19 luku

Paavali vaikuttaa Efesossa, neuvoo muutamia opetuslapsia, jotka olivat saaneet ainoastaan Johanneksen kasteen 1 – 7, puhuu synagoogassa kolmen kuukauden ajan ja sitten kaksi vuotta Tyrannuksen kouluhuoneessa; voimallisia tekoja tapahtuu hänen kauttaan 8 – 12 Taikuus häviää Jumalan sanan menestyessä 13 – 20 Paavali päättää käydä Jerusalemissa ja Roomassa 21, 22; kultaseppä Demetrius nostaa häntä vastaan metelin 23 – 40.

1 Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.

1 Kun Apollos oli Korintossa tapahtui, että Paavali kuljettuaan läpi ylämaakuntien tuli Efesoon ja tapasi muutamia opetuslapsia.

1. Niin tapahtui, kuin Apollos oli Korintossa, että Paavali matkusti lävitse ylimaakuntain, ja tuli Ephesoon, ja löysi muutamia opetuslapsia,

1. COsca Apollo oli Corinthis matcusti Pawali ylimaacundia ja tuli Ephesoon löysi muutamia Opetuslapsia ja sanoi heille:

1. NIn se tapchtui/ coska Apollo oli Corinthis/ ette Pauali lepitzematkusti ne Ylimakunnat/ tuli hen Ephesijn/ ia leusi mwtomat Opetuslapset/ ia sanoi heille/ (Niin se tapahtui/ koska Apollo oli Korinthissa/ että Pawali läwitse matkusti ne ylimaakunnat/ tuli hän Ephesiin/ ja löysi muutamat opetuslapset/ ja sanoi heille/)

1. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ τὸν Ἀπολλὼ εἶναι ἐν Κορίνθῳ Παῦλον διελθόντα τὰ ἀνωτερικὰ μέρη ἐλθεῖν εἰς Ἔφεσον· καὶ εὑρὼν μαθητάς τινας

1. εγενετο δε εν τω τον απολλω ειναι εν κορινθω παυλον διελθοντα τα ανωτερικα μερη ελθειν εις εφεσον και ευρων τινας μαθητας 1. egeneto de en to ton apollo einai en korintho paυlon dielthonta ta anoterika mere elthein eis efeson kai eυron tinas mathetas

1 {May, 55 - May 58 AD. Ephesus. Paul’s Letter to the Galatians is written.} {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}Now it happened, that while* Apollos was in Corinth, Paul, having gone through the upward parts (of the region), came to Ephesus and found some disciples.

1. And it came to pass, that, while Apollos was at Corinth, Paul having passed through the upper coasts came to Ephesus: and finding certain disciples,

1. Men det skte, der Apollos var i Corinth, at Paulus drog igjennem de øverste Egne af landet og kom til Ephesus.

1. Och begaf sig, medan Apollos var i Corintho, att Paulus vandrade genom de öfra landen, och kom till Ephesum; der fann han några Lärjungar.

1. Agga se sündis, kui Apollos Korintusses olli, et Paulus üllemad Ma-kohhad läbbikäis ja Ewesusse tulli, ja kui ta monningad jüngrid leidis,

1. Apolui būnant Korinte, Paulius, perėjęs aukštutines sritis, atvyko į Efezą. Užtikęs ten kelis mokinius,

1. Es geschah aber, da Apollos zu Korinth war, daß Paulus durchwandelte die oberen Länder und kam gen Ephesus und fand etliche Jünger;

1. Pendant qu'Apollos était à Corinthe, Paul, après avoir parcouru les hautes provinces de l'Asie, vint à Éphèse. Il y trouva quelques disciples et leur dit:

1. Y ACONTECIÓ, que entre tanto que Apólos estaba en Corinto, Pablo, andadas las regiones superiores, vino a Efeso, donde hallando ciertos discípulos,

1 En het geschiedde, terwijl Apollos te Korinthe was, dat Paulus, de bovenste delen des lands doorreisd hebbende, te Efeze kwam; en enige discipelen aldaar vindende,

1. I stało się, gdy Apollos był w Koryncie, iż Paweł obszedłszy górne krainy, przyszedł do Efezu; a znalazłszy tam niektórych uczniów,

1. Lőn pedig azonközben, míg Apollós Korinthusban volt, hogy Pál, eljárván a felsőbb tartományokat, Efézusba érkezék: és mikor némely tanítványokra [1†] talált,

1 Во время пребывания Аполлоса в Коринфе Павел, пройдяверхние страны, прибыл в Ефес и, найдя там некоторых учеников,

1. Стало ся ж, як був Аполос у Коринтї, пройшовши Павел верхні сторони, прибув у Єфес, і, знайшовши деяких учеників,

2 Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".

2 Hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" He vastasivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, onko Pyhää Henkeä olemassakaan."

2. Ja sanoi heille: oletteko te saaneet Pyhän Hengen, sittenkuin te uskoitte? He sanoivat hänelle: emme ensinkään ole kuulleet, josko Pyhää Henkeä lieneekään.

2. Olettaco te saanet Pyhän Hengen sijttecuin te uscoitte? He sanoit hänelle: en me ensingän ole cuullet jos jocu Pyhä Hengi lienekän.

2. Olettaco te saaneet sen Pyhen Hengen/ sittequin te wskoitta? Nin he sanoit henelle/ Eipe me ensingen cwlleet ole/ ios iocu pyhe Hengi liene. (Oletteko te saaneet sen Pyhän Hengen/ sittenkuin te uskoitte? Niin he sanoit hänelle/ Eipä me ensinkään kuulleet ole/ jos joku Pyhä Henki lienee.)

2. εἶπε πρὸς αὐτούς· Εἰ πνεῦμα ἅγιον ἐλάβετε πιστεύσαντες; οἱ δὲ εἶπον πρὸς αὐτόν· Ἀλλ’ οὐδὲ εἰ Πνεῦμα ἅγιόν ἐστιν ἠκούσαμεν.

2. ειπεν προς αυτους ει πνευμα αγιον ελαβετε πιστευσαντες οι δε ειπον προς αυτον αλλ ουδε ει πνευμα αγιον εστιν ηκουσαμεν 2. eipen pros aυtoυs ei pneυma agion elaβete pisteυsantes oi de eipon pros aυton all oυde ei pneυma agion estin ekoυsamen

2 He said to them, Did you° receive (the) Holy Spirit (when) you° believed? But they said to him, But, we did not hear if there is a Holy Spirit.

2. He said unto them, Have ye received the Holy Ghost since ye believed? And they said unto him, We have not so much as heard whether there be any Holy Ghost.

2. Og han fandt nogle Disciple og sagde til dem: fik I den Hellig Aand der I bleve troende?Men de sagde til ham: vi have ikke engang hørt, at der er en Hellig Aand.

2. Och han sade till dem: Hafven I fått den Helga Anda, sedan I trodden? Då sade de till honom: Vi hafve icke ens hört, om någor Helig Ande är till.

2. Ütles temma neile: Kas teie ollete pühha Waimo sanud, kui teie usklikkuks saite? agga nemmad ütlesid temmale: Meie ep ollege kuulnud, kas üks pühha Waim on.

2. paklausė: ‘‘Ar įtikėję gavote Šventąją Dvasią?’‘ Jie atsakė: ‘‘Mes nė girdėti negirdėjome, kad yra Šventoji Dvasia’‘.

2. zu denen sprach er: Habt ihr den heiligen Geist empfangen, da ihr gläubig wurdet? Sie sprachen zu ihm: Wir haben auch nie gehört, ob ein heiliger Geist sei.

2. Avez-vous reçu le Saint-Esprit, lorsque vous avez cru? Ils lui répondirent: Nous n'avons pas même entendu dire qu'il y ait un Saint-Esprit.

2. Díjoles: ¿Habéis recibido al Espíritu Santo desde que creisteis? Y ellos le dijeron: Ántes ni aun hemos oido si hay Espíritu Santo.

2 Zeide hij tot hen: Hebt gij den Heiligen Geest ontvangen, als gij geloofd hebt? En zij zeiden tot hem: Wij hebben zelfs niet gehoord, of er een Heiligen Geest is.

2. Rzekł do nich: Izaliście wzięli Ducha Świętego, uwierzywszy? A oni mu rzekli: Owszemeśmy ani słyszeli, jeźli jest Duch Święty.

2. Monda nékik: Vajjon vettetek-é Szent Lelket, minekutána hivőkké lettetek? Azok pedig mondának néki: Sőt inkább azt sem hallottuk, hogy ha vagyon-é Szent Lélek.

2 сказал им: приняли ли вы Святаго Духа, уверовав? Они же сказали ему: мы даже и не слыхали, есть ли Дух Святый.

2. рече до них: Чи прийняли ви Духа сьвятого, увірувавши? Вони ж сказали йому: Ба й не чували, чи є Дух сьвятий.

3 Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".

3 Hän sanoi (heille): "Millä teidät sitten on kastettu?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella."

3. Ja hän sanoi heille: milläs te olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen kasteella.

3. Ja hän sanoi heille: Millästä te olette castetut? He sanoit: Johannexen Castella.

3. Ja hen sanoi heille/ Mille te oletta sis castetut? Nin he sanoit/ Johannesen Castella. (Ja hän sanoi heille/ Millä te olette siis kastetut? Niin he sanoit/ Johanneksen kasteella.)

3. εἶπέ τε πρὸς αὐτούς· Εἰς τί οὖν ἐβαπτίσθητε; οἱ δὲ εἶπον· Εἰς τὸ Ἰωάννου βάπτισμα.

3. ειπεν τε προς αυτους εις τι ουν εβαπτισθητε οι δε ειπον εις το ιωαννου βαπτισμα 3. eipen te pros aυtoυs eis ti oυn eβaptisthete oi de eipon eis to ioannoυ βaptisma

3 And he said to them, Therefore into what were you° immersed*? But they said, Into the immersion* of John.

3. And he said unto them, Unto what then were ye baptized? And they said, Unto John's baptism.

3. Og han sagde til dem: med hvilken Daab bleve I da døbte? Men de sagde: med Johannes' Daab.

3. Och han sade till dem: Hvarmed ären I då döpte? De sade: Med Johannis döpelse.

3. Ja temma ütles neile: Mis peäle teie siis ollete ristitud? agga nemmad ütlesid: Joannesse ristimisse peäle.

3. Jis klausė toliau: ‘‘Kokiu tad krikštu jūs buvote pakrikštyti?’‘ Jie atsakė: ‘‘Jono krikštu’‘.

3. Und er sprach zu ihnen: Worauf seid ihr getauft? Sie sprachen: Auf die Taufe des Johannes.

3. Et il leur dit: Quel baptême avez-vous donc reçu? Ils répondirent: Le baptême de Jean.

3. Entónces les dijo: ¿En qué pues habéis sido bautizados? Y ellos dijeron: En el bautismo de Juan.

3 En hij zeide tot hen: Waarin zijt gij dan gedoopt? En zij zeiden: In den doop van Johannes.

3. Tedy rzekł do nich: W cóżeście tedy ochrzczeni? A oni rzekli: W chrzest Janowy.

3. És monda nékik: Mire keresztelkedtetek meg tehát? Azok pedig mondának: A János keresztségére.

3 Он сказал им: во что же вы крестились? Они отвечали: во Иоанново крещение.

3. І рече до них: У що ж ви хрестились? Вони ж казали: В Йоанове хрещеннє.

4 Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, (Kristukseen) Jeesukseen".

4 Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi mielenmuutoksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan Häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on (Kristukseen) Jeesukseen."

4. Niin sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle, että heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on, Kristuksen Jesuksen päälle.

4. Nijn sanoi Pawali: Johannes tosin casti parannuxen Castella ja sanoi Canssalle että heidän piti uscoman sen päälle joca hänen jälkens tulewa oli se on Jesuxen päälle että hän on Christus.

4. Nin sanoi Pauali/ Johannes tosin castoi Paranoxen Castella/ ia sanoi Canssalle/ ette heiden piti vskoman sen päle ioca henen ielkins oli tuleua/ se on/ IesuSEN päle/ ette hen CHRISTUS ombi. (Niin sanoi Pawali/ Johannes tosin kastoi parannuksen kasteella/ ja sanoi kansalle/ että heidän piti uskoman sen päälle joka hänen jälkens on tulewa/ se on/ Jesuksen päälle/ että hän KRISTUS ompi.)

4. εἶπε δὲ Παῦλος· Ἰωάννης μὲν ἐβάπτισε βάπτισμα μετανοίας, τῷ λαῷ λέγων εἰς τὸν ἐρχόμενον μετ’ αὐτὸν ἵνα πιστεύσωσι, τοῦτ’ ἔστιν εἰς τὸν Ἰησοῦν Χριστόν.

4. ειπεν δε παυλος ιωαννης μεν εβαπτισεν βαπτισμα μετανοιας τω λαω λεγων εις τον ερχομενον μετ αυτον ινα πιστευσωσιν τουτ εστιν εις τον χριστον ιησουν 4. eipen de paυlos ioannes men eβaptisen βaptisma metanoias to lao legon eis ton erchomenon met aυton ina pisteυsosin toυt estin eis ton christon iesoυn

4 But Paul said, John indeed immersed* in (the) immersion* of repentance, saying to the people in order that they should believe in the one who is coming after him, that is, in the Christ Jesus.

4. Then said Paul, John verily baptized with the baptism of repentance, saying unto the people, that they should believe on him which should come after him, that is, on Christ Jesus.

4. Men Paulus sagde: Johannes døbte vel med Omvendelsens Daab og sagde til folket, at de skulde troe paa den, som kom efter ham, det er, paa Christus Jesus.

4. Då sade Paulus: Johannes döpte med bättringenes döpelse, och sade folkena, att de skulle tro på den som komma skulle efter honom, det är, på Christum Jesum.

4. Agga Paulus ütles: Joannes on kül ristinud mele-parrandamisse ristmissega, ja on rahwale üttelnud, et nemmad selle piddid uskma, kes pärrast tedda piddi tullema, se on, Kristusse Jesusse sisse.

4. Tada Paulius tarė: ‘‘Jonas krikštijo atgailos krikštu, ragindamas žmones tikėti Tą, kuris ateis po jo, būtent Kristų Jėzų’‘.

4. Paulus aber sprach: Johannes hat getauft mit der Taufe der Buße und sagte dem Volk, daß sie glauben sollten an den, der nach ihm kommen sollte, das ist an Jesum, daß der Christus sei.

4. Alors Paul dit: Il est vrai que Jean a baptisé du baptême de la repentance, en disant au peuple de croire en Celui qui venait après lui, c'est-à-dire, au Christ Jésus.

4. Y dijo Pablo: Juan en verdad bautizó con bautismo de arrepentimiento, diciendo al pueblo, que creyesen en el que había de venir después de él, es a saber, en Jesu Cristo.

4 Maar Paulus zeide: Johannes heeft wel gedoopt den doop der bekering, zeggende tot het volk, dat zij geloven zouden in Dengene, Die na hem kwam, dat is, in Christus Jezus.

4. Zatem rzekł Paweł: Janci chrzcił chrztem pokuty, mówiąc ludowi, aby w onego, który miał przyjść po nim, uwierzyli, to jest w Jezusa Chrystusa.

4. Monda pedig Pál: János megtérésnek keresztségével [2†] keresztelt, azt mondván a népnek, hogy a ki ő utána jövendő, abban higyjenek, tudniillik a Krisztus Jézusban.

4 Павел сказал: Иоанн крестил крещением покаяния, говоря людям, чтобы веровали в Грядущего по нем, то есть во Христа Иисуса.

4. Рече ж Павел: Йоан хрестив хрещеннєм покаяння, глаголючи людям, щоб у Грядущого за ним вірували, се єсть в Христа Ісуса.

5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.

5 Sen kuultuaan he kastattivat itsensä Herran Jeesuksen nimeen.

5. Niin ne, jotka sen kuulivat, kastettiin Herran Jesuksen nimeen.

5. Ne jotca näitä cuulit castettin he HERran Jesuxen Nimeen.

5. Quin he neite cwlit/ nin he castetin HERRAN IesuSEN nimeen. (Kun he näitä kuulit/ niin he kastettiin HERRAN Jesuksen nimeen.)

5. ἀκούσαντες δὲ ἐβαπτίσθησαν εἰς τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ.

5. ακουσαντες δε εβαπτισθησαν εις το ονομα του κυριου ιησου 5. akoυsantes de eβaptisthesan eis to onoma toυ kυrioυ iesoυ

5 Now having heard this, they were immersed* into the name of the Lord Jesus.

5. When they heard this, they were baptized in the name of the Lord Jesus.

5. Men der de hørte det, lode de sig døbe i den Herres Jesu Navn.

5. Och att, då de det hörde, läto de döpa sig i Herrans Jesu Namn.

5. Agga need, kes Joannest kuulsid, on temmast ristitud Issanda Jesusse nimme sisse.

5. Tai išgirdę, jie buvo pakrikštyti Viešpaties Jėzaus vardu.

5. Da sie das hörten, ließen sie sich taufen auf den Namen des HERRN Jesu.

5. Ce qu'ayant entendu, ils furent baptisés au nom du Seigneur Jésus.

5. Oidas estas cosas fueron bautizados en el nombre del Señor Jesús.

5 En die hem hoorden werden gedoopt in den Naam van den Heere Jezus.

5. A usłyszawszy to, ochrzczeni są w imię Pana Jezusowe.

5. Mikor pedig ezt hallák, megkeresztelkedének az Úr Jézusnak nevére.

5 Услышав это, они крестились во имя Господа Иисуса,

5. Почувши ж се, хрестились в імя Господа Ісуса.

6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

6 Paavalin pantua kätensä* heidän päälleen tuli Pyhä Henki heihin, ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.

6. Ja kuin Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

6. Ja cuin Pawali pani kätens heidän päällens tuli Pyhä Hengi heidän päällens ja he puhuit kielillä ja propheteraisit.

6. Ja quin Pauali pani Kätense heiden pälens/ tuli pyhe Hengi heiden ylitzens/ ia puhuit kielille ia propheterasit. (Ja kuin Pawali pani kätensä heidän päällensä/ tuli Pyhä Henki heidän ylitsensä/ ja puhuit kielillä ja propheteerasit.)

6. καὶ ἐπιθέντος αὐτοῖς τοῦ Παύλου τὰς χεῖρας ἦλθε τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον ἐπ’ αὐτούς, ἐλάλουν τε γλώσσαις καὶ προεφήτευον.

6. και επιθεντος αυτοις του παυλου τας χειρας ηλθεν το πνευμα το αγιον επ αυτους ελαλουν τε γλωσσαις και προεφητευον 6. kai epithentos aυtois toυ paυloυ tas cheiras elthen to pneυma to agion ep aυtoυs elaloυn te glossais kai proefeteυon

6 And (after) Paul laid his hands upon them, the Holy Spirit came upon them, and they were speaking in (foreign) languages and were prophesying.

6. And when Paul had laid his hands upon them, the Holy Ghost came on them; and they spake with tongues, and prophesied.

6. Og der Paulus havde lagt Hænderne paa dem, som den Hellig Aand over dem, og de talede med fremmede Tungemaal og propheterede.

6. Och då Paulus lade händer på dem, kom den Helige Ande öfver dem; och de begynte tala med tungomål, och propheterade.

6. Ja kui Paulus käed nende peäle panni, tulli pühha Waim nende peäle, ja nemmad räkisid woöraid kelesid, ja räkisid prohweti wisil.

6. Kai Paulius jiems uždėjo rankas, ant jų nužengė Šventoji Dvasia ir jie ėmė kalbėti kalbomis ir pranašauti.

6. Und da Paulus die Hände auf sie legte, kam der heilige Geist auf sie, und sie redeten mit Zungen und weissagten.

6. Et après que Paul leur eut imposé les mains, le Saint-Esprit descendit sur eux, et ils parlaient diverses langues, et prophétisaient.

6. Y como Pablo les puso las manos encima, vino sobre ellos el Espíritu Santo, y hablaban en lenguas extrañas, y profetizaban.

6 En als Paulus hun de handen opgelegd had, kwam de Heilige Geest op hen; en zij spraken met vreemde talen, en profeteerden.

6. A gdy na nie włożył Paweł ręce, zstąpił na nie Duch Święty i mówili językami i prorokowali.

6. És mikor Pál reájok vetette kezét, szálla a Szent Lélek [3†] ő reájok; és szólnak vala nyelveken, [4†] és prófétálnak vala.

6 и, когда Павел возложил на них руки, нисшел на них Дух Святый, и они стали говорить иными языками и пророчествовать.

6. І, як положив на них Павел руки, зійшов Дух сьвятий на них, і заговорили мовами, і пророкували.

7 Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä.

7 Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista henkeä.

7. Ja kaikki ne miehet olivat lähes kaksitoistakymmentä.

7. Ja näitä oli lähes caxitoistakymmendä miestä.

7. Ja caiki nämet olit lehes caxitoistakymmende Mieste. (Ja kaikki nämät olit lähes kaksitoista kymmentä miestä.)

7. ἦσαν δὲ οἱ πάντες ἄνδρες ὡσεὶ δεκαδύο.

7. ησαν δε οι παντες ανδρες ωσει δεκαδυο 7. esan de oi pantes andres osei dekadυo

7 Now they were (in) all approximately twelve men.

7. And all the men were about twelve.

7. Men disse Mænd vare i Alt ved tolv i Tallet.

7. Och alle desse voro vid tolf män.

7. Agga neid olli liggi kaksteistkümmend meest.

7. Iš viso jų buvo apie dvylika vyrų.

7. Und aller der Männer waren bei zwölf.

7. Et ils étaient en tout environ douze hommes.

7. Y eran los varones todos como doce.

7 En alle dezen waren omtrent twaalf mannen.

7. A było wszystkich mężów około dwunastu.

7. Valának pedig a férfiak összesen mintegy tizenketten.

7 Всех их было человек около двенадцати.

7. Було ж усїх до дванайцяти чоловік.

8 Ja hän meni synagoogaan, ja kolmen kuukauden ajan hän puhui heidän kanssansa rohkeasti ja vakuuttavasti Jumalan valtakunnasta.

8 Ja hän meni synagoogaan ja puhui rohkeasti kolmen kuukauden ajan, keskustellen ja koettaen saada heidät puhuen vakuuttuneiksi Jumalan *valtakuntaa koskevista asioista*.

8. Niin hän meni synagogaan ja saarnasi rohkiasti kolme kuukautta, opetti ja neuvoi heitä Jumalan valtakunnasta.

8. NIjn hän meni Synagogaan ja saarnais rohkiast colmeckin Cuucautta opetti ja neuwoi heitä Jumalan waldacunnast.

8. Nin hen Sinagogan sisellemeni/ ia puhui rochkiasta colme teutte Cwcautta/ campali ia neuuoi heite Jumalan waltakunnast. (Niin hän synagogaan sisälle meni/ ja puhui rohkeasti kolme täyttä kuukautta/ kamppaili ja neuwoi heitä Jumalan waltakunnasta.)

8. Εἰσελθὼν δὲ εἰς τὴν συναγωγὴν ἐπαρρησιάζετο ἐπὶ μῆνας τρεῖς διαλεγόμενος καὶ πείθων τὰ περὶ τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ.

8. εισελθων δε εις την συναγωγην επαρρησιαζετο επι μηνας τρεις διαλεγομενος και πειθων τα περι της βασιλειας του θεου 8. eiselthon de eis ten sυnagogen eparresiazeto epi menas treis dialegomenos kai peithon ta peri tes βasileias toυ theoυ

8 Now having entered into the synagogue, he was speaking boldly for three months, reasoning and persuading (as to) the things concerning the kingdom of God.

8. And he went into the synagogue, and spake boldly for the space of three months, disputing and persuading the things concerning the kingdom of God.

8. Men han gik ind i Synagogen og prædikede frit i tre Maaneder, talede med dem og indskærpede det, som hører til Guds Rige.

8. Och han gick in i Synagogon, och talade dristeliga i tre månader, disputerade, och rådde till Guds rike.

8. Agga temma läks koggodusse kotta, ja räkis julgeste kolm kuud, öppetas ja melitas neid Jummala rigi asjo noudma.

8. Paulius nuėjo į sinagogą ir ten per tris mėnesius drąsiai kalbėjo, įtikinėdamas ir aiškindamas apie Dievo karalystę.

8. Er ging aber in die Schule und predigte frei drei Monate lang, lehrte und beredete sie vom Reich Gottes.

8. Puis entrant dans la synagogue, il y parla avec hardiesse pendant trois mois, discourant avec persuasion sur les choses du royaume de Dieu.

8. Y entrando él dentro de la sinagoga, hablaba libremente por espacio de tres meses, disputando y persuadiendo del reino de Dios.

8 En hij ging in de synagoge, en sprak vrijmoediglijk, drie maanden lang met hen handelende, en hun aanradende de zaken van het Koninkrijk Gods.

8. A wszedłszy do bóżnicy, mówił bezpiecznie przez trzy miesiące, nauczając i namawiając ich do królestwa Bożego.

8. Bemenvén pedig a zsinagógába, bátorsággal szól vala, három hónapon át vetekedvén és igyekezvén meggyőzni az Isten országára tartozó dolgokról.

8 Придя в синагогу, он небоязненно проповедывал три месяца, беседуя и удостоверяя о Царствии Божием.

8. Увійшовши ж у школу, промовляв одважно три місяцї, розмовляючи і доводячи про царство Боже.

9 Mutta kun muutamat paaduttivat itsensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat pahaa Herran tiestä kansan edessä, niin hän meni pois heidän luotaan ja erotti opetuslapset heistä ja piti joka päivä keskusteluja Tyrannuksen koulussa.

9 Mutta kun muutamat paatuivat, eivätkä uskoneet, vaan puhuivat pahaa Herran tiestä kansan edessä, niin hän vetäytyi pois heistä ja vei opetuslapset erilleen ja kävi päivittäin keskusteluja (erään) Tyrannuksen koulussa.

9. Mutta kuin muutamat heistä paatuivat ja ei uskoneet, vaan panettelivat Herran tietä yhteiselle kansalle, meni hän pois heidän tyköänsä, ja eroitti opetuslapset, ja puhui joka päivä yhden miehen koulussa, joka kutsuttiin Tyrannus.

9. Mutta cuin muutamat heistä paaduit ja ei usconet waan panettelit HERran tietä yhteidzen Canssan edes meni hän pois heidän tyköns ja eroitti Opetuslapset ja puhui jocapäiwä yhden miehen Schoulus jonga nimi oli Tyrannus.

9. Mutta quin mutomat heiste paadhuit/ ia eiuet wskonuet/ waan pahasti lausuit sijte HERRan Tieste ychteitzen Canssan edes/ Poiswelti hen heiste/ ia eroitti Opetuslapset ia campali iocapeiue ydhen Miehen Schoulus/ ionga nimi oli Tyrannus. (Mutta kuin muutamat heistä paaduit/ ja eiwät uskoneet/ waan pahasti lausuit siitä HERRAN tiestä yhteisen kansan edessä/ Pois wällti hän heistä/ ja eroitti opetuslapset ja kamppaili joka päiwä yhden miehen koulussa/ jonka nimi oli Tyrannus.)

9. ὡς δέ τινες ἐσκληρύνοντο καὶ ἠπείθουν κακολογοῦντες τὴν ὁδὸν ἐνώπιον τοῦ πλήθους, ἀποστὰς ἀπ’ αὐτῶν ἀφώρισε τοὺς μαθητάς, καθ’ ἡμέραν διαλεγόμενος ἐν τῇ σχολῇ Τυράννου τινός.

9. ως δε τινες εσκληρυνοντο και ηπειθουν κακολογουντες την οδον ενωπιον του πληθους αποστας απ αυτων αφωρισεν τους μαθητας καθ ημεραν διαλεγομενος εν τη σχολη τυραννου τινος 9. os de tines esklerυnonto kai epeithoυn kakologoυntes ten odon enopion toυ plethoυs apostas ap aυton aforisen toυs mathetas kath emeran dialegomenos en te schole tυrannoυ tinos

9 But as some were hardened and disobedient, speaking evil of the Way in the sight of the multitude, he withdrew away from them and separated* the disciples, reasoning every day in the school of a certain Tyrannus.

9. But when divers were hardened, and believed not, but spake evil of that way before the multitude, he departed from them, and separated the disciples, disputing daily in the school of one Tyrannus.

9. Og der Nogle vare forhærdede og vantroe og talede ilde om denne Lære for Mængden, forlod ham dem og skilte Disciplene fra dem, og talede daglig i en Mands Skole, som hedte Tyrannus.

9. Och efter det någre af dem vordo förhärde, och icke trodde, utan talade illa om den vägen för den meniga man, gick han ifrå dem, och afskiljde Lärjungarna, disputerandes dageliga uti ens mans skola, som het Tyrannus.

9. Agga kui monningad kowwaks said, ja ei usknud, ja kurjaste rääksid sest teest ehk armo-öppetussest rahwa-hulga ees, läks temma nende jurest ärra, ja lahhutas ärra need jüngrid, ja räkis iggapäwa ühhe mehhe kolis, kedda hüti Tirannusseks.

9. Kai kurie užkietėjo ir netikėjo, piktžodžiaudami tam Keliui daugumos akyse, tad Paulius pasitraukė nuo jų, atskyrė mokinius ir kasdien juos mokė Tirano mokykloje.

9. Da aber etliche verstockt waren und nicht glaubten und übel redeten von dem Wege vor der Menge, wich er von ihnen und sonderte ab die Jünger und redete täglich in der Schule eines, der hieß Tyrannus.

9. Mais, comme quelques-uns s'endurcissaient et étaient incrédules, décriant la voie du Seigneur devant la multitude, il se retira, et sépara les disciples d'avec eux, enseignant tous les jours dans l'école d'un certain Tyrannus.

9. Mas cuando algunos se endurecieron, y no querían creer, ántes dijeron mal del camino del Señor delante de la multitud, se apartó Pablo de ellos, y separó los discípulos, razonando cada día en la escuela de un cierto Tiranno.

9 Maar als sommigen verhard werden, en ongehoorzaam waren, kwaadsprekende van den weg des Heeren voor de menigte, week hij van hen, en scheidde de discipelen af, dagelijks handelende in de school van zekeren Tyrannus.

9. A gdy się niektórzy zatwardzili, a wierzyć nie chcieli, źle mówiąc o tej drodze Bożej przed mnóstwem, odstąpiwszy od nich, odłączył ucznie, na każdy dzieó ucząc w szkole niektórego Tyranna.

9. Mikor pedig némelyek megkeményíték magokat és nem hivének, [5†] gonoszul szólván az Úrnak útáról a sokaság előtt, azoktól eltávozván, elszakasztá a tanítványokat, mindennap egy bizonyos Tirannus oskolájában prédikálván.

9 Но как некоторые ожесточились и не верили, злословя путь Господень перед народом, то он, оставив их,отделил учеников, и ежедневно проповедывал в училище некоего Тиранна.

9. Як же деякі закаменїли, й не слухали, злословлячи путь (Господень) перед народом, відступив од них і відлучив учеників, та й що-дня розмовляв в школї одного Тирана.

10 Ja sitä kesti kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, saivat kuulla Herran (Jeesuksen) sanan.

10 Sitä kesti kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset kuulivat Herran (Jeesuksen) sanan.

10. Ja sitä tehtiin kaksi ajastaikaa, niin että kaikki ne, jota Asiassa asuivat, saivat kuulla Herran Jesuksen sanan, sekä Juudalaiset että Grekiläiset.

10. Ja sitä tehtin caxi ajastaica nijn että caicki ne jotca Asias asuit sait cuulla HErran Jesuxen sanan sekä Judalaiset että Grekit

10. Ja site techtin yli caxi aiastaica/ nin ette caiki ne/ iotca Asias asuit/ sait cwlda HERRAN IesuSEN sanan/ seke Juttat ette Grekit. (Ja sitä tehtiin yli kaksi ajastaikaa/ niin että kaikki ne/ jotka Asiassa asuit/ sait kuulla HERRAN Jesuksen sanan/ sekä juuttaat että krekit.)

10. τοῦτο δὲ ἐγένετο ἐπὶ ἔτη δύο, ὥστε πάντας τοὺς κατοικοῦντας τὴν Ἀσίαν ἀκοῦσαι τὸν λόγον τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ, Ἰουδαίους τε καὶ Ἕλληνας.

10. τουτο δε εγενετο επι ετη δυο ωστε παντας τους κατοικουντας την ασιαν ακουσαι τον λογον του κυριου ιησου ιουδαιους τε και ελληνας 10. toυto de egeneto epi ete dυo oste pantas toυs katoikoυntas ten asian akoυsai ton logon toυ kυrioυ iesoυ ioυdaioυs te kai ellenas

10 Now this happened in two years; so-that all those dwelling (in) Asia heard the word of the Lord Jesus, (both) Jews and Greeks.

10. And this continued by the space of two years; so that all they which dwelt in Asia heard the word of the Lord Jesus, both Jews and Greeks.

10. Men dette varede i to Aar, saa at Alle, som boede i Asia, baade Jøder og Græker, hørte den Herres Jesu Ord.

10. Och detta gick så till i tu år; så att alle de, som bodde i Asien, hörde Herrans Jesu ord, både Judar och Greker.

10. Agga se sündis kaks aastat, nenda et keik, kes Asia-maal ellasid, Issanda Jesusse sanna said kuulda, ni hästi Juda- kui Kreka-rahwas.

10. Tai truko dvejus metus, ir visi Azijos gyventojai, tiek žydai, tiek graikai, išgirdo Viešpaties Jėzaus žodį.

10. Und das geschah zwei Jahre lang, also daß alle, die in Asien wohnten, das Wort des HERRN Jesus hörten, beide, Juden und Griechen.

10. Or cela dura deux ans, en sorte que tous ceux qui demeuraient en Asie, tant Juifs que Grecs, entendirent la parole du Seigneur Jésus.

10. Y esto fué hecho por espacio de dos años, de tal manera que todos los que habitaban en Asia, así Judíos como Griegos, oyeron la palabra del Señor Jesús.

10 En dit geschiedde twee jaren lang, alzo dat allen, die in Azie woonden, het Woord van den Heere Jezus hoorden, beiden Joden en Grieken.

10. A to się działo przez dwa lata, tak iż wszyscy, którzy mieszkali w Azyi, słuchali słowa Pana Jezusowego, tak Żydowie, jako i Grekowie.

10. Ez pedig lőn két esztendeig; úgyannyira, hogy mindazok, kik lakoznak vala Ázsiában, mind zsidók, mind görögök, hallgaták az Úr [6†] Jézusnak ígéjét.

10 Это продолжалось до двух лет, так что все жители Асии слышали проповедь о Господе Иисусе, как Иудеи, так и Еллины.

10. Се дїялось два роки, так що всї, що проживали в Азиї, слухали слово Господа Ісуса, - Жиди й Єленяне.

11 Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,

11 Ja Jumala teki ylen suuria voimatekoja Paavalin kätten kautta,

11. Ja Jumala teki Paavalin kätten kautta ei vähiä voimallisia töitä,

11. Ja Jumala teki Pawalin kätten cautta ei wähembiä töitä:

11. Ja Jumala teki Paualin kätten cautta/ ei wähimpie auwuija/ (Ja Jumala teki Pawalin kätten kautta/ ei wähimpiä awuja/)

11. Δυνάμεις τε οὐ τὰς τυχούσας ἐποίει ὁ Θεὸς διὰ τῶν χειρῶν Παύλου,

11. δυναμεις τε ου τας τυχουσας εποιει ο θεος δια των χειρων παυλου 11. dυnameis te oυ tas tυchoυsas epoiei o theos dia ton cheiron paυloυ

11 And God was doing miracles (not obtainable (from man)) through the hands of Paul;

11. And God wrought special miracles by the hands of Paul:

11. Og Gud gjorde ikke ringe Undergjerninger ved Paulus' Hænder,

11. Och Gud gjorde icke ringa krafter genom Pauli händer;

11. Ja Jummal teggi wäggewaid ja immelikkuid teggusid Paulusse kätte läbbi,

11. Pauliaus rankomis Dievas darė ypatingų stebuklų.

11. und Gott wirkte nicht geringe Taten durch die Hände Paulus,

11. Et Dieu faisait des miracles extraordinaires par les mains de Paul;

11. Y hacía Dios milagros no cualesquiera por las manos de Pablo.

11 En God deed ongewone krachten door de handen van Paulus;

11. A nie lada cuda czynił Bóg przez ręce Pawłowe;

11. És nem közönséges csodákat [7†] cselekszik vala az Isten Pál keze által:

11 Бог же творил немало чудес руками Павла,

11. І не малі чудеса робив Бог руками Павловими,

12 niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.

12 niin että vieläpä hikiliinoja tai esivaatteita hänen iholtaan vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget kaikkosivat (heistä).

12. Niin että hikiliinat ja esiliinat hänen iholtansa sairasten päälle tuotiin, ja taudit luopuivat heistä, ja pahat henget heistä läksivät ulos.

12. Nijn että he hikilijnat ja esilijnat hänen iholdans sairasten päälle panit ja taudit luowuit heistä ja rumatkin henget heistä läxit.

12. nijn ette he mös Hikilinat ia Esilinat henen Iholtans Sairastan päle panit/ ia Taudhit heiste lowuyt/ ia ne Rymet Henget heilde wloslexit. (niin että myös hikiliinat ja esiliinat hänen iholtansa sairasten päälle panit/ ja taudit heistä luowuit/ ja ne rumat henget heiltä ulos läksit.)

12. ὥστε καὶ ἐπὶ τοὺς ἀσθενοῦντας ἐπιφέρεσθαι ἀπὸ τοῦ χρωτὸς αὐτοῦ σουδάρια ἢ σιμικίνθια καὶ ἀπαλλάσσεσθαι ἀπ’ αὐτῶν τὰς νόσους, τά τε πνεύματα τὰ πονηρὰ ἐξέρχεσθαι ἀπ’ αὐτῶν.

12. ωστε και επι τους ασθενουντας επιφερεσθαι απο του χρωτος αυτου σουδαρια η σιμικινθια και απαλλασσεσθαι απ αυτων τας νοσους τα τε πνευματα τα πονηρα εξερχεσθαι απ αυτων 12. oste kai epi toυs asthenoυntas epiferesthai apo toυ chrotos aυtoυ soυdaria e simikinthia kai apallassesthai ap aυton tas nosoυs ta te pneυmata ta ponera ekserchesthai ap aυton

12 so-that even handkerchiefs or aprons from (the touch of) his skin were brought to those who were sick and the diseases were set-free from them and the evil spirits went out from them.

12. So that from his body were brought unto the sick handkerchiefs or aprons, and the diseases departed from them, and the evil spirits went out of them.

12. saa at man endog bragte Svededuge og Haandklæder fra hans Legeme til de Syge, og at Sygdommene voge fra dem, og de onde Aander fore ud af dem.

12. Så att de ock togo svettedukar och skörte, som vid hans kropp hade kommit, och lade på de sjuka; och sjukdomen gick utaf dem, och de onde andar foro ut.

12. Nenda et nemmad ka temma ihho peält higgi-rättikud ja pölled haigede peäle wisid, ja et need töwwed neist ärralahkusid, ja kurjad waimud neist wäljaläksid.

12. Žmonės net dėdavo ligoniams jo kūną lietusias skepetėles bei prijuostes, ir nuo jų pasitraukdavo ligos, išeidavo piktosios dvasios.

12. also daß sie auch von seiner Haut die Schweißtüchlein und Binden über die Kranken hielten und die Seuchen von ihnen wichen und die bösen Geister von ihnen ausfuhren.

12. Au point qu'en appliquant sur les malades des mouchoirs et des linges qui avaient touché son corps, ils étaient guéris de leurs maladies, et les esprits malins sortaient.

12. De tal manera que aun llevasen a los enfermos paños y pañuelos de sobre su cuerpo; y las enfermedades se iban de ellos, y los malos espíritus salían de ellos.

12 Alzo dat ook van zijn lijf op de kranken gedragen werden de zweetdoeken of gordeldoeken, en dat de ziekten van hen weken, en de boze geesten van hen uitvoeren.

12. Tak iż na chore przynoszono chustki albo przepaski od ciała jego, i odchodziły od nich choroby, i duchowie źli wychodzili z nich.

12. Annyira, hogy a betegekhez [8†] is elvivék az ő testéről a keszkenőket, vagy kötényeket, és eltávozának azoktól a betegségek, és a gonosz lelkek kimenének belőlök.

12 так что на больных возлагали платки и опоясания с тела его, и у них прекращались болезни, и злые духи выходили из них.

12. так що на недужих вкладали з тїла його хустки або рушники, й покидали їх недуги, й злі духи виходили з них.

13 Myöskin muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat rupesivat lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli pahoja henkiä, sanoen: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa".

13 Myös muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat alkoivat mainita Herran Jeesuksen nimeä niitten kohdalla, joissa oli pahoja henkiä, sanoen: "Vannotamme* teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa."

13. Niin muutamat Juudalaiset, jotka olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat mainita Herran Jesuksen nimeä niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja sanoivat: me vannotamme teitä Jesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.

13. NIjn muutamat Judalaiset waelsit ymbärins jotca olit lumojat ja kiusaisit mainita HERran Jesuxen Nime nijden päälle joilla rumat henget olit ja sanoit: me wannotamme teitä Jesuxen puolesta jota Pawali saarna.

13. Nin monicadhat Juttat ymberinswaelsit/ iotca olit Lumoijat/ ia kiusasit mainita HERRAN IesuSEN Nime ninen päle ioilla rymet He'get olit/ ia sanoit/ Me maname teite Iesusen polesta/ iota Pauali sarnapi. (Niin monikahdat juuttaat ympäri waelsit/ jotka olit lumoajat/ ja kiusasit mainita HERRAN Jesuksen nimeä niiden päälle joilla rumat henget olit/ ja sanoit/ Me manaamme teitä Jesuksen puolesta/ jota Pawali saarnaapi.)

13. Ἐπεχείρησαν δέ τινες ἀπὸ τῶν περιερχομένων Ἰουδαίων ἐξορκιστῶν ὀνομάζειν ἐπὶ τοὺς ἔχοντας τὰ πνεύματα τὰ πονηρὰ τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ λέγοντες· Ὁρκίζομεν ὑμᾶς τὸν Ἰησοῦν ὃν ὁ Παῦλος κηρύσσει.

13. επεχειρησαν δε τινες απο των περιερχομενων ιουδαιων εξορκιστων ονομαζειν επι τους εχοντας τα πνευματα τα πονηρα το ονομα του κυριου ιησου λεγοντες ορκιζομεν υμας τον ιησουν ον ο παυλος κηρυσσει 13. epecheiresan de tines apo ton perierchomenon ioυdaion eksorkiston onomazein epi toυs echontas ta pneυmata ta ponera to onoma toυ kυrioυ iesoυ legontes orkizomen υmas ton iesoυn on o paυlos kerυssei

13 But also, some exorcists from the strolling Jews undertook the task to name the name of the Lord Jesus upon those who had the evil spirits, saying, We implore you° (on) the Jesus whom Paul is preaching.

13. Then certain of the vagabond Jews, exorcists, took upon them to call over them which had evil spirits the name of the Lord Jesus, saying, We adjure you by Jesus whom Paul preacheth.

13. Men nogle omløbende jødiske besværgere dristede sig til at nævne den Herres Jesu Navn over dem, som havde de onde Aander, sigende: vi besværge Eder ved Jesus, hvilken Paulus prædiker.

13. Så voro någre Judar besvärjare, som foro omkring; de togo sig före åkalla Herrans Jesu Namn, öfver dem som hade de onda andar, sägande: Vi besvärje eder vid Jesum, den Paulus predikar.

13. Agga monningad hulkujad Juda-mehhed, kes kurja waimude wañnutajad ollid, wotsid kätte Issanda Jesusse nimme nende peäle nimmetada, kel kurjad waimud ollid, ja ütlesid: Meie wañnutame teid ärra Jesusse polest, kedda Paulus kulutab.

13. Panašiai ir kai kurie keliaujantys žydų egzorcistai mėgino turėjusiems piktųjų dvasių prišaukti Viešpaties Jėzaus vardą, sakydami: ‘‘Mes jus saikdiname Jėzaus vardu, kurį skelbia Paulius’‘.

13. Es unterwanden sich aber etliche der umherziehenden Juden, die da Beschwörer waren, den namen des HERRN Jesus zu nennen über die da böse Geister hatten, und sprachen: Wir beschwören euch bei dem Jesus den Paulus predigt.

13. Alors quelques-uns des exorcistes juifs, qui couraient de lieu en lieu, essayèrent d'invoquer le nom du Seigneur Jésus sur ceux qui étaient possédés des esprits malins, en disant: Nous vous conjurons par Jésus, que Paul prêche.

13. Y algunos de los Judíos exorcistas vagabundos tentaron a invocar el nombre del Señor Jesús sobre los que tenían espíritus malos, diciendo: Os conjuramos por Jesús, el que Pablo predica.

13 En sommigen van de omzwervende Joden, zijnde duivel bezweerders, hebben zich onderwonden den Naam van den Heere Jezus te noemen over degenen, die boze geesten hadden, zeggende: Wij bezweren u bij Jezus, Dien Paulus predikt!

13. Tedy niektórzy z biegunów żydowskich, którzy się bawili zaklinaniem, ważyli się wzywać imienia Pana Jezusowego nad tymi, którzy mieli duchy złe, mówiąc: Poprzysięgamy was przez Jezusa, którego Paweł opowiada.

13. Elkezdték pedig némelyek a lézengő zsidó ördögűzők közül az Úr Jézus nevét hívni [9†] azokra, a kikben gonosz lelkek valának, mondván: Kényszerítünk titeket a Jézusra, kit Pál prédikál.

13 Даже некоторые из скитающихся Иудейских заклинателей стали употреблять над имеющими злых духов имя Господа Иисуса, говоря: заклинаем вас Иисусом, Которого Павел проповедует.

13. Почали ж деякі з тиняючих ся Жидів-заклинателїв іменувати над маючими духів лукавих імя Господа Ісуса, говорячи: Заклинаємо вас Ісусом, котрого Павел проповідує.

14 Ja niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös erään juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa;

14 Oli myös *juutalaisen ylipapin Skeuaan joitakin poikia, seitsemän miestä,* jotka näin tekivät.

14. Ja muutamat niiden seassa, jotka tätä tekivät, olivat Skevan, Juudalaisten ylimmäisen papin, seitsemän poikaa.

14. Ja muutamat nijden seas cuin tätä teit olit seidzemen Sceuan Judalaisten ylimmäisen Papin poica

14. Ja mutomat heiden seasa iotca täte teit/ olit seitzemen Sceuan poica/ sen ylimeisen Juttan Papin. (Ja muutamat heidän seassa jotka tätä teit/ olit seitsemän Sceuan poikaa/ sen ylimmäisen juuttaan papin.)

14. ἦσαν δέ τινες υἱοὶ Σκευᾶ Ἰουδαίου ἀρχιερέως ἑπτὰ οἱ τοῦτο ποιοῦντες.

14. ησαν δε τινες υιοι σκευα ιουδαιου αρχιερεως επτα οι τουτο ποιουντες 14. esan de tines υioi skeυa ioυdaioυ archiereos epta oi toυto poioυntes

14 Now there were some (seven sons of Sceva) (and) a Jew, a high-priest, who (were) doing this.

14. And there were seven sons of one Sceva, a Jew, and chief of the priests, which did so.

14. Men de, som dette gjorde, vare syv Sønner af Skeva, en Jødisk Ypperstepræst.

14. Och ibland dem, som detta gjorde, voro en Judes sju söner, Sceve, öfversta Prestens.

14. Agga need, kes sedda teggid, ollid üllema-preestri Ekewa, ühhe Juda-mehhe, seitse poega.

14. Taip darė vieno žydų vyresniojo kunigo Skėvo septyni sūnūs.

14. Es waren aber sieben Söhne eines Juden Skevas, des Hohenpriesters, die solches taten.

14. Ceux qui faisaient cela, étaient sept fils de Scévas, Juif, l'un des principaux sacrificateurs.

14. Y había siete hijos de un tal Sceva, Judío, príncipe de los sacerdotes, que hacían esto.

14 Dezen nu waren zekere zeven zonen van Sceva, een Joodsen overpriester, die dit deden.

14. A było ich siedm synów jednego Żyda, imieniem Scewas, najwyższego kapłana, którzy to czynili.

14. Valának pedig némelyek Skévának, egy zsidó főpapnak fiai heten, a kik ezt mívelik vala.

14 Это делали какие-то семь сынов Иудейского первосвященника Скевы.

14. Було ж якихсь сїм синів Скеви Жидовина архиєрея, що се робили.

15 mutta paha henki vastasi heille sanoen: "Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?"

15 Mutta paha henki vastasi [heille] ja sanoi: "Jeesuksen tunnen ja Paavalin tiedän, mutta keitä te olette?"

15. Mutta paha henki vastasi ja sanoi: Jesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta mitkä te olette?

15. Mutta ruma hengi wastais ja sanoi: Jesuxen minä kyllä tunnen ja Pawalin hywästi tiedän mutta mitkä te oletta?

15. Mutta se ryme Hengi wastasi/ ia sanoi/ Iesusen mine tunnen kylle/ ia Paualin hyuesti tiedhen/ Mutta mitke te oletta? (Mutta se ruma henki wastasi/ ja sanoi/ Jesuksen minä tunnen kylllä/ ja Pawalin hywästi tiedän/ Mutta mitkä te olette?)

15. ἀποκριθὲν δὲ τὸ πνεῦμα τὸ πονηρὸν εἶπε· Τὸν Ἰησοῦν γινώσκω καὶ τὸν Παῦλον ἐπίσταμαι· ὑμεῖς δὲ τίνες ἐστέ;

15. αποκριθεν δε το πνευμα το πονηρον ειπεν τον ιησουν γινωσκω και τον παυλον επισταμαι υμεις δε τινες εστε 15. apokrithen de to pneυma to poneron eipen ton iesoυn ginosko kai ton paυlon epistamai υmeis de tines este

15 But the evil spirit having answered, said to them, I know Jesus, and I know Paul, but who are you°?

15. And the evil spirit answered and said, Jesus I know, and Paul I know; but who are ye?

15. Men den onde Aand svarede og og sagde: Jesus kjender jeg, og om Paulus veed jeg; men I, hvo ere I?

15. Då svarade den onde anden, och sade: Jesum känner jag väl, och Paulum vet jag väl; men ho ären I?

15. Agga kurri waim wastas, ja ütles: Jesust tunnen minna, ja Paulust tean minna; agga teie, kes teie ollete?

15. Bet piktoji dvasia jiems atsakė: ‘‘Pažįstu Jėzų ir žinau Paulių. O kas jūs esate?’‘

15. Aber der böse Geist antwortete und sprach: Jesus kenne ich wohl, und von Paulus weiß ich wohl; wer seid ihr aber?

15. Mais l'esprit malin leur répondit: Je connais Jésus, et je sais qui est Paul; mais vous, qui êtes-vous?

15. Y respondiendo el espíritu malo, dijo: A Jesús conozco, y Pablo, sé quien es; mas, vosotros, ¿quién sois?

15 Maar de boze geest, antwoordende, zeide: Jezus ken ik, en Paulus weet ik; maar gijlieden, wie zijt gij?

15. Tedy odpowiedziawszy duch zły, rzekł: Znam Jezusa i wiem co Paweł; ale wy coście zacz?

15. Felelvén pedig a gonosz lélek, monda: A Jézust ismerem, [10†] Pálról is tudok; [11†] de ti kicsodák vagytok?

15 Но злой дух сказал в ответ: Иисуса знаю, и Павел мне известен, а вы кто?

15. Та дух лукавий озвавшись, казав: Ісуса знаю, і Павла знаю; ви ж хто такі?

16 Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.

16 Ja se mies jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät* ja pahoinpiteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.

16. Ja ihminen, jossa paha henki oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät ja paiskasi heidät allensa, niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä huoneesta ulos pakenemaan.

16. Ja se ihminen josa paha hengi oli carcais heidän päällens ja woitti heidän ja paiscais heidän alans nijn että he alasti ja haawoitettuna pääsit sijtä huonesta pakeneman.

16. Ja se Inhimine'/ iossa se paha Perkele sisellä oli carkasi heiden päle's/ ia ylitzewoitti heite/ ia paiskasi heiden alansa/ nin ette he alasti/ ia haawoittuna päsit pakeneman sijte Hoonesta. (Ja se ihminen/ jossa se paha perkele sisällä oli karkasi heidän päällensä/ ja ylitse woitti heitä/ ja paiskasi heidän allensa/ niin että he alasti/ ja haawoitettuna pääsit pakenemaan siitä huoneesta.)

16. καὶ ἐφαλλόμενος ἐπ’ αὐτοὺς ὁ ἄνθρωπος, ἐν ᾧ ἦν τὸ πνεῦμα τὸ πονηρὸν, κατακυριεύσας αὐτῶν ἴσχυσε κατ’ αὐτῶν, ὥστε γυμνοὺς καὶ τετραυματισμένους ἐκφυγεῖν ἐκ τοῦ οἴκου ἐκείνου.

16. και εφαλλομενος επ αυτους ο ανθρωπος εν ω ην το πνευμα το πονηρον και κατακυριευσας αυτων ισχυσεν κατ αυτων ωστε γυμνους και τετραυματισμενους εκφυγειν εκ του οικου εκεινου 16. kai efallomenos ep aυtoυs o anthropos en o en to pneυma to poneron kai katakυrieυsas aυton ischυsen kat aυton oste gυmnoυs kai tetraυmatismenoυs ekfυgein ek toυ oikoυ ekeinoυ

16 And the man in whom the evil spirit was, leaping upon them and having mastered, prevailed against them, so-that they fled out of that house, naked and traumatized.

16. And the man in whom the evil spirit was leaped on them, and overcame them, and prevailed against them, so that they fled out of that house naked and wounded.

16. Og det Menneske, i hvem den onde Aand var, sprang ind paa dem og overvældede dem og fik saadan Magt over dem, at de undflyede nøgne og faarede ud af samme Huus.

16. Och mannen, som den onde anden uti var, sprang uppå dem, och vardt dem öfvermägtig; och kastade dem under sig, så att de nakne och sargade undflydde utaf det huset.

16. Ja se innimenne, kelle sees se kurri waim olli, kargas nende peäle, ja kui ta sai woimust nende ülle sanud, woitis temma neid ärra, nenda et nemmad allasti ja hawatud sest koiast ärrapöggenesid.

16. Ir žmogus, turįs piktąją dvasią, užpuolė juos ir nugalėjo su tokia jėga, kad jie nuogi ir sužaloti išbėgo iš anų namų.

16. Und der Mensch, in dem der böse Geist war, sprang auf sie und ward ihrer mächtig und warf sie unter sich, also daß sie nackt und verwundet aus demselben Hause entflohen.

16. Et l'homme qui était possédé de cet esprit malin, se jeta sur eux, et s'en étant rendu maître, les maltraita tellement, qu'ils s'enfuirent de la maison nus et blessés.

16. Y el hombre en quien estaba el espíritu malo, saltando sobre ellos, y enseñoreándose de ellos, pudo más que ellos, de tal manera que huyeron de aquella casa desnudos y heridos.

16 En de mens, in welken de boze geest was, sprong op hen, en hen meester geworden zijnde, kreeg de overhand tegen hen, alzo dat zij naakt en gewond uit dat huis ontvloden.

16. A rzuciwszy się na nie człowiek on, w którym był duch zły, a opanowawszy je, zmocnił się przeciwko nim, tak iż nadzy i zranieni wybiegli z onego domu.

16. És reájok ugorván az az ember, a kiben a gonosz lélek vala, és legyőzvén őket, hatalmat vőn rajtuk annyira, hogy mezítelenen és megsebesülve szaladának ki abból a házból.

16 И бросился на них человек, в котором был злой дух, и, одолев их, взял над ними такую силу, что они, нагие и избитые, выбежали из того дома.

16. І кинувсь на них чоловік, що в йому був дух лукавий, і, опанувавши їх, подужав їх так, що нагі й зранені повтїкали з того дому.

17 Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti.

17 Tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, ja pelko valtasi heidät kaikki, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin.

17. Ja tämä tuli tiettäväksi sekä kaikille Juudalaisille että Grekiläisille, jotka Ephesossa asuivat, ja pelko tuli kaikkein päälle ja Herran Jesuksen nimi suuresti ylistettiin.

17. Ja tämä tuli tiettäwäxi sekä caikille Judalaisille että Grekeille jotca Ephesos asuit ja pelco tuli caickein päälle. Ja HERran Jesuxen nimi suurna pidettin.

17. Ja teme tuli tietteuexi seke caikille Juttaille ette Grekille iotca Ephesis asuit/ ia pelko tuli caikein päle Ja HERRAN IesuSEN nimi pidhettin swrna. (Ja tämä tuli tiettäwäksi sekä kaikille juuttaille että krekille jotka Ephesissä asuit/ ja pelko tuli kaikkein päälle. Ja HERRAN Jesuksen nimi pidettiin suurena.)

17. τοῦτο δὲ ἐγένετο γνωστὸν πᾶσιν Ἰουδαίοις τε καὶ Ἕλλησι τοῖς κατοικοῦσι τὴν Ἔφεσον, καὶ ἐπέπεσε φόβος ἐπὶ πάντας αὐτούς, καὶ ἐμεγαλύνετο τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ·

17. τουτο δε εγενετο γνωστον πασιν ιουδαιοις τε και ελλησιν τοις κατοικουσιν την εφεσον και επεπεσεν φοβος επι παντας αυτους και εμεγαλυνετο το ονομα του κυριου ιησου 17. toυto de egeneto gnoston pasin ioυdaiois te kai ellesin tois katoikoυsin ten efeson kai epepesen foβos epi pantas aυtoυs kai emegalυneto to onoma toυ kυrioυ iesoυ

17 Now this became known to all, both Jews and Greeks, dwelling in Ephesus, and fear fell upon them all and the name of the Lord Jesus was being extolled.

17. And this was known to all the Jews and Greeks also dwelling at Ephesus; and fear fell on them all, and the name of the Lord Jesus was magnified.

17. Men dette blev vitterligt for alle dem, som boede i Ephesus, baade Jøder og Græker; og der faldt en Frygt over dem alle, og den Herres Jesu Navn blev højligen priset.

17. Och detta vardt allom vetterligit, både Judom och Grekom, som bodde i Epheso; och en räddhåge föll öfver dem alla, och Herrans Jesu Namn vardt storliga prisadt.

17. Agga se sai teäda keikile Juda- ja Kreka-rahwale, kes Ewesusses ellasid; ja hirm tulli nende keikide peäle, ja Issanda Jesusse nimmi auustati wägga.

17. Apie tai sužinojo visi žydai ir graikai, gyvenantys Efeze. Visus apėmė baimė, o Viešpaties Jėzaus vardas buvo išaukštintas.

17. Das aber ward kund allen, die zu Ephesus wohnten, sowohl Juden als Griechen; und es fiel eine Furcht über sie alle, und der Name des HERRN Jesus ward hochgelobt.

17. Cela fut connu de tous les Juifs et de tous les Grecs qui demeuraient à Éphèse, et ils furent tous saisis de crainte; et le nom du Seigneur Jésus était magnifié.

17. Y esto fué notorio a todos los que habitaban en Efeso, así Judíos como Griegos; y cayó temor sobre todos ellos, y era ensalzado el nombre del Señor Jesús.

17 En dit werd allen bekend, beiden Joden en Grieken, die te Efeze woonden; en er viel een vreze over hen allen, en de Naam van den Heere Jezus werd groot gemaakt.

17. I było to wiadomo wszystkim, i Żydom i Grekom, którzy mieszkali w Efezie; i przypadł strach na nie wszystkie, i było uwielbione imię Pana Jezusowe.

17. Ez pedig tudtokra lőn mindeneknek, mind zsidóknak, mind görögöknek, kik Efézusban laknak vala, és félelem szálla mindnyájokra, és magasztaltatik vala az Úr Jézusnak neve.

17 Это сделалось известно всем живущим в Ефесе Иудеями Еллинам, и напал страх на всех их, и величаемо было имя Господа Иисуса.

17. Стало ся ж се відоме всїм Жидам і Єленянам, що жили в Єфесї; і попав страх на всїх їх, і величано імя Господа Ісуса.

18 Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.

18 Monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.

18. Ja tuli myös monta niistä, jotka uskoivat, tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.

18. JA tuli myös monda nijstä jotca uscoit tunnustit ja ilmoitit heidän tecons.

18. Ja tulit mös monda nijste/ iotca vskoit/ tunnustit ia ilmoitit heiden tekonsa. (Ja tulit myös monta niistä/ jotka uskoit/ tunnustit ja ilmoitit heidän tekonsa.)

18. πολλοί τε τῶν πεπιστευκότων ἤρχοντο ἐξομολογούμενοι καὶ ἀναγγέλλοντες τὰς πράξεις αὐτῶν.

18. πολλοι τε των πεπιστευκοτων ηρχοντο εξομολογουμενοι και αναγγελλοντες τας πραξεις αυτων 18. polloi te ton pepisteυkoton erchonto eksomologoυmenoi kai anaggellontes tas prakseis aυton

18 Many of those who had also believed were coming, confessing and proclaiming their practices.

18. And many that believed came, and confessed, and shewed their deeds.

18. Der kom og mange af dem, som vare blevne troende, hvilke bekjendte og aabenbarede deres Gjerninger.

18. Och månge af dem, som trodde, kommo och bekände, och förkunnade hvad de uträttat hade.

18. Ja neid tullid ka paljo, kes usklikkuks ollid sanud, ja tuñistasid ja kulutasid ülles om̃ad teud.

18. Daug įtikėjusiųjų atėję išpažindavo ir pasisakydavo, ką buvo darę.

18. Es kamen auch viele derer, die gläubig waren geworden, und bekannten und verkündigten, was sie getrieben hatten.

18. Et plusieurs de ceux qui avaient cru, venaient confesser et déclarer ce qu'ils avaient fait.

18. Y muchos de los que habían creido, venían confesando, y dando cuenta de sus hechos.

18 En velen dergenen, die geloofden, kwamen, belijdende en verkondigende hun daden.

18. A wiele tych, którzy uwierzyli, przychodziło, wyznawając i oznajmując sprawy swoje.

18. És sokan a hívők közül eljőnek vala, megvallván és megjelentvén cselekedeteiket.

18 Многие же из уверовавших приходили, исповедуя иоткрывая дела свои.

18. І многі з вірних приходили, і визнавали, і виявляли учинки свої.

19 Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.

19 Samoin useat niistä, jotka olivat harjoittaneet taikoja, kantoivat kirjat kokoon ja polttivat kaikkien nähden. Niitten arvo laskettiin ja havaittiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa*.

19. Ja monta niistä, jotka hempeitä juonia harjoitelleet olivat, toivat kirjat ja polttivat kaikkein nähden. Ja kuin niiden hinnat laskettu oli, niin löydettiin viisikymmentä tuhatta hopiapenninkiä.

19. Ja monda nijstä jotca noitana ollet olit toit kirjat ja poltit caickein nähden. Ja cosca heidän hindans laskettu oli nijn löyttin rahan lucu wijsikymmendä tuhatta hopiapenningitä.

19. Ja monda nijste/ iotca ylenwisut constit olit harioitelluet/ edestoit heiden Kirians/ ia ylespoltit caikein nähdhen. Ja coska heiden Hindans laskettu oli/ nin leuttijn Raha Lucu wisikymmende tuhatta peningite. (Ja monta niistä/ jotka ylenwisut konstit olit harjoitelleet/ edestoit heidän kirjansa/ ja ylös poltit kaikkein nähden. Ja koska heidän hintansa laskettu oli/ niin löyttiin rahaluku wiisikymmentä tuhatta penninkiä.)

19. ἱκανοὶ δὲ τῶν τὰ περίεργα πραξάντων συνενέγκαντες τὰς βίβλους κατέκαιον ἐνώπιον πάντων· καὶ συνεψήφισαν τὰς τιμὰς αὐτῶν καὶ εὗρον ἀργυρίου μυριάδας πέντε.

19. ικανοι δε των τα περιεργα πραξαντων συνενεγκαντες τας βιβλους κατεκαιον ενωπιον παντων και συνεψηφισαν τας τιμας αυτων και ευρον αργυριου μυριαδας πεντε 19. ikanoi de ton ta perierga praksanton sυnenegkantes tas βiβloυs katekaion enopion panton kai sυnepsefisan tas timas aυton kai eυron argυrioυ mυriadas pente

19 Now a considerable (number) of those who practiced magical arts brought their books together and were burning them in the sight of all, and they calculated the prices of them and found (it to be) fifty thousand pieces of silver.

19. Many of them also which used curious arts brought their books together, and burned them before all men: and they counted the price of them, and found it fifty thousand pieces of silver.

19. Men Mange, som havde drevet ulovlige Kunster, bare Bøgerne sammen og opbrædnte dem for Alles Øine; og de beregnede deres Værdi og befandt dem at være halvtredsindstyve tusinde Sølvpenninge værd.

19. Men månge af dem, som förvetna konster brukat hade, båro fram böckerna, och brände upp i hvars mans åsyn; och då deras värde räknadt vardt, vardt det funnet till femtiotusend penningar.

19. Agga paljo neist, kes ligakunsi ollid prukinud, töid kokko need ramatud, ja pölletasid neid keikide nähhes ärra, ja arwasid nende hinda ülles, ja leidsid sedda wiiskümmend tuhhat höbbe-tükki ollemast.

19. Daugelis, užsiiminėjusių magija, sunešė savo knygas ir visų akyse sudegino. Apskaičiuota, kad jos buvo vertos penkiasdešimties tūkstančių sidabro drachmų.

19. Viele aber, die da vorwitzige Kunst getrieben hatten, brachten die Bücher zusammen und verbrannten sie öffentlich und überrechneten, was sie wert waren, und fanden des Geldes fünfzigtausend Groschen.

19. Et un grand nombre de ceux qui avaient exercé des sorcelleries, ayant apporté leurs livres, les brûlèrent devant tout le monde; et quand on en eut calculé le prix, on le trouva de cinquante mille pièces d'argent.

19. Asimismo muchos de los que habían seguido artes curiosas, trajeron los libros, y quemáronlos delante de todos; y echada cuenta del precio de ellos, hallaron que montaban cincuenta mil piezas de plata.

19 Velen ook dergenen, die ijdele kunsten gepleegd hadden, brachten de boeken bijeen, en verbrandden ze in aller tegenwoordigheid; en berekenden de waarde derzelve, en bevonden vijftig duizend zilveren penningen.

19. I wiele z tych, którzy się naukami niepotrzebnemi parali, zniósłszy księgi, spalili je przed wszystkimi, a obrachowawszy cenę ich, znaleźli tego pięćdziesiąt tysięcy srebrników.

19. Sokan pedig azok közül, kik ördögi mesterségeket gyakoroltak, könyveiket összehordva, mindeneknek láttára megégetik vala. És összeszámlálák azoknak árát, és találák ötvenezer ezüstpénznek.

19 А из занимавшихся чародейством довольно многие, собрав книги свои, сожгли перед всеми, и сложили цены их, и оказалось их на пятьдесят тысяч драхм .

19. Доволї ж багато з тих, що робили чари, позносивши книги свої, попалили перед усїма; і злїчено цїну їх, і налїчено пятьдесять тисяч срібняків.

20 Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui.

20 Näin *Herran sana voimallisesti* menestyi ja osoittautui väkeväksi.

20. Niin voimallisesti kasvoi Herran sana ja vahvistui.

20. Nijn jalosti caswoi HERran sana ja wahwistui.

20. Nin ialosti casuoi Jumalan sana/ ia wahwistui. (Niin jalosti kaswoi Jumalan sana/ ja wahwistui.)

20. Οὕτω κατὰ κράτος ὁ λόγος τοῦ Κυρίου ηὔξανε καὶ ἴσχυεν.

20. ουτως κατα κρατος ο λογος του κυριου ηυξανεν και ισχυεν 20. oυtos kata kratos o logos toυ kυrioυ eυksanen kai ischυen

20 So the word of the Lord was growing and prevailing in dominion.

20. So mightily grew the word of God and prevailed.

20. Saa krafeligen voxte Herrens Ord og fik Magt.

20. Så fast växte då Herrans ord, och kom till magt.

20. Ni wäggewaste kaswis Issanda sanna, ja sai woimust.

20. Šitaip galingai Viešpaties žodis plito ir ėmė viršų.

20. Also mächtig wuchs das Wort des HERRN und nahm überhand.

20. Ainsi la parole du Seigneur se répandait, et devenait de plus en plus efficace.

20. Así crecía poderosamente la palabra del Señor, y prevalecía.

20 Alzo wies het Woord des Heeren met macht, en nam de overhand.

20. Tak potężnie rosło słowo Paóskie i zmacniało się.

20. Ekképen az Úrnak ígéje erősen nevekedik és hatalmat vesz vala.

20 С такою силою возрастало и возмогало слово Господне.

20. Так потужно росло слово Господнє і укріплялось.

21 Kun kaikki tämä oli tapahtunut, niin Paavali hengessä päätti kulkea Makedonian ja Akaian kautta ja matkustaa Jerusalemiin ja sanoi: "Käytyäni siellä minun pitää nähdä myös Rooma".

21 Kun tämä kaikki oli tapahtunut, niin Paavali hengessä päätti Makedonian ja Akaian kautta kuljettuaan matkata Jerusalemiin ja sanoi: "Käytyäni siellä minun on nähtävä myös Rooma."

21. Kuin nämät toimitetut olivat, aikoi Paavali hengessä Makedonian ja Akajan lävitse vaeltaa Jerusalemiin, sanoen: sittekuin minä siellä ollut olen, täytyy minun myös Roomiin mennä.

21. COsca nämät toimitetut olit aicoi Pawali Henges Macedonian ja Achajan läpidze waelda Jerusalemijn ja sanoi: sijttecuin minä siellä ollut olen täyty minun myös Romijn mennä.

21. Coska nämet toimitetut olit/ nin Pauali aikoi Hengese Macedonian ia Achaian lepitzewaelta Jerusalemin/ ia sanoi/ Sijttequin mine olen sielle ollut/ tadhon mine mös Romia nähdä. (Koska nämät toimitetut olit/ niin Paawali aikoi Hengessä Makedonian ja Achaian läwitse waeltaa Jerusalemiin/ ja sanoi/ Sittenkuin minä olen siellä ollut/ tahdon minä myös Romaa nähdä.)

21. Ὡς δὲ ἐπληρώθη ταῦτα, ἔθετο ὁ Παῦλος ἐν τῷ πνεύματι διελθὼν τὴν Μακεδονίαν καὶ Ἀχαΐαν πορεύεσθαι εἰς Ἱεροσαλήμ, εἰπὼν ὅτι Μετὰ τὸ γενέσθαι με ἐκεῖ δεῖ με καὶ Ρώμην ἰδεῖν.

21. ως δε επληρωθη ταυτα εθετο ο παυλος εν τω πνευματι διελθων την μακεδονιαν και αχαιαν πορευεσθαι εις ιερουσαλημ ειπων οτι μετα το γενεσθαι με εκει δει με και ρωμην ιδειν 21. os de eplerothe taυta etheto o paυlos en to pneυmati dielthon ten makedonian kai achaian poreυesthai eis ieroυsalem eipon oti meta to genesthai me ekei dei me kai romen idein

21 Now as these things were fulfilled, Paul purposed in the spirit to travel to Jerusalem, (after) having gone through Macedonia and Achaia, and said, After I have come* there, it is essential for me to also see Rome.

21. After these things were ended, Paul purposed in the spirit, when he had passed through Macedonia and Achaia, to go to Jerusalem, saying, After I have been there, I must also see Rome.

21. Men der dette var fuldkommet, satte Paulus sig for i Aanden at reise igjennem Macedonien og Achaia og at drage til Jerusalem og sagde: efterat jeg har været der, bør det mig og at se Rom.

21. Då detta skedt var, satte Paulus sig fore i Andanom att fara genom Macedonien och Achaja till Jerusalem, sägandes: När jag hafver varit der, måste jag ock se Rom.

21. Agga kui se olli sündinud, wottis Paulus waimus ette Makedonia- ja Ahkaja-maalt läbbi käies Jerusalemma miñna, ja ütles: Kui ma saan seäl käinud, siis pean minna ka Roma liñna näggema.

21. Atlikęs tuos darbus, Paulius dvasioje nusprendė keliauti per Makedoniją ir Achają į Jeruzalę. ‘‘Pabuvęs ten,­sakė jis,­turiu pamatyti ir Romą’‘.

21. Da das ausgerichtet war, setzte sich Paulus vor im Geiste, durch Mazedonien und Achaja zu ziehen und gen Jerusalem zu reisen, und sprach: Nach dem, wenn ich daselbst gewesen bin, muß ich auch nach Rom sehen.

21. Après cela, Paul se proposa, dans son esprit, de traverser la Macédoine et l'Achaïe, et d'aller à Jérusalem, disant: Après que j'aurai été là, il faut aussi que je voie Rome.

21. Y acabadas estas cosas, propuso Pablo en su espíritu (andada Macedonia y Acaya) de partirse a Jerusalem, diciendo: Después que hubiere estado allá, me será menester ver también a Roma.

21 En als deze dingen volbracht waren, nam Paulus voor in den Geest, Macedonie en Achaje doorgegaan hebbende, naar Jeruzalem te reizen, zeggende: Nadat ik aldaar zal geweest zijn, moet ik ook Rome zien.

21. A gdy się to dokonało, postanowił Paweł w duchu, aby przeszedłszy Macedoniję i Achaję, szedł do Jeruzalemu, mówiąc: Iż potem, gdy tam będę, muszę i Rzym widzieć.

21. Midőn pedig ezek [12†] elteltek, elvégezé Pál magában, hogy Maczedóniát és Akháját eljárván, [13†] Jeruzsálembe megy, mondván: Ott létem után Rómát [14†] is meg kell nékem látnom.

21 Когда же это совершилось, Павел положил в духе, пройдя Македонию и Ахаию, идти в Иерусалим, сказав: побывав там, я должен видеть и Рим.

21. Як же се сповнилось, постановив Павел у дусї, пройшовши через Македонию та Ахаю, ійти в Єрусалим, говорячи, що, побувши там, мушу й Рим побачити.

22 Ja hän lähetti Makedoniaan kaksi apumiehistänsä, Timoteuksen ja Erastuksen, mutta jäi itse joksikin aikaa Aasiaan.

22 Lähetettyään Makedoniaan kaksi niistä, jotka häntä palvelivat, nimittäin Timoteuksen ja Erastuksen, hän jäi itse joksikin aikaa Aasiaan.

22. Niin hän lähetti Makedoniaan kaksi niistä, jotka häntä palvelivat, Timoteuksen ja Erastuksen, mutta itse hän jäi hetkeksi aikaa Asiaan.

22. Nijn hän lähetti Macedoniaan caxi nijstä jotca händä palwelit Timotheuxen ja Erastuxen mutta idze hän jäi hetkexi aica Asiaan.

22. Nin hen lehetti Macedonian caxi nijste/ iotca hende paluelit/ Timothusen ia Erastum/ Mutta itze hen iei hetkexi Asian. (Niin hän lähetti Makedonian kaksi niistä/ jotka häntä palwelit/ Timotheuksen ja Erastum/ Mutta itse hän jäi hetkeksi Asiaan.)

22. ἀποστείλας δὲ εἰς τὴν Μακεδονίαν δύο τῶν διακονούντων αὐτῷ, Τιμόθεον καὶ Ἔραστον, αὐτὸς ἐπέσχε χρόνον εἰς τὴν Ἀσίαν.

22. αποστειλας δε εις την μακεδονιαν δυο των διακονουντων αυτω τιμοθεον και εραστον αυτος επεσχεν χρονον εις την ασιαν 22. aposteilas de eis ten makedonian dυo ton diakonoυnton aυto timotheon kai eraston aυtos epeschen chronon eis ten asian

22 Now having sent Timothy and Erastus, two of those serving him, into Macedonia, he held back in Asia for a (short) time. {56-58 AD. Ephesus. Paul’s First Letter to the Corinthians is written.}

22. So he sent into Macedonia two of them that ministered unto him, Timotheus and Erastus; but he himself stayed in Asia for a season.

22. Men han sendte to af dem, som gik ham tilhaande, Thimotheus og Erastus, til Macedonien; selv blev han nogen Tid i Asia.

22. Då sände han till Macedonien två af dem som honom tjente, nämliga Timotheum och Erastum; men sjelf blef han qvar till en tid i Asien.

22. Siis läkkitas temma kaks neist, kes tedda tenisid, Timoteust ja Erastust Makedonia-male, ja jäi isse puhhuks aiaks Asia-male.

22. Jis nusiuntė į Makedoniją du savo pagalbininkus, Timotiejų ir Erastą, o pats kurį laiką pasiliko Azijoje.

22. Und sandte zwei, die ihm dienten, Timotheus und Erastus, nach Mazedonien; er aber verzog eine Weile in Asien.

22. Et ayant envoyé en Macédoine deux de ceux qui l'aidaient, Timothée et Éraste, il demeura encore quelque temps en Asie.

22. Y enviando a Macedonia a dos de los que le ministraban, es a saber, Timoteo y Erasto, él se estuvo por algún tiempo en Asia.

22 En als hij naar Macedonie gezonden had twee van degenen, die hem dienden, namelijk Timotheus en Erastus, bleef hij zelf een tijd lang in Azie.

22. A posławszy do Macedonii dwóch z tych, którzy mu służyli, Tymoteusza i Erasta, sam do czasu został w Azyi.

22. Elküldvén pedig Maczedóniába kettőt azok közül, kik néki szolgálnak vala, Timótheust és Erástust, ő maga [15†] egy ideig Ázsiában marada.

22 И, послав в Македонию двоих из служивших ему, Тимофея и Ераста, сам остался на время в Асии.

22. Піславши ж у Македонию двох послугуючих йому, Тимотея та Єраста, сам пробув (який ся) час ув Азиї.

23 Tähän aikaan syntyi sangen suuri melu siitä tiestä.

23 Tähän aikaan syntyi suuri melu siitä tiestä.

23. Mutta sillä ajalla nousi ei vähin kapina siitä tiestä.

23. SIllä ajalla nousi ei wähin capina sijtä tiestä:

23. Sille aijalla sis ylesnousi ei wähin Capina sijte Tieste/ (Sillä ajalla siis ylös nousi ei wähin kapina siitä tiestä/)

23. Ἐγένετο δὲ κατὰ τὸν καιρὸν ἐκεῖνον τάραχος οὐκ ὀλίγος περὶ τῆς ὁδοῦ.

23. εγενετο δε κατα τον καιρον εκεινον ταραχος ουκ ολιγος περι της οδου 23. egeneto de kata ton kairon ekeinon tarachos oυk oligos peri tes odoυ

23 Now it happened by this time, (there was) not (just) a small disturbance concerning the Way.

23. And the same time there arose no small stir about that way.

23. Men paa den samme Tid skete, et ikke lidte oprør om denne Lære.

23. På den tiden vardt icke litet buller om den vägen.

23. Agga sel aial ei tousnud mitte pissut tülli selle tee ehk öppetusse pärrast.

23. Tuo metu kilo nemažas sąmyšis dėl Kelio.

23. Es erhob sich aber um diese Zeit eine nicht kleine Bewegung über diesem Wege.

23. Or il arriva en ce temps-là un grand trouble à l'occasion de la doctrine.

23. Entónces hubo un alboroto no pequeño acerca del camino del Señor.

23 Maar op dienzelfden tijd ontstond er geen kleine beroerte, vanwege den weg des Heeren.

23. A pod on czas stał się rozruch niemały około drogi Bożej.

23. Támada azonban azon időtájban nem csekély háborúság az Úrnak útárt.

23 В то время произошел немалый мятеж против пути Господня,

23. Стала ся ж часу того немала трівога про Господень путь.

24 Sillä eräs hopeaseppä, nimeltä Demetrius, joka valmisti hopeaisia Artemiin temppeleitä, hankki sillä ammattilaisille melkoisia tuloja.

24 Sillä muuan hopeaseppä nimeltä Demetrius, joka valmisti hopeisia Artemiin temppelejä, hankki käsityöläisille melkoisia tuloja.

24. Sillä hopiaseppä, Demetrius nimeltä, teki hopiaisia Diana-templiä, josta niille, jotka sitä ammattia pitivät, oli ei vähin voitto.

24. Sillä yxi Hopiaseppä Demetrius nimeldä teki Dianalle hopiaisia Templitä josta nijlle oli suuri woitto jotca sitä wirca pidit:

24. Sille ette yxi nimelde Demetrius oli sielle Hopiaseppe/ ioca teki Dianalle Hopiaisia Templite/ iosta nijlle oli swri woitto iotca site käsiwirca pidhit/ (Sillä että yksi nimeltä Demetrius oli siellä hopeaseppä/ joka teki Dianalla hopeaisia templiä/ josta niille oli suuri woitto jotka sitä käsiwirkaa pidit/)

24. Δημήτριος γάρ τις ὀνόματι, ἀργυροκόπος, ποιῶν ναοὺς ἀργυροῦς Ἀρτέμιδος παρείχετο τοῖς τεχνίταις ἐργασίαν οὐκ ὀλίγην·

24. δημητριος γαρ τις ονοματι αργυροκοπος ποιων ναους αργυρους αρτεμιδος παρειχετο τοις τεχνιταις εργασιαν ουκ ολιγην 24. demetrios gar tis onomati argυrokopos poion naoυs argυroυs artemidos pareicheto tois technitais ergasian oυk oligen

24 For* a certain (man,) Demetrius by name, (a silversmith making* (miniature) silver temples of Artemis), was providing not (just) a small business to the craftsmen;

24. For a certain man named Demetrius, a silversmith, which made silver shrines for Diana, brought no small gain unto the craftsmen;

24. Thi en Guldsmed ved Navn Demetrius gjorde Dianas Sølvtempler og skaffede Kunstnerne ikke liden Fortjeneste.

24. Ty det var en guldsmed, benämnd Demetrius, som gjorde silftempel till Diana, der de en stor vinning af hade, som det handtverk brukade;

24. Sest üks, Temetrius nimmi, üks kullasep teggi Tiana kirriko kuiusid höbbedast, ja ei saatnud ammeti-meestele ei pissut kasso.

24. Vienas sidabrakalys, vardu Demetrijas, gaminęs sidabrines Artemidės šventyklos miniatiūras ir duodavęs gerai uždirbti amatininkams,

24. Denn einer mit Namen Demetrius, ein Goldschmied, der machte silberne Tempel der Diana und wandte denen vom Handwerk nicht geringen Gewinnst zu.

24. En effet, un nommé Démétrius, orfèvre, qui faisait des sanctuaires de Diane en argent, et qui donnait beaucoup à gagner aux ouvriers,

24. Porque un cierto platero, llamado Demetrio, el cual hacía de plata templos de Diana, daba a los artífices no poca ganancia.

24 Want een, met name Demetrius, een zilversmid, die kleine zilveren tempelen van Diana maakte, bracht dien van die kunst geen klein gewin toe;

24. Albowiem niektóry złotnik, imieniem Demetryjusz, który robił kościoły srebrne Dyjany, niemały zysk przywodził rzemieślnikom;

24. Mert egy Demeter nevű ötvös, ezüstből Diána templomokat csinálván, a mesterembereknek nem csekély nyereséget ád vala;

24 ибо некто серебряник, именем Димитрий, делавший серебряные храмы Артемиды и доставлявший художникам немалую прибыль,

24. Один бо, на ймя Димитрий, золотар, що робив срібні храми Артемиди, давав ремесникам немалий заробіток.

25 Hän kutsui kokoon nämä sekä muut, jotka sellaista työtä tekivät, ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meillä on hyvä toimeentulomme tästä työstä;

25 Kutsuttuaan koolle heidät ja muut sellaista työtä tekevät, hän sanoi: "Miehet, tiedätte, että meillä on hyvä toimeentulo tästä työstä.

25. Ne hän kutsui kokoon, ja jotka senkaltaista työtä tekivät, ja sanoi: miehet, te tiedätte, että meillä on tästä työstä jalo voitto,

25. Ne hän cudzui cocon ja sanoi nijlle wircamiehille: Miehet te tiedätte että meillä on tästä wirasta elatus:

25. Ne samat hen cokoncutzui/ ia nijlle iotca semmotoiset wirghat pidhit/ hen sanoi/ Te Miehet/ te tiedhett ette meillä o'bi teste wirgast Elatos/ (Ne samat hän kokoon kutsui/ ja niille jotka semmotoiset wirat pidit/ hän sanoi/ Te miehet/ te tiedätte että meillä ompi tästä wirasta elatus/)

25. οὓς συναθροίσας καὶ τοὺς περὶ τὰ τοιαῦτα ἐργάτας εἶπεν· Ἄνδρες, ἐπίστασθε ὅτι ἐκ ταύτης τῆς ἐργασίας ἡ εὐπορία ἡμῶν ἐστι,

25. ους συναθροισας και τους περι τα τοιαυτα εργατας ειπεν ανδρες επιστασθε οτι εκ ταυτης της εργασιας η ευπορια ημων εστιν 25. oυs sυnathroisas kai toυs peri ta toiaυta ergatas eipen andres epistasthe oti ek taυtes tes ergasias e eυporia emon estin

25 whom he accumulated together the (other) workers of such things and said, Men, you° know our prosperity is from this business.

25. Whom he called together with the workmen of like occupation, and said, Sirs, ye know that by this craft we have our wealth.

25. Disse samlede han tilligemed de andre Arbeidere og sagde: I Mænd! I vide, at vi have vor Næring af denne Fortjeneste.

25. Hvilka han tillhopakallade, och de der slikt arbete plägade bruka, och sade: I män, I veten, att vi hafve vår näring af detta handtverket;

25. Neid koggus temma kokko ja neid, kes nisugguse tö kallal töteggiad ollid, ja ütles: Mehhed, teie teate, et meil sestsinnatsest tööst kasso on;

25. susivadino juos bei kitus to amato darbininkus ir kalbėjo: ‘‘Vyrai, jūs žinote, kad šiuo amatu remiasi mūsų gerovė.

25. Dieselben und die Beiarbeiter des Handwerks versammelte er und sprach: Liebe Männer, ihr wisset, daß wir großen Gewinn von diesem Gewerbe haben;

25. Les assembla avec ceux qui travaillaient à ces sortes d'ouvrages, et leur dit: O hommes, vous savez que tout notre gain vient de cet ouvrage;

25. A los cuales juntados con los oficiales de semejante oficio, dijo: Varones, ya sabéis que de este oficio tenemos ganancia;

25 Welke hij samenvergaderd hebbende, met de handwerkers van dergelijke dingen, zeide: Mannen, gij weet, dat wij uit dit gewin onze welvaart hebben;

25. Które zgromadziwszy i inne, którzy takież rzemiosło robili, rzekł: Mężowie! wiecie, iż z tego rzemiosła mamy dostatki nasze.

25. Kiket egybegyűjtvén az ilyenfélékkel foglalkozó mívesekkel egybe, monda: Férfiak, tudjátok, hogy ebből a mesterségből van a mi jóllétünk.

25 собрав их и других подобных ремесленников, сказал:друзья! вы знаете, что от этого ремесла зависит благосостояние наше;

25. Зібравши їх і инших сього дїла робітників, каже: Люде, ви знаєте, що з сього заробітку прожиток наш;

26 mutta nyt te näette ja kuulette, että tuo Paavali on, ei ainoastaan Efesossa, vaan melkein koko Aasiassa, uskotellut ja vietellyt paljon kansaa, sanoen, etteivät ne ole jumalia, jotka käsillä tehdään.

26 Mutta näette ja kuulette, että tämä Paavali on, ei ainoastaan Efesossa, vaan melkein koko Aasiassa uskotellen vietellyt paljon kansaa sanoen, etteivät ne ole jumalia, jotka ovat käsin tehtyjä.

26. Ja te näette ja kuulette, ettei ainoasti Ephesossa, mutta lähes kaikessa Asiassa on tämä Paavali uskottanut ja kääntänyt pois paljon kansaa, sanoen, ettei ne ole jumalat, joita ihmisten käsillä tehdään,

26. Ja te näette ja cuuletta ettei ainoastans Ephesos mutta lähes caikesa Asian maasa on tämä Pawali uscottanut ja paljo Canssa käändänyt pois sanoden: ei ne ole jumalat cuin ihmisten käsillä tehdän:

26. ia te näet ia cwletta/ ette ei waiwoin Ephesis/ mutta lehes caikella Asian maalla ombi teme Pauali vskottanut ia poiskiendenyt palio Canssa/ ia sanonut/ Ettei ne ole Jumalat/ iotca Inhimisten Käsille tehdhän. (ja te näet ja kuulette/ että ei waiwoin Ephesissä/ mutta lähes kaikella Asian maalla ombi tämä Paawali uskottanut ja pois kääntänyt paljon kansaa/ ja sanonut/ Ettei ne ole jumalat/ jotka ihmisten käsillä tehdään.)

26. καὶ θεωρεῖτε καὶ ἀκούετε ὅτι οὐ μόνον Ἐφέσου, ἀλλὰ σχεδὸν πάσης τῆς Ἀσίας ὁ Παῦλος οὗτος πείσας μετέστησεν ἱκανὸν ὄχλον, λέγων ὅτι οὐκ εἰσὶ θεοὶ οἱ διὰ χειρῶν γινόμενοι.

26. και θεωρειτε και ακουετε οτι ου μονον εφεσου αλλα σχεδον πασης της ασιας ο παυλος ουτος πεισας μετεστησεν ικανον οχλον λεγων οτι ουκ εισιν θεοι οι δια χειρων γινομενοι 26. kai theoreite kai akoυete oti oυ monon efesoυ alla schedon pases tes asias o paυlos oυtos peisas metestesen ikanon ochlon legon oti oυk eisin theoi oi dia cheiron ginomenoi

26 And you° view and hear, that not only from Ephesus, but almost all of Asia, this Paul (has) persuaded and seduced a considerable crowd, saying that they are not gods, those born through (man’s) hands.

26. Moreover ye see and hear, that not alone at Ephesus, but almost throughout all Asia, this Paul hath persuaded and turned away much people, saying that they be no gods, which are made with hands:

26. Og I see og høre, at denne Paulus ikke aleneste i Ephesus, men næsten i det ganske Asia, har ved sin overtalelse afvendt en stor Mængde, sigende: at de ikke ere Guder, som gjøres med Hænder.

26. Och I sen och hören, att denne Paulus hafver bedragit, ej allenast i Epheso, utan sånär i hela Asien, och förvändt mycket folk, sägandes, att det är icke gudar, som göras med menniskohänder.

26. Ja teie näte ja kulete, et sesinnane Paulus mitte ükspäinis Ewesusses, waid ka pea keige Asia maal paljo rahwast melitab ja ärraeksitab, ütteldes, et need polle mitte jummalad , mis kättega on tehtud.

26. Bet jūs matote ir girdite, kad tas Paulius ne tik Efeze, bet ir beveik visoje Azijoje įtikino ir nukreipė į šalį daug žmonių, tvirtindamas, esą tai ne dievai, kurie pagaminami žmonių rankomis.

26. und ihr sehet und höret, daß nicht allein zu Ephesus sondern auch fast in ganz Asien dieser Paulus viel Volks abfällig macht, überredet und spricht: Es sind nicht Götter, welche von Händen gemacht sind.

26. Et vous voyez et vous entendez dire, que non seulement à Éphèse, mais presque par toute l'Asie, ce Paul a persuadé et perverti un grand nombre de personnes, en disant qu'ils ne sont pas des dieux ceux qui sont faits de main d'homme.

26. Y veis, y oís que este Pablo, no solamente en Efeso, mas por casi toda la Asia aparta con persuasión a muchísima gente, diciendo: Que no son dioses los que se hacen con las manos.

26 En gij ziet en hoort, dat deze Paulus veel volk, niet alleen van Efeze, maar ook bijna van geheel Azie, overreed en afgekeerd heeft, zeggende, dat het geen goden zijn, die met handen gemaakt worden.

26. A widzicie i słyszycie, że nie tylko w Efezie, ale mało nie po wszystkiej Azyi ten Paweł namówił i odwrócił wielki lud, mówiąc: Że to nie są bogowie, którzy są rękami uczynieni.

26. Látjátok pedig és halljátok, hogy ez a Pál nemcsak Efézusnak, hanem közel az egész Ázsiának sok népét eláltatván, elfordította, mivelhogy azt mondja, hogy nem istenek azok, a melyek kézzel [16†] csináltatnak.

26 между тем вы видите и слышите, что не только в Ефесе, но почти во всей Асии этот Павел своими убеждениями совратил немалое число людей, говоря, что делаемыеруками человеческими не суть боги.

26. та бачите й чуєте, що не то в Єфесї, а мало не по всїй Азиї сей Павел, пересьвідчивши, одвернув багато народу, говорячи, що нема богів рукотворних.

27 Ja nyt uhkaa se vaara, että ei ainoastaan tämä meidän elinkeinomme joudu halveksituksi, vaan myöskin, että suuren Artemis jumalattaren temppeliä ei pidetä minäkään ja että hän menettää mahtavuutensa, hän, jota koko Aasia ja koko maanpiiri palvelee."

27 Nyt ei ainoastaan meidän työmme * ole vaarassa tulla halveksituksi, vaan myös, että suuren Artemis jumalattaren temppeli katsotaan tyhjän arvoiseksi ja että myös hänen mahtavuutensa kukistuu, hänen, jota koko Aasia ja koko maailma palvelee."

27. Niin ei ainoasti vaara ole, että tämä meidän elatuksemme häpiään joutuisi, vaan myös että suuren naisjumalan Dianan tepliä ei minäkään pidettäisi ja hänen korkia kunniansa hukkuisi, jota koko Asia ja kaikki maailma palvelee.

27. Joca ei ainoastans meidän wircam turhan saata ettei se mitän maxa: mutta myös sen suuren naisjumalan Dianan Templi ei minäkän pidetä ja hänen cunnians hucku jolle cuitengin caicki Asia ja coco mailma jumalan palwelusta tekewät.

27. Mutta ei se ainostans tachto caikein meiden Käsiwirckan tuskan saatta/ ettei se miten maxa/ Mutta ette mös sen swren Naisiumalan Dianan Templi ei mixikä pidhetä/ ia henen Cunnians huckupi/ Jolle quitengi caiki Asia/ ia se Mailman pijri Jumalanpaluelust osotta. (Mutta ei se ainoastansa tahtoo kaikkein meidän käsiwiran tuskan saattaa/ ettei se mitään maksa/ Mutta että myös sen suuren naisjumalan Dianan templi ei miksikään pidetä/ ja hänen kunniansa hukkuupi/ Jolle kuitenkin kaikki Asia/ ja se maailman piiri jumalanpalwelusta osoittaa.)

27. οὐ μόνον δὲ τοῦτο κινδυνεύει ἡμῖν τὸ μέρος εἰς ἀπελεγμὸν ἐλθεῖν, ἀλλὰ καὶ τὸ τῆς μεγάλης θεᾶς Ἀρτέμιδος ἱερὸν εἰς οὐθὲν λογισθῆναι, μέλλειν τε καὶ καθαιρεῖσθαι τὴν μεγαλειότητα αὐτῆς, ἣν ὅλη ἡ Ἀσία καὶ ἡ οἰκουμένη σέβεται.

27. ου μονον δε τουτο κινδυνευει ημιν το μερος εις απελεγμον ελθειν αλλα και το της μεγαλης θεας αρτεμιδος ιερον εις ουδεν λογισθηναι μελλειν {VAR1: δε } {VAR2: τε } και καθαιρεισθαι την μεγαλειοτητα αυτης ην ολη η ασια και η οικουμενη σεβεται 27. oυ monon de toυto kindυneυei emin to meros eis apelegmon elthein alla kai to tes megales theas artemidos ieron eis oυden logisthenai mellein {VAR1: de } {VAR2: te } kai kathaireisthai ten megaleioteta aυtes en ole e asia kai e oikoυmene seβetai

27 But not only is this part for us in peril (and it is) to go into disrepute but also the temple of the great goddess Artemis (is) to be counted (as) nothing and her majesty is about to be demolished, what the whole (of) Asia and inhabited-earth is worshiping.

27. So that not only this our craft is in danger to be set at nought; but also that the temple of the great goddess Diana should be despised, and her magnificence should be destroyed, whom all Asia and the world worshippeth.

27. Men der er ikke aleneste Fare for at denne vor Haandtering skal geraade i Foragt, men ogsaa, at den store Gudinde Dianas Tempel skal blive agtet intet, og at hendes Majestæt, hvilken ganske Asia og Jorderige dyrker, skal nedstyrtes.

27. Och varder icke allenast gällandes den delen af vårt handtverk, att det nederläggs; utan jemväl ock att den stora gudinnones Diane tempel varder för intet hållet; och måtte då ske, att hennes härlighet af kommer, den dock hela Asien och hela verlden dyrkar.

27. Agga se ei sada meile mitte ükspäinis sedda kahjo, et meie ammet ennam middagi ei maksa, waid et ka se sure jummala Tiana pühha kodda mikski ei panda, ja et ka temma suur au ärrakautakse, kedda keik Asia ja ma-ilm kui jummalat tenib.

27. Gresia pavojus, kad ne tik nusmuks mūsų amatas, bet kad bus paniekinta didžiosios deivės Artemidės šventykla ir žlugs didybė tos, kurią garbina visa Azija ir visas pasaulis’‘.

27. Aber es will nicht allein unserm Handel dahin geraten, daß er nichts gelte, sondern auch der Tempel der großen Göttin Diana wird für nichts geachtet werden, und wird dazu ihre Majestät untergehen, welcher doch ganz Asien und der Weltkreis Gottesdienst erzeigt.

27. Et il n'y a pas seulement à craindre pour nous que notre métier ne soit décrié, mais même que le temple de la grande Diane ne tombe dans le mépris, et que sa majesté, que toute l'Asie et que le monde entier révère, ne s'anéantisse aussi.

27. Y no solamente hay peligro de que éste nuestro oficio se nos vuelva en reproche, mas aun también que el templo de la grande diosa Diana sea estimado en nada, y comience a ser destruida la majestad de aquella, a la cual honra toda la Asia, y el mundo.

27 En wij zijn niet alleen in gevaar, dat dit deel in verachting kome, maar dat ook de tempel van de grote godin Diana als niets geacht zal worden, en dat ook haar majesteit zal ten ondergaan, aan welke gans Azie en de gehele wereld godsdienst bewijst.

27. Przetoż nam się obawiać potrzeba, aby nie tylko rzemiosło nasze w lekkie poważenie nie przyszło, ale aby i kościół wielkiej bogini Dyjany za nic nie był poczytany, a żeby nie przyszło do skazy dostojeóstwo jej, którą wszystka Azyja i wszystek świat chwali.

27. Nemcsak az a veszély fenyeget pedig bennünket, hogy ez a mesterség tönkre jut, hanem hogy a nagy istenasszonynak, Diánának temploma is semmibe vétetik, és el is vész az ő nagysága, kit az egész Ázsia és a világ tisztel.

27 А это нам угрожает тем, что не только ремесло нашепридет в презрение, но и храм великой богини Артемиды ничего не будет значить, и испровергнется величие той, которую почитает вся Асия и вселенная.

27. І не тільки се ремеслу нашому грозить, прийти в упадок, та щоб і храм великої богинї Артемиди не обернувсь у нїщо, і не пропало величчє тієї, котрій вся Азия і вселенна покланяєть ся.

28 Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat sanoen: "Suuri on efesolaisten Artemis!"

28 Sen kuultuaan he tulivat vihaa täyteen ja huusivat sanoen: "Suuri on efesolaisten Artemis!"

28. Mutta kuin he nämät kuulivat, tulivat he täyteen vihaa ja huusivat, sanoen: suuri on Ephesiläisten Diana!

28. Cosca he nämät cuulit wihastuit he ja huusit sanoden: suuri on Epheserein Diana.

28. Coska he nämet cwlit/ wihastuit he/ ia yleshwsit sanoden/ Swri on se Epheserin Diana. (Koska he nämät kuulit/ wihastuit he/ ja ylöshuusit sanoen/ Suuri on se Epheserin Diana.)

28. Ἀκούσαντες δὲ καὶ γενόμενοι πλήρεις θυμοῦ ἔκραζον λέγοντες· Μεγάλη ἡ Ἄρτεμις Ἐφεσίων.

28. ακουσαντες δε και γενομενοι πληρεις θυμου εκραζον λεγοντες μεγαλη η αρτεμις εφεσιων 28. akoυsantes de kai genomenoi plereis thυmoυ ekrazon legontes megale e artemis efesion

28 Now (after) having heard (this), they became full of fury, and were crying out, saying, Great is Artemis of the Ephesians.

28. And when they heard these sayings, they were full of wrath, and cried out, saying, Great is Diana of the Ephesians.

28. Men der de dette hørte, bleve de fulde af Vrede, raabte og sagde: stor er de Ephesers Diana!

28. När de detta hörde, vordo de fulle med vrede, och ropade: Stor är de Ephesiers Diana.

28. Agga kui nemmad sedda kuulsid, siis said nemmad täis wihha, kissendasid ja ütlesid: Suur on Ewesusse rahwa Tiana.

28. Tai išgirdę, jie labai įniršo ir ėmė šaukti: ‘‘Didi efeziečių Artemidė!’‘

28. Als sie das hörten, wurden sie voll Zorns, schrieen und sprachen: Groß ist die Diana der Epheser!

28. Ayant entendu cela, ils furent transportés de colère, et ils s'écrièrent: Grande est la Diane des Éphésiens!

28. Oidas estas cosas, hinchiéronse de ira, y dieron alarido, diciendo: Grande es Diana de los Efesios.

28 Als zij nu dit hoorden, werden zij vol van toornigheid, en riepen, zeggende: Groot is de Diana de Efezeren!

28. A słuchając tego i będąc pełni gniewu, krzyknęli, mówiąc: Wielka jest Dyjana Efeska!

28. Mikor pedig ezeket hallották és haraggal megtelének, kiáltnak vala, mondván: Nagy az efézusi Diána!

28 Выслушав это, они исполнились ярости и стали кричать, говоря: велика Артемида Ефесская!

28. Вислухавши се і сповнившись гнївом, закричали, говорячи: Велика Артемида Єфеська!

29 Ja koko kaupunki joutui sekasortoon, ja he ryntäsivät kaikki yhdessä näytelmäpaikkaan ja tempasivat mukaansa Gaiuksen ja Aristarkuksen, kaksi makedonialaista, jotka olivat Paavalin matkatovereita.

29 Ja koko kaupunki joutui sekasorron valtaan. Ja he ryntäsivät kaikki yhdessä näytelmäpaikkaan temmaten mukaansa makedonialaiset Gaiuksen ja Aristarkuksen, Paavalin matkatoverit.

29. Ja kaikki kaupunki tuli meteliä täyteen, ja he karkasivat yksimielisesti katseluspaikkaan, ja ottivat kiinni Gajuksen ja Aristarkuksen, jotka olivat Makedoniasta Paavalin matkakumppanit.

29. Nijn caicken Caupungihin tuli meteli ja he carcaisit yximielisest Cadzelluspaickan ja otit kijnni Gajuxen ja Aristarchuxen jotca olit Macedoniasta Pawalin cumpanit.

29. Ja caikeen Caupu'gin yxi meteli tuli/ Nin he carckasit yximielisest Näkypaickaan/ Ja kijniotit Gaium ia Aristarchum iotca olit Macedoniasta Paualin cumpanit. (Ja kaikkeen kaupunkiin yksi meteli tuli/ Niin he karkasit yksimielisesti näkypaikkaan/ Ja kiinni otit Gaium ja Aristarchum jotka olit Makedoniasta Pawalin kumppanit.)

29. καὶ ἐπλήσθη ἡ πόλις τῆς συγχύσεως, ὥρμησάν τε ὁμοθυμαδὸν εἰς τὸ θέατρον συναρπάσαντες Γάϊον καὶ Ἀρίσταρχον Μακεδόνα, συνεκδήμους Παύλου.

29. και επλησθη η πολις ολη συγχυσεως ωρμησαν τε ομοθυμαδον εις το θεατρον συναρπασαντες γαιον και αρισταρχον μακεδονας συνεκδημους του παυλου 29. kai eplesthe e polis ole sυgchυseos ormesan te omothυmadon eis to theatron sυnarpasantes gaion kai aristarchon makedonas sυnekdemoυs toυ paυloυ

29 And the whole city was filled with confusion and they rushed united into the theater, having seized Paul’s fellow traveling-associates, Gaius and Aristarchus, (who were) Macedonians.

29. And the whole city was filled with confusion: and having caught Gaius and Aristarchus, men of Macedonia, Paul's companions in travel, they rushed with one accord into the theatre.

29. Og den ganske Stad blev fuld af Forvirring, og de stormede samdrægteligen til Skuepladsen og reve med sig marcedonerne Cajus og Aristarchus, som reiste med Paulus.

29. Och i hela staden vardt ett upplopp; och de föllo hasteliga till, alle med ett mod, in på skådoplatsen, och togo fatt på Gajus och Aristarchus, som voro af Macedonien, och af Pauli sällskap.

29. Ja keik se liñna sees olli wägga seggane assi, ja nemmad tormasid ühhel melel mängiturro peäle, ja wotsid kinni Kajust ja Aristarkust Makedonia-mehhed, Paulusse seltsi-mehhed.

29. Sąmyšis apėmė visą miestą, ir jie, pagriebę Pauliaus palydovus, makedoniečius Gajų ir Aristarchą, visi kaip vienas pasileido bėgti į teatrą.

29. Und die ganze Stadt war voll Getümmels; sie stürmten aber einmütig zu dem Schauplatz und ergriffen Gajus und Aristarchus aus Mazedonien, des Paulus Gefährten.

29. Et toute la ville fut remplie de confusion; et ils coururent tous ensemble au théâtre, entraînant avec eux Gaïus et Aristarque, Macédoniens, compagnons de voyage de Paul.

29. Y toda la ciudad se llenó de confusión, y unánimes arremetieron al teatro, arrebatando a Gayo y a Aristarco Macedonios, compañeros de Pablo.

29 En de gehele stad werd vol verwarring; en zij liepen met een gedruis eendrachtelijk naar de schouwplaats, met zich trekkende Gajus en Aristarchus, Macedoniers, metgezellen van Paulus op de reis.

29. I było pełno po wszystkiem mieście zamieszania, i wpadli jednomyślnie na plac, porwawszy Gaja i Arystarcha, Macedoóczyki, podróżne towarzysze Pawłowe.

29. És betelék az egész város háborúsággal; és egyakarattal a színházba rohanának, megfogván Gájust és Aristárkhust, [17†] kik Maczedóniából valók és Pálnak útitársai valának.

29 И весь город наполнился смятением. Схватив Македонян Гаия и Аристарха, спутников Павловых, они единодушно устремились на зрелище.

29. І ввесь город був повен заколоту; і кинулись однодушно до театру, схопивши Гайя та Аристарха, Македонян, подорожнїх товаришів Павлових.

30 Ja kun Paavali tahtoi mennä kansanjoukkoon, eivät opetuslapset sitä sallineet.

30 Kun Paavali tahtoi mennä kansanjoukkoon, opetuslapset eivät sallineet sitä.

30. Mutta kuin Paavali tahtoi kansan sekaan mennä, niin ei opetuslapset häntä laskeneet.

30. Mutta cuin Pawali tahdoi Canssan secan mennä nijn ei Opetuslapset händä laskenet.

30. Mutta quin Pauali tachtoi Canssan secan mennä/ ei Opetuslapset laskenut. (Mutta kuin Pawali tahtoi kansan sekaan mennä/ ei opetuslapset laskenut.)

30. τοῦ δὲ Παύλου βουλομένου εἰσελθεῖν εἰς τὸν δῆμον οὐκ εἴων αὐτὸν οἱ μαθηταί.

30. του δε παυλου βουλομενου εισελθειν εις τον δημον ουκ ειων αυτον οι μαθηται 30. toυ de paυloυ βoυlomenoυ eiselthein eis ton demon oυk eion aυton oi mathetai

30 Now Paul (was) planning to enter into the public (area), (but) the disciples were not permitting him.

30. And when Paul would have entered in unto the people, the disciples suffered him not.

30. Men der Paulus vilde gaae frem iblandt Folket, tilstedte Disciplene ham det ikke.

30. Och Paulus ville gångit in i hopen, till folket; då ville Lärjungarna det icke tillstädja.

30. Agga kui Paulus rahwa sekka tahtis miñna, ei lasknud jüngrid tedda mitte.

30. Pauliui panorus įsimaišyti į minią, mokiniai jo neleido.

30. Da aber Paulus wollte unter das Volk gehen, ließen's ihm die Jünger nicht zu.

30. Or Paul voulait se présenter devant le peuple; mais les disciples ne le lui permirent pas.

30. Y queriendo Pablo salir al pueblo, los discípulos no le dejaron.

30 En als Paulus tot het volk wilde ingaan, lieten het hem de discipelen niet toe.

30. A gdy Paweł chciał wnijść do pospólstwa, nie dopuścili mu uczniowie.

30. Pál pedig mikor a nép közé akara menni, nem ereszték őt a tanítványok.

30 Когда же Павел хотел войти в народ, ученики не допустили его.

30. Як же хотїв Павел увійти між народ, не пустили його ученики.

31 Ja myös muutamat Aasian hallitusmiehistä, jotka olivat hänen ystäviään, lähettivät hänelle sanan ja pyysivät, ettei hän menisi näytelmäpaikkaan.

31 Myös muutamat Aasian hallitusmiehistä, jotka olivat hänen ystäviään, lähettivät hänelle sanan ja pyysivät, ettei hän menisi näytelmäpaikkaan.

31. Ja muutamat päämiehet Asiasta, jotka hänen ystävänsä olivat, lähettivät hänen tykönsä ja rukoilivat, ettei hänen pitänyt katseluspaikkaan itsiänsä antaman.

31. Ja muutamat Päämiehet Asiast jotca hänen ystäwäns olit lähetit hänen tygöns ja rucoilit ettei hänen pitänyt Cadzelluspaicallen menemän.

31. Ja monicachta Pämiehiste Asian maalda/ iotca henen ysteuens olit/ lehettit henen tygens/ ia rucolit ettei hene' pitenyt itzens andaman Näkypaikallen. (Ja monikahta päämiehistä Asian maalta/ jotka hänen ystäwänsä olit/ lähetit hänen tykönsä/ ja rukoilit ettei hänen pitänyt itsensä antamaan näkypaikallen.)

31. τινὲς δὲ καὶ τῶν Ἀσιαρχῶν, ὄντες αὐτῷ φίλοι, πέμψαντες πρὸς αὐτὸν παρεκάλουν μὴ δοῦναι ἑαυτὸν εἰς τὸ θέατρον.

31. τινες δε και των ασιαρχων οντες αυτω φιλοι πεμψαντες προς αυτον παρεκαλουν μη δουναι εαυτον εις το θεατρον 31. tines de kai ton asiarchon ontes aυto filoi pempsantes pros aυton parekaloυn me doυnai eaυton eis to theatron

31 But some also (of those) from Asia, being friends to him, (and) having sent for him, they were pleading (with him) not to give himself to the theater (crowd).

31. And certain of the chief of Asia, which were his friends, sent unto him, desiring him that he would not adventure himself into the theatre.

31. Men nogle af Asiens Øverster, som vare hans Venner, sendte til ham og formanede ham, ikke at begive sig paa Skuepladsen.

31. Sände ock någre af de Öfversta i Asien, som hans vänner voro, till honom, och bådo att han icke skulle gifva sig in på platsen.

31. Agga monningad Asia-ma üllemad ollid ka temmaga söbrad, need läkkitasid temma jure, ja pallusid, et ta mitte ei piddand minnema senna mängi-turro peäle.

31. Taip pat ir keli jo bičiuliai, Azijos valdininkai, per kitus prašė, kad jis neitų į teatrą.

31. Auch etliche der Obersten in Asien, die des Paulus gute Freunde waren, sandten zu ihm und ermahnten ihn, daß er sich nicht begäbe auf den Schauplatz.

31. Et même quelques-uns des Asiarques, qui étaient ses amis, l'envoyèrent prier de ne point se rendre dans le théâtre.

31. También algunos de los principales de Asia, que eran sus amigos, enviaron a él rogándole que no se presentase en el teatro.

31 En sommigen ook der oversten van Azie, die hem vrienden waren, zonden tot hem, en baden, dat hij zichzelven op de schouwplaats niet zou begeven.

31. A niektórzy też z przedniejszych mężów Azyjackich, będąc mu przyjaciołmi, posławszy do niego, prosili go, aby nie wychodził na plac.

31. És az ázsiai főpapok közül is némelyek, kik barátai valának néki, küldvén ő hozzá, kérék, hogy ne menjen a színházba.

31 Также и некоторые из Асийских начальников, будучи друзьями его, послав к нему, просили не показываться на зрелище.

31. І деякі з Азийської старшини, бувши йому приятелями, піславши до него, благали, щоб не йшов до театру.

32 Ja he huusivat, mikä mitäkin; sillä kokous oli sekasortoinen, ja useimmat eivät tienneet, minkätähden he olivat tulleet kokoon.

32 Niin toiset huusivat sitä, toiset tätä, sillä kokous oli sekasortoinen, eivätkä useimmat tienneet, minkä vuoksi olivat tulleet kokoon.

32. Ja muutamat muuta huusivat, niin että joukko oli peräti sekaseuraisin, ja enin osa ei tietänyt, minkätähden he olivat tulleet kokoon.

32. Ja muutamat muuta huusit nijn että joucko oli peräti secaseuraisin. Ja ei enin osa tiennyt mingätähden he olit tullet cocon.

32. Ja moni cachta mwta hwsit/ nin ette se Joucko oli secaseurin. Ja enäy poli eipe tieneet/ minge syyn tedhen he olit cokontulluet. (Ja moni kahta muuta huusit/ niin että se joukko oli sekaseurainen. Ja enin puoli eipä tienneet/ minkä syyn tähden he olit kokoon tulleet.)

32. ἄλλοι μὲν οὖν ἄλλο τι ἔκραζον· ἦν γὰρ ἡ ἐκκλησία συγκεχυμένη, καὶ οἱ πλείους οὐκ ᾔδεισαν τίνος ἕνεκεν συνεληλύθεισαν.

32. αλλοι μεν ουν αλλο τι εκραζον ην γαρ η εκκλησια συγκεχυμενη και οι πλειους ουκ ηδεισαν τινος ενεκεν συνεληλυθεισαν 32. alloi men oυn allo ti ekrazon en gar e ekklesia sυgkechυmene kai oi pleioυs oυk edeisan tinos eneken sυnelelυtheisan

32 Therefore some were crying something and others another (thing); for* the assembly was confused, and most did not know because of what, they had come together.

32. Some therefore cried one thing, and some another: for the assembly was confused; and the more part knew not wherefore they were come together.

32. Da skreg den Ene det, den Anden det; thi Forsamlingen var i Forvirring, og de Fleste vidste ikke, af hvad Aarsag de var komne sammen.

32. Och andre ropade annat; ty menigheten var förbistrad; och mesta delen visste icke, för hvad sak de voro församlade.

32. Ja teised kissendasid sedda, teised teist; sest se koggodus olli seggane, ja surem hulk ei teädnud mitte, mikspärrast nemmad ollid kokkotulnud.

32. O ten vieni rėkavo vienaip, kiti­kitaip. Susirinkimas buvo toks pakrikęs, jog daugumas net nežinojo, kuriam galui susirinkta.

32. Etliche schrieen so, etliche ein anderes, und die Gemeinde war irre, und die meisten wußten nicht, warum sie zusammengekommen waren.

32. Cependant, les uns criaient d'une manière, et les autres d'une autre; car l'assemblée était tumultueuse, et la plupart ne savaient pas pourquoi ils étaient assemblés.

32. Y unos gritaban una cosa, y otros gritaban otra; porque la asamblea era confusa, y los más no sabían por qué se habían juntado.

32 Zij riepen dan de ene dit, de andere wat anders; want de vergadering was verward en het meerder deel wist niet, om wat oorzaak zij samengekomen waren.

32. Tedy jedni tak, a drudzy inaczej wołali; albowiem ona gromada była zamieszana, a więcej ich nie wiedziało, dlaczego się zbieżeli.

32. Már most ki egyet, ki mást kiáltoz vala, mert a népgyűlés összezavarodott volt, és a többség nem tudta, miért gyűltek össze.

32 Между тем одни кричали одно, а другие другое, ибособрание было беспорядочное, и большая часть собравшихся не знали, зачем собрались.

32. Инші ж що инше гукали; була бо громада заколочена, і більша з них (часть) не знала, чого посходились.

33 Silloin vedettiin joukosta esille Aleksander, jota juutalaiset työnsivät esiin; niin Aleksander viittasi kädellään merkiksi, että hän tahtoi pitää puolustuspuheen kansan edessä.

33 Ja joukosta vedettiin esille Aleksanteri, jota juutalaiset työnsivät esiin. Niin Aleksanteri viittasi kädellään ja tahtoi pitää puolustuspuheen kansan edessä.

33. Niin väkijoukosta vedettiin edes Aleksanteri, jonka Juudalaiset eteen syöksivät. Ja Aleksanteri viittasi kädellänsä, ja tahtoi edestänsä vastata kansan edessä.

33. Nijn muutamat Canssasta wedit edes Alexandrin jonga Judalaiset eteen syöxit. Nijn Alexander wijttais kädelläns ja tahdoi edestäns wastata Canssan edes.

33. Nin mutomat Canssasta edeswedhit Alexandrum/ ionga Juttat etensöxit. Nin wijttasi Alexander kädhellens ette heiden piti waickeneman/ ia tachtoi wastata edestens Canssan edes. (Niin muutamat kansasta edeswedit Alexandrum/ jonka juuttaat eteen syöksit. Niin wiittasi kädellensä että heidän pti waikeneman/ ja tahtoi wastata edestänsä kansan edessä.)

33. ἐκ δὲ τοῦ ὄχλου προεβίβασαν Ἀλέξανδρον, προβαλόντων αὐτὸν τῶν Ἰουδαίων· ὁ δὲ Ἀλέξανδρος κατασείσας τὴν χεῖρα ἤθελεν ἀπολογεῖσθαι τῷ δήμῳ.

33. εκ δε του οχλου προεβιβασαν αλεξανδρον {VAR1: προβαλοντων } {VAR2: προβαλλοντων } αυτον των ιουδαιων ο δε αλεξανδρος κατασεισας την χειρα ηθελεν απολογεισθαι τω δημω 33. ek de toυ ochloυ proeβiβasan aleksandron {VAR1: proβalonton } {VAR2: proβallonton } aυton ton ioυdaion o de aleksandros kataseisas ten cheira ethelen apologeisthai to demo

33 But they pushed Alexander forward out of the crowd, (after) the Jews cast him forward. Now Alexander beckoned (with) the hand, and was wishing to make a defense to the public.

33. And they drew Alexander out of the multitude, the Jews putting him forward. And Alexander beckoned with the hand, and would have made his defence unto the people.

33. Men de droge Alexander, hvem Jøderne stødte frem, ud af Hoben; men Alexander slog til Lyd med Haanden og vilde holde en Forsvarstale til Folket.

33. Och somlige af folket drogo Alexandrum fram, den Judarna framstötte. Då tecknade Alexander med handene, att de skulle vara tyste, och aktade försvara sig för folket.

33. Agga nemmad wisid Aleksandrust rahwa seast wälja, kui Juda-rahwas tedda sai ette lükkanud; agga Aleksandrus löi käega nende pole, ja tahtis rahwa kuuldes ennese eest kosta.

33. Iš minios ištempė Aleksandrą, kurį žydai stūmė į priekį. Aleksandras, pamojęs ranka, norėjo pasiaiškinti miniai.

33. Etliche vom Volk zogen Alexander hervor, da ihn die Juden hervorstießen. Alexander aber winkte mit der Hand und wollte sich vor dem Volk verantworten.

33. Alors on tira de la foule Alexandre, que les Juifs mettaient en avant; et Alexandre, faisant signe de la main, voulait présenter au peuple leur défense.

33. Y sacaron de entre la multitud a Alejandro, rempujándole los Judíos. Entónces Alejandro, pedido silencio con la mano, quería dar razón al pueblo.

33 En zij deden Alexander uit de schare voortkomen, alzo hem de Joden voortstieten. En Alexander gewenkt hebbende met de hand, wilde bij het volk verantwoording doen.

33. A z onej zgrai wywlekli Aleksandra, którego popychali Żydowie; a Aleksander skinąwszy ręką, chciał dać sprawę ludowi.

33. A sokaság közül pedig előállaták Alekszándert, minthogy előre tuszkolták őt a zsidók. Alekszánder pedig kezével intvén, védekezni akara a nép előtt.

33 По предложению Иудеев, из народа вызван был Александр. Дав знак рукою, Александр хотел говорить к народу.

33. З народу ж вивели Александра, і Жиди попихали його наперед. Александр же, махнувши рукою, хотїв був оправдуватись перед народом.

34 Mutta kun he huomasivat, että hän oli juutalainen, rupesivat he kaikki yhteen ääneen huutamaan ja kirkuivat noin kaksi hetkeä: "Suuri on efesolaisten Artemis!"

34 Mutta huomattuaan, että hän on juutalainen, he rupesivat kaikki yhteen ääneen huutamaan ja kirkuivat noin kaksi tuntia: "Suuri on efesolaisten Artemis!"

34. Kuin he siis ymmärsivät, että hän Juudalainen oli, huusivat he kaikki yhteen suuhun, lähes kaksi hetkeä, ja sanoivat: suuri on Ephesiläisten Diana!

34. Cosca he sijs ymmärsit että hän Judalainen oli huusit he caicki yhten suuhun lähes caxi hetke ja sanoit: Suuri on Epheserein Diana.

34. Coska he sis ymmersit/ ette hen oli Judeus/ hwsit he caiki ychten swhun/ lehes caxi hetkie ia sanoit/ Swri ombi se Epheserin Diana. (Koska he siis ymmärsit/ että hän oli judeus/ huusit he kaikki yhteen suuhun/ lähes kaksi hetkeä ja sanoit/ Suuri ompi se Epheserin Diana.)

34. ἐπιγνόντες δὲ ὅτι Ἰουδαῖός ἐστι, φωνὴ ἐγένετο μία ἐκ πάντων, ὡς ἐπὶ ὥρας δύο κραζόντων· Μεγάλη ἡ Ἄρτεμις Ἐφεσίων.

34. επιγνοντων δε οτι ιουδαιος εστιν φωνη εγενετο μια εκ παντων ως επι ωρας δυο κραζοντων μεγαλη η αρτεμις εφεσιων 34. epignonton de oti ioυdaios estin fone egeneto mia ek panton os epi oras dυo krazonton megale e artemis efesion

34 But (after) they recognized that he was a Jew, one voice became out of (them) all for approximately two hours, crying, Great is Artemis of the Ephesians.

34. But when they knew that he was a Jew, all with one voice about the space of two hours cried out, Great is Diana of the Ephesians.

34. Men der de fik at vide, at han var Jøde, raabte de alle som med een Røst, henved to Timer: stor er de Ephesers Diana!

34. När de förnummo att han var en Jude, ropade de alle med en mun, sånär i två timmar, sägande: Stor är de Ephesiers Diana.

34. Agga kui nemmad moistsid, et ta Juda-mees olli, siis teggid keik ühhe heäle, ja kissendasid liggi kaks tundi: Suur on Ewesusse rahwa Tiana.

34. Bet, pažinę jį esant žydą, visi vienu balsu ėmė rėkti ir kokias dvi valandas šūkavo: ‘‘Didi efeziečių Artemidė!’‘

34. Da sie aber innewurden, daß er ein Jude war, erhob sich eine Stimme von allen, und schrieen bei zwei Stunden: Groß ist die Diana der Epheser!

34. Mais, dès qu'ils eurent reconnu qu'il était Juif, ils s'écrièrent tous d'une voix, durant près de deux heures: Grande est la Diane des Éphésiens!

34. Al cual como conocieron que era Judío, todos gritaron a una voz, como por espacio de dos horas: Grande es Diana de los Efesios.

34 Maar als zij verstonden, dat hij een Jood was, werd er een stem van allen, roepende omtrent twee uren lang: Groot is de Diana der Efezeren!

34. Ale gdy poznali, iż był Żydem, wszczął się jednostajny głos od wszystkich, jakoby przez dwie godziny wołających: Wielka jest Dyjana Efeska!

34. Megismervén azonban, hogy zsidó, egy kiáltás tört ki mindnyájokból, mintegy két óra hosszáig kiáltozván: Nagy az efézusi Diána!

34 Когда же узнали, что он Иудей, то закричали все водин голос, и около двух часов кричали: велика Артемида Ефесская!

34. Як же довідались, що він Жидовин, то всї гукали в один голос годин зо дві: Велика Артемида Єфеська!

35 Mutta kun kaupungin kansleri oli saanut kansan rauhoittumaan, sanoi hän: "Efeson miehet, onko ketään, joka ei tiedä, että efesolaisten kaupunki on suuren Artemiin temppelin ja hänen taivaasta pudonneen kuvansa vaalija?

35 Mutta kun kaupungin sihteeri oli saanut kansan rauhoittumaan, hän sanoi: ”Miehet, efesolaiset! Kuka on se mies, joka ei tiedä että efesolaisten kaupunki on suuren * Artemis-jumalattaren * temppelin ja taivaasta* pudonneen kuvan vaalija?

35. Mutta kuin kansleri oli hillinnyt kansan, sanoi hän: Epheson miehet! kuka on se ihminen, joka ei tiedä, että Epheson kaupunki palvelee suurta Dianaa ja taivaista pudonnutta kuvaa?

35. COsca Canceleri hillidzi Canssan sanoi hän: Epheson miehet cuca on se ihminen joca ei tiedä että Epheson Caupungi palwele sitä suurta naisjumalata Dianata ja sitä Taiwallista Cuwa?

35. Quin nyt Kirioitaija hilitzi Canssan/ sanoi hen/ Te Ephesin Miehet/ Cuca on se Inhiminen ioca ei tiedhä/ ette Ephesin Caupungi paluele site swrta Naisiumala Diana/ ia site Cuua ioca Taiuahast allastullut on? (Kuin nyt kirjoittaja hillitsi kansan/ sanoi hän/ Te Epheserin miehet/ Kuka on se ihminen joka ei tiedä/ että Ephesin kaupunki palwelee sitä suurta naisjumalaa Dianaa/ ja sitä kuwaa joka taiwaasta alas tullut on?)

35. καταστείλας δὲ ὁ γραμματεὺς τὸν ὄχλον φησίν· Ἄνδρες Ἐφέσιοι, τίς γάρ ἐστιν ἄνθρωπος ὃς οὐ γινώσκει τὴν Ἐφεσίων πόλιν νεωκόρον οὖσαν τῆς μεγάλης θεᾶς Ἀρτέμιδος καὶ τοῦ Διοπετοῦς;

35. καταστειλας δε ο γραμματευς τον οχλον φησιν ανδρες εφεσιοι τις γαρ εστιν ανθρωπος ος ου γινωσκει την εφεσιων πολιν νεωκορον ουσαν της μεγαλης θεας αρτεμιδος και του διοπετους 35. katasteilas de o grammateυs ton ochlon fesin andres efesioi tis gar estin anthropos os oυ ginoskei ten efesion polin neokoron oυsan tes megales theas artemidos kai toυ diopetoυs

35 But having the composure of the crowd, the (town) scribe says, Men of Ephesus, for* what man is there who does not know that the city of the Ephesians (is) temple-keeper of the great goddess Artemis and of the fallen (image) from Zeus?

35. And when the townclerk had appeased the people, he said, Ye men of Ephesus, what man is there that knoweth not how that the city of the Ephesians is a worshipper of the great goddess Diana, and of the image which fell down from Jupiter?

35. Men der Stadskantsleren havde stillet Folket, sagde han: I Mænd I Ehpesus! hvilket Mennesket er der vel, som ikke veed, at de Ephesers Stad er Tempelvogterske for den store Gudinde Diana og de himmelfaldne Billede?

35. Då cancelleren hade stillat folket, sade han: I män af Epheso, ho är den menniska som icke vet, att Ephesiers stad dyrkar den stora gudinnan Diana, och det beläte som af himmelen kommet är?

35. Agga kui se kohtokirjotaja rahwast sai waigistanud, ütles temma: Ewesusse mehhed, missuggune innimenne on, kes ei peaks teädma, et Ewesusse rahwa lin se sure jummala Tiana ja se taewast mahhalangenud kuio hoidia on?

35. Galiausiai miesto raštininkas, nuraminęs minią, pasakė: ‘‘Efezo vyrai! Kur rasi žmogų, kuris nežinotų, jog efeziečių miestas garbina didžiąją deivę Artemidę ir iš dangaus nukritusią jos statulą?!

35. Da aber der Kanzler das Volk gestillt hatte, sprach er: Ihr Männer von Ephesus, welcher Mensch ist, der nicht wisse, daß die Stadt Ephesus sei eine Pflegerin der großen Göttin Diana und des himmlischen Bildes?

35. Alors le secrétaire, ayant apaisé le peuple, dit: Hommes Éphésiens, quel est donc l'homme qui ne sache que la ville des Éphésiens est la gardienne de la grande déesse Diane, et de son image descendue du ciel?

35. Y cuando el escribano hubo apaciguado la multitud, dijo: Varones Efesios, ¿quién hay de los hombres que no sepa que la ciudad de los Efesios es adoradora de la grande diosa Diana, y de la imágen que descendió de Jupiter?

35 En als de stads schrijver de schare gestild had, zeide hij: Gij mannen van Efeze! wat mens is er toch, die niet weet, dat de stad der Efezeren de kerkbewaarster zij van de grote godin Diana, en van het beeld, dat uit den hemel gevallen is?

35. Tedy pisarz uśmierzywszy onę zgraję, rzekł: Mężowie Efescy! i któryż jest człowiek, co by nie wiedział, iż miasto Efeskie opiekuje się kościołem wielkiej boginii Dyjany i obrazem, który spadł od Jowisza?

35. Miután pedig a városi jegyző lecsendesítette a sokaságot, monda: Efézusbeli férfiak, ugyan kicsoda az az ember, a ki ne tudná, hogy Efézus városa a nagy Diána istenasszonynak és a Jupitertől esett képnek templomőrzője?

35 Блюститель же порядка, утишив народ, сказал: мужи Ефесские! какой человек не знает, что город Ефес есть служитель великой богини Артемиды и Диопета?

35. Утихомиривши ж писар народ, каже: Мужі Єфеські, що б то був за чоловік, котрий не знав би, що город Єфес шануватель великої богинї Артемиди і Диопета!

36 Koska ei kukaan voi tätä kieltää, tulee teidän siis pysyä rauhallisina eikä tehdä mitään harkitsematonta.

36 Koska tämä siis on kiistämätöntä, teidän tulee pysyä rauhallisina eikä tehdä mitään harkitsematonta.

36. Koska ei siis taideta sanoa sitä vastaan, niin asettakaat teitänne ja älkäät mitään tyhmiä tehkö.

36. Nyt ettei yxikän taida sano sitä wastan nijn asettacat sijs teidän ja älkät mitän tyhmäst toimittaco.

36. Nyt/ ettei yxike' site wasta' sano taidha/ nin asettaca sis teiden/ ia elket miten tyhmest wlostoimittaco. (Nyt/ ettei yksikään sitä wastaan sanoa taida/ niin asettakaa siis teidän/ ja älkäät mitään tyhmästi ulos toimittako.)

36. ἀναντιρρήτων οὖν ὄντων τούτων δέον ἐστὶν ὑμᾶς κατεσταλμένους ὑπάρχειν καὶ μηδὲν προπετὲς πράσσειν.

36. αναντιρρητων ουν οντων τουτων δεον εστιν υμας κατεσταλμενους υπαρχειν και μηδεν προπετες πραττειν 36. anantirreton oυn onton toυton deon estin υmas katestalmenoυs υparchein kai meden propetes prattein

36 Therefore these things being undeniable, it is essential for you° to possess composure and to do nothing rash.

36. Seeing then that these things cannot be spoken against, ye ought to be quiet, and to do nothing rashly.

36. Efterdi da dette er uimodsigeligt, bør det Eder at være stille, og Intet fortager Eder fremfusende.

36. Så, efter der säger ingen emot, måsten I stilla eder, och intet orådeligit företaga.

36. Et nüüd ükski ei woi senna wasto räkida, siis on teie kohhus wait olla, ja ei ühtegi äkkitse melega tehha.

36. Šito niekas negali paneigti. Taigi nusiraminkite ir nieko galvotrūkčiais nedarykite.

36. Weil das nun unwidersprechlich ist, so sollt ihr ja stille sein und nichts Unbedächtiges handeln.

36. Cela étant donc incontestable, vous devez vous apaiser, et ne rien faire avec précipitation.

36. Así que, pues que esto no puede ser contradicho, conviene que os apacigüéis, y que nada hagáis temerariamente.

36 Dewijl dan deze dingen onwedersprekelijk zijn, zo is het behoorlijk dat gij stil zijt, en niets onbedachts doet.

36. A ponieważ się temu nikt sprzeciwić nie może, słuszna, abyście się uspokoili, a nic skwapliwie nie czynili.

36. Mivelhogy azért ezeknek senki ellene nem szólhat, szükség, hogy megcsendesedjetek, és semmi vakmerő dolgot ne cselekedjetek.

36 Если же в этом нет спора, то надобно вам быть спокойными и не поступать опрометчиво.

36. А коли нїчого проти сього не можна сказати, то треба вам угамуватись і нїчого нерозважно не робити.

37 Te olette kuitenkin tuoneet tänne nämä miehet, jotka eivät ole temppelin ryöstäjiä eivätkä ole meidän jumalatartamme pilkanneet.

37 Olette kuitenkin tuoneet mukananne nämä miehet, jotka eivät ole temppelin ryöstäjiä eivätkä jumalatartanne* pilkanneet.

37. Sillä te olette nämät miehet vetäneet edes, jotka ei ole kirkon varkaita eikä teidän jumalanne pilkkaajia.

37. Te oletta nämät miehet wetänet edes jotca ei Kircon warcat eikä teidän naisjumalan pilckajat ole.

37. Te oletta näme Miehet edesweteneet iotca eikä Kircon warcat eikä teiden Naisiumalan pilcaiat ole. (Te olette nämä miehet edeswetäneet jotka eikä kirkon warkaat eikä teidän naisjumalan pilkkaajat ole.)

37. ἠγάγετε γὰρ τοὺς ἄνδρας τούτους οὔτε ἱεροσύλους οὔτε βλασφημοῦντας τὴν θεὰν ὑμῶν.

37. ηγαγετε γαρ τους ανδρας τουτους ουτε ιεροσυλους ουτε βλασφημουντας την θεαν υμων 37. egagete gar toυs andras toυtoυs oυte ierosυloυs oυte βlasfemoυntas ten thean υmon

37 For* you° led these men (here), (who are) neither temple looters nor (are) blaspheming your goddess.

37. For ye have brought hither these men, which are neither robbers of churches, nor yet blasphemers of your goddess.

37. Thi I have ført disse Mænd hid, som hverken ere Tempelrøvere, ei heller have bespottet Eders Gudinde.

37. I hafven dragit dessa männerna fram, som hvarken äro kyrkoröfvare, eller edor gudinnos försmädare.

37. Sest teie ollete need mehhed seie tonud, kes ei olle teie templi risujad, egga teie jummala teotajad.

37. Jūs atitempėte čionai šiuos vyrus, kurie nėra nei šventyklos vagys, nei piktžodžiautojai mūsų deivei.

37. Ihr habt diese Menschen hergeführt, die weder Tempelräuber noch Lästerer eurer Göttin sind.

37. Car ces gens que vous avez amenés, ne sont ni sacrilèges, ni blasphémateurs de votre déesse.

37. Porque habéis traido a estos hombres, que ni son sacrílegos, ni blasfemadores de vuestra diosa.

37 Want gij hebt deze mannen hier gebracht, die noch kerkrovers zijn, noch uw godin lasteren.

37. Albowiemeście przywiedli tych mężów, którzy nie są ani świętokradcami, ani bluźniercami boginii waszej.

37. Mert ide hoztátok ez embereket, kik sem nem szentségrontók, sem a ti istenasszonyotok ellen káromlást nem szóltak.

37 А вы привели этих мужей, которые ни храма Артемидина не обокрали, ни богини вашей не хулили.

37. Привели бо ви чоловіків сих, що нї сьвятого не крали, нї богинї вашої не хулили.

38 Jos siis Demetriuksella ja hänen ammattiveljillänsä on riita-asiaa jotakuta vastaan, niin pidetäänhän oikeudenistuntoja ja onhan käskynhaltijoita; vetäkööt toisensa oikeuteen.

38 Jos siis Demetriuksella ja häneen liittyneillä käsityöläisillä on aihetta jotakuta vastaan, niin sitä varten istutaan oikeutta ja on käskynhaltijoita. Vetäkööt toisensa oikeuteen.

38. Jos siis Demetriuksella ja niillä, jotka hänen kanssansa työkumppanit ovat, on jonkun kanssa asiaa, niin pidetään laki ja oikeus; ovat myös maanvanhimmat: kantakaan toinen toisensa päälle.

38. Mutta jos Demetriuxella ja jotca hänen cansans yhdes wiras owat on jotakin jotacuta wastan nijn pidetän Laki ja oikeus owat myös Maanwanhimmat candacan siellä ja wastatcan keskenäns.

38. Mutta ios Demetriusel ia nijlle iotca henen cansans yxiwircaiset ouat/ iotakin on iongun wastan/ Nin pidheten Laki/ ia oykeus/ ia Manwanhimat ouat/ sielle he ca'dakan ia wastatkan keskene's. (Mutta jos Demetriuksella ja niillä jotka hänen kanssansa yksiwirkaiset owat/ jotakin jonkun wastaan/ Niin pidetään laki/ ja oikeus/ ja maanwanhimmat owat/ siellä he kantakaan ja wastatkaan keskenänsä.)

38. εἰ μὲν οὖν Δημήτριος καὶ οἱ σὺν αὐτῷ τεχνῖται ἔχουσι πρός τινα λόγον, ἀγοραῖοι ἄγονται καὶ ἀνθύπατοί εἰσιν· ἐγκαλείτωσαν ἀλλήλοις.

38. ει μεν ουν δημητριος και οι συν αυτω τεχνιται προς τινα λογον εχουσιν αγοραιοι αγονται και ανθυπατοι εισιν εγκαλειτωσαν αλληλοις 38. ei men oυn demetrios kai oi sυn aυto technitai pros tina logon echoυsin agoraioi agontai kai anthυpatoi eisin egkaleitosan allelois

38 Therefore indeed, if Demetrius and the craftsmen (who are) together with him have an account toward anyone, lower-courts are (to be) led and proconsuls are (here). Let them accuse one another (in them).

38. Wherefore if Demetrius, and the craftsmen which are with him, have a matter against any man, the law is open, and there are deputies: let them implead one another.

38. Dersom Demetrius og de kunstnere, som ere med ham, have Klage imod Nogen, da holdes Thingdage, og der ere Landshøvdinger; lader dem kalde hverandre for Retten.

38. Om Demetrius, och de med honom äro af hans handtverk, hafva sak emot någon, så hafver man Råd, och rättgång, och fogdar; der måga de klaga och svara hvarannan.

38. Kui nüüd Temetriussel ja neil ammetimeestel, kes temmaga on, kellegi peäle middagi on kaebamist, siis petakse kohhut, ja siin on Ma-wallitsejad, kaebago nemmad teine teise peäle.

38. Jei Demetrijas ir jo bendrai amatininkai turi prieš ką nors skundą, tai tam yra teismo dienos ir prokonsulai, tegul sau bylinėjasi.

38. Hat aber Demetrius und die mit ihm sind vom Handwerk, an jemand einen Anspruch, so hält man Gericht und sind Landvögte da; lasset sie sich untereinander verklagen.

38. Que si Démétrius et les ouvriers qui sont avec lui, ont quelque plainte à faire contre quelqu'un, il y a des jours d'audience et des proconsuls; qu'ils se fassent citer les uns les autres.

38. Por lo cual si Demetrio, y los oficiales que están con él, tienen queja contra alguno, audiencias se hacen, y procónsules hay, acúsense los unos a los otros.

38 Indien dan nu Demetrius, en die met hem van de kunst zijn, tegen iemand enige zaak hebben, de rechtsdagen worden gehouden, en er zijn stadhouders; laat hen elkander verklagen.

38. A jeźliż Demetryjusz i ci, którzy z nim są rzemieślnicy, mają co przeciw komu, wszak bywa prawo, są też starostowie, niechże jedni drugich pozywają.

38. Ha tehát Demeternek és a hozzátartozó mesterembereknek valaki ellen panaszuk van, törvényszékek vannak, és tiszttartók vannak: pereljenek egymással.

38 Если же Димитрий и другие с ним художники имеют жалобу на кого-нибудь, то есть судебные собрания и есть проконсулы: пусть жалуются друг на друга.

38. Коли ж Димитрий та ремісники що з ним, мають з ким справу, то (на се) суддї судять і є старости; нехай позивають один одного.

39 Ja jos teillä on vielä jotakin muuta vaadittavaa, niin ratkaistakoon asia laillisessa kansankokouksessa.

39 Mutta jos tavoittelette jotain muuta, ratkaistakoon se laillisessa kansankokouksessa.

39. Mutta jos teillä on riita muista asioista, niin ratkaistakoon asia laillisessa kokouksessa.

39. Mutta jos teillä on muuta candamista nijn ratcaiscan toimellises cocouxes:

39. Mutta ios teille ombi mwta candamista/ nin se machta ratkaista toimelises Cocouxes/ (Mutta jos teillä ompi muuta kantamista/ niin se mahtaa ratkaista toimellisessa kokouksessa/)

39. εἰ δέ τι περὶ ἑτέρων ἐπιζητεῖτε, ἐν τῇ ἐννόμῳ ἐκκλησίᾳ ἐπιλυθήσεται.

39. ει δε τι περι ετερων επιζητειτε εν τη εννομω εκκλησια επιλυθησεται 39. ei de ti peri eteron epizeteite en te ennomo ekklesia epilυthesetai

39 But if you° seek anything concerning different (things), it will be interpreted in the lawful assembly.

39. But if ye enquire any thing concerning other matters, it shall be determined in a lawful assembly.

39. Men have I ellers Noget med hinanden at skaffe, maa det afgjøres i en lovlig Forsamling;

39. Men hafven I om något annat handla, då må det åtskiljas uti någon tillbörlig samqväm.

39. Agga kui teil muid asjo on otsimist, siis sünnib sedda öige koggodusse sees selletada.

39. O jeigu jūs turite kokį kitą apsvarstytiną reikalą, tai jį bus galima išspręsti teisėtame susirinkime.

39. Wollt ihr aber etwas anderes handeln, so mag man es ausrichten in einer ordentlichen Gemeinde.

39. Et si vous avez quelque autre chose à réclamer, on pourra en décider dans une assemblée légale.

39. Y si demandáis alguna otra cosa, en legítimo ayuntamiento se puede despachar;

39 En indien gij iets van andere dingen verzoekt, dat zal in een wettelijke vergadering beslecht worden.

39. Jeźli się też o czem inszem pytacie, to się może w porządnem zgromadzeniu odprawić.

39. Ha pedig egyéb dolgok felől van valami panasztok, a törvényes népgyűlésen majd elintéztetik.

39 А если вы ищете чего-нибудь другого, то это будет решено в законном собрании.

39. А коли чого иншого допевняєтесь, то у законному зборі розсудить ся.

40 Sillä tämänpäiväisen tapahtuman tähden me olemme vaarassa joutua syytteeseen jopa kapinasta, vaikkei mitään aihetta olekaan; ja silloin me emme voi vastata tästä mellakasta."

40 Sillä olemmehan vaarassa tämän päivän vuoksi joutua syytteeseen kapinasta, eikä ole mitään perustetta, jonka nojalla voisimme esittää selityksen tästä mellakasta."

40. Sillä vaara on, että me nuhteesen tulemme tämänpäiväisen kapinan tähden, koska ei yhtään syytä ole, josta me taitaisimme tämän metelin tähden tilin tehdä.

40. Sillä se on waarallinen että me nuhtesen tulemme tämän päiwäisen capinan tähden ja ettei yhtän syytä ole josta me taidaisimma tämän metelin tilan nimittä ja cuin hän nämät puhunut oli laski hän Canssan menemän.

40. Sille se on waralinen/ ellei me nuchtehin tule teme'peiuesen Capina' tedhen/ ia ettei ychten Syte käsis ole/ iosta me taidhaisim temen Metelin syyn edeskanda/ Ja quin hen nämet puhunut oli/ laski hen Canssan menemen. (Sillä se on waarallinen/ ellei me nuhteihin tule tämän päiwäisen kapinan tähden/ ja ettei yhtään syytä käsissä ole/ josta me taitaisimme tämän metelin syyn edeskantaa/ Ja kuin hän nämät puhunut oli/ laski hän kansan menemään.)

40. καὶ γὰρ κινδυνεύομεν ἐγκαλεῖσθαι στάσεως περὶ τῆς σήμερον, μηδενὸς αἰτίου ὑπάρχοντος περὶ οὗ δυνησόμεθα ἀποδοῦναι λόγον τῆς συστροφῆς ταύτης.

40. και γαρ κινδυνευομεν εγκαλεισθαι στασεως περι της σημερον μηδενος αιτιου υπαρχοντος περι ου δυνησομεθα αποδουναι λογον της συστροφης ταυτης 40. kai gar kindυneυomen egkaleisthai staseos peri tes semeron medenos aitioυ υparchontos peri oυ dυnesometha apodoυnai logon tes sυstrofes taυtes

40 For* we also are in peril to be accused concerning today’s riot, no cause exists (for it) and concerning it, will we be able to give account of this conspiracy?

40. For we are in danger to be called in question for this day's uproar, there being no cause whereby we may give an account of this concourse.

40. thi vi staae og i Fare for at anklages for dette Oprør i Dag, da her Intet er, hvormed vi kunne forsvare dette opløb. Og der han dette havde sagt, lod ham Forsamlingen gaae.

40. Ty det är fara att vi komme i skuld, för det upplopp som i dag skedt är, efter ingen sak på färde är, der vi kunne någon skäl af taga till detta upplopp. Och då han det sagt hade, lät han folket gå.

40. Sest meile tulleb karta, et se tännapäwase kärra pärrast meie peäle weel kaebatakse, ja meil ep olle ühtegi asja, misga meie woime wastada sellesinnatse kokkojooksmisse pärrast. Ja kui ta sedda sai üttelnud, laskis temma sedda rahwast ärraminna.

40. Šiaip jau yra pavojus būti apkaltintiems maištu dėl to, kas šiandien čia dėjosi, nes nėra jokio pagrindo, kuriuo galėtume pateisinti šį sambrūzdį’‘. Tai pasakęs, jis paleido susirinkimą.

40. Denn wir stehen in der Gefahr, daß wir um diese heutige Empörung verklagt möchten werden, da doch keine Sache vorhanden ist, womit wir uns solches Aufruhrs entschuldigen könnten.

40. Car nous risquons d'être accusés de sédition pour ce qui s'est passé aujourd'hui, n'ayant aucune raison pour justifier ce rassemblement. Et quand il eut dit cela, il congédia l'assemblée.

40. Que peligro hay de que seamos agüidos de sedición por esto de hoy: no habiendo ninguna causa por la cual podamos dar razón de este concurso.

40 Want wij staan in gevaar, dat wij van oproer zullen verklaagd worden om den dag van heden, alzo er geen oorzaak is, waardoor wij reden zullen kunnen geven van dezen oploop.

40. Albowiem trzeba się obawiać, abyśmy oskarżeni nie byli o rozruch dzisiejszy, gdyż nie masz żadnej przyczyny, z której byśmy mogli dać sprawę, żeśmy się tu zbiegli.

40. Mert félő, hogy lázadással vádoltatunk a mai napért, mivelhogy semmi ok sincs, a melylyel számot tudnánk adni ezért a csődületért. És ezeket mondván, feloszlatá a gyűlést.

40 Ибо мы находимся в опасности - за происшедшее ныне быть обвиненными в возмущении, так как нет никакой причины, которою мы могли бы оправдать такое сборище.

40. Бо ще опасуємось, щоб не обвинувачено нас за сегоднїшню бучу, не маючи жадної причини, котрою могли б оправдити се збіговище.

41 Näin puhuen hän sai kokouksen hajaantumaan.

41 Näin puhuen hän hajoitti kokouksen.

41. (H19:40) Ja kuin hän nämät sanonut oli, laski hän kansan menemään.

41. καὶ ταῦτα εἰπὼν ἀπέλυσε τὴν ἐκκλησίαν.

41. και ταυτα ειπων απελυσεν την εκκλησιαν 41. kai taυta eipon apelυsen ten ekklesian

41 And having said these things, he dismissed the assembly.

41. And when he had thus spoken, he dismissed the assembly.

41. Šiaip jau yra pavojus būti apkaltintiems maištu dėl to, kas šiandien čia dėjosi, nes nėra jokio pagrindo, kuriuo galėtume pateisinti šį sambrūzdį’‘. Tai pasakęs, jis paleido susirinkimą.

41. 19:40 Und da er solches gesagt, ließ er die Gemeinde gehen.

41. Y habiendo dicho esto, despidió la asamblea.

41 En dit gezegd hebbende, liet hij de vergadering gaan.

41. A to powiedziawszy, rozpuścił ono zgromadzenie.

41 (19:40) Сказав это, он распустил собрание.

41. І, се промовивши, розпустив громаду.