7 luku

Stefanus osoittaa, ettei hän ole häväissyt Jumalaa, ei myöskään Moosesta eikä temppeliä, ja kertoo puheessaan heille kantaisäin ajasta 1 – 16, Israelin olosta Egyptissä ja Mooseksen alkuhistoriasta 17 – 29, Mooseksen kutsumisesta 30 – 34, Israelin käytöksestä Moosesta ja Jumalaa kohtaan 35 – 43 ja Mooseksen jälkeisestä ajasta 44 – 50; hän nuhtelee neuvoston jäseniä kovakorvaisuudesta 51 – 53 ja kuolee marttyyrikuoleman 54 – 60.

1 Niin ylimmäinen pappi sanoi: "Onko niin?"

1 Niin ylin pappi sanoi: "Onko asia niin?"

1. Niin ylimmäinen pappi sanoi: lienevätkö nämät näin?

1. NIin ylimmäinen Pappi sanoi: Lienewätkö nämät näin?

1. Nin sanoi sis se ylimeine' Pappi. Lieneuetkö näme nein? (Niin sanoi siis se ylimmäinen pappi. Lienewätkö nämä näin?)

1. Εἶπε δὲ ὁ ἀρχιερεύς· Εἰ ἄρα ταῦτα οὕτως ἔχει;

1. ειπεν δε ο αρχιερευς ει αρα ταυτα ουτως εχει 1. eipen de o archiereυs ei ara taυta oυtos echei

1 Now the high-priest said, Should these things not then be held so?

1. Then said the high priest, Are these things so?

1. Men den Ypperstepræst sagde: mon da dette har sig saaledes?

1. Då sade den öfverste Presten: Hafver detta sig ock så?

1. Agga üllempreester ütles: Ons se luggu siis nenda?

1. Vyriausiasis kunigas paklausė: ‘‘Ar tikrai taip yra?’‘

1. Da sprach der Hohepriester: Ist dem also?

1. Alors, le souverain sacrificateur dit à Étienne: Ces choses sont-elles ainsi?

1. EL sumo sacerdote dijo entón- ces: ¿Es esto así?

1 En de hogepriester zeide: Zijn dan deze dingen alzo?

1. Tedy rzekł najwyższy kapłan: A także się ma ta rzecz?

1. Monda pedig a főpap: Vajjon így vannak-é hát ezek?

1 Тогда сказал первосвященник: так ли это?

1. Каже тодї архиєрей: Чи справдї се так?

2 Stefanus sanoi: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennenkuin hän oli asettunut asumaan Harraniin,

2 Hän vastasi: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa ennen Harraniin asettumistaan

2. Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaat: kunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän isällemme, kuin hän oli Mesopotamiassa, ennenkuin hän Haranissa asui,

2. Hän sanoi: miehet rackat weljet ja Isät cuulcat: cunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän Isällem cosca hän oli Mesopotamias ennencuin hän Haramis asui ja sanoi hänelle:

2. Nin hen sanoi/ Te miehet rackat weliet ia Iset/ cwlcat. Cunnia' Jumala ilmeistui meiden iselle Abrahamille/ coska he' oli Mesopotamias/ enne' quin hen Haramis asui/ ia sanoi henelle/ (Niin hän sanoi/ Te miehet rakkaat weljet ja isät/ kuulkaat. Kunnian Jumala ilmestyi meidän isälle Abrahamille/ koska hän oli Mesopotamias/ ennen kuin hän Haramissa asui/ ja sanoi hänelle/)

2. ὁ δὲ ἔφη· Ἄνδρες ἀδελφοὶ καὶ πατέρες, ἀκούσατε. ὁ Θεὸς τῆς δόξης ὤφθη τῷ πατρὶ ἡμῶν Ἀβραὰμ ὄντι ἐν τῇ Μεσοποταμίᾳ πρὶν ἢ κατοικῆσαι αὐτὸν ἐν Χαρράν,

2. ο δε εφη ανδρες αδελφοι και πατερες ακουσατε ο θεος της δοξης ωφθη τω πατρι ημων αβρααμ οντι εν τη μεσοποταμια πριν η κατοικησαι αυτον εν χαρραν 2. o de efe andres adelfoi kai pateres akoυsate o theos tes dokses ofthe to patri emon aβraam onti en te mesopotamia prin e katoikesai aυton en charran

2 Now he said, Men, brethren and fathers, listen°: the God of glory was seen by our father Abraham, (while) being in Mesopotamia, before he dwelt in Haran,

2. And he said, Men, brethren, and fathers, hearken; The God of glory appeared unto our father Abraham, when he was in Mesopotamia, before he dwelt in Charran,

2. Hvorpaa han sagde: I Mænd, Brødre og Fældre, hører til! Herlighedens Gud aabenbaredes for vor Fader Abraham, der han var i Mesopotamien, førend han tog Bolig i Charan.

2. Då sade han: I män, bröder och fader, hörer härtill. Härlighetenes Gud syntes vårom fader Abraham, medan han var i Mesopotamien, förr än han bodde i Haran;

2. Agga temma ütles: Mehhed, wennad ja wannemad, kuulge: Se au Jummal näitis ennast meie Issa Abraamile, kui ta Mesopotamias olli, ennego temma Haranis ellas,

2. O Steponas prabilo: ‘‘Vyrai broliai ir tėvai, paklausykite! Šlovės Dievas apsireiškė mūsų tėvui Abraomui Mesopotamijoje, kai jis dar nebuvo persikėlęs į Charaną,

2. Er aber sprach: Liebe Brüder und Väter, höret zu. Der Gott der Herrlichkeit erschien unserm Vater Abraham, da er noch in Mesopotamien war, ehe er wohnte in Haran,

2. Et il répondit: Hommes frères et pères, écoutez. Le Dieu de gloire apparut à notre père Abraham, lorsqu'il était en Mésopotamie, avant qu'il demeurât à Carran;

2. Y él dijo: Varones, hermanos, y padres, escuchad. El Dios de gloria apareció a nuestro padre Abraham estando él en Mesopotamia, ántes que morase en Carran.

2 En hij zeide: Gij mannen broeders en vaders, hoort toe: de God der heerlijkheid verscheen onzen vader Abraham, nog zijnde in Mesopotamie, eer hij woonde in Charran;

2. A on rzekł: Mężowie bracia i ojcowie, słuchajcie! Bóg chwały ukazał się ojcu naszemu Abrahamowi, gdy był w Mezopotamii, przedtem niż mieszkał w Haranie.

2. Ő pedig monda: Férfiak, atyámfiai és atyák, halljátok meg! A dicsőségnek Istene megjelenék a mi atyánknak, Ábrahámnak, mikor Mezopotámiában vala, minekelőtte Háránban lakott,

2 Но он сказал: мужи братия и отцы! послушайте. Бог славы явился отцу нашему Аврааму в Месопотамии, прежде переселения его в Харран,

2. Він же рече: Мужі брати й батьки, слухайте: Бог слави явивсь отцеві нашому Авраамові, як був у Мезопотамії, перш нїж оселив ся він у Харані,

3 ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan'.

3 ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.'

3. Ja sanoi hänelle: lähde sinun maaltas ja suvustas, ja tule siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.

3. Lähde sinun maaldas ja sugustas ja mene sijhen maahan cuin minä sinulle osotan.

3. Wlosmene sinu' maaldas ia sinun Sughustas/ ia waella sihen mahan ionga mine osotan sinulle. (Ulos mene sinun maaltasi ja sinun suwustasi/ ja waella siihen maahan jonka minä osoitan sinulle.)

3. καὶ εἶπε πρὸς αὐτόν· ἔξελθε ἐκ τῆς γῆς σου καὶ ἐκ τῆς συγγενείας σου, καὶ δεῦρο εἰς γῆν ἣν ἄν σοι δείξω.

3. και ειπεν προς αυτον εξελθε εκ της γης σου και εκ της συγγενειας σου και δευρο εις γην ην αν σοι δειξω 3. kai eipen pros aυton ekselthe ek tes ges soυ kai ek tes sυggeneias soυ kai deυro eis gen en an soi deikso

3 and said to him, Come out of your land and from your relatives and come-here into the land whatever I will be showing you. {Gen 12:1,2,4}

3. And said unto him, Get thee out of thy country, and from thy kindred, and come into the land which I shall shew thee.

3. Og han sagde til ham: gak ud af dit Land og fra din Slægt, og kom til et Land, som jeg vil vise dig.

3. Och sade till honom: Gack utu ditt land, och ifrå dine slägt; och kom i det land, som jag vill visa dig.

3. Ja ütles temma wasto: Minne wälja ommalt maalt, ja omma sugguwössa jurest, ja tulle senna male, mis ma sulle tahhan näidata.

3. ir pasakė jam: ‘Išeik iš savo krašto, nuo savo giminių, ir keliauk į šalį, kurią tau parodysiu’.

3. und sprach zu ihm: Gehe aus deinem Lande und von deiner Freundschaft und zieh in ein Land, das ich dir zeigen will.

3. Et il lui dit: Sors de ton pays et de ta parenté, et viens dans le pays que je te montrerai.

3. Y le dijo: Sal de tu tierra, y de tu parentela, y ven a la tierra que te mostraré.

3 En zeide tot hem: Ga uit uw land en uit uw maagschap, en kom in een land, dat Ik u wijzen zal.

3. I rzekł do niego: Wynijdź z ziemi twojej i od twojej rodziny, a idź do ziemi, którą ci ukażę.

3. És monda néki: Eredj ki a te földedből [1†] és a te nemzetséged közül, és jer arra a földre, a melyet mutatok néked.

3 и сказал ему: выйди из земли твоей и из родства твоего и из дома отца твоего, и пойди в землю, которую покажу тебе.

3. і рече до него: вийди з землї твоєї, і з родини твоєї, та йди в землю, що я тобі покажу.

4 Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Harraniin. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, siirsi Jumala hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

4 Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asui Harranissa. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, Jumala* siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

4. Silloin hän läksi Kaldeasta, ja asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.

4. Nijn hän läxi Chaldeast ja meni asuman Haramijn. Ja cosca hänen Isäns cuollut oli toi hän hänen sieldä tähän maahan josa te nyt asutte.

4. Nin hen wloslexi Caldean maalda/ ia asui Haramis. Ja sittequin henen Isens coollut oli/ nin hen wei henen sielde tehen maha' cussa te nyt asutta. (Niin hän ulos läksi Kaldean maalta/ ja asui Haramissa. Ja sittenkuin hänen isänsä kuollut oli/ niin hän wei hänen sieltä tähän maahan kussa te nyt asutte.)

4. τότε ἐξελθὼν ἐκ γῆς Χαλδαίων κατῴκησεν ἐν Χαρράν. κἀκεῖθεν μετὰ τὸ ἀποθανεῖν τὸν πατέρα αὐτοῦ μετῴκισεν αὐτὸν εἰς τὴν γῆν ταύτην εἰς ἣν ὑμεῖς νῦν κατοικεῖτε·

4. τοτε εξελθων εκ γης χαλδαιων κατωκησεν εν χαρραν κακειθεν μετα το αποθανειν τον πατερα αυτου μετωκισεν αυτον εις την γην ταυτην εις ην υμεις νυν κατοικειτε 4. tote ekselthon ek ges chaldaion katokesen en charran kakeithen meta to apothanein ton patera aυtoυ metokisen aυton eis ten gen taυten eis en υmeis nυn katoikeite

4 Then (after) he came out of the land of the Chaldeans, he dwelt in Haran and after his father died, (God) exiled him from there into this land in which you° are now dwelling. {Gen 13:14-18}

4. Then came he out of the land of the Chaldaeans, and dwelt in Charran: and from thence, when his father was dead, he removed him into this land, wherein ye now dwell.

4. Da udgik han af de Chaldæers Land og tog Bolig i Charan; og efter hans Faders Død bød Gud ham flytte derfra hen i dette Land, som I nu boe udi.

4. Då for han ut af de Chaldeers land, och bodde i Haran; och dädan, då hans fader var död, lät han föra honom hit i detta land, der I nu uti bon;

4. Siis läks temma Kaldea-rahwa maalt wälja, ja ellas Haranis; ja kui temma issa sai surnud, satis Jummal tedda seält seie male, kus teie nüüd ellate.

4. Tada jis paliko chaldėjų kraštą ir apsigyveno Charane. Iš ten, jo tėvui mirus, Dievas atvedė jį į šitą šalį, kurioje jūs dabar gyvenate.

4. Da ging er aus der Chaldäer Lande und wohnte in Haran. Und von dort, da sein Vater gestorben war, brachte er ihn herüber in dies Land, darin ihr nun wohnet,

4. Alors, étant sorti du pays des Caldéens, il vint demeurer à Carran. De là, après que son père fut mort, Dieu le fit passer dans ce pays que vous habitez maintenant,

4. Entónces salió él de la tierra de los Caldeos, y habitó en Carran; y de allí, muerto su padre, le traspasó a esta tierra, en la cual vosotros habitáis ahora.

4 Toen ging hij uit het land der Chaldeen, en woonde in Charran. En van daar, nadat zijn vader gestorven was, bracht Hij hem over in dit land, daar gij nu in woont.

4. Tedy wyszedłszy z ziemi Chaldejskiej, mieszkał w Haranie, a stamtąd, gdy umarł ojciec jego, przeniósł go Bóg do ziemi tej, w której wy teraz mieszkacie.

4. Akkor kimenvén a Káldeusok földéből, lakozék Háránban: [2†] és onnét, minekutána megholt az ő atyja, kihozta őt e földre, a melyen ti most laktok:

4 Тогда он вышел из земли Халдейской и поселился вХарране; а оттуда, по смерти отца его, переселил его Бог в сию землю, в которой вы ныне живете.

4. Тодї вийшовши з землї Халдейської, оселив ся він у Харанї, а звідтіля, як умер батько його, переселив його (Бог) у сю землю, де ви тепер живете.

5 Eikä hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei jalan leveyttäkään, vaan lupasi, Aabrahamin vielä lapsetonna ollessa, antaa sen hänelle ja hänen siemenelleen hänen jälkeensä.

5 Eikä Hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei jalan leveyttäkään, vaan lupasi hänen lapsetonna ollessaan antaa sen hänen ja hänen jälkeläistensä omaksi hänen jälkeensä.

5. Ja ei antanut hänelle siinä perintöä, ei jalankaan leveyttä; ja hän lupasi hänelle sen antaa asuaksensa, ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä, kuin ei hänellä vielä lasta ollut.

5. Ja ei andanut hänelle sijnä perindötä ei jalangan leweyttä jonga hän lupais hänelle andawans asua ja hänen siemenellens hänen jälkens cosca ei hänellä wielä lasta ollut.

5. Ja ei andanut henelle ychten perimist sihen mahan/ ei Jalanca ladhiutta. Ja hen lwpasi sijttengi henelle sen andauans asuuaxens/ ia henen Siemenellens henen ielkins/ coska henelle ei wiele ychten Lasta ollut. (Ja ei antanut hänelle yhtään perimistä siihen maahan/ ei jalankaan lahiutta (leweyttä). Ja hän lupasi sittenkin hänelle sen antawansa asuaksensa/ ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä/ koska hänellä ei wielä yhtään lasta ollut.)

5. καὶ οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ κληρονομίαν ἐν αὐτῇ οὐδὲ βῆμα ποδός, καὶ ἐπηγγείλατο δοῦναι αὐτῷ εἰς κατάσχεσιν αὐτὴν καὶ τῷ σπέρματι αὐτοῦ μετ’ αὐτόν, οὐκ ὄντος αὐτῷ τέκνου.

5. και ουκ εδωκεν αυτω κληρονομιαν εν αυτη ουδε βημα ποδος και επηγγειλατο αυτω δουναι εις κατασχεσιν αυτην και τω σπερματι αυτου μετ αυτον ουκ οντος αυτω τεκνου 5. kai oυk edoken aυto kleronomian en aυte oυde βema podos kai epeggeilato aυto doυnai eis kataschesin aυten kai to spermati aυtoυ met aυton oυk ontos aυto teknoυ

5 And he gave him no inheritance in it, not even a step of (his) foot, and he promised to give it to him and to his seed after him *for (his) territory, (even) not being a child (yet) to him. {Gen 15:13, 14}

5. And he gave him none inheritance in it, no, not so much as to set his foot on: yet he promised that he would give it to him for a possession, and to his seed after him, when as yet he had no child.

5. Og han gav ham Intet deraf til Eie, end ikke en Fodbred; dog lovede han ham at give ham det at besidde, og hans Sæd efter ham, endog han intet Barn havde.

5. Och gaf honom ingen arfvedel härinne, icke en fot bredt. Och han lofvade honom, att han skulle honom det gifva till att besitta, och hans säd efter honom, den tid han ännu inga barn hade.

5. Ja ei annud temmale seäl sees pärrandust, ei jallagi täit maad, ja tootas sedda temmale ja tem̃a suggule pärrast tedda anda pärrandusseks, kui temmal ep olnud last.

5. Bet čia jam nedavė paveldėti nė pėdos žemės, tik pažadėjo ją atiduoti jo ir jo palikuonių nuosavybėn, nors jis dar buvo bevaikis.

5. und gab ihm kein Erbteil darin, auch nicht einen Fuß breit, und verhieß ihm, er wollte es geben ihm zu besitzen und seinem Samen nach ihm, da er noch kein Kind hatte.

5. Où il ne lui donna aucun héritage, non pas même un pied de terre; mais il lui promit de lui en donner la possession, et à sa postérité après lui, quoiqu'il n'eût point d'enfant.

5. Y no le dió posesión en ella, ni aun una pisada de un pié; mas le prometió que se la daría en posesión a él, y a su simiente después de él, no teniendo aun hijo.

5 En Hij gaf hem geen erfdeel in hetzelve, ook niet een voetstap; en beloofde, dat Hij hem het zelve tot een bezitting geven zou, en zijn zade na hem, als hij nog geen kind had.

5. I nie dał mu w niej dziedzictwa i na stopę nogi, choć mu ją był obiecał dać w dzierżawę, i nasieniu jego po nim, gdy jeszcze nie miał potomka.

5. És nem adott néki abban örökséget csak egy lábnyomnyit is: és azt ígérte, hogy néki adja azt birtokul és az ő magvának [3†] ő utána, holott nem vala néki gyermeke.

5 И не дал ему на ней наследства ни на стопу ноги, а обещал дать ее во владение ему и потомству его по нем, когда еще был он бездетен.

5. І не дав йому наслїддя в нїй нї на ступінь ноги, а обіцяв дати йому її в державу і насїнню його після него, як не було в него дитини.

6 Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja siellä ne tekevät heidät orjiksensa ja sortavat heitä neljäsataa vuotta;

6 Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja ne tekevät heidät orjiksi ja sortavat heitä neljäsataa vuotta.

6. Ja Jumala puhui hänelle näin: sinun siemenes pitää oleman muukalainen vieraalla maalla, ja heidän pitää sen orjaksi tekemän, ja pahasti sen kanssa menemän neljäsataa ajastaikaa.

6. Ja Jumala sanoi hänelle näin: sinun siemenes pitä oleman muucalainen wieralla maalla jotca heidän pitä orjaxi tekemän ja pahasti heidän cansans neljä sata ajastaica menemän.

6. Sanoi sis Jumala henelle nein/ Sinun Siemenes pite oleman Cotakundaine' wieralla maalla/ ia heiden ne pite Oriaxi tekeme'/ ia pahasti menemen heiden cansans Neliesata aijastaica. (Sanoi siis Jumala hänelle näin/ Sinun siemenesi pitää oleman kotakuntainen (muukalainen) wieraalla maalla/ ja heidän ne pitää orjaksi tekemän/ ja pahasti menemän heidän kanssansa neljäsataa ajastaikaa.)

6. ἐλάλησε δὲ οὕτως ὁ Θεὸς, ὅτι ἔσται τὸ σπέρμα αὐτοῦ πάροικον ἐν γῇ ἀλλοτρίᾳ, καὶ δουλώσουσιν αὐτὸ καὶ κακώσουσιν ἔτη τετρακόσια·

6. ελαλησεν δε ουτως ο θεος οτι εσται το σπερμα αυτου παροικον εν γη αλλοτρια και δουλωσουσιν αυτο και κακωσουσιν ετη τετρακοσια 6. elalesen de oυtos o theos oti estai to sperma aυtoυ paroikon en ge allotria kai doυlosoυsin aυto kai kakosoυsin ete tetrakosia

6 Now God spoke thus: That his seed will be a foreigner in an alien land, and they will enslave and will be mistreating them four hundred years.

6. And God spake on this wise, That his seed should sojourn in a strange land; and that they should bring them into bondage, and entreat them evil four hundred years.

6. Men Gud talede saaledes: hans Sæd skal være som Udlændinge udi et fremmed Land, ogman skal gjøre den til Trælle og handle ilde dermed i fire hundrede Aar.

6. Men Gud sade alltså: Din säd skall varda främmande, uti främmande land; och de skola hafva dem under sig i träldom, och fara illa med dem, i fyrahundrade år.

6. Agga Jummal räkis nenda, et temma suggu piddi ollema woöras woöra Ma sees, ja seäl piddid nemmad neid orjaks teggema, ja kurjaste waewama nelli sadda aastat.

6. Dievas pasakė, kad jo palikuonys gyvens kaip ateiviai svetimoje žemėje ir keturis šimtus metų bus pavergti ir skriaudžiami.

6. Aber Gott sprach also: Dein Same wird ein Fremdling sein in einem fremden Lande, und sie werden ihn dienstbar machen und übel behandeln vierhundert Jahre;

6. Et Dieu parla ainsi: Ta postérité habitera dans une terre étrangère, pendant quatre cents ans; et on la réduira en servitude, et on la maltraitera.

6. Y le habló Dios así: Que su simiente sería extranjera en tierra agena, y que los sujetarían a servidumbre, y que los maltratarían, por cuatrocientos años:

6 En God sprak alzo, dat zijn zaad vreemdeling zijn zoude in een vreemd land, en dat zij het zouden dienstbaar maken, en kwalijk handelen, vierhonderd jaren.

6. I mówił mu tak Bóg: Nasienie twoje będzie przychodniem w cudzej ziemi i zniewolą je, i trapić je będą przez czterysta lat.

6. Szólt pedig az Isten akképen, hogy az ő magva zsellér lészen idegen földön, és szolgálat alá vetik azt, és nyomorgatják, [4†] négyszáz esztendeig.

6 И сказал ему Бог, что потомки его будут переселенцами в чужой земле и будут впорабощении и притеснении лет четыреста.

6. Глаголав же Бог так, що буде насїннє його захожим у землї чужій, і підневолять його, і мучити муть чотириста років.

7 ja sen kansan, jonka orjiksi he tulevat, minä olen tuomitseva', sanoi Jumala, 'ja sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa'.

7 Mutta sen kansakunnan, jonka orjiksi ne joutuvat, minä tuomitsen', sanoi Jumala, ’ja sen jälkeen he lähtevät pois ja palvelevat minua tässä paikassa'.

7. Ja sen kansan, jota he palvelevat, tahdon minä tuomita, sanoi Jumala, ja sitte pitää heidän lähtemän ja minua tässä siassa palveleman.

7. Ja sen Canssan jota he palwelewat tahdon minä duomita sanoi Jumala: ja sijtte pitä heidän lähtemän ja minua täsä siasa palweleman

7. Ja sen Canssan iota he palueleman pite/ tadho mine Domita/ sanoi Jumala. Ja sitelehin pite heiden wloslectemen/ ia palueleman minua tesse Sias. (Ja sen kansan jota he palweleman pitää/ tahdon minä tuomita/ sanoi Jumala. Ja siitä lähin pitää heidän ulos lähtemän/ ja palweleman minua tässä sijassa.)

7. καὶ τὸ ἔθνος ᾧ ἐὰν δουλεύσωσι κρινῶ ἐγώ, εἶπεν ὁ Θεὸς· καὶ μετὰ ταῦτα ἐξελεύσονται καὶ λατρεύσουσί μοι ἐν τῷ τόπῳ τούτῳ.

7. και το εθνος ω εαν δουλευσωσιν κρινω εγω ειπεν ο θεος και μετα ταυτα εξελευσονται και λατρευσουσιν μοι εν τω τοπω τουτω 7. kai to ethnos o ean doυleυsosin krino ego eipen o theos kai meta taυta ekseleυsontai kai latreυsoυsin moi en to topo toυto

7 And God said, I will be judging the nation to which they would be enslaved, and they will be coming forth and will be giving-divine service to me in this place after this thing. {Gen 17:10-14}

7. And the nation to whom they shall be in bondage will I judge, said God: and after that shall they come forth, and serve me in this place.

7. Og det Folk, under hvilket de skulle trælle, vil jeg dømme, sagde Gud; og derefter skulle de drage ud og tjene mig paa dette Sted.

7. Och det folk, som de tjena skola, vill jag döma, sade Gud; och sedan skola de gå derut, och skola tjena mig i detta rum.

7. Ja sedda rahwast, kedda nemmad teniwad, tahhan Minna nuhhelda, ütles Jummal: ja pärrast peawad nemmad wäljaminnema ja mind tenima sessinnatses paikas.

7. ‘Tačiau,­tarė Dievas,­Aš nuteisiu tautą, kuriai jie vergaus; tada jie išeis ir tarnaus man šitoje vietoje’.

7. und das Volk, dem sie dienen werden, will ich richten, sprach Gott; und darnach werden sie ausziehen und mir dienen an dieser Stätte.

7. Mais je jugerai la nation à laquelle ils auront été asservis, dit le Seigneur, et après cela, ils sortiront, et me serviront dans ce lieu.

7. Mas a la nación a quien serán siervos, yo la juzgaré, dijo Dios; y después de esto saldrán, y me servirán a mí en este lugar.

7 En het volk, dat zij dienen zullen, zal Ik oordelen, sprak God; en daarna zullen zij uitgaan, en zij zullen Mij dienen in deze plaats.

7. Ale ten naród, któremu służyć będą, ja będę sądził, rzekł Bóg; a potem wynijdą i służyć mi będą na tem miejscu.

7. De azt a népet, melynek szolgálnak, én [5†] megítélem, monda az Isten: és ezek után kijőnek, és szolgálnak nékem e helyen.

7 Но Я, сказал Бог, произведу суд над тем народом, у которого они будут в порабощении; и после того они выйдут и будут служить Мне на сем месте.

7. А народ, котрому служити муть, буду я судити, рече Бог; і після того вийдуть вони, та служити муть менї у місцї сьому.

8 Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Aabrahamille syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille ne kaksitoista kantaisää.

8 Ja Hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton, ja niin *Aabraham sai* Iisakin ja ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisak sai Jaakobin ja Jaakob ne kaksitoista kantaisää.

8. Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin hän siitti Isaakin, ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päivänä. Ja Isaak siitti Jakobin, ja Jakob kaksitoistakymmentä patriarkkaa.

8. Ja hän andoi hänelle ymbärinsleickauxen lijton ja hän sijtti Isaachin ja ymbärinsleickais hänen cahdexandena päiwänä: ja Isaach sijtti Jacobin ja Jacob sijtti caxitoistakymmendä Patriarchata.

8. Ja andoi henelle Ymberileickauxen Lijton. Ja hen synnytti Isaachin/ ia Ymberileickasi hene' Cadhexanden peiuen. Ja Isaach synnytti Jacobin/ Ja Jacob synnytti ne Caxitoistakymende Esijse. (Ja antoi hänelle ympärileikkauksen liiton. Ja hän synnytti Isaachin/ ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päiwän/ Ja Isaach synnytti Jakobin/ ja Jakob synnytti ne kaksitoista kymmentä esi-isää.)

8. καὶ ἔδωκεν αὐτῷ διαθήκην περιτομῆς· καὶ οὕτως ἐγέννησε τὸν Ἰσαὰκ καὶ περιέτεμεν αὐτὸν τῇ ἡμέρᾳ τῇ ὀγδόῃ, καὶ Ἰσαὰκ τὸν Ἰακώβ, καὶ Ἰακὼβ τοὺς δώδεκα πατριάρχας.

8. και εδωκεν αυτω διαθηκην περιτομης και ουτως εγεννησεν τον ισαακ και περιετεμεν αυτον τη ημερα τη ογδοη και ο ισαακ τον ιακωβ και ο ιακωβ τους δωδεκα πατριαρχας 8. kai edoken aυto diatheken peritomes kai oυtos egennesen ton isaak kai perietemen aυton te emera te ogdoe kai o isaak ton iakoβ kai o iakoβ toυs dodeka patriarchas

8 And he gave him the covenant* of circumcision and so he fathered Isaac and he circumcised him (on) the eighth day, and (to) Isaac (was born) Jacob and (to) Jacob the twelve patriarchs. {Gen 21:4, 25:20-26, 46:8-26}

8. And he gave him the covenant of circumcision: and so Abraham begat Isaac, and circumcised him the eighth day; and Isaac begat Jacob; and Jacob begat the twelve patriarchs.

8. Og han gav ham Omskærelsens Pagt; og saa avlede han Isak og omskar ham den ottende Dag, og Isaak avlede Jakob, og Jakob de tolv Patriarcher.

8. Och han gaf honom omskärelsens förbund; och han födde Isaac, och omskar honom på åttonde dagen; och Isaac födde Jacob; och Jacob födde de tolf Patriarcher.

8. Ja ta andis temmale ümberleikamisse seädust , ja nenda sünnitas temma Isaki ¤, ja ümberleikas tedda kahheksamal päwal; ja Isak sünnitas Jakobi ¤¤, ja Jakob kaksteistkümmend Pea-wannemat.

8. Ir tuomet Jis davė jam apipjaustymo sandorą. Tada Abraomui gimė Izaokas, kurį jis apipjaustė aštuntąją dieną. Izaokui gimė Jokūbas, o Jokūbui gimė dvylika patriarchų.

8. Und gab ihm den Bund der Beschneidung. Und er zeugte Isaak und beschnitt ihn am achten Tage, und Isaak den Jakob, und Jakob die zwölf Erzväter.

8. Puis il lui donna l'alliance de la circoncision; et ainsi Abraham engendra Isaac, qu'il circoncit le huitième jour, et Isaac eut Jacob, et Jacob les douze patriarches.

8. Y le dió el concierto de la circuncisión; y así engendró Abraham a Isaac, y le circuncidó al octavo día; e Isaac engendró a Jacob, y Jacob a los doce patriarcas.

8 En Hij gaf hem het verbond der besnijdenis; en alzo gewon hij Izak, en besneed hem op den achtsten dag; en Izak gewon Jakob, en Jakob de twaalf patriarchen.

8. I dał mu przymierze obrzezki; i tak Abraham spłodził Izaaka i obrzezał go dnia ósmego, a Izaak Jakóba, a Jakób dwunastu patryjarchów.

8. És adta néki a körülmetélés [6†] szövetségét: és így nemzé Izsákot, [7†] és körülmetélé őt nyolczadnapon; és Izsák Jákóbot, [8†] és Jákób a [9†] tizenkét pátriárkhát.

8 И дал ему завет обрезания. По сем родил он Исаака и обрезал его в восьмой день; а Исаак родил Иакова, Иаков же двенадцать патриархов.

8. І дав йому завіт обрізання; і так породив Ісаака, та й обрізав його восьмого дня; а Ісаак породив Якова, а Яков дванайцять патриярхів.

9 Ja kantaisät kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssansa

9 Kantaisät kadehtivat kuitenkin Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan

9. Ja ne patriarkat myivät kateudesta Josefin Egyptiin. Ja Jumala oli hänen kanssansa,

9. JA ne Patriarchat myit cateudest Josephin Egyptijn.

9. Ja ne Esijset cateuden teden poismyidh Josephin Egiptihin/ (Ja ne esi-isät kateuden tähden pois myit Josephin Egyptiin/)

9. Καὶ οἱ πατριάρχαι ζηλώσαντες τὸν Ἰωσὴφ ἀπέδοντο εἰς Αἴγυπτον.

9. και οι πατριαρχαι ζηλωσαντες τον ιωσηφ απεδοντο εις αιγυπτον και ην ο θεος μετ αυτου 9. kai oi patriarchai zelosantes ton iosef apedonto eis aigυpton kai en o theos met aυtoυ

9 And the patriarchs, having been jealous of Joseph, gave him into Egypt. And God was with him,

9. And the patriarchs, moved with envy, sold Joseph into Egypt: but God was with him,

9. Patriarcherne bare Avind mod Joseph og solgte ham til Ægypten; men Gud var med ham.

9. Och de Patriarcher sålde Joseph, för afunds skull, in uti Egypten; och Gud var med honom.

9. Ja need Pea-wannemad kaetsesid Josepit ja müsid tedda ärra Egiptusse-male; ja Jummal olli temmaga,

9. Šie patriarchai iš pavydo pardavė Juozapą į Egiptą. Bet Dievas buvo su juo,

9. Und die Erzväter neideten Joseph und verkauften ihn nach Ägypten; aber Gott war mit ihm

9. Et les patriarches, ayant porté envie à Joseph, le vendirent pour l'Égypte; mais Dieu fut avec lui.

9. Y los patriarcas, movidos de envidia, vendieron a José para Egipto; mas Dios era con él,

9 En de patriarchen, nijdig zijnde, verkochten Jozef, om naar Egypte gebracht te worden; en God was met hem,

9. A patryjarchowie nienawidząc Józefa, sprzedali go do Egiptu; ale Bóg był z nim.

9. A pátriárkhák pedig irígységből eladák Józsefet Égyiptomba; [10†] de Isten vele vala,

9 Патриархи, по зависти, продали Иосифа в Египет; но Бог был с ним,

9. А патриярхи через зависть продали Йосифа в Єгипет; і був з ним Бог,

10 ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa. Ja hän antoi hänelle armon ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja tämä pani hänet Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.

10 ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistaan. Ja Hän antoi hänelle armoa ja viisautta faraon, Egyptin kuninkaan edessä. Ja tämä asetti hänet Egyptin ja koko talonsa haltijaksi.

10. Ja pelasti hänen kaikista tuskistansa, ja antoi hänelle armon ja viisauden Pharaon, Egyptin kuninkaan, kasvoin edessä, ja hän pani hänen Egyptin valtamieheksi ja kaiken huoneensa päälle.

10. Ja Jumala oli hänen cansans ja pelasti caikesta tuscasta ja andoi hänelle armon ja wijsauden Pharaon Egyptin Cuningan caswon edes ja hän pani hänen Egyptijn waldamiehexi ja caiken hänen huonens päälle.

10. Ja Jumala oli henen cansans/ ia pelasti hende caikest henen tuskastans/ ia annoi henelle Armon ia wijsauden Egiptin Kuningan Pharaonin caswon edes/ Ja hen pani henen Waldamiehexi ylitze Egiptin/ ia caiken henen Hoonens päle. (Ja Jumala oli hänen kanssansa/ ja pelasti häntä kaikesta hänen tuskastansa/ ja antoi hänelle armon ja wiisauden Egyptin kuninkaan pharaon kaswon edessä/ Ja hän pani hänen waltamieheksi ylitse Egyptin/ ja kaiken hänen huoneensa päälle.)

10. καὶ ἦν ὁ Θεὸς μετ’ αὐτοῦ, καὶ ἐξείλετο αὐτὸν ἐκ πασῶν τῶν θλίψεων αὐτοῦ, καὶ ἔδωκεν αὐτῷ χάριν καὶ σοφίαν ἐναντίον Φαραὼ βασιλέως Αἰγύπτου, καὶ κατέστησεν αὐτὸν ἡγούμενον ἐπ’ Αἴγυπτον καὶ ὅλον τὸν οἶκον αὐτοῦ.

10. και εξειλετο αυτον εκ πασων των θλιψεων αυτου και εδωκεν αυτω χαριν και σοφιαν εναντιον φαραω βασιλεως αιγυπτου και κατεστησεν αυτον ηγουμενον επ αιγυπτον και ολον τον οικον αυτου 10. kai ekseileto aυton ek pason ton thlipseon aυtoυ kai edoken aυto charin kai sofian enantion farao βasileos aigυptoυ kai katestesen aυton egoυmenon ep aigυpton kai olon ton oikon aυtoυ

10 and liberated him from all his afflictions and gave him favor and wisdom in front of Pharaoh king of Egypt, who designated him leader over Egypt and his whole house. {Gen 37:23-25, 36}

10. And delivered him out of all his afflictions, and gave him favour and wisdom in the sight of Pharaoh king of Egypt; and he made him governor over Egypt and all his house.

10. Og han udfriede ham af alle hans Tængsler og gav ham Naade og Viisdom for Pharao, Kongen i Ægypten og sit ganske Huus.

10. Och han halp honom utur all hans bedröfvelse, och gaf honom nåd och visdom inför Pharao, Konungen i Egypten; och han satte honom till höfvitsman öfver Egypten, och öfver allt sitt hus.

10. Ja peästis tedda keigest temma willetsussest, ja andis tem̃ale armo ja tarkust Egiptusse kunninga Warao ees, ja temma töstis tedda üllemaks Egiptusse-ma, ja keige omma koia ülle.

10. išgelbėjo Juozapą iš visų jo vargų ir suteikė jam malonės bei išminties Egipto karaliaus­faraono akivaizdoje. Tas jį paskyrė Egipto ir visų savo namų valdytoju.

10. und errettete ihn aus aller seiner Trübsal und gab ihm Gnade und Weisheit vor Pharao, dem König in Ägypten; der setzte ihn zum Fürsten über Ägypten über sein ganzes Haus.

10. Il le délivra de toutes ses afflictions, et lui donna sagesse et grâce devant Pharaon, roi d'Égypte, qui l'établit gouverneur d'Égypte et de toute sa maison.

10. Y le libró de todas sus tribulaciones, y le dió favor y sabiduría en la presencia de Faraón, rey de Egipto, el cual le puso por gobernador sobre Egipto, y sobre toda su casa.

10 En verloste hem uit al zijn verdrukkingen, en gaf hem genade en wijsheid voor Farao, den koning van Egypteland; en hij stelde hem tot een overste over Egypte, en zijn gehele huis.

10. I wyrwał go ze wszystkich jego ucisków, a dał mu łaskę i mądrość przed Faraonem, królem Egipskim, który go postanowił książęciem nad Egiptem i nad wszystkim domem swoim.

10. És megszabadítá őt minden nyomorúságából, és ada néki kedvességet és bölcseséget a Faraó előtt, Égyiptom királya előtt, ki őt Égyiptom fölé és az ő egész háza fölé [11†] kormányzóul állatá.

10 и избавил его от всех скорбей его, и даровал мудрость ему и благоволение царя Египетского фараона, который и поставил его начальником над Египтом и над всем домом своим.

10. і визволив його з усякого горя його, і дав йому ласку та премудрість перед Фараоном, царем Єгипецьким; і настановив його той правителем над Єгиптом і над усією господою своєю.

11 Ja tuli nälänhätä koko Egyptiin ja Kanaaniin ja suuri vaiva, eivätkä meidän isämme saaneet mistään ravintoa.

11 Niin tuli nälänhätä koko *Egyptin maahan* ja Kanaaniin ja suuri vaiva, eivätkä isämme löytäneet ravintoa.

11. Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet ravintoa.

11. NIin tuli nälkä caicken Egyptijn ja Canaan maahan ja suuri tusca ja ei meidän Isämmengän löynnet rawindota.

11. Nin tuli Nelke ylitze caiken Egiptin ia Canaan Maan/ ia swri tuska. Ja meiden Iset eiuet Rauinota leunyet. (Niin tuli nälkä ylitse kaiken Egyptin ja Kanaan maan/ ja suuri tuska. Ja meidän isät eiwät rawintoa löytäneet.)

11. ἦλθε δὲ λιμὸς ἐφ’ ὅλην τὴν γῆν Αἰγύπτου καὶ Χανάαν καὶ θλῖψις μεγάλη, καὶ οὐχ εὕρισκον χορτάσματα οἱ πατέρες ἡμῶν.

11. ηλθεν δε λιμος εφ ολην την γην αιγυπτου και χανααν και θλιψις μεγαλη και ουχ ευρισκον χορτασματα οι πατερες ημων 11. elthen de limos ef olen ten gen aigυptoυ kai chanaan kai thlipsis megale kai oυch eυriskon chortasmata oi pateres emon

11 Now there came a famine and great affliction upon the whole land of Egypt and Canaan and our fathers were finding no sustenance. {Gen 41:54-57}

11. Now there came a dearth over all the land of Egypt and Chanaan, and great affliction: and our fathers found no sustenance.

11. Men der kom en Hunger over det ganske Ægyptens og Canaans land, og en stor Trængsel; og vore Fædre fandt ikke Føde.

11. Så kom hunger öfver hela Egypti land och Canaan, och stor tvång; och våre fäder funno ingen födo.

11. Agga nälg tulli ülle keige Egiptusse- ja Kanaani-ma, ja suur willetsus; ja meie wannemad ei leidnud mitte toidust;

11. Tuomet visą Egipto žemę ir Kanaaną ištiko badas bei didis vargas, ir mūsų tėvai negalėjo rasti sau maisto.

11. Es kam aber eine teure Zeit über das ganze Land Ägypten und Kanaan und große Trübsal, und unsere Väter fanden nicht Nahrung.

11. Alors il arriva une famine dans tout le pays d'Égypte, et en Canaan, et une grande misère, en sorte que nos pères ne trouvaient point de vivres.

11. Vino entónces hambre en toda la tierra de Egipto y de Canaan, y grande tribulación; y nuestros padres no hallaban alimentos.

11 En er kwam een hongersnood over het gehele land van Egypte en Kanaan, en grote benauwdheid; en onze vaders vonden geen spijs.

11. Potem przyszedł głód na wszystkę ziemię Egipską i Chananejską, i ucisk wielki, i nie znajdowali żywności ojcowie nasi.

11. Következék pedig éhség Égyiptom és Kanaán egész földére, és nagy nyomorúság; és nem találnak vala eledelt a mi atyáink.

11 И пришел голод и великая скорбь на всю землю Египетскую и Ханаанскую, и отцы наши не находили пропитания.

11. Прийшла ж голоднеча на всю землю Єгипецьку та Канаанську, та горе велике; і не знайшли поживи отцї наші.

12 Mutta kun Jaakob kuuli Egyptissä olevan viljaa, lähetti hän meidän isämme sinne ensimmäisen kerran.

12 Mutta kuultuaan Egyptissä olevan viljaa, Jaakob lähetti isämme sinne ensimmäisen kerran.

12. Mutta kuin Jakob kuuli Egyptissä jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.

12. Mutta cosca Jacob cuuli Egyptis jywiä olewan lähetti hän sinne meidän Isämme?

12. Mutta coska sis Jacob cwli Egiptis oleua' Jyuije/ lehetti hen ensin meiden Isemme. (Mutta koska siis Jakob kuuli Egyptissä olewan jywiä/ lähetti hän ensin meidän isämme.)

12. ἀκούσας δὲ Ἰακὼβ ὄντα σῖτα ἐν Αἰγύπτῳ ἐξαπέστειλε τοὺς πατέρας ἡμῶν πρῶτον·

12. ακουσας δε ιακωβ οντα σιτα εν αιγυπτω εξαπεστειλεν τους πατερας ημων πρωτον 12. akoυsas de iakoβ onta sita en aigυpto eksapesteilen toυs pateras emon proton

12 But (after) Jacob heard of grain being in Egypt, he sent forth our fathers the first (time). {Gen 42:1, 2}

12. But when Jacob heard that there was corn in Egypt, he sent out our fathers first.

12. Men der Jakob hørte, at der var Korn i Ægypten, sendte han vore Fædre ud første Gang.

12. Men då Jacob hörde, att uti Egypten var korn, sände han våra fäder första gången ut.

12. Agga kui Jakob kulis, et Egiptusse-maal wilja olli, läkkitas temma meie wannemad essimest korda.

12. Išgirdęs, kad Egipte yra javų, Jokūbas išsiuntė ten mūsų tėvus pirmą kartą,

12. Jakob aber hörte, daß in Ägypten Getreide wäre, und sandte unsere Väter aus aufs erstemal.

12. Mais Jacob, ayant appris qu'il y avait du blé en Égypte, y envoya nos pères, une première fois.

12. Y como oyese Jacob que había trigo en Egipto, envió a nuestros padres la primera vez.

12 Maar als Jakob hoorde, dat in Egypte koren was, zond hij onze vaders de eerste maal uit.

12. A gdy usłyszał Jakób, iż zboża były w Egipcie, posłał ojców naszych pierwszy raz.

12. Mikor pedig meghallotta Jákób, hogy Égyiptomban van gabona, [12†] elküldé először a mi atyáinkat.

12 Иаков же, услышав, что есть хлеб в Египте, послал туда отцов наших в первый раз.

12. Почувши ж Яков, що є пшениця в Єгиптї, післав отцїв наших найперш.

13 Ja toisella kerralla veljet tunsivat Joosefin, ja farao sai tietää Joosefin sukuperän.

13 Toisella kerralla Joosefin veljet tunsivat hänet, ja Joosefin suku tuli faraon tietoon.

13. Ja kuin hän toistamiseen heidät lähetti, tunnettiin Joseph veljiltänsä; ja Josephin suku tuli Pharaolle tiettäväksi.

13. Ja cosca hän toistamisen heidän lähetti tuttin Joseph weljildäns: ja Josephin sucu tuli Pharaolle tiettäwäxi.

13. Ja quin hen taas heite lehetti/ nin Joseph tuttijn henen Welildens. Ja Josephin sucu tuli Pharaon tietteuexi. (Ja kuin hän taas heitä lähetti/ niin Joseph tuttiin hänen weljillensä. Ja Josephin suku tuli pharaon tiettäwäksi.)

13. καὶ ἐν τῷ δευτέρῳ ἀνεγνωρίσθη Ἰωσὴφ τοῖς ἀδελφοῖς αὐτοῦ καὶ φανερὸν ἐγένετο τῷ Φαραὼ τὸ γένος τοῦ Ἰωσήφ.

13. και εν τω δευτερω ανεγνωρισθη ιωσηφ τοις αδελφοις αυτου και φανερον εγενετο τω φαραω το γενος του ιωσηφ 13. kai en to deυtero anegnoristhe iosef tois adelfois aυtoυ kai faneron egeneto to farao to genos toυ iosef

13 And Joseph was recognized at the second-time by his brethren, and Joseph’s race became apparent to the Pharaoh. {Gen 43:2, 45:16}

13. And at the second time Joseph was made known to his brethren; and Joseph's kindred was made known unto Pharaoh.

13. Og anden gang blev Joseph kjendt af sine Brødre, og Josephs Slægt blev kundbar for Pharao.

13. Och då han åter sände dem ut, vardt Joseph känder af sina bröder; och Pharao vardt undervist om Josephs slägt.

13. Ja teist korda tunti Josepit temma wendadest, ja Warao sai teäda Josepi suggu.

13. o antrą kartą Juozapas leidosi savo brolių atpažįstamas, ir faraonas sužinojo apie Juozapo giminę.

13. Und zum andernmal ward Joseph erkannt von seinen Brüdern, und ward dem Pharao Josephs Geschlecht offenbar.

13. Et la seconde fois, Joseph fut reconnu par ses frères, et Pharaon connut la famille de Joseph.

13. Y en la segunda, José fué conocido de sus hermanos, y fué sabido de Faraón el linaje de José.

13 En in de tweede reize werd Jozef zijn broederen bekend; en het geslacht van Jozef werd aan Farao openbaar.

13. A za wtórym razem poznany jest Józef od braci swych i objawiony jest Faraonowi naród Józefowy.

13. És második alkalommal fölismerék Józsefet testvérei, [13†] és a Faraó megtudá a József nemzetségét.

13 А когда они пришли во второй раз, Иосиф открылся братьям своим, и известен стал фараону род Иосифов.

13. А другого разу був пізнаний Йосиф од братів своїх; і став ся знаним Фараонові рід Йосифів.

14 Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja koko sukunsa, seitsemänkymmentä viisi henkeä.

14 Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja koko sukunsa*, seitsemänkymmentä viisi henkeä.

14. Niin Joseph lähetti ja antoi tuoda isänsä Jakobin ja kaiken hänen sukunsa, viisi sielua kahdeksattakymmentä.

14. Nijn Joseph lähetti ja andoi tuoda Isäns Jacobin ja caiken hänen sucuns wijsi henge cahdexattakymmendä.

14. Nin lehetti Joseph ia annoi toodha henen Isens Jacobin/ ia caike' hene' Sughunsa/ wisi Hengi cadhexattakymmende. (Niin lähetti Joseph ja antoi tuoda hänen isänsä Jakobin/ ja kaiken hänen sukunsa/ wissi henkiä kahdeksatta kymmentä.)

14. ἀποστείλας δὲ Ἰωσὴφ μετεκαλέσατο τὸν πατέρα αὐτοῦ Ἰακὼβ καὶ πᾶσαν τὴν συγγένειαν αὐτοῦ ἐν ψυχαῖς ἑβδομήκοντα πέντε.

14. αποστειλας δε ιωσηφ μετεκαλεσατο τον πατερα αυτου ιακωβ και πασαν την συγγενειαν αυτου εν ψυχαις εβδομηκοντα πεντε 14. aposteilas de iosef metekalesato ton patera aυtoυ iakoβ kai pasan ten sυggeneian aυtoυ en psυchais eβdomekonta pente

14 But Joseph himself, having sent (them), called Jacob, his father, and all the relatives, in souls, seventy-five.

14. Then sent Joseph, and called his father Jacob to him, and all his kindred, threescore and fifteen souls.

14. Men Joseph sendte hen og lod kalde sin Fader Jakob og al sin Slægt til sig, fem og halvfjerdsindstyve Sjæle.

14. Då sände Joseph, och kallade sin fader Jacob till sig, och all sin slägt, till fem och sjutio själar.

14. Siis läkkitas Josep ja laskis kutsuda omma issa Jakobi, ja keik omma sugguwössa, wiis kahheksatkümmend waimo.

14. Tada Juozapas pasiuntė pakviesti savo tėvo Jokūbo ir visų giminaičių­septyniasdešimt penkių sielų.

14. Joseph aber sandte aus und ließ holen seinen Vater Jakob und seine ganze Freundschaft, fünfundsiebzig Seelen.

14. Alors Joseph envoya chercher Jacob son père, et toute sa famille, qui consistait en soixante et quinze personnes.

14. Y enviando José, hizo venir a su padre Jacob, y a toda su parentela, a setenta y cinco almas.

14 En Jozef zond heen, en ontbood zijn vader Jakob, en al zijn geslacht, bestaande in vijf en zeventig zielen.

14. Tedy Józef posławszy, przyzwał ojca swego Jakóba i wszystkę swoję rodzinę w siedmdziesiąt i pięciu duszach.

14. És József elküldvén, magához hívatá az ő atyját, Jákóbot, és [14†] egész hetvenöt lélekből álló nemzetségét.

14 Иосиф, послав, призвал отца своего Иакова и все родство свое, душ семьдесят пять.

14. Піславши ж Йосиф, прикликав батька свого Якова і всю родину свою, сїмдесять і пять душ.

15 Ja Jaakob meni Egyptiin ja kuoli siellä, niin myös kuolivat isämme,

15 Silloin Jaakob meni alas Egyptiin ja kuoli, hän ja isämme.

15. Ja Jakob meni alas Egyptiin, ja hän kuoli, niin myös meidän isämme.

15. Ja Jacob meni alas Egyptin ja cuoli nijn myös meidän Isäm.

15. Ja Jacob alasmeni Egiptijn/ ia hen cooli/ ia mös meiden Iset. (Ja Jakob alas meni Egyptiin/ ja hän kuoli/ ja myös meidän isät.)

15. κατέβη δὲ Ἰακὼβ εἰς Αἴγυπτον καὶ ἐτελεύτησεν αὐτὸς καὶ οἱ πατέρες ἡμῶν,

15. κατεβη δε ιακωβ εις αιγυπτον και ετελευτησεν αυτος και οι πατερες ημων 15. kateβe de iakoβ eis aigυpton kai eteleυtesen aυtos kai oi pateres emon

15 Now Jacob went-down into Egypt and died*, he himself and our fathers; {Exodus 1:1-6}

15. So Jacob went down into Egypt, and died, he, and our fathers,

15. Men Jakob drog ned til Ægypten, og han døde og vore Fædre.

15. Och Jacob for ned till Egypten; och blef död, han och våre fäder;

15. Ja Jakob läks alla Egiptusse-male ja surri ärra, temma ja meie wannemad,

15. Šitaip Jokūbas iškeliavo į Egiptą. Ten mirė jis ir mūsų tėvai.

15. Und Jakob zog hinab nach Ägypten und starb, er und unsere Väter.

15. Et Jacob descendit en Égypte, et y mourut, lui et nos pères,

15. Así descendió Jacob a Egipto, donde murió él, y nuestros padres,

15 En Jakob kwam af in Egypte, en stierf, hijzelf en onze vaders.

15. I zstąpił Jakób do Egiptu, i tam umarł on i ojcowie nasi.

15. Leméne azért [15†] Jákób Égyiptomba, és meghala [16†] ő és a mi atyáink;

15 Иаков перешел в Египет, и скончался сам и отцы наши;

15. Прийшов же Яков у Єгипет, і вмер, він і отцї наші,

16 ja heidät siirrettiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Aabraham oli rahalla ostanut Emmorin lapsilta Sikemissä.

16 Ja heidät siirrettiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Aabraham oli rahalla* ostanut Sikemin Emmorin lapsilta."

16. Ja he vietiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Abraham oli Hemorin lapsilta rahalla ostanut Sikemissä.

16. Ja wietin Sichemijn ja pandin sijhen hautaan jonga Abraham oli Hemorin lapsilda rahalla ostanut Sichemis.

16. Ja ylitzewietin Sichemin/ ia pantijn sijhen Hautan ionga Abraham oli ostanut Rahalla Hemorrin lapsilda/ ioca oli Sichemin poica. (Ja ylitse wietiin Sichemiin/ ja pantiin siihen hautaan jonka Abraham oli ostanut rahalla Hemorrin lapsilta/ joka oli Sichemin poika.)

16. καὶ μετετέθησαν εἰς Συχὲμ καὶ ἐτέθησαν ἐν τῷ μνήματι ᾧ ὠνήσατο Ἀβραὰμ τιμῆς ἀργυρίου παρὰ τῶν υἱῶν Ἐμμὸρ τοῦ Συχέμ.

16. και μετετεθησαν εις {VAR1: συχεμ } {VAR2: σιχεμ } και ετεθησαν εν τω μνηματι ο ωνησατο αβρααμ τιμης αργυριου παρα των υιων {VAR1: εμμορ {VAR1: εμορ } {VAR2: του } συχεμ } {VAR2: σιχεμ } 16. kai metetethesan eis {VAR1: sυchem } {VAR2: sichem } kai etethesan en to mnemati o onesato aβraam times argυrioυ para ton υion {VAR1: emmor {VAR1: emor } {VAR2: toυ } sυchem } {VAR2: sichem }

16 and were transferred to Shechem and were placed in the tomb that Abraham purchased for a price in silver from the sons of Hamor in Shechem. {Jos 24:32}

16. And were carried over into Sychem, and laid in the sepulchre that Abraham bought for a sum of money of the sons of Emmor the father of Sychem.

16. Og de bleve førte hen til Sichem og lagte i den Grav, som Abraham kjøbte for Penge af Amoritterne i Sichem.

16. Och vordo förde till Sichem, och lades i griften, som Abraham köpt hade, för penningar, af Hemors barn, som var Sichems (son).

16. Ja nemmad on ülleswidud Sekemi, ja pandud selle haua sisse, mis Abraam olli ostnud rahha pärrast Emori, Selemi issa laste käest.

16. Juos pargabeno į Sichemą ir palaidojo kape, kurį Abraomas už pinigus buvo nupirkęs iš sichemiečio Emoro sūnų.

16. Und sie sind herübergebracht nach Sichem und gelegt in das Grab, das Abraham gekauft hatte ums Geld von den Kindern Hemor zu Sichem.

16. Qui furent transportés en Sichem, et mis dans le sépulcre qu'Abraham avait acheté, à prix d'argent, des fils d'Hémor père de Sichem.

16. Los cuales fueron traspasados a Siquem, y fueron puestos en el sepulcro que compró Abraham a precio de plata de los hijos de Hemor, padre de Siquem.

16 En zij werden overgebracht naar Sichem, en gelegd in het graf, hetwelk Abraham gekocht had voor een som gelds, van de zonen van Emmor, den vader van Sichem.

16. I przeniesieni są do Sychem, i położeni w grobie, który był kupił Abraham za pieniądze u synów Hemora, ojca Sychemowego.

16. És elvitetének Sikembe, és helyheztetének a sírba, melyet Ábrahám vett vala ezüstpénzen, Emmórnak, a Sikem atyjának [17†] fiaitól.

16 и перенесены были в Сихем и положены во гробе, который купил Авраам ценою серебра у сынов Еммора Сихемова.

16. і перенесено їх у Сихем, і положено в гробі, що купив Авраам цїною срібла в синів Ємора Сихемевого.

17 Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli Aabrahamille antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,

17 Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli vannonut* Aabrahamille, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,

17. Mutta kuin lupauksen aika lähestyi, josta Jumala oli Abrahamille vannonut, kasvoi ja eneni kansa Egyptissä,

17. COsca lupauxen aica lähestyi josta Jumala oli Abrahamille wannonut caswoi ja enäni Canssa Egyptis:

17. Coska nyt lupauxen aica lähestui/ iosta Jumala oli Abrahamille wannonut/ caswoi Canssa/ ia enäni Egiptis/ (Koska nyt lupauksen aika lähestyi/ josta Jumala oli Abrahamille wannonut/ kaswoi kansa/ ja eneni Egyptissä/)

17. Καθὼς δὲ ἤγγιζεν ὁ χρόνος τῆς ἐπαγγελίας ἣν ὤμοσεν ὁ Θεὸς τῷ Ἀβραάμ, ηὔξησεν ὁ λαὸς καὶ ἐπληθύνθη ἐν Αἰγύπτῳ,

17. καθως δε ηγγιζεν ο χρονος της επαγγελιας ης ωμοσεν ο θεος τω αβρααμ ηυξησεν ο λαος και επληθυνθη εν αιγυπτω 17. kathos de eggizen o chronos tes epaggelias es omosen o theos to aβraam eυksesen o laos kai eplethυnthe en aigυpto

17 Now just-as the time of the promise was drawing near, which God had sworn to Abraham, the people grew and multiplied in Egypt,

17. But when the time of the promise drew nigh, which God had sworn to Abraham, the people grew and multiplied in Egypt,

17. Men der den Forjættelsens Tid nærmede sig, hvilken Gud havde sværet Abraham, voxte Folket og formeredes i Ægypten,

17. Då nu tiden tillstundade om löftet, om hvilket Gud hade svorit Abraham, växte folket, och vardt förökadt uti Egypten;

17. Kui nüüd se tootusse aeg liggi joudis, mis Jummal Abraamile olli wandega tootanud, kaswis se rahwas, ja siggis paljuks Egiptussemaal,

17. Artėjant metui pažado, dėl kurio Dievas buvo prisiekęs Abraomui, tauta išaugo ir išsiplėtė Egipte,

17. Da nun die Zeit der Verheißung nahte, die Gott Abraham geschworen hatte, wuchs das Volk und mehrte sich in Ägypten,

17. Mais, comme le temps de la promesse que Dieu avait faite avec serment à Abraham, approchait, le peuple s'accrut et se multiplia en Égypte,

17. Mas como se acercó el tiempo de la promesa, la cual Dios había jurado a Abraham, creció el pueblo, y se multiplicó en Egipto,

17 Maar als nu de tijd der belofte, die God aan Abraham gezworen had, genaakte, wies het volk en vermenigvuldigde in Egypte;

17. A gdy się przybliżył czas obietnicy, o którą był przysiągł Bóg Abrahamowi, rozrodził się lud i rozmnożył się w Egipcie.

17. Mikor pedig elközelgetett az ígéretnek ideje, [18†] melyet Isten esküvel ígért Ábrahámnak, megnevekedék a nép és [19†] megsokasodék Égyiptomban,

17 А по мере, как приближалось время исполниться обетованию, о котором клялся Бог Аврааму, народ возрастал и умножался в Египте,

17. Як же наближував ся час обітування, котрим кляв ся Бог Авраамові, ріс народ і намножувавсь у Єгиптї,

18 kunnes Egyptiä hallitsemaan nousi toinen kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.

18 kunnes [Egyptiä hallitsemaan] nousi toinen kuningas, joka ei tuntenut Joosefia.

18. Siihenasti kuin toinen kuningas tuli, joka ei Josephista mitään tietänyt.

18. Sijhenasti cuin toinen Cuningas tuli joca ei Josephist mitän tiennyt.

18. sihenasti quin toinen Kuningas ylestuli/ ioca ei miten Josephist tietenyt. (siihenasti kuin toinen kuningas ylös tuli/ joka ei mitään Josephista tietänyt.)

18. ἄχρις οὗ ἀνέστη βασιλεὺς ἕτερος, ὃς οὐκ ᾔδει τὸν Ἰωσήφ.

18. αχρις ου ανεστη βασιλευς ετερος ος ουκ ηδει τον ιωσηφ 18. achris oυ aneste βasileυs eteros os oυk edei ton iosef

18 till there rose* up a different king over Egypt, who did not know Joseph. {Exodus 1:7, 8}

18. Till another king arose, which knew not Joseph.

18. indtil en anden Konge opstod, som ikke havde kjendt Joseph.

18. Tilldess der uppkom en annar Konung, den intet visste af Joseph.

18. Senni kui üks teine kunningas tousis, kes Josepist ühtegi ei teädnud.

18. kol pakilo kitas karalius, kuris nieko nežinojo apie Juozapą.

18. bis daß ein anderer König aufkam, der nichts wußte von Joseph.

18. Jusqu'à ce qu'il vint un autre roi, qui n'avait point connu Joseph.

18. Hasta que se levantó otro rey, que no conocía a José.

18 Totdat een ander koning opstond, die Jozef niet gekend had.

18. Aż nastał inny król, który nie znał Józefa.

18. Mindaddig, mígnem más király támada, [20†] ki nem ismeri vala Józsefet.

18 до тех пор, как восстал иной царь, который не знал Иосифа.

18. аж поки настав инший цар, що не знав уже Йосифа.

19 Tämä kohteli kavalasti meidän kansaamme ja sorti meidän isiämme ja pakotti heidät panemaan heitteille pienet lapsensa, etteivät ne jäisi eloon.

19 Tämä kohteli kavalasti kansaamme ja sorti isiämme ja sai heidät panemaan heitteille pienoisensa, jotteivät ne jäisi eloon.

19. Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isäimme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.

19. Tämä meidän sucumme cawalast wietteli ja meni pahasti meidän Isäimme cansa ja toimitti että heidän piti nuoret lapsens poisheittämän ettei he olis elänet.

19. Teme meiden Sughun caualast wietteli/ ia pahasti meni meiden Isein cansa/ nin ette heiden piti heiden Nooret Lapsens poisheittemen/ ettei sickiet eleueiset olis. (Tämä meidän suwun kawalasti wietteli/ ja pahasti meni meidän isäin kanssa/ niin että heidän piti heidän nuoret lapsensa pois heittämän/ ettei sikiöt eläwäiset olisi.)

19. οὗτος κατασοφισάμενος τὸ γένος ἡμῶν ἐκάκωσε τοὺς πατέρας ἡμῶν τοῦ ποιεῖν ἔκθετα τὰ βρέφη αὐτῶν, εἰς τὸ μὴ ζῳογονεῖσθαι·

19. ουτος κατασοφισαμενος το γενος ημων εκακωσεν τους πατερας ημων του ποιειν εκθετα τα βρεφη αυτων εις το μη ζωογονεισθαι 19. oυtos katasofisamenos to genos emon ekakosen toυs pateras emon toυ poiein ektheta ta βrefe aυton eis to me zoogoneisthai

19 This one dealt craftily with our race and mistreated our fathers, making* (them) place their babies outside (in the elements), *that* they might not live. {Exo 2:2}

19. The same dealt subtilly with our kindred, and evil entreated our fathers, so that they cast out their young children, to the end they might not live.

19. Han brugte Trædskhed mod vor Slægt og handlede ilde med vore Fædre, idet han lod deres smaa Børn sætte ud, at de ikke skulde formeres.

19. Han gick vårt slägte efter med list, och for illa med våra fäder, så att de utkasta måste sin barn, att de icke skulle blifva lefvande.

19. Sesiñnane piddas kawwalaste nou meie suggu wasto, ja teggi kurja meie wannemille, et nemmad piddid om̃ad nored lapsed körwale saatma, seks et nem̃ad ei piddand siggima.

19. Jis klastingai elgėsi su mūsų gimine, versdamas mūsų tėvus išmesti savo kūdikius, kad jie neliktų gyvi.

19. Dieser trieb Hinterlist mit unserm Geschlecht und behandelte unsre Väter übel und schaffte, daß man die jungen Kindlein aussetzen mußte, daß sie nicht lebendig blieben.

19. Ce roi, usant d'artifice contre notre nation, traita durement nos pères, jusqu'à leur faire exposer leurs enfants, afin qu'ils ne fussent pas conservés en vie.

19. Este, usando de astucia con nuestro linaje, maltrató a nuestros padres, de manera que expusiesen a sus niños, para que cesase la generación.

19 Deze gebruikte listigheid tegen ons geslacht, en handelde kwalijk met onze vaderen, zodat zij hun jonge kinderen moesten wegwerpen, opdat zij niet zouden voorttelen.

19. Ten podchodząc zdradliwie naród nasz, trapił ojców naszych, tak iż musieli wymiatać niemowlątka swoje, żeby się nie rozkrzewiały.

19. Ez a mi nemzetségünkkel álnokul bánva nyomorgatta a mi atyáinkat, hogy magzataikat kitétesse, hogy életben ne maradjanak.

19 Сей, ухищряясь против рода нашего, притеснял отцов наших, принуждая их бросать детей своих, чтобы неоставались в живых.

19. Сей, хитрий проти роду нашого, мучив отцїв наших, щоб викидали дїток своїх, щоб не бути їм живими.

20 Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä kodissa.

20 Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä kotona.

20. Siihen aikaan syntyi Moses, ja hän oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.

20. SIihen aican syndyi Moses ja hän oli Jumalalle otollinen lapsi ja elätettin colme Cuucautta Isäns huonesa.

20. Sihen aican syndyi Moses/ ia hen oli Jumalan otolinen/ ia eletettin colmet Cwcautta henen Isens Honesa. (Siihen aikaan syntyi Moses/ ja hän oli Jumalan otollinen/ ja elätettiin kolme kuukautta hänen isänsä huoneessa.)

20. ἐν ᾧ καιρῷ ἐγεννήθη Μωϋσῆς, καὶ ἦν ἀστεῖος τῷ Θεῷ· ὃς ἀνετράφη μῆνας τρεῖς ἐν τῷ οἴκῳ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ.

20. εν ω καιρω εγεννηθη μωσης και ην αστειος τω θεω ος ανετραφη μηνας τρεις εν τω οικω του πατρος αυτου 20. en o kairo egennethe moses kai en asteios to theo os anetrafe menas treis en to oiko toυ patros aυtoυ

20 In which season, Moses was born and was handsome to God, and he was nourished three months in (his) father’s house. {Exodus 1:7, 8, 10-22, 2:1-10}

20. In which time Moses was born, and was exceeding fair, and nourished up in his father's house three months:

20. Paa den Tid blev Moses født, et deiligt Barn for Gud; han blev opfostret i tre Maaneder i sin Faders Huus.

20. Samma tiden vardt Moses född, och han var Gudi täcker; och vardt fostrader i sins faders hus, i tre månader.

20. Sel aial sündis Moses, ja olli üks illus laps Jummala armo läbbi, ja tedda toideti kolm kuud omma issa koias;

20. Tuo metu gimė Mozė, kuris buvo mielas Dievui. Tris mėnesius jis buvo maitinamas savo tėvo namuose,

20. Zu der Zeit war Moses geboren, und war ein feines Kind vor Gott und ward drei Monate ernährt in seines Vaters Hause.

20. En ce temps-là, naquit Moïse, qui était beau devant Dieu et qui fut nourri trois mois dans la maison de son père.

20. En aquel mismo tiempo nació Moisés, y fué hermoso en gran manera; y fué criado tres meses en casa de su padre.

20 In welken tijd Mozes werd geboren, en was uitnemend schoon; welke drie maanden opgevoed werd in het huis zijns vaders.

20. Pod ten czas narodził się Mojżesz, a był krasnym z daru Bożego, którego chowano przez trzy miesiące w domu ojca jego.

20. Akkor születék Mózes, és [21†] ékes vala az Isten előtt. Ez három hónapig atyja házában tartaték.

20 В это время родился Моисей, и был прекрасен пред Богом. Три месяца он был питаем в доме отца своего.

20. Того часу родивсь Мойсей, і був угоден Богу; годовано його три місяцї в хатї батька його.

21 Mutta kun hänet oli pantu heitteille, otti faraon tytär hänet ja kasvatti hänet pojaksensa.

21 Mutta kun hänet oli pantu heitteille, faraon tytär otti hänet ja kasvatti hänet pojaksensa.

21. Mutta kuin hän heitetty oli ulos, otti Pharaon tytär hänen ja kasvatti itsellensä pojaksi.

21. Cosca hängin ulosheitetty oli otti Pharaon tytär hänen ja caswatti idzellens pojaxi.

21. Coska he' nyt wlosheitetty oli/ nin Pharaonin Tyter otti henen/ ia yleskaswatti sen itzellens poiaxi. (Koska hän nyt ulos heitetty oli/ niin pharaon tytär otti hänen/ ja ylös kaswatti sen itsellensä pojaksi.)

21. ἐκτεθέντα δὲ αὐτὸν ἀνείλετο αὐτὸν ἡ θυγάτηρ Φαραὼ καὶ ἀνεθρέψατο αὐτὸν ἑαυτῇ εἰς υἱόν.

21. εκτεθεντα δε αυτον ανειλετο αυτον η θυγατηρ φαραω και ανεθρεψατο αυτον εαυτη εις υιον 21. ektethenta de aυton aneileto aυton e thυgater farao kai anethrepsato aυton eaυte eis υion

21 Now (after) he was placed outside (in the elements), Pharaoh’s daughter took (him) for herself and reared him *for her own son.

21. And when he was cast out, Pharaoh's daughter took him up, and nourished him for her own son.

21. Men der han var udsat, tog Pharaos Datter ham op og opfostrede ham sig selv til en Søn.

21. Då han sedan utkastad vardt, tog Pharaos dotter honom upp, och födde honom upp sig för en son.

21. Agga kui ta olli körwale sadetud, wottis tedda Warao tüttar ülles, ja kaswatas tedda ennesele poiaks.

21. o kai buvo išmestas, jį pasiėmė faraono duktė ir augino kaip savo pačios sūnų.

21. Als er aber ausgesetzt ward, nahm ihn die Tochter Pharaos auf und zog ihn auf, ihr selbst zu einem Sohn.

21. Ensuite, ayant été exposé, la fille de Pharaon le recueillit, et le fit élever comme son fils.

21. Mas siendo expuesto, la hija de Faraón le tomó, y le crió para sí por hijo.

21 En als hij weggeworpen was, nam hem de dochter van Farao op, en voedde hem voor zichzelve op tot een zoon.

21. A gdy był wyrzucony, wzięła go córka Faraonowa i wychowała go sobie za syna.

21. Mikor pedig kitétetett, a Faraó leánya felvevé, és felnevelé [22†] őt a saját fia gyanánt.

21 А когда был брошен, взяла его дочь фараонова и воспитала его у себя, как сына.

21. Як же викинуто його, взяла його дочка Фараонова, й вигодувала його собі за сина.

22 Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.

22 Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.

22. Ja Moses opetettiin kaikessa Egyptiläisten viisaudessa, ja oli voimallinen sanoissa ja töissä.

22. Ja Moses opetettin caikes Egyptin wijsaudes ja oli woimallinen töisä ja sanoisa.

22. Ja Moses opetettin caikis Egiptin wijsauxes/ ia oli woimalinen töise ia sanoisa. (Ja Moses opetettiin kaikissa Egyptin wiisauksissa/ ja oli woimallinen töissä ja sanoissa.)

22. καὶ ἐπαιδεύθη Μωϋσῆς πάσῃ σοφίᾳ Αἰγυπτίων, ἦν δὲ δυνατὸς ἐν λόγοις καὶ ἐν ἔργοις.

22. και επαιδευθη μωσης παση σοφια αιγυπτιων ην δε δυνατος εν λογοις και εν εργοις 22. kai epaideυthe moses pase sofia aigυption en de dυnatos en logois kai en ergois

22 Now Moses was educated in all the wisdom of the Egyptians, and was mighty in words and works.

22. And Moses was learned in all the wisdom of the Egyptians, and was mighty in words and in deeds.

22. Og Moses blev oplært i al Ægyptens Viisdom; men han var mængtig i Ord og Gjerninger.

22. Och vardt Moses lärd i all den visdom, som de Egyptier hade; och var mägtig i ord och gerningar.

22. Ja Mosest öppetati keige Egiptusse-ma rahwa tarkusse sees, ja temma olli wäggew sannade ja teggude sees.

22. Mozė buvo išmokytas visos Egipto išminties ir tapo galingas žodžiais ir darbais.

22. Und Moses ward gelehrt in aller Weisheit der Ägypter und war mächtig in Werken und Worten.

22. Et Moïse fut instruit dans toutes les sciences des Égyptiens; et il était puissant en paroles et en ouvres.

22. Y fué enseñado Moisés en toda la sabiduría de los Egipcios; y era poderoso en sus dichos y hechos.

22 En Mozes werd onderwezen in alle wijsheid der Egyptenaren; en was machtig in woorden en in werken.

22. I wyćwiczony jest Mojżesz we wszelkiej mądrości Egipskiej, a był możny w mowach i w uczynkach.

22. És Mózes taníttaték az Égyiptombeliek minden bölcseségére; és hatalmas vala beszédben és cselekedetben.

22 И научен был Моисей всей мудростиЕгипетской, и был силен в словах и делах.

22. І навчивсь Мойсей усієї Єгипецької мудрости, був же потужний у словах і в дїлах.

23 Mutta kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, heräsi hänen sydämessään ajatus mennä katsomaan veljiänsä, israelilaisia.

23 Kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, nousi hänen sydämeensä ajatus mennä katsomaan veljiään, Israelin lapsia.

23. Mutta kuin hän oli neljänkymmenen ajastajan vanha, joukahtui hänen sydämeensä mennä katsomaan veljiänsä Israelin lapsia.

23. MUtta cosca hän oli neljäkymmendä ajastaica wanha joucahtui hänen mieleens että hän tahtoi cadzo weljejäns Israelin lapsia.

23. Mutta quin hen oli neliekymmende aijastaica wanha/ tuli henen mieleens/ ette hen tactoi etzie henen welijens Israelin lapsia. (Mutta kuin hän oli neljäkymmentä ajastaikaa wanha/ tuli hänen mieleensä/ että hän tahtoi etsiä hänen weljiänsä Israelin lapsia.)

23. Ὡς δὲ ἐπληροῦτο αὐτῷ τεσσαρακονταετὴς χρόνος, ἀνέβη εἰς τὴν καρδίαν αὐτοῦ ἐπισκέψασθαι τοὺς ἀδελφοὺς αὐτοῦ τοὺς υἱοὺς Ἰσραήλ.

23. ως δε επληρουτο αυτω τεσσαρακονταετης χρονος ανεβη επι την καρδιαν αυτου επισκεψασθαι τους αδελφους αυτου τους υιους ισραηλ 23. os de epleroυto aυto tessarakontaetes chronos aneβe epi ten kardian aυtoυ episkepsasthai toυs adelfoυs aυtoυ toυs υioυs israel

23 Now as the time of forty years was being fulfilled to him, it came-up upon his heart to visit his brethren, the sons of Israel.

23. And when he was full forty years old, it came into his heart to visit his brethren the children of Israel.

23. Men der han blev fyrretyve Aar gammel, fik han i Sinde at besøge sine Brødre Israels Børn.

23. Men då han vardt fyratio år gammal, kom honom i hjertat, att han ville bese sina bröder, Israels barn.

23. Agga kui ta nellikümmend aastat wannaks sai, tulli temma süddamesse se mötte , et ta piddi minnema ommad wennad, Israeli lapsed, katsma,

23. Kai jam sukako keturiasdešimt metų, jo širdyje kilo troškimas aplankyti savo brolius, Izraelio vaikus.

23. Da er aber vierzig Jahre alt ward, gedachte er zu sehen nach seinen Brüdern, den Kindern von Israel.

23. Mais, quand il eut atteint l'âge de quarante ans, il lui vint au cœur de visiter ses frères, les enfants d'Israël.

23. Y como se le cumplió el tiempo de cuarenta años, le vino en su corazón de visitar a sus hermanos los hijos de Israel.

23 Als hem nu de tijd van veertig jaren vervuld was, kwam hem in zijn hart, zijn broeders, de kinderen Israels, te bezoeken.

23. A gdy mu było czterdzieści lat, przyszło mu na myśl, aby nawiedził braci swych, syny Izraelskie.

23. Mikor pedig negyvenéves kora betölt, eszébe jutott, hogy meglátogassa atyjafiait, az Izráel [23†] fiait.

23 Когда же исполнилось ему сорок лет, пришло ему на сердце посетить братьев своих, сынов Израилевых.

23. Як же сповнивсь йому сороколїтний час, забажало серце його одвідати братів своїх, синів Ізраїлевих.

24 Ja nähdessään eräälle heistä vääryyttä tehtävän hän puolusti häntä ja kosti pahoinpidellyn puolesta ja löi egyptiläisen kuoliaaksi.

24 Nähdessään eräälle heistä tehtävän vääryyttä, hän puolusti tätä ja kosti pahoinpidellyn puolesta tappaen egyptiläisen.

24. Ja kuin hän näki yhdelle vääryyttä tehtävän, autti hän häntä ja kosti hänen puolestansa, joka vääryyttä kärsi, ja löi Egyptin miehen.

24. Ja cuin hän yhdelle heistä näki wääryttä tehtäwän autti hän händä ja costi hänen puolestans joca wääryttä kärsei ja löi Egyptin miehen.

24. Ja quin hen yhdelle näki wärytt techteuen/ nin he' auitti hende/ ia costi henen polestans ioca wärytte kersi/ ia löi sen Egiptin miehen. (Ja kuin hän yhdelle näki wääryyttä tehtäwän/ niin hän awitti häntä/ ja kosti hänen puolestansa joka wääryyttä kärsi/ ja löi sen Egyptin miehen.)

24. καὶ ἰδών τινα ἀδικούμενον ἠμύνατο, καὶ ἐποιήσατο ἐκδίκησιν τῷ καταπονουμένῳ πατάξας τὸν Αἰγύπτιον.

24. και ιδων τινα αδικουμενον ημυνατο και εποιησεν εκδικησιν τω καταπονουμενω παταξας τον αιγυπτιον 24. kai idon tina adikoυmenon emυnato kai epoiesen ekdikesin to kataponoυmeno pataksas ton aigυption

24 And having seen a certain one (of them) being hurt, he retaliated and did (the) avenging for the one who was subjugated, and struck the Egyptian; {Exo 2:11}

24. And seeing one of them suffer wrong, he defended him, and avenged him that was oppressed, and smote the Egyptian:

24. Og der han saae En lide Uret, beskjermede han ham og hevnede hans uret, som blev ilde medhandlet, idet han slog Ægypteren ihjel.

24. Och då han såg, att enom af dem skedde orätt, halp han honom, och hämnade hans skada, som orätt skedde, och slog den Egyptien.

24. Ja kui ta ühhe näggi, kennele üllekohhut tehti, tulli tem̃a appi, ja peästis sedda ärra, kellele liga tehti, ja löi sedda Egiptusse-meest mahha;

24. Pamatęs vieną iš jų skriaudžiamą, stojo ginti jo ir keršydamas užmušė egiptietį.

24. Und sah einen Unrecht leiden; da stand er bei und rächte den, dem Leid geschah, und erschlug den Ägypter.

24. Et voyant qu'on en maltraitait un sans sujet, il prit sa défense, et vengea celui qui était outragé, en tuant l'Égyptien.

24. Y como vió a uno de ellos que era injuriado, le defendió, e hiriendo al Egipcio, vengó al injuriado.

24 En ziende een, die onrecht leed, beschermde hij hem, en wreekte dengene, dien overlast geschiedde, en versloeg den Egyptenaar.

24. A ujrzawszy jednego ukrzywdzonego, ujął się oó i pomścił się krzywdy tego, który bezprawie cierpiał, zabiwszy Egipczanina.

24. És mikor látta, hogy egyik bántalommal illettetik, megoltalmazá, és az égyiptomi embert megölvén, bosszút álla azért, a ki bosszúsággal illettetett.

24 И, увидев одного из них обижаемого, вступился и отмстил за оскорбленного, поразив Египтянина.

24. І, побачивши одного обиженого, уступив ся за него, тай помстив ся за обиженого, вбивши Єгиптянина.

25 Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli antava heille pelastuksen; mutta he eivät sitä ymmärtäneet.

25 Hän luuli näet veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen avullaan* antaa heille pelastuksen. Mutta he eivät ymmärtäneet.

25. Mutta hän luuli veljiensä sen ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli heille vapauden antava; vaan eivät he ymmärtäneet.

25. Mutta hän luuli weljens sen ymmärtäwän että Jumala tahtoi heitä wapahta hänen kätens cautta: waan ei he ymmärtänet.

25. Mutta hen lwli henen Welijens sen ymmerteuen/ ette Jumala tactoi heite wapatta henen Kädhens cautta. Waan eiuet he ymmertenet. (Mutta hän luuli hänen weljiensä sen ymmärtäwän/ että Jumala tahtoi heitä wapauttaa hänen kätensä kautta. Waan eiwät he ymmärtäneet.)

25. ἐνόμιζε δὲ συνιέναι τοὺς ἀδελφοὺς αὐτοῦ ὅτι ὁ Θεὸς διὰ χειρὸς αὐτοῦ δίδωσιν αὐτοῖς σωτηρίαν· οἱ δὲ οὐ συνῆκαν.

25. ενομιζεν δε συνιεναι τους αδελφους αυτου οτι ο θεος δια χειρος αυτου διδωσιν αυτοις σωτηριαν οι δε ου συνηκαν 25. enomizen de sυnienai toυs adelfoυs aυtoυ oti o theos dia cheiros aυtoυ didosin aυtois soterian oi de oυ sυnekan

25 and he was supposing that his brethren understood that God is giving them salvation through his hand. But they did not understand.

25. For he supposed his brethren would have understood how that God by his hand would deliver them: but they understood not.

25. Men han meente, at hans Brødre, skulde forstaaet, at Gud gav dem Frelse ved hans Haand; men de forstode det ikke.

25. Och han mente att hans bröder skulle förstå, att Gud, genom hans hand, skulle frälsa dem; men de förstodo det intet.

25. Agga ta mötles, et temma wennad sedda piddid moistma, et Jummal temma käe läbbi neid tahtis ärrapeästa; agga nemmad ei moistnud sedda mitte.

25. Mozė tikėjosi, kad jo broliai suprasią, jog Dievas jo ranka suteiks jiems išgelbėjimą, bet jie šito nesuprato.

25. Er meinte aber, seine Brüder sollten's verstehen, daß Gott durch seine Hand ihnen Heil gäbe; aber sie verstanden's nicht.

25. Or, il croyait que ses frères comprendraient que Dieu leur apportait le salut par sa main; mais ils ne le comprirent point.

25. Pero él pensaba que sus hermanos entendiesen, que Dios les había de dar salud por su mano; mas ellos no lo habían entendido.

25 En hij meende, dat zijn broeders zouden verstaan, dat God door zijn hand hun verlossing geven zou; maar zij hebben het niet verstaan.

25. Albowiem mniemał, że bracia jego rozumieją, że Bóg przez rękę jego daje im wybawienie; lecz oni tego nie rozumieli.

25. És azt gondolá, hogy az ő atyjafiai megértik, hogy az Isten az ő keze által ád nékik szabadulást; de azok nem értették meg.

25 Он думал, поймут братья его, что Бог рукою его дает им спасение; но они не поняли.

25. Думав же, що зрозуміють брати його, що Бог його рукою дає їм спасеннє; вони ж не зрозуміли.

26 Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luoksensa, heidän riidellessään, ja koetti saada heitä sopimaan sanoen: 'Tehän olette veljiä, miehet; miksi teette vääryyttä toisillenne?'

26 Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luokseen, kun he riitelivät, ja *kehoitti heitä sovintoon* sanoen: 'Miehet, te olette veljiä. Miksi teette toisillenne vääryyttä?'

26. Ja hän tuli toisena päivänä heidän tykönsä, jotka keskenänsä riitelivät, ja sovitti heitä, sanoen: rakkaat miehet, te olette veljekset: miksi te toinen toisellenne vääryyttä teette?

26. Ja hän tuli toisna päiwänä heidän tygöns cosca he keskenäns rijtelit ja sowitti heitä sanoden: rackat miehet te oletta weljexet mixi te toinen toisenne wääryttä teette?

26. Ja toisna peiuen tuli hen heiden tygens/ Coska he keskenens ritelit/ nin hen souitteli heite sanoden/ Rackat Miehet/ weliexet te oletta/ mixi te toinen toisenna wärytte teet? (Ja toisena päiwän tuli hän heidän tykönsä/ Koska he keskenänsä riitelit/ niin hän sowitteli heitä sanoen/ Rakkaat miehet/ weljekset te olette/ miksi te toinen toisenne wääryyttä teet?)

26. τῇ τε ἐπιούσῃ ἡμέρᾳ ὤφθη αὐτοῖς μαχομένοις, καὶ συνήλασεν αὐτοὺς εἰς εἰρήνην εἰπών· ἄνδρες, ἀδελφοί ἐστε ὑμεῖς· ἵνα τί ἀδικεῖτε ἀλλήλους;

26. τη {VAR1: τε } {VAR2: δε } επιουση ημερα ωφθη αυτοις μαχομενοις και συνηλασεν αυτους εις ειρηνην ειπων ανδρες αδελφοι εστε υμεις ινα τι αδικειτε αλληλους 26. te {VAR1: te } {VAR2: de } epioυse emera ofthe aυtois machomenois kai sυnelasen aυtoυs eis eirenen eipon andres adelfoi este υmeis ina ti adikeite alleloυs

26 And he was seen the next day by those who were quarreling and drove them to (make) peace, having said, Men, you° are brethren! Why are you° wronging one another? {Exo 2:13,14}

26. And the next day he shewed himself unto them as they strove, and would have set them at one again, saying, Sirs, ye are brethren; why do ye wrong one to another?

26. Men den anden dag traf han Nogle, som trættedes, og formanede dem til Fred, sigende: I Mænd! I ere Brødre, hvi gjøre I hverandre Uret?

26. Och dagen derefter syntes han ibland dem, der de trätte tillhopa; och ville förlika dem, sägandes: I män, I ären bröder hvi gören I hvarannan orätt?

26. Agga teisel päwal nähti tedda nende jures ollewad, kes taplesid, ja ta sundis neid rahhul seisma, ja ütles: Mehhed, teie ollete wennad, miks teie teine teisele liga tete?

26. Kitą dieną jis priėjo prie besimušančių tautiečių ir mėgino juos sutaikinti, sakydamas: ‘Vyrai, jūs esate broliai! Kodėl skriaudžiate vienas kitą?’

26. Und am andern Tage kam er zu ihnen, da sie miteinander haderten, und handelte mit ihnen, daß sie Frieden hätten, und sprach: Liebe Männer, ihr seid Brüder, warum tut einer dem andern Unrecht?

26. Le lendemain, il se montra à eux pendant qu'ils se battaient, et il les exhorta à la paix, en disant: Hommes, vous êtes frères; pourquoi vous maltraitez-vous l'un l'autre?

26. Y el día siguiente riñendo ellos, se les mostró, y los metía en paz, diciendo: Varones, hermanos sois, ¿por qué os injuriáis los unos a los otros?

26 En den volgenden dag werd hij van hen gezien, daar zij vochten; en hij drong ze tot vrede, zeggende: Mannen, gij zijt broeders; waarom doet gij elkander ongelijk?

26. A nazajutrz pokazał się im, gdy się z sobą bili i prowadził je do pokoju, mówiąc: Mężowie! bracia jesteście sobie; przeczże się społem krzywdzicie?

26. Másnap meg olyankor jelent meg köztük, [24†] mikor összevesztek, és inté őket békességre, mondván: Férfiak, testvérek vagytok ti; miért illetitek egymást bosszúsággal?

26 На следующий день, когда некоторые из них дрались, он явился и склонял их к миру, говоря: вы братья; зачемобижаете друг друга?

26. Другого ж дня явив ся їм, як бились, і приводив їх до поєднання, говорячи: Мужі, ви брати; за що ви обижаєте один одного?

27 Mutta se, joka teki lähimmäisellensä vääryyttä, työnsi hänet pois ja sanoi: 'Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme?

27 Mutta se, joka teki lähimmäiselleen vääryyttä, työnsi hänet pois sanoen: 'Kuka on asettanut sinut päämieheksemme ja tuomariksemme?

27. Mutta se, joka lähimmäisellensä vääryyttä teki, lykkäsi häntä, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän ylitsemme?

27. Mutta se joca lähimmäisellens wääryttä teki lyckäis händä sanoden: cuca sinun on pannut meidän Päämiehexem ja Duomarixem?

27. Mutta se ioca Lehimeisens wärytte teki/ poislyckesi henen sanoden/ Cuca sinun on pannut Pämiehexi ia Domarixi meiden pälen? (Mutta se joka lähimmäisensä wääryyttä teki/ pois lykkäsi hänen sanoen/ Kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän päällen?)

27. ὁ δὲ ἀδικῶν τὸν πλησίον ἀπώσατο αὐτὸν εἰπών· τίς σε κατέστησεν ἄρχοντα καὶ δικαστὴν ἐφ’ ἡμῶν;

27. ο δε αδικων τον πλησιον απωσατο αυτον ειπων τις σε κατεστησεν αρχοντα και δικαστην εφ ημας 27. o de adikon ton plesion aposato aυton eipon tis se katestesen archonta kai dikasten ef emas

27 But he who hurt his neighbor shoved him away and said, Who designated you a ruler and a justice over us?

27. But he that did his neighbour wrong thrust him away, saying, Who made thee a ruler and a judge over us?

27. Men den, som gjorde sin Næste Uret, stødte ham fra sig og sagde: hvo har sat dig til en Øveste og Dommer over os?

27. Men den som orätt gjorde sinom nästa, han stötte honom bort, sägandes: Ho hafver satt dig till höfvitsman och domare öfver oss?

27. Agga se, kes omma liggimessele liga teggi, toukas tedda ennesest ärra, ja ütles: Kes on sind meile üllemaks ja kohtomoistiaks töstnud?

27. Bet tasai, kuris skriaudė artimą, atstūmė jį, sakydamas: ‘Kas tave paskyrė mūsų valdovu ir teisėju?

27. Der aber seinem Nächsten Unrecht tat, stieß in von sich und sprach: Wer hat dich über uns gesetzt zum Obersten und Richter?

27. Mais celui qui maltraitait son prochain, le repoussa, en disant: Qui t'a établi chef et juge sur nous?

27. Entónces el que injuriaba a su prójimo, le rempujó, diciendo: ¿Quién te ha puesto a tí por príncipe y juez sobre nosotros?

27 En die zijn naaste ongelijk deed, verstiet hem, zeggende: Wie heeft u tot een overste en rechter over ons gesteld?

27. Lecz ten, co krzywdził bliźniego, odegnał go, mówiąc: Któż cię postanowił książęciem i sędzią nad nami?

27. De az, a ki felebarátját bántalmazta, elutasítá őt magától, mondván: Kicsoda tett téged fejedelemmé és bíróvá mi rajtunk?

27 Но обижающий ближнего оттолкнул его, сказав: кто тебя поставил начальником и судьею над нами?

27. Той же, що обижав ближнього, відопхнув його, кажучи: Хто тебе настановив князем і суддею над нами?

28 Aiotko tappaa minutkin, niinkuin eilen tapoit egyptiläisen?'

28 Aiotko tappaa minut niin kuin eilen tapoit egyptiläisen?'

28. Vai tahdotkos sinä minua niin tappaa, kuin sinä Egyptiläisen eilen tapoit?

28. Wai tahdotcos minungin nijn tappa cuins Egyptin miehen eiläin tapoit?

28. Wai tadhocos mös minua tappa/ ninquin sine tapoit eilen sen Egiptin miehen? (Wai tahdotkos myös minua tappaa/ niinkuin sinä tapoit eilen sen Egyptin miehen?)

28. μὴ ἀνελεῖν με σὺ θέλεις ὃν τρόπον ἀνεῖλες ἐχθὲς τὸν Αἰγύπτιον;

28. μη ανελειν με συ θελεις ον τροπον ανειλες χθες τον αιγυπτιον 28. me anelein me sυ theleis on tropon aneiles chthes ton aigυption

28 You do not wish to assassinate me in the manner you assassinated the Egyptian yesterday, do you?

28. Wilt thou kill me, as thou diddest the Egyptian yesterday?

28. Vil du slaae mig ihjel, ligesom du igaar ihjelslog Ægypteren?

28. Månn du vilja slå mig ihjäl, såsom du slog den Egyptien i går?

28. Kas sa mind tahhad ärratappa, nenda kui sa eile Egiptusse-meest tapsid?

28. Gal nori ir mane nužudyti, kaip vakar nužudei egiptietį?’

28. Willst du mich auch töten, wie du gestern den Ägypter getötet hast?

28. Veux-tu me tuer, comme tu tuas hier l'Égyptien?

28. ¿Quieres tú matarme, como mataste ayer al Egipcio?

28 Wilt gij mij ook ombrengen, gelijkerwijs gij gisteren den Egyptenaar omgebracht hebt?

28. Izali mię ty chcesz zabić, jakoś wczoraj zabił Egipczanina?

28. Csak nem akarsz engem is megölni, miképen megöléd tegnap az égyiptomit?

28 Не хочешь ли ты убить и меня, как вчера убил Египтянина?

28. Чи й мене хочеш убити, як убив єси вчора Єгиптянина?

29 Tämän puheen tähden Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin maassa, ja siellä hänelle syntyi kaksi poikaa.

29 Tämän puheen vuoksi Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin maassa, ja siellä hän sai* kaksi poikaa.

29. Niin Moses pakeni tämän puheen tähden, ja oli Madiamin maakunnassa muukalainen, jossa hän kaksi poikaa siitti.

29. Ja Moses pakeni tämän puhen tähden ja oli Madian maacunnas muucalainen josa hän caxi poica sijtti.

29. Ja pakeni Moses temen puhen teden/ ia oli Mwcalainen Madian maakunnas/ iossa hen synnytti caxi poica. (Ja pakeni Moses tämän puheen tähden/ ja oli muukalainen Median maakunnas/ jossa hän synnytti kaksi poikaa.)

29. ἔφυγε δὲ Μωϋσῆς ἐν τῷ λόγῳ τούτῳ, καὶ ἐγένετο πάροικος ἐν γῇ Μαδιάμ, οὗ ἐγέννησεν υἱοὺς δύο.

29. εφυγεν δε μωσης εν τω λογω τουτω και εγενετο παροικος εν γη μαδιαμ ου εγεννησεν υιους δυο 29. efυgen de moses en to logo toυto kai egeneto paroikos en ge madiam oυ egennesen υioυs dυo

29 But at this speech, Moses fled and became a foreigner in the land of Midian, where he fathered two sons. {Exo 18:3}

29. Then fled Moses at this saying, and was a stranger in the land of Madian, where he begat two sons.

29. Men Moses flyede for denne Tales Skyld og blev en Udlænding i Midians Land, hvor han avede to Sønner.

29. Då flydde Moses, för detta talets skull, och vardt en främling uti det landet Madian; der han två söner födde.

29. Agga Moses pöggenes ärra se könne pärrast, ja ellas kui maialinne Midiani-maal , seälsammas sünnitas temma kaks ¤ poega.

29. Tai išgirdęs, Mozė pabėgo ir buvo ateivis Madiano krašte, kur jam gimė du sūnūs.

29. Mose aber floh wegen dieser Rede und ward ein Fremdling im Lande Midian; daselbst zeugte er zwei Söhne.

29. A cette parole, Moïse s'enfuit, et il demeura comme étranger au pays de Madian, où il eut deux fils.

29. A esta palabra Moisés huyó; y se hizo extranjero en tierra de Madián, donde engendró dos hijos.

29 En Mozes vluchtte op dat woord en werd een vreemdeling in het land Madiam, waar hij twee zonen gewon.

29. I uciekł Mojżesz za temi słowy i był przychodniem w ziemi Madyjaóskiej, gdzie spłodził dwóch synów.

29. E beszédre aztán Mózes elfuta és lőn jövevény a Midián földén, [25†] a hol két fia születék.

29 От сих слов Моисей убежал и сделался пришельцем в земле Мадиамской, где родились от него два сына.

29. Утїк же Мойсей за словом сим, і зайшов у землю Мадиямську, де зродив двох синів.

30 Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa (Herran) enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.

30 Neljänkymmenen vuoden kuluttua hänelle ilmestyi Siinain vuoren autiomaassa (Herran) enkeli orjantappurapensaan tulenliekissä.

30. Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle Herran enkeli korvessa, Sinain vuorella, pensaan tulen liekissä.

30. JA neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle HERran Engeli corwesa Sinain wuorella tulises pensas.

30. Ja nelienkymmenen aijastaian pereste ilmestui HERran Engeli henelle Corues Sinain worell Tulises Pensahas. (Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi Herran enkeli hänelle korwes Sinain wuorella tulisessa pensaassa.)

30. Καὶ πληρωθέντων ἐτῶν τεσσαράκοντα ὤφθη αὐτῷ ἐν τῇ ἐρήμῳ τοῦ ὄρους Σινᾶ ἄγγελος Κυρίου ἐν φλογὶ πυρὸς βάτου.

30. και πληρωθεντων ετων τεσσαρακοντα ωφθη αυτω εν τη ερημω του ορους σινα αγγελος κυριου εν φλογι πυρος βατου 30. kai plerothenton eton tessarakonta ofthe aυto en te eremo toυ oroυs sina aggelos kυrioυ en flogi pυros βatoυ

30 Now (after) forty years were fulfilled, a messenger of the Lord was seen by him in the wilderness of Mount Sinai, in a flame of fire from a bush. {Exo 3:6}

30. And when forty years were expired, there appeared to him in the wilderness of mount Sina an angel of the Lord in a flame of fire in a bush.

30. Og der fyrretyve Aar vare fuldkommede, aabenbaredes Herrens Engel for ham i Sinai Bjergs Ørk, i en Tornebusk Ildslue.

30. Och efter fyratio år syntes honom Herrans Ängel i öknene, vid det berget Sina, uti en brinnande låga, utu buskanom.

30. Ja kui nellikümmend aastat möda said, näitis ennast temmale Sina-mäe körbes Issanda Ingel tulle-lekes kibbowitsa poösas.

30. Po keturiasdešimties metų Sinajaus kalno dykumoje jam pasirodė angelas degančio erškėčių krūmo liepsnose.

30. Und über vierzig Jahre erschien ihm in der Wüste an dem Berge Sinai der Engel des HERRN in einer Feuerflamme im Busch.

30. Quarante ans après, l'ange du Seigneur lui apparut au désert de la montagne de Sina, dans la flamme d'un buisson en feu.

30. Y cumplidos cuarenta años, el ángel del Señor le apareció en el desierto del monte de Sinaí en fuego de llama en un zarzal.

30 En als veertig jaren vervuld waren, verscheen hem de Engel des Heeren, in de woestijn van den berg Sinai, in een vlammig vuur van het doornenbos.

30. A gdy się wypełniło czterdzieści lat, ukazał mu się na puszczy góry Synaj Anioł Paóski w płomieniu ognistym w krzaku.

30. És negyven esztendő elteltével megjelenék néki a Sínai hegy pusztájában az Úrnak angyala [26†] csipkebokornak tüzes lángjában.

30 По исполнении сорока лет явился ему в пустыне горы Синая Ангел Господень в пламени горящеготернового куста.

30. А як уплило сорок років, явивсь йому в пустинї під горою Синаєм ангел Господень у поломї огняного куща.

31 Kun Mooses sen näki, ihmetteli hän tätä näkyä; ja kun hän meni tarkemmin katsomaan, kuului Herran ääni, joka sanoi:

31 Sen nähdessään Mooses ihmetteli näkyä, ja kun hän tuli lähelle katselemaan, *hänelle tuli* Herran ääni:

31. Mutta kuin Moses sen näki, ihmetteli hän sitä näkyä, ja kuin hän meni lähes katsomaan, niin tapahtui Herran ääni hänelle:

31. Cosca Moses sen näki ihmetteli hän sitä näky mutta cuin hän meni lähes cadzoman nijn cuului HERran äni hänelle:

31. Coska Moses sen näki/ ihmetteli hen site näky. Mutta quin hen tygemeni catzoman/ nin Herran äni cwlui henelle/ (Koska Moses sen näki/ ihmetteli hän sitä näkyä. Mutta kuin hän tykö meni katsoman/ niin Herran ääni kuului hänelle/)

31. ὁ δὲ Μωϋσῆς ἰδὼν ἐθαύμαζε τὸ ὅραμα· προσερχομένου δὲ αὐτοῦ κατανοῆσαι ἐγένετο φωνὴ Κυρίου πρὸς αὐτόν·

31. ο δε μωσης ιδων εθαυμασεν το οραμα προσερχομενου δε αυτου κατανοησαι εγενετο φωνη κυριου προς αυτον 31. o de moses idon ethaυmasen to orama proserchomenoυ de aυtoυ katanoesai egeneto fone kυrioυ pros aυton

31 But (after) Moses saw it, he was marveling (at) the vision (of it). And (while) coming near to consider (what it was,) there came* a voice of the Lord to him,

31. When Moses saw it, he wondered at the sight: and as he drew near to behold it, the voice of the Lord came unto him,

31. Men der Moses det saae, forundrede han sig over dette Syn, og der han gik hen for at beskue det, skete Herrens Røst til ham:

31. Då Moses det såg, förundrade han sig om den synena; men då han gick fram, och skulle skåda, skedde Herrans röst till honom:

31. Agga kui Moses sedda näggi, panni temma sedda näggemist immeks; agga kui ta liggi astus waatma, sai Issanda heäl temmale:

31. Tai pamatęs, Mozė labai nusistebėjo reginiu. Kai jis artinosi, norėdamas geriau įsižiūrėti, jam pasigirdo Viešpaties balsas:

31. Da es aber Mose sah, wunderte er sich des Gesichtes. Als er aber hinzuging zu schauen, geschah die Stimme des HERRN zu ihm:

31. Et quand Moïse le vit, il fut étonné de l'apparition; et comme il s'approchait pour la considérer, la voix du Seigneur lui dit:

31. Entónces Moisés mirando, fué maravillado de la visión; y llegándose para considerar, vino a él la voz del Señor,

31 Mozes nu, dat ziende, verwonderde zich over het gezicht; en als hij derwaarts ging, om dat te bezien, zo geschiedde een stem des Heeren tot hem,

31. A Mojżesz ujrzawszy, zadziwił się onemu widzeniu; a gdy przystąpił, aby się temu przypatrzył, stał się do niego głos Paóski:

31. Mózes pedig mikor meglátta, elcsodálkozék a látáson. Mikor pedig oda méne, hogy megszemlélje, lőn az Úrnak szava ő hozzá:

31 Моисей, увидев, дивился видению; а когда подходилрассмотреть, был к нему глас Господень:

31. Мойсей же побачивши дивувавсь видїннєм; як же приступив він, щоб придивитись, роздав ся голос Господень до него:

32 'Minä olen sinun isiesi Jumala, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala'. Niin Mooses alkoi vapista eikä tohtinut katsoa sinne.

32 ’Minä olen isäisi Jumala, Aabrahamin (Jumala) ja lisakin (Jumala) ja Jaakobin Jumala.' Niin Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsella.

32. Minä olen sinun isäis Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala. Niin Moses vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.

32. Minä olen sinun Isäis Jumala Abrahamin Jumala Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala nijn Moses wapisi eikä tohtinut sinne cadzoa.

32. Mine olen sinun Iseis Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ia Jacobin Jumala. Nin Moses wapisi ia ei tochtinut sinne catzo. (Minä olen sinun isäisi Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isachin Jumala ja Jakobin Jumala. Niin Moses wapisi ja ei tohtinut sinne katsoa.)

32. ἐγὼ ὁ Θεὸς τῶν πατέρων σου, ὁ Θεὸς Ἀβραὰμ καὶ ὁ Θεὸς Ἰσαὰκ καὶ ὁ Θεὸς Ἰακώβ. ἔντρομος δὲ γενόμενος Μωϋσῆς οὐκ ἐτόλμα κατανοῆσαι.

32. εγω ο θεος των πατερων σου ο θεος αβρααμ και ο θεος ισαακ και ο θεος ιακωβ εντρομος δε γενομενος μωσης ουκ ετολμα κατανοησαι 32. ego o theos ton pateron soυ o theos aβraam kai o theos isaak kai o theos iakoβ entromos de genomenos moses oυk etolma katanoesai

32 I (am) the God of your fathers, the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob. {Exo 3:6} And the trembling Moses came*, (and) was not daring to consider (what it was).

32. Saying, I am the God of thy fathers, the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob. Then Moses trembled, and durst not behold.

32. Jeg er dine Fædres Gud, Abrahams Gud og Isaks Gud og Jakobs Gud. Da bævede Moses og turde ikke skue derhen.

32. Jag är dina fäders Gud, Abrahams Gud, Isaacs Gud, och Jacobs Gud. Då vardt Moses förfärad, och torde icke se dit.

32. Minna ollen sinno wannematte Jummal, Abraami Jummal, ja Isaki Jummal, ja Jakobi Jummal; agga Moses jäi wärrisema ja ei julgend peäle wadata.

32. ‘Aš esu tavo tėvų Dievas, Abraomo, Izaoko ir Jokūbo Dievas’. Tada Mozė ėmė drebėti ir nebedrįso toliau žiūrėti.

32. Ich bin der Gott deiner Väter, der Gott Abrahams und der Gott Isaaks und der Gott Jakobs. Mose aber ward zitternd und wagte nicht anzuschauen.

32. Je suis le Dieu de tes pères, le Dieu d'Abraham, le Dieu d'Isaac, et le Dieu de Jacob. Et Moïse, tout tremblant, n'osait regarder.

32. Diciendo: Yo soy el Dios de tus padres, el Dios de Abraham, y el Dios de Isaac, y el Dios de Jacob; mas Moisés temeroso, no osaba mirar.

32 Zeggende: Ik ben de God uwer vaderen, de God Abrahams, en de God Izaks, en de God Jakobs. En Mozes werd zeer bevende, en durfde het niet bezien.

32. Jam jest Bóg ojców twoich, Bóg Abrahama, Bóg Izaaka, i Bóg Jakóba. A zadrżawszy Mojżesz nie śmiał się przypatrywać.

32. Én vagyok [27†] a te atyáidnak Istene, Ábrahámnak Istene, és Izsáknak Istene, és Jákóbnak Istene. Mózes pedig megrémülvén, nem meré megnézni.

32 Я Бог отцов твоих, Бог Авраама и Бог Исаака и Бог Иакова. Моисей, объятый трепетом, не смел смотреть.

32. Я Бог отцїв твоїх, і Бог Авраамів, і Бог Ісааків, і Бог Яковів. Затрусившись же Мойсей, не одважив ся придивлятись.

33 Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi; sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.

33 Mutta Herra sanoi hänelle: ’Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.

33. Ja Herra sanoi hänelle: riisu kenkäs jaloistas; sillä sia, jossas seisot, on pyhä maa.

33. Ja HERRa sanoi hänelle: rijsu kengäs jalgoistas: sillä sia josas seisot on pyhä maa.

33. Nin sanoi Herra henelle/ Risu sinun Kenges ialghoistas/ Sille se Sia cussas seisot/ ombi pyhe Maa. (Niin sanoi Herra hänelle/ Riisu sinun kenkäsi jaloistasi/ Sillä se sija kussas seisot/ ompi pyhä maa.)

33. εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Κύριος· λῦσον τὸ ὑπόδημα τῶν ποδῶν σου· ὁ γὰρ τόπος ἐν ᾧ ἕστηκας γῆ ἁγία ἐστίν.

33. ειπεν δε αυτω ο κυριος λυσον το υποδημα των ποδων σου ο γαρ τοπος εν ω εστηκας γη αγια εστιν 33. eipen de aυto o kυrios lυson to υpodema ton podon soυ o gar topos en o estekas ge agia estin

33 Now the Lord said to him, Loose the shoes from your feet; for* the place in which you are standing is holy land.

33. Then said the Lord to him, Put off thy shoes from thy feet: for the place where thou standest is holy ground.

33. Men Herren sagde til ham: løs Skoene af dine Fødder: thi det Sted, som du staaer paa, er hellig Jord.

33. Då sade Herren till honom: Lös dina skor af dina fötter; ty det rum, som du står uppå, är ett heligt land.

33. Agga Issand ütles temma wasto: Peästa kingad ennese jallast, sest se paik, kus peäl sa seisad, on üks pühha Ma.

33. O Viešpats jam tarė: ‘Nusiauk apavą nuo kojų, nes ta vieta, kur tu stovi, yra šventa žemė.

33. Aber der HERR sprach zu ihm: Zieh die Schuhe aus von deinen Füßen; denn die Stätte, da du stehest, ist heilig Land!

33. Alors le Seigneur lui dit: Ote les souliers de tes pieds; car le lieu où tu es est une terre sainte.

33. Y le dijo el Señor: Desata los zapatos de tus piés, porque el lugar en que estás, tierra santa es.

33 En de Heere zeide tot hem: Ontbind de schoenen van uw voeten; want de plaats in welke gij staat, is heilig land.

33. I rzekł mu Pan: Zzuj obuwie z nóg twoich; bo miejsce, na którem stoisz, jest ziemia święta.

33. Az Úr pedig monda néki: Oldozd le sarudat [28†] lábaidról; mert a hely, a melyen állasz, szent föld.

33 И сказал ему Господь: сними обувь с ног твоих, ибо место, на котором ты стоишь, есть земля святая.

33. Рече ж йому Господь: Роззуй обувє ніг твоїх, бо місце, на котрому стоїш, - земля сьвята.

34 Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa, ja minä olen astunut alas vapauttamaan heidät. Ja nyt, tule tänne, minä lähetän sinut Egyptiin.'

34 Olen näkemällä nähnyt kansani sorron Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa ja olen astunut alas pelastamaan heidät. Tule siis nyt, minä lähetän sinut Egyptiin.’

34. Minä olen nähden nähnyt kansani tuskan Egyptissä, ja olen heidän huokauksensa kuullut, ja tulin alas heitä ottamaan ulos: tule siis nyt tänne, minä lähetän sinun Egyptiin.

34. Minä olen kyllä nähnyt minun Canssani tuscan Egyptis ja olen heidän huocauxens cuullut ja alastulin heitä wapahtaman tule sijs nyt tänne minä lähetän sinun Egyptijn.

34. Mine olen kylle nähnyt minun Canssani tuskan ioca Egiptis ombi/ Ja olen heiden hoocauxens cwllut/ ia alasastuin heite wapattaman. Ja tule nyt tenne/ Mine leheten sinun Egiptijn. (Minä olen kyllä nähnyt minun kansani tuskan joka Egyptissä ompi/ Ja olen heidän huokauksensa kuullut/ ja alas astuin heitä wapauttaman. Ja tule nyt tänne/ Minä lähetän sinun Egyptiin.)

34. ἰδὼν εἶδον τὴν κάκωσιν τοῦ λαοῦ μου τοῦ ἐν Αἰγύπτῳ καὶ τοῦ στεναγμοῦ αὐτῶν ἤκουσα, καὶ κατέβην ἐξελέσθαι αὐτούς· καὶ νῦν δεῦρο ἀποστελῶ σε εἰς Αἴγυπτον.

34. ιδων ειδον την κακωσιν του λαου μου του εν αιγυπτω και του στεναγμου αυτων ηκουσα και κατεβην εξελεσθαι αυτους και νυν δευρο αποστελω σε εις αιγυπτον 34. idon eidon ten kakosin toυ laoυ moυ toυ en aigυpto kai toυ stenagmoυ aυton ekoυsa kai kateβen ekselesthai aυtoυs kai nυn deυro apostelo se eis aigυpton

34 Having seen, I saw the mistreatment of my people who (were) in Egypt and heard their groaning and I descended to liberate them. And now come-here, I will be sending you into Egypt. {Exo 3:1-10}

34. I have seen, I have seen the affliction of my people which is in Egypt, and I have heard their groaning, and am come down to deliver them. And now come, I will send thee into Egypt.

34. Jeg har grant seet det Onde, mit Folk lider i Ægypten, og hørt deres Suk, og ernedkommen at udfrie dem; og kom nu hid, og jeg vil sende dig til Ægypten.

34. Jag hafver väl sett mins folks tvång, som är uti Egypten, och hafver hört deras suckan, och är nederstigen till att frälsa dem; så kom nu hit, jag vill sända dig uti Egypten.

34. Minna ollen kül näinud om̃a rahwa hädda, mis Egiptusse-maal on, ja ollen nende ohkamist kuulnud, ja mahhatulnud neid ärrapeästma; siis tulle nüüd, ma tahhan sind Egiptussemale läkkitada.

34. Aš regėte regėjau savo tautos priespaudą Egipte, išgirdau jos dejones ir nužengiau jos išvaduoti. Tad ateik čia, Aš pasiųsiu tave į Egiptą’.

34. Ich habe wohl gesehen das Leiden meines Volkes, das in Ägypten ist, und habe ihr Seufzen gehört und bin herabgekommen, sie zu erretten. Und nun komm her, ich will dich nach Ägypten senden.

34. J'ai vu et considéré l'affliction de mon peuple qui est en Égypte, et j'ai entendu leur gémissement, et je suis descendu pour les délivrer. Viens donc maintenant, et je t'enverrai en Égypte.

34. He visto, he visto la aflicción de mi pueblo que está en Egipto, y el gemido de ellos he oido, y he descendido para librarlos: ahora pues ven, te enviare a Egipto.

34 Ik heb merkelijk gezien de mishandeling Mijns volks, dat in Egypte is, en Ik heb hun zuchten gehoord en ben nedergekomen, om hen daaruit te verlossen; en nu, kom herwaarts, Ik zal u naar Egypte zenden.

34. Widząc widziałem utrapienie ludu mego, który jest w Egipcie, i słyszałem wzdychanie ich, a zstąpiłem, żebym je wybawił; przetoż teraz chodź, poślę cię do Egiptu.

34. Látván láttam az én népemnek nyomorúságát, mely Égyiptomban van, és az ő fohászkodásukat [29†] meghallgattam, és azért szállottam le, hogy őket megszabadítsam; most azért jőjj, elküldelek téged Égyiptomba.

34 Я вижу притеснение народа Моего в Египте, и слышу стенание его, и нисшел избавить его: итак пойди, Я пошлю тебя в Египет.

34. Дивившись видїв я муку народу мого в Єгиптї, і стогнаннє його чув я, і зійшов визволити його. І тепер іди, пішлю тебе в Єгипет.

35 Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on asettanut päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.

35 Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka on asettanut sinut päämieheksi ja tuomariksi?' hänet Jumala lähetti päämieheksi ja vapauttajaksi sen enkelin välityksellä, * joka ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.

35. Tämän Moseksen, jota he kielsivät, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? tämän on Jumala lähettänyt päämieheksi ja vapahtajaksi, enkelin käden kautta, joka hänelle pensaassa ilmestyi.

35. Tämän Mosexen jota he kielsit ja sanoit: cuca sinun on pannut Päämiehexi ja Duomarixi? on Jumala lähettänyt Päämiehexi ja wapahtajaxi Engelin käden cautta joca hänelle pensas ilmestyi.

35. Temen Mosesen ionga he kielsit ia sanoit/ Cuca sinun on pannut Pämiehexi ia Domarixi? Sen ombi Jumala (ma mine) Pämiehexi ia Wapattaiaxi lehettenyt Engelin Kätte mödhen/ ioca henelle ilmestui Pensahas. (Tämän Moseksen jonka he kielsit ja sanoit/ Kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? Sen ompi Jumala päämieheksi ja wapahtajaksi lähettänyt enkelin kättä myöten/ joka hänelle ilmestyi pensaassa.)

35. Τοῦτον τὸν Μωϋσῆν ὃν ἠρνήσαντο εἰπόντες· τίς σε κατέστησεν ἄρχοντα καὶ δικαστήν; τοῦτον ὁ Θεὸς ἄρχοντα καὶ λυτρωτὴν ἀπέστειλεν ἐν χειρὶ ἀγγέλου τοῦ ὀφθέντος αὐτῷ ἐν τῇ βάτῳ.

35. τουτον τον μωυσην ον ηρνησαντο ειποντες τις σε κατεστησεν αρχοντα και δικαστην τουτον ο θεος αρχοντα και λυτρωτην απεστειλεν εν χειρι αγγελου του οφθεντος αυτω εν τη βατω 35. toυton ton moυsen on ernesanto eipontes tis se katestesen archonta kai dikasten toυton o theos archonta kai lυtroten apesteilen en cheiri aggeloυ toυ ofthentos aυto en te βato

35 This Moses whom they denied, having said, Who designated you a ruler and a justice? God sent this one (as) a ruler and a redeemer by the hand of (the) messenger who was seen by him in the bush. {Exo 14:21, 12:41, 15:23, 16:1-36}

35. This Moses whom they refused, saying, Who made thee a ruler and a judge? the same did God send to be a ruler and a deliverer by the hand of the angel which appeared to him in the bush.

35. Denne Moses, hvilken de fornægtede, sigende: hvo har sat dig til en Øverste og Dommer? denne sendte Gud til at være en Øverste og Befrier ved Engelens Haand, som aabenbaredes for ham i Tornebusken.

35. Denna Mosen, som de försakade, sägande: Ho gjorde dig till höfvitsman och domare? honom (säger jag) hafver Gud sändt för en höfvitsman och förlossare, genom Ängelens hand, som honom syntes i buskanom.

35. Sedda Mosest, kedda nemmad ärrasalganud, ja üttelnud: Kes on sind üllemaks ja kohtomoistiaks töstnud, sedda läkkitas Jummal ühheks üllemaks ja ärrapeästiaks se Ingli käe läbbi, kes ennast temmale näitis kibbowitsa poösas:

35. Tą Mozę, kurio jie atsižadėjo, sakydami: ‘Kas tave paskyrė valdovu ir teisėju?’, Dievas pasiuntė kaip vadovą ir gelbėtoją ranka angelo, kuris pasirodė jam erškėčių krūme.

35. Diesen Mose, welchen sie verleugneten, da sie sprachen: Wer hat dich zum Obersten und Richter gesetzt? den sandte Gott zu einem Obersten und Erlöser durch die Hand des Engels, der ihm erschien im Busch.

35. Ce Moïse qu'ils avaient rejeté, en disant: Qui t'a établi chef et juge? c'est celui que Dieu envoya pour prince et pour libérateur, sous la conduite de l'ange qui lui était apparu dans le buisson.

35. A este Moisés, al cual ellos habían negado, diciendo: ¿Quién te ha puesto por príncipe y juez? a éste envió Dios por príncipe y libertador por la mano del ángel que le apareció en el zarzal.

35 Dezen Mozes, welken zij verloochend hadden, zeggende: Wie heeft u tot een overste en rechter gesteld? dezen, zeg ik, heeft God tot een overste en verlosser gezonden, door de hand des Engels, Die hem verschenen was in het doornenbos.

35. Tego Mojżesza, którego się byli zaprzali, mówiąc: Któż cię postanowił książęciem i sędzią? Tego Bóg książęciem i wybawicielem posłał przez rękę Anioła, który mu się ukazał w krzaku.

35. Ezt a Mózest, a kit megtagadának, mondván: Ki tett téged [30†] fejedelemmé és bíróvá? ezt az Isten fejedelmül és szabadítóul küldé angyal keze által, a ki megjelent néki a [31†] csipkebokorban.

35 Сего Моисея, которого они отвергли, сказав: кто тебяпоставил начальником и судьею? сего Бог чрез Ангела, явившегося ему в терновом кусте, послал начальником и избавителем.

35. Сього Мойсея, котрого відцурались вони, кажучи: хто тебе настановив князем та суддею над нами? сього Бог князем і збавителем післав рукою ангела, що явивсь йому в кущі (корчі).

36 Hän johdatti heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa neljänäkymmenenä vuotena.

36 Hän vei heidät ulos tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden aikana.

36. Tämä johdatti heitä ulos, ja teki ihmeitä ja merkkejä Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa.

36. Tämä johdatti heitä ja teki ihmeitä ja merckejä Egyptis ja punaises meres ja corwes neljäkymmendä ajastaica.

36. Teme heite wloswei/ ia teki Ihmeit ia Mercki Egiptis/ ia Punaises Meres/ ia Corues neliekymmende aijastaica. (Tämä heitä ulos wei/ ja teki ihmeitä ja merkkiä Egyptissä/ ja Punaisessa meressä/ ja korwessa neljäkymmentä ajastaikaa.)

36. οὗτος ἐξήγαγεν αὐτοὺς ποιήσας τέρατα καὶ σημεῖα ἐν γῇ Αἰγύπτῳ καὶ ἐν Ἐρυθρᾷ θαλάσσῃ καὶ ἐν τῇ ἐρήμῳ ἔτη τεσσαράκοντα.

36. ουτος εξηγαγεν αυτους ποιησας τερατα και σημεια εν γη αιγυπτου και εν ερυθρα θαλασση και εν τη ερημω ετη τεσσαρακοντα 36. oυtos eksegagen aυtoυs poiesas terata kai semeia en ge aigυptoυ kai en erυthra thalasse kai en te eremo ete tessarakonta

36 This one led them out, having done wonders and signs in (the) land of Egypt and in (the) Red Sea and in the wilderness (for) forty years.

36. He brought them out, after that he had shewed wonders and signs in the land of Egypt, and in the Red sea, and in the wilderness forty years.

36. Denne udførte dem, der han havde gjort Undergjerninger og Tegn i Ægyptens Land og i det røde Hav og i Ørken i fyrretyve Aar.

36. Han förde dem ut, görandes under och tecken uti Egypten, och uti röda hafvet, och uti öknene, i fyratio år.

36. Sesinnane wiis neid wälja ja teggi imme-teggusid ja tähta Egiptusse-maal, ja punnases ¤ merres, ja körbes nellikümmend aastat.

36. Jis išvedė juos, darydamas stebuklus ir ženklus Egipto žemėje, prie Raudonosios jūros ir per keturiasdešimt metų dykumoje.

36. Dieser führte sie aus und tat Wunder und Zeichen in Ägypten, im Roten Meer und in der Wüste vierzig Jahre.

36. C'est celui qui les fit sortir, en faisant des prodiges et des miracles au pays d'Égypte, dans la mer Rouge, et au désert, pendant quarante ans.

36. Este los sacó, haciendo prodigios y milagros en la tierra de Egipto, y en el mar Bermejo, y en el desierto por cuarenta años.

36 Deze heeft hen uitgeleid, doende wonderen en tekenen in het land van Egypte, en in de Rode zee, en in de woestijn, veertig jaren.

36. I ten je wywiódł, czyniąc cuda i znamiona w ziemi Egipskiej i na morzu Czerwonem, i na puszczy, przez czterdzieści lat.

36. Ez hozta ki őket, csodákat és jeleket tévén [32†] Égyiptomnak földében és a Verestengeren [33†] és a pusztában negyven [34†] esztendeig.

36 Сей вывел их, сотворив чудеса и знамения в земле Египетской, и в Чермном море, и в пустыне в продолжениесорока лет.

36. Сей вивів їх, робивши чудеса та ознаки в Єгиптї, й на Червоному морі, і в пустинї сорок років.

37 Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta (Häntä kuunnelkaa.)'.

37 Tämä on se Mooses, joka sanoi Israelin lapsille: 'Profeetan, kaltaiseni, herättää *Herra, teidän Jumalanne.' teille veljienne joukosta, (Häntä kuunnelkaa.)'

37. Tämä on se Moses, joka sanoi Israelin lapsille: Herra teidän Jumalanne herättää teille teidän veljistänne yhden Prophetan, niinkuin minun, jota teidän pitää kuuleman.

37. Tämä Moses sanoi Israelin lapsille: HERra Jumala herättä teille teidän weljistänne yhden Prophetan nijncuin minun jota teidän pitä cuuleman.

37. Teme ombi Moses/ ioca sanoi Israelin lapsille/ Yhden Prophetan HERRA JUMALA teille ylesnostapi teiden Welijsten/ ninquin minun/ site teiden pite cwleman. (Tämä ompi Moses/ joka sanoi Israelin lapsille/ Yhden prophetan HERRA JUMALA teille ylös nostaapi teidän weljistäni/ niinkuin minun/ sitä teidän pitää kuuleman.)

37. οὗτός ἐστιν ὁ Μωϋσῆς ὁ εἰπὼν τοῖς υἱοῖς Ἰσραήλ· προφήτην ὑμῖν ἀναστήσει Κύριος ὁ Θεὸς ὑμῶν ἐκ τῶν ἀδελφῶν ὑμῶν ὡς ἐμέ· αὐτοῦ ἀκούσεσθε.

37. ουτος εστιν ο μωυσης ο ειπων τοις υιοις ισραηλ προφητην υμιν αναστησει κυριος ο θεος υμων εκ των αδελφων υμων ως εμε αυτου ακουσεσθε 37. oυtos estin o moυses o eipon tois υiois israel profeten υmin anastesei kυrios o theos υmon ek ton adelfon υmon os eme aυtoυ akoυsesthe

37 This is that Moses, who said to the sons of Israel, The Lord our God will raise* up to you° a prophet out of your° brethren, like me. {Deu 18:15}

37. This is that Moses, which said unto the children of Israel, A prophet shall the Lord your God raise up unto you of your brethren, like unto me; him shall ye hear.

37. Denne er den Moses, som sagde til Israels Børn: en Prophet skal Herren Eder Gud opreise Eder af Eders Brødre ligesom mig; ham skulle I høre.

37. Denne är Moses, som sade till Israels barn: En Prophet skall Herren, edar Gud, uppväcka eder af edra bröder, såsom mig; honom skolen I höra.

37. Se on se Moses, kes Israeli laste wasto on üttelnud: Ühhe Prohweti tahhab teile ISSAND teie Jummal ärratada teie wendade seast, nenda kui minna, tedda peate teie kuulma.

37. Tai šis Mozė pasakė Izraelio vaikams: ‘Dievas pažadins jums iš jūsų brolių Pranašą, panašiai kaip mane’.

37. Dies ist der Mose, der zu den Kindern Israel gesagt hat: "Einen Propheten wird euch der HERR, euer Gott, erwecken aus euren Brüdern gleichwie mich; den sollt ihr hören."

37. C'est ce Moïse qui dit aux enfants d'Israël: Le Seigneur votre Dieu vous suscitera un prophète comme moi, d'entre vos frères; écoutez-le.

37. Este es aquel Moisés, que dijo a los hijos de Israel: Profeta os levantará el Señor Dios vuestro, de vuestros hermanos, como yo; a él oiréis.

37 Deze is de Mozes, die tot de kinderen Israels gezegd heeft: De Heere, uw God, zal u een Profeet verwekken uit uw broederen, gelijk mij; Dien zult gij horen.

37. Tenci jest Mojżesz, który rzekł synom Izraelskim: Proroka wam wzbudzi Pan, Bóg wasz, z braci waszych, jako mię, onego słuchać będziecie;

37. Ez ama Mózes, ki az Izráel fiainak ezt mondotta: Prófétát támaszt néktek [35†] az Úr, a ti Istentek, a ti atyátokfiai közül, mint engem: azt hallgassátok.

37 Это тот Моисей, который сказал сынамИзраилевым: Пророка воздвигнет вам Господь Бог ваш из братьев ваших, как меня; Его слушайте.

37. Се той Мойсей, що сказав синам Ізраїлевим: Поставить вам Господь Бог ваш пророка з братів ваших, як мене; Його слухайте.

38 Hän on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa; ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.

38 Hän on se, joka autiomaassa oli seurakunnassa enkelin kanssa — joka puhui hänelle Siinain vuorella — ja isäimme kanssa. Hän sai eläviä sanoja meille annettavaksi.

38. Tämä oli seurakunnassa enkelin kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Sinain vuorella, ja meidän isäimme kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,

38. Tämä oli seuracunnas Engelin cansa corwes joca puhui hänen cansans Sinain wuorella ja meidän Isäimme cansa.

38. Teme se on ioca Seurakunnas oli Engelin cansa corues/ ioca puhui henen cansans Sinain worella/ ia meiden Isein ca'sa. (Tämä se on joka seurakunnassa oli enkelin kanssa korwessa/ joka puhui hänen kanssansa Sinain wuorella/ ja meidän isäin kanssa.)

38. οὗτός ἐστιν ὁ γενόμενος ἐν τῇ ἐκκλησίᾳ ἐν τῇ ἐρήμῳ μετὰ τοῦ ἀγγέλου τοῦ λαλοῦντος αὐτῷ ἐν τῷ ὄρει Σινᾶ καὶ τῶν πατέρων ἡμῶν, ὃς ἐδέξατο λόγια ζῶντα δοῦναι ἡμῖν,

38. ουτος εστιν ο γενομενος εν τη εκκλησια εν τη ερημω μετα του αγγελου του λαλουντος αυτω εν τω ορει σινα και των πατερων ημων ος εδεξατο λογια ζωντα δουναι ημιν 38. oυtos estin o genomenos en te ekklesia en te eremo meta toυ aggeloυ toυ laloυntos aυto en to orei sina kai ton pateron emon os edeksato logia zonta doυnai emin

38 This is he who came* (to be) in the congregation* in the wilderness with the messenger who spoke to him on Mount Sinai and from our fathers. (This is he) who accepted (the) living word to give to us; {Exo 19:3, 20:1-24:18}

38. This is he, that was in the church in the wilderness with the angel which spake to him in the mount Sina, and with our fathers: who received the lively oracles to give unto us:

38. Denne er den, som i Menigheden udi Ørken stod imellem Engelen, som talede til ham paa Sinai Bjerg, og vore Fædre; den, som annammede de levende Ord at give os;

38. Denne var den som uti församlingen, i öknene, var med Ängelen, som talade med honom på Sina berg, och med våra fäder; han undfick lifsens ord, till att gifva oss;

38. Sesinnane on, kes olli koggodusse sees körbes se Ingliga, kes temmaga räkis Sina-mäe peäl, ja meie wannemattega; se sai ellawad sannad, mis ta meile piddi andma,

38. Tai jis susirinkimo dieną dykumoje tarpininkavo tarp angelo, kalbėjusio jam Sinajaus kalne, ir mūsų tėvų. Ten jis gavo mums skirtuosius gyvenimo žodžius.

38. Dieser ist's, der in der Gemeinde in der Wüste mit dem Engel war, der ihm redete auf dem Berge Sinai und mit unsern Vätern; dieser empfing lebendige Worte, uns zu geben;

38. C'est lui qui, lors de l'assemblée dans le désert, s'entretenait avec l'ange qui lui parlait sur la montagne de Sina, et avec nos pères, et qui reçut des paroles de vie pour nous les donner.

38. Este es el que estuvo en la iglesia en el desierto con el ángel que le hablaba en el monte de Sinaí; y con nuestros padres: que recibió los oráculos vivos de vida para darnos.

38 Deze is het, die in de vergadering des volks in de woestijn was met den Engel, Die tot hem sprak op den berg Sinai, en met onze vaderen; welke de levende woorden ontving, om ons die te geven.

38. Ten jest, który był w zgromadzeniu na puszczy z Aniołem, który mówił do niego na górze Synaj, i z ojcami naszymi, który przyjął słowa Boże żywe, aby je nam podał.

38. Ez az, a ki ott volt a gyülekezetben a pusztában a Sinai [36†] hegyen vele beszélő angyallal és a mi atyáinkkal: ki élő [37†] igéket vőn, hogy nékünk adja;

38 Это тот, который был в собрании в пустыне с Ангелом, говорившим ему на горе Синае, и с отцами нашими, и который принял живые слова, чтобы передать нам,

38. Се той, що був у зборі в пустинї з ангелом, котрий промовляв до него на горі Синаї, та з отцями нашими, що прийняв живі слова, щоб дати нам.

39 Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin,

39 Hänelle eivät isämme tahtoneet olla kuuliaisia, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessään Egyptiin

39. Jota ei meidän isämme totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä Egyptiin,

39. Tämä sai elämän puhen meille andaxens jota ei teidän Isän totellet waan poissysäisit sen heidän tyköns ja palaisit sydämesäns Egyptijn.

39. Teme sai Elemen puhen meille andaxe's. Jota teiden Iset eiuet totelluet/ Waan poissysesit sen heiden tyköens/ ia palasit sydemestens Egiptijn (Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa. Jota teidän isät eiwät totelleet/ Waan pois sysäsit sen heidän tyköänsä/ ja palasit sydämestänsä Egyptiin.)

39. ᾧ οὐκ ἠθέλησαν ὑπήκοοι γενέσθαι οἱ πατέρες ἡμῶν, ἀλλὰ ἀπώσαντο καὶ ἐστράφησαν τῇ καρδίᾳ αὐτῶν εἰς Αἴγυπτον

39. ω ουκ ηθελησαν υπηκοοι γενεσθαι οι πατερες ημων αλλ απωσαντο και εστραφησαν ταις καρδιαις αυτων εις αιγυπτον 39. o oυk ethelesan υpekooi genesthai oi pateres emon all aposanto kai estrafesan tais kardiais aυton eis aigυpton

39 to whom our fathers willed not to become obedient*, but shoved him away from themselves and turned (back) to Egypt in their heart,

39. To whom our fathers would not obey, but thrust him from them, and in their hearts turned back again into Egypt,

39. hvem Eder Fædre ikke vilde lyde, men stødte ham fra sig og vendte med deres hjerter tilbage til Ægypten, sigende til Aaron:

39. Hvilkom edre fäder ville icke lydaktige vara; utan drefvo honom ifrå sig, och vände sig om med sitt hjerta till Egypten;

39. Kelle sanna meie wannemad ei tahtnud mitte kuulda, waid lükkasid tedda ennesest ärra, ja pöörsid om̃a süddamega Egiptusse-ma pole,

39. Jam mūsų tėvai nenorėjo paklusti, atstūmė jį ir savo širdis nukreipė į Egiptą.

39. welchem nicht wollten gehorsam werden eure Väter, sondern stießen ihn von sich und wandten sich um mit ihren Herzen nach Ägypten

39. Nos pères ne voulurent point lui obéir, mais ils le rejetèrent et retournèrent de leur cour en Égypte,

39. Al cual nuestros padres no quisieron obedecer: ántes le desecharon; y se volvieron aun de corazón a Egipto,

39 Denwelken onze vaders niet wilden gehoorzaam zijn, maar verwierpen hem, en keerden met hun harten weder naar Egypte;

39. Któremu nie chcieli posłuszni być ojcowie nasi; ale go odrzucili i obrócili się sercy swemi do Egiptu.

39. A kinek nem akartak engedni a mi atyáink, hanem eltaszíták maguktól, és szívökben Égyiptom felé fordulának,

39 которому отцы наши не хотели быть послушными, но отринули его и обратились сердцами своими к Египту,

39. Котрому не хотїли слухняними бути отцї наші, а відопхнули його, і обернулись серцем у Єгипет,

40 sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.

40 sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät edellämme, sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut tälle Moosekselle, hänelle, joka johti meidät ulos Egyptin maasta.'

40. Sanoen Aaronille: tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä Mosekselle, joka meidän Egyptin maasta toi ulos, on tapahtunut.

40. Ja sanoit Aaronille: tee meille jumalita jotca meidän edellämme käwisit: sillä en me tiedä mitä Mosexelle joca meidän Egyptist ulostoi on tapahtunut.

40. ia sanoit Aronille/ Tee meille Jumaloita iotca meiden edhellen kieuuet/ Sille emme me tiedhe mite telle Moseselle/ ioca meite Egiptist wloswei/ tapachtanut ombi. (ja sanoit Aronille/ Tee meille Jumaloita jotka meidän edellän käywät/ Sillä emme me tiedä mitä tälle Mosekselle/ joka meitä Egyptistä ulos wei/ tapahtunut ompi.)

40. εἰπόντες τῷ Ἀαρών· ποίησον ἡμῖν θεοὺς οἳ προπορεύσονται ἡμῶν· ὁ γὰρ Μωϋσῆς οὗτος, ὃς ἐξήγαγεν ἡμᾶς ἐκ γῆς Αἰγύπτου, οὐκ οἴδαμεν τί γέγονεν αὐτῷ.

40. ειποντες τω ααρων ποιησον ημιν θεους οι προπορευσονται ημων ο γαρ μωσης ουτος ος εξηγαγεν ημας εκ γης αιγυπτου ουκ οιδαμεν τι γεγονεν αυτω 40. eipontes to aaron poieson emin theoυs oi proporeυsontai emon o gar moses oυtos os eksegagen emas ek ges aigυptoυ oυk oidamen ti gegonen aυto

40 having said to Aaron, Make* us gods that will travel before us. For* this Moses, who led us forth out of the land of Egypt, we do not know what has happened to him. {Exo 32:1-6}

40. Saying unto Aaron, Make us gods to go before us: for as for this Moses, which brought us out of the land of Egypt, we wot not what is become of him.

40. gjør os Guder, som kunne gaae foran os; thi vi vilde ikke, hvad der er skeet denne Moses, som udstødte os af Ægypternes land.

40. Sägande till Aaron: Gör oss gudar, som gå för oss; ty vi vete icke hvad denna Mosi vederfaret är, som oss utfört hafver af Egypti land.

40. Ja ütlesid Aroni wasto: Te meile jummalad, kes meie eel woiksid käia, sest meie ei tea mitte, mis selle Mosessele on sündinud, kes meid on Egiptusse-ma seest wäljawinud.

40. Jie tarė Aaronui: ‘Padaryk mums dievų, kurie žygiuotų mūsų priekyje, nes mes nežinome, kas nutiko tam Mozei, kuris išvedė mus iš Egipto žemės’.

40. und sprachen zu Aaron: Mache uns Götter, die vor uns hin gehen; denn wir wissen nicht, was diesem Mose, der uns aus dem Lande Ägypten geführt hat, widerfahren ist.

40. Disant à Aaron: Fais-nous des dieux qui marchent devant nous; car pour ce Moïse qui nous a tirés du pays d'Égypte, nous ne savons ce qui lui est arrivé.

40. Diciendo a Aarón: Háznos dioses que vayan delante de nosotros; porque a este Moisés, que nos sacó de la tierra de Egipto, no sabemos que le ha acontecido.

40 Zeggende tot Aaron: Maak ons goden, die voor ons heengaan; want wat dezen Mozes aangaat, die ons uit het land van Egypte geleid heeft, wij weten niet, wat hem geschied is.

40. Mówiąc do Aarona: Uczyó nam bogi, którzy by szli przed nami; albowiem Mojżeszowi onemu, który nas wywiódł z ziemi Egipskiej, nie wiemy co się stało.

40. Ezt mondván Áronnak: Csinálj nékünk [38†] isteneket, kik előttünk járjanak: mert ez a Mózes, ki minket Égyiptom földéből kihozott, nem tudjuk, mi történt ő vele.

40 сказав Аарону: сделай нам богов, которые предшествовали бы нам; ибо с Моисеем, который вывел нас из земли Египетской, не знаем, что случилось.

40. говорячи Ааронові: Зроби нам богів, котрі б ійшли перед нами; бо Мойсей той, що вивів нас із Єгипту, не знаємо, що стало ся з ним.

41 Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhreja epäjumalalleen ja riemuitsivat kättensä töistä.

41 Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhrin epäjumalalle ja iloitsivat kättensä töistä.

41. Ja niinä päivinä tekivät he vasikan, ja uhrasivat epäjumalille uhria, ja riemuitsivat kättensä töistä.

41. Ja nijnä päiwinä teit he wasican ja uhraisit epäjumalille uhria ja riemuidzit kättens töistä.

41. Ja nijne peiuine he teit yhde' Wasican/ ia wffrasit Epeiumaloille wffrit/ ia remuitzit heiden kättens töiste. (Ja niinä päiwinä he teit yhden wasikan/ ja uhrasit epäjumaloille uhrit/ ja riemuitsit heidän kättensä töistä.)

41. καὶ ἐμοσχοποίησαν ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις καὶ ἀνήγαγον θυσίαν τῷ εἰδώλῳ, καὶ εὐφραίνοντο ἐν τοῖς ἔργοις τῶν χειρῶν αὐτῶν.

41. και εμοσχοποιησαν εν ταις ημεραις εκειναις και ανηγαγον θυσιαν τω ειδωλω και ευφραινοντο εν τοις εργοις των χειρων αυτων 41. kai emoschopoiesan en tais emerais ekeinais kai anegagon thυsian to eidolo kai eυfrainonto en tois ergois ton cheiron aυton

41 And they made* a calf in those days and brought* a sacrifice to the idol and were being joyous in the works of their hands. {Exo 32:19}

41. And they made a calf in those days, and offered sacrifice unto the idol, and rejoiced in the works of their own hands.

41. Og de gjorde en Kalv i de samme Dage og fremførte Offer for Afguden og vare lystige ved deres Hænders Gjerninger.

41. Och gjorde de en kalf, i de dagar, och offrade offer till afgudar, och fröjdade sig öfver sina händers verk.

41. Ja nemmad teggid ühhe wassika neil päiwil, ja wisid selle ebba-jummalale ohwrid, ja ollid röömsad omma kätte teggude pärrast.

41. Taip anomis dienomis jie pasidirbo veršį, atnašavo stabui auką ir džiaugėsi savo rankų darbu.

41. Und sie machten ein Kalb zu der Zeit und brachten dem Götzen Opfer und freuten sich der Werke ihrer Hände.

41. Et ils firent un veau, en ces jours-là, et ils offrirent des sacrifices à l'idole, et se réjouirent des ouvrages de leurs mains.

41. Y en aquellos dias hicieron un becerro, y ofrecieron sacrificio al ídolo, y en las obras de sus manos se holgaron.

41 En zij maakten een kalf in die dagen, en brachten offerande tot den afgod, en verheugden zich in de werken hunner handen.

41. I uczynili w one dni cielca i sprawowali ofiarę onemu bałwanowi, i weselili się w sprawach rąk swoich;

41. És borjúképet [39†] csinálának azokban a napokban, és áldozatot vivének a bálványnak, és gyönyörködének az ő kezeik csinálmányaiban.

41 И сделали в те дни тельца, и принесли жертву идолу, и веселились перед делом рук своих.

41. І зробили телця в днї ті, і приносили посьвяти ідолу, і втїшались дїлами рук своїх.

42 Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja hylkäsi heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin on kirjoitettu profeettain kirjassa: 'Toitteko te teurasuhreja ja muita uhreja minulle erämaassa neljänäkymmenenä vuotena, te, Israelin heimo?

42 Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja jätti heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niin kuin on kirjoitettu profeettain kirjassa: 'Toitteko minulle teurasuhreja ja muita uhreja autiomaassa neljänkymmenen vuoden aikana, te Israelin huone?

42. Niin Jumala käänsi itsensä, ja antoi ylön heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin prophetain Raamatussa on kirjoitettu: oletteko te Israelin huoneesta minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä ajastaikana korvessa?

42. Nijn Jumala käänsi hänens ja ylönandoi heidän palweleman Taiwan sotajoucko nijncuin Prophetain Ramatuis on kirjoitettu: olettaco te Israelin huonesta minulle uhria uhrannet ja eläimitä neljänäkymmenenä ajastaicana corwesa?

42. Nin Jumala sis kiensi henens/ ia ylena'noi heiden paluelema' Taiuan sotakunda/ Ninquin Kirioitettu ombi Prophetain Ramatusa. Olettaco te Israelin Hoonesta minulle wffranuet Wffrija/ ia Eleimite neliekymende aijastaica coruesa? (Niin Jumala siis käänsi hänens/ ja ylen antoi heidän palweleman taiwaan sotakuntaa/ Niinkuin kirjoitettu ompi prophetain Raamatussa. Oletteko te Israelin huoneesta minulle uhranneet uhria/ ja eläimiä neljäkymmentä ajastaikaa korwessa?)

42. ἔστρεψε δὲ ὁ Θεὸς καὶ παρέδωκεν αὐτοὺς λατρεύειν τῇ στρατιᾷ τοῦ οὐρανοῦ, καθὼς γέγραπται ἐν βίβλῳ τῶν προφητῶν· μὴ σφάγια καὶ θυσίας προσηνέγκατέ μοι ἔτη τεσσαράκοντα ἐν τῇ ἐρήμῳ, οἶκος Ἰσραήλ;

42. εστρεψεν δε ο θεος και παρεδωκεν αυτους λατρευειν τη στρατια του ουρανου καθως γεγραπται εν βιβλω των προφητων μη σφαγια και θυσιας προσηνεγκατε μοι ετη τεσσαρακοντα εν τη ερημω οικος ισραηλ 42. estrepsen de o theos kai paredoken aυtoυs latreυein te stratia toυ oυranoυ kathos gegraptai en βiβlo ton profeton me sfagia kai thυsias prosenegkate moi ete tessarakonta en te eremo oikos israel

42 But God turned and gave them up to give-divine service to the army of heaven; just-as it has been written in (the) book of the prophets, ‘You° did not offer slaughtered (beasts) and sacrifices to me (for) forty years in the wilderness, (O) house of Israel, did you°?

42. Then God turned, and gave them up to worship the host of heaven; as it is written in the book of the prophets, O ye house of Israel, have ye offered to me slain beasts and sacrifices by the space of forty years in the wilderness?

42. Men Gud vendte sig fra dem og gav dem hen at tjene Himmelens Hær, som skrevet er i Propheternes Bog: have I vel, Israels Huus, offeret mig Slagt-Offere og andre Offere i fyrretyve Aar i Ørken?

42. Då vände Gud sig om, och gaf dem der till, att de dyrkade himmelens härskap; såsom skrifvet står i Propheternas bok: I Israels hus, hafven I ock i de fyratio år offrat mig i öknene offer och fä?

42. Agga Jummal pöris ennast, ja andis neid ülle, et nemmad tenisid taewa wägge, nenda kui kirjotud on prohwetide ¤ ramatusse: Kas ollete teie Israeli suggu need nellikümmend aastat körbes mulle ial tappa- ja muud ohwrid tonud?

42. Tada Dievas nusigręžė nuo jų ir paliko juos garbinti dangaus kariauną, kaip parašyta pranašų knygoje: ‘Ar jūs, Izraelio namai, man atnešėte aukų bei atnašų, keturiasdešimt metų būdami dykumoje?

42. Aber Gott wandte sich und gab sie dahin, das sie dienten des Himmels Heer; wie denn geschrieben steht in dem Buch der Propheten: "Habt ihr vom Hause Israel die vierzig Jahre in der Wüste mir auch je Opfer und Vieh geopfert?

42. Mais Dieu se détourna d'eux, et les livra au culte de l'armée du ciel, comme il est écrit dans le livre des prophètes: Maison d'Israël, est-ce à moi que vous avez offert des victimes et des sacrifices durant quarante ans au désert?

42. Entónces Dios se apartó, y los entregó que sirviesen al ejército del cielo, como está escrito en el libro de los profetas: ¿Me ofrecisteis víctimas y sacrificios en el desierto por el espacio de cuarenta años, casa de Israel?

42 En God keerde Zich, en gaf hen over, dat zij het heir des hemels dienden, gelijk geschreven is in het boek der profeten: Hebt gij ook slachtofferen en offeranden Mij opgeofferd, veertig jaren in de woestijn, gij huis Israels?

42. I odwrócił się Bóg i podał je, aby służyli wojsku niebieskiemu, jako napisano jest w księgach prorockich: Zażeście mu bite i inne ofiary ofiarowali na puszczy przez czterdzieści lat, domu Izraelski?

42. Az Isten pedig elfordula, és adá őket, hogy szolgáljanak az ég [40†] seregének; a mint meg van írva [41†] a próféták könyvében: Vajjon áldozati barmokat és áldozatokat hoztatok-é nékem negyven esztendeig a pusztában, Izráelnek háza?

42 Бог же отвратился и оставил их служить воинству небесному, как написано в книге пророков: дом Израилев! приносили ли вы Мне заколения и жертвы в продолжение сорока лет в пустыне?

42. Одвернув ся ж Бог і попустив їх кланятись воїнству небесному, як написано в книзї пророків: Хиба заколене та посьвяти приносили ви менї сорок років у пустинї, доме Ізраїлїв?

43 Ette; vaan te kannoitte Molokin majaa ja Romfa jumalan tähteä, niitä kuvia, jotka te olitte tehneet kumarrettaviksenne. Sentähden minä siirrän teidät toiselle puolelle Babylonin.'

43 Te kannoitte Molokin majaa ja Remfan-jumalanne tähteä, niitä kuvia, jotka olitte tehneet palvoaksenne niitä. Niinpä* minä siirrän teidät Babylonin tuolle puolen.'

43. Ja te kannoitte Molokin majaa ja teidän jumalanne Remphan tähteä, joita kuvia te teitte kumartaaksenne niitä, ja minä tahdon teidät viedä pois edemmä Babelia.

43. Ja te otitta Molochin majan ja teidän jumalanne Remphan tähden nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita.

43. Ja te ylesotit sen Molochin maian/ Ja sen teiden Jumalan Remphaxen Techdhen/ nijte Cuuia iotca te teitte teille cumartaxen/ Ja mine tahdon teite poisheitte edhemme Babiloniata. (Ja te ylös otit sen molokin majan/ Ja sen teidän jumalan remphaksen tähden/ niitä kuwia jotka te teitte teille kumartaaksen/ Ja minä tahdon teitä pois heittää edemmäs Babyloniata.)

43. καὶ ἀνελάβετε τὴν σκηνὴν τοῦ Μολὸχ καὶ τὸ ἄστρον τοῦ θεοῦ ὑμῶν Ρεμφάν, τοὺς τύπους οὓς ἐποιήσατε προσκυνεῖν αὐτοῖς· καὶ μετοικιῶ ὑμᾶς ἐπέκεινα Βαβυλῶνος.

43. και ανελαβετε την σκηνην του μολοχ και το αστρον του θεου υμων ρεμφαν τους τυπους ους εποιησατε προσκυνειν αυτοις και μετοικιω υμας επεκεινα βαβυλωνος 43. kai anelaβete ten skenen toυ moloch kai to astron toυ theoυ υmon remfan toυs tυpoυs oυs epoiesate proskυnein aυtois kai metoikio υmas epekeina βaβυlonos

43 And you° took up the tabernacle of Moloch and the star of the god Remphan, the patterns which you° made* to worship and I will be exiling you° past Babylon.’ {Amos 5:25-27}

43. Yea, ye took up the tabernacle of Moloch, and the star of your god Remphan, figures which ye made to worship them: and I will carry you away beyond Babylon.

43. Og I bare Molochs Tabernakel og Remphans, Eders Guds, Stjerne, de Billeder, som I have gjort for at tilbede dem; og jeg vil flytte Eder bort paa hiin Side Babylon.

43. Och I upptogen Molochs tabernakel, och edars Guds Remphans stjerno; de beläte, som I gjort haden, till att tillbedja dem; och jag skall bortkasta eder utom Babylonien.

43. Waid teie wotsite enneste peäle Moleki telki ja om̃a jummala Remwani taewa tähhed, need kuiud, mis teie ollite teinud, et teie neid piddite kummardama; ja minna tahha teid ärrawia teile pole Pabiloni.

43. Jūs pasiėmėte Molocho palapinę ir dievo Refano žvaigždę­stabus, kuriuos pasidirbote garbinti. Todėl ištremsiu jus anapus Babilono’.

43. Und ihr nahmet die Hütte Molochs an und das Gestirn eures Gottes Remphan, die Bilder, die ihr gemacht hattet, sie anzubeten. Und ich will euch wegwerfen jenseit Babylon."

43. Vous avez porté le tabernacle de Moloch, et l'astre de votre dieu Remphan, des figures que vous avez faites pour les adorer; c'est pourquoi je vous transporterai au-delà de Babylone.

43. Ántes trajisteis el tabernáculo de Moloc, y la estrella de vuestro dios Remfan, figuras que os hicisteis para adorarlas; y yo os trasportaré más allá de Babilonia.

43 Ja, gij hebt opgenomen den tabernakel van Moloch, en het gesternte van uw god Remfan, de afbeeldingen, die gij gemaakt hebt, om die te aanbidden; en Ik zal u overvoeren op gene zijde van Babylon.

43. Owszem nosiliście namiot Molocha i gwiazdę boga waszego Remfana, te obrazy, któreście sobie uczynili, abyście się im kłaniali; przetoż was zaprowadzę za Babilon.

43. Sőt inkább hordoztátok a [42†] Molok sátorát, és a ti istenteknek, Remfánnak csillagát, a képeket, melyeket csináltatok, hogy azokat imádjátok: elviszlek azért titeket Babilónon túl.

43 Вы приняли скинию Молохову и звезду бога вашего Ремфана, изображения, которые вы сделали, чтобы поклоняться им: и Я переселю вас далее Вавилона.

43. Нї, ви підняли намет Молохів і зорю бога вашого Ремфана, боввани, що поробили на поклоненнє їм; і переселю я вас дальш Вавилона.

44 Todistuksen maja oli meidän isillämme erämaassa, niinkuin hän, joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi, sen kaavan mukaan, minkä Mooses oli nähnyt.

44 Todistuksen maja oli isillämme autiomaassa niin kuin Hän, joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi sen mallin mukaan, minkä Mooses* oli nähnyt.

44. Meidän isillä oli todistuksen maja korvessa, niinkuin se oli säätänyt, joka Moseksen kanssa puhui, että hänen piti sen tekemän sen esikuvan perään, jonka hän nähnyt oli;

44. MEidän Isillä oli Todistuxen maja corwesa nijncuin se oli heille säätänyt joca Mosexen cansa puhui että hänen piti sen tekemän sen cuwan perän jonga hän nähnyt oli.

44. Meiden Isille oli se Todhistuxen maia coruesa/ ninquin se oli heille sätenyt ioca Mosesen cansa puhui/ Ette hen sen tekemen piti sen Esikuuan ielkin ionga hen oli nehnyt. (Meidän isille se todistuksen maja korwessa/ niinkuin se oli heille säätänyt joka Moseksen kanssa puhui/ Että hän sen tekemän piti sen esikuwan jälkeen jonka hän oli nähnyt.)

44. Ἡ σκηνὴ τοῦ μαρτυρίου ἦν τοῖς πατράσιν ἡμῶν ἐν τῇ ἐρήμῳ, καθὼς διετάξατο ὁ λαλῶν τῷ Μωϋσῇ ποιῆσαι αὐτὴν κατὰ τὸν τύπον ὃν ἑωράκει·

44. η σκηνη του μαρτυριου ην {VAR1: εν } τοις πατρασιν ημων εν τη ερημω καθως διεταξατο ο λαλων τω μωση ποιησαι αυτην κατα τον τυπον ον εωρακει 44. e skene toυ martυrioυ en {VAR1: en } tois patrasin emon en te eremo kathos dietaksato o lalon to mose poiesai aυten kata ton tυpon on eorakei

44 The tabernacle of the testimony was with our fathers in the wilderness, just-as he, who spoke to Moses, commanded (him) to make* it according to the pattern which he had seen. {Exo 25:9,40, 26:30}

44. Our fathers had the tabernacle of witness in the wilderness, as he had appointed, speaking unto Moses, that he should make it according to the fashion that he had seen.

44. Vidnesbyrdets tabernakel var iblandt vore Fædre i Ørken, ligesom han befalede Moses at gjøre det efter den Lignelse, som han havde seet.

44. Våre fader hade vittnesbördsens tabernakel uti öknene; såsom han dem förskickat hade, sägandes till Mosen, att han skulle göra det efter den eftersyn, som han sett hade;

44. Meie wannematte seas olli se tunnistusse telk körbes, nenda kui seädnud olli se, kes Mosessega räkis, et ta sedda piddi teggema selle kuio järrele , mis ta olli näinud.

44. Mūsų tėvai dykumoje turėjo Liudijimo palapinę, kaip įsakė Tas, kuris kalbėjo Mozei, kad padarytų ją pagal regėtą jos vaizdą.

44. Es hatten unsre Väter die Hütte des Zeugnisses in der Wüste, wie ihnen das verordnet hatte, der zu Mose redete, daß er sie machen sollte nach dem Vorbilde, das er gesehen hatte;

44. Le tabernacle du témoignage a été avec nos pères au désert, comme l'avait ordonné celui qui avait dit à Moïse de le faire selon le modèle qu'il avait vu.

44. Tuvieron nuestros padres el tabernáculo del testimonio en el desierto, como les ordenó Dios, hablando a Moisés, que lo hiciese según la forma que había visto.

44 De tabernakel der getuigenis was onder onze vaderen in de woestijn, gelijk geordineerd had Hij, Die tot Mozes zeide, dat hij denzelven maken zou naar de afbeelding, die hij gezien had;

44. Namiot świadectwa mieli ojcowie nasi na puszczy, jako był rozrządził ten, który powiedział Mojżeszowi, aby go uczynił według kształtu, który widział.

44. A bizonyságnak sátora a mi atyáinknál volt a pusztában, a mint parancsolta az, a ki mondotta Mózesnek, hogy azt arra a mintára [43†] csinálja, melyet látott vala.

44 Скиния свидетельства была у отцов наших в пустыне,как повелел Говоривший Моисею сделать ее по образцу, им виденному.

44. Намет сьвідчення був у отцїв наших у пустинї, як звелїв Той, хто глаголав Мойсейові зробити його по взорцеві, який бачив.

45 Ja meidän isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat sen Joosuan johdolla maahan, minkä he valtasivat pakanoilta, jotka Jumala karkoitti meidän isiemme tieltä. Näin oli Daavidin päiviin saakka.

45 Isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat Joosuan kanssa maahan, * vallatessaan sen niiltä pakanoilta, jotka Jumala karkoitti isiemme tieltä — Daavidin päiviin asti.

45. Jonka myös meidän isämme vastaan ottivat, ja veivät Josuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat, jotka Jumala hävitti meidän isäimme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan asti,

45. Jonga myös meidän Isämme wastanotit ja weit Josuan cansa sijhen maahan josa pacanat asuit jotca Jumala häwitti meidän Isäimmä caswon edestä haman Dawidin aican asti.

45. Jonga mös meiden Iset wastanotit ia weit sen Josuan cansa sihen Mahan iossa Pacanat asuit/ iotca Jumala poissysesi meiden Isein caswon edeste Haman Dauidin aican asti/ (Jonka myös meidän isät wastaan otit ja weit sen Josuan kanssa siihen maahan jossa pakanat asuit/ jotka Jumala pois sysäsi meidän isäin kaswon edestä hamaan Dawidin aikaan asti/)

45. ἣν καὶ εἰσήγαγον διαδεξάμενοι οἱ πατέρες ἡμῶν μετὰ Ἰησοῦ ἐν τῇ κατασχέσει τῶν ἐθνῶν ὧν ἔξωσεν ὁ Θεὸς ἀπὸ προσώπου τῶν πατέρων ἡμῶν, ἕως τῶν ἡμερῶν Δαυῒδ·

45. ην και εισηγαγον διαδεξαμενοι οι πατερες ημων μετα ιησου εν τη κατασχεσει των εθνων ων εξωσεν ο θεος απο προσωπου των πατερων ημων εως των ημερων δαβιδ 45. en kai eisegagon diadeksamenoi oi pateres emon meta iesoυ en te kataschesei ton ethnon on eksosen o theos apo prosopoυ ton pateron emon eos ton emeron daβid

45 Which also our fathers, having accepted in succession, brought* in with Joshua, in the territory of the nations, that God shoved out away from the face of our fathers, until the days of David. {Jos 3:14, 18:1}

45. Which also our fathers that came after brought in with Jesus into the possession of the Gentiles, whom God drave out before the face of our fathers, unto the days of David;

45. Dette annammede vore Fældre og indførte det under Josva i Landet, som Hedningerne havde inde, hvilke Gud uddrev fra vore Fædres Aasyn indtil Davids Dage.

45. Hvilket ock våre fäder anammade, och förde det med Josua uti det land, som Hedningarna innehade, hvilka Gud utdref för våra fäders ansigte, intill Davids tid;

45. Mis meie wannemad ka wotsid ja wisid sedda Josuaga senna male, kus pagganad pärrit ollid, kedda Jum̃al wäljaaias meie wannematte palle eest Taweti päiwini.

45. Mūsų tėvai su Jozue pasiėmė ją ir atsigabeno į žemes pagonių, kuriuos Dievas išvijo nuo mūsų tėvų akių. Taip pasiliko iki Dovydo dienų.

45. welche unsre Väter auch annahmen und mit Josua in das Land brachten, das die Heiden innehatten, welche Gott ausstieß vor dem Angesicht unsrer Väter bis zur Zeit Davids.

45. Et nos pères, l'ayant reçu, l'emportèrent, sous la conduite de Josué, au pays qui était possédé par les nations que Dieu chassa de devant nos pères, jusqu'aux jours de David,

45. El cual recibido, metieron también nuestros padres con Jesús en la posesión de los Gentiles, que Dios echó de la presencia de nuestros padres, hasta los dias de David.

45 Welken ook onze vaders ontvangen hebbende, met Jozua gebracht hebben in het land, dat de heidenen bezaten, die God verdreven heeft van het aangezicht onzer vaderen, tot de dagen van David toe;

45. Który wziąwszy ojcowie nasi, wnieśli z Jozuem tam, gdzie była osiadłość poganów, których Bóg wygnał od obliczności ojców naszych, aż do dni Dawidowych;

45. Melyet a mi atyáink átvévén, be is hoztak [44†] Józsuéval, mikor birodalmukba vették a pogányokat, kiket kiűzött az Isten a mi atyáink színe elől, mind a Dávidnak napjaiig;

45 Отцы наши с Иисусом, взяв ее, внесли во владения народов, изгнанных Богом от лица отцов наших. Так было до дней Давида.

45. Котрий також узявши отцї наші винесли з Ісусом у державу поган, що прогнав Бог од лиця отцїв наших, аж до днїв Давидових.

46 Hän sai armon Jumalan edessä ja anoi, että hän saisi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle.

46 Hän sai armon Jumalan edessä ja pyysi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle,

46. Joka löysi armon Jumalan tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin Jumalalle.

46. Joca löysi armon Jumalan tykönä ja anoi että hän olis majan löytänyt Jacobin Jumalalle.

46. Joca sai armon Jumalan tykene/ ia anoi ette henen piti ydhen Maian leutemen Jacobin Jumalalle. (Joka sai armon Jumalan tykönä/ ja anoi että hänen piti yhden majan löytämän Jakobin Jumalalle.)

46. ὃς εὗρε χάριν ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ καὶ ᾐτήσατο εὑρεῖν σκήνωμα τῷ Θεῷ Ἰακώβ.

46. ος ευρεν χαριν ενωπιον του θεου και ητησατο ευρειν σκηνωμα τω θεω ιακωβ 46. os eυren charin enopion toυ theoυ kai etesato eυrein skenoma to theo iakoβ

46 (David), who found favor in God’s sight, asked to find a tabernacle for the God of Jacob. {2Sa 7:2, 2Ch 17:1-4}

46. Who found favour before God, and desired to find a tabernacle for the God of Jacob.

46. Han fandt Naade for Gud og begjerede at udsee et Tabernakel for Jakobs Gud.

46. Hvilken fann nåd för Gudi, och bad, att han måtte finna ett tabernakel till Jacobs Gud.

46. Temma leidis armo Jummala eest, ja pallus, et temma asset leiaks Jakobi Jummalale .

46. Šis susilaukė Dievo akyse malonės ir meldė, kad rastų buveinę Jokūbo Dievui.

46. Der fand Gnade bei Gott und bat, daß er eine Wohnung finden möchte für den Gott Jakobs.

46. Qui trouva grâce devant Dieu, et qui lui demanda de bâtir une demeure au Dieu de Jacob.

46. El cual halló favor delante de Dios, y pidió de hallar tabernáculo para el Dios de Jacob.

46 Dewelke voor God genade gevonden heeft, en begeerd heeft te vinden een woonstede voor den God Jakobs.

46. Który znalazł łaskę przed obliczem Bożem i prosił, aby znalazł namiot Bogu Jakóbowemu.

46. Ki kegyelmet talált az Isten [45†] előtt, és könyörgött, hogy hajlékot [46†] találhasson a Jákób Istenének.

46 Сей обрел благодать пред Богом и молил, чтобы найти жилище Богу Иакова.

46. Котрий знайшов ласку перед Богом, і просив, щоб знайти намет для Бога Якового.

47 Mutta Salomo hänelle huoneen rakensi.

47 Mutta Salomo Hänelle huoneen rakensi.

47. Mutta Salomo rakensi hänelle huoneen.

47. Mutta Salomon rakensi hänelle huonen.

47. Mutta Salomon Rakensi henelle ydhen Hoonen/ (Mutta Salomon rakensi hänelle yhden huoneen/)

47. Σολομὼν δὲ ᾠκοδόμησεν αὐτῷ οἶκον.

47. σολομων δε ωκοδομησεν αυτω οικον 47. solomon de okodomesen aυto oikon

47 But Solomon built him a house. {1Ki 8:1-66, 2Ch 5:1}

47. But Solomon built him an house.

47. Men Salomo byggede ham et Huus.

47. Men Salomon byggde honom ett hus.

47. Agga Salomon ehhitas tem̃ale ühhe koia.

47. Ir Saliamonas pastatė Jam namus.

47. Salomo aber baute ihm ein Haus.

47. Mais ce fut Salomon qui lui bâtit un temple.

47. Mas Salomón le edificó casa.

47 En Salomo bouwde Hem een huis.

47. A Salomon zbudował mu dom.

47. Salamon építe pedig néki [47†] házat.

47 Соломон же построил Ему дом.

47. Соломон же збудував йому храм.

48 Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo profeetta:

48 Korkein ei kuitenkaan asu käsin tehdyissä temppeleissä, * niin kuin profeetta sanoo:

48. Vaan se kaikkein Ylimmäinen ei asu käsillä tehdyissä templeissä, niinkuin propheta sanoo: