16 luku

Paavali saapuu Derbeen ja Lystraan, jossa ottaa Timoteuksen matkakumppanikseen 1 – 5; he ja Silas kulkevat Frygian ja Galatian kautta Trooaaseen, jossa Paavali saa näyssä kutsun Makedoniaan 6 – 10 Filippissä Lyydia kääntyy 11 – 15, Paavali ajaa ulos tietäjähengen eräästä palvelijattaresta 16 – 18 ja joutuu Silaan kanssa vankilaan 19 – 24, mutta he vapautuvat ihmeen kautta ja johdattavat vanginvartijan uskomaan Jeesukseen 25 – 34 sekä lähtevät päällikköjen pyynnöstä pois 35 – 40.

1 Niin hän saapui myös Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli eräs opetuslapsi, nimeltä Timoteus, joka oli uskovaisen juutalaisvaimon poika, mutta isä oli kreikkalainen.

1 Niin hän saapui myös Derbeen ja Lystraan. Katso, siellä oli muuan opetuslapsi nimeltä Timoteus, (erään) uskovan juutalaisvaimon poika, mutta isä oli kreikkalainen.

1. Niin hän tuli Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli yksi opetuslapsi, Timoteus nimeltä, uskovaisen Juudalaisvaimon poika, mutta isä oli Grekiläinen.

1. NIjn hän tuli Derbenijn ja Lystraan. Ja cadzo siellä oli yxi Opetuslapsi Timotheus nimeldä uscowaisen Judan waimon poica: mutta Isä oli Greki.

1. TULi hen sis Derben ia Lystram. Ja catzo/ sielle oli yxi Opetuslapsi/ Timotheus nimelde/ wskouaisen Judea' waimon poica/ mutta Ise oli Greki. (Tuli hän siis Derbeen ja Lystraan. Ja katso/ siellä oli yksi opetuslapsi/ Timotheus nimeltä/ uskowaisen Judean waimon poika/ mutta isä oli kreki.)

1. Κατήντησε δὲ εἰς Δέρβην καὶ Λύστραν. καὶ ἰδοὺ μαθητής τις ἦν ἐκεῖ ὀνόματι Τιμόθεος, υἱὸς γυναικός τινος Ἰουδαίας πιστῆς, πατρὸς δὲ Ἕλληνος,

1. κατηντησεν δε εις δερβην και λυστραν και ιδου μαθητης τις ην εκει ονοματι τιμοθεος υιος γυναικος τινος ιουδαιας πιστης πατρος δε ελληνος 1. katentesen de eis derβen kai lυstran kai idoυ mathetes tis en ekei onomati timotheos υios gυnaikos tinos ioυdaias pistes patros de ellenos

1 {52 AD. Paul going toward Europe.} Now he arrived in Derbe and Lystra, and behold, a certain disciple was there, Timothy by name, the son of a certain believing Jewess woman and a Greek father.

1. Then came he to Derbe and Lystra: and, behold, a certain disciple was there, named Timotheus, the son of a certain woman, which was a Jewess, and believed; but his father was a Greek:

1. Men han kom til Derbe og Lystra, og see, der var en Discipel ved Navn Timotheus, en troende Jødindes Søn, men hans fader var en Græker.

1. Och han kom till Derben och Lystra; och si, der var en Lärjunge, benämnd Timotheus, en Judisk qvinnos son, den der trogen var; men fadren var en Grek.

1. Ja temmal sai Terbeni ja Listra liñna, ja wata, seäl olli üks jünger, Timoteus nimmi, ühhe usklikko Juda-naese poeg, agga Kreka-issast.

1. Paulius atkeliavo į Derbę ir Listrą. Ir štai ten buvo vienas mokinys, vardu Timotiejus, kurio motina buvo įtikėjusi žydė, o tėvas­graikas.

1. Er kam aber gen Derbe und Lystra; und siehe, ein Jünger war daselbst mit Namen Timotheus, eines jüdischen Weibes Sohn, die war gläubig, aber eines griechischen Vaters.

1. Paul arriva à Derbe et à Lystra, et il y avait là un disciple, nommé Timothée, fils d'une femme juive fidèle, et d'un père grec.

1. Y VINO hasta Derbe, y Listra; y, he aquí, estaba allí cierto discípulo, llamado Timoteo, hijo de una mujer Judía creyente, mas su padre era Griego.

1 En hij kwam te Derbe en Lystre. En ziet, aldaar was een zeker discipel, met name Timotheus, zoon van een gelovige Joodse vrouw, maar van een Grieksen vader;

1. I przyszedł do Derby i do Listry; a oto tam był uczeó niektóry, imieniem Tymoteusz, syn niektórej niewiasty Żydówki wiernej a ojca Greka.

1. Juta pedig Derbébe és Listrába: És ímé vala ott egy Timótheus nevű tanítvány, egy hívő zsidó [1†] asszonynak, de görög atyának fia;

1 Дошел он до Дервии и Листры. И вот, там был некоторый ученик, именем Тимофей, которого мать была Иудеянка уверовавшая, а отец Еллин,

1. Прийшов же у Дервию та в Листру; і ось був там один ученик, на ймя Тимотей, син однієї жінки, вірної Жидівки, батька ж Грека,

2 Hänestä veljet, jotka olivat Lystrassa ja Ikonionissa, todistivat hyvää.

2 Hänestä Lystrassa ja Ikonionissa olevat veljet todistivat hyvää.

2. Sillä oli hyvä todistus veljiltä, jotka Lystrassa ja Ikoniossa olivat.

2. Sillä oli hywä todistus weljildä jotca Lystras ja Iconiumis olit.

2. Sille samalla oli hyue Todhistus nijlde Welijlde/ iotca Lystris ia Iconios olit. (Sillä samalla oli hywä todistus niiltä weljiltä/ jotka Lystrassa ja Ikoniossa olit.)

2. ὃς ἐμαρτυρεῖτο ὑπὸ τῶν ἐν Λύστροις καὶ Ἰκονίῳ ἀδελφῶν.

2. ος εμαρτυρειτο υπο των εν λυστροις και ικονιω αδελφων 2. os emartυreito υpo ton en lυstrois kai ikonio adelfon

2 He was being testified of by the brethren in Lystra and Iconium.

2. Which was well reported of by the brethren that were at Lystra and Iconium.

2. Han havde et godt Vidnesbyrd af Brødrene i Lystra og Iconium.

2. Den samme hade ett godt rykte af de bröder, som voro i Lystris och Iconien.

2. Sel olli hea tunnistus wendadest, kes Listras ja Ikonias ollid.

2. Apie jį gerai liudijo Listros ir Ikonijaus broliai.

2. Der hatte ein gut Gerücht bei den Brüdern unter den Lystranern und zu Ikonion.

2. Les frères de Lystra et d'Iconium lui rendaient un bon témoignage.

2. De éste daban buen testimonio los hermanos que estaban en Listra y en Iconio.

2 Welken goeden getuigenis gegeven werd van de broederen te Lystre en Ikonium.

2. Temu świadectwo dawali bracia, którzy byli w Listrze i w Ikonii.

2. Kiről jó bizonyságot tesznek vala a Listrában és Ikóniumban levő atyafiak.

2 и о котором свидетельствовали братия, находившиеся в Листре и Иконии.

2. що мав добру славу між братами у Листрі та Ікониї.

3 Paavali tahtoi häntä mukaansa matkalle ja otti hänet ja ympärileikkasi hänet juutalaisten tähden, joita oli niillä paikkakunnilla; sillä kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli kreikkalainen.

3 Paavali tahtoi hänen lähtevän kanssaan matkalle ja otti ja ympärileikkasi hänet juutalaisten vuoksi, joita oli niillä paikkakunnilla. Sillä kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli kreikkalainen.

3. Tätä tahtoi Paavali kanssansa vaeltamaan, otti ja ympärileikkasi hänen Juudalaisten tähden, jotka niissä paikoissa olivat; sillä he tiesivät kaikki, että hänen isänsä oli Grekiläinen.

3. Tätä tahdoi Pawali cansans waeldaman otti ja ymbärinsleickais hänen Judalaisten tähden jotca nijsä paicoisa olit: sillä he tiesit caicki hänen Isäns Grekixi.

3. Temen tachtoi Pauali cansans waeldaman/ ia otti/ ia ymberileickasi hene' Juttain tedhen/ iotca olit nijsse paicoissa/ Sille ette he caiki tiesit henen Isens oleuan Grekin. (Tämän tahtoi Pawali kanssansa waeltamaan/ ja otti/ ja ympärileikkasi hänen juuttain tähden/ jotka olit niissä paikoissa/ Sillä että he kaikki tiesit hänen isänsä olewan krekin.)

3. τοῦτον ἠθέλησεν ὁ Παῦλος σὺν αὐτῷ ἐξελθεῖν, καὶ λαβὼν περιέτεμεν αὐτὸν διὰ τοὺς Ἰουδαίους τοὺς ὄντας ἐν τοῖς τόποις ἐκείνοις· ᾔδεισαν γὰρ ἅπαντες τὸν πατέρα αὐτοῦ ὅτι Ἕλλην ὑπῆρχεν.

3. τουτον ηθελησεν ο παυλος συν αυτω εξελθειν και λαβων περιετεμεν αυτον δια τους ιουδαιους τους οντας εν τοις τοποις εκεινοις ηδεισαν γαρ απαντες τον πατερα αυτου οτι ελλην υπηρχεν 3. toυton ethelesen o paυlos sυn aυto ekselthein kai laβon perietemen aυton dia toυs ioυdaioυs toυs ontas en tois topois ekeinois edeisan gar apantes ton patera aυtoυ oti ellen υperchen

3 This one, Paul wished to go forth together with (him), and he took (Timothy) and circumcised him because of the Jews who are* in those places; for* they all knew that his father was Greek.

3. Him would Paul have to go forth with him; and took and circumcised him because of the Jews which were in those quarters: for they knew all that his father was a Greek.

3. Denne, vilde Paulus, skulde drage med ham, og han tog og omskar ham for Jødernes Skyld, som vare paa disse Steder; thi Alle kjendte hans Fader, at han var en Græker.

3. Då ville Paulus, att han skulle fara med honom; och tog och omskar honom, för de Judars skull, som voro i de rum; ty de visste alle, att hans fader var en Grek.

3. Sedda tahtis Paulus, et ta temmaga piddi wäljaminnema, ja wottis kätte ja ümberleikas tedda nende Juda-rahwa pärrast, kes neissammus paikus ollid; sest nemmad tundsid keik temma issa, et ta Kreka-mees olli.

3. Paulius panorėjo jį pasiimti su savimi. Jis apipjaustydino jį dėl žydų, gyvenančių tame krašte. Mat visi žinojo jo tėvą esant graiką.

3. Diesen wollte Paulus mit sich ziehen lassen und nahm und beschnitt ihn um der Juden willen, die an den Orten waren; denn sie wußten alle, daß sein Vater war ein Grieche gewesen.

3. Paul voulut qu'il l'accompagnât; et l'ayant pris, il le circoncit, à cause des Juifs qui étaient en ces lieux; car tous savaient que son père était Grec.

3. Este quiso Pablo que fuese con él; y tomándole, le circuncidó, por causa de los Judíos que estaban en aquellos lugares; porque todos sabían que su padre era Griego.

3 Deze wilde Paulus, dat met hem zou reizen; en hij nam en besneed hem, om der Joden wil, die in die plaatsen waren; want zij kenden allen zijn vader, dat hij een Griek was.

3. Chciał tedy Paweł, aby ten z nim szedł, którego wziąwszy, obrzezał dla Żydów, którzy byli na onych miejscach; bo wszyscy wiedzieli, że ojciec jego był Grekiem.

3. Ezt Pál magával akará vinni; és vévén, körülmetélé őt a zsidókért, kik azokon a helyeken valának: mert ismerték mindnyájan az ő atyját, hogy görög volt.

3 Его пожелал Павел взять с собою; и, взяв, обрезал его ради Иудеев, находившихся в тех местах; ибо все знали об отце его, что он был Еллин.

3. Сього схотїв Павел узяти з собою; і взявши обрізав його задля Жидів, що були в тих місцях; знали бо всї батька його, що був Грек.

4 Ja sitä mukaa kuin he vaelsivat kaupungista kaupunkiin, antoivat he heille noudatettaviksi ne säädökset, jotka apostolit ja Jerusalemin vanhimmat olivat hyväksyneet.

4 Sitä mukaa kuin he vaelsivat kaupungista toiseen, he antoivat heille seurattavaksi apostolien ja Jerusalemin vanhimpien vahvistamat säännökset.

4. Mutta kuin he kaupungeita lävitse vaelsivat, antoivat he heille pidettäväksi ne säädyt, jotka asetetut olivat apostoleilta ja vanhimmilta, jotka Jerusalemissa olivat.

4. Mutta cosca he Caupungeita waelsit neuwoit he heitä pitämän nijtä säädyjä cuin Apostoleilda ja Wanhimmilda Jerusalemis säätyt olit.

4. Mutta coska he lepitze waelsit Caupungeita/ keskit he heite pitemen ne sädhyt iotca Apostoleilda ia Wanhimilda Jerusalemis pätetyt olit. (Mutta koska he läwitse waelsit kaupunkeita/ käskit he heitä pitämän kaikki ne säädyt jotka apostoleilta ja wanhimmilta Jerusalemissa päätetyt olit.)

4. ὡς δὲ διεπορεύοντο τὰς πόλεις, παρεδίδουν αὐτοῖς φυλάσσειν τὰ δόγματα τὰ κεκριμένα ὑπὸ τῶν ἀποστόλων καὶ πρεσβυτέρων τῶν ἐν Ἱερουσαλήμ.

4. ως δε διεπορευοντο τας πολεις παρεδιδουν αυτοις φυλασσειν τα δογματα τα κεκριμενα υπο των αποστολων και των πρεσβυτερων των εν ιερουσαλημ 4. os de dieporeυonto tas poleis paredidoυn aυtois fυlassein ta dogmata ta kekrimena υpo ton apostolon kai ton presβυteron ton en ieroυsalem

4 Now as they were traveling through the cities, they were giving them the decrees, to observe what had been decided by the apostles and the elders who were in Jerusalem.

4. And as they went through the cities, they delivered them the decrees for to keep, that were ordained of the apostles and elders which were at Jerusalem.

4. Men som de droge igjennem Stæderne, overantvordede de dem de Anordninger at holde, som vare besluttede af Apostlerne og de Ældste i Jerusalem.

4. Och der de foro genom städerna, befallde de dem hålla de stadgar, som af Apostlarna och Presterna i Jerusalem beslutne voro.

4. Agga kui nemmad liñnad läbbikäisid, käsksid nemmad neid piddada need seädmissed, mis Apostlidest ja wannemist Jerusalemmas ollid seätud.

4. Keliaudami per miestus, jie liepdavo tikintiesiems laikytis Jeruzalės apaštalų bei vyresniųjų priimtų nutarimų.

4. Wie sie aber durch die Städte zogen, überantworteten sie ihnen, zu halten den Spruch, welcher von den Aposteln und den Ältesten beschlossen war.

4. Et comme ils allaient de ville en ville, ils recommandaient aux fidèles de garder les ordonnances qui avaient été établies par les apôtres et par les anciens de Jérusalem.

4. Y como pasaban por las ciudades, les daban para que guardasen los decretos, que habían sido determinados por los apóstoles y los ancianos que estaban en Jerusalem.

4 En alzo zij de steden doorreisden, gaven zij hun de verordeningen over, die van de apostelen en de ouderlingen te Jeruzalem goed gevonden waren, om die te onderhouden.

4. A gdy chodzili po miastach, podawali im ku chowaniu ustawy, które były postanowione od Apostołów i starszych, którzy byli w Jeruzalemie.

4. És a mint általmentek a városokon, meghagyák nékik, hogy tartsák meg a rendeléseket, melyeket végeztek a Jeruzsálemben levő apostolok és vének.

4 Проходя же по городам, они предавали верным соблюдать определения, постановленные Апостолами и пресвитерами вИерусалиме.

4. Як же проходили городи, передавали їм хоронити устави, постановлені від апостолів та старших, що в Єрусалимі.

5 Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä yhä enemmän jäseniä.

5 Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivittäin määrällisesti.

5. Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja heidän lukunsa eneni joka päivä.

5. Nijn Seuracunnat wahwistuit uscosa ja lucu enäni jocapäiwä.

5. Nin Seurakunnat wahwistuit wskosa/ ia iocapeiue lucu eneni. (Niin seurakunnat wahwistuit uskossa/ ja jokapäiwä luku eneni.)

5. αἱ μὲν οὖν ἐκκλησίαι ἐστερεοῦντο τῇ πίστει καὶ ἐπερίσσευον τῷ ἀριθμῷ καθ’ ἡμέραν.

5. αι μεν ουν εκκλησιαι εστερεουντο τη πιστει και επερισσευον τω αριθμω καθ ημεραν 5. ai men oυn ekklesiai estereoυnto te pistei kai eperisseυon to arithmo kath emeran

5 Therefore indeed, the congregations* were being strengthened in the faith, and were abounding in number every day.

5. And so were the churches established in the faith, and increased in number daily.

5. Saaledes bleve Menighederne styrkede i Troen og formerede i Antal hver Dag.

5. Och vordo de församlingar stadfäste i trone, och förökades på talet hvar dag.

5. Siis kinnitati need koggodussed uskus, ja neid sai iggapääw ennam loo polest.

5. Taip bažnyčios stiprėjo tikėjimu ir kasdien augo skaičiumi.

5. Da wurden die Gemeinden im Glauben befestigt und nahmen zu an der Zahl täglich.

5. Ainsi, les Églises étaient affermies dans la foi, et elles croissaient en nombre de jour en jour.

5. Así que las iglesias eran confirmadas en fé, y eran aumentadas en número cada día.

5 De Gemeenten dan werden bevestigd in het geloof, en werden dagelijks overvloediger in getal.

5. A tak się zbory utwierdzały w wierze i przybywało ich w liczbie na każdy dzieó.

5. A gyülekezetek azért erősödének a hitben, és gyarapodának számban naponként.

5 И церкви утверждались верою и ежедневно увеличивались числом.

5. Церкви ж утверджувались у вірі, і прибували числом що-дня.

6 Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa.

6 Kuljettuaan Frygian ja Galatian maan kautta — sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa —

6. Mutta kuin he Phrygian ja Galatian maakunnan lävitse vaelsivat, kiellettiin heitä Pyhältä Hengeltä puhumasta Jumalan sanaa Asiassa.

6. COsca he Phrygian ja Galatian maacunnan läpidze waelsit kieltin heitä Pyhäldä Hengeldä puhumast Jumalan sana Asias

6. Coska he Phrygian ia Galatian maakunnan lepitze waelsit/ kieltin he pyhelde Hengelde puhumast Jumala' sana Asiasa/ (Koska he Phrygian ja Galatian maakunnan läwitse waelsit/ kiellettiin he Pyhältä Hengeltä puhumasta Jumalan sanaa Asiassa/)

6. Διελθόντες δὲ τὴν Φρυγίαν καὶ τὴν Γαλατικὴν χώραν, κωλυθέντες ὑπὸ τοῦ ἁγίου Πνεύματος λαλῆσαι τὸν λόγον ἐν τῇ Ἀσίᾳ,

6. διελθοντες δε την φρυγιαν και την γαλατικην χωραν κωλυθεντες υπο του αγιου πνευματος λαλησαι τον λογον εν τη ασια 6. dielthontes de ten frυgian kai ten galatiken choran kolυthentes υpo toυ agioυ pneυmatos lalesai ton logon en te asia

6 Now having gone through the region of Phrygia and Galatia, they were forbidden by the Holy Spirit to speak the word in Asia.

6. Now when they had gone throughout Phrygia and the region of Galatia, and were forbidden of the Holy Ghost to preach the word in Asia,

6. Men der de vare dragne igjennem Phrygien og de galatiske Land, og det blev dem forbudetaf den Hellig Aand at tale Ordet i Asia,

6. Då de vandrade genom Phrygien och Galatie landskap, vardt dem förment af den Helga Anda, tala ordet i Asien.

6. Agga kui nem̃ad Wrigia ja Kalatia-maad läbbikäisid, keeldi neid pühhast Waimust, sedda sanna räkimast Asia-maal.

6. Jiems perėjus Frygiją ir Galatijos šalį, Šventoji Dvasia draudė jiems skelbti žodį Azijoje.

6. Da sie aber durch Phrygien und das Land Galatien zogen, ward ihnen gewehrt von dem heiligen Geiste, zu reden das Wort in Asien.

6. Lorsqu'ils eurent traversé la Phrygie et la Galatie, le Saint-Esprit les empêcha d'annoncer la Parole en Asie.

6. Y pasando a Frigia, y a la provincia de Galacia, les fué vedado por el Espíritu Santo predicar la palabra en Asia.

6 En als zij Frygie, en het land van Galatie doorgereisd hadden, werden zij van den Heiligen Geest verhinderd het Woord in Azie te spreken.

6. Tedy przeszedłszy Frygiję i Galatską krainę, zawściągnieni będąc od Ducha Świętego, aby nie opowiadali słowa Bożego w Azyi,

6. Eljárván pedig Frigiát és [2†] Galácia tartományát, mivelhogy eltiltatának a Szent Lélektől, hogy az ígét Ázsiában hirdessék,

6 Пройдя через Фригию и Галатийскую страну, они не были допущены Духом Святым проповедывать слово в Асии.

6. Як же пройшли Фригию та Галацьку сторону, заборонив їм сьвятий Дух промовляти слово в Азиї.

7 Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä.

7 he yrittivät Mysiaan tultuaan lähteä Bityniaan, mutta [Jeesuksen] Henki ei sallinut heille sitä.

7. Kuin he olivat tulleet Mysiaan, kiusasivat he vaeltaa Bitynian lävitse; mutta ei Henki sitä sallinut.

7. Sentähden menit he Mysiaan ja kiusaisit waelda Bithynian läpidze mutta ei Hengi sitä sallinut.

7. sentedhe' he sis menit Mysian/ ia kiusasit Bithinian lepitze waelda/ ia ei Hengi site heille sallinut. (sentähden he siis menit Mysiaan/ ja kiusasit Bithinian läwitse waeltaa/ ja ei Henki sitä heille sallinut.)

7. ἐλθόντες κατὰ τὴν Μυσίαν ἐπείραζον κατὰ τὴν Βιθυνίαν πορεύεσθαι· καὶ οὐκ εἴασεν αὐτοὺς τὸ Πνεῦμα.

7. ελθοντες κατα την μυσιαν επειραζον κατα την βιθυνιαν πορευεσθαι και ουκ ειασεν αυτους το πνευμα 7. elthontes kata ten mυsian epeirazon kata ten βithυnian poreυesthai kai oυk eiasen aυtoυs to pneυma

7 And (after) they came down to Mysia, they were attempting to travel to Bithyna, and the Spirit did not permit them.

7. After they were come to Mysia, they assayed to go into Bithynia: but the Spirit suffered them not.

7. kom de hen mod Mysien og forsøgte at reise igjennem Bithynien; og Aanden tilstedte dem det ikke.

7. Derföre foro de in i Mysien, och bödo till att fara in i Bithynien; och Anden tillstadde dem icke.

7. Kui nemmad Misia-male said, püüdsid nemmad Pitinia-maast läbbi miñna, ja pühha Waim ei lasknud neid mitte.

7. Atvykę iki Myzijos, jie mėgino eiti į Bitiniją, tačiau Dvasia jų neleido.

7. Als sie aber kamen an Mysien, versuchten sie, durch Bithynien zu reisen; und der Geist ließ es ihnen nicht zu.

7. Et étant venus en Mysie, ils se disposaient à aller en Bithynie; mais l'Esprit ne le leur permit pas.

7. Y como vinieron a Misia, tentaron de ir a Bitinia, mas no se lo permitió el Espíritu.

7 En aan Mysie gekomen zijnde, poogden zij naar Bithynie te reizen; en de Geest liet het hun niet toe.

7. Przyszedłszy do Mizyi, kusili się iść do Bitynii, ale im Duch Jezusowy nie dopuścił.

7. Misia felé menvén, igyekeznek vala Bithiniába jutni; de nem ereszté őket a Lélek.

7 Дойдя до Мисии, предпринимали идти в Вифинию; но Дух не допустил их.

7. Прийшовши ж в Мисию, поривались ійти в Витинию, і не пустив їх Дух.

8 Niin he vaelsivat ohi Mysian ja menivät Trooaaseen.

8 Kuljettuaan Mysian ohi he menivät alas Trooaaseen.

8. Kuin he siis Mysian ohitse vaeltaneet olivat, menivät he alas Troadiin.

8. Cosca he Mysian läpidze waeldanet olit menit he ales Troadan.

8. Mutta coska he olit waeldaneet Mysian/ lepitze nin he alasmenit Troadem. (Mutta koska he olit waeltaneet Mysiaan/ läwitse niin he alas menit Troadeen)

8. παρελθόντες δὲ τὴν Μυσίαν κατέβησαν εἰς Τρῳάδα.

8. παρελθοντες δε την μυσιαν κατεβησαν εις τρωαδα 8. parelthontes de ten mυsian kateβesan eis troada

8 And passing by Mysia, they went-down to Troas.

8. And they passing by Mysia came down to Troas.

8. De droge da Mysien forbi og kom ned til Troas.

8. Men då de hade farit genom Mysien, foro de ned till Troadem.

8. Agga kui nemmad Misia-maalt möda läksid, tullid nemmad alla Troa pole.

8. Perėję Myziją, jie nuėjo į Troadę.

8. Sie zogen aber an Mysien vorüber und kamen hinab gen Troas.

8. Alors franchissant la Mysie, ils descendirent à Troas.

8. Y pasando por Misia, bajaron a Troas.

8 En zij, Mysie voorbij gereisd zijnde, kwamen af tot Troas.

8. Tedy minąwszy Mizyję, zstąpili do Troady.

8. Áthaladván azért Misián, lemenének Tróásba.

8 Миновав же Мисию, сошли они в Троаду.

8. Перейшовши ж Мисию, прийшли в Трояду.

9 Ja Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä".

9 Yöllä Paavali näki näyn: muuan makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä."

9. Ja Paavali näki näyn yöllä: yksi Makedonian mies seisoi, rukoili häntä ja sanoi: tule Makedoniaan ja auta meitä.

9. Ja Pawali näki näyn yöllä että yxi Macedonian mies seisoi rucoili händä ja sanoi: matcusta alas Macedoniaan ja auta meitä.

9. Ja yxi Näky nächtijn Paualilda öelle/ Ette yxi Macedonian Mies seisoi ia rucoli hende ia sanoi/ Matkusta alas Macedonian ia autta meite. (Ja yksi näky nähtiin Pawalilta yöllä/ Että yksi Makedonian mies seisoi ja rukoili häntä ja sanoi/ Matkusta alas Makedoniaan ja auta meitä.)

9. καὶ ὅραμα διὰ τῆς νυκτὸς ὤφθη τῷ Παύλῳ· ἀνήρ τις ἦν Μακεδὼν ἑστὼς, παρακαλῶν αὐτὸν καὶ λέγων· Διαβὰς εἰς Μακεδονίαν βοήθησον ἡμῖν.

9. και οραμα δια της νυκτος ωφθη τω παυλω ανηρ τις ην μακεδων εστως παρακαλων αυτον και λεγων διαβας εις μακεδονιαν βοηθησον ημιν 9. kai orama dia tes nυktos ofthe to paυlo aner tis en makedon estos parakalon aυton kai legon diaβas eis makedonian βoetheson emin

9 And a vision was seen by Paul through the night. There was a certain man, a Macedonian, standing, pleading with him and saying, (After) you (have) crossed over into Macedonia, help us!

9. And a vision appeared to Paul in the night; There stood a man of Macedonia, and prayed him, saying, Come over into Macedonia, and help us.

9. Og om Natten saae Paulus et Syn: en markedonisk Mand stod der og bad ham, sigende: kom over til Marcedonien og hjælp os.

9. Och en syn syntes Paulo om nattena. En Macedonisk man stod och bad honom, sägandes: Far in i Macedonien, och hjelp oss.

9. Ja Paulus näggi üht näggemist ösel: üks Makedonia-ma mees seisis, ja pallus tedda ja ütles: Tulle alla Makedonia-male, ja aita meid.

9. Čia Paulius naktį turėjo regėjimą: jam pasirodė makedonietis, kuris maldavo: ‘‘Ateik į Makedoniją ir padėk mums!’‘

9. Und Paulus erschien ein Gesicht bei der Nacht; das war ein Mann aus Mazedonien, der stand und bat ihn und sprach: Komm herüber nach Mazedonien und hilf uns!

9. Et Paul eut une vision pendant la nuit: un homme macédonien se tenait debout et le sollicitait, en disant: Passe en Macédoine, et viens nous secourir.

9. Y se le apareció a Pablo de noche una visión: Un varón Macedonio estaba en pié, rogándole, y diciendo: Pasa a Macedonia, y ayúdanos.

9 En van Paulus werd in den nacht een gezicht gezien: er was een Macedonisch man staande, die hem bad en zeide: Kom over in Macedonie, en help ons.

9. I pokazało się Pawłowi w nocy widzenie: Mąż niejaki Macedoóczyk stał, prosząc go i mówiąc: Przepraw się do Macedonii, a ratuj nas.

9. És azon az éjszakán látás jelenék meg Pálnak: egy macedón férfiú állt előtte, kérve őt és ezt mondva: Jer által Macedóniába, és légy segítségül nékünk!

9 И было ночью видение Павлу: предстал некий муж, Македонянин, прося его и говоря: приди в Македонию и помоги нам.

9. І явилось уночі видїннє Павлу: стояв один чоловік Македонець, благаючи його й говорячи: Прийшовши в Македонию, поможи нам.

10 Ja kun hän oli nähnyt sen näyn, niin me kohta tahdoimme päästä lähtemään Makedoniaan, sillä me käsitimme, että Jumala oli kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia.

10 Kun hän oli nähnyt näyn, mielimme heti lähteä Makedoniaan, sillä käsitimme, että Jumala oli kutsunut meidät julistamaan heille ilosanomaa.

10. Ja kuin hän näyn näki, hankitsimme me kohta Makedoniaan menemään, tietäen täydellisesti Herran meitä kutsuneen heille evankeliumia saarnaamaan.

10. Ja sijtte cuin hän näyn näki hangidzimma me cohta Macedoniaan menemän tieten täydellisest HERran meitä cudzunen heille Evangeliumita saarnaman.

10. Ja sijttequin hen Näwuyn näki/ nin me cochta hangitzima Macedonian menemen/ wissist tieten/ ette HERRA oli meite sinne cutzunut heille Euangelium sarnaman. (Ja sittenkuin hän näyn näki/ niin me kohta hankitsimme Makedoniaan menemään/ wissist tietäen/ että HERRA oli meitä sinne kutsunut heille ewankeliumia saarnaaman.)

10. ὡς δὲ τὸ ὅραμα εἶδεν, εὐθέως ἐζητήσαμεν ἐξελθεῖν εἰς τὴν Μακεδονίαν, συμβιβάζοντες ὅτι προσκέκληται ἡμᾶς ὁ Κύριος εὐαγγελίσασθαι αὐτούς.

10. ως δε το οραμα ειδεν ευθεως εζητησαμεν εξελθειν εις την μακεδονιαν συμβιβαζοντες οτι προσκεκληται ημας ο κυριος ευαγγελισασθαι αυτους 10. os de to orama eiden eυtheos ezetesamen ekselthein eis ten makedonian sυmβiβazontes oti proskekletai emas o kυrios eυaggelisasthai aυtoυs

10 Now as he saw the vision, we immediately sought to go forth into Macedonia, concluding that the Lord has called us to proclaim the good-news to them. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

10. And after he had seen the vision, immediately we endeavoured to go into Macedonia, assuredly gathering that the Lord had called us for to preach the gospel unto them.

10. Men der han havde seet det Syn, søgte vi strax at drage over til Marcedonien; thi vi sluttede, at Herren kaldte os derhen, at prædike Evangelium for dem.

10. Och straxt han hade sett synena, tänkte vi till att fara in i Macedonien; och voro visse deruppå, att Herren hade kallat oss till att predika Evangelium för dem,

10. Agga kui tem̃a sedda näggemist olli näinud, siis püüdsime meie seddamaid wäljamiñna Makedonia-male, ja ollime se peäle julged, et Issand meid olli kutsnud, neile armo-öppetust kulutama.

10. Po šio regėjimo mes nedelsdami pasistengėme išvykti į Makedoniją, įsitikinę, kad Viešpats mus pašaukė skelbti jiems Evangeliją.

10. Als er aber das Gesicht gesehen hatte, da trachteten wir alsobald, zu reisen nach Mazedonien, gewiß, daß uns der HERR dahin berufen hätte, ihnen das Evangelium zu predigen.

10. Aussitôt après cette vision, nous nous disposâmes à passer en Macédoine, concluant que le Seigneur nous appelait à y annoncer l'Évangile.

10. Y como vió la visión, luego procurámos partir a Macedonia, certificados que Dios nos llamaba para que les predicásemos el evangelio.

10 Als hij nu dit gezicht gezien had, zo zochten wij terstond naar Macedonie te reizen, besluitende daaruit, dat ons de Heere geroepen had, om denzelven het Evangelie te verkondigen.

10. A ujrzawszy to widzenie, zaraześmy się starali o to, jakobyśmy się puścili do Macedonii, będąc tego pewni, iż nas Pan powołał, abyśmy im kazali Ewangieliję.

10. Mihelyt pedig a látást látta, azonnal igyekezénk elmenni Macedóniába, megértvén, hogy oda hívott minket az Úr, hogy azoknak prédikáljuk az evangyéliomot.

10 После сего видения, тотчас мы положили отправиться в Македонию, заключая, что призывал нас Господь благовествовать там.

10. Як же видїннє увидїв, забажали ми зараз іти в Македонию, зрозумівши, що Господь покликав нас благовіствувати їм.

11 Kun nyt olimme purjehtineet Trooaasta, kuljimme suoraan Samotrakeen, ja seuraavana päivänä Neapoliin,

11 Purjehdittuamme nyt Trooaasta kuljimme suoraan Samotrakeen ja seuraavana päivänä Neapoliin

11. Kuin me siis Troadista purjehdimme, niin me juoksimme kohdastansa Samotrakiaan, ja toisena päivänä Neapoliin,

11. COsca me sijs Troadast waelsimme menimmä me cohta Samotraciaan: ja toisna päiwänä Neapolijn.

11. Coska me sis puriechtime Ttroadast/ nin me tulima oikeata leita Samotracian. Ja toisna peiuene Neapolijn/ (Koska me siis purjehdimme Troadasta/ niin me tulimme oikeata laitaa Samotraciaan. Ja toisena päiwänä Neapoliin/)

11. Ἀναχθέντες οὖν ἀπὸ τῆς Τρῳάδος εὐθυδρομήσαμεν εἰς Σαμοθράκην, τῇ δὲ ἐπιούσῃ εἰς Νεάπολιν,

11. αναχθεντες ουν απο της τρωαδος ευθυδρομησαμεν εις σαμοθρακην τη τε επιουση εις νεαπολιν 11. anachthentes oυn apo tes troados eυthυdromesamen eis samothraken te te epioυse eis neapolin

11 Therefore having set-sail from Troas, we made a straight route to Samothrace, and the next (day) to Neapolis;

11. Therefore loosing from Troas, we came with a straight course to Samothracia, and the next day to Neapolis;

11. Vi fore da ud fra Troas, og seilede lige til Samothracia, og den anden dag til Neapolis,

11. Då vi nu seglade af Troade, kommo vi vår rätta kos till Samothracien, och dagen derefter till Neapolis;

11. Siis läksime meie Troast wälja, ja tullime otsekohhe Samotrakia-male, ja teisel päwal Neapoli liñna,

11. Išplaukę iš Troadės, leidomės tiesiog į Samotrakę ir rytojaus dieną į Neapolį.

11. Da fuhren wir aus von Troas; und geradewegs kamen wir gen Samothrazien, des andern Tages gen Neapolis

11. Étant donc partis de Troas, nous tirâmes droit vers Samothrace, et le lendemain à Néapolis;

11. Y partidos de Troas, vinimos camino derecho a Samotracia, y el día siguiente a Neapolis.

11 Van Troas dan afgevaren zijnde, liepen wij recht naar Samothrace, en den volgende dag naar Neapolis.

11. Puściwszy się tedy z Troady, prostośmy bieżeli do Samotracyi, a nazajutrz do Neapolu.

11. Elhajózván azért Tróásból, egyenesen Sámothrákéba mentünk, és másnap Neápolisba;

11 Итак, отправившись из Троады, мы прямо прибыли в Самофракию, а на другой день в Неаполь,

11. Пустившись тодї з Трояди, приспіли ми в Самотракию, другого ж дня в Неаполь,

12 ja sieltä Filippiin, joka on ensimmäinen kaupunki siinä osassa Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme muutamia päiviä.

12 ja sieltä Filippiin, joka on tärkein kaupunki siinä osassa Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa viivyimme joitakin päiviä.

12. Ja sieltä Philippiin, joka on Makedonian maakunnan pääkaupunki ja vapaa kaupunki; ja siinä kaupungissa me muutamia päiviä oleskelimme.

12. Ja sieldä Philippijn joca on Macedonian maacunnan pääcaupungi ja on wapa Caupungi josa me muutamita päiwiä oleskelimma.

12. ia sielde Philippijn/ ioca Päcaupungi on Macedonian maakunnas/ ia on werotoin caupungi. Nin me oleskelim sijnä Caupungis mwtomat peiuet. (ja sieltä Philippiin/ joka pääkaupunki on Makedonian maakunnassa/ ja on werotoin kaupunki. Niin me oleskelimme siinä kaupungissa muutamat päiwät.)

12. ἐκεῖθέν τε εἰς Φιλίππους, ἥτις ἐστὶ πρώτη τῆς μερίδος τῆς Μακεδονίας πόλις κολωνία. ἦμεν δὲ ἐν αὐτῇ τῇ πόλει διατρίβοντες ἡμέρας τινάς,

12. εκειθεν τε εις φιλιππους ητις εστιν πρωτη της μεριδος της μακεδονιας πολις κολωνια ημεν δε εν ταυτη τη πολει διατριβοντες ημερας τινας 12. ekeithen te eis filippoυs etis estin prote tes meridos tes makedonias polis kolonia emen de en taυte te polei diatriβontes emeras tinas

12 and from there to Philippi, which is (the) first city of (that) part of Macedonia, a (Roman) colony. Now we were staying in the same city (for) some days.

12. And from thence to Philippi, which is the chief city of that part of Macedonia, and a colony: and we were in that city abiding certain days.

12. og derfra til Philippi, hvilken er den fornemste Stad i den Deel af Marcedonien og en romersk Coloni. I denne Stad opholdt vi os nogle dage.

12. Och dädan till Philippos, som är ypperste staden i Macedonien, och är en fristad. Och vistades vi uti den staden några dagar.

12. Ja seält Wilippi liñna, mis on selle Makedonia-rigi üllem lin, kus Roma-rahwas tulnud ellama; ja senna liñna wibisime meie monneks päwaks.

12. Iš čia atvykome į Filipus­pirmąjį šios Makedonijos dalies ir kolonijos miestą. Šiame mieste užtrukome kelias dienas.

12. und von da gen Philippi, welches ist die Hauptstadt des Landes Mazedonien und eine Freistadt. Wir hatten aber in dieser Stadt unser Wesen etliche Tage.

12. Et de là à Philippes, qui est une colonie et la première ville de ce quartier de la Macédoine; et nous y séjournâmes quelques jours.

12. Y de allí a Filipos, que es la primera ciudad de aquella parte de Macedonia, y es una colonia; y estuvimos en aquella ciudad algunos dias.

12 En van daar naar Filippi, welke is de eerste stad van dit deel van Macedonie, een kolonie. En wij onthielden ons in die stad ettelijke dagen.

12. A stamtąd do Filipowa, które jest pierwsze miasto tej części Macedonii nowo osadzone; i zostaliśmy w onem mieście przez kilka dni.

12. Onnét pedig Filippibe, mely Macedónia azon részének első gyarmatvárosa. És ebben a városban töltöttünk néhány napot.

12 оттуда же в Филиппы: это первый город в той частиМакедонии, колония. В этом городе мы пробыли несколько дней.

12. а звідтіля в Филипи, котрий єсть первий город тієї части Македониї, - осада. Пробували ж ми в сьому городї кілька днїв.

13 Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.

13 Sapatinpäivinä menimme kaupungin [portin] ulkopuolelle, joen rannalle, jossa tavanmukaisesti oli rukouspaikka, ja istuimme ja puhuimme kokoontuneille naisille.

13. Ja me menimme lepopäivänä ulos kaupungista, virran tykö, kussa tapa oli rukoilla: jossa me istuimme ja puhuttelimme vaimoja, jotka sinne tulleet olivat.

13. Ja me menimmä lepopäiwinä ulos Caupungist wirran tygö josa myös toisinans rucoildin: ja me istuimma ja puhuttelimma waimoja jotca sinne tullet olit.

13. Ja Lepopeiuinä me wlosmenim Caupu'gist Wirdhan tyge/ iossa toisinans rucoltin/ ia me istuim mahan/ ia puhuttelim Waimoia/ iotca sinne coko'dunet olit. (Ja lepopäiwänä me ulos menimme kaupungista wirran tykö/ jossa toisinansa rukoiltiin/ ja me istuimme maahan/ ja puhuttelimme waimoja/ jotka sinne kokoontuneet olit.)

13. τῇ τε ἡμέρᾳ τῶν σαββάτων ἐξήλθομεν ἔξω τῆς πόλεως παρὰ ποταμὸν οὗ ἐνομίζετο προσευχὴ εἶναι, καὶ καθίσαντες ἐλαλοῦμεν ταῖς συνελθούσαις γυναιξί.

13. τη τε ημερα των σαββατων εξηλθομεν εξω της πολεως παρα ποταμον ου ενομιζετο προσευχη ειναι και καθισαντες ελαλουμεν ταις συνελθουσαις γυναιξιν 13. te te emera ton saββaton ekselthomen ekso tes poleos para potamon oυ enomizeto proseυche einai kai kathisantes elaloυmen tais sυnelthoυsais gυnaiksin

13 And on the Sabbath day, we went forth outside the city beside a river, where we supposed (it) to be a (place of) prayer. And having sat down and we were speaking to the women who came together.

13. And on the sabbath we went out of the city by a river side, where prayer was wont to be made; and we sat down, and spake unto the women which resorted thither.

13. Og paa Sabbatsdagen gik vi udenfor Staden ved en Flod, hvor der pleiede at være et Bedehuus, og vi satte os og talede til de Kvinder, som kom sammen.

13. Och om Sabbathsdagen gingo vi ut af staden till älfvena, der man plägade bedja; och satte oss ned, och talade med qvinnor, som der tillsamman kommo.

13. Ja hingamisse-päwal läksime meie wälja linnast jöe äre, kus nende wiis olli Jummalat palluda, ja istsime mahha, ja rääksime neile naestele, kes senna kokko tullid.

13. Sabato dieną išėjome už miesto prie upės, kur pagal paprotį buvo maldos vieta, ir atsisėdę kalbėjome susirinkusioms moterims.

13. Am Tage des Sabbats gingen wir hinaus vor die Stadt an das Wasser, da man pflegte zu beten, und setzten uns und redeten zu den Weibern, die da zusammenkamen.

13. Le jour du sabbat nous allâmes hors de la ville, près d'une rivière, où l'on avait accoutumé de faire la prière; et nous étant assis, nous parlions aux femmes qui y étaient assemblées.

13. Y en el día de sábado salímos de la ciudad al río, donde solía hacerse la oración; y sentándonos hablámos a las mujeres que se habían juntado.

13 En op den dag des sabbats gingen wij buiten de stad aan de rivier, waar het gebed placht te geschieden; en nedergezeten zijnde, spraken wij tot de vrouwen, die samengekomen waren.

13. A w dzieó sabatu wyszliśmy przed miasto nad rzekę, gdzie zwykły bywać modlitwy, a usiadłszy mówiliśmy do niewiast, które się tam były zeszły.

13. És szombatnapon kimenénk a városon kívül egy folyóvíz mellé, hol az imádkozás szokott lenni; és leülvén, beszélgeténk az egybegyűlt asszonyokkal.

13 В день же субботний мы вышли за город к реке, где, по обыкновению, был молитвенный дом, и, сев, разговаривали с собравшимися там женщинами.

13. А субітнього дня вийшли геть з города над річку, де бувало звичайно моленнє, і посїдавши говорили до жінок, що посходились.

14 Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.

14 Muuan Lyydia-niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, Jumalaa pelkäävä nainen, oli kuulemassa. Ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.

14. Ja vaimo, Lydia nimeltä, purpurain myyjä Tyatiron kaupungista, Jumalaa palvelevainen, kuulteli: jonka sydämen Herra avasi ottamaan vaaria niistä, mitä Paavalilta sanottiin.

14. Ja yxi Jumalata pelkäwäinen waimo Lydia nimeldä Purpurain myyjä Tyatiron Caupungist cuuldeli: ja HERra awais hänen sydämens ottaman waari mitä Pawalilda sanottin.

14. Ja yxi Jumalan pelkeue Waimo Lydia nimelde/ purpurain caupitzija sijte Tyatiradhen caupungist cwldeli/ Jonga sydheme' HERRA auasi wariottaman mite Paualilda sanottijn/ (Ja yksi Jumalan pelkääwäinen waimo Lydia nimeltä/ purppurain kaupitsija siitä Tyariran kaupungista kuunteli/ Jonka sydämen HERRA awasi waarin ottamaan mitä Paawalilta sanottiin/)

14. καί τις γυνὴ ὀνόματι Λυδία, πορφυρόπωλις πόλεως Θυατείρων, σεβομένη τὸν Θεόν, ἤκουεν, ἧς ὁ Κύριος διήνοιξε τὴν καρδίαν προσέχειν τοῖς λαλουμένοις ὑπὸ τοῦ Παύλου.

14. και τις γυνη ονοματι λυδια πορφυροπωλις πολεως θυατειρων σεβομενη τον θεον ηκουεν ης ο κυριος διηνοιξεν την καρδιαν προσεχειν τοις λαλουμενοις υπο του παυλου 14. kai tis gυne onomati lυdia porfυropolis poleos thυateiron seβomene ton theon ekoυen es o kυrios dienoiksen ten kardian prosechein tois laloυmenois υpo toυ paυloυ

14 And a certain woman, Lydia by name, a seller of purple of the city of Thyatira was hearing us (and) worshiping God, whose heart the Lord opened to take-heed to the things being spoken from Paul.

14. And a certain woman named Lydia, a seller of purple, of the city of Thyatira, which worshipped God, heard us: whose heart the Lord opened, that she attended unto the things which were spoken of Paul.

14. Og en Kvinde ved Navn Lydia, en Purpurkræmmerske fra Staden Thyatiræ, som dyrkede Gud, hørte til; hendes Hjerte oplod Herren at hun gav Agt paa det, som blev talet af Paulus.

14. Och en gudelig qvinna, benämnd Lydia, en purpurkrämerska, utaf de Thyatirers stad, lydde till; och Herren öppnade hennes hjerta, att hon gaf akt på det Paulus sade.

14. Ja üks naene, Lidia nimmi, purpuri müja Tiatira liñnast, kes Jummalat tenis, kulis peält, selle süddant teggi Issand lahti, et ta sedda tähhele panni, mis Paulussest ööldi.

14. Viena dievobaiminga moteris, vardu Lidija, prekiaujanti purpuro drabužiais, kilusi iš Tiatyrų miesto, klausėsi, ir Viešpats atvėrė jos širdį tam, ką kalbėjo Paulius.

14. Und ein gottesfürchtiges Weib mit Namen Lydia, eine Purpurkrämerin aus der Stadt der Thyathirer, hörte zu; dieser tat der HERR das Herz auf, daß sie darauf achthatte, was von Paulus geredet ward.

14. Et une certaine femme, nommée Lydie, de la ville de Thyatire, marchande de pourpre, qui craignait Dieu, écoutait; et le Seigneur lui ouvrit le cœur, pour faire attention aux choses que Paul disait.

14. Entónces una mujer, llamada Lidia, que vendía púrpura, de la ciudad de Tiatira, temerosa de Dios, oyó: el corazón de la cual abrió el Señor, para que estuviese atenta a lo que Pablo decía.

14 En een zekere vrouw, met name Lydia, een purperverkoopster, van de stad Thyatira, die God diende, hoorde ons; welker hart de Heere heeft geopend, dat zij acht nam op hetgeen van Paulus gesproken werd.

14. A niektóra niewiasta, imieniem Lidyja, która szarłat sprzedawała w mieście Tyjatyrskiem, Boga się bojąca, słuchała; której Pan otworzył serce, aby pilnie słuchała tego, co Paweł mówił.

14. És egy Lidia nevű, Thiatira városbeli bíborárús asszony, ki féli vala az Istent, hallgata reánk. Ennek az Úr megnyitá szívét, hogy figyelmezzen azokra, a miket Pál mond vala.

14 И одна женщина из города Фиатир, именем Лидия, торговавшая багряницею, чтущая Бога, слушала; и Господь отверз сердце ее внимать тому, что говорил Павел.

14. І слухала нас одна жінка, на ймя Лидия, купчиха кармазином, із города Тиятирського, що шанувала Бога; їй же Господь відчинив серце уважати на глаголане від Павла.

15 Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.

15 Kun hänet ja hänen huonekuntansa oli kastettu, hän pyysi sanoen: "Jos pidätte minua Herraan uskovana, niin tulkaa kotiini majailemaan”: Ja hän vaati meitä.

15. Ja kuin hän ja hänen huoneensa kastettu oli, rukoili hän meitä, sanoen: jos te minun Herralle uskollisena pidätte, niin tulkaat minun huoneeseeni ja olkaat siinä. Ja hän vaati heitä.

15. Ja cuin hän ja hänen huonens castettu oli neuwoi hän meitä sanoden: jos te minun HERran uscollisna pidätte nijn tulcat minun huoneseni ja olcat sijnä. Ja hän waati meitä.

15. Ja quin hen ia henen Honens castettu oli. Manasi hen meite/ sanoden Jos te minun pidhett wskolissa HERRAN päle/ nin tulcat minun Hoonen siselle/ ia olcatta sijnä. Ja hen waati meite. (Ja kuin hän ja hänen huoneensa kastettu oli. Manasi hän meitä/ sanoen Jos te minun pidätte uskollisena HERRAN päälle/ niin tulkaat minun huoneen sisälle/ ja olkaatte siinä. Ja hän waati meitä.)

15. ὡς δὲ ἐβαπτίσθη καὶ ὁ οἶκος αὐτῆς, παρεκάλεσε λέγουσα· Εἰ κεκρίκατέ με πιστὴν τῷ Κυρίῳ εἶναι, εἰσελθόντες εἰς τὸν οἶκόν μου μείνατε· καὶ παρεβιάσατο ἡμᾶς.

15. ως δε εβαπτισθη και ο οικος αυτης παρεκαλεσεν λεγουσα ει κεκρικατε με πιστην τω κυριω ειναι εισελθοντες εις τον οικον μου μεινατε και παρεβιασατο ημας 15. os de eβaptisthe kai o oikos aυtes parekalesen legoυsa ei kekrikate me pisten to kυrio einai eiselthontes eis ton oikon moυ meinate kai pareβiasato emas

15 Now as she and her household were immersed*, she pleaded with us, saying, If you° have judged me to be faithful to the Lord, abide° (here), having entered into my house. And she constrained us. {52 AD. Philippi.}

15. And when she was baptized, and her household, she besought us, saying, If ye have judged me to be faithful to the Lord, come into my house, and abide there. And she constrained us.

15. Men der hun og hendes Huus var døbt, bad hun os og sagde: dersom I agte mig at være tro for Herren, da kommer ind i mit Huus og bliver der. Og hun nødte os.

15. Och hon lät sig döpa, och allt sitt hus; och bad dem, sägandes: Om I hållen mig derföre att jag tror på Herran, så kommer i mitt hus, och blifver der. Och hon nödgade oss.

15. Agga kui temma ja temma perre sai ristitud, pallus temma meid ja ütles: Kui teie arwate, et ma ollen usklikkuks sanud Issanda sisse, siis tulge minno kotta, ja jäge senna; ja ta sundis meid omma pallumissega.

15. Kai ji su savo namiškiais buvo pakrikštyta, ėmė mūsų prašyti: ‘‘Jei mane laikote Viešpaties tikinčiąja, ateikite ir pasilikite mano namuose’‘. Ji tiesiog mus privertė.

15. Als sie aber und ihr Haus getauft ward, ermahnte sie uns und sprach: So ihr mich achtet, daß ich gläubig bin an den HERRN, so kommt in mein Haus und bleibt allda. Und sie nötigte uns.

15. Et quand elle eut été baptisée avec sa famille, elle nous fit cette prière: Si vous m'avez jugée fidèle au Seigneur, entrez dans ma maison, et y demeurez; et elle nous y obligea.

15. Y como fué bautizada, con su casa, nos rogó, diciendo: Si habéis juzgado que yo sea fiel al Señor, entrád en mi casa, y posád; y nos constriñó.

15 En als zij gedoopt was, en haar huis, bad zij ons, zeggende: Indien gij hebt geoordeeld, dat ik den Heere getrouw ben, zo komt in mijn huis, en blijft er. En zij dwong ons.

15. A gdy się ochrzciła i dom jej, prosiła, mówiąc: Ponieważeście mię osądzili wierną być Panu, wszedłszy do domu mego, mieszkajcie; i przymusiła nas.

15. Mikor pedig megkeresztelkedék mind házanépével egybe, kére minket, mondván: Ha az Úr hívének ítéltetek engem, jertek az én házamhoz, [3†] és maradjatok ott. És unszola minket.

15 Когда же крестилась она и домашние ее, то просила нас,говоря: если вы признали меня верною Господу, то войдитев дом мой и живите у меня . И убедила нас.

15. Як же охрестилась вона і дім її, благала, говорячи: Коли ви судили мене, що я вірна Господеві, то, ввійшовши в господу мою, пробувайте. І присилувала нас.

16 Ja tapahtui meidän mennessämme rukouspaikkaan, että meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan.

16 Ja tapahtui meidän ollessamme menossa rukouspaikalle, että vastaamme tuli muuan palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamisellaan tuotti paljon tuloja isännilleen.

16. Ja tapahtui, kuin me rukoukseen menimme, kohtasi meitä piika, jolla noituuden henki oli, joka isännillensä saatti suuren saaliin noitumisellansa.

16. JA tapahdui cosca me rucouxeen menimmä cohtais meitä yxi pijca jolla noituxen hengi oli joca Isännillens saatti suuren saalin noitumisellans.

16. Ja se tapachtui koska me Rucouxeen menime/ cochtasi meite yxi Pica/ iolla oli Noituxen Hengi/ ia hen saattoi henen Isendeins swren Salijn noitumisellans. (Ja se tapahtui koska me rukoukseen menimme/ kohtasi meitä yksi piika/ jolla oli noituuden henki/ ja hän saattoi hänen isäntäinsä suuren saaliin noitumisellansa.)

16. Ἐγένετο δὲ πορευομένων ἡμῶν εἰς προσευχὴν παιδίσκην τινὰ ἔχουσαν πνεῦμα πύθωνος ἀπαντῆσαι ἡμῖν, ἥτις ἐργασίαν πολλὴν παρεῖχε τοῖς κυρίοις αὐτῆς μαντευομένη.

16. εγενετο δε πορευομενων ημων εις προσευχην παιδισκην τινα εχουσαν πνευμα πυθωνος απαντησαι ημιν ητις εργασιαν πολλην παρειχεν τοις κυριοις αυτης μαντευομενη 16. egeneto de poreυomenon emon eis proseυchen paidisken tina echoυsan pneυma pυthonos apantesai emin etis ergasian pollen pareichen tois kυriois aυtes manteυomene

16 Now it happened, (while) traveling to (the place of) prayer, that a certain maidservant encountered us, having a spirit of divination, who was providing her lords much business (by) fortune-telling.

16. And it came to pass, as we went to prayer, a certain damsel possessed with a spirit of divination met us, which brought her masters much gain by soothsaying:

16. Men det skete, der vi gik til Bedehuset, at en Pige mødte os, som havde en Spaadomsaand og skaffede sine Herrer megen Vinding ved at spaae.

16. Och hände sig, då vi gingom till bönen, mötte oss en piga, som hade en spådomsanda, och hon drog sina herrar mycken båtning till, med sin spådom.

16. Agga se sündis, kui meie palwele läksime, et üks tüdruk meie wasto tulli, sel olli lausia waim, se satis omma issandattele paljo kasso lausmissega.

16. Kartą, einančius į maldos vietą, mus pasitiko viena tarnaitė, turinti spėjimo dvasią. Spėdama ji daug uždirbdavo savo šeimininkams.

16. Es geschah aber, da wir zu dem Gebet gingen, daß eine Magd uns begegnete, die hatte einen Wahrsagergeist und trug ihren Herren viel Gewinnst zu mit Wahrsagen.

16. Or, comme nous allions à la prière, une servante qui avait un esprit de Python, et qui procurait un grand profit à ses maîtres en devinant, nous rencontra.

16. Y aconteció, que yendo nosotros a la oración, una muchacha que tenía espíritu Pitónico, nos salió delante; la cual daba grande ganancia a sus amos adivinando.

16 En het geschiedde, als wij tot het gebed heengingen, dat een zekere dienstmaagd, hebbende een waarzeggenden geest, ons ontmoette, welke haar heren groot gewin toebracht met waarzeggen.

16. I stało się, gdyśmy szli na modlitwę, iż niektóra dzieweczka, co miała ducha wieszczego, zabieżała nam, a ta wielki zysk panom swoim przynosiła, wróżąc.

16. Lőn pedig, hogy mikor mentünk a könyörgésre, egy szolgálóleányka jöve előnkbe, kiben jövendőmondásnak lelke vala, [4†] ki az ő urainak nagy hasznot hajta jövendőmondásával.

16 Случилось, что, когда мы шли в молитвенный дом, встретилась нам одна служанка, одержимая духом прорицательным, которая через прорицание доставляла большой доход господам своим.

16. Стало ся ж, як ми йшли на молитву, зустріла нас одна дївчина, що мала духа віщого, і котра заробіток великий давала панам своїм, ворожачи.

17 Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi sanoen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien".

17 Paavalia ja meitä seuraten hän huusi sanoen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien."

17. Tämä noudatti alati Paavalia ja meitä, ja huusi, sanoen: nämät miehet ovat korkeimman Jumalan palveliat, jotka meille autuuden tien ilmoittavat.

17. Tämä noudatti alati meitä ja Pawalita huutain: nämät miehet owat corkeimman Jumalan palweliat jotca meille autuuden tien opettawat. Ja näin hän huusi monda päiwä.

17. Teme alati noudhatti Paualita ia meite/ ia hwsi sanoden/ Nemet Miehet ouat sen Corckeiman Jumalan palueliat/ iotca meille opettauat Terueyden tien/ Ja site hen teki monda peiue. (Tämä alati noudatti Pawalia ja meitä/ ja huusi sanoen/ Nämät miehet owat sen Korkeimman Jumalan palwelijat/ jotka meille opettawat terweyden tien/ Ja sitä hän teki monta päiwää.)

17. αὕτη κατακολουθήσασα τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Σίλᾳ ἔκραζε λέγουσα· Οὗτοι οἱ ἄνθρωποι δοῦλοι τοῦ Θεοῦ τοῦ ὑψίστου εἰσίν, οἵτινες καταγγέλλουσιν ἡμῖν ὁδὸν σωτηρίας.

17. αυτη κατακολουθησασα τω παυλω και ημιν εκραζεν λεγουσα ουτοι οι ανθρωποι δουλοι του θεου του υψιστου εισιν οιτινες καταγγελλουσιν ημιν οδον σωτηριας 17. aυte katakoloυthesasa to paυlo kai emin ekrazen legoυsa oυtoi oi anthropoi doυloi toυ theoυ toυ υpsistoυ eisin oitines kataggelloυsin emin odon soterias

17 This (maidservant) was crying out, having followed after Paul and us, saying, These men are bondservants of the Highest God, who are proclaiming to us the way of salvation.

17. The same followed Paul and us, and cried, saying, These men are the servants of the most high God, which shew unto us the way of salvation.

17. Denne fulgte efter Paulus og os, raabte og sagde: disse Mennesker ere den høieste Guds tjenere, som forkynder Eder saliggørelsens Vei.

17. Hon följde Paulum och oss efter, och ropade, sägandes: Desse männerna äro högsta Guds tjenare, de der eder förkunna salighetenes väg;

17. Sesamma tulli Paulusse ja meie järrele, kissendas ja ütles: Needsinnatsed innimessed on keigekörgema Jummala sullased, kes teile önnistusse teed kulutawad.

17. Ji ėmė sekti paskui Paulių bei mus, šaukdama: ‘‘Šitie vyrai yra aukščiausiojo Dievo tarnai ir skelbia mums išgelbėjimo kelią’‘.

17. Die folgte allenthalben Paulus und uns nach, schrie und sprach: Diese Menschen sind die Knechte Gottes des Allerhöchsten, die euch den Weg der Seligkeit verkündigen.

17. Ayant suivi Paul et nous, elle s'écria en disant: Ces hommes sont des serviteurs du Dieu très haut, qui vous annoncent la voie du salut.

17. Esta, siguiendo a Pablo, y a nosotros, daba voces, diciendo: Estos hombres son siervos del Dios Altísimo, los cuales nos enseñan el camino de salvación.

17 Dezelve volgde Paulus en ons achterna, en riep, zeggende: Deze mensen zijn dienstknechten Gods des Allerhoogsten, die ons den weg der zaligheid verkondigen.

17. Ta chodząc za Pawłem i za nami, wołała mówiąc: Ci ludzie sługami są Boga najwyższego, którzy nam opowiadają drogę zbawienia.

17. Ez követvén Pált és minket, kiált vala, [5†] mondván: Ezek az emberek a magasságos Istennek szolgái, kik néktek az idvességnek útját hirdetik.

17 Идя за Павлом и за нами, она кричала, говоря: сии человеки - рабы Бога Всевышнего, которые возвещают нам путь спасения.

17. Ся, йдучи слїдом за Павлом та за нами, покликувала, кажучи: Сї люде - слуги Вишнього Бога, що звіщають нам дорогу спасення.

18 Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä.

18 Tätä hän teki monta päivää. Mutta Paavali kiusaantui, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä käsken sinun lähteä hänestä." Ja se lähti samalla hetkellä.

18. Ja sitä hän teki monta päivää. Mutta Paavali otti sen pahaksi, käänsi itsensä ja sanoi sille hengelle: minä käsken sinun Jesuksen Kristuksen nimeen hänestä mennä ulos; ja hän läksi ulos sillä hetkellä.

18. Mutta Pawali otti sen pahaxi käänsi idzens ja sanoi sille hengelle: minä käsken sinun Jesuxen Christuxen nimeen hänestä ulosmennä: joca myös sillä hetkellä läxi.

18. Mutta Pauali sen pahaxi otti ia kiensi henens/ ia sanoi sille Hengelle/ Mine kesken sinun Iesusen Christusen Nimen cautta/ etes heneste wlosmenet. Nin hen samalla hetkelle wloslexi. (Mutta Pawali sen pahaksi otti ja käänsi hänens/ ja sanoi sille hengelle/ Minä käsken sinun Jesuksen Kristuksen nimen kautta/ ettäs hänestä ulos menet. Niin hän samalla hetkellä ulos läksi.)

18. τοῦτο δὲ ἐποίει ἐπὶ πολλὰς ἡμέρας. διαπονηθεὶς δὲ ὁ Παῦλος καὶ ἐπιστρέψας τῷ πνεύματι εἶπε· Παραγγέλλω σοι ἐν τῷ ὀνόματι Ἰησοῦ Χριστοῦ ἐξελθεῖν ἀπ’ αὐτῆς. καὶ ἐξῆλθεν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ.

18. τουτο δε εποιει επι πολλας ημερας διαπονηθεις δε ο παυλος και επιστρεψας τω πνευματι ειπεν παραγγελλω σοι εν τω ονοματι ιησου χριστου εξελθειν απ αυτης και εξηλθεν αυτη τη ωρα 18. toυto de epoiei epi pollas emeras diaponetheis de o paυlos kai epistrepsas to pneυmati eipen paraggello soi en to onomati iesoυ christoυ ekselthein ap aυtes kai ekselthen aυte te ora

18 Now she was doing this for many days. But Paul, also being pained, turned and said to the spirit, I command you in the name of Jesus Christ to come forth away from her. And it came out in the same hour.

18. And this did she many days. But Paul, being grieved, turned and said to the spirit, I command thee in the name of Jesus Christ to come out of her. And he came out the same hour.

18. Dette gjorde hun mange Dage. Men Paulus fortrød derpaa, og han vendte sig og sagde til Aanden: jeg byder dig i Jesu Christi Navn at fare ud af hende. Og den foer ud i den samme Stund.

18. Och det gjorde hon i många dagar. Men Paulus tog detta illa vid sig, och vände sig om, sägandes till andan: Jag bjuder dig, vid Jesu Christi Namn, att du far ut af henne. Och han for ut i samma stund.

18. Ja sedda teggi temma mitto päwa; agga Paulusse meel olli haige sepärrast, ja pöris ennast ümber, ja ütles se waimo wasto: Ma kässin sind Jesusse Kristusse nimmel, temma seest wäljaminna; ja temma läks wälja selsammal tunnil.

18. Taip ji darė daugelį dienų. Nebeapsikęsdamas Paulius atsigręžė ir paliepė dvasiai: ‘‘Jėzaus Kristaus vardu įsakau tau iš jos išeiti!’‘ Ir dvasia tučtuojau išėjo.

18. Solches tat sie manchen Tag. Paulus aber tat das wehe, und er wandte sich um und sprach zu dem Geiste: Ich gebiete dir in dem Namen Jesu Christi, daß du von ihr ausfahrest. Und er fuhr aus zu derselben Stunde.

18. Elle fit cela pendant plusieurs jours; mais Paul, en étant importuné, se retourna, et dit à l'esprit: Je te commande au nom de Jésus-Christ, de sortir de cette fille. Et il en sortit au même instant.

18. Y esto hacía por muchos dias, mas desagradado Pablo, se volvió, y dijo al espíritu: Te mando en el nombre de Jesu Cristo, que salgas de ella. Y salió en la misma hora.

18 En dit deed zij vele dagen lang. Maar Paulus, daarover ontevreden zijnde, keerde zich om, en zeide tot den geest: Ik gebied u in den Naam van Jezus Christus, dat gij van haar uitgaat. En hij ging uit ter zelfder ure.

18. A to czyniła przez wiele dni; ale Paweł bolejąc nad tem i obróciwszy się, rzekł onemu duchowi: Rozkazuję ci w imieniu Jezusa Chrystusa, abyś wyszedł od niej. I wyszedł onejże godziny.

18. Ezt pedig több napon át mívelte. Pál azonban megbosszankodván, és hátrafordulván, mondá a léleknek: Parancsolom néked a Jézus [6†] Krisztus nevében, hogy menj ki belőle. És kiméne abban az órában.

18 Это она делала много дней. Павел, вознегодовав, обратился и сказал духу: именем Иисуса Христа повелеваю тебе выйти из нее. И дух вышел в тот же час.

18. Робила ж се многі днї. Далїй Павел, розсердившись і обернувшись, рече духові: Повелїваю тобі імям Ісуса Христа, вийди з неї. І вийшов тієї ж години.

19 Mutta kun hänen isäntänsä näkivät, että tulojen toivo oli heiltä kadonnut, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja vetivät heidät torille hallitusmiesten eteen.

19 Mutta kun hänen isäntänsä näkivät, että tulojen toivo oli heiltä mennyt, he ottivat Paavalin ja Silaan kiinni ja vetivät heidät torille hallitusmiesten eteen.

19. Mutta kuin hänen isäntänsä sen näkivät, että heidän saaliinsa tuli pois, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja veivät heidät turulle päämiesten tykö,

19. COsca hänen Isändäns sen näit että heidän saalins poistuli otit he Pawalin ja Silan kijnni ja wedit heidän Turulle Päämiesten tygö:

19. Coska sis henen Isennens sen neit/ ette heiden Salijns toiuo poistuli/ nin he kijniotit Paualin ia Silam/ ia wedhit heite Turulle Pämieste' tyge/ (Koska siis hänen isäntänsä sen näit/ että heidän saaliinsa toiwo pois tuli/ niin he kiinni otit Pawalin ja Silaan/ ja wedit heitä turulla päämiesten tykö/)

19. Ἰδόντες δὲ οἱ κύριοι αὐτῆς ὅτι ἐξῆλθεν ἡ ἐλπὶς τῆς ἐργασίας αὐτῶν, ἐπιλαβόμενοι τὸν Παῦλον καὶ τὸν Σίλαν εἵλκυσαν εἰς τὴν ἀγορὰν ἐπὶ τοὺς ἄρχοντας,

19. ιδοντες δε οι κυριοι αυτης οτι εξηλθεν η ελπις της εργασιας αυτων επιλαβομενοι τον παυλον και τον σιλαν ειλκυσαν εις την αγοραν επι τους αρχοντας 19. idontes de oi kυrioi aυtes oti ekselthen e elpis tes ergasias aυton epilaβomenoi ton paυlon kai ton silan eilkυsan eis ten agoran epi toυs archontas

19 But (after) her lords saw that the hope of their business was gone, (after) they grabbed Paul and Silas, they dragged them into the marketplace in front of the rulers.

19. And when her masters saw that the hope of their gains was gone, they caught Paul and Silas, and drew them into the marketplace unto the rulers,

19. Men der hendes Herrer saae, at deres Haab om Vinding var forsvundet, toge de Paulus og Silas og slæbte dem hen paa Torvet for de Øverste.

19. Då hennes herrar sågo, att hoppet var borto till deras båtning, togo de fatt på Paulus och Silas, och drogo dem på torget till de öfversta;

19. Agga kui temma issandad näggid, et nende kasso lotus olli ärralöpnud, wotsid nemmad Paulust ja Silast kinni, ja weddasid neid turro peäle üllematte ette,

19. Šeimininkai, pamatę, kad jų pasipelnymo viltys žlugo, sugriebė Paulių bei Silą ir nutempė į miesto aikštę pas vyresnybę.

19. Da aber die Herren sahen, daß die Hoffnung ihres Gewinnstes war ausgefahren, nahmen sie Paulus und Silas, zogen sie auf den Markt vor die Obersten

19. Mais ses maîtres, voyant qu'ils avaient perdu l'espérance de leur gain, se saisirent de Paul et de Silas, et les traînèrent sur la place publique, devant les magistrats.

19. Y viendo sus amos que había salido la esperanza de su ganancia, prendieron a Pablo y a Silas; y los trajeron a la plaza, a las autoridades.

19 Als nu de heren van dezelve zagen, dat de hoop huns gewins weg was, grepen zij Paulus en Silas, en trokken hen naar de markt voor de oversten.

19. A widząc panowie jej, iż zginęła nadzieja zysku ich, pojmawszy Pawła i Sylę, ciągnęli je na rynek przed urząd,

19. Látván pedig annak az urai, hogy keresetüknek a reménysége elveszett, megfogva Pált és Silást, vonák a piaczra a hatóságok elé.

19 Тогда господа ее, видя, что исчезла надежда дохода их, схватили Павла и Силу и повлекли на площадь к начальникам.

19. Видївши ж пани її, що пропала надїя заробітку їх, схопивши Павла та Силу, потягли їх на майдан до князїв.

20 Ja vietyänsä heidät päällikköjen eteen he sanoivat: "Nämä miehet häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat juutalaisia

20 Vietyään heidät päällikköjen eteen he sanoivat: "Nämä miehet, jotka ovat juutalaisia, saattavat kaupunkimme hämminkiin.

20. Ja veivät heidän esivallan eteen, ja sanoivat: nämät miehet meidän kaupungin häiritsevät, jotka ovat Juudalaiset,

20. Ja weit heidän Esiwallan eteen ja sanoit: nämät miehet meidän Caupungin häiridzewät jotca owat Judalaiset:

20. ia edestoit heit Esiwallan eten ia sanoit/ Nämet Miehet heiritzeuet meiden Caupungin/ ette he ouat Juttat/ (ja edestoit heitä esiwallan eteen ja sanoit/ Nämät miehet häiritsewät meidän kaupungin/ että he owat juuttaat/)

20. καὶ προσαγαγόντες αὐτοὺς τοῖς στρατηγοῖς εἶπον· Οὗτοι οἱ ἄνθρωποι ἐκταράσσουσιν ἡμῶν τὴν πόλιν Ἰουδαῖοι ὑπάρχοντες,

20. και προσαγαγοντες αυτους τοις στρατηγοις ειπον ουτοι οι ανθρωποι εκταρασσουσιν ημων την πολιν ιουδαιοι υπαρχοντες 20. kai prosagagontes aυtoυs tois strategois eipon oυtoi oi anthropoi ektarassoυsin emon ten polin ioυdaioi υparchontes

20 Having led them to the magistrates, they said, These men, being* Jews, are disturbing our city,

20. And brought them to the magistrates, saying, These men, being Jews, do exceedingly trouble our city,

20. Og de førte dem til Høvedsmændene og sagde: disse Mennesker, som ere Jøder, forvirre slet vor Stad,

20. Och antvardade dem Rådherrarna i händer, sägande: Desse männerna göra ena villo i vår stad, efter de äro Judar;

20. Ja wisid neid pealikkude jure, ja ütlesid: Needsinnatsed innimessed eksitawad meie liñna rahwast ärra, ja on Juda-mehhed,

20. Nuvedę pas pretorius, jie tarė: ‘‘Šitie žmonės mūsų mieste kelia sąmyšį. Jie yra žydai

20. und führten sie zu den Hauptleuten und sprachen: Diese Menschen machen unsere Stadt irre; sie sind Juden

20. Et les ayant menés aux préteurs, ils leur dirent: Ces hommes troublent notre ville;

20. Y presentándolos a los magistrados, dijeron: Estos hombres alborotan nuestra ciudad, siendo Judíos.

20 En als zij hen tot de hoofdmannen gebracht hadden, zeiden zij: Deze mensen beroeren onze stad, daar zij Joden zijn.

20. A stawiwszy je przed hetmany, rzekli: Ci ludzie czynią zamieszanie w mieście naszem, będąc Żydami:

20. És odavezetvén őket a bírákhoz, mondának: Ezek az emberek zsidó létükre megháborítják a mi városunkat,

20 И, приведя их к воеводам, сказали: сии люди, будучи Иудеями, возмущают наш город

20. І привівши їх до воївод, казали: Сї люде вельми трівожать город наш, бувши Жидами,

21 ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska me olemme roomalaisia".

21 He opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä seurata, koska olemme roomalaisia.”

21. Ja opettavat niitä tapoja, joita ei meidän sovi ottaa vastaan eikä tehdä, sillä me olemme Roomalaiset.

21. Ja opettawat nijtä säätyjä jotca ei meille ole soweliat: sillä me olemma Romalaiset.

21. ia opettauat nijte Sätyi/ ioita ei soui meiden wastan ruueta eisemmengen pite/ ette me olema Romarit. (ja opettawat niitä säätyjä/ joita ei sowi meidän wastaan ruweta ei siksikään pitää/ että me olemme romarit.)

21. καὶ καταγγέλλουσιν ἔθη ἃ οὐκ ἔξεστιν ἡμῖν παραδέχεσθαι οὐδὲ ποιεῖν Ρωμαίοις οὖσι.

21. και καταγγελλουσιν εθη α ουκ εξεστιν ημιν παραδεχεσθαι ουδε ποιειν ρωμαιοις ουσιν 21. kai kataggelloυsin ethe a oυk eksestin emin paradechesthai oυde poiein romaiois oυsin

21 and are proclaiming customs which it is not legal for us to accept, or to do, being Romans.

21. And teach customs, which are not lawful for us to receive, neither to observe, being Romans.

21. og de forkynde Skikke, hvilke det ikke er os tilladt at antage eller øve, efterdi vi ere Romere.

21. Och lära det sätt, som oss icke höfves anamma eller hålla, efter vi äre Romerske.

21. Ja kulutawad kombed, mis meile ei sünni wastowotta, egga nende järrele tehha, sest et meie Roma-rahwas olleme.

21. ir skelbia papročius, kurių mums, romėnams, nevalia nei priimti, nei laikytis’‘.

21. und verkündigen eine Weise, welche uns nicht ziemt anzunehmen noch zu tun, weil wir Römer sind.

21. Ce sont des Juifs, et ils enseignent une manière de vivre qu'il ne nous est pas permis de recevoir, ni de suivre, à nous qui sommes Romains.

21. Y enseñan costumbres, las cuales no nos es lícito recibir ni guardar, pues somos Romanos.

21 En zij verkondigen zeden, die ons niet geoorloofd zijn aan te nemen noch te doen, alzo wij Romeinen zijn.

21. I opowiadają zwyczaje, których się nam nie godzi przyjmować ani zachowywać, ponieważ jesteśmy Rzymianie.

21. És olyan szertartásokat hirdetnek, melyeket nem szabad nékünk bevennünk, sem cselekednünk, mivelhogy rómaiak vagyunk.

21 и проповедуют обычаи, которых нам, Римлянам, не следует ни принимать, ни исполнять.

21. і навчають звичаїв, котрих не годить ся нам приймати, анї робити, бувши Римлянами.

22 Ja kansakin nousi heitä vastaan, ja päälliköt revittivät heiltä vaatteet ja käskivät lyödä heitä raipoilla.

22 Myös kansa nousi heitä vastaan, ja revittyään heiltä vaatteet päälliköt käskivät lyödä heitä raipoilla.

22. Ja kansa nousi ynnä heitä vastaan, ja esivalta antoi heidän vaatteensa repiä, ja käski heitä piestä.

22. Ja Canssa coconnui heitä wastan ja Esiwalda andoi heidän waattens repiä ja käski heitä piestä.

22. Ja Canssa cokoniooxi heite wastan/ ia Esiwalta annoi heiden waatteins rickireuitte/ ia keski heite witzoilla piestä. (Ja kansa kokoon juoksi heitä wastaan/ ja esiwalta antoi heidän waatteensa rikki rewittää/ ja käski heitä witsoilla.)

22. καὶ συνεπέστη ὁ ὄχλος κατ’ αὐτῶν. καὶ οἱ στρατηγοὶ περιρρήξαντες αὐτῶν τὰ ἱμάτια ἐκέλευον ῥαβδίζειν,

22. και συνεπεστη ο οχλος κατ αυτων και οι στρατηγοι περιρρηξαντες αυτων τα ιματια εκελευον ραβδιζειν 22. kai sυnepeste o ochlos kat aυton kai oi strategoi perirreksantes aυton ta imatia ekeleυon raβdizein

22 And the crowd stood up together against them, and the magistrates, having ripped off their garments, were commanding (the sergeants) to lash (them) with rods.

22. And the multitude rose up together against them: and the magistrates rent off their clothes, and commanded to beat them.

22. Og Mændene oprørtes imod dem, og Høvedsmændene lode rive Klæderne af dem, og befole at hudstryge dem.

22. Och folket lopp ihop med dem; och Rådherrarna refvo deras kläder sönder, och läto hudflänga dem med ris.

22. Ja rahwas tousis ülles nende wasto, ja need pealikkud käsksid nende rided seljast mahha kiskuda, ja neid witstega peksta.

22. Prieš juos sukilo ir minia. Pretoriai nuplėšė nuo jų drabužius ir įsakė juos mušti lazdomis.

22. Und das Volk ward erregt wider sie; und die Hauptleute ließen ihnen die Kleider abreißen und hießen sie stäupen.

22. Alors la foule se souleva contre eux, et les préteurs, ayant fait déchirer leurs vêtements, ordonnèrent qu'ils fussent battus de verges.

22. Y concurrió la multitud contra ellos; y los magistrados rompiéndoles sus ropas los mandaron azotar con varas.

22 En de schare stond gezamenlijk tegen hen op; en de hoofdmannen, hun de klederen afgescheurd hebbende, bevalen hen te geselen.

22. I powstało pospólstwo przeciwko nim, a hetmani rozdarłszy szaty ich, kazali je siec rózgami.

22. És velök egyben feltámada a sokaság ő ellenök. A bírák pedig letépetvén ruháikat, megvesszőzteték őket.

22 Народ также восстал на них, а воеводы, сорвав с них одежды, велели бить их палками

22. І встав народ проти них, а воїводи, роздерши одежу їх, звелїли бити їх.

23 Ja kun olivat heitä paljon pieksättäneet, heittivät he heidät vankeuteen ja käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä.

23 Annettuaan heille monia lyöntejä, he heittivät heidät vankilaan käskien vanginvartijan tarkasti vartioida heitä.

23. Kuin he olivat heidät juuri pahoin pieksäneet, heittivät he heidät torniin ja käskivät vartian visusti heitä vartioida,

23. Cosca he olit heidän juuri pahoin piesnet heitit he heidän tornijn ja käskit wartian wisusti heitä wartioita.

23. Coska he nyt olit heite hyuesti piexenyet/ nin he heitit ne Tornijn/ ia keskit Wartian heite wisusti wartioidha. (Koska he nyt olit heitä hywästi pieksäneet/ niin he heitit ne torniin/ ja käskit wartijan heitä wisusti wartioida.)

23. πολλάς τε ἐπιθέντες αὐτοῖς πληγὰς ἔβαλον εἰς φυλακήν, παραγγείλαντες τῷ δεσμοφύλακι ἀσφαλῶς τηρεῖν αὐτούς·

23. πολλας τε επιθεντες αυτοις πληγας εβαλον εις φυλακην παραγγειλαντες τω δεσμοφυλακι ασφαλως τηρειν αυτους 23. pollas te epithentes aυtois plegas eβalon eis fυlaken paraggeilantes to desmofυlaki asfalos terein aυtoυs

23 And having laid many wounds on them, they cast them into prison, (and) commanded the jailor to securely guard them.

23. And when they had laid many stripes upon them, they cast them into prison, charging the jailor to keep them safely:

23. Og der de havde givet dem mange Slag, kastede de dem i Fængsel, og befole Stokmesteren, at forvare dem nøie.

23. Och när de hade mycket slagit dem, kastade de dem i fängelse, och befallde fångvaktaren, att han skulle granneliga taga vara på dem.

23. Ja kui nemmad said neid wahwaste peksnud, heitsid nemmad neid wangitorni, ja käsksid wangitorni hoidiat, neid kowwaste hoida.

23. Davę daug kirčių, įmetė juos į kalėjimą, įsakydami kalėjimo prižiūrėtojui rūpestingai saugoti.

23. Und da sie sie wohl gestäupt hatten, warfen sie sie ins Gefängnis und geboten dem Kerkermeister, daß er sie wohl verwahrte.

23. Et après leur avoir infligé plusieurs coups, ils les jetèrent en prison et ordonnèrent au geôlier de les garder sûrement.

23. Y después que los hubieron herido de muchos azotes, los echaron en la cárcel, mandando al carcelero que los guardase con diligencia.

23 En als zij hun vele slagen gegeven hadden, wierpen zij hen in de gevangenis, en geboden den stokbewaarder, dat hij hen zekerlijk bewaren zou.

23. A gdy im wiele plag zadali, wrzucili je do więzienia przykazawszy stróżowi więzienia, aby ich dobrze opatrzył.

23. És miután sok [7†] ütést mértek rájok, tömlöczbe veték őket, megparancsolva a tömlöcztartónak, hogy gondosan őrizze őket.

23 и, дав им много ударов, ввергли в темницу, приказав темничному стражу крепко стеречь их.

23. І завдавши їм багато ран, повкидали в темницю, звелївши темничнику пильно стерегти їх

24 Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään vankihuoneeseen ja pani heidät jalkapuuhun.

24 Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään vankilaan ja pani heidät jalkapuuhun.

24. Joka, kuin hän senkaltaisen käskyn sai, heitti heidät sisimmäiseen torniin ja pani heidät jalkapuuhun.

24. Ja cosca se sencaltaisen käskyn cuuli heitti hän heidän alimmaiseen tornijn ja pani heidän jalcapuuhun.

24. Coska hen sai semmotoisen keskyn/ nin hen heitti heidhet alimaisen Tornijn/ ia pani heite Jalcapuun. (Koska hän sai semmoisen käskyn/ niin hän heitti heidät alimmaiseen torniin/ ja pani heitä jalkapuuhun.)

24. ὃς παραγγελίαν τοιαύτην εἰληφὼς ἔβαλεν αὐτοὺς εἰς τὴν ἐσωτέραν φυλακὴν καὶ τοὺς πόδας αὐτῶν ἠσφαλίσατο εἰς τὸ ξύλον.

24. ος παραγγελιαν τοιαυτην ειληφως εβαλεν αυτους εις την εσωτεραν φυλακην και τους ποδας αυτων ησφαλισατο εις το ξυλον 24. os paraggelian toiaυten eilefos eβalen aυtoυs eis ten esoteran fυlaken kai toυs podas aυton esfalisato eis to ksυlon

24 Having received such a command, he cast them into the inner prison and secured their feet in the wood stocks. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

24. Who, having received such a charge, thrust them into the inner prison, and made their feet fast in the stocks.

24. Der han havde faaet denne Befaling, kastede han dem i det inderste Fængsel og sluttede deres Fødder i Stokken.

24. Då, efter han fick så sträng befallning, kastade han dem in i innersta fångahuset, och slog en stock öfver deras fötter.

24. Ja kui temma nisugguse kange sanna sai, heitis temma neid keigekindlama wangitorni, ja panni nende jallad pakko.

24. Gavęs tokį įsakymą, kalėjimo prižiūrėtojas įgrūdo juos į vidinę kamerą, o jų kojas įtvėrė į šiekštą.

24. Der, da er solches Gebot empfangen hatte, warf sie in das innerste Gefängnis und legte ihre Füße in den Stock.

24. Ayant reçu cet ordre, celui-ci les jeta dans la prison intérieure, et serra leurs pieds dans des entraves.

24. El cual, recibido este mandamiento, los metió en la cárcel de más a dentro, y les apretó los piés en el cepo.

24 Dewelke, zulk een gebod ontvangen hebbende, wierp hen in den binnensten kerker, en verzekerde hun voeten in de stok.

24. Który wziąwszy takie rozkazanie, wsadził je do najgłębszego więzienia, a nogi ich zamknął w kłodę.

24. Ki ilyen parancsolatot vévén, veté őket a belső tömlöczbe, és lábaikat kalodába szorítá.

24 Получив такое приказание, он ввергнул их во внутреннюю темницу и ноги их забил в колоду.

24. Котрий прийнявши такий наказ, повкидав їх у саму середню темницю і позабивав ноги їх у колоду.

25 Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä.

25 Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoillen lauloivat kiitosvirttä Jumalalle, ja vangit kuuntelivat heitä.

25. Mutta puoliyön aikana oli Paavali ja Silas rukouksissa, ylistäin Jumalaa kiitosvirsillä, ja vangit, jotka siellä olivat, sen myös kuulivat.

25. Mutta puoli yön aican oli Pawali ja Silas rucouxes kijttäin Jumalata: ja fangit jotca siellä olit sen myös cuulit.

25. Mutta poli öön aican oli Pauali ia Silas rucouxes/ ia kijtit Jumalata/ Ja Fangit iotca sielle olit sen cwlit. (Mutta puoliyön aikaa oli Pawali ja Silas rukouksessa/ ja kiitit Jumalata/ Ja wangit jotka siellä olit sen kuulit.)

25. Κατὰ δὲ τὸ μεσονύκτιον Παῦλος καὶ Σίλας προσευχόμενοι ὕμνουν τὸν Θεόν· ἐπηκροῶντο δὲ αὐτῶν οἱ δέσμιοι.

25. κατα δε το μεσονυκτιον παυλος και σιλας προσευχομενοι υμνουν τον θεον επηκροωντο δε αυτων οι δεσμιοι 25. kata de to mesonυktion paυlos kai silas proseυchomenoi υmnoυn ton theon epekroonto de aυton oi desmioi

25 But toward midnight Paul and Silas were praying and singing hymns to God and the prisoners were their audience;

25. And at midnight Paul and Silas prayed, and sang praises unto God: and the prisoners heard them.

25. Men ved Midnat bade Paulus og Silas, og sang Gud Lovsange; men Fangerne lyttede paa dem.

25. Om midnattstid voro Paulus och Silas i sina böner, och lofvade Gud med sång; och fångarna hörde dem.

25. Agga kesk ösel luggesid Paulus ja Silas, ja kiitsid lauldes Jummalat; ja wangid kuulsid neid.

25. Apie vidurnaktį Paulius ir Silas meldėsi ir giedojo Dievui himnus. Kiti kaliniai jų klausėsi.

25. Um Mitternacht aber beteten Paulus und Silas und lobten Gott. Und es hörten sie die Gefangenen.

25. Sur le minuit, Paul et Silas étant en prières, chantaient les louanges de Dieu, et les prisonniers les entendaient.

25. Mas a media noche orando Pablo y Silas, cantaban himnos a Dios; y los que estaban presos los oían.

25 En omtrent den middernacht baden Paulus en Silas, en zongen Gode lofzangen en de gevangenen hoorden naar hen.

25. A o północy Paweł i Sylas modląc się, chwalili Boga pieśniami, tak że je słyszeli więźniowie.

25. Éjféltájban pedig Pál és Silás imádkozván, énekkel dicsőíték az Istent. A foglyok pedig hallgatják vala őket.

25 Около полуночи Павел и Сила, молясь, воспевали Бога; узники же слушали их.

25. О півночі Павел та Сила молившись славили Бога піснею, і чули їх вязники.

26 Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat.

26 Yhtäkkiä syntyi suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja heti kaikki ovet aukenivat ja kaikkien kahleet irtautuivat.

26. Niin tapahtui äkisti suuri maan järistys, niin että tornin perustus vapisi; ja kohta kaikki ovet aukenivat, ja jokaisen siteet pääsivät.

26. Nijn tapahdui cohta suuri maanjäristys nijn että cohta tornin perustus wapisi: ja cohta caicki owet aukenit ja jocaidzen sitet pääsit.

26. Nin cochta tapachtui swri Maanieristus/ nin ette caiki Tornin Perus wapisi. Ja cochta aukenit caiki Ouet/ ia iocaitzen Siteet ylespäsit. (Niin kohta tapahtui suuri maanjäristys/ niin että kaikki tornin perus wapisi. Ja kohta aukenit kaikki owet/ ja jokaisen siteet ylös pääsit.)

26. ἄφνω δὲ σεισμὸς ἐγένετο μέγας, ὥστε σαλευθῆναι τὰ θεμέλια τοῦ δεσμωτηρίου, ἀνεῴχθησάν τε παραχρῆμα αἱ θύραι πᾶσαι καὶ πάντων τὰ δεσμὰ ἀνέθη.

26. αφνω δε σεισμος εγενετο μεγας ωστε σαλευθηναι τα θεμελια του δεσμωτηριου ανεωχθησαν τε παραχρημα αι θυραι πασαι και παντων τα δεσμα ανεθη 26. afno de seismos egeneto megas oste saleυthenai ta themelia toυ desmoterioυ aneochthesan te parachrema ai thυrai pasai kai panton ta desma anethe

26 and suddenly there became a great earthquake, so-that the foundations of the prison were shaken, and instantly all the doors were opened and everyone’s bonds were lax.

26. And suddenly there was a great earthquake, so that the foundations of the prison were shaken: and immediately all the doors were opened, and every one's bands were loosed.

26. Men der skete pludseligen et stort Jordskjælv, saa at Fængslets Grundvold rystede, og strax bleve alle Dørene opladte, og Alles Baand løstes.

26. Och med hast vardt en stor jordbäfning, så att grundvalen i fångahuset bäfvade; och straxt vordo alla dörrarna öppna, och allas deras bojor vordo lösa.

26. Agga äkkitselt sündis suur mawärriseminne, et se wangihone allused wabbisesid, ja seddamaid läksid keik uksed lahti, ja keikide köidikud peäsid wallale.

26. Staiga kilo toks stiprus žemės drebėjimas, jog kalėjimo pamatai susvyravo. Bematant atsivėrė visos durys, ir visiems nukrito pančiai.

26. Schnell aber ward ein großes Erdbeben, also daß sich bewegten die Grundfesten des Gefängnisses. Und von Stund an wurden alle Türen aufgetan und aller Bande los.

26. Et tout d'un coup il se fit un grand tremblement de terre, en sorte que les fondements de la prison furent ébranlés, et en même temps toutes les portes furent ouvertes, et les liens de tous furent rompus.

26. Entónces fué hecho de repente un gran terremoto, de tal manera que los cimientos de la cárcel se movían; y luego todas las puertas se abrieron; y las prisiones de todos se soltaron.

26 En er geschiedde snellijk een grote aardbeving, alzo dat de fundamenten des kerkers bewogen werden; en terstond werden al de deuren geopend, en de banden van allen werden los.

26. I powstało z prędka wielkie trzęsienie ziemi, że się poruszyły grunty więzienia, i zarazem się otworzyły wszystkie drzwi, i wszystkich się związki rozwiązały.

26. És hirtelen nagy földindulás lőn, úgyannyira, hogy megrendülének a tömlöcz fundamentomai; és azonnal megnyílának [8†] az ajtók mind, és mindnyájoknak a bilincsei feloldódnak.

26 Вдруг сделалось великое землетрясение, так что поколебалось основание темницы; тотчас отворились все двери, и у всех узы ослабели.

26. Нараз став ся великий трус, так що аж підвалини в вязницї захитались; і повідчинялись зараз усї двері, і поспадали кайдани з усїх.

27 Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.

27 Herättyään ja nähtyään vankilan ovien olevan auki, vanginvartija veti miekkansa ja aikoi surmata itsensä luullen vankien karanneen.

27. Kuin vartia heräsi ja näki tornin ovet avoinna olevan, veti hän ulos miekkansa ja tahtoi surmata itsensä, ja luuli vangit paenneen pois.

27. Cosca wartia heräis ja näki tornin owet awoi olewan weti hän ulos mieckans ja tahdoi idzens surmata ja luuli fangit poismennen.

27. Ja quin se Wartia heresi/ ia näki Tornin Ouet auoi oleuan/ weti hen wlos mieckans/ ia tachtoi itzens surmata/ ia lwli ette Fangit olit poispaeneet. (Ja kuin se wartija heräsi/ ja näki tornin owet avoinna olewan/ weti hän ulos miekkansa/ ja tahtoi itsensä surmata/ ja luuli että wangit olit pois paenneet.)

27. ἔξυπνος δὲ γενόμενος ὁ δεσμοφύλαξ καὶ ἰδὼν ἀνεῳγμένας τὰς θύρας τῆς φυλακῆς, σπασάμενος μάχαιραν ἔμελλεν ἑαυτὸν ἀναιρεῖν, νομίζων ἐκπεφευγέναι τοὺς δεσμίους.

27. εξυπνος δε γενομενος ο δεσμοφυλαξ και ιδων ανεωγμενας τας θυρας της φυλακης σπασαμενος μαχαιραν εμελλεν εαυτον αναιρειν νομιζων εκπεφευγεναι τους δεσμιους 27. eksυpnos de genomenos o desmofυlaks kai idon aneogmenas tas thυras tes fυlakes spasamenos machairan emellen eaυton anairein nomizon ekpefeυgenai toυs desmioυs

27 But the jailor, became awake and saw the doors of the prison had been open, pulled his sword and was about to assassinate himself, supposing the prisoners to have fled.

27. And the keeper of the prison awaking out of his sleep, and seeing the prison doors open, he drew out his sword, and would have killed himself, supposing that the prisoners had been fled.

27. Men Stokmesteren foer op af Søvne, og der han saae Fængslets Døre opladte, drog han et Sværd og vilde myrde sig selv, da han meente, at Fangerne havde været undflyede.

27. Då vaknade fångvaktaren, och fick se dörrarna på fångahuset öppna, och drog sitt svärd ut, viljandes dräpa sig sjelf; och mente att fångarna voro bortflydde.

27. Agga kui wangihoidia unnest üllesärkas, ja näggi wangitorni uksed lahti ollewad, tombas temma moöga wälja, ja piddi issiennesele surma teggema; sest ta mötles, et need wangid ollid ärrapöggenenud.

27. Kalėjimo prižiūrėtojas nubudo ir, pamatęs atviras kalėjimo duris, išsitraukė kalaviją norėdamas nusižudyti: jis pamanė, kad kaliniai pabėgo.

27. Als aber der Kerkermeister aus dem Schlafe fuhr und sah die Türen des Gefängnisses aufgetan, zog er das Schwert aus und wollte sich selbst erwürgen; denn er meinte die Gefangenen wären entflohen.

27. Alors le geôlier, s'étant réveillé, et voyant les portes de la prison ouvertes, tira son épée, et allait se tuer, croyant que les prisonniers s'étaient sauvés.

27. Y despertado el carcelero, como vió abiertas las puertas de la cárcel, sacando la espada se quería matar, pensando que los presos se habían huido.

27 En de stokbewaarder, wakker geworden zijnde, en ziende de deuren der gevangenis geopend, trok een zwaard, en zou zichzelven omgebracht hebben, menende, dat de gevangenen ontvloden waren.

27. A ocuciwszy się stróż więzienia i ujrzawszy otworzone drzwi u więzienia, dobył miecza, chcąc się sam zabić, mniemając, iż więźniowie pouciekali.

27. Fölserkenvén pedig a tömlöcztartó, és látván, hogy nyitva vannak a tömlöcznek ajtai, kivonva fegyverét, meg akará magát ölni, azt gondolván, hogy elszöktek a foglyok.

27 Темничный же страж, пробудившись и увидев, что двери темницы отворены, извлек меч и хотел умертвить себя, думая, что узники убежали.

27. Прокинувши ся ж темничник од сну, та побачивши відчинені двері темницї, вийнявши меч, хотїв себе вбити, думаючи, що повтїкали вязники.

28 Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä".

28 Mutta Paavali huusi kovalla äänellä sanoen: ”Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä olemme kaikki täällä.”

28. Niin Paavali huusi suurella äänellä ja sanoi: älä itselles mitään pahaa tee; sillä me olemme kaikki täällä.

28. Nijn Pawali huusi suurella änellä ja sanoi: älä sinus mitän paha tee: sillä me olemma wielä caicki täällä.

28. Nin hwsi Pauali swrella änelle ia sanoi/ Ele itzes miten paha tee/ Sille me olema wiele caiki täle. (Niin huusi Pawali suurella äänellä ja sanoi/ Älä itses mitään pahaa tee/ Sillä me olemme wielä kaikki täällä.)

28. ἐφώνησε δὲ φωνῇ μεγάλῃ ὁ Παῦλος λέγων· Μηδὲν πράξῃς σεαυτῷ κακόν· ἅπαντες γάρ ἐσμεν ἐνθάδε.

28. εφωνησεν δε φωνη μεγαλη ο παυλος λεγων μηδεν πραξης σεαυτω κακον απαντες γαρ εσμεν ενθαδε 28. efonesen de fone megale o paυlos legon meden prakses seaυto kakon apantes gar esmen enthade

28 But Paul shouted with a loud voice, saying, Do nothing evil to yourself; for* we are all here.

28. But Paul cried with a loud voice, saying, Do thyself no harm: for we are all here.

28. Men Paulus raabte med høi Røst og sagde: gjør dig selv intet Ondt; thi vi ere her alle.

28. Då ropade Paulus med höga röst, sägandes: Gör dig sjelfvom intet ondt; ty vi äre alle här.

28. Agga Paulus kissendas sure heälega, ja ütles: Ärra te isseennesele kurja, sest meie olleme keik siin.

28. Bet Paulius garsiai sušuko: ‘‘Nedaryk sau pikto! Mes visi esame čia’‘.

28. Paulus rief aber laut und sprach: Tu dir nichts Übles; denn wir sind alle hier!

28. Mais Paul d'une voix forte s'écria: Ne te fais point de mal; car nous sommes tous ici.

28. Mas Pablo clamó a gran voz, diciendo: No te hagas ningún mal: que todos estamos aquí.

28 Maar Paulus riep met grote stem, zeggende: Doe uzelven geen kwaad; want wij zijn allen hier.

28. Lecz Paweł zawołał głosem wielkim, mówiąc: Nie czyó sobie nic złego: bo jesteśmy sami wszyscy.

28. Pál azonban nagy fenszóval kiáltá, mondván: Semmi kárt ne tégy magadban; mert mindnyájan itt vagyunk!

28 Но Павел возгласил громким голосом, говоря: не делай себе никакого зла, ибо все мы здесь.

28. Покликнув же голосом великим Павел, говорячи: Не роби собі нїчого лихого, всї бо ми тут.

29 Niin hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.

29 Pyydettyään valoja hän juoksi sisälle ja heittäytyi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.

29. Niin hän anoi kynttilää, meni sisälle ja lankesi peljästyksissä Paavalin ja Silaan jalkain juureen,

29. Nijn hän anoi kyntilätä meni sisälle ja langeis peljästyxis Pawalin ja Silan jalcain juuren toi heidän ulos ja sanoi:

29. Nin hen anoi ychte Kyntele/ ia sisellecarckasi/ ia langesi mahan pelieten Paualin ia Silan ialcain iuren/ (Niin hän anoi yhtä kynttilää/ ja sisälle karkasi/ ja lankesi maahan peljäten Pawalin ja Silaan jalkain juureen/)

29. αἰτήσας δὲ φῶτα εἰσεπήδησε, καὶ ἔντρομος γενόμενος προσέπεσε τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Σίλᾳ,

29. αιτησας δε φωτα εισεπηδησεν και εντρομος γενομενος προσεπεσεν τω παυλω και τω σιλα 29. aitesas de fota eisepedesen kai entromos genomenos prosepesen to paυlo kai to sila

29 Now (after) he asked for lights, he dashed in and came* (in) trembling, and fell (down) before Paul and Silas.

29. Then he called for a light, and sprang in, and came trembling, and fell down before Paul and Silas,

29. Men han begjerede et Lys, og sprang ind og faldt skjælvende ned for Paulus og Silas.

29. Då beddes han ett ljus, och gaf sig derin, och föll ned för Pauli och Sile fötter, bäfvandes.

29. Agga temma küssis tuld, kargas sisse, wärrises ja heitis Paulusse ja Sila ette mahha,

29. Paprašęs šviesos, jis šoko vidun ir, visas drebėdamas, puolė Pauliui ir Silui po kojų.

29. Er forderte aber ein Licht und sprang hinein und ward zitternd und fiel Paulus und Silas zu den Füßen

29. Alors le geôlier, ayant demandé de la lumière, entra promptement, et tout tremblant se jeta aux pieds de Paul et de Silas.

29. El entónces pidiendo una luz, entró dentro, y temblando se derribó a los piés de Pablo y de Silas.

29 En als hij licht geeist had, sprong hij in, en werd zeer bevende, en viel voor Paulus en Silas neder aan de voeten;

29. A kazawszy zaświecić, wpadł tam, a drżąc przypadł do nóg Pawłowi i Syli:

29. Az pedig világot kérve beugrott, és remegve borult Pál és Silás elé,

29 Он потребовал огня, вбежал в темницу и в трепете припал к Павлу и Силе,

29. Попросивши ж сьвітла, вбіг трусячись, і припав до Павла та Сили,

30 Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"

30 Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: ”Herrat, mitä minun pitää tehdä, jotta pelastuisin?"

30. Ja toi heidät ulos ja sanoi: herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?

30. Herrat mitä minun pitä tekemän että minä autuaxi tulisin?

30. ia wlostoi heite ia sanoi/ Herrat/ mite minun pite tekemen ette mine wapaxi tulisin? (ja ulostoi heitä ja sanoi/ Herrat/ mitä minun pitää tekemän että minä wapaaksi tulisin?)

30. καὶ προαγαγὼν αὐτοὺς ἔξω ἔφη· Κύριοι, τί με δεῖ ποιεῖν ἵνα σωθῶ;

30. και προαγαγων αυτους εξω εφη κυριοι τι με δει ποιειν ινα σωθω 30. kai proagagon aυtoυs ekso efe kυrioi ti me dei poiein ina sotho

30 And having led them outside, he said, Lords, what is essential for me to do in order that I might be saved?

30. And brought them out, and said, Sirs, what must I do to be saved?

30. Og han førte dem ud og sagde: Herrer! hvad bør mig at gjøre, at jeg kan vorde salig?

30. Och han hade dem ut, och sade: Herrar, hvad skall jag göra, att jag må blifva salig?

30. Ja töi neid wälja, ja ütles: Issandad, mis pean ma teggema, et ma önsaks saan?

30. Po to išvedė juos laukan ir paklausė: ‘‘Gerbiamieji, ką turiu daryti, kad būčiau išgelbėtas?’‘

30. und führte sie heraus und sprach: Liebe Herren, was soll ich tun, daß ich selig werde?

30. Puis les menant dehors, il leur dit: Seigneurs, que faut-il que je fasse pour être sauvé?

30. Y sacándolos fuera, les dijo: Señores, ¿Qué debo yo hacer para ser salvo?

30 En hen buiten gebracht hebbende, zeide hij: Lieve heren, wat moet ik doen, opdat ik zalig worde?

30. A wywiódłszy je z więzienia, rzekł: Panowie! co mam czynić, abym był zbawiony?

30. És kihozván őket, monda: Uraim, mit kell nékem cselekednem, [9†] hogy idvezüljek?

30 и, выведя их вон, сказал: государи мои ! чтомне делать, чтобы спастись?

30. а, вивівши їх геть, каже: Добродїї, що менї робити, щоб спастись?

31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".

31 He sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin pelastut sinä ja perhekuntasi."

31. Mutta he sanoivat: usko Herran Jesuksen Kristuksen päälle, niin sinä ja sinun huonees autuaaksi tulee.

31. He sanoit: usco HERran Jesuxen Christuxen päälle nijn sinä ja sinun huones autuaxi tule.

31. Nin he sanoit/ wsko HERRAN IesuSEN päle/ nin sine ia sinun Hoones wapaxi tule. (Niin he sanoit/ usko HERRAN Jesuksen päälle/ niin sinä ja sinun huoneesi wapaaksi tulee.)

31. οἱ δὲ εἶπον· Πίστευσον ἐπὶ τὸν Κύριον Ἰησοῦν Χριστόν, καὶ σωθήσῃ σὺ καὶ ὁ οἶκός σου.

31. οι δε ειπον πιστευσον επι τον κυριον ιησουν χριστον και σωθηση συ και ο οικος σου 31. oi de eipon pisteυson epi ton kυrion iesoυn christon kai sothese sυ kai o oikos soυ

31 Now they said, Believe on the Lord Jesus Christ and you will be saved, you and your house.

31. And they said, Believe on the Lord Jesus Christ, and thou shalt be saved, and thy house.

31. Men de sagde: tro paa den Herre Jesus Christus, saa skal du vorde salig, og dit Huus.

31. Då sade de: Tro på Herran Jesum, så blifver du och ditt hus saligt;

31. Agga nemmad ütlesid: Ussu Issanda Jesusse Kristusse sisse, siis saad sinna ja sinno perre önsaks.

31. Jie atsakė: ‘‘Tikėk Viešpatį Jėzų Kristų ir būsi išgelbėtas tu ir tavo namai’‘.

31. Sie sprachen: Glaube an den HERRN Jesus Christus, so wirst du und dein Haus selig!

31. Ils lui dirent: Crois au Seigneur Jésus-Christ, et tu seras sauvé, toi et ta famille.

31. Y ellos le dijeron: Cree en el Señor Jesu Cristo, y serás salvo tú, y tu casa.

31 En zij zeiden: Geloof in den Heere Jezus Christus, en gij zult zalig worden, gij en uw huis.

31. A oni rzekli: Wierz w Pana Jezusa Chrystusa, a będziesz zbawiony, ty i dom twój.

31. Azok pedig mondának: Higyj az Úr Jézus Krisztusban, és idvezülsz mind te, mind a te házadnépe!

31 Они же сказали: веруй в Господа Иисуса Христа, и спасешься ты и весь дом твой.

31. Вони ж рекли: Віруй в Господа Ісуса Христа, то спасеш ся ти і дім твій.

32 Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.

32 Ja he puhuivat Herran* sanaa hänelle ja kaikille, jotka olivat hänen talossaan

32. Ja he puhuivat hänelle Herran sanaa ja kaikille, jotka hänen huoneessansa olivat.

32. Ja he puhuit hänelle HERran sana ja caikille cuin hänen huonesans olit.

32. Ja he puhuit henelle HERRAN sana/ ia caikille iotca henen Honesans olit. (Ja he puhuit hänelle HERRAN sanaa/ ja kaikille jotka hänen huoneessansa olit.)

32. καὶ ἐλάλησαν αὐτῷ τὸν λόγον τοῦ Κυρίου καὶ πᾶσι τοῖς ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ.

32. και ελαλησαν αυτω τον λογον του κυριου και πασιν τοις εν τη οικια αυτου 32. kai elalesan aυto ton logon toυ kυrioυ kai pasin tois en te oikia aυtoυ

32 And they spoke the word of the Lord to him, to all who were in his house.

32. And they spake unto him the word of the Lord, and to all that were in his house.

32. Og de talede Herrens Ord til ham og alle dem, som vare i hans Huus.

32. Och talade för honom Herrans ord, och för allom dem som i hans huse voro.

32. Ja nemmad rääksid temmale Issanda sanna, ja keikile, kes temma koias ollid.

32. Ir jie skelbė Viešpaties žodį jam ir jo namiškiams.

32. Und sie sagten ihm das Wort des HERRN und allen, die in seinem Hause waren.

32. Et ils lui annoncèrent la parole du Seigneur, et à tous ceux qui étaient dans sa maison.

32. Y le hablaron la palabra del Señor, y a todos los que estaban en su casa.

32 En zij spraken tot hem het woord des Heeren, en tot allen, die in zijn huis waren.

32. I opowiadali mu słowo Paóskie i wszystkim, którzy byli w domu jego.

32. És hirdeték néki az Úrnak ígéjét, és mindazoknak, kik az ő házánál valának.

32 И проповедали слово Господне ему и всем, бывшим в доме его.

32. І глаголали йому слово Господнє, і всїм, що в дому його.

33 Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

33 Niin hän otti heidät mukaansa samalla yön tunnilla ja pesi heidän haavansa. Ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti.

33. Ja hän otti heidät sillä hetkellä yöstä tykönsä ja pesi heidän haavansa, ja hän kohta kastettiin ja kaikki hänen perheensä,

33. Ja hän otti heidän sillä hetkellä yöstä tygöns ja pesi heidän haawans: ja andoi cohta idzens casta ja caicki hänen perhens.

33. Ja hen otti heite tygens/ sille hetkelle ööste/ ia pesi heiden Hauans. Ja hen annoi cochta itzens casta/ ia caiki henen Perehens. (Ja hän otti heitä tykönsä/ sillä hetkellä yöstä/ ja pesi heidän haawansa. Ja hän antoi kohta itsens kastaa/ ja kaikki hänen perheensä.)

33. καὶ παραλαβὼν αὐτοὺς ἐν ἐκείνῃ τῇ ὥρᾳ τῆς νυκτὸς ἔλουσεν ἀπὸ τῶν πληγῶν, καὶ ἐβαπτίσθη αὐτὸς καὶ οἱ αὐτοῦ πάντες παραχρῆμα,

33. και παραλαβων αυτους εν εκεινη τη ωρα της νυκτος ελουσεν απο των πληγων και εβαπτισθη αυτος και οι αυτου παντες παραχρημα 33. kai paralaβon aυtoυs en ekeine te ora tes nυktos eloυsen apo ton plegon kai eβaptisthe aυtos kai oi aυtoυ pantes parachrema

33 And having taken them in that (same) hour of the night, he fully-washed (dirt) from the(ir) wounds, and he and all his (household) were instantly immersed*(.)

33. And he took them the same hour of the night, and washed their stripes; and was baptized, he and all his, straightway.

33. Og han tog dem til sig i den samme Stund om natten og aftoede deres Saar; og han selvblev strax døbt, og alle Hans.

33. Och i samma stunden om natten tog han dem till sig, och tvådde deras sår; och lät sig straxt döpa, och allt sitt folk.

33. Ja wottis neid sel ö tunnil ennese jure ja pessis nende hawad, ja tedda ristiti seddamaid, ja keik temma perre.

33. Tą pačią nakties valandą jis pasiėmė juos, nuplovė jų žaizdas ir nedelsiant kartu su visais saviškiais buvo pakrikštytas.

33. Und er nahm sie zu sich in derselben Stunde der Nacht und wusch ihnen die Striemen ab; und er ließ sich taufen und alle die Seinen alsobald.

33. Et les ayant pris avec lui à cette heure même de la nuit, il lava leurs plaies; et il fut aussitôt baptisé, lui et tous les siens.

33. Y tomándolos él en aquella misma hora de la noche, les lavó los cardenales; y fué bautizado luego él, y todos los suyos.

33 En hij nam hen tot zich in dezelve ure des nachts, en wies hen van de striemen; en hij werd terstond gedoopt, en al de zijnen.

33. A wziąwszy je onejże godziny w nocy, omył rany ich i ochrzcił się zaraz, on i wszyscy domownicy jego.

33. És az magához vévén őket az éjszakának azon órájában, megmosá az ütésektől; és megkeresztelkedék azonnal ő és az övéi mindnyájan.

33 И, взяв их в тот час ночи, он омыл раны их и немедленно крестился сам и все домашние его.

33. І, взявши їх тієї ж нічної години, пообмивав рани, та й охрестив ся сам і всї його зараз.

34 Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

34 Vietyään heidät ylös kotiinsa hän pani esille ruokaa ja riemuitsi koko perhekuntansa kanssa, kun oli tullut Jumalaan uskovaksi.

34. Ja vei heidät kotiansa, ja valmisti heille pöydän, ja iloitsi, että hän koko huoneensa kanssa tuli Jumalan päälle uskovaiseksi.

34. Ja wei heidän cotians ja walmisti heille pöydän ja iloidzi perheinens että hän tuli Jumalan päälle uscowaisexi.

34. Ja wei heite Cotohonsa/ ia walmisti heille Peudhen/ ia iloitzi caiken henen Perehens cansa/ ette hen Jumalan päle wskouaisexi tuli. (Ja wei heitä kotiinsa/ ja walmisti heille pöydän/ ja iloitsi kaiken hänen perheensä kanssa/ että hän Jumalan päälle uskowaiseksi tuli.)

34. ἀναγαγών τε αὐτοὺς εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ παρέθηκε τράπεζαν, καὶ ἠγαλλιάσατο πανοικὶ πεπιστευκὼς τῷ Θεῷ.

34. αναγαγων τε αυτους εις τον οικον αυτου παρεθηκεν τραπεζαν και ηγαλλιασατο πανοικι πεπιστευκως τω θεω 34. anagagon te aυtoυs eis ton oikon aυtoυ paretheken trapezan kai egalliasato panoiki pepisteυkos to theo

34 And he led them up into his house and placed a table before (them), and was glad with all his household, (all) having believed in God.

34. And when he had brought them into his house, he set meat before them, and rejoiced, believing in God with all his house.

34. Og han førte dem op i sit Huus og satte et Bord for dem, og var glad med alt sit Huus i Tro paa Gud.

34. Och hade dem hem i sitt hus, och gaf dem mat, fröjdandes sig att han med allt sitt hus trodde Gudi.

34. Ja temma wiis neid omma kotta, panni roga lauale, ja olli wägga römus, et ta keige omma perrega usklikkuks sanud Jummala sisse.

34. Nusivedęs į savo namus, jis padengė jiems stalą ir su visais namiškiais džiūgavo, įtikėjęs Dievą.

34. Und führte sie in sein Haus und setzte ihnen einen Tisch und freute sich mit seinem ganzen Hause, daß er an Gott gläubig geworden war.

34. Et les conduisant dans son logement, il leur servit à manger; et il se réjouit de ce qu'il avait cru en Dieu, avec toute sa famille.

34. Y llevándolos a su casa, les puso la mesa; y se regocijó, creyendo en Dios con toda su casa.

34 En hij bracht hen in zijn huis, en zette hun de tafel voor, en verheugde zich, dat hij met al zijn huis aan God gelovig geworden was.

34. A wprowadziwszy je do domu swego, nagotował im stół i weselił się ze wszystkim domem swoim, uwierzywszy Bogu.

34. És bevivén őket házába, asztalt teríte nékik, és egész háznépével egyben örvendeze, hogy hitt az Istennek.

34 И, приведя их в дом свой, предложил трапезу и возрадовался со всем домом своим, что уверовал вБога.

34. І, повівши їх у господу свою, заставив перед ними стіл, і веселив ся з усїм домом, увірувавши в Бога.

35 Päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan: "Päästä irti ne miehet".

35 Mutta päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan: "Päästä irti ne miehet."

35. Ja kuin päivä tuli, niin esivalta lähetti kylänlapset sanomaan: päästä ne miehet.

35. JA cuin päiwä tuli nijn Esiwalda lähetti kylänlapset sanoman: päästäkät ne miehet.

35. Ja quin peiue tuli/ nin Esiwalta lehetti Kylenlapset ia sanoit/ Pästeket nämet Miehet. (Ja kuin päiwä tuli/ niin esiwalta lähetti kylänlapset ja sanoit/ Päästäkäät nämät miehet.)

35. Ἡμέρας δὲ γενομένης ἀπέστειλαν οἱ στρατηγοὶ τοὺς ῥαβδούχους λέγοντες· Ἀπόλυσον τοὺς ἀνθρώπους ἐκείνους.

35. ημερας δε γενομενης απεστειλαν οι στρατηγοι τους ραβδουχους λεγοντες απολυσον τους ανθρωπους εκεινους 35. emeras de genomenes apesteilan oi strategoi toυs raβdoυchoυs legontes apolυson toυs anthropoυs ekeinoυs

35 But (after) it became day, the magistrates sent the sergeants, saying, Release those men.

35. And when it was day, the magistrates sent the serjeants, saying, Let those men go.

35. Men der det var blevet Dag, sendte høvedsmændene Stadstjenerne og sagde: lad de Mennesker Løs.

35. Då dager vardt, sände Rådherrarna stadstjenarena, sägande: Släpp de männerna ut.

35. Agga kui walge kätte sai, siis läkkitasid pealikkud liñna-sullased ütlema: Lasse need innimessed lahti.

35. Dienai išaušus, pretoriai pasiuntė liktorius pranešti kalėjimo viršininkui: ‘‘Paleisk tuos žmones!’‘

35. Und da es Tag ward, sandten die Hauptleute Stadtdiener und sprachen: Laß die Menschen gehen!

35. Le jour étant venu, les préteurs lui envoyèrent dire par les licteurs: Relâche ces hommes-là.

35. Y como fué de día, los magistrados enviaron los alguaciles al carcelero, diciendo: Suelta a aquellos hombres.

35 En als het dag geworden was, zonden de hoofdmannen de stadsdienaars, zeggende: Laat die mensen los.

35. A gdy był dzieó, posłali hetmani sługi miejskie, mówiąc: Wypuść one ludzie.

35. Mikor pedig megvirradt, a bírák elküldék a poroszlókat, mondván: Bocsásd el azokat az embereket.

35 Когда же настал день, воеводы послали городских служителей сказать: отпусти тех людей.

35. Як же настав день, прислали воїводи паличників, кажучи: Відпусти людей сих.

36 Niin vanginvartija ilmoitti tämän Paavalille sanoen: "Päälliköt ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä irti; lähtekää siis nyt ulos ja menkää rauhassa".

36 Niin vanginvartija toi Paavalille tämän sanoman: "Päälliköt ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä irti. Lähtekää siis nyt ulos ja poistukaa rauhassa."

36. Niin tornin vartia ilmoitti nämät sanat Paavalille, sanoen: esivalta on käskenyt päästää teidät: menkäät siis nyt ulos rauhassa.

36. Nijn tornin wartia ilmoitti nämät sanat Pawalille sanoden: Esiwalda on käskenyt teidän päästä mengät sijs matcan rauhas.

36. Nin Tornin Wartia ilmoitti nämet sanat Paualille/ Esiwalta on keskenyt teite pästette/ Nin me'get sis nyt matkaan rauhasa. (Niin tornin wartija ilmoitti nämät sanat Pawalille/ Esiwalta on käskenyt teitä päästettää/ Niin menkäät siis nyt matkaan rauhassa.)

36. ἀπήγγειλε δὲ ὁ δεσμοφύλαξ τοὺς λόγους τούτους πρὸς τὸν Παῦλον, ὅτι Ἀπεστάλκασιν οἱ στρατηγοὶ ἵνα ἀπολυθῆτε. νῦν οὖν ἐξελθόντες πορεύεσθε ἐν εἰρήνῃ.

36. απηγγειλεν δε ο δεσμοφυλαξ τους λογους τουτους προς τον παυλον οτι απεσταλκασιν οι στρατηγοι ινα απολυθητε νυν ουν εξελθοντες πορευεσθε εν ειρηνη 36. apeggeilen de o desmofυlaks toυs logoυs toυtoυs pros ton paυlon oti apestalkasin oi strategoi ina apolυthete nυn oυn ekselthontes poreυesthe en eirene

36 Now the jailor reported these words to Paul, (saying), The magistrates have sent (me) in order that you° should be released. Therefore now (after) you (have) gone out, travel° in peace.

36. And the keeper of the prison told this saying to Paul, The magistrates have sent to let you go: now therefore depart, and go in peace.

36. Men Stokmesteren forkyndte Paulus disse Ord: Høvedsmændene sendte hid, at I skulle lades løs; saa drager nu ud og gaaer bort med Fred.

36. Detta talet förkunnade fångvaktaren Paulo: Rådherrarna hafva budit, att I skolen släppas; går fördenskull ut, och farer i frid.

36. Siis räkis se wangihoidia needsinnatsed sannad Paulussele: Need pealikkud on seie läkkitanud, et teid peab lahti lastama; sepärrast tulge nüüd wälja, ja minge rahhoga.

36. Tas perdavė tuos žodžius Pauliui: ‘‘Pretoriai liepia jus paleisti. Galite eiti ir ramiai keliauti’‘.

36. Und der Kerkermeister verkündigte diese Rede Paulus: Die Hauptleute haben hergesandt, daß ihr los sein sollt. Nun ziehet aus und gehet hin mit Frieden!

36. Aussitôt le geôlier rapporta ces paroles à Paul, et lui dit: Les préteurs ont envoyé pour vous faire relâcher; sortez donc maintenant, et allez en paix.

36. Y el carcelero hizo saber estas palabras a Pablo, diciendo: Los magistrados han enviado que seais sueltos: así que ahora salíd, e idos en paz.

36 En de stokbewaarder boodschapte deze woorden aan Paulus, zeggende: De hoofdmannen hebben gezonden, dat gij zoudt losgelaten worden; gaat dan nu uit, en reist heen in vrede.

36. I oznajmił stróż więzienia te słowa Pawłowi, iż hetmani posłali, abyście byli wypuszczeni: teraz tedy wyszedłszy, idźcie w pokoju.

36. A tömlöcztartó pedig tudtára adá e szavakat Pálnak: A bírák ide küldöttek, hogy bocsássalak el titeket: most azért kimenvén, menjetek el békességgel!

36 Темничный страж объявил о сем Павлу: воеводы прислали отпустить вас; итак выйдите теперь и идите смиром.

36. Звістив же темничник про сї слова Павла, що прислали воїводи, щоб відпустити вас;

37 Mutta Paavali sanoi heille: "He ovat julkisesti, vieläpä ilman tuomiota, ruoskineet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja ovat heittäneet meidät vankeuteen; ja nytkö he salaa ajaisivat meidät tiehemme! Ei niin, vaan tulkoot itse ja viekööt meidät ulos."

37 Mutta Paavali sanoi heille: "He ovat julkisesti, ilman tuomiota ruoskineet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja heittäneet vankilaan, ja nyt he ajaisivat meidät salaa ulos? Ei suinkaan, vaan tulkoot itse ja viekööt meidät ulos.”

37. Mutta Paavali sanoi heille: he ovat julkisesti tuomitsematta pieksäneet meidät, jotka olemme Roomalaiset, ja heittäneet torniin, ja nyt salaa tahtoisivat sysätä meidät ulos. Ei niin, vaan tulkaan he itse meitä ottamaan täältä ulos.

37. Pawali sanoi heille: he owat meidän syyttömäst ja duomidzemat julkisest piesnet jotca cuitengin Romalaiset olemma: ja owat meidän päälisexi tornijn heittänet ja tahtowat nyt meidän taas sysätä sala ulos? Ei nijn waan tulcan idze meidän ottaman tääldä ulos.

37. Nin Pauali sanoi heille/ He ouat meite ilman syte ia Domitzemata iulkisest piexenet/ iotca quite'gi Romarit olema/ ia pälisexi meite Tornijn heittenyet/ ia nyt he tachtouat meite sala wlossysete? Ei nin/ waan tulkan itze ia wieket meite tälde wlos. (Niin Pawali sanoi heille/ He owat meitä ilman syytä ja tuomitsematta julkisesti pieksäneet/ jotka kuitenkin romarit olemme/ ja päälliseksi meitä torniin heittäneet/ ja nyt he tahtowat meitä salaa ulos sysätä? Ei niin/ waan tulkaat itse ja wiekäät meitä täältä ulos.)

37. ὁ δὲ Παῦλος ἔφη πρὸς αὐτούς· Δείραντες ἡμᾶς δημοσίᾳ ἀκατακρίτους, ἀνθρώπους Ρωμαίους ὑπάρχοντας, ἔβαλον εἰς φυλακήν· καὶ νῦν λάθρα ἡμᾶς ἐκβάλλουσιν; οὐ γάρ, ἀλλὰ ἐλθόντες αὐτοὶ ἡμᾶς ἐξαγαγέτωσαν.

37. ο δε παυλος εφη προς αυτους δειραντες ημας δημοσια ακατακριτους ανθρωπους ρωμαιους υπαρχοντας εβαλον εις φυλακην και νυν λαθρα ημας εκβαλλουσιν ου γαρ αλλα ελθοντες αυτοι ημας εξαγαγετωσαν 37. o de paυlos efe pros aυtoυs deirantes emas demosia akatakritoυs anthropoυs romaioυs υparchontas eβalon eis fυlaken kai nυn lathra emas ekβalloυsin oυ gar alla elthontes aυtoi emas eksagagetosan

37 But Paul said to them, They whipped us in public, uncondemned men who are* Romans, and cast us into prison, and are they now casting us out secretly? For* no {i.e. No way,} , let them lead but (after) having come themselves.

37. But Paul said unto them, They have beaten us openly uncondemned, being Romans, and have cast us into prison; and now do they thrust us out privily? nay verily; but let them come themselves and fetch us out.

37. Men Paulus sagde til dem: de have hudstrøget og offentligen udømte, vi, som dog ere romerske Mænd, og kastet os i Fængsel, og nu jage de os ud hemmelig bort! Ikke saa! men lader dem selv komme og føre os ud.

37. Då sade Paulus till dem: De hafva hudflängt oss uppenbarliga, utan lag och dom, ändock vi äre Romerske, och kastat oss i fängelse; och vilja nu hemliga hafva oss härut! Nej, icke så; utan komme sjelfve, och tage oss härut.

37. Agga Paulus ütles neile: Nemmad on meid awwalikkult peksnud ilma kohtomoistmatta, ja meie olleme Roma-mehhed, nem̃ad on meid wangitorni heitnud, ja nüüd tahtwad nemmad meid sallaja wäljalükkata? ei mitte nenda; waid tulgo nemmad isse, ja saatko meid wälja.

37. Bet Paulius jiems atsakė: ‘‘Mus, Romos piliečius, nenuteistus viešai mušė ir įmetė į kalėjimą, o dabar nori slapta paleisti?! Šito nebus! Tegul patys ateina ir išveda!’‘

37. Paulus aber sprach zu ihnen: Sie haben uns ohne Recht und Urteil öffentlich gestäupt, die wir doch Römer sind, und uns ins Gefängnis geworfen, und sollten uns nun heimlich ausstoßen? Nicht also; sondern lasset sie selbst kommen und uns hinausführen!

37. Mais Paul dit aux licteurs: Après nous avoir battus de verges publiquement, sans jugement, nous qui sommes Romains, ils nous ont mis en prison; et maintenant ils nous font sortir en secret; non certes! mais qu'ils viennent eux-mêmes nous faire sortir.

37. Entónces Pablo les dijo: Azotados públicamente sin habernos oido, nos echaron en la cárcel, siendo hombres Romanos; ¿y ahora nos echan encubiertamente? No, por cierto; sino vengan ellos mismos, y nos saquen.

37 Maar Paulus zeide tot hen: Zij hebben ons, die Romeinen zijn, onveroordeeld in het openbaar gegeseld, en in de gevangenis geworpen, en werpen zij ons nu heimelijk daaruit? Niet alzo; maar dat zij zelven komen, en ons uitleiden.

37. Ale im Paweł rzekł: Usiekłszy nas jawnie rózgami nie przekonanych, gdyżeśmy są ludzie Rzymianie, wrzucili do więzienia; a teraz nas potajemnie wyganiają? Nic z tego; ale sami niech przyjdą i wyprowadzą nas.

37. Pál pedig monda nékik: Megvesszőztek minket nyilvánosan, ítélet nélkül, holott római [10†] emberek vagyunk, és tömlöczbe vetettek: és most alattomban akarnak bennünket kiküldeni? Nem úgy; hanem jőjjenek ők maguk és vezessenek ki minket.

37 Но Павел сказал к ним: нас, Римских граждан, без суда всенародно били и бросили в темницу, а теперь тайно выпускают? нет, пусть придут и сами выведут нас.

37. Павел же рече: Бивши нас прилюдно неосуджених людей римських, повкидали в темницю, а тепер потай нас виганяють? Нї бо, а нехай самі, прийшовши, виведуть нас.

38 Ja oikeudenpalvelijat kertoivat ne sanat päälliköille; niin nämä peljästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia,

38 Oikeudenpalvelijat kertoivat nämä sanat päälliköille. Niin nämä pelästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia.

38. Niin kylänlapset ilmoittivat nämät sanat esivallalle jällensä; ja he pelkäsivät, että he heidät Roomalaisiksi kuulivat,

38. Nijn kylänlapset menit ja ilmoitit nämät sanat Esiwallalle jällens: ja he pelkäisit että he heidän Romalaisexi cuulit: ja tulit ja rucoilit heitä.

38. Nin Kylenlapset ilmoitit nämet sanat Esiwallalle/ Ja he pelkesit heitens/ quin he cwlit ette he Romarit olit/ Ja tulit ia rucolit heite. (Niin kylänlapset ilmoitit nämät sanat esiwallalle/ Ja he pelkäsit heitäns/ kuin he kuulit että he romarit olit/ Ja tulit ja rukoilit heitä.)

38. ἀνήγγειλαν δὲ τοῖς στρατηγοῖς οἱ ῥαβδοῦχοι τὰ ῥήματα ταῦτα· καὶ ἐφοβήθησαν ἀκούσαντες ὅτι Ρωμαῖοί εἰσι,

38. ανηγγειλαν δε τοις στρατηγοις οι ραβδουχοι τα ρηματα ταυτα και εφοβηθησαν ακουσαντες οτι ρωμαιοι εισιν 38. aneggeilan de tois strategois oi raβdoυchoi ta remata taυta kai efoβethesan akoυsantes oti romaioi eisin

38 Now the sergeants reported these words to the magistrates and they feared, having heard that they were Romans.

38. And the serjeants told these words unto the magistrates: and they feared, when they heard that they were Romans.

38. Men Stadstjenerne kundgjorde disse Ord for Høvedsmændene; og de frygtede, der de hørte, at de vare Romere.

38. Då bådade stadstjenarena Rådherromen dessa ord. Då vordo de förfärade, hörande att de voro Romerske;

38. Agga need liñna-sullased kulutasid need sannad neile pealikkuile, ja nemmad kartsid, kui nemmad kuulsid, neid Roma-mehhed ollewad,

38. Liktoriai perdavė pretoriams šį atsakymą. Išgirdę, kad tai Romos piliečiai, pretoriai išsigando.

38. Die Stadtdiener verkündigten diese Worte den Hauptleuten. Und sie fürchteten sich, da sie hörten, daß sie Römer wären,

38. Et les licteurs rapportèrent ces paroles aux préteurs, qui eurent peur, apprenant qu'ils étaient Romains.

38. Y los alguaciles volvieron a decir a los magistrados estas palabras; y tuvieron miedo, oido que eran Romanos.

38 En de stadsdienaars boodschapten deze woorden wederom den hoofdmannen; en zij werden bevreesd, horende, dat zij Romeinen waren.

38. Tedy powiedzieli hetmanom słudzy miejscy te słowa. I zlękli się, usłyszawszy, że byli Rzymianie,

38. A poroszlók pedig megmondák a bíráknak e beszédeket; és azok megfélemlének, mikor meghallották, hogy rómaiak,

38 Городские служители пересказали эти слова воеводам, и те испугались, услышав, что это Римские граждане.

38. Звістили ж воїводам паличники слова сї; і перелякались, почувши, що вони Римляне.

39 ja he tulivat ja suostuttelivat heitä ja veivät heidät ulos ja pyysivät heitä lähtemään pois kaupungista.

39 Ja he tulivat ja puhuttelivat heitä leppeästi, ja vietyään heidät ulos, he pyysivät heitä lähtemään pois kaupungista.

39. Ja tulivat ja rukoilivat heitä, ja veivät heidät ulos, ja käskivät heidän mennä pois kaupungista.

39. Ja weit heidän ulos ja käskit heidän mennä pois Caupungista.

39. Ja heite wlosweit/ ia keskit heite poismenne Caupungista. (Ja heitä ulos weit/ ja käskit heitä pois mennä kaupungista.)

39. καὶ ἐλθόντες παρεκάλεσαν αὐτούς, καὶ ἐξαγαγόντες ἠρώτων ἐξελθεῖν τῆς πόλεως.

39. και ελθοντες παρεκαλεσαν αυτους και εξαγαγοντες ηρωτων εξελθειν της πολεως 39. kai elthontes parekalesan aυtoυs kai eksagagontes eroton ekselthein tes poleos

39 And (after) they came, they pleaded with them, and having led them (outside), they asked them to go out (away) from the city.

39. And they came and besought them, and brought them out, and desired them to depart out of the city.

39. Og de kom og gave dem gode ord, og de førte dem ud, og bade dem at drage bort af Staden.

39. Och kommo dit, och förmante dem; och togo dem ut, bedjande att de utgå skulle af staden.

39. Ja nemmad tullid ja pallusid neid, ja kui nemmad neid wäljatöid, pallusid nemmad neid, et nemmad liñnast piddid ärraminnema.

39. Jie atėjo, atsiprašė ir išsivedę prašė, kad paliktų miestą.

39. und kamen und redeten ihnen zu, führten sie heraus und baten sie, daß sie auszögen aus der Stadt.

39. Et ils vinrent les apaiser, et les conduisant dehors, ils les prièrent de se retirer de la ville.

39. Y viniendo les suplicaron, y sacándolos, les rogaron que se saliesen de la ciudad.

39 En zij, komende, baden hen, en als zij hen uitgeleid hadden, begeerden zij, dat zij uit de stad gaan zouden.

39. A przyszedłszy, przeprosili ich, a wywiódłszy ich, prosili ich, aby wyszli z miasta.

39. És odamenvén, megkérlelék őket: és kivezetvén, kérék, hogy menjenek ki a városból.

39 И, придя, извинились перед ними и, выведя, просили удалиться из города.

39. І прийшовши благали їх, і вивівши просили, щоб вийшли з города.

40 Niin he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois.

40 Lähdettyään vankilasta he menivät Lyydian luo. Ja nähtyään veljet he rohkaisivat heitä ja menivät pois.

40. Niin he läksivät tornista ja menivät Lydian tykö. Ja kuin he veljet nähneet olivat ja heitä lohduttaneet, vaelsivat he matkaansa.

40. Nijn he läxit tornista ja menit Lydian tygö. Ja cuin he weljet nähnet olit ja heitä lohduttanet waelsit he matcans.

40. Nin he wloslexit Tornista ia menit sen Lydian tyge. Ja quin he Weliet neit ia heite lohutit/ nin he waelsit matkans. (Niin he ulos läksit tornista ja menit sen Lydian tykö. Ja kuin he weljet näit ja heitä lohdutit/ niin he waelsit matkaansa.)

40. ἐξελθόντες δὲ ἐκ τῆς φυλακῆς εἰσῆλθον πρὸς τὴν Λυδίαν, καὶ ἰδόντες τοὺς ἀδελφοὺς παρεκάλεσαν αὐτοὺς καὶ ἐξῆλθον.

40. εξελθοντες δε εκ της φυλακης εισηλθον εις την λυδιαν και ιδοντες τους αδελφους παρεκαλεσαν αυτους και εξηλθον 40. ekselthontes de ek tes fυlakes eiselthon eis ten lυdian kai idontes toυs adelfoυs parekalesan aυtoυs kai ekselthon

40 Now (after) they came out of the prison and they entered (in)to (the house) of Lydia, and having seen the brethren, they encouraged them and went out.

40. And they went out of the prison, and entered into the house of Lydia: and when they had seen the brethren, they comforted them, and departed.

40. Men de gik ud af Fængslet og gik ind til Lydia; og der de havde seet Brødrene, formanede de dem og droge bort.

40. Då gingo de utu fängelset, och kommo till Lydia; och när de hade sett bröderna, och styrkt dem, foro de sina färde.

40. Siis tullid nemmad wangitornist wälja, ja läksid Lidia jure; ja kui nemmad said wennad näinud, trööstisid nemmad neid, ja läksid ärra.

40. Išėję iš kalėjimo, Paulius ir Silas užsuko pas Lidiją, pasimatė su broliais, padrąsino juos ir iškeliavo toliau.

40. Da gingen sie aus dem Gefängnis und gingen zu der Lydia. Und da sie die Brüder gesehen hatten und getröstet, zogen sie aus.

40. Et eux, étant sortis de la prison, entrèrent chez Lydie; et ayant vu les frères, ils les consolèrent, et ensuite ils partirent.

40. Entónces salidos de la cárcel, entraron en casa de Lidia, y vistos los hermanos, los consolaron, y se fueron.

40 En uitgegaan zijnde uit de gevangenis, gingen zij in tot Lydia; en de broeders gezien hebbende, vertroostten zij dezelve, en gingen uit de stad.

40. Wyszedłszy tedy z więzienia, weszli do Lidyi, a ujrzawszy braci pocieszyli je i odeszli.

40. Kijövén pedig a tömlöczből, bemenének Lidiához; és mikor látták az atyafiakat, vígasztalák őket, és eltávozának.

40 Они же, выйдя из темницы, пришли к Лидии и, увидев братьев, поучали их, и отправились.

40. І, вийшовши вони з темницї, прийшли до Лидиї, і, побачивши братів, утїшили їх, та й пійшли.