέγων· Ἄνδρες ἀδελφοί, ἀκούσατέ μου.

13. μετα δε το σιγησαι αυτους απεκριθη ιακωβος λεγων ανδρες αδελφοι ακουσατε μου 13. meta de to sigesai aυtoυs apekrithe iakoβos legon andres adelfoi akoυsate moυ

13 Now after they were silent, James answered, saying, Men, brethren, hear° me.

13. And after they had held their peace, James answered, saying, Men and brethren, hearken unto me:

13. Men der de havde hørt op at tale, tog Jakob til Orde og sagde: I Mænd, Brødre, hører mig!

13. När de tystnade, svarade Jacobus, och sade: I män och bröder, hörer mig.

13. Agga pärrast kui nemmad said wait jänud, kostis Jakobus ja ütles: Mehhed, wennad, kuulge mind.

13. Kai jie nutilo, atsiliepė Jokūbas ir tarė: ‘‘Vyrai broliai, paklausykite manęs!

13. Darnach, als sie geschwiegen hatten, antwortete Jakobus und sprach: Ihr Männer, liebe Brüder, höret mir zu!

13. Et après qu'ils eurent cessé de parler, Jacques prit la parole, et dit: Hommes frères, écoutez-moi.

13. Y después que hubieron callado, Santiago respondió, diciendo: Varones y hermanos, escuchádme.

13 En nadat deze zwegen, antwoordde Jakobus, zeggende: Mannen broeders, hoort mij.

13. A gdy oni umilknęli, odpowiedział Jakób, mówiąc: Mężowie bracia! słuchajcie mię.

13. Miután pedig ők elhallgattak, felele Jakab, [11†] mondván: Atyámfiai, férfiak, hallgassatok meg engem!

13 После же того, как они умолкли, начал речь Иаков и сказал: мужи братия! послушайте меня.

13. Як же вмовкли вони, озвав ся Яков, говорячи: Мужі брати, вислухайте мене.

14 Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä.

14 Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran *näki hyväksi ottaa* pakanoista kansan nimelleen.

14. Simon jutteli, kuinka Jumala ensin on etsinyt omistaaksensa kansaa nimellensä pakanoista.

14. Simon jutteli cuinga Jumala ensin on edzinyt omistaxens yhtä Canssa hänen nimellens pacanoista.

14. Simon iutteli millemoto Jumala ensin ombi etzinyt omistaxens ydhen Canssan/ Pacanoista henen Nimens warten. (Simon jutteli millä muotoa Jumala ensin ompi etsinyt omistaaksensa yhden kansan/ pakanoista hänen nimeensä warten.)

14. Συμεὼν ἐξηγήσατο καθὼς πρῶτον ὁ Θεὸς ἐπεσκέψατο λαβεῖν ἐξ ἐθνῶν λαὸν ἐπὶ τῷ ὀνόματι αὐτοῦ.

14. συμεων εξηγησατο καθως πρωτον ο θεος επεσκεψατο λαβειν εξ εθνων λαον επι τω ονοματι αυτου 14. sυmeon eksegesato kathos proton o theos epeskepsato laβein eks ethnon laon epi to onomati aυtoυ

14 Symeon described, just-as (how) God visited the nations first, to take out of them a people for his name.

14. Simeon hath declared how God at the first did visit the Gentiles, to take out of them a people for his name.

14. Simon har fortalt, hvorledes Gud først saae til Hedningerne, for at tage et Folk af dem efter sit Navn.

14. Simeon hafver förtäljt, huruledes Gud först sökt hafver, och anammat ett folk till sitt Namn utaf Hedningarna.

14. Simeon on ärraselletanud, kuida Jum̃al essite on tulnud katsma ja pagganatte seast ühhe rahwa wotma omma nimme peäle.

14. Simonas papasakojo, kaip Dievas pirmą kartą aplankė pagonis, kad išsirinktų iš jų savo vardui žmones.

14. Simon hat erzählt, wie aufs erste Gott heimgesucht hat und angenommen ein Volk aus den Heiden zu seinem Namen.

14. Simon a raconté comment Dieu a commencé de choisir parmi les Gentils un peuple consacré à son nom;

14. Simón ha contado como primero Dios visitó los Gentiles, para tomar de entre ellos un pueblo para su nombre.

14 Simeon heeft verhaald hoe God eerst de heidenen heeft bezocht, om uit hen een volk aan te nemen door Zijn Naam.

14. Szymon powiedział, jako Bóg najpierwej wejrzał na pogany, aby z nich wziął lud imieniowi swemu.

14. Simeon elbeszélé, mimódon gondoskodott először az Isten, hogy a pogányok közül vegyen népet az ő nevének,

14 Симон изъяснил, как Бог первоначально призрел на язычников, чтобы составить из них народ во имя Свое.

14. Симон оповів, як Бог перше зглянув ся, щоб з поган прийняти людей в імя своє.

15 Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu:

15 Tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, niin kuin on kirjoitettu:

15. Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:

15. Ja hänen cansans Prophetaingin sanat yhtä pitäwät nijncuin kirjoitettu on:

15. Ja henen cansans Prophetain sanat ychtepiteuet/ Ninquin kirioitettu on/ (Ja hänen kansansa prophetain sanat yhtä pitäwät/ Niinkuin kirjoitettu on/)

15. καὶ τούτῳ συμφωνοῦσιν οἱ λόγοι τῶν προφητῶν, καθὼς γέγραπται·

15. και τουτω συμφωνουσιν οι λογοι των προφητων καθως γεγραπται 15. kai toυto sυmfonoυsin oi logoi ton profeton kathos gegraptai

15 And the words of the prophets agree together with this; just-as it has been written,

15. And to this agree the words of the prophets; as it is written,

15. Og dermed stemme Propheternes taler overeens, som skrevet er:

15. Och med honom draga öfverens Propheternas ord; såsom skrifvet är:

15. Ja sega sünniwad ühte prohwetide sannad, nenda kui kirjotud on:

15. Čia dera pranašų žodžiai, kaip parašyta:

15. Und damit stimmen der Propheten Reden, wie geschrieben steht:

15. Et avec cela s'accordent les paroles des prophètes, selon qu'il est écrit:

15. Y con esto concuerdan las palabras de los profetas, como está escrito:

15 En hiermede stemmen overeen de woorden der profeten, gelijk geschreven is:

15. A z tem się zgadzają mowy prorockie, jako jest napisano:

15. És ezzel egyeznek a próféták mondásai, mint meg van [12†] írva:

15 И с сим согласны слова пророков, как написано:

15. З сим сходять ся слова пророчі, яко ж писано:

16 'Sen jälkeen minä palajan ja pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan; minä korjaan sen repeämät ja nostan sen jälleen pystyyn,

16 'Sen jälkeen minä palaan ja rakennan jälleen Daavidin sortuneen majan, rakennan taas sen rauniot ja pystytän sen uudestaan,

16. Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:

16. Sen jälken minä palajan ja rakennan jällens Dawidin majan joca langennut on ja paickan hänen reikens ja ylösojennan hänen:

16. Senielken mine palaian/ ia iellensrakenan Dauidin Maian/ ioca caatunut on/ ia tadhon henen Reikens paicata/ ia tadhon sen ylesoijeta/ (Sen jälkeen minä palajan/ ja jälleens rakennan Dawidin majan/ joka kaatunut on/ ja tahdon heidän reikänsä paikata/ ja tahdon sen ylösojentaa/)

16. μετὰ ταῦτα ἀναστρέψω καὶ ἀνοικοδομήσω τὴν σκηνὴν Δαυῒδ τὴν πεπτωκυῖαν, καὶ τὰ κατεσκαμμένα αὐτῆς ἀνοικοδομήσω καὶ ἀνορθώσω αὐτήν,

16. μετα ταυτα αναστρεψω και ανοικοδομησω την σκηνην δαβιδ την πεπτωκυιαν και τα κατεσκαμμενα αυτης ανοικοδομησω και ανορθωσω αυτην 16. meta taυta anastrepso kai anoikodomeso ten skenen daβid ten peptokυian kai ta kateskammena aυtes anoikodomeso kai anorthoso aυten

16 ‘I will turn back after these things, and I will build the tabernacle of David again, which has fallen. And I will build its ruins again. And I will straighten it,

16. After this I will return, and will build again the tabernacle of David, which is fallen down; and I will build again the ruins thereof, and I will set it up:

16. derefter vil jeg vende tilbage og atter opbygge Davids nedfaldne Paulun, og det Omkastede deraf vil jeg atter opbygge og oprette det igjen,

16. Derefter vill jag komma igen, och åter uppbygga Davids tabernakel, som förfallet är; och vill bota de refvor, som derpå äro, och upprätta det;

16. Pärrast sedda tahhan ma jälle tulla ja üllesehhitada Taweti maia, mis on ärralaggunud, ja tahhan temma praud jälle parrandada, ja sedda üllesehhitada,

16. ‘Paskui sugrįšiu ir vėl atstatysiu sugriuvusią Dovydo palapinę. Aš prikelsiu ją iš griuvėsių ir vėl ją išskleisiu,

16. "Darnach will ich wiederkommen und will wieder bauen die Hütte Davids, die zerfallen ist, und ihre Lücken will ich wieder bauen und will sie aufrichten,

16. Après cela, je reviendrai, et je rebâtirai le tabernacle de David, qui est tombé; et je réparerai ses ruines, et je le redresserai;

16. Después de esto volveré, y restauraré el tabernáculo de David que estaba caido; y reedificaré sus ruinas, y le volveré a levantar;

16 Na dezen zal Ik wederkeren, en weder opbouwen de tabernakel van David, die vervallen is, en hetgeen daarvan verbroken is, weder opbouwen, en Ik zal denzelven weder oprichten.

16. Potem się wrócę, a pobuduję zasię przybytek Dawidowy upadły, a obaliny jego zasię pobuduję i znowu go wystawię,

16. Ezek után megtérek és felépítem a Dávidnak leomlott sátorát; és annak omladékait helyreállítom, és ismét felállatom azt:

16 Потом обращусь и воссоздам скинию Давидову падшую, и то, что в ней разрушено, воссоздам, и исправлю ее,

16. Після сього знов верну ся, і збудую намет Давидів, що впав, і руїни його збудую знов і поставлю його,

17 että jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa, ynnä kaikki pakanat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo Herra, joka tämän tekee,

17 jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa ja kaikki pakanat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo Herra, joka tämän (kaiken) *tekee.'

17. Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.

17. Että ne jotca ihmisistä jäänet owat pitä HERran jälken kysymän nijn myös pacanat joisa minun nimeni mainittu on sano HERra joca nämät caicki teke.

17. Senpäle/ ette ne iotca Inhimisiste ylitze ouat/ pite HERRAN ielkin kysymen. Ja nin mös Pacanat ioinenga päle minun Nimen mainittu on/ ma HERRA/ ioca caiki näme teke. (Sen päälle/ että ne jotka ihmisistä ylitse owat/ pitää HERRAN jälkeen kysymän. Ja niin myös pakanat joidenka päälle minun nimeni mainittu on/ sanoo HERRA/ joka kaikki nämä tekee.)

17. ὅπως ἂν ἐκζητήσωσιν οἱ κατάλοιποι τῶν ἀνθρώπων τὸν Κύριον, καὶ πάντα τὰ ἔθνη ἐφ’ οὓς ἐπικέκληται τὸ ὄνομά μου ἐπ’ αὐτούς, λέγει Κύριος ὁ ποιῶν ταῦτα πάντα.

17. οπως αν εκζητησωσιν οι καταλοιποι των ανθρωπων τον κυριον και παντα τα εθνη εφ ους επικεκληται το ονομα μου επ αυτους λεγει κυριος ο ποιων ταυτα παντα 17. opos an ekzetesosin oi kataloipoi ton anthropon ton kυrion kai panta ta ethne ef oυs epikekletai to onoma moυ ep aυtoυs legei kυrios o poion taυta panta

17 *that the rest of men may seek out the Lord, and all the nations, upon whom my name has been called, says the Lord, the one who is doing all these things,’ {Amos 9:11, 12}

17. That the residue of men might seek after the Lord, and all the Gentiles, upon whom my name is called, saith the Lord, who doeth all these things.

17. paa det de Øvrige af Menneskene skulle søge Herren, og alle Hedninger, over hvilke mit Navn er nævnet, siger Herren som gjør alt dette.

17. Att det som qvart är af menniskorna skola spörja efter Herran, och desslikes alle Hedningar, öfver hvilka mitt Namn nämndt är, säger Herren, som allt detta gör.

17. Et need üllejänud innimessed ja keik pagganad, kenne peäle minno nimmi on appi hütud, Issandat peawad otsima, ütleb se Issand, kes sedda keik teeb.

17. kad ieškotų Viešpaties ir visi kiti žmonės, visi pagonys, kuriems skelbiamas mano vardas,­sako Viešpats, visa tai darantis’.

44. 15. 17. auf daß, was übrig ist von Menschen, nach dem HERRN frage, dazu alle Heiden, über welche mein Name genannt ist, spricht der HERR, der das alles tut."

17. Afin que le reste des hommes, et toutes les nations sur lesquelles mon nom est invoqué, cherchent le Seigneur; ainsi dit le Seigneur, qui a fait toutes ces choses.

17. Para que el resto de los hombres busque al Señor, y todos los Gentiles sobre los cuales es llamado mi nombre, dice el Señor, que hace todas estas cosas.

17 Opdat de overblijvende mensen den Heere zoeken, en al de heidenen, over welken Mijn Naam aangeroepen is, spreekt de Heere, Die dit alles doet.

17. Aby ci, co pozostali z ludzi, szukali Pana i wszyscy narodowie, nad którymi wzywano imienia mojego, mówi Pan, który to wszystko czyni.

17. Hogy megkeresse az embereknek többi része az Urat, és a pogányok mindnyájan, a kik az én nevemről neveztetnek. Ezt mondja az Úr, ki mindezeket megcselekszi.

17 чтобы взыскали Господа прочие человеки и все народы, между которыми возвестится имя Мое, говорит Господь,творящий все сие.

17. щоб остальні з людей шукали Господа, і всї народи, на котрих призвано імя моє, глаголе Господь, що робить оце все.

18 mikä on ollut tunnettua hamasta ikiajoista'. Jumalalle ovat kaikki Hänen tekonsa tunnetut* iäisyydestä asti."

18 Jumalalle ovat kaikki Hänen tekonsa tunnetut* iäisyydestä asti.

18. Jumalalle ovat kaikki hänen työnsä tiettävät maailman alusta.

18. Jumalalle owat caicki nämät hänen työns tiettäwät mailman algusta.

18. Jumalalle ouat caiki näme henen tööns tietteuet Mailman alghusta. (Jumalalle owat kaikki nämä hänen työnsä tiettäwät maailman alusta.)

18. γνωστὰ ἀπ’ αἰῶνός ἐστι τῷ Θεῷ πάντα τὰ ἔργα αὐτοῦ.

18. γνωστα απ αιωνος εστιν τω θεω παντα τα εργα αυτου 18. gnosta ap aionos estin to theo panta ta erga aυtoυ

18 (known to God are all his works from the age {Or world} .)

18. Known unto God are all his works from the beginning of the world.

18. Gud kjender fra Evighed alle sine Gjerninger.

18. Gudi äro all hans verk kunnig, ifrå verldenes begynnelse.

18. Jummalal on keik temma teud iggawessest teäda.

18. Nuo amžių Dievui žinomi visi Jo darbai.

18. Gott sind alle seine Werke bewußt von der Welt her.

18. Toutes les ouvres de Dieu lui sont connues de toute éternité.

18. Notorias a Dios son todas sus obras desde la eternidad.

18 Gode zijn al Zijn werken van eeuwigheid bekend.

18. Znajomeć są Bogu od wieku wszystkie sprawy jego.

18. Tudja az Isten öröktől fogva minden ő cselekedeteit.

18 Ведомы Богу от вечности все дела Его.

18. Звісні од віку Богові всї дїла Його.

19 Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen,

19 Sen vuoksi olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta* kääntyvät Jumalan puoleen,

19. Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät;

19. Sentähden minä päätän etten me nijtä jotca pacanoista Jumalan tygö käändynet owat häiridzis:

19. Senteden mine pääten Ettei me nijte/ iotca Pacanoista ouat Jumalan tyge kiendyneet/ heiritzisi/ (Sentähden minä päätän ettei me niitä/ jotka pakanoista owat Jumalan tykö kääntyneet/ häiritsisi/)

19. διὸ ἐγὼ κρίνω μὴ παρενοχλεῖν τοῖς ἀπὸ τῶν ἐθνῶν ἐπιστρέφουσιν ἐπὶ τὸν Θεόν,

19. διο εγω κρινω μη παρενοχλειν τοις απο των εθνων επιστρεφουσιν επι τον θεον 19. dio ego krino me parenochlein tois apo ton ethnon epistrefoυsin epi ton theon

19 Hence, I am deciding not to trouble those who are turning to God from among the Gentiles;

19. Wherefore my sentence is, that we trouble not them, which from among the Gentiles are turned to God:

19. Derfor dømmer jeg, at man ikke skal besvære dem af Hedningerne, som omvende sig til Gud;

19. Derföre besluter jag, att man icke skall bekymra dem som af Hedningarna omvändas till Gud;

19. Sepärrast arwan minna, et neile, kes pagganatte seast Jummala pole pöörwad, mitte ei pea tülli tehtama,

19. Todėl aš manau, kad į Dievą atsivertusių pagonių nereikia apsunkinti,

19. Darum urteile ich, daß man denen, so aus den Heiden zu Gott sich bekehren, nicht Unruhe mache,

19. C'est pourquoi j'estime qu'il ne faut point inquiéter ceux des Gentils qui se convertissent à Dieu;

19. Por lo cual yo juzgo, que los que de los Gentiles se convierten a Dios, no han de ser inquietados:

19 Daarom oordeel ik, dat men degenen, die uit de heidenen zich tot God bekeren, niet beroere;

19. Przetoż moje zdanie jest, żeby nie trwożyć tych, którzy się z poganów do Boga nawracają.

19. Azokáért én azt mondom, hogy nem kell háborgatni azokat, kik a pogányok közül térnek meg az Istenhez;

19 Посему я полагаю не затруднять обращающихся к Богу из язычников,

19. То ж суджу, що не треба тим докучати, которі від поган обернулись до Бога;

20 vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta.

20 vaan heille on kirjoitettava, että pitää karttaa epäjumalien saastaa ja haureutta ja tukehtumalla kuollutta ja verta.

20. Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta.

20. Waan kirjoitaisimme nijlle että he wäldäisit epäjumalain saastaisutta ja salawuotesta ja läkähtynestä ja werestä.

20. Waan kirioitaisim heille/ Ette he welteisit Epeiumaloidhen saastaudhest/ ia Salawotest/ ia Läkectyneest/ ia Werest. (Waan kirjoittaisimme heille/ että he wälttäisit epäjumaloiden saastaudesta/ ja salawuoteesta/ ja läkähtyneestä/ ja werestä.)

20. ἀλλὰ ἐπιστεῖλαι αὐτοῖς τοῦ ἀπέχεσθαι ἀπὸ τῶν ἀλισγημάτων τῶν εἰδώλων καὶ τῆς πορνείας καὶ τοῦ πνικτοῦ καὶ τοῦ αἵματος.

20. αλλα επιστειλαι αυτοις του απεχεσθαι απο των αλισγηματων των ειδωλων και της πορνειας και του πνικτου και του αιματος 20. alla episteilai aυtois toυ apechesthai apo ton alisgematon ton eidolon kai tes porneias kai toυ pniktoυ kai toυ aimatos

20 but to inform them by letter: to abstain from the pollutions of idols, and from fornication, and from what is strangled, and from blood.

20. But that we write unto them, that they abstain from pollutions of idols, and from fornication, and from things strangled, and from blood.

20. men skrive til dem, at de holde sig fra Afguders Ureenhed, og fra Horeri, og fra det Kvalte, og fra Blod.

20. Utan att man skrifver dem till, att de hafva återhåll af afgudars besmittelse, och boleri och af det som förqvafdt är, och af blod.

20. Waid et neile peab kirjotama, et nemmad ennast hoidwad woöraste jummalatte rojastamisse, ja pordo-ello, ja ärraläkkatud lojuste, ja werre eest.

20. o tik jiems parašyti, jog susilaikytų nuo susiteršimo stabais, nuo ištvirkavimo, pasmaugtų gyvulių mėsos ir kraujo.

20. sondern schreibe ihnen, daß sie sich enthalten von Unsauberkeit der Abgötter und von Hurerei und vom Erstickten und vom Blut.

20. Mais leur écrire de s'abstenir des souillures des idoles, de la fornication, des animaux étouffés et du sang.

20. Sino escribirles que se aparten de las contaminaciones de los ídolos, y de fornicación, y de lo estrangulado, y de sangre.

20 Maar hun zal aanschrijven, dat zij zich onthouden van de dingen, die door de afgoden besmet zijn, en van hoererij, en van het verstikte, en van bloed.

20. Ale raczej pisać do nich, aby się wstrzymywali od splugawienia bałwanów i od wszeteczeóstwa, i od rzeczy dławionych, i ode krwi.

20. Hanem írjuk meg nékik, hogy tartózkodjanak a bálványok fertelmességeitől, [13†] a paráznaságtól, a [14†] fúlvaholt állattól [15†] és a [16†] vértől.

20 а написать им, чтобы они воздерживались от оскверненного идолами, от блуда, удавленины и крови, и чтобы не делали другим того, чего не хотят себе.

20. а написати їм, нехай удержують ся від ідолських гидот, та блуду, та давленого, та крови.

21 Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina."

21 Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista, joka kaupungissa julistajansa, kun häntä joka sapatti synagoogissa luetaan."

21. Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan.

21. Sillä Mosexella on muinaiselda jocaidzes Caupungis nijtä cuin händä saarnawat ja joca Sabbathina Synagogas luetan.

21. Sille ette Moseselle ombi mwineiselda iocaitzes Caupungis nijte/ iotca hende sarnauat/ ia ioca Sabbathina hen Sinagogis luetan. (Sillä että Mosekselle ompi muinaiselta jokaisessa kaupunkissa niitä/ jotka häntä saarnaawat/ ja joka Sabbathina hän synagogissa luetaan.)

21. Μωϋσῆς γὰρ ἐκ γενεῶν ἀρχαίων κατὰ πόλιν τοὺς κηρύσσοντας αὐτὸν ἔχει ἐν ταῖς συναγωγαῖς κατὰ πᾶν σάββατον ἀναγινωσκόμενος.

21. μωσης γαρ εκ γενεων αρχαιων κατα πολιν τους κηρυσσοντας αυτον εχει εν ταις συναγωγαις κατα παν σαββατον αναγινωσκομενος 21. moses gar ek geneon archaion kata polin toυs kerυssontas aυton echei en tais sυnagogais kata pan saββaton anaginoskomenos

21 For* Moses has those who preach him in every city, from ancient generations, being read in the synagogues every Sabbath.

21. For Moses of old time hath in every city them that preach him, being read in the synagogues every sabbath day.

21. Thi Moses har fra gammel Tid i hver Stad dem, som han prædike, og læses hver Sabbat iSynagogerne.

21. Ty Moses hafver af ålder i alla städer dem som honom predika uti Synagogorna, der han på alla Sabbather läsen varder.

21. Sest Mosessel on wannust aegust keige liñnade sees neid kül, kes tedda kulutawad, ja tedda loetakse igga hingamisse-päwal koggodusse koddade sees.

21. Juk Mozė kiekviename mieste nuo senų laikų turi savo skelbėjų ir kas sabatą yra skaitomas sinagogose’‘.

21. Denn Mose hat von langen Zeiten her in allen Städten, die ihn predigen, und wird alle Sabbattage in den Schulen gelesen.

21. Car depuis plusieurs siècles, il y a dans chaque ville, des gens qui prêchent Moïse dans les synagogues, où on le lit tous les jours de sabbat.

21. Porque Moisés desde los tiempos antiguos tiene en cada ciudad quien le predique en las sinagogas, donde es leido cada sábado.

21 Want Mozes heeft er van oude tijden in elke stad, die hem prediken, en hij wordt op elken sabbat in de synagogen gelezen.

21. Albowiem Mojżesz od dawnych wieków ma w każdym mieście te, którzy go opowiadają, gdyż go w bóżnicach na każdy sabat czytają.

21. Mert Mózesnek régi nemzedékek óta városonként megvannak a hirdetői, mivelhogy a zsinagógákban minden szombaton olvassák.

21 Ибо закон Моисеев от древних родов по всем городам имеет проповедующих его и читается в синагогах каждую субботу.

21. Мойсей бо від стародавнїх родів має проповідуючих його по городах, і читаний по школах що-суботи.

22 Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä ja lähettää heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa;

22 Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi lähettää valittuja miehiä joukostaan Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, nämä johtavat miehet veljien joukosta.

22. Silloin kelpasi apostoleille ja vanhimmille, koko seurakunnan kanssa, joukostansa valita miehiä ja lähettää Antiokiaan, Paavalin ja Barnabaan kanssa: nimittäin Juudaan, joka kutsuttiin Barsabas, ja Silaan, ylimmäiset miehet veljesten seassa.

22. NIjn Apostoleille ja wanhimmille ja coco Seuracunnalle kelpais walita heistäns miehiä ja Antiochiaan lähettä Pawalin ja Barnaban cansa nimittäin Judan joca cudzuttin Barsabas ja Silan jotca miehet olit weljesten seas opettajat ja lähetit Kirjan heidän kättens cautta tällä tawalla:

22. Nin kelpasi Apostolijn ia Wanhimbain ynne coco Seura kunnan cansa/ heistens wloswalita Miehije ia lehette Antiochian/ Paualin ia Barnaban cansa/ nimitten/ Judam/ ioca cutzuttin Barsabas/ ia Silas/ iotca Weliesten seas olit Opettaijat/ ia lehetit Breiuin heiden kättens cautta telle taualla. (Niin kelpasi apostolien ja wanhimpain ynnä koko seurakunnan kanssa/ heistänsä ulos walita miehia ja lähettää Antiochiaan/ Pawalin ja Barnaban kanssa/ nimittäin/ Judan/ joka kutsutaan Barsabas/ ja Silas/ joka weljesten seassa olit opettajat/ ja lähetit breiwin heidän kättensä kautta tällä tawalla.)

22. Τότε ἔδοξε τοῖς ἀποστόλοις καὶ τοῖς πρεσβυτέροις σὺν ὅλῃ τῇ ἐκκλησίᾳ ἐκλεξαμένους ἄνδρας ἐξ αὐτῶν πέμψαι εἰς Ἀντιόχειαν σὺν τῷ Παύλῳ καὶ Βαρνάβᾳ, Ἰούδαν τὸν ἐπικαλούμενον Βαρσαββᾶν καὶ Σίλαν, ἄνδρας ἡγουμένους ἐν τοῖς ἀδελφοῖς,

22. τοτε εδοξεν τοις αποστολοις και τοις πρεσβυτεροις συν ολη τη εκκλησια εκλεξαμενους ανδρας εξ αυτων πεμψαι εις αντιοχειαν συν τω παυλω και βαρναβα ιουδαν τον επικαλουμενον βαρσαβαν και σιλαν ανδρας ηγουμενους εν τοις αδελφοις 22. tote edoksen tois apostolois kai tois presβυterois sυn ole te ekklesia ekleksamenoυs andras eks aυton pempsai eis antiocheian sυn to paυlo kai βarnaβa ioυdan ton epikaloυmenon βarsaβan kai silan andras egoυmenoυs en tois adelfois

22 Then it seemed (good) to the apostles and the elders, together with the whole congregation*, to send chosen men from them(selves) together with Paul and Barnabas to Antioch, leading men among the brethren: Judas surnamed Barsabbas and Silas. {Gal. 2:13-15}

22. Then pleased it the apostles and elders, with the whole church, to send chosen men of their own company to Antioch with Paul and Barnabas; namely, Judas surnamed Barsabas, and Silas, chief men among the brethren:

22. Da besluttede Apostlerne og de Ældste med al Menigheden at udvælge Mænd af dem, og sende dem til Antiochia tilligemed Paulus og Barnabas, nemlig Judas med Tilnavn Barsabas, og Silas, hvilke Mænd vare ansete iblandt Brødrene.

22. Då belefvade Apostlarna och Presterna med hela församlingene, att man utvalde några män af dem, och sände till Antiochien med Paulo och Barnaba; nämliga Judas, som kallades Barsabas, och Silas, som voro yppersta männerna ibland bröderna.

22. Siis arwasid Apostlid ja wannemad keige se koggodussega heaks, ende seast mehhi wallitseda ja läkkitada Antiohkia Paulusse ja Parnabaga Judast, kelle liignimmi Parnabas, ja Silast, kes üllemad mehhed ollid wendade seast,

22. Tada apaštalai ir vyresnieji kartu su visa bažnyčia nutarė pasiųsti į Antiochiją iš savųjų išrinktus vyrus kartu su Pauliumi ir Barnabu: Judą, vadinamą Barsabu, ir Silą, kurie buvo vadovaujantys tarp brolių.

22. Und es deuchte gut die Apostel und Ältesten samt der ganzen Gemeinde, aus ihnen Männer zu erwählen und zu senden gen Antiochien mit Paulus und Barnabas, nämlich Judas, mit dem Zunamen Barsabas, und Silas, welche Männer Lehrer waren unter den Brüdern.

22. Alors, les apôtres et les anciens avec toute l'Église jugèrent à propos d'envoyer à Antioche des hommes choisis parmi eux, avec Paul et Barnabas, savoir, Jude, surnommé Barsabas, et Silas, hommes considérés parmi les frères;

22. Entónces pareció bien a los apóstoles, y a los ancianos con toda la iglesia, elegir ciertos varones de ellos, y enviarlos a Antioquía con Pablo y Barnabás, es a saber, a Júdas que tenía por sobrenombre Barsabás, y a Silas, varones principales entre los hermanos;

22 Toen heeft het den apostelen en den ouderlingen, met de gehele Gemeente, goed gedacht, enige mannen uit zich te verkiezen, en met Paulus en Barnabas te zenden naar Antiochie: namelijk Judas, die toegenaamd wordt Barsabas, en Silas, mannen, die voorgangers waren onder de broeders.

22. Tedy się zdało Apostołom i starszym ze wszystkim zborem, aby wybrane spośród siebie męże posłali do Antyjochyi z Pawłem i z Barnabaszem, to jest Judasa, którego zwano Barsabaszem, i Sylę, męże przedniejsze między braćmi.

22. Akkor tetszék az apostoloknak és a véneknek az egész gyülekezettel egybe, hogy férfiakat válaszszanak ki magok közül és elküldjék Antiókhiába Pállal és Barnabással, Júdást, kinek mellékneve Barsabás, és Silást, kik az atyafiak között főemberek valának.

22 Тогда Апостолы и пресвитеры со всею церковью рассудили, избрав из среды себя мужей, послать их вАнтиохию с Павлом и Варнавою, именно : Иуду, прозываемого Варсавою, и Силу, мужей, начальствующих между братиями,

22. Зволили тодї апостоли і старші і вся церква вибраних мужів з між себе післати в Антиохию з Павлом та Варнавою: Юду, названого Варсавою, та Силу, мужів-проводирів між братами,

23 ja kirjoittivat heidän mukaansa näin kuuluvan kirjeen: "Me apostolit ja vanhimmat, teidän veljenne, lähetämme teille, pakanuudesta kääntyneille veljille Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa, tervehdyksen.

23 Ja he kirjoittivat heidän mukaansa tämän kirjeen: "Apostolit ja vanhimmat ja veljet tervehtivät niitä pakanuudesta kääntyneitä veljiä, jotka ovat Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa.

23. Ja kirjoittivat heidän kättensä kautta tällä tavalla: me apostolit ja vanhimmat veljet toivotamme veljille, jotka pakanoista Antiokiassa ja Syriassa ja Kilikiassa ovat, terveyttä!

23. ME Apostolit ja Wanhimmat ja Weljet toiwotamme nijlle weljille jotca pacanoista Antiochias ja Syrias ja Cilicias owat terweyttä.

23. ME Apostolit ia Wanhimat ia Weliet/ Toiuotam Terueydhen nijlle Welijlle/ iotca Pacanoista ouat Antiochias ia Syrias ia Cilicias. (Me apostolit ja wanhimmat ja weljet/ Toiwotamme terweyden niille weljille/ jotka pakanoista owat Antiochias ja Syriassa ja Kilikiassa.)

23. γράψαντες διὰ χειρὸς αὐτῶν τάδε· Οἱ ἀπόστολοι καὶ οἱ πρεσβύτεροι καὶ οἱ ἀδελφοὶ τοῖς κατὰ τὴν Ἀντιόχειαν καὶ Συρίαν καὶ Κιλικίαν ἀδελφοῖς τοῖς ἐξ ἐθνῶν χαίρειν.

23. γραψαντες δια χειρος αυτων ταδε οι αποστολοι και οι πρεσβυτεροι και οι αδελφοι τοις κατα την αντιοχειαν και συριαν και κιλικιαν αδελφοις τοις εξ εθνων χαιρειν 23. grapsantes dia cheiros aυton tade oi apostoloi kai oi presβυteroi kai oi adelfoi tois kata ten antiocheian kai sυrian kai kilikian adelfois tois eks ethnon chairein

23 They wrote these things through their hand: The apostles and the elders and brethren, to the brethren, those from the Gentiles in Antioch and Syria and Cilicia. Hail (to) you°!

23. And they wrote letters by them after this manner; The apostles and elders and brethren send greeting unto the brethren which are of the Gentiles in Antioch and Syria and Cilicia:

23. Og de skreve saaledes med dem: Apostlerne og de Ældste og Brødrene hilse Brødrene af Hedningerne i Antiochia og Syrien og Cilicien.

23. Och de fingo dem bref i händerna, vid detta sinnet: Vi Apostlar, och äldste, och bröder, önskom dem brödrom, som äro af Hedningomen uti Antiochien, och Syrien, och Cilicien, helso.

23. Ja kirjotasid nende käe läbbi nenda: Meie, Apostlid ja wannemad ja wennad läkkitame terwist neile wendadele, kes pagganatte seast on Antiohkias, ja Siria ja Kilikia-maal.

23. Jiems įteikė tokį raštą: ‘‘Apaštalai, vyresnieji ir broliai siunčia sveikinimą broliams, kilusiems iš pagonių Antiochijoje, Sirijoje bei Kilikijoje.

23. Und sie gaben Schrift in ihre Hand, also: Wir, die Apostel und Ältesten und Brüder, wünschen Heil den Brüdern aus den Heiden, die zu Antiochien und Syrien und Zilizien sind.

23. En écrivant ceci par leur intermédiaire: Les apôtres, les anciens et les frères, à nos frères d'Antioche, de Syrie et de Cilicie, d'entre les Gentils, salut.

23. Y escribir por mano de ellos así: Los apóstoles, y los ancianos, y los hermanos, a los hermanos de los Gentiles que están en Antioquía, y en Siria, y en Cilicia, salud:

23 En zij schreven door hen dit navolgende: De apostelen, en de ouderlingen, en de broeders wensen den broederen uit de heidenen, die in Antiochie, en Syrie, en Cilicie zijn, zaligheid.

23. Napisawszy to przez rękę ich: Apostołowie i starsi, i bracia tym, którzy są w Antyjochyi i w Syryi, i w Cylicyi, braciom którzy są z pogan, zdrowia życzymy;

23. Megírván azok keze által ezeket: Az apostolok, a vének, és az atyafiak az Antiókhiában, Siriában és Czilicziában levő, [17†] a pogányok közül való atyafiaknak üdvözletüket!

23 написав и вручив им следующее: „Апостолы и пресвитерыи братия - находящимся в Антиохии, Сирии и Киликии братиям из язычников: радоваться.

23. написавши через руки їх так: Апостоли та старші і брати - братам з поган, що в Антиохиї, і Сириї і Киликиї, радуйте ся.

24 Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole mitään käskyä antaneet, ovat puheillaan tehneet teidät levottomiksi ja saattaneet teidän sielunne hämmennyksiin, (sanoen että tulee ympärileikkauttaa itsensä ja pitää laki),

24 Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole käskyä antaneet, ovat tehneet teidät puheillaan levottomiksi ja saattaneet sielunne hämminkiin (sanoen, että tulee ympärileikkauttaa itsensä ja pitää laki),

24. Että me olemme kuulleet, kuinka muutamat meiltä lähteneet ovat teitä opillansa eksyttäneet ja teidän sielujanne vaivanneet, sanoen: teidän pitää itsenne antaman ympärileikata ja lain pitämän; joille emme ole käskeneet.

24. Että me olemma cuullet cuinga muutamat meildä lähtenet owat teitä opillans exyttänet ja teidän sielujanne wietellet sanoden: teidän pitä idzenne andaman ymbärinsleicata ja Lain pitämän: joille en me ole käskenet.

24. Ette me cullut olema/ quinga mwtomat meiste wloslechtenet ouat teite Opins cansa willineet/ ia teiden Sieluianne wiettelluet sanoden/ Teiden pite itzen andaman ymberileickata/ ia Lain pitemen/ Joille emme me ole käskeneet. (Että me kuullut olemme/ kuinka muutamat meistä ulos lähteneet owat teitä opinsa kanssa willinneet/ ja teidän sielujanne wietelleet sanoen/ Teidän pitää itsensä antaman ympärileikata/ ja lain pitämän/ Joille emme me ole käskeneet.)

24. Ἐπειδὴ ἠκούσαμεν ὅτι τινὲς ἐξ ἡμῶν ἐξελθόντες ἐτάραξαν ὑμᾶς λόγοις ἀνασκευάζοντες τὰς ψυχὰς ὑμῶν, λέγοντες περιτέμνεσθαι καὶ τηρεῖν τὸν νόμον, οἷς οὐ διεστειλάμεθα,

24. επειδη ηκουσαμεν οτι τινες εξ ημων εξελθοντες εταραξαν υμας λογοις ανασκευαζοντες τας ψυχας υμων λεγοντες περιτεμνεσθαι και τηρειν τον νομον οις ου διεστειλαμεθα 24. epeide ekoυsamen oti tines eks emon ekselthontes etaraksan υmas logois anaskeυazontes tas psυchas υmon legontes peritemnesthai kai terein ton nomon ois oυ diesteilametha

24 Since we heard that some who went out from us (have) disturbed you° with words, upsetting your° souls; saying you° (must) be circumcised and to keep the law, to whom we ordered no (such thing);

24. Forasmuch as we have heard, that certain which went out from us have troubled you with words, subverting your souls, saying, Ye must be circumcised, and keep the law: to whom we gave no such commandment:

24. Efterdi vi have hørt, at Nogle udgangne fra os, have forvirret Eder med Ord, og bekymret Eders Sjæle med at sige, at man skal omskæres og holde Loven, hvilke vi ikke have befalet dette,

24. Efter vi hört hafve, att någre äro utgångne af oss, och hafva förvillt eder med läro, och förvändt edra själar, bjudandes att I skolen låta eder omskära, och hålla Lagen, dem vi det icke befallt hafve;

24. Et meie olleme kuulnud, et monningad meie seast on wäljaläinud, ja on teid öppetamissega seggaseks teinud, ja teie hinged kaksipiddi mötlema teinud, ütteldes, et teid peab ümberleikama, ja käsko piddama, kedda meie sedda mitte ep olle käsknud:

24. Sužinoję, kad kai kurie iš mūsų nuvykę savo kalbomis sukėlė jums nerimo ir sujaukė jūsų sielas, liepdami apsipjaustyti ir laikytis Įstatymo,

24. Dieweil wir gehört haben, daß etliche von den Unsern sind ausgegangen und haben euch mit Lehren irregemacht und eure Seelen zerrüttet und sagen, ihr sollt euch beschneiden lassen und das Gesetz halten, welchen wir nichts befohlen haben,

24. Comme nous avons appris que quelques personnes venues de chez nous, vous ont troublés par leurs discours, et ébranlent vos âmes, en disant qu'il faut être circoncis et garder la loi; ce que nous ne leur avons point ordonné;

24. Por cuanto hemos oido que algunos, que han salido de nosotros, os han inquietado con palabras, trastornando vuestras almas, mandando circuncidaros y guardar la ley, a los cuales no dimos tal comisión:

24 Nademaal wij gehoord hebben, dat sommigen, die van ons uitgegaan zijn, u met woorden ontroerd hebben en uw zielen wankelende gemaakt, zeggende, dat gij moet besneden worden, en de wet onderhouden; welken wij dat niet bevolen hadden;

24. Ponieważeśmy słyszeli, że niektórzy wyszedłszy od nas, zatrwożyli was słowy, wątląc dusze wasze, a mówiąc, że się musicie obrzezać i zakon zachowywać, którymeśmy tego nie poruczyli,

24. Mivelhogy meghallottuk, hogy némelyek mi közülünk kimenvén, megháborítottak titeket beszédeikkel, feldúlva a ti lelketeket, azt mondván, hogy körülmetélkedjetek és a törvényt megtartsátok; kiknek mi parancsot nem adtunk:

24 Поелику мы услышали, что некоторые, вышедшие от нас,смутили вас своими речами и поколебали ваши души, говоря, что должно обрезываться и соблюдать закон, чего мы им не поручали,

24. Яко ж чули ми, що деякі з між нас вийшовши, потрівожили вас словами і захитали душі ваші, говорячи, щоб обрізувались та хоронили закон, чого ми їм не наказували;

25 niin me olemme yksimielisesti nähneet hyväksi valita miehiä ja lähettää heidät teidän tykönne rakkaiden veljiemme Barnabaan ja Paavalin kanssa,

25 niin olemme yksimielisiksi päästyämme nähneet hyväksi *lähettää luoksenne valittuja miehiä* rakkaittemme Barnabaan ja Paavalin mukana,

25. Niin kelpasi meille yksimielisesti kokoontuneille valita miehiä ja teidän tykönne lähettää, meidän rakkaan Barnabaan ja Paavalin kanssa,

25. Sentähden kelpais meille yximielisest meidän Seuracunnasam walita miehiä ja teidän tygönne lähettä:

25. Senteden kelpasi meille yximielisest meiden Seuracunnas/ wloswalitut Miehet teille lehette/ (Sentähden kelpasi meille yksimielisesti meidän seurakunnassa/ uloswalitut miehet teille lähettää/)

25. ἔδοξεν ἡμῖν γενομένοις ὁμοθυμαδὸν, ἐκλεξαμένους ἄνδρας πέμψαι πρὸς ὑμᾶς σὺν τοῖς ἀγαπητοῖς ἡμῶν Βαρνάβᾳ καὶ Παύλῳ,

25. εδοξεν ημιν γενομενοις ομοθυμαδον εκλεξαμενους ανδρας πεμψαι προς υμας συν τοις αγαπητοις ημων βαρναβα και παυλω 25. edoksen emin genomenois omothυmadon ekleksamenoυs andras pempsai pros υmas sυn tois agapetois emon βarnaβa kai paυlo

25 it seemed (good) to us, (after) we became united, to choose out men together with our beloved Barnabas and Paul and send them to you°,

25. It seemed good unto us, being assembled with one accord, to send chosen men unto you with our beloved Barnabas and Paul,

25. saa have vi, eendrægteligen forsamlede, besluttet at udvælge Mænd og sende dem til Eder med vore Elskelige, Barnabas og Paulus.

25. Derföre syntes oss endrägteliga i våra församling att taga några män ut, och sända till eder, med oss älskeligom Barnaba och Paulo;

25. Siis olleme meie, kes meie ühhel melel kous ollime heaks arwanud, mehhi ärrawallitseda ja teie jure ja läkkitada meie armsa Parnaba ja Paulussega,

25. mes susirinkę vieningai nusprendėme pasiųsti pas jus išrinktus vyrus su mūsų mylimaisiais Barnabu ir Pauliumi,

25. hat es uns gut gedeucht, einmütig versammelt, Männer zu erwählen und zu euch zu senden mit unsern liebsten Barnabas und Paulus,

25. Il nous a paru bon, d'un commun accord, de vous envoyer des hommes choisis, avec nos bien-aimés Barnabas et Paul,

25. Nos ha parecido bien, congregados en uno, elegir varones, y enviarlos a vosotros con nuestros amados Barnabás y Pablo,

25 Zo heeft het ons eendrachtelijk te zamen zijnde, goed gedacht, enige mannen te verkiezen, en tot u te zenden, met onze geliefden, Barnabas en Paulus.

25. Zdało się nam jednomyślnie zgromadzonym, posłać do was męże wybrane z miłymi naszymi, Barnabaszem i z Pawłem,

25. Tetszék nékünk, miután egyértelemre jutottunk, hogy férfiakat válaszszunk ki és elküldjük ti hozzátok a mi szeretteinkkel, Barnabással és Pállal,

25 то мы, собравшись, единодушно рассудили, избрав мужей, послать их к вам с возлюбленными нашими Варнавою и Павлом,

25. то зволилось нам, зібравшим ся однодушно вибраних мужів післати до вас з любими нашими Варнавою та Павлом,

26 jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.

26 miesten, jotka ovat panneet henkensä alttiiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen vuoksi.

26. Jotka miehet ovat sielunsa meidän Herramme Jesuksen Kristuksen nimen tähden alttiiksi antaneet.

26. Meidän rackan Barnaban ja Pawalin jotca miehet owat heidän sieluns meidän HERramme Jesuxen Christuxen nimen tähden aldixi andanet.

26. meiden Rackahiman Barnaban ynne Paualin cansa/ Jotca Miehet ouat heiden Sielunsa wlospannuet meiden HErran Iesusen Christusen Nimen tedhen. (meidän rakkahimman Barnaban ynnä Pawalin kanssa/ Jotka miehet owat heidän sielunsa ulos panneet meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimen tähden.)

26. ἀνθρώποις παραδεδωκόσι τὰς ψυχὰς αὐτῶν ὑπὲρ τοῦ ὀνόματος τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ.

26. ανθρωποις παραδεδωκοσιν τας ψυχας αυτων υπερ του ονοματος του κυριου ημων ιησου χριστου 26. anthropois paradedokosin tas psυchas aυton υper toυ onomatos toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

26 men who have given up their lives on behalf of the name of our Lord Jesus Christ.

26. Men that have hazarded their lives for the name of our Lord Jesus Christ.

26. Mænd, som have vovet deres Liv for vor Herres Jesu Christi Navn.

26. Som äro de män, som sina själar utsatt hafva, för vårs Herras Jesu Christi Namn.

26. Nisugguste innimestega, kes ommad hinged on ärraannud meie Issanda Jesusse Kristusse nimme eest.

26. kurie už mūsų Viešpatį Jėzų Kristų yra guldę savo galvas.

26. welche Menschen ihre Seele dargegeben haben für den Namen unsers HERRN Jesu Christi.

26. Hommes qui ont exposé leur vie pour le nom de notre Seigneur Jésus-Christ.

26. Hombres que han arriesgado sus vidas por el nombre de nuestro Señor Jesu Cristo.

26 Mensen, die hun zielen overgegeven hebben voor den Naam van onzen Heere Jezus Christus.

26. Z ludźmi, którzy wydali dusze swe dla imienia Pana naszego, Jezusa Chrystusa.

26. Oly emberekkel, kik életüket tették koczkára [18†] a mi Urunk Jézus Krisztus nevéért.

26 человеками, предавшими души свои за имя Господа нашего Иисуса Христа.

26. людьми, що віддавали душі свої за імя Господа нашого Ісуса Христа.

27 Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suusanalla ilmoittavat teille saman.

27 Lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suullisesti ilmoittavat saman.

27. Niin me olemme lähettäneet Juudaan ja Silaan, jotka myös sen suusanalla teille ilmoittavat.

27. Ja olemma myös lähettänet Judan ja Silan jotca myös sen suullans teille ilmoittawat.

27. Nin me olema lehettenyt Judam ia Silam/ iotca mös itze ne samat omalla suullans teille mainitzeuat. (Niin me olemme lähettäneet Judan ja Silan/ jotka myös itse ne samat omalla suullansa teille mainitsewat.)

27. ἀπεστάλκαμεν οὖν Ἰούδαν καὶ Σίλαν καὶ αὐτοὺς διὰ λόγου ἀπαγγέλλοντας τὰ αὐτά.

27. απεσταλκαμεν ουν ιουδαν και σιλαν και αυτους δια λογου απαγγελλοντας τα αυτα 27. apestalkamen oυn ioυdan kai silan kai aυtoυs dia logoυ apaggellontas ta aυta

27 Therefore we have sent Judas and Silas, who themselves will also be reporting to you° the same things through (their) speech.

27. We have sent therefore Judas and Silas, who shall also tell you the same things by mouth.

27. Vi have derfor sendt Judas og Silas, hvilke og muntligen skulle forkynde det Samme.

27. Så sände vi nu Judas och Silas, de som ock med munnen skola säga eder det samma.

27. Siis olleme meie nüüd läkkitanud Judast ja Silast, kes su-sannaga seddasamma peawad kulutama.

27. Taigi siunčiame su jais Judą ir Silą, kurie jums tą patį praneš žodžiu.

27. So haben wir gesandt Judas und Silas, welche auch mit Worten dasselbe verkündigen werden.

27. Nous vous envoyons donc Jude et Silas, qui vous annonceront de bouche les mêmes choses.

27. Así que, enviamos a Júdas, y a Silas, los cuales también por palabra os harán saber lo mismo.

27 Wij hebben dan Judas en Silas gezonden, die ook met den mond hetzelfde zullen verkondigen.

27. Przetoż posłaliśmy Judasa i Sylę, którzy wam i ustnie toż powiedzą.

27. Küldöttük azért Júdást és Silást, kik élőszóval szintén tudtotokra adják ugyanezeket.

27 Итак мы послали Иуду и Силу, которые изъяснят вам то же и словесно.

27. Післали ми оце Юду та Силу, котрі й самі розкажуть про те словом.

28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:

28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei päällenne tule panna suurempaa kuormaa kuin nämä välttämättömät:

28. Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:

28. Sillä nijn kelpais Pyhälle Hengelle ja meille ettei yhtän enämbätä rascautta pidä teidän päällenne pandaman cuin nämät tarpelliset:

28. Sille nin kelpasi pyhelle Hengelle ia meille/ ei ychten enembete Raskautta paneman teiden pälen/ quin nämet tarpeliset. (Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille/ ei yhtää enempää raskautta panemaan teidän päällen/ kuin nämät tarpeelliset.)

28. ἔδοξεν γὰρ τῷ ἁγίῳ Πνεύματι καὶ ἡμῖν μηδὲν πλέον ἐπιτίθεσθαι ὑμῖν βάρος πλὴν τῶν ἐπάναγκες τούτων,

28. εδοξεν γαρ τω αγιω πνευματι και ημιν μηδεν πλεον επιτιθεσθαι υμιν βαρος πλην των επαναγκες τουτων 28. edoksen gar to agio pneυmati kai emin meden pleon epitithesthai υmin βaros plen ton epanagkes toυton

28 For* it seemed (good) to the Holy Spirit and to us, to place no more burden upon you° these necessary things:

28. For it seemed good to the Holy Ghost, and to us, to lay upon you no greater burden than these necessary things;

28. Thi det er den Hellig Aands Beslutning og vores, ingen videre Byrde at paalægge Eder, uden disse nødvendige Ting:

28. Ty dem Helga Anda, och oss, syntes ingen yttermera tunga lägga på eder, utan dessa stycken som af nödene äro;

28. Sest pühha Waim, ja meie olleme heaks arwanud, ei ühtegi koormat ennam teie peäle panna, kui agga sedda, mis wägga tarwis on,

28. Šventajai Dvasiai ir mums pasirodė teisinga neužkrauti jums daugiau naštų, išskyrus tai, kas būtina:

28. Denn es gefällt dem heiligen Geiste und uns, euch keine Beschwerung mehr aufzulegen als nur diese nötigen Stücke:

28. Car il a paru bon au Saint-Esprit et à nous, de ne point vous imposer d'autres charges que les nécessaires;

28. Porque ha parecido bien al Espíritu Santo, y a nosotros, de no imponeros otra carga además de estas cosas necesarias:

28 Want het heeft den Heiligen Geest en ons goed gedacht, ulieden geen meerderen last op te leggen dan deze noodzakelijke dingen:

28. Albowiem zdało się Duchowi Świętemu i nam, abyśmy więcej nie kładli na was żadnego ciężaru, oprócz tych rzeczy potrzebnych;

28. Mert tetszék a Szent Léleknek és nékünk, hogy semmi több teher ne vettessék ti reátok ezeken a szükséges dolgokon kívül,

28 Ибо угодно Святому Духу и нам не возлагать на вас никакого бремени более, кроме сего необходимого:

28. Зволилось бо сьвятому Духу та й нам, нїякої тяготи більш не накладувати вам, опріч сього конечного:

29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja tukehtumalla kuollutta ja haureutta. Näitä karttamalla teette hyvin. Jääkää hyvästi."

29. Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!

29. Että te wäldätte epäjumalitten uhria ja werda ja läkähtynyttä ja Salawuoteutta: jos te nijtä wäldätte nijn te teette hywin. Olcat hywästi.

29. Ette te welteisitta Epeiumaloidhen Wffrista ia wereste ia Läkectynest ia Salawotest. Joista/ ios te teiden hallitzet nin te hyuesti teet. Olcat hyuesti. (Että te wälttäisitte epäjumaloiden uhrista ja werestä ja läkähtyneest ja salawuoteesta. Joista/ jos te teidän hallitset niin te hywästi teet. Olkaat hywästi.)

29. ἀπέχεσθαι εἰδωλοθύτων καὶ αἵματος καὶ πνικτοῦ καὶ πορνείας· ἐξ ὧν διατηροῦντες ἑαυτοὺς εὖ πράξετε. ἔρρωσθε.

29. απεχεσθαι ειδωλοθυτων και αιματος και πνικτου και πορνειας εξ ων διατηρουντες εαυτους ευ πραξετε ερρωσθε 29. apechesthai eidolothυton kai aimatos kai pniktoυ kai porneias eks on diateroυntes eaυtoυs eυ praksete errosthe

29 that you° abstain from idol-sacrifices, and from blood, and from things strangled, and from fornication. Keeping yourselves away from these things; you° will be practicing well. Good-bye. {James’ letter is written. The beginning of the New Testament letters. There is a very strong possibility the Book of Mark may have been written around this time too or even before and maybe the Book of Matthew, one Good-news account for a Roman audience, one for a Jewish audience.}

29. That ye abstain from meats offered to idols, and from blood, and from things strangled, and from fornication: from which if ye keep yourselves, ye shall do well. Fare ye well.

29. at I skulle holde Eder fra Afguds-Offer, og fra Blod, og fra det Kvalte, og fra Hoeri. Naar I holde Eder derfra, gjøre i ret. Lever vel!

29. Nämliga att I hafven återhåll af thy som afgudom offradt är, och af blod, och af det förqvafdt är, och af boleri; för hvilken stycke om I eder förvaren, så gören I väl. Farer väl.

29. Et teie peate ennast hoidma woöra jummala ohwride ja werre, ja ärraläkkatud lojukse ja pordo ello eest; kui teie ennast nende eest hoiate, siis tete teie hästi. Jäge Jummalaga.

29. susilaikyti nuo aukų stabams, kraujo, pasmaugtų gyvulių mėsos ir ištvirkavimo. Jūs gerai elgsitės, saugodamiesi šitų dalykų. Likite sveiki!’‘

29. daß ihr euch enthaltet vom Götzenopfer und vom Blut und vom Erstickten und von der Hurerei; so ihr euch vor diesen bewahrt, tut ihr recht. Gehabt euch wohl!

29. Savoir, que vous vous absteniez de ce qui a été sacrifié aux idoles, du sang, des animaux étouffés, et de la fornication; desquelles choses vous ferez bien de vous garder. Adieu.

29. Que os apartéis de las cosas sacrificadas a ídolos, y de sangre, y de lo estrangulado, y de fornicación: de las cuales cosas si os guardareis, haréis bien. Bien tengáis.

29 Namelijk, dat gij u onthoudt van hetgeen den afgoden geofferd is, en van bloed, en van het verstikte, en van hoererij; van welke dingen, indien gij uzelven wacht, zo zult gij weldoen. Vaart wel.

29. Abyście się wstrzymywali od rzeczy bałwanom ofiarowanych, i od krwi, i od rzeczy dławionych, i od wszeteczeóstwa, których rzeczy jeźli się strzec będziecie, dobrze uczynicie. Miejcie się dobrze.

29. Hogy tartózkodjatok a bálványoknak áldozott dolgoktól, a vértől, a fúlvaholt állattól, és a paráznaságtól; melyektől ha megóvjátok magatokat, jól lesz dolgotok. Legyetek egészségben!

29 воздерживаться от идоложертвенного и крови, и удавленины, и блуда, и не делать другим того, чего себе не хотите. Соблюдая сие, хорошо сделаете. Будьте здравы".

29. щоб удержувались від жертів ідолам, та крови, та давленого, та блуду. Від чого оберегаючи себе, добре робити мете. Бувайте здорові.

30 Niin heidät lähetettiin matkalle, ja he tulivat Antiokiaan; siellä he kutsuivat koolle seurakunnan ja antoivat heille kirjeen.

30 Niin he matkaan lähetettyinä tulivat Antiokiaan ja kutsuttuaan koolle seurakunnan antoivat kirjeen.

30. Kuin he siis olivat lähteneet, tulivat he Antiokiaan, ja kokosivat kansan paljouden, ja antoivat heille kirjan.

30. Cosca he olit lähtenet tulit he Antiochiaan ja cocoisit Seuracunnan ja annoit heille Kirjan.

30. Coska he sis olit soritetut/ tulit he Antiochian/ ia cokosit Seurakunnan/ ia annoit heille Breiuin. (Koska he siis olit suoritetut/ tulit he Antiochiaan/ ja kokosit seurakunnan/ ja annoit heille breiwin.)

30. Οἱ μὲν οὖν ἀπολυθέντες ἦλθον εἰς Ἀντιόχειαν, καὶ συναγαγόντες τὸ πλῆθος ἐπέδωκαν τὴν ἐπιστολήν.

30. οι μεν ουν απολυθεντες ηλθον εις αντιοχειαν και συναγαγοντες το πληθος επεδωκαν την επιστολην 30. oi men oυn apolυthentes elthon eis antiocheian kai sυnagagontes to plethos epedokan ten epistolen

30 Therefore indeed, (after) they were dismissed, they came down to Antioch, and having gathered the multitude together, they gave (them) the letter.

30. So when they were dismissed, they came to Antioch: and when they had gathered the multitude together, they delivered the epistle:

30. Da nu disse vare affærdigede, kom de til Antiochia og forsamlede Mængden og overgave dem Brevet.

30. När de nu hade fått sin afsked, kommo de till Antiochien; och församlade den meniga man, och fingo dem brefvet.

30. Ja kui nemmad nüüd ollid tele sadetud, said nemmad Antiohkia, ja koggusid rahwa-hulka kokko, ja andsid neile se ramato kätte.

30. Išsiųstieji, atvykę į Antiochiją, sukvietė bendruomenę ir įteikė laišką.

30. Da diese abgefertigt waren, kamen sie gen Antiochien und versammelten die Menge und überantworteten den Brief.

30. Ayant donc été envoyés, ils vinrent à Antioche; et ayant assemblé la multitude, ils remirent la lettre.

30. Ellos entónces enviados descendieron a Antioquía, y juntando la multitud, dieron la carta.

30 Dezen dan, hun afscheid ontvangen hebbende, kwamen te Antiochie; en de menigte vergaderd hebbende, gaven zij den brief over.

30. A tak oni będąc odprawieni, przyszli do Antyjochyi, a zgromadziwszy mnóstwo, oddali list.

30. Azok annakokáért elbocsáttatván, elmenének Antiókhiába; és egybegyűjtvén a sokaságot, átadák a levelet.

30 Итак, отправленные пришли в Антиохию и, собрав людей, вручили письмо.

30. Послані ж прийшли в Антиохию і, зібравши громаду, подали посланнє.

31 Ja kun he olivat sen lukeneet, iloitsivat he tästä lohdutuksesta.

31 Luettuaan sen nämä iloitsivat tästä lohdutuksesta.

31. Kuin he sen olivat lukeneet, ihastuivat he siitä lohdutuksesta.

31. Cuin he sen olit lukenet ihastuit he sijtä lohdutuxesta.

31. Quin he sen olit lukenet/ ihastuit he sijte lohutuxesta. (Kuin he sen olit lukeneet/ ihastuit he siitä lohdutuksesta.)

31. ἀναγνόντες δὲ ἐχάρησαν ἐπὶ τῇ παρακλήσει.

31. αναγνοντες δε εχαρησαν επι τη παρακλησει 31. anagnontes de echaresan epi te paraklesei

31 Now having read (it), they rejoiced upon the encouragement.

31. Which when they had read, they rejoiced for the consolation.

31. Men der de det læste, bleve de glade over denne Trøst.

31. När de det läsit hade, vordo de glade af den trösten.

31. Agga kui nemmad sedda said luggenud, said nemmad röömsaks se maenitsusse pärrast.

31. Skaitydami šie džiaugėsi paguoda.

31. Da sie den lasen, wurden sie des Trostes froh.

31. L'ayant lue, ils se réjouirent de cette exhortation.

31. La cual como leyeron, fueron gozosos de la consolación.

31 En zij, dien gelezen hebbende, verblijdden zich over de vertroosting.

31. A przeczytawszy, radowali się z onej pociechy.

31. És mikor elolvasták, örvendezének az intésen.

31 Они же, прочитав, возрадовались о сем наставлении.

31. Прочитавши ж (ті), зрадїли від сього потїшення.

32 Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehoittivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä.

32 Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehoittivat ja vahvistivat veljiä monin sanoin.

32. Mutta Juudas ja Silas, että hekin olivat prophetat, neuvoivat monilla sanoilla veljiä ja vahvistivat heitä.

32. Mutta Judas ja Silas että hekin olit Prophetat neuwoit myös monilla sanoilla weljejä ja wahwistit heitä.

32. Mutta Judas ia Silas ette he mös olit Prophetat/ neuuoit he Welije monilla sanoilla/ ia wahuistit heite. (Mutta Judas ja Silas että he myös olit prophetat/ neuwoit he weljiä monilla sanoilla/ ja wahwistit heitä.)

32. Ἰούδας τε καὶ Σίλας, καὶ αὐτοὶ προφῆται ὄντες, διὰ λόγου πολλοῦ παρεκάλεσαν τοὺς ἀδελφοὺς καὶ ἐπεστήριξαν.

32. ιουδας {VAR1: τε } {VAR2: δε } και σιλας και αυτοι προφηται οντες δια λογου πολλου παρεκαλεσαν τους αδελφους και επεστηριξαν 32. ioυdas {VAR1: te } {VAR2: de } kai silas kai aυtoi profetai ontes dia logoυ polloυ parekalesan toυs adelfoυs kai epesteriksan

32 And Judas and Silas, also being prophets themselves, encouraged the brethren through much speech also further strengthened (them).

32. And Judas and Silas, being prophets also themselves, exhorted the brethren with many words, and confirmed them.

32. Men Judas og Silas, som og selv vare Propheter, formanede Brødrene med megen tale og bestyrkede dem.

32. Men Judas och Silas, efter de ock voro Propheter, förmanade de bröderna med mång ord, och styrkte dem;

32. Agga Judas ja Silas, kes ka isse prohwetid ollid, maenitsesid need wennad mitme sannaga, ja kinnitasid neid.

32. Judas ir Silas, būdami pranašai, gausiais žodžiais skatino ir stiprino brolius.

32. Judas aber und Silas, die auch Propheten waren, ermahnten die Brüder mit vielen Reden und stärkten sie.

32. Et Jude et Silas, qui étaient eux-mêmes prophètes, exhortèrent et fortifièrent les frères par plusieurs discours.

32. Y Júdas y Silas, como ellos también eran profetas, exhortaron y confirmaron a los hermanos con abundancia de palabra.

32 Judas nu en Silas, die ook zelven profeten waren, vermaanden de broeders met vele woorden, en versterkten hen.

32. A Judas i Sylas, będąc i oni prorokami, długiemi słowy napominali braci i utwierdzali je.

32. Júdás és Silás pedig maguk is próféták lévén, sok beszéddel inték az atyafiakat, és megerősíték.

32 Иуда и Сила, будучи также пророками, обильным словом преподали наставление братиям и утвердили их.

32. Юда ж та Сила, будучи самі пророками, многими словами втїшали братів і утверджували.

33 Ja heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa palaamaan niiden tykö, jotka olivat heidät lähettäneet.

33 Heidän viivyttyään jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa menemään *apostolien luo*.

33. Ja kuin he siellä hetken aikaa viipyivät, lähetettiin he veljiltä jälleen rauhassa apostolien tykö.

33. Ja cuin he siellä hetken aica wijwyit lähetettin he weljildä jällens Apostolitten tygö rauhas.

33. Ja quin he wiwuyit sielle hetken aica/ nin he lehetettin sijtte Welijlde iellens Apostolein tyge Rauhas. (Ja kuin he wiiwyit siellä hetken aikaa/ niin he lähetettiin siitä weljiltä jällens apostolien tykö rauhassa.)

33. ποιήσαντες δὲ χρόνον ἀπελύθησαν μετ’ εἰρήνης ἀπὸ τῶν ἀδελφῶν πρὸς τοὺς ἀποστόλους.

33. ποιησαντες δε χρονον απελυθησαν μετ ειρηνης απο των αδελφων προς τους αποστολους 33. poiesantes de chronon apelυthesan met eirenes apo ton adelfon pros toυs apostoloυs

33 Now having spent (some) time (there), they were dismissed with peace from the brethren to the apostles.

33. And after they had tarried there a space, they were let go in peace from the brethren unto the apostles.

33. Men der de havde opholdt sig der nogen Tid, lode Brødrene dem fare med Fred til Apostlerne.

33. Och blefvo der i någon tid; och vordo sedan igensände med fred ifrå bröderna till Apostlarna.

33. Agga kui nemmad senna tükki aega wibisid, sadeti neid rahhoga neist wendadest Apostlide jure.

33. Pabuvę ten kurį laiką, jie buvo brolių išleisti ramybėje pas apaštalus.

33. Und da sie verzogen hatten eine Zeitlang, wurden sie von den Brüdern mit Frieden abgefertigt zu den Aposteln.

33. Et après avoir séjourné là quelque temps, ils furent renvoyés en paix par les frères vers les apôtres.

33. Y pasando allí algún tiempo fueron enviados de los hermanos a los apóstoles en paz.

33 En als zij daar een tijd lang vertoefd hadden, lieten hen de broeders wederom gaan met vrede, tot de apostelen.

33. A zamieszkawszy tam do czasu, odprawieni są z pokojem od braci do Apostołów.

33. Miután pedig bizonyos időt eltöltöttek, elbocsáták őket az atyafiak békességgel az apostolokhoz.

33 Пробыв там некоторое время, они с миром отпущены были братиями к Апостолам.

33. Пробувши ж (там якийсь) час, відпущені були з упокоєм од братів до апостолів.

34 Mutta Silas päätti jäädä heidän luokseen.

34 (Silas näki kuitenkin hyväksi pysyä siellä.)

34. Niin Silaan kelpasi siellä olla.

34. Nijn Silan kelpais siellä olla mutta Pawali ja Barnabas wijwyit Antiochias:

34. Nin kelpasi Silan siella olla. Mutta Pauali ia Barnabas asuit Antiochias/ (Niin kelpasi Silan siellä olla. Mutta Pawali ja Barnabas asuit Antiochiassa/)

34. ἔδοξε δὲ τῷ Σίλᾳ ἐπιμεῖναι αὐτοῦ.

34. εδοξεν δε τω σιλα επιμειναι αυτου 34. edoksen de to sila epimeinai aυtoυ

34 {T} (But it seemed good to Silas to remain there.)

34. Notwithstanding it pleased Silas to abide there still.

34. Men Silas besluttede at blive der.

34. Och Silas täcktes att blifva der.

34. Agga Silas arwas hea ollewad senna jäda.

34. Bet Silas nusprendė ten pasilikti.

34. Es gefiel aber Silas, daß er dabliebe.

34. Toutefois, Silas jugea à propos de rester.

34. Mas a Silas pareció bien de quedarse allí aun.

34 Maar het dacht Silas goed aldaar te blijven.

34. Lecz Syli zdało się tam zostać.

34. De Silásnak tetszék ott maradni.

34 Но Силе рассудилось остаться там.(А Иуда возвратился в Иерусалим.)

34. Зволив же Сила зостатись там.

35 Ja Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen useiden muidenkin kanssa Herran sanaa.

35 Mutta Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen monien muittenkin kanssa ilosanomaa Herran sanasta.

35. Mutta Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettamassa ja ilmoittamassa Herran sanaa monen muun kanssa.

35. Opettamas ja ilmoittamas HERran sana monen muun cansa.

35. opettani ia ilmottain HERRAN sana/ ynne monen muidhen cansa. (opettain ja ilmoittain HERRAN sana/ ynnä monen muiden kanssa.)

35. Παῦλος δὲ καὶ Βαρνάβας διέτριβον ἐν Ἀντιοχείᾳ διδάσκοντες καὶ εὐαγγελιζόμενοι μετὰ καὶ ἑτέρων πολλῶν τὸν λόγον τοῦ Κυρίου.

35. παυλος δε και βαρναβας διετριβον εν αντιοχεια διδασκοντες και ευαγγελιζομενοι μετα και ετερων πολλων τον λογον του κυριου 35. paυlos de kai βarnaβas dietriβon en antiocheia didaskontes kai eυaggelizomenoi meta kai eteron pollon ton logon toυ kυrioυ

35 But Paul and Barnabas were staying in Antioch with many others also, teaching and proclaiming the good-news of the word of the Lord. {Early in 51 to 53 AD. Antioch into Asia Minor & Europe. Paul’s second missionary journey. Felix was made governor of Judea. Famine at Rome. Jews expelled from Rome.}

35. Paul also and Barnabas continued in Antioch, teaching and preaching the word of the Lord, with many others also.

35. Men Paulus og Barnabas opholdt sig i Antiochia og lærte og forkyndte tilligemed mange Andre Herrens Ord.

35. Men Paulus och Barnabas vistades i Antiochien, lärandes och förkunnandes Herrans ord, med mångom androm.

35. Agga Paulus ja Parnabas wibisid Antiohkia, ja öppetasid ja kulutasid Issanda armo-öppetusse sanna ka mitme teisega.

35. Paulius su Barnabu taip pat pasiliko Antiochijoje, kartu su daugeliu kitų mokydami ir pamokslaudami Viešpaties žodį.

35. Paulus aber und Barnabas hatten ihr Wesen zu Antiochien, lehrten und predigten des HERRN Wort samt vielen andern.

35. Mais Paul et Barnabas demeurèrent à Antioche, enseignant et annonçant avec plusieurs autres la bonne nouvelle de la parole du Seigneur.

35. También Pablo y Barnabás se estaban en Antioquía, enseñando y predicando, con otros muchos también, la palabra del Señor.

35 En Paulus en Barnabas onthielden zich te Antiochie, lerende en verkondigende met nog vele anderen, het Woord des Heeren.

35. Także Paweł i Barnabasz zamieszkali w Antyjochyi, nauczając i opowiadając z wieloma innymi słowo Paóskie.

35. Pál és Barnabás is Antiókhiában időzének, tanítva és prédikálva másokkal is többekkel az Úrnak ígéjét.

35 Павел же и Варнава жили в Антиохии, уча и благовествуя, вместе с другими многими, слово Господне.

35. Павел же та Варнава пробували в Антиохиї, навчаючи та благовіствуючи слово Господнє з многими иншими.

36 Mutta muutamien päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: "Lähtekäämme takaisin kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa, katsomaan veljiä, miten heidän on".

36 Mutta joittenkin päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle. "Mennään takaisin kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa, katsomaan veljiämme, miten he voivat."

36. Mutta muutamain päiväin perästä sanoi Paavali Barnabaalle: palatkaamme taas takaperin veljiä katsomaan kaikkiin kaupunkeihin, joissa me Herran sanaa ilmoittaneet olemme, kuinka he itsensä pitävät.

36. MUtta muutamain päiwäin perästä sano Pawali Barnaballe: palaitcamme taas tacaperin weljejä cadzoman caickijn Caupungeihin joisa me HERran sana ilmoittanet olemma cuinga he heidäns käyttäwät.

36. Mutta monicactain peiuein pereste/ Pauali sanoi Barnaba' tyge/ Palatkam tacaperin taas Welije catzoman caikisa Caupungeis/ iossa me HERRAN sana ilmoitim/ quinga he heidens kieutteuet. (Mutta monikahtain päiwäin perästä/ Pawali sanoi Barnaban tykö/ Palatkaamme takaperin taas weljiä katsoman kaikissa kaupungeissa/ jossa me HERRAN sanaa ilmoitimme/ kuinka he heidäns käyttäwät.)

36. Μετὰ δέ τινας ἡμέρας εἶπε Παῦλος πρὸς Βαρνάβαν· Ἐπιστρέψαντες δὴ ἐπισκεψώμεθα τοὺς ἀδελφοὺς ἡμῶν κατὰ πᾶσαν πόλιν ἐν αἷς κατηγγείλαμεν τὸν λόγον τοῦ Κυρίου, πῶς ἔχουσι.

36. μετα δε τινας ημερας ειπεν παυλος προς βαρναβαν επιστρεψαντες δη επισκεψωμεθα τους αδελφους ημων κατα πασαν πολιν εν αις κατηγγειλαμεν τον λογον του κυριου πως εχουσιν 36. meta de tinas emeras eipen paυlos pros βarnaβan epistrepsantes de episkepsometha toυs adelfoυs emon kata pasan polin en ais kateggeilamen ton logon toυ kυrioυ pos echoυsin

36 Now after some days Paul said to Barnabas, (After) we (have) returned, we should visit the brethren in every city in which we proclaimed the word of the Lord (to see) how they are holding (up.)

36. And some days after Paul said unto Barnabas, Let us go again and visit our brethren in every city where we have preached the word of the Lord, and see how they do.

36. Men efter nogle Dage sagde Paulus til Barnabas: lad os dog drage tilbage at besøge vore Brødre i enhver Stad, hvor vi have forkyndet Herrens Ord, for at see, hvorledes de lide.

36. Men efter några dagar sade Paulus till Barnabas: Vi vilje fara tillbaka igen, och bese våra bröder, i alla städer der vi Herrans ord förkunnat hafve, huru de hafva sig.

36. Agga monne päwa pärrast ütles Paulus Parnaba wasto: Et läkki taggasi ommad wennad katsma keik liñnad läbbi, kus meie Issanda sanna kulutanud, kuida nende kässi käib.

36. Po kiek laiko Paulius tarė Barnabui: ‘‘Grįžkime, aplankykime brolius visuose miestuose, kur skelbėme Viešpaties žodį, ir pažiūrėkime, kaip jiems sekasi’‘.

36. Nach etlichen Tagen aber sprach Paulus zu Barnabas: Laß uns wiederum ziehen und nach unsern Brüdern sehen durch alle Städte, in welchen wir des HERRN Wort verkündigt haben, wie sie sich halten.

36. Quelques jours après, Paul dit à Barnabas: Retournons visiter nos frères, dans toutes les villes où nous avons annoncé la parole du Seigneur, pour voir en quel état ils sont.

36. Y después de algunos dias Pablo dijo a Barnabás: Volvamos a visitar los hermanos por todas las ciudades en las cuales hemos predicado la palabra del Señor, a ver como están.

36 En na enige dagen zeide Paulus tot Barnabas: Laat ons nu wederkeren, en bezoeken onze broeders in elke stad, in welke wij het Woord des Heeren verkondigd hebben, hoe zij het hebben.

36. A po kilku dniach rzekł Paweł do Barnabasza: Wróciwszy się, nawiedźmy braci naszych po wszystkich miastach, w którycheśmy opowiadali słowo Paóskie, jakoli się mają.

36. Egynéhány nap mulva pedig monda Pál Barnabásnak: Visszatérve most, látogassuk meg a mi atyánkfiait minden városban, melyben hírdettük az Úrnak ígéjét, hogyan vannak.

36 По некотором времени Павел сказал Варнаве: пойдем опять, посетим братьев наших по всем городам,в которых мы проповедали слово Господне, как они живут.

36. По кількох же днях рече Павел до Варнави: Вернувшись одвідаємо братів наших по всїх городах, де проповідували ми слово Господнє, як вони мають ся.

37 Niin Barnabas tahtoi ottaa mukaan Johanneksenkin, jota kutsuttiin Markukseksi.

37 Niin Barnabas päätti* ottaa mukaansa Johanneksen, jota Markukseksi kutsuttiin,

37. Mutta Barnabas neuvoi kanssansa ottamaan Johannesta, joka Markukseksi kutsuttiin.

37. Mutta Barnabas neuwoi heitä Johannest ottaman cansans joca myös Marcuxexi cudzuttin.

37. Mutta Barnabas neuuoi ette he ottaisit Johannesen cansans/ ioca mös Marcus cutzuttijn. (Mutta Barnabas neuwoi että he ottaisit Johanneksen kanssansa/ joka myös Markus kutsuttiin.)

37. Βαρνάβας δὲ ἐβουλεύσατο συμπαραλαβεῖν τὸν Ἰωάννην τὸν καλούμενον Μᾶρκον·

37. βαρναβας δε εβουλευσατο συμπαραλαβειν τον ιωαννην τον καλουμενον μαρκον 37. βarnaβas de eβoυleυsato sυmparalaβein ton ioannen ton kaloυmenon markon

37 Now Barnabas also planned to take together with them John, the one called Mark.

37. And Barnabas determined to take with them John, whose surname was Mark.

37. Men Barnabas raadede, at de skulde tage Johannes, ellers kaldet Marcus, med.

37. Men Barnabas rådde, att de skulle taga med sig Johannem, den ock Marcus kallades.

37. Agga Parnabas andis nou, et nemmad ennestega piddid wotma Joannest, kedda hütakse Markusseks.

37. Barnabas norėjo pasiimti kartu ir Joną, vadinamą Morkumi,

37. Barnabas aber gab Rat, daß sie mit sich nähmen Johannes, mit dem Zunamen Markus.

37. Et Barnabas voulait prendre avec lui Jean, surnommé Marc.

37. Y Barnabás quería que tomasen consigo a Juan, el que tenía por sobrenombre Márcos:

37 En Barnabas ried, dat zij Johannes, die genaamd is Markus, zouden medenemen.

37. Tedy Barnabasz radził, aby z sobą wzięli i Jana, którego zwano Markiem.

37. És Barnabás azt tanácsolá, hogy vegyék maguk mellé Jánost, ki Márknak hívatik.

37 Варнава хотел взять с собою Иоанна, называемого Марком.

37. Варнава ж раяв узяти з собою Йоана, званого Марком.

38 Mutta Paavali katsoi oikeaksi olla ottamatta häntä mukaan, koska hän oli luopunut heistä Pamfyliassa eikä ollut heidän kanssaan lähtenyt työhön.

38 Mutta Paavali katsoi oikeaksi olla ottamatta mukaan häntä, joka Pamfyliassa oli luopunut heistä eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön.

38. Mutta Paavali päätti sen kohtuulliseksi, ettei sitä pitänyt kanssa otettaman, joka oli luopunut heistä Pamphiliassa eikä tullut heidän kanssansa työhön.

38. Mutta ei Pawali tahtonut sen heitäns seurawan: sillä hän oli Pamphilias heistä ennen luopunut eikä tahtonut mennä sijhen wircan heidän cansans.

38. Nin ei Paulus tachtonut ette henen piti seuraman heite/ ioca heiste oli ennen Pamphylias poislopunut/ eikä mennyt heiden cansans sihen Wircan. (Niin ei Paulus tahtonut että hänen piti seuraaman heitä/ joka heistä oli ennen Pamphyliassa pois luopunut/ eikä mennyt heidän kanssansa siihen wirkaan.)

38. Παῦλος δὲ ἠξίου, τὸν ἀποστάντα ἀπ’ αὐτῶν ἀπὸ Παμφυλίας καὶ μὴ συνελθόντα αὐτοῖς εἰς τὸ ἔργον, μὴ συμπαραλαβεῖν τοῦτον.

38. παυλος δε ηξιου τον αποσταντα απ αυτων απο παμφυλιας και μη συνελθοντα αυτοις εις το εργον μη συμπαραλαβειν τουτον 38. paυlos de eksioυ ton apostanta ap aυton apo pamfυlias kai me sυnelthonta aυtois eis to ergon me sυmparalaβein toυton

38 But Paul was not deeming it worthy to take (Mark) together with them, the one who withdrew away from them from Pamphylia and did not go together with (them) to the work.

38. But Paul thought not good to take him with them, who departed from them from Pamphylia, and went not with them to the work.

38. Men Paulus holdt for, at de ikke skulde tage den med, som var veget fra dem i Pamphylien, og ikke have fulgt med dem til Arbeidet.

38. Då ville icke Paulus, att den skulle följa dem, som hade trädt ifrå dem i Pamphylien, och icke följt dem till verket.

38. Agga Paulus ei arwand heaks, seddasinnast ennesega wotta, kes neist Pamwiliast olli ärralahkunud, ja mitte nendega töle läinud.

38. bet Paulius manė būsiant geriau neimti tokio, kuris Pamfilijoje buvo nuo jų pasitraukęs ir nesidarbavo su jais.

38. Paulus aber achtete es billig, daß sie nicht mit sich nähmen einen solchen, der von ihnen gewichen war in Pamphylien und war nicht mit ihnen gezogen zu dem Werk.

38. Mais il ne semblait pas raisonnable à Paul de prendre avec eux celui qui les avait abandonnés en Pamphylie, et qui ne les avait pas accompagnés dans l'ouvre.

38. Mas a Pablo, le parecía que no había de ser tomado el que se había apartado de ellos desde Pamfilia, y no había ido con ellos a la obra.

38 Maar Paulus achtte billijk, dat men dien niet zoude medenemen, die van Pamfylie af van hen was afgeweken, en met hen niet was gegaan tot het werk.

38. Ale się to Pawłowi nie zdało brać tego z sobą, który był odszedł od nich z Pamfilii, a nie chodził z nimi na onę pracę.

38. Pál azonban azt tartá méltónak, hogy a ki elszakadt tőlük [19†] Pamfiliától fogva, és nem ment velök a munkára, ne vegyék maguk mellé azt.

38 Но Павел полагал не брать отставшегоот них в Памфилии и не шедшего с ними на дело, на которое они были посланы.

38. Павло ж не удостоїв брати з собою того, хто одлучивсь од них з Памфилиї, і не пійшов з ними на дїло.

39 Ja he kiivastuivat niin, että erkanivat toisistaan, ja Barnabas otti mukaansa Markuksen ja purjehti Kyproon.

39 Niin syntyi kiivas väittely, niin että he erosivat toisistaan. Barnabas otti mukaan Markuksen ja purjehti Kyprokseen.

39. Ja he riitelivät niin kovin keskenänsä, että he toinen toisestansa erkanivat. Ja Barnabas otti Markuksen kanssansa ja purjehti Kypriin.

39. Ja he rijtelit nijn cowin keskenäns että he toinen toisestans ercanit. Ja Barnabas otti Marcuxen cuitengin myötäns ja purjehti Cyprumijn.

39. Ja nin hartasta he rijtelit keskenens/ ette he toinen toisestans eransit. Ja Barnabas otti sijttekin Marcusen mötens/ ia puriechti Cyprumijn. (Ja niin hartaasti he riitelit keskenänsä/ että he toinen toisestansa erosit. Ja Barnabas otti sittenkin Markuksen myötänsä/ ja purjehti Kyprumiin.)

39. ἐγένετο οὖν παροξυσμὸς, ὥστε ἀποχωρισθῆναι αὐτοὺς ἀπ’ ἀλλήλων, τόν τε Βαρνάβαν παραλαβόντα τὸν Μᾶρκον ἐκπλεῦσαι εἰς Κύπρον.

39. εγενετο ουν παροξυσμος ωστε αποχωρισθηναι αυτους απ αλληλων τον τε βαρναβαν παραλαβοντα τον μαρκον εκπλευσαι εις κυπρον 39. egeneto oυn paroksυsmos oste apochoristhenai aυtoυs ap allelon ton te βarnaβan paralaβonta ton markon ekpleυsai eis kυpron

39 Therefore it happened: a sharp-disagreement, so-that they departed from one another, and Barnabas took Mark with him to sail away to Cyprus;

39. And the contention was so sharp between them, that they departed asunder one from the other: and so Barnabas took Mark, and sailed unto Cyprus;

39. Der opstod da en Fortørnelse, saa at de skiltes fra hverandre, og at Barnabas tog Marcus til sig og seilede til Cypern.

39. Och så skarp vardt deras träta, att den ene skiljdes ifrå den andra. Och Barnabas tog Marcum till sig, och seglade till Cypren.

39. Sepärrast tulli neile nukker meel, et nemmad teine teisest ärralahkusid, ja et Parnabas ennese jure wottis Markust, ja läks laewaga Kiiprusse sare.

39. Kilo toks smarkus ginčas, kad jie vienas nuo kito atsiskyrė. Barnabas, pasiėmęs Morkų, išplaukė į Kiprą,

39. Und sie kamen scharf aneinander, also daß sie voneinander zogen und Barnabas zu sich nahm Markus und schiffte nach Zypern.

39. Il y eut donc une contestation, en sorte qu'ils se séparèrent l'un de l'autre, et que Barnabas, prenant Marc avec lui, s'embarqua pour l'île de Cypre.

39. Y hubo tal contención entre ellos, que se apartaron el uno del otro; y Barnabás tomando a Márcos navegó a Chipre.

39 Er ontstond dan een verbittering, alzo dat zij van elkander gescheiden zijn, en dat Barnabas Markus medenam, en naar Cyprus afscheepte;

39. I wszczął się między nimi wielki gniew, tak iż odszedł jeden od drugiego, a Barnabasz wziąwszy z sobą Marka, płynął do Cypru.

39. Meghasonlás támada azért, úgyhogy elszakadának egymástól, és Barnabás maga mellé véve Márkot, elhajózék Cziprusba;

39 Отсюда произошло огорчение, так что они разлучились другс другом; и Варнава, взяв Марка, отплыл вКипр;

39. Постала ж ріжниця, так, що вони розлучились між собою; і Варнава, взявши Марка, поплив у Кипр,

40 Mutta Paavali valitsi Silaan, ja veljet jättivät hänet Herran armon haltuun, ja hän lähti matkalle.

40 Mutta Paavali valitsi Silaan ja lähti matkaan veljien jättäessä hänet Jumalan* armon haltuun.

40. Mutta Paavali valitsi Silaan ja matkusti, Jumalan armon haltuun annettu veljiltä,

40. Mutta Pawali walidzi Silan ja matcusti Jumalan armon haldun annettuna weljildä.

40. Mutta Pauali walitzi Silam/ ia matkusti Jumalan armon haltun annettuna welijlde. (Mutta Pawali walitsi Silan/ ja matkusti Jumalan armon haltuun annettuna weljiltä.)

40. Παῦλος δὲ ἐπιλεξάμενος Σίλαν ἐξῆλθε, παραδοθεὶς τῇ χάριτι τοῦ Θεοῦ ὑπὸ τῶν ἀδελφῶν,

40. παυλος δε επιλεξαμενος σιλαν εξηλθεν παραδοθεις τη χαριτι του θεου υπο των αδελφων 40. paυlos de epileksamenos silan ekselthen paradotheis te chariti toυ theoυ υpo ton adelfon

40 but Paul went forth, having chosen Silas, having been given to the favor of God by the brethren.

40. And Paul chose Silas, and departed, being recommended by the brethren unto the grace of God.

40. Men Paulus udvalgte Silas og drog ud, anbefalet af Brødrene til Guds Naade.

40. Men Paulus utvalde Silam, och for sina färde, befallder i Guds nåd af bröderna;

40. Agga Paulus wallitses Silast, ja läks ärra, ja tedda jäeti wendadest Jummala armo holeks.

40. o Paulius, pasirinkęs Silą, iškeliavo, brolių patikėtas Viešpaties malonei.

40. Paulus aber wählte Silas und zog hin, der Gnade Gottes befohlen von den Brüdern.

40. Mais Paul, ayant choisi Silas, partit après avoir été recommandé à la grâce de Dieu par les frères;

40. Y Pablo escogiendo a Silas, se partió, encomendado por los hermanos a la gracia de Dios.

40 Maar Paulus verkoos Silas, en reisde heen, der genade Gods van de broederen bevolen zijnde.

40. Ale Paweł obrawszy sobie Sylę, wyszedł, będąc poruczony łasce Bożej od braci:

40. Pál pedig Silást választván maga mellé, elméne, az Isten kegyelmére bízatván az atyafiaktól.

40 а Павел, избрав себе Силу, отправился, быв поручен братиями благодати Божией,

40. Павел же, вибравши Силу, пійшов, переданий благодатї Божій від братів,

41 Ja hän vaelsi läpi Syyrian ja Kilikian vahvistaen seurakuntia.

41 Ja hän vaelsi kautta Syyrian ja Kilikian vahvistaen seurakuntia.

41. Ja vaelsi Syrian ja Kilikian kautta, ja vahvisti seurakunnat.

41. Ja hän waelsi ymbäri Syrian ja Cilician ja wahwisti Seuracunnat.

41. Nin hen waelsi ymberi Sijrian ia Cilician/ ia wahwisti ne Seurakunnat. (Niin hän waelsi ympäri Syrian ja Kilikian/ ja wahwisti ne seurakunnat.)

41. διήρχετο δὲ τὴν Συρίαν καὶ Κιλικίαν ἐπιστηρίζων τὰς ἐκκλησίας.

41. διηρχετο δε την συριαν και κιλικιαν επιστηριζων τας εκκλησιας 41. diercheto de ten sυrian kai kilikian episterizon tas ekklesias

41 Now he was going through Syria and Cilicia, further strengthening the congregations*.

41. And he went through Syria and Cilicia, confirming the churches.

41. Men han reiste omkring i Syrien og Cicilien og bestyrkede Menighederne.

41. Och vandrade omkring i Syrien och Cilicien, styrkandes församlingarna.

41. Agga temma läks Siria ja Kilikia maad läbbi, ja kinnitas koggodussi.

41. Jis leidosi per Siriją ir Kilikiją, stiprindamas bažnyčias.

41. Er zog aber durch Syrien und Zilizien und stärkte die Gemeinden.

41. Et il traversa la Syrie et la Cilicie, fortifiant les Églises.

41. Y anduvo la Siria y la Cilicia confirmando las iglesias.

41 En hij doorreisde Syrie en Cilicie, versterkende de Gemeenten.

41. I przechodził Syryję, i Cilicyję, utwierdzając zbory.

41. És eljárá Siriát és Czilicziát, erősítve a gyülekezeteket.

41 и проходил Сирию и Киликию, утверждая церкви.

41. і проходив Сирию і Киликию, утверджаючи церкви.