28 luku

Meliten asukkaat osoittavat haaksirikkoisille suurta ystävällisyyttä 1, 2 Paavali jää kyykäärmeen puremasta vahingoittumatta 3 – 6 ja parantaa Publiuksen isän ja muita sairaita 7 – 10 Kolmen kuukauden kuluttua he purjehtivat Syrakuusan ja Reegionin kautta Puteoliin ja kulkevat sieltä Roomaan 11 – 15, jossa Paavali kutsuu kokoon juutalaisten ensimmäiset ja ilmoittaa heille tulonsa syyn 16 – 22 sekä todistaa Jeesuksesta 23 Useat heistä eivät usko, mutta toiset uskovat 24 – 28 Paavali opettaa kaksi vuotta Roomassa kenenkään estämättä 30, 31.

1 Kun olimme pelastuneet, niin me sitten saimme tietää, että saaren nimi oli Melite.

1 Pelastuttuaan he saivat* sitten tietää, että saaren nimi oli Melite.

1. Ja kuin he terveinä päässeet olivat, tunsivat he, että se luoto Meliteksi kutsutaan.

1. JA cosca me pääsnet olimma tunsimma me sen luodon Melitexi. Mutta ei se Canssa osottanut meille wähindä cunniata:

1. IA coska me päsznyet olima/ Nin me tunsima ette se Loto cutzuttin Melite. Mutta se Canssa osotti meille ei wähinde cunniata. (Ja koska me päässeet olimme/ Niin me tunsimme että se luoto kutsuttiin Melite. Mutta se kansa osoitti meille ei wähintä kunniaa.)

1. Καὶ διασωθέντες τότε ἐπέγνωσαν ὅτι Μελίτη ἡ νῆσος καλεῖται.

1. και διασωθεντες τοτε επεγνωσαν οτι μελιτη η νησος καλειται 1. kai diasothentes tote epegnosan oti melite e nesos kaleitai

1 {Nov. - Feb. 62 AD. Malta.} And having been saved, then we recognized that the island is called Malta.

1. And when they were escaped, then they knew that the island was called Melita.

1. Og der de vare frelste, fik de at vide at den Ø hedte Melite.

1. Och då de undkomne voro, fingo de veta, att ön het Melite.

1. Ja kui nemmad terwelt ollid mäele sanud, siis said nemmad teäda, et se saar Meliteks hüti.

1. Išsigelbėję jie sužinojo, kad sala vadinasi Melitė.

1. Und da wir gerettet waren, erfuhren wir, daß die Insel Melite hieß.

1. Après s'être sauvés, ils reconnurent que l'île s'appelait Malte.

1. Y COMO escaparon, entónces conocieron la isla, que se llamaba Melita.

1 En als zij ontkomen waren, toen verstonden zij, dat het eiland Melite heette.

1. A gdy zdrowo uszli, dopiero poznali, iż onę wyspę Melitą nazywano.

1. És miután szerencsésen megmenekültek, akkor megtudák, hogy Melitának neveztetik az a sziget.

1 Спасшись же, бывшие с Павлом узнали, что остров называется Мелит.

1. Спасши ся ж довідались, що остров зветь ся Мелит.

2 Ja sen asukkaat osoittivat meille suurta ystävällisyyttä: he sytyttivät nuotion ja ottivat meidät kaikki sen ääreen, kun oli ruvennut satamaan ja oli kylmä.

2 Muukalaiset osoittivat meille suurta ystävällisyyttä. Sillä he sytyttivät nuotion ja ottivat meidät kaikki luokseen alkaneen sateen ja kylmän vuoksi.

2. Mutta se kansa osoitti meille ei vähintä rakkauden halua; sillä he tekivät meille valkian, ja kaikki ottivat vastaan meidät, sen sateen ja vilun tähden, joka meidän päällemme tuli.

2. Sillä he teit meille walkian ja caicki meidän wastanotit sen saten ja wilun tähden cuin meidän päällemme tuli.

2. Sille he sytytit meille swren Tulen/ ia meite caiki wastanrupesit/ sen Sadhe cwron tedhen/ ioca meiden pälen tuli/ ia wilun tedhen. (Sillä he sytytit meille suuren tulen/ ja meitä kaikki wastaanrupesit/ sen sadekuuron tähden/ joka meidän päällen tuli/ ja wilun tähden.)

2. οἱ δὲ βάρβαροι παρεῖχον οὐ τὴν τυχοῦσαν φιλανθρωπίαν ἡμῖν· ἀνάψαντες γὰρ πυρὰν προσελάβοντο πάντας ἡμᾶς διὰ τὸν ὑετὸν τὸν ἐφεστῶτα καὶ διὰ τὸ ψῦχος.

2. οι δε βαρβαροι παρειχον ου την τυχουσαν φιλανθρωπιαν ημιν αναψαντες γαρ πυραν προσελαβοντο παντας ημας δια τον υετον τον εφεστωτα και δια το ψυχος 2. oi de βarβaroi pareichon oυ ten tυchoυsan filanthropian emin anapsantes gar pυran proselaβonto pantas emas dia ton υeton ton efestota kai dia to psυchos

2 Now the barbarians were providing for us (and) we obtained not (just) kindliness; for* they lit a fire, and took us all (in), because of the standing rainfall and because of the cold.

2. And the barbarous people shewed us no little kindness: for they kindled a fire, and received us every one, because of the present rain, and because of the cold.

2. Men Barbarerne beviste og ikke liden Menneskekjærlighed; thi de antændte en Ild og modtoge os alle formedelst den overfaldne Regn og for Kulden.

2. Och folket beviste oss icke liten äro, undfångandes oss alla; och upptände en god eld, för regnets skull som oss öfverkommet var, och för köldens skull.

2. Agga need umkeelsed sare rahwas ei teinud meile pissut söbrust, sest nemmad teggid tuld, ja wotsid meid keik wasto wihma pärrast, mis meie peäle olli tulnud, ja külma pärrast.

2. Barbarai su mumis elgėsi labai draugiškai. Užkūrė ugnį ir pakvietė mus visus prie jos, nes lijo ir buvo šalta.

2. Die Leutlein aber erzeigten uns nicht geringe Freundschaft, zündeten ein Feuer an und nahmen uns alle auf um des Regens, der über uns gekommen war, und um der Kälte willen.

2. Et les Barbares nous traitaient avec une humanité peu commune; car ils allumèrent du feu, et ils nous recueillirent tous, à cause de la pluie qui tombait, et du froid.

2. Y los bárbaros nos trataban con no poca humanidad; porque encendiendo un gran fuego, nos recibieron a todos, a causa de la lluvia que nos estaba encima, y a causa del frio.

2 En de barbaren bewezen ons geen gemene vriendelijkheid; want een groot vuur ontstoken hebbende, namen zij ons allen in, om den regen, die overkwam, en om de koude.

2. Ale on gruby lud pokazał nam nie lada ludzkość; albowiem zapaliwszy stos drew, przyjęli nas wszystkich dla deszczu padającego i dla zimna.

2. A barbárok pedig nem közönséges emberséget cselekesznek vala mi velünk: mert tüzet gerjesztvén, befogadának mindnyájónkat a rajtunk való záporért és a hidegért.

2 Иноплеменники оказали нам немалое человеколюбие, ибо они, по причине бывшего дождя и холода, разложили огонь и приняли всех нас.

2. Чужоземцї ж показали нам не мале милосердє: розложивши бо багаттє, прийняли всїх нас задля дощу, що йшов, і задля холоду.

3 Mutta Paavali kokosi kasan risuja, ja kun hän pani ne nuotioon, tuli kyykäärme kuumuuden tähden esiin ja kävi kiinni hänen käteensä.

3 Mutta kun Paavali kokosi kimpun risuja ja pani nuotioon, tuli kyykäärme kuuman vuoksi esiin ja kävi kiinni hänen käteensä.

3. Mutta kuin Paavali kokosi kasan risuja ja pani valkialle, tuli yksi kärme palavuudesta ja karkasi hänen käteensä.

3. COsca Pawali cocois risuja ja pani walkialle tuli yxi kärme palawudesta ja carcais Pawalin käteen.

3. Coska nyt Pauali cocosi ydhen coghon Risuija ia pani ne Tulen päle/ edesmateli yxi Kyykerme palaudhesta/ ia carckasi Paualin kätehen. (Koska nyt Pawali kokosi yhden kokoon risuja ja pani ne tulen päälle/ edesmateli yksi kyykäärme palaudesta/ ja karkasi Pawalin käteen.)

3. συστρέψαντος δὲ τοῦ Παύλου φρυγάνων πλῆθος καὶ ἐπιθέντος ἐπὶ τὴν πυράν, ἔχιδνα ἀπὸ τῆς θέρμης διεξελθοῦσα καθῆψε τῆς χειρὸς αὐτοῦ.

3. συστρεψαντος δε του παυλου φρυγανων πληθος και επιθεντος επι την πυραν εχιδνα εκ της θερμης εξελθουσα καθηψεν της χειρος αυτου 3. sυstrepsantos de toυ paυloυ frυganon plethos kai epithentos epi ten pυran echidna ek tes thermes ekselthoυsa kathepsen tes cheiros aυtoυ

3 But (after) Paul twisted together a bunch of brush and laid (it) upon the fire, a viper attached to his hand, (after) it came out through (the brush) from the warmth.

3. And when Paul had gathered a bundle of sticks, and laid them on the fire, there came a viper out of the heat, and fastened on his hand.

3. Men der Paulus rev en Hob Riis sammen og lagde dem paa Ilden, krøb en Øgle ud formedelst varmen og snoede sig om hans Haand.

3. Och då Paulus bar tillhopa en hop med ris, och lade på elden, kröp en huggorm ut ifrå värman, och stack hans hand.

3. Agga kui Paulus hulka haggo kokkorisus ja tullesse panni, tulli üks wihhasem maddo pallawast, ja hakkas temma kätte kinni.

3. Paulius pririnko glėbį sausų šakų ir metė į ugnį. Čia nuo kaitros iš laužo iššoko gyvatė ir įsikirto jam į ranką.

3. Da aber Paulus einen Haufen Reiser zusammenraffte, und legte sie aufs Feuer, kam eine Otter von der Hitze hervor und fuhr Paulus an seine Hand.

3. Or Paul ayant ramassé un faisceau de broussailles, et l'ayant mis au feu, une vipère en sortit à cause de la chaleur, et s'attacha à sa main.

3. Entónces habiendo Pablo allegado algunos sarmientos, y puéstolos en el fuego, una víbora huyendo del calor, le acometió a la mano.

3 En als Paulus een hoop rijzen bijeengeraapt en op het vuur gelegd had, kwam er een adder uit door de hitte, en vatte zijn hand.

3. A gdy Paweł nagarnął gromadę chrustu i kładł na ogieó, wyrwawszy się żmija z gorąca, przypięła się do ręki jego.

3. Mikor pedig Pál nagy sok venyigét szedett és a tűzre tette, egy vipera a melegből kimászva, az ő kezére ragada.

3 Когда же Павел набрал множество хвороста и клал на огонь, тогда ехидна, выйдя от жара, повисла на руке его.

3. Як же набрав Павел оберемок хворосту і положив на огнище, вибігши від жару гадина, почепилась на руцї в него.

4 Kun asukkaat näkivät tuon elukan riippuvan kiinni hänen kädessään, sanoivat he toisilleen: "Varmaan tuo mies on murhaaja, koska kostotar ei sallinut hänen elää, vaikka hän pelastuikin merestä".

4 Nähdessään elukan riippuvan kiinni hänen kädessään muukalaiset sanoivat toisilleen: ”Varmaan tuo mies on murhaaja, jonka *oikeuden jumalatar* ei sallinut elää, vaikka hän pelastuikin merestä."

4. Kuin kansa näki kärmeen riippuvan hänen kädessänsä, sanoivat he keskenänsä: kaiketi tämä ihminen on miehentappaja, jota ei koston jumalatar saali elää, vaikka hän on meren hädästä päässyt.

4. Cosca Canssa näki kärmen rippuwan hänen kädesäns sanoit he keskenäns: Caiketi tämä ihminen on miehentappaja jota ei costo salli elä waicka hän on meren hädästä pääsnyt.

4. Coska sis se Canssa näki sen Kermen rippuuan henen kädhesens/ nin he sanoit keskenens/ Caiketi on teme Inhiminen yxi Miehentappaija/ iota Costo ei salli elä/ waicka hen ombi Meren hädheste päsznut. (Koska siis se kansa näki sen käärmeen riippuwan hänen kädessänsä/ niin he sanoit keskenänsä/ Kaiketi on tämä ihminen yksi miehentappaja/ jota kosto ei salli elää/ waikka hän ompi meren hädästä päässyt.)

4. ὡς δὲ εἶδον οἱ βάρβαροι κρεμάμενον τὸ θηρίον ἐκ τῆς χειρὸς αὐτοῦ, ἔλεγον πρὸς ἀλλήλους· Πάντως φονεύς ἐστιν ὁ ἄνθρωπος οὗτος, ὃν διασωθέντα ἐκ τῆς θαλάσσης ἡ Δίκη ζῆν οὐκ εἴασεν.

4. ως δε ειδον οι βαρβαροι κρεμαμενον το θηριον εκ της χειρος αυτου ελεγον προς αλληλους παντως φονευς εστιν ο ανθρωπος ουτος ον διασωθεντα εκ της θαλασσης η δικη ζην ουκ ειασεν 4. os de eidon oi βarβaroi kremamenon to therion ek tes cheiros aυtoυ elegon pros alleloυs pantos foneυs estin o anthropos oυtos on diasothenta ek tes thalasses e dike zen oυk eiasen

4 Now as the barbarians saw the snake hanging from his hand, they were saying to one another, This man is certainly a murderer, whom, having been saved out of the sea, justice did not permit (him) to live.

4. And when the barbarians saw the venomous beast hang on his hand, they said among themselves, No doubt this man is a murderer, whom, though he hath escaped the sea, yet vengeance suffereth not to live.

4. Som nu Barbarerne saae Dyret hænge fra hans Haand, sagde de til hverandre: sikkert er dette Menneske en Morder, hvem Gjengjældelsen ikke lader leve, alligevel han er frelst af Havet.

4. Men då folket såg ormen hängandes vid hans hand, sade de emellan sig: Denne mannen måste vara en mandråpare, hvilken hämnden icke tillstäder lefva, ändock han nu undkommen är för hafvet.

4. Agga kui need umkeelsed rahwas näggid sedda ellajat temma käe külges rippuwad, ütlesid nemmad issekeskes: Wist on se mees mehhe-eksia, kedda Jummala wihha ei lasse ellada, ehk temma kül merrest on peäsnud.

4. Pamatę prie rankos prikibusią gyvatę, barbarai ėmė vienas kitam kalbėti: ‘‘Tas žmogus tikriausiai žmogžudys: išsigelbėjo iš jūros, o keršto deivė vis tiek neduoda jam gyventi’‘.

4. Da aber die Leutlein sahen das Tier an seiner Hand hangen, sprachen sie untereinander: Dieser Mensch muß ein Mörder sein, den die Rache nicht leben läßt, ob er gleich dem Meer entgangen ist.

4. Et quand les Barbares virent cette bête qui pendait à sa main, ils se dirent les uns aux autres: Assurément cet homme est un meurtrier, puisque après qu'il a été sauvé de la mer, la Justice ne permet pas qu'il vive.

4. Y como los bárbaros vieron la bestia venenosa colgando de su mano, decían los unos a los otros: Ciertamente este hombre es homicida: a quien, aunque escapado de la mar, la venganza sin embargo no le deja vivir.

4 En als de barbaren het beest zagen aan zijn hand hangen, zeiden zij tot elkander: Deze mens is gewisselijk een doodslager, welken de wraak niet laat leven, daar hij uit de zee ontkomen is.

4. A gdy on lud gruby ujrzał onę gadzinę wiszącą u ręki jego, mówili jedni do drugich: Pewnie ten człowiek jest mężobójcą; bo choć z morza uszedł, przecię mu pomsta żywym być nie dopuściła.

4. Mikor pedig látták a barbárok az ő kezéről függeni a mérges kígyót, mondják vala egymásnak: Nyilván gyilkos ez az ember, kit nem hagya élni a bosszúállás, noha a tengerből megszabadult.

4 Иноплеменники, когда увидели висящую на руке его змею, говорили друг другу: верно этот человек - убийца, когда его, спасшегося от моря, суд Божий не оставляет жить.

4. Побачивши ж чужоземцї, що зьвірюка висїла з руки його, говорили між собою: Певно сей чоловік убийця, що спас ся з моря, та суд (богів) не дав йому жити.

5 Mutta hän pudisti elukan tuleen, eikä hänelle tullut mitään vahinkoa.

5 Niin hän pudisti elukan tuleen eikä kärsinyt mitään vahinkoa.

5. Mutta hän pudisti kärmeen tuleen eikä mitään kipua tuntenut.

5. Mutta hän pudisti kärmen tuleen eikä mitän kipua tundenut.

5. Mutta hen pudhisti Kermen Tuleen/ ia ei hen miten kipua kersinyt. (Mutta hän pudisti käärmeen tuleen/ ja ei hän mitään kipua kärsinyt.)

5. ὁ μὲν οὖν ἀποτινάξας τὸ θηρίον εἰς τὸ πῦρ ἔπαθεν οὐδὲν κακόν·

5. ο μεν ουν αποτιναξας το θηριον εις το πυρ επαθεν ουδεν κακον 5. o men oυn apotinaksas to therion eis to pυr epathen oυden kakon

5 Therefore indeed, he shook-off the snake into the fire (and) suffered no evil.

5. And he shook off the beast into the fire, and felt no harm.

5. Men han rystede Dyret af i Ilden og der sketet ham intet Ondt.

5. Men han skuddade ormen i elden, och honom skadde der intet af.

5. Agga temma wiñnas se ellaja tullesse, ja ei tunnud ühtegi wigga.

5. Tačiau jis nupurtė šliužą į ugnį, nepatirdamas nieko blogo.

5. Er aber schlenkerte das Tier ins Feuer, und ihm widerfuhr nicht Übles.

5. Mais lui, ayant secoué la vipère dans le feu, n'en reçut aucun mal.

5. Mas él, sacudiendo la bestia en el fuego, ningún mal padeció.

5 Maar hij schudde het beest af in het vuur, en leed niets kwaads.

5. Lecz on otrząsnąwszy onę gadzinę w ogieó, nic złego nie ucierpiał.

5. De néki, minekutána a kígyót lerázta a tűzbe, semmi baja sem [1†] lőn.

5 Но он, стряхнув змею в огонь, не потерпел никакого вреда.

5. Він же, струснувши гадюку в огонь, не дізнав нїякого лиха.

6 Ja he odottivat hänen ajettuvan tai äkisti kaatuvan kuolleena maahan. Mutta kun he olivat kauan odottaneet ja näkivät, ettei hänelle mitään pahaa tapahtunut, muuttivat he mielensä ja sanoivat hänen olevan jumalan.

6 He odottivat hänen ajettuvan tai äkkiä kaatuvan kuolleena maahan. Mutta kauan odotettuaan ja nähtyään, ettei hänelle mitään pahaa tapahtunut, he muuttivat mielensä ja sanoivat hänen olevan jumala.

6. Mutta he odottivat hänen ajettuvan eli kohta maahan lankeevan ja kuolevan; vaan kuin he kauvan sitä odottivat ja näkivät, ettei hänelle mitään vahinkoa tapahtunut, saivat he toisen mielen ja sanoivat hänen jumalaksi.

6. Mutta he odotit hänen ajettuwan eli cohta maahan langewan ja cuolewan. Ja cuin he cauwan sitä odotit näit he ettei hänen mitän wahingota tapahtunut ja nijn he sait toisen mielen ja luulit hänen Jumalaxi.

6. Mutta he odhotit henen Ylespaisuuan/ eli cochta mahanlangeuan/ ia coleuan. Ja quin he cauuan site odhotit/ ia neit ettei henen miten wahingota ollut/ nin he sait toisen mielen/ ia lwlit henen Jumalaxi. (Mutta he odotit hänen ylös paisuwan/ eli kohta maahan lankeawan/ ja kuolewan. Ja kuin he kauan sitä odotit/ ja näit ettei hänen mitään wahinkoa ollut/ niin he sait toisen mielen/ ja luulit hänen jumalaksi.)

6. οἱ δὲ προσεδόκων αὐτὸν μέλλειν πίμπρασθαι ἢ καταπίπτειν ἄφνω νεκρόν. ἐπὶ πολὺ δὲ αὐτῶν προσδοκώντων καὶ θεωρούντων μηδὲν ἄτοπον εἰς αὐτὸν γινόμενον, μεταβαλλόμενοι ἔλεγον θεόν αὐτὸν εἶναι.

6. οι δε προσεδοκων αυτον μελλειν πιμπρασθαι η καταπιπτειν αφνω νεκρον επι πολυ δε αυτων προσδοκωντων και θεωρουντων μηδεν ατοπον εις αυτον γινομενον μεταβαλλομενοι ελεγον θεον αυτον ειναι 6. oi de prosedokon aυton mellein pimprasthai e katapiptein afno nekron epi polυ de aυton prosdokonton kai theoroυnton meden atopon eis aυton ginomenon metaβallomenoi elegon theon aυton einai

6 But they were expecting that he is about to swell up or to suddenly fall down dead. But expecting (it) for a long time and viewing nothing improper happening to him, having a turnabout, they were saying that he was a god.

6. Howbeit they looked when he should have swollen, or fallen down dead suddenly: but after they had looked a great while, and saw no harm come to him, they changed their minds, and said that he was a god.

6. Men de forventede, at han skulde hovne eller falde pludselig død om. Men der de havde ventet længe og saae, at han vederfores intet Ondt, kom de paa andre Tanker og sagde at han var en Gud.

6. Men de mente ske skola, att han skulle uppsvälla, eller straxt falla neder och dö. Då de länge vänte derefter, och sågo att honom intet ondt vederfors, vände de sig uti ett annat sinne, och sade att han var en gud.

6. Agga nemmad ootsid, et ta piddi üllespaistetama, ehk äkkitselt surnuks mahhalangema; agga kui nemmad kaua ootsid, ja näggid, et temmale ühtegi wigga ei sündinud, siis mötlesid nemmad teisiti, ja ütlesid, tedda Jummala ollewad.

6. Barbarai laukė, kada jis ištins ar staiga kris negyvas. Laukę nesulaukę ir pamatę, kad jam nesidaro nieko blogo, jie pakeitė nuomonę ir ėmė kalbėti, jog jis esąs dievas.

6. Sie aber warteten, wenn er schwellen würde oder tot niederfallen. Da sie aber lange warteten und sahen, daß ihm nichts Ungeheures widerfuhr, wurden sie anderes Sinnes und sprachen, er wäre ein Gott.

6. Les Barbares s'attendaient à ce qu'il enflerait, ou qu'il tomberait mort subitement; mais ayant beaucoup attendu et voyant qu'il ne lui arrivait rien d'extraordinaire, ils changèrent de sentiment, et dirent que c'était un dieu.

6. Empero ellos estaban esperando, cuando se había de hinchar, o de caer muerto de repente; mas habiendo esperado mucho, y viendo que ningún mal le venía, mudados de parecer, decían que era un dios.

6 En zij verwachtten, dat hij zou opzwellen, of terstond dood nedervallen. Maar als zij lang gewacht hadden, en zagen, dat geen ongemak hem overkwam, werden zij veranderd, en zeiden, dat hij een god was.

6. A oni czekali, żeby opuchł albo nagle upadłszy umarł; a gdy tego długo czekali, a widzieli, iż mu się nic złego nie stało, odmieniwszy się, mówili, że jest Bogiem.

6. Azok pedig azt várják vala, hogy ő meg fog dagadni, vagy nagyhirtelenséggel halva rogyik le. Mikor azonban sok ideig várták, és látták, hogy semmi baja nem lesz, megváltoztatva értelmöket, [2†] istennek mondják vala őt.

6 Они ожидали было, что у него будет воспаление, или он внезапно упадет мертвым; но, ожидая долго и видя, что не случилось с ним никакой беды, переменили мысли и говорили, что он Бог.

6. Вони ж дожидали, що він має опухнути або зараз упаде мертвий; як же довго дожидались і бачили, що нїякого лиха йому не сталось, перемінивши думки, казали, що се Бог.

7 Lähellä sitä paikkaa oli saaren ensimmäisellä miehellä, jonka nimi oli Publius, maatiloja. Hän otti meidät vastaan ja piti meitä ystävällisesti kolme päivää vierainansa.

7 Lähellä sitä paikkaa oli saaren ensimmäisellä miehellä, jonka nimi oli Publius, maatiloja. Hän otti meidät vastaan ja piti kolme päivää ystävällisesti vierainaan.

7. Mutta vähän matkan takana siitä olivat sen luodon päämiehellä, jonka nimi oli Publius, maakartanot, joka meitä otti vastaan ja piti meidän kunniallisesti vierainansa kolme päivää.

7. MUtta wähän matcan tacana sijtä oli sen luodon Päämiehellä Publiuxella yxi maancartano joca meitä wastanotti ja piti meidän cunnialisest wierasnans colme päiwä.

7. Mutta sielde wähen matkan takan/ oli sille Lodhon pämiehelle/ Publius nimelde/ yxi Maancartano/ ioca meite wastanrupeis/ ia piti meite cunnialisesta Werassans colme peiue. (Mutta sieltä wähän matkan takaan/ oli sillä luodon päämiehellä/ Publius nimeltä/ yksi maankartano/ joka meitä wastaan rupeisi/ ja piti meitä kunniallisesti wieraissansa kolme päiwää.)

7. Ἐν δὲ τοῖς περὶ τὸν τόπον ἐκεῖνον ὑπῆρχε χωρία τῷ πρώτῳ τῆς νήσου ὀνόματι Ποπλίῳ, ὃς ἀναδεξάμενος ἡμᾶς τρεῖς ἡμέρας φιλοφρόνως ἐξένισεν.

7. εν δε τοις περι τον τοπον εκεινον υπηρχεν χωρια τω πρωτω της νησου ονοματι ποπλιω ος αναδεξαμενος ημας τρεις ημερας φιλοφρονως εξενισεν 7. en de tois peri ton topon ekeinon υperchen choria to proto tes nesoυ onomati poplio os anadeksamenos emas treis emeras filofronos eksenisen

7 Now in the (regions) around that place, were* farms possessed by the foremost one of the island, Publius by name, who accepted us and lodged us courteously three days.

7. In the same quarters were possessions of the chief man of the island, whose name was Publius; who received us, and lodged us three days courteously.

7. Men i den samme Egn havde den fornemste paa Øen, ved Navn Publius, et Jordegodt. Han annammede os og laante os venligen Herberge i tre Dage.

7. Och der icke långt ifrå hade den öfverste öfver öna, benämnd Publius, en afvelsgård; den undfick oss till herberge, och for väl med oss i tre dagar.

7. Agga seälsammas paikas ümberkaudo olli sel sare üllemal, Publius nimmi, üks mois, se wottis meid wasto, ja piddas meid kolm päwa wägga hästi.

7. Netoli tos vietos buvo vyriausiojo salos valdininko, vardu Publijus, valdos. Jis mus priėmė ir tris dienas bičiuliškai globojo.

7. An diesen Örtern aber hatte der Oberste der Insel, mit Namen Publius, ein Vorwerk; der nahm uns auf und herbergte uns drei Tage freundlich.

7. Or il y avait dans ce lieu les terres du plus considérable de l'île, d'un nommé Publius, qui nous reçut et nous logea avec bienveillance, durant trois jours.

7. En aquellos lugares había unas heredades del hombre principal de la isla, llamado Publio, el cual nos recibió, y nos hospedó tres dias humanamente.

7 En hier, omtrent dezelfde plaats, had de voornaamste van het eiland, met name Publius, zijn landhoeven, die ons ontving, en drie dagen vriendelijk herbergde.

7. A przy onych miejscach miał folwarki przedniejszy onej wyspy, imieniem Publijusz, który przyjąwszy nas, przez trzy dni przyjacielsko podejmował.

7. Annak a helynek környékén valának pedig a sziget főemberének, névszerint Publiusnak mezei jószágai, ki befogadván minket, három napig nagy emberségesen vendégül látott.

7 Около того места были поместья начальника острова,именем Публия; он принял нас и три дня дружелюбно угощал.

7. Навкруги ж сього місця були землї першого на острові, на ймя Публия. Він, прийнявши нас, три днї поприятельськи гостив.

8 Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa; ja Paavali meni hänen luoksensa, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet.

8 Publiuksen isä makasi kuumeen ja punataudin vaivaamana. Paavali meni hänen luokseen, rukoili, pani kätensä* hänen päälleen ja paransi hänet.

8. Niin tapahtui, että Publiuksen isä sairasti vilutautia ja vatsankipua, jonka tykö Paavali meni, rukoili ja pani kätensä hänen päällensä, ja paransi hänen.

8. Nijn tapahdui että Publiuxen Isä sairasti wilutautia ja wadzankipua. Jonga tygö Pawali meni rucoili ja pani kätens hänen päällens ja paransi hänen.

8. Nin tapachtui ette sen Publiusen Ise sairasti Wilutauti ia Watzankipu. Jonga tyge Pauali sisellemeni/ ia rucoli/ ia pani Kädhens henen pälens/ ia paransi henen. (Niin tapahtui että sen Publiuksen isä sairasti wilutautia ja watsankipua. Jonka tykö Pawali sisälle meni/ ja rukoili/ ja pani kätensä hänen päällensä/ ja paransi hänen.)

8. ἐγένετο δὲ τὸν πατέρα τοῦ Ποπλίου πυρετοῖς καὶ δυσεντερίῳ συνεχόμενον κατακεῖσθαι· πρὸς ὃν ὁ Παῦλος εἰσελθὼν καὶ προσευξάμενος καὶ ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας αὐτῷ ἰάσατο αὐτόν.

8. εγενετο δε τον πατερα του ποπλιου πυρετοις και δυσεντερια συνεχομενον κατακεισθαι προς ον ο παυλος εισελθων και προσευξαμενος επιθεις τας χειρας αυτω ιασατο αυτον 8. egeneto de ton patera toυ poplioυ pυretois kai dυsenteria sυnechomenon katakeisthai pros on o paυlos eiselthon kai proseυksamenos epitheis tas cheiras aυto iasato aυton

8 Now it happened, that the father of Publius lay (sick), being troubled with fevers and dysentery; to whom Paul having entered and prayed (and) laid his hands on him, healed him.

8. And it came to pass, that the father of Publius lay sick of a fever and of a bloody flux: to whom Paul entered in, and prayed, and laid his hands on him, and healed him.

8. Men det traf sig, at Publius' Fader laae syg af Feber og Blodgang. Til ham gik Paulus ind og bad og lagde Hænderne paa ham og helbredte ham.

8. Och hände sig, att Publii fader låg sjuk i skälfvosot och bukref; till honom gick Paulus in, och när han hade bedit, lade han händer på honom, och gjorde honom helbregda.

8. Siis se sündis, et Publiusse issa soja ja köhho-töwwes haige maas olli, selle jure läks Paulus, ja pallus Jummalat, panni käed temma peäle, ja teggi tedda terweks.

8. Tuo metu Publijaus tėvas susirgo karštine ir viduriavimu. Paulius užėjo pas jį, pasimeldė, uždėjęs ant jo rankas, ir išgydė.

8. Es geschah aber, daß der Vater des Publius am Fieber und an der Ruhr lag. Zu dem ging Paulus hinein und betete und legte die Hand auf ihn und machte ihn gesund.

8. Et il se rencontra que le père de Publius était au lit, malade de la fièvre et de la dysenterie. Paul entra chez lui; et ayant prié, il lui imposa les mains, et le guérit.

8. Y aconteció, que el padre de Publio estaba en cama enfermo de fiebres y de disentería: al cual Pablo entró, y después de haber orado, le puso las manos encima, y le sanó.

8 En het geschiedde, dat de vader van Publius, met koortsen en den roden loop bevangen zijnde, te bed lag; tot denwelken Paulus inging, en als hij gebeden had, legde hij de handen op hem, en maakte hem gezond.

8. I stało się, że ojciec onego Publijusza, mając gorączkę i biegunkę, leżał; do którego Paweł wszedłszy modlił się, a włożywszy naó ręce uzdrowił go.

8. Lőn pedig, hogy a Publius atyja hideglelésben [3†] és vérhasban betegen feküvék. Kihez Pál beméne, és minekutána [4†] könyörgött, kezeit reá vetve meggyógyítá őt.

8 Отец Публия лежал, страдая горячкою и болью в животе; Павел вошел к нему, помолился и, возложив на него руки свои, исцелил его.

8. І сталось, що батько Публиїв лежав, болїючи на пропасницю та на живіт. Приступивши до него Павел, помоливсь і, положивши руки на него, сцїлив його.

9 Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin sairaat, mitä saarella oli, ja heidät parannettiin.

9 Kun nyt tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin saarella olevat sairaat, ja heidät parannettiin.

9. Kuin siis se oli tehty, tulivat myös muut sairaat siitä luodosta, ja parannettiin,

9. Cosca se oli tehty tulit myös muut sairat sijtä luodosta ja parattin.

9. Coska se oli techty/ tulit mös mwdh iotca sairastit sijne Lodhossa/ ia parattijn. (Koska se oli tehty/ tulit myös muut jotka sairastit siina luodossa/ ja parattiin.)

9. τούτου οὖν γενομένου καὶ οἱ λοιποὶ οἱ ἔχοντες ἀσθενείας ἐν τῇ νήσῳ προσήρχοντο καὶ ἐθεραπεύοντο·

9. τουτου ουν γενομενου και οι λοιποι οι εχοντες ασθενειας εν τη νησω προσηρχοντο και εθεραπευοντο 9. toυtoυ oυn genomenoυ kai oi loipoi oi echontes astheneias en te neso proserchonto kai etherapeυonto

9 Therefore, (after) this happened, the rest who have (any) sicknesses in the island were also coming near and were being healed,

9. So when this was done, others also, which had diseases in the island, came, and were healed:

9. Der dette var skeet, kom de Andre paa Øen, som havde Sygdomme, til ham og bleve helbredte.

9. Och då det var skedt, kommo ock andre, de som sjukdom hade der på öne, och gingo fram, och vordo helbregda.

9. Kui nüüd se olli sündinud, tullid ka teised temma jure, kellel se sare peäl wigga olli, ja said terweks.

9. Po šito įvykio ir kiti salos gyventojai, turėję ligų, ėjo pas Paulių ir buvo pagydomi.

9. Da das geschah, kamen auch die andern auf der Insel herzu, die Krankheiten hatten, und ließen sich gesund machen.

9. Cela étant arrivé, tous ceux de l'île qui étaient malades, vinrent à lui, et furent guéris.

9. Y esto hecho, también los otros que en la isla tenían enfermedades, llegaban, y fueron sanados:

9 Als dit dan geschied was, kwamen ook tot hem de anderen, die krankheden hadden in het eiland, en werden genezen.

9. To gdy się stało, tedy drudzy, którzy byli złożeni chorobami na onej wyspie, przychodzili i byli uzdrowieni;

9. Minekutána azért ez megtörtént, egyebek is, kik betegek valának a szigeten, ő hozzá jövének és [5†] meggyógyulának.

9 После сего события и прочие на острове, имевшие болезни, приходили и были исцеляемы,

9. Як се стало ся, то й инші на острові, що мали недуги, приходили та й сцїлялись.

10 He osoittivat meille myös monin tavoin kunniaa, ja lähtiessämme merelle he panivat mukaan, mitä tarvitsimme.

10 He osoittivat meille myös monin tavoin kunniaa ja merelle lähtiessämme he panivat mukaan tarpeellista.

10. Jotka myös meille tekivät paljon kunniaa, ja kuin me sieltä purjehdimme, panivat he meidän myötämme, mitä me tarvitsimme.

10. Jotca meille teit suuren cunnian. Ja cuin me sieldä purjehdimma ewästit he meitä.

10. Ja ne mös teit meille swren Cunnian. Ja quin me sielde puriectima/ nin he euestit meite. (Ja ne myös teit meille suuren kunnian. Ja kuin me sieltä purjehdimme/ niin he ewästit meitä.)

10. οἳ καὶ πολλαῖς τιμαῖς ἐτίμησαν ἡμᾶς καὶ ἀναγομένοις ἐπέθεντο τὰ πρὸς τὴν χρείαν.

10. οι και πολλαις τιμαις ετιμησαν ημας και αναγομενοις επεθεντο τα προς την χρειαν 10. oi kai pollais timais etimesan emas kai anagomenois epethento ta pros ten chreian

10 who also honored us with many honors, and (while) setting-sail, they placed on (the ship) the things *for (our) need.

10. Who also honoured us with many honours; and when we departed, they laded us with such things as were necessary.

10. Disse beviste os ogsaa megen ære, og der vi droge bort, lagde de i Skibet, hvad vi havde behov.

10. Hvilke oss gjorde mycken äro; och när vi forom våra färde dädan, läto de komma in med oss hvad nödtorftigt var.

10. Ja nemmad auustasid meid wägga, ja kui meie piddime ärraminnema, andsid nemmad meile tee peäle, mis tarwis olli.

10. Už tai jie mus didžiai gerbė, o išvykstant aprūpino viskuo, ko mums reikėjo.

10. Und sie taten uns große Ehre; und da wir auszogen, luden sie auf, was uns not war.

10. On nous fit aussi de grands honneurs, et, à notre départ, on nous pourvut de ce qui nous était nécessaire.

10. Los cuales también nos honraron de muchas honras; y habiendo de navegar, nos cargaron de las cosas necesarias.

10 Die ons ook eerden met veel eer, en als wij vertrekken zouden, bestelden zij ons hetgeen van node was.

10. Którzy nam też wielką uczciwość wyrządzali, a gdyśmy precz płynąć mieli, nakładli nam, czego było potrzeba.

10. Kik nékünk nagy tisztességet is tőnek, és mikor elindulánk, a szükséges dolgokkal ellátának.

10 и оказывали нам много почести и приотъезде снабдили нужным.

10. Вони і великою честю пошанували нас, а як ми відпливали, надавали, чого нам треба (було).

11 Kolmen kuukauden kuluttua me purjehdimme sieltä aleksandrialaisessa laivassa, joka oli talvehtinut saarella ja jolla oli merkkinä Kastorin ja Polluksin kuva.

11 Kolmen kuukauden kuluttua purjehdimme sieltä aleksandrialaisessa laivassa, joka oli talvehtinut saarella ja, jolla oli tunnusmerkkinä Kastor ja Polluks.

11. Mutta kolmen kuukauden perästä purjehdimme me sieltä Aleksandrian haahdessa, joka sen luodon tykönä oli talvea pitänyt, jolla oli lipun merkki kaksoinen.

11. Mutta colmen Cuucauden perästä purjehdimma me matcam Alexandrian hahdesa joca sen luodon tykönä oli talwe pitänyt josa caxoisen mercki oli.

11. Mutta colmen Cwcaudhen pereste/ puriectima me matkaham Alexandrian Hahdesa/ ioca sen Lodhon tykene oli Talue pitenyt/ ionga Kiluen merki oli Castor * ia Pollux. (Mutta kolmen kuukauden perästä/ purjehdimme me matkahamme Alexandrian haahdessa/ joka sen luodon tykönä oli talwea pitänyt/ jonka kilwen merkki olli Kastor ja Pollux.)

11. Μετὰ δὲ τρεῖς μῆνας ἀνήχθημεν ἐν πλοίῳ παρακεχειμακότι ἐν τῇ νήσῳ, Ἀλεξανδρίνῳ, παρασήμῳ Διοσκούροις,

11. μετα δε τρεις μηνας ανηχθημεν εν πλοιω παρακεχειμακοτι εν τη νησω αλεξανδρινω παρασημω διοσκουροις 11. meta de treis menas anechthemen en ploio parakecheimakoti en te neso aleksandrino parasemo dioskoυrois

11 Now after three months, we were led to a ship from Alexandria with an insignia of The Twin Brothers which (had) wintered in the island. {March, 62 - March 64. Rome.}

11. And after three months we departed in a ship of Alexandria, which had wintered in the isle, whose sign was Castor and Pollux.

11. Men efter tre Maaneders Forløb fore vi bort i et alexandrings Skib, som havde holdt Vinterleie ved Øen, og førte Tvillingernes Mærke.

11. Efter tre månader seglade vi vara färde uti ett skepp ifrån Alexandria, som der under ön hade legat i vinterläge; uti hvilkets baner stod Castor och Pollux.

11. Agga kolme ku pärrast läksime meie ärra ühhe laewaga, se olli Aleksandriast, ja olli ülle talwe seäl sares olnud, sel olli se täht: Kastor ja Polluks.

11. Po trijų mėnesių mes išplaukėme žiemojusiu saloje Aleksandrijos laivu, kuris turėjo Dvynių ženklą.

11. Nach drei Monaten aber fuhren wir aus in einem Schiffe von Alexandrien, welches bei der Insel überwintert hatte und hatte ein Panier der Zwillinge.

11. Trois mois après, nous nous embarquâmes sur un vaisseau d'Alexandrie, qui avait passé l'hiver dans l'île, et qui portait pour enseigne les Dioscures.

11. Así que pasados tres meses, navegamos en una nave Alejandrina, que había invernado en la isla, la cual tenía por enseña a Cástor y Pollux.

11 En na drie maanden voeren wij af in een schip van Alexandrie, dat in het eiland overwinterd had, hebbende tot een teken, Kastor en Pollux.

11. A po trzech miesiącach puściliśmy się w okręcie Aleksandryjskim, który zimował na onej wyspie, mającym za herb Kastora i Polluksa.

11. Három hónap mulva tudniillik egy Alexandriába való hajón elindulánk, mely a szigeten telelt, melynek czímere Kásztor és Pollux vala.

11 Через три месяца мы отплыли на Александрийском корабле, называемом Диоскуры, зимовавшем на том острове,

11. По трох же місяцях одвезлись ми кораблем Александрийським, надписаним Диоскур, що зимував на острові,

12 Ja me laskimme maihin Syrakuusassa ja viivyimme siellä kolme päivää,

12 Laskettuamme maihin Syrakuusassa viivyimme siellä kolme päivää.

12. Ja kuin me tulimme Syrakusaan, olimme me siellä kolme päivää.

12. Ja cuin me tulimma Syracusaan olimma me siellä colme päiwä.

12. Ja quin me tulima Siracusaan/ olima me sielle colme peiue. (Ja kuin me tulimme Siracusaan/ olimme me siellä kolme päiwää.)

12. καὶ καταχθέντες εἰς Συρακούσας ἐπεμείναμεν ἡμέρας τρεῖς·

12. και καταχθεντες εις συρακουσας επεμειναμεν ημερας τρεις 12. kai katachthentes eis sυrakoυsas epemeinamen emeras treis

12 And having been led into Syracuse, we remained there three days.

12. And landing at Syracuse, we tarried there three days.

12. Og vi løb ind i Syracusen, hvor vi bleve i tre Dage.

12. Och när vi kommom till Syracusa, blefvo vi der i tre dagar.

12. Ja kui meie Sirakusa saime, seisime meie kolm päwa paigal.

12. Atplaukę į Sirakūzus, prastovėjome tris dienas.

12. Und da wir gen Syrakus kamen, blieben wir drei Tage da.

12. Et ayant abordé à Syracuse, nous y demeurâmes trois jours.

12. Y venidos a Siracusa, estuvimos allí tres dias.

12 En als wij te Syrakuse aangekomen waren, bleven wij aldaar drie dagen;

12. A przypłynąwszy do Syrakus, zamieszkaliśmy tam trzy dni.

12. És Szirakúzába eljutván, ott maradánk három napig.

12 и, приплыв в Сиракузы, пробыли там три дня.

12. і припливши в Сиракузу, пробули (там) три днї.

13 ja sieltä me kierrettyämme saavuimme Reegioniin, ja kun yhden päivän perästä nousi etelätuuli, tulimme seuraavana päivänä Puteoliin.

13 Sieltä kierreltyämme saavuimme Reegioniin, ja kun yhden päivän kuluttua nousi etelätuuli, tulimme seuraavana päivänä Puteoliin.

13. Ja kuin me sieltä ympäri purjehdimme ja tulimme Regioon, ja päivää jälkeen puhalsi lounatuuli, niin että me toisena päivänä tulimme Puteoliin.

13. Ja cuin me sieldä ymbäri purjehdimma ja tulimma Rhegioon ja päiwä jälken puhalsi Lounat tuuli nijn että me toisna päiwänä tulimma Puteolijn.

13. Ja quin me sielde ymberipurectima/ ia tulima Rhegiumijn/ Ja ydhen peiuen ielkeen/ puhalsi Lounat twli/ nin ette me toisna peiuen tulima Puteolihin/ (Ja kuin me sieltä ympäri purjehdimme/ ja tulimme Rhegiumiin/ Ja yhden päiwän jälkeen/ puhalsi ne lounatuuli/ niin että me toisena päiwänä tulimme Puteolihin.)

13. ὅθεν περιελθόντες κατηντήσαμεν εἰς Ρήγιον, καὶ μετὰ μίαν ἡμέραν ἐπιγενομένου νότου δευτεραῖοι ἤλθομεν εἰς Ποτιόλους·

13. οθεν περιελθοντες κατηντησαμεν εις ρηγιον και μετα μιαν ημεραν επιγενομενου νοτου δευτεραιοι ηλθομεν εις ποτιολους 13. othen perielthontes katentesamen eis region kai meta mian emeran epigenomenoυ notoυ deυteraioi elthomen eis potioloυs

13 From where, we went around and arrived at Rhegium and after one day a south (wind) came* upon (us) and on the second (day) we came to Puteoli;

13. And from thence we fetched a compass, and came to Rhegium: and after one day the south wind blew, and we came the next day to Puteoli:

13. Derfra selede vi omkring og kom til Rhegium, og efter en Dags Forløb fik vi Søndenvind og kom anden Dagen til Puteoli.

13. Dädan seglade vi omkring, och kommom till Regium. Och en dag derefter blåste sunnanväder upp, så att vi kommom den andra dagen derefter till Puteolos.

13. Kui meie seält laewaga ümberläksime, saime meie Regioni liñna; ja kui ühhe päwa pärrast louna-tuul tousis, saime meie teisel päwal Puteoloni liñna.

13. Iš ten plaukdami, esant nepalankiam vėjui, pasiekėme Regijų ir dar po dienos, ėmus pūsti pietų vėjui, kitą dieną atvykome į Puteolus.

13. Und da wir umschifften, kamen wir gen Rhegion; und nach einem Tage, da der Südwind sich erhob, kamen wir des andern Tages gen Puteoli.

13. De là, en côtoyant la Sicile, nous arrivâmes à Rhegium. Et un jour après, le vent du midi s'étant levé, nous vînmes en deux jours à Pouzzoles;

13. De donde costeando al derredor, vinimos a Regio; y un día después ventando del austro, vinimos al segundo día a Puteoli:

13 Van waar wij omvoeren, en kwamen aan te Regium; en alzo, na een dag, de wind zuid werd, kwamen wij den tweeden dag te Puteoli;

13. A stamtąd płynąc kołem, przybyliśmy do Regijum, a po jednym dniu, gdy powstał wiatr południowy, wtórego dnia płynęliśmy do Puteolów.

13. Onnét körülkerülvén, eljutánk Régiumba, és egy nap mulva déli szél támadván, másnap megérkezénk Puteóliba.

13 Оттуда отплыв, прибыли в Ригию; и как через день подул южный ветер, прибыли на второй день в Путеол,

13. А звідтіля відпливши, прибули в Регию, і за один день, як настав полуденний вітер, прийшли другого дня в Путеоли,

14 Siellä tapasimme veljiä, jotka pyysivät meitä viipymään heidän tykönänsä seitsemän päivää. Ja sitten me lähdimme Roomaan.

14 Siellä tapasimme veljiä, ja meitä kehoitettiin viipymään heidän luonaan seitsemän päivää. Sitten läksimme Roomaan.

14. Kuin me sieltä löysimme veljet, niin meitä rukoiltiin olemaan heidän tykönänsä seitsemän päivää; ja niin me tulimme Roomiin.

14. Sieldä me löysimmä weljet ja meitä rucoildin oleman heidän tykönäns seidzemen päiwä ja nijn me tulimma Romijn.

14. Sielle me leusima Weliet/ ia meite rucoltijn oleman heiden tykenens seitzemen peiue/ ia nin me tulima Romihin. (Siellä me löysimme weljet/ ja meitä rukoiltiin olemaan heidän tykönänsä seitsemän päiwää/ ja niin me tulimme Romihin.)

14. οὗ εὑρόντες ἀδελφοὺς παρεκλήθημεν ἐπ’ αὐτοῖς ἐπιμεῖναι ἡμέρας ἑπτά, καὶ οὕτως εἰς τὴν Ρώμην ἤλθομεν.

14. ου ευροντες αδελφους παρεκληθημεν επ αυτοις επιμειναι ημερας επτα και ουτως εις την ρωμην ηλθομεν 14. oυ eυrontes adelfoυs pareklethemen ep aυtois epimeinai emeras epta kai oυtos eis ten romen elthomen

14 where we found brethren and were encouraged to remain on (with) them seven days and so we came to Rome.

14. Where we found brethren, and were desired to tarry with them seven days: and so we went toward Rome.

14. Der fandt vi Brødre og bleve ombedte af dem at blive der syv Dage. Og saa droge vi til Rom.

14. Och efter vi funne der bröder, vorde vi bedne, att vi skulle blifva när dem i sju dagar; och så komme vi till Rom.

14. Seält leidsime meie wende, neist palluti meid seitse päwa nende jure jäda, ja nenda saime meie Roma liñna.

14. Ten susitikome su broliais; jie pakvietė mus septynioms dienoms paviešėti. Taip mes atvykome į Romą.

14. Da fanden wir Brüder und wurden von ihnen gebeten, daß wir sieben Tage dablieben. Und also kamen wir gen Rom.

14. Nous y trouvâmes des frères, qui nous prièrent de demeurer avec eux sept jours; et nous allâmes ainsi à Rome.

14. Donde hallando hermanos, nos rogaron que quedásemos con ellos siete dias; y así vinimos hacia Roma:

14 Alwaar wij broeders vonden, en werden gebeden, zeven dagen bij hen te blijven; en alzo gingen wij naar Rome.

14. Gdzie znalazłszy braci, uproszeniśmy byli od nich, żebyśmy zamieszkali u nich przez siedm dni; a takieśmy szli do Rzymu.

14. Hol mikor atyafiakat találtunk, kérének minket, hogy nálok maradjunk hét napig; és úgy menénk Rómába.

14 где нашли братьев, и были упрошены пробыть у них семь дней, а потом пошли в Рим.

14. де знайшовши братів, ублагані були від них перебути у них сїм день; і так прийшли в Рим.

15 Ja kun veljet siellä saivat kuulla meistä, tulivat he meitä vastaan Appii Forumiin ja Tres Tabernaen kohdalle saakka; ja heidät nähdessään Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta.

15 Sieltä veljet, kuultuaan meistä, tulivat meitä vastaan Appii Forumiin ja Tres Tabernaehen saakka. Heidät nähdessään Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta.

15. Ja kuin siellä veljet kuulivat meistä, tulivat he meitä vastaan hamaan Appiforuun ja Tretaberniin. Kuin Paavali heidät näki, kiitti hän Jumalaa ja sai uskalluksen.

15. Ja cosca siellä weljet cuulit meistä tulit he meitä wastan haman Appiforun ja Tretabernijn. Cosca Pawali heidän näki kijtti hän Jumalata ja sai uscalluxen.

15. Ja coska sielde Weliet cwlit meiste/ nin he wloskeuit meite wastaan/ haman Appiforumijn/ ia Colmeenkrouwijn. Coska Pauali heite näki/ kijtti hen Jumalata/ ia sai wskalluxen. (Ja koska sieltä weljet kuulit meistä/ niin he uloskäwit meitä wastaan/ hamaan Appi forumiin/ ja kolmeen krouwiin. Koska Pawali heitä näki/ kiitti hän Jumalata/ ja sai uskalluksen.)

15. κἀκεῖθεν οἱ ἀδελφοὶ ἀκούσαντες τὰ περὶ ἡμῶν ἐξῆλθον εἰς ἀπάντησιν ἡμῖν ἄχρις Ἀππίου φόρου καὶ Τριῶν ταβερνῶν, οὓς ἰδὼν ὁ Παῦλος εὐχαριστήσας τῷ Θεῷ ἔλαβε θάρσος.

15. κακειθεν οι αδελφοι ακουσαντες τα περι ημων εξηλθον εις απαντησιν ημιν αχρις αππιου φορου και τριων ταβερνων ους ιδων ο παυλος ευχαριστησας τω θεω ελαβεν θαρσος 15. kakeithen oi adelfoi akoυsantes ta peri emon ekselthon eis apantesin emin achris appioυ foroυ kai trion taβernon oυs idon o paυlos eυcharistesas to theo elaβen tharsos

15 And the brethren from there, (after) they heard things concerning us, came to (the) encounter with us out to the Market of Appius and the Three Taverns; whom having seen, Paul gave-thanks to God and took courage.

15. And from thence, when the brethren heard of us, they came to meet us as far as Appii forum, and The three taverns: whom when Paul saw, he thanked God, and took courage.

15. Og derfra kom Brødrene, som havde hørt om os, os imøde til Appii Forum og Tres-Tabernæ. Der Paulus saae dem, takkede han Gud og fattede Mod.

15. Och då bröderna fingo höra om oss, gingo de emot oss intill Appii forum, och till Tretabern. När Paulus dem såg, tackade han Gudi, och tog tröst till sig.

15. Ja kui seäl need wennad meist said kuulnud, tullid nemmad wälja meie wasto Appiwerist ja Tritabernist sadik; kui Paulus neid näggi, tännas ta Jummalat, ja sai julgust.

15. Tenykščiai broliai, išgirdę apie mus, atėjo pasitikti iki Apijaus aikštės ir Trijų tavernų. Juos išvydęs, Paulius dėkojo Dievui ir įgavo naujo pasitikėjimo.

15. Und von dort, da die Brüder von uns hörten, gingen sie aus, uns entgegen, bis gen Appifor und Tretabern. Da die Paulus sah, dankte er Gott und gewann eine Zuversicht.

15. Et les frères y ayant entendu parler de nous, vinrent à notre rencontre, jusqu'au Forum d'Appius et aux Trois-Tavernes; et Paul les voyant, rendit grâces à Dieu, et prit courage.

15. De donde oyendo de nosotros los hermanos, nos salieron a recibir hasta el Foro de Appio, y las Tres Tabernas: a los cuales como Pablo vió, dando gracias a Dios, tomó confianza.

15 En vandaar kwamen de broeders, van onze zaken gehoord hebbende, ons tegemoet tot Appiusmarkt, en de drie tabernen; welke Paulus ziende, dankte hij God en greep moed.

15. Stąd, gdy usłyszeli bracia o nas, wyszli przeciwko nam aż do rynku Appijuszowego i do Trzech Karczem; których gdy Paweł ujrzał, podziękowawszy Bogu, wziął śmiałość.

15. Onnét is az atyafiak, mikor a mi dolgainkat meghallották, nékünk előnkbe jövének Appii Forumig és Tres Tabernaeig. És mikor Pál meglátta őket, hálákat adván az Istennek, bátorságot vőn.

15 Тамошние братья, услышав о нас, вышли нам навстречу до Аппиевой площади и трех гостиниц. Увидев их, Павел возблагодарил Бога и ободрился.

15. Звідтіля, почувши брати про нас, повиходили назустріч нам аж до Апиєвого торгу та Трох Гостинниць. Побачивши їх Павел і подякувавши Богу, набрав ся сьмілости.

16 Ja kun tulimme Roomaan, (sadanpäämies luovutti vangit kaartin komentajalle. Mutta) Paavalin sallittiin asua erikseen häntä vartioivan sotamiehen kanssa.

16 Roomaan tultuamme (sadanpäämies luovutti vangit kaartin komentajalle. Mutta) Paavalin sallittiin asua erikseen häntä vartioivan sotamiehen kanssa.

16. Mutta kuin me Roomiin tulimme, antoi sadanpäämies vangit sodanpäämiehen haltuun. Mutta Paavali sallittiin olevan itsellänsä yhden sotamiehen kanssa, joka hänestä otti vaarin.

16. Mutta cuin me Romijn tulimma andoi Sadanpäämies fangit Sodanpäämiehen haldun. Mutta Pawali sallittin oleman idzelläns yhden sotamiehen cansa joca hänestä otti waarin.

16. Mutta quin me tulima Romijn nin se Sadhanpämies annoi Fangit Sodhanpämiehen haltun. Mutta Pauali sallittin oleman itzellens ydhen Sotamiehen cansa/ ioca heneste waarin otti. (Mutta kuin me tulimme Romiin niin se sadanpäämies antoi wangit sadanpäämiehen haltuun. Mutta Pawali sallittiin oleman itsellänsä yhden sotamiehen kanssa/ joka hänestä waarin otti.)

16. Ὅτε δὲ ἤλθομεν εἰς Ρώμην, ὁ ἑκατοντάρχης παρέδωκε τοὺς δεσμίους τῷ στρατοπεδάρχῃ· τῷ δὲ Παύλῳ ἐπετράπη μένειν καθ’ ἑαυτὸν σὺν τῷ φυλάσσοντι αὐτὸν στρατιώτῃ.

16. οτε δε ηλθομεν εις ρωμην ο εκατονταρχος παρεδωκεν τους δεσμιους τω στρατοπεδαρχη τω δε παυλω επετραπη μενειν καθ εαυτον συν τω φυλασσοντι αυτον στρατιωτη 16. ote de elthomen eis romen o ekatontarchos paredoken toυs desmioυs to stratopedarche to de paυlo epetrape menein kath eaυton sυn to fυlassonti aυton stratiote

16 Now when we came to Rome, the centurion gave the prisoners to the camp-commander, but Paul was permitted to abide by himself together with the soldier guarding him.

16. And when we came to Rome, the centurion delivered the prisoners to the captain of the guard: but Paul was suffered to dwell by himself with a soldier that kept him.

16. Men der vi kom til Rom, overantvordede Høvedsmanden Fangerne til Øversten for Livvagten. Men Paulus blev det tilstedet at boe for sig selv med den Stridsmand, der bevogtede ham.

16. Och när vi kommom in i Rom, öfverantvardade underhöfvitsmannen fångarna öfverhöfvitsmannenom; men Paulo vardt tillstadt vara för sig sjelf, med en krigsknekt som tog vara på honom.

16. Agga kui meie Roma saime, andis pealik need wangid üllema pealikko kätte; agga Paulust lubbati jäda issepäinis ühhe söamehhega, kes tedda hoidis.

16. Kai atvykome į Romą, šimtininkas perdavė kalinius sargybos viršininkui, o Pauliui buvo leista apsigyventi vienam su saugojančiu jį kareiviu.

16. Da wir aber gen Rom kamen, überantwortete der Unterhauptmann die Gefangenen dem obersten Hauptmann. Aber Paulus ward erlaubt zu bleiben, wo er wollte, mit einem Kriegsknechte, der ihn hütete.

16. Quand nous fûmes arrivés à Rome, le centenier livra les prisonniers au préfet du prétoire; mais il fut permis à Paul de demeurer en son particulier, avec un soldat qui le gardait.

16. Y como llegámos a Roma, el centurión entregó los presos al prefecto de la guardia; mas a Pablo fué permitido de estar por sí, con un soldado que le guardase.

16 En toen wij te Rome gekomen waren, gaf de hoofdman de gevangenen over aan den overste des legers; maar aan Paulus werd toegelaten op zichzelven te wonen met den krijgsknecht, die hem bewaarde.

16. A gdyśmy przyszli do Rzymu, setnik oddał więźnie hetmanowi wojska; ale Pawłowi dopuszczono, mieszkać osobno z żołnierzem, który go strzegł.

16. Mikor pedig Rómába jutottunk, a százados átadá a foglyokat a testőrsereg fővezérének. Pálnak azonban megengedteték, hogy külön lakjék az őt őriző vitézzel.

16 Когда же пришли мы в Рим, то сотник передал узников военачальнику, а Павлу позволено жить особо с воином, стерегущим его.

16. Як же прийшли ми в Рим, сотник передав вязників воїводї; Павлу ж дозволено жити окроме з воїном, що стеріг його.

17 Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui kokoon juutalaisten ensimmäiset. Ja kun he olivat kokoontuneet, sanoi hän heille: "Miehet, veljet! Vaikka en ole mitään tehnyt kansaamme tai isiemme tapoja vastaan, annettiin minut kuitenkin Jerusalemista vankina roomalaisten käsiin.

17 Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui koolle juutalaisten ensimmäiset. Heidän kokoonnuttuaan hän sanoi heille: "Miehet, veljet! Vaikken ole mitään tehnyt kansaamme tai isiemme tapoja vastaan, annettiin minut kuitenkin Jerusalemista vankina roomalaisten käsiin.

17. Niin tapahtui kolmen päivän jälkeen, että Paavali kutsui kokoon ylimmäiset Juudalaisista. Ja kuin he tulivat kokoon, sanoi hän heille: miehet, veljet, vaikka en minä ole mitään tehnyt kansaa eli isäin säätyjä vastaan, kuitenkin olen minä sidottuna annettu Jerusalemista Roomalaisten käsiin,

17. NIjn tapahdui colmannen päiwän jälken että Pawali cudzui cocon ylimmäiset Judalaisista. Ja cosca he tulit cocon sanoi hän heille: Miehet weljet waicka en minä ole mitän tehnyt Canssa wastan eli Isäin säätyä wastan cuitengin olen minä sidottuna annettu Jerusalemista Romarein käsijn

17. Nin tapachtui colmanen peiuen ielken/ ette Pauali cokoncutzui ne ylimeiset Juttaista. Ja coska he cocontulit/ sanoi hen heille/ Te Miehet/ rackat Weliet/ waicka em mine ole miten tehnyt meiden Canssan wastaan/ eli Isedhen Sätyie wastan/ quitengi mine sidhottuna olen annettu Jerusalemista/ Romarein kesijn/ (Niin tapahtui kolmannen päiwän jälkeen/ että Pawali kokoon kutsui ne ylimmäiset juuttaista. Ja koska he kokoon tulit/ sanoi hän heille/ Te miehet/ rakkaat weljet/ waikka en minä ole mitään tehnyt meidän kansan wastaan/ eli isien säätyjä wastaan/ kuitenkin minä sidottuna olen annettu Jerusalemista/ romarein käsiin/)

17. Ἐγένετο δὲ μετὰ ἡμέρας τρεῖς συγκαλέσασθαι τὸν Παῦλον τοὺς ὄντας τῶν Ἰουδαίων πρώτους· συνελθόντων δὲ αὐτῶν ἔλεγε πρὸς αὐτούς· Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐγώ οὐδὲν ἐναντίον ποιήσας τῷ λαῷ ἢ τοῖς ἔθεσι τοῖς πατρῴοις δέσμιος ἐξ Ἱεροσολύμων παρεδόθην εἰς τὰς χεῖρας τῶν Ρωμαίων·

17. εγενετο δε μετα ημερας τρεις συγκαλεσασθαι τον παυλον τους οντας των ιουδαιων πρωτους συνελθοντων δε αυτων ελεγεν προς αυτους ανδρες αδελφοι εγω ουδεν εναντιον ποιησας τω λαω η τοις εθεσιν τοις πατρωοις δεσμιος εξ ιεροσολυμων παρεδοθην εις τας χειρας των ρωμαιων 17. egeneto de meta emeras treis sυgkalesasthai ton paυlon toυs ontas ton ioυdaion protoυs sυnelthonton de aυton elegen pros aυtoυs andres adelfoi ego oυden enantion poiesas to lao e tois ethesin tois patroois desmios eks ierosolυmon paredothen eis tas cheiras ton romaion

17 Now after three days, Paul happened to call together those who are the foremost of the Jews and (after) they came together, he said to them, Men, brethren, I practiced nothing adverse to the (Jewish) people or the customs of our forefathers. I, a prisoner from Jerusalem, was given up into the hands of the Romans.

17. And it came to pass, that after three days Paul called the chief of the Jews together: and when they were come together, he said unto them, Men and brethren, though I have committed nothing against the people, or customs of our fathers, yet was I delivered prisoner from Jerusalem into the hands of the Romans.

17. Men det skete efter tre Dage, at Paulus sammenkaldte de Fornemste iblandt Jøderne. Men der de vare forsamlede, sagde han til dem: I Mænd, Brødre! uagtet jeg Intet har gjort imod vort Folk eller Fædrenes Skikke, er jeg overantvordet fangen fra Jerusalem i de Romeres Hænder,

17. Efter tredje dagen kallade Paulus tillhopa de yppersta af Judarna. Och när de kommo, sade han till dem: I män och bröder, ändock jag intet gjort hade emot vårt folk, eller emot fädernas stadgar, vardt jag likväl bunden öfverantvardad utur Jerusalem i de Romares händer;

17. Agga kolme päwa pärrast sündis, et Paulus kokkokutsus neid, kes Juda-rahwa üllemad ollid; ja kui nemmad kokkotullid, ütles temma nende wasto: Mehhed, wennad, ma polle middagi teinud meie raha egga wannematte kombede wasto, ja siiski ollen ma kui wang Jerusalemmast ärraantud Roma-rahwa kätte:

17. Po trijų dienų Paulius pakvietė pas save žydų vadovus. Jiems susirinkus, jis prabilo: ‘‘Vyrai broliai! Nors aš nieku nesu nusikaltęs nei tautai, nei mūsų tėvų papročiams, buvau Jeruzalėje suimtas ir atiduotas į romėnų rankas.

17. Es geschah aber nach drei Tagen, daß Paulus zusammenrief die Vornehmsten der Juden. Da sie zusammenkamen, sprach er zu ihnen: Ihr Männer, liebe Brüder, ich habe nichts getan wider unser Volk noch wider väterliche Sitten, und bin doch gefangen aus Jerusalem übergeben in der Römer Hände.

17. Trois jours après, Paul assembla les principaux des Juifs, et quand ils furent réunis, il leur dit: Hommes frères, quoique je n'aie rien fait contre le peuple, ni contre les coutumes de nos pères, j'ai été emprisonné à Jérusalem, et mis entre les mains des Romains,

17. Y aconteció, que tres dias después, Pablo convocó los principales de los Judíos: a los cuales como fueron juntos, les dijo: Yo, varones y hermanos, no habiendo hecho nada contra el pueblo, ni contra las costumbres de los padres, he sido sin embargo entregado preso desde Jerusalem en manos de los Romanos:

17 En het geschiedde na drie dagen dat Paulus samenriep degenen, die de voornaamsten der Joden waren. En als zij samengekomen waren, zeide hij tot hen: Mannen broeders, ik, die niets gedaan heb tegen het volk of de vaderlijke gewoonten, ben gebonden uit Jeruzalem overgeleverd in de handen der Romeinen;

17. I stało się po trzech dniach, że zwołał Paweł przedniejszych z Żydów; a gdy się zeszli, rzekł do nich: Mężowie bracia! ja nic nie uczyniwszy przeciwko ludowi i zwyczajom ojczystym, będąc związany w Jeruzalemie, podanym jest w ręce Rzymian;

17. Lőn pedig, hogy három nap mulva magához hívatá Pál a zsidók között való főembereket. Mikor pedig egybegyűltek, monda nékik: Atyámfiai, férfiak, én jóllehet semmit sem vétkeztem a nép ellen, vagy az ősi szokások ellen, mindazáltal foglyul adattam át Jeruzsálemből a rómaiak kezébe.

17 Через три дня Павел созвал знатнейших из Иудеев и,когда они сошлись, говорил им: мужи братия! не сделав ничего против народа или отеческих обычаев, я в узах из Иерусалима предан в руки Римлян.

17. Стало ся ж по трох днях, скликав Павел первих із Жидів, і, як посходились вони, рече до них: Мужі брати, нїчого не зробивши противного народові або звичаям отцївським, передан я, яко вязник, у руки Римлянам.

18 Ja kun he olivat minua tutkineet, tahtoivat he päästää minut irti, koska en ollut tehnyt mitään kuoleman rikosta.

18 Tutkittuaan minua he tahtoivat päästää minut vapaaksi, koska tunnollani* ei ollut mitään kuolemanrikosta.

18. Jotka, koska he olivat minun tutkineet, tahtoivat minua päästää, ettei yhtään hengen rikosta minussa ole.

18. Jotca cosca he olit minun tutkinet tahdoit minua päästä ettei he mitän hengen ricosta minusa löynnet.

18. Jotca coska he olit minun tutkineet/ tadhoit he minua pästä/ ettei he miten Hengen ricosta minust leuneet. (Koska nyt juuttaat sitä wastaan puhuit/ niin minun täytyi itseni lykätä keisarin alle/ Ei niin/ että minulla oli jotakin kantamista minun kansani päälle.)

18. οἵτινες ἀνακρίναντές με ἐβούλοντο ἀπολῦσαι διὰ τὸ μηδεμίαν αἰτίαν θανάτου ὑπάρχειν ἐν ἐμοί.

18. οιτινες ανακριναντες με εβουλοντο απολυσαι δια το μηδεμιαν αιτιαν θανατου υπαρχειν εν εμοι 18. oitines anakrinantes me eβoυlonto apolυsai dia to medemian aitian thanatoυ υparchein en emoi

18 The Romans who, having examined (me), were planning to release me, because no crime exists (worthy) of death in me.

18. Who, when they had examined me, would have let me go, because there was no cause of death in me.

18. hvilke vilde ladet mig løs, der de havde forhørt mig, efterdi der var inten Dødssag imod mig.

18. Hvilke, då de mig ransakat hade, ville de släppt mig, efter ingen dödssak fanns med mig.

18. Kui need mind ollid kulanud, tahtsid nemmad mind lahtilasta, sest et minnul ei olnud ühtegi surma süüd.

18. Tie ištardę, norėjo mane paleisti, nes nerado jokio mirties verto nusižengimo.

18. Diese, da sie mich verhört hatten, wollten sie mich losgeben, dieweil keine Ursache des Todes an mir war.

18. Qui, après m'avoir examiné, voulaient me relâcher, parce que je n'ai rien fait qui mérite la mort.

18. Los cuales habiéndome examinado, me querían soltar, por no haber en mí ninguna causa de muerte.

18 Dewelken, mij onderzocht hebbende, wilden mij loslaten, omdat geen schuld des doods in mij was.

18. Którzy wysłuchawszy mię, chcieli mię wypuścić dlatego, że we mnie żadnej winy godnej śmierci nie było.

18. Kik miután kihallgattak, el akarának engem bocsátani, mivelhogy én bennem semmi halálra méltó vétek nincsen.

18 Они, судив меня, хотели освободить, потому что нет во мне никакой вины, достойной смерти;

18. Розпитавши вони мене, хотїли випустити, бо нїякої вини смерти не було в менї.

19 Mutta kun juutalaiset sitä vastustivat, oli minun pakko vedota keisariin; ei kuitenkaan niin, että minulla olisi mitään kannetta kansaani vastaan.

19 Mutta kun juutalaiset puhuivat vastaan, minun oli pakko vedota keisariin — ei niin että minulla olisi jotain kannetta kansaani vastaan.

19. Mutta koska Juudalaiset sitä vastaan sanoivat, täytyi minun turvata keisariin, ei niin, että minulla olis jotakin kantamista minun kansani päälle.

19. Cosca Judalaiset sitä wastan olit täydyi minun turwata Keisarijn ei että minulla oli candamist jotakin minun Canssani päälle.

19. Coska nyt Juttat site wastanpuhuit/ nin minun teutyi itzeni lyketä Keisarin ala/ Ei nijn/ ette minulla oli iotakin candamist minun Canssani päle. (Koska nyt juuttaat sitä wastaan puhuit/ niin minun täytyi itseni lykätä keisarin alle/ Ei niin/ että minulla oli jotakin kantamista minun kansani päälle.)

19. ἀντιλεγόντων δὲ τῶν Ἰουδαίων ἠναγκάσθην ἐπικαλέσασθαι Καίσαρα, οὐχ ὡς τοῦ ἔθνους μου ἔχων τι κατηγορῆσαι.

19. αντιλεγοντων δε των ιουδαιων ηναγκασθην επικαλεσασθαι καισαρα ουχ ως του εθνους μου εχων τι κατηγορησαι 19. antilegonton de ton ioυdaion enagkasthen epikalesasthai kaisara oυch os toυ ethnoυs moυ echon ti kategoresai

19 But the Jews (were) speaking against (it), (then) I was urged to appeal to Caesar; not like I held anything of which to accuse my nation.

19. But when the Jews spake against it, I was constrained to appeal unto Caesar; not that I had ought to accuse my nation of.

19. Men der Jøderne satte sig derimod, nødtes jeg til at skyde mig ind for Keiseren, dog ikke, som om jeg havde Noget at anklage mit Folk for.

19. Men efter Judarna sade deremot, nödgades jag skjuta mig till Kejsaren; icke så att jag något hafver, der jag vill anklaga mitt folk före.

19. Agga kui Juda-rahwas se wasto rääksid, siis piddin ma hädda pärrast Keisri kohhut noudma, ei mitte kui olleks mul middagi om̃a rahwa peäle kaebamist.

19. Kadangi žydai prieštaravo, turėjau šauktis ciesoriaus, tiktai ne tam, kad apkaltinčiau savo tautą.

19. Da aber die Juden dawider redeten, ward ich genötigt, mich auf den Kaiser zu berufen; nicht, als hätte ich mein Volk um etwas zu verklagen.

19. Mais les Juifs s'y opposant, j'ai été contraint d'en appeler à César, sans que j'aie pourtant lieu d'accuser ma nation.

19. Mas oponiéndose los Judíos, me fué forzoso de apelar a César: no como que tenga de que acusar a mi nación.

19 Maar als de Joden zulks tegenspraken, werd ik genoodzaakt mij op den keizer te beroepen; doch niet, alsof ik iets had, mijn volk te beschuldigen.

19. Lecz gdy się temu sprzeciwiali Żydowie, musiałem apelować do cesarza; nie żebym miał naród mój w czem oskarżać.

19. De mivel a zsidók ellene mondtak, kényszeríttettem a császárra [6†] appellálni, nem mintha az én népem ellen volna valami vádam.

19 но так как Иудеи противоречили, то я принужден был потребовать суда у кесаря, впрочем не с тем, чтобы обвинить в чем-либо мой народ.

19. Як же противились Жиди, був я змушений покликатись до кесаря, не яко би мав чим обвинувати нарід мій.

20 Tästä syystä minä nyt olen kutsunut teidät, saadakseni nähdä ja puhutella teitä; sillä Israelin toivon tähden minä kannan tätä kahletta."

20 Tästä syystä kutsuin siis teidät nähdäkseni ja puhutellakseni teitä, sillä Israelin toivon vuoksi kannan tätä kahletta.

20. Tämän syyn tähden olen minä kutsunut teitä, että minä saisin teitä nähdä ja puhutella; sillä minä olen Israelin toivon tähden tällä kahleellä sidottu.

20. Sentähden olen minä cudzunut teitä cocon että minä saisin teitä nähdä ja puhutella: sillä minä olen Israelin toiwon tähden tällä cahlella sidottu.

20. Senteden mine olen teite coconcutzunut/ ette mine saisin teitä nahdä/ ia puhutella/ Sille ette mine olen Israelin Toiuon tedhen telle Cahlella ymberisidhottu. (Sentähden minä olen teitä kokoon kutsunut/ että minä saisin teitä nähdä/ ja puhutella/ Sillä että minä olen Israelin toiwon tähden tällä kahleella ympäri sidottu.)

20. διὰ ταύτην οὖν τὴν αἰτίαν παρεκάλεσα ὑμᾶς ἰδεῖν καὶ προσλαλῆσαι· ἕνεκεν γὰρ τῆς ἐλπίδος τοῦ Ἰσραὴλ τὴν ἅλυσιν ταύτην περίκειμαι.

20. δια ταυτην ουν την αιτιαν παρεκαλεσα υμας ιδειν και προσλαλησαι ενεκεν γαρ της ελπιδος του ισραηλ την αλυσιν ταυτην περικειμαι 20. dia taυten oυn ten aitian parekalesa υmas idein kai proslalesai eneken gar tes elpidos toυ israel ten alυsin taυten perikeimai

20 Therefore, because of this accusation, I pleaded to see and to speak with (you)°; for* I am encompassed (with) this chain because of the hope of Israel(.)

20. For this cause therefore have I called for you, to see you, and to speak with you: because that for the hope of Israel I am bound with this chain.

20. For denne Sags Skyld har jeg ladet Eder kalde hid, at see og tale med Eder; thi for Israels Haabs Skyld er jeg sluttet i denne Lænke.

20. För denna sakens skull hafver jag kallat eder, att jag måtte se eder, och tala med eder; ty för Israels hopps skull är jag ombunden med denna kedjon.

20. Sesinnatse asja pärrast ollen minna teid nüüd ennese jure kutsnud, et ma teid saaksin nähha, ja teiega räkida; sest Israeli lotusse pärrast ollen ma sessinnatses ahhelas kinni.

20. Dėl šios priežasties ir pakviečiau jus, kad su jumis pasimatyčiau ir pasikalbėčiau; nes dėl Izraelio vilties esu surakintas šita grandine!’‘

20. Um der Ursache willen habe ich euch gebeten, daß ich euch sehen und ansprechen möchte; denn um der Hoffnung willen Israels bin ich mit dieser Kette umgeben.

20. C'est pour ce sujet donc que j'ai demandé à vous voir et à vous parler; car c'est à cause de l'espérance d'Israël que je suis lié de cette chaîne.

20. Así que por esta causa os he llamado para veros y hablaros; porque por la esperanza de Israel estoy atado con esta cadena.

20 Om deze oorzaak dan heb ik u bij mij geroepen, om u te zien en aan te spreken; want vanwege de hope Israels ben ik met deze keten omvangen.

20. Dla tej tedy przyczyny zwołałem was, abym się z wami ujrzał i rozmówił; albowiem dla nadziei ludu Izraelskiego tym łaócuchem jestem opasany.

20. Ennekokáért hívattalak tehát titeket, hogy lássalak benneteket és szóljak veletek; mert az Izráelnek reménységéért [7†] vétettem körül e lánczczal.

20 По этой причине я и призвал вас, чтобы увидеться и поговорить с вами, ибо за надежду Израилеву обложен я этими узами.

20. Тим же скликав я вас, щоб побачити вас та поговорити, бо за надїю Ізраїлеву залїзом сим оковано мене.

21 Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole saaneet kirjeitä sinusta Juudean maalta, eikä kukaan tänne saapunut veli ole ilmoittanut eikä puhunut sinusta mitään pahaa.

21 Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole saaneet sinusta kirjeitä Juudean maalta eikä kukaan veljistä ole saavuttuaan ilmoittanut eikä puhunut sinusta mitään pahaa.

21. Niin he sanoivat hänelle: emme ole kirjaa saaneet sinusta Juudeasta, ei myös yksikään veljistä ole sieltä tullut ja meille ilmoittanut, eikä jotakuta pahuutta sinusta puhunut.

21. NIjn he sanoit hänelle: en me ole kirja saanet Judeasta sinun puolestas ei myös yxikän weljistä ole sieldä tullut ja meille ilmoittanut eikä jotacuta pahutta sinusta puhunut.

21. Nin he sanoit henelle/ Eikä me ole Breui saaneet sinun polestas Judeasta/ Eikä mös yxiken Welijste ole sielde tullut/ ia ilmottanut meille/ eli iotacuta Pahutta sinusta puhunut. (Niin he sanoit hänelle/ Eikä me ole breiwia saaneet sinun puolestasi Judeasta/ Eikä myös yksikään weljistä ole sieltä tullut/ ilmoittanut meille/ eli jotakuta pahuutta sinusta puhunut.)

21. οἱ δὲ πρὸς αὐτὸν εἶπον· Ἡμεῖς οὔτε γράμματα περὶ σοῦ ἐδεξάμεθα ἀπὸ τῆς Ἰουδαίας, οὔτε παραγενόμενός τις τῶν ἀδελφῶν ἀπήγγειλεν ἢ ἐλάλησέ τι περὶ σοῦ πονηρόν.

21. οι δε προς αυτον ειπον ημεις ουτε γραμματα περι σου εδεξαμεθα απο της ιουδαιας ουτε παραγενομενος τις των αδελφων απηγγειλεν η ελαλησεν τι περι σου πονηρον 21. oi de pros aυton eipon emeis oυte grammata peri soυ edeksametha apo tes ioυdaias oυte paragenomenos tis ton adelfon apeggeilen e elalesen ti peri soυ poneron

21 But they said to him, We neither accepted writings from Judea concerning you, nor did anyone of the brethren come* (here) and report or speak anything evil concerning you.

21. And they said unto him, We neither received letters out of Judaea concerning thee, neither any of the brethren that came shewed or spake any harm of thee.

21. Men de sagde til ham: vi have hverken faaet Brev fra Judæa om dig, ikke heller er nogen af Brødrene kommen, som har forkyndt eller sagt noget Ondt om dig.

21. Då sade de till honom: Vi hafve hvarken fått bref om dig af Judeen; ej heller hafver någor af bröderna dädan kommit, och bebådat oss, eller talat något ondt om dig.

21. Agga nem̃ad ütlesid temma wasto: Meie ei olle ühtegi kirja sinno pärrast sanud Juda-maalt, ep ollege ükski wend seie tulnud, kes sinnust middagi kurja olleks kulutanud ehk räkinud.

21. Jie atsakė jam: ‘‘Mes nesame gavę apie tave iš Judėjos laiškų, ir nė vienas iš atvykusių brolių nepranešė ir nekalbėjo nieko blogo apie tave.

21. Sie aber sprachen zu ihm: Wir haben weder Schrift empfangen aus Judäa deinethalben, noch ist ein Bruder gekommen, der von dir etwas Arges verkündigt oder gesagt habe.

21. Et ils lui répondirent: Nous n'avons point reçu de lettres de Judée à ton sujet; et il n'est venu aucun frère qui ait rapporté ou dit du mal de toi.

21. Entónces ellos le dijeron: Nosotros ni hemos recibido cartas en cuanto a tí de Judea, ni viniendo alguno de los hermanos nos ha noticiado ni hablado algún mal de tí.

21 Maar zij zeiden tot hem: Wij hebben noch brieven u aangaande van Judea ontvangen; noch iemand van de broeders, hier gekomen zijnde, heeft van u iets kwaads geboodschapt of gesproken.

21. Lecz oni rzekli do niego: My aniśmy listów dostali o tobie z Judzkiej ziemi, ani kto z braci przyszedłszy oznajmił, albo mówił o tobie co złego.

21. Azok pedig mondának néki: Mi te felőled sem levelet nem vettünk Júdeából, sem pedig az atyafiak közül ide jőve valaki, nem jelentett, vagy szólott te felőled valami rosszat.

21 Они же сказали ему: мы ни писем не получали о тебе из Иудеи, ни из приходящих братьев никто не известил о тебе и не сказал чего-либо худого.

21. Вони ж промовили до него: Ми анї письма про тебе не одержували з Юдеї, анї прийшовши хто з братів, звістив або сказав про тебе що лихе.

22 Katsomme kuitenkin syytä olevan kuulla sinulta, mitä sinun mielessäsi on; sillä tästä lahkosta on meillä tiedossamme, että sitä vastaan kaikkialla kiistetään."

22 Katsomme kuitenkin oikeaksi kuulla sinulta, mitä ajattelet, sillä tästä lahkosta on tiedossamme, että sitä vastaan kaikkialla väitetään."

22. Mutta me tahdomme sinulta kuulla, mitä sinun mielessäs on; sillä tästä seurasta on meille tiettävä, että sitä vastaan joka paikassa sanotaan.

22. Cuitengin tahdomma me sinulda cuulla mitäs aigoit: sillä tästä seurasta on meille kyllä tiettäwä että sitä jocapaicas wastan ollan.

22. Quitengi me tadhome sinulda cwlla mites edessespidhet/ Sille teste Seurasta ombi meille kylle tietteue/ ette iocapaicas site wastanpuhutan. (Kuitenkin me tahdomme sinulta kuulla mitä edessäsi pidät/ Sillä tästä seurasta ompi meille kyllä tiettäwä/ etta joka paikassa sitä wastaan puhutaan.)

22. ἀξιοῦμεν δὲ παρὰ σοῦ ἀκοῦσαι ἃ φρονεῖς· περὶ μὲν γὰρ τῆς αἱρέσεως ταύτης γνωστόν ἐστιν ἡμῖν ὅτι πανταχοῦ ἀντιλέγεται.

22. αξιουμεν δε παρα σου ακουσαι α φρονεις περι μεν γαρ της αιρεσεως ταυτης γνωστον εστιν ημιν οτι πανταχου αντιλεγεται 22. aksioυmen de para soυ akoυsai a froneis peri men gar tes aireseos taυtes gnoston estin emin oti pantachoυ antilegetai

22 But we deem (it) worthy to hear from you what things you are mindful of; for* indeed, concerning this sect, it is known to us that it is spoken against everywhere.

22. But we desire to hear of thee what thou thinkest: for as concerning this sect, we know that every where it is spoken against.

22. Men vi ønske vel at høre af dig, hvad din Mening er; thi om denne Sect er det os vitterligt, at den allevegne finder Modsigelse.

22. Och begäre vi nu af dig höra, huru du det hafver före; ty om detta partit är oss veterligit, att allestäds sägs deremot.

22. Agga meie arwame tarwis ollewad sinnust kuulda, mis sa mötled; sest sestsinnatsest woörast ussust on meil teäda, et selle wasto iggas paikas rägitakse.

22. Vis dėlto norėtume išgirsti tavo pažiūras. Mat apie šitą sektą tiek težinome, jog jai visur prieštaraujama’‘.

22. Doch wollen wir von dir hören, was du hältst; denn von dieser Sekte ist uns kund, daß ihr wird an allen Enden widersprochen.

22. Néanmoins, nous désirons apprendre de toi quels sont tes sentiments, car pour cette secte nous savons qu'on s'y oppose partout.

22. Mas querríamos oir de tí lo que piensas; porque de esta secta notorio nos es que en todos lugares es contradicha.

22 Maar wij begeren wel van u te horen, wat gij gevoelt; want wat deze sekte aangaat, ons is bekend, dat zij overal tegengesproken wordt.

22. Wszakże byśmy radzi od ciebie słyszeli, co rozumiesz; albowiem o tej sekcie wiemy, iż wszędzie przeciwko niej mówią.

22. Akarnók azért tőled hallani, micsoda értelemben vagy. Mert e felekezet felől [8†] tudva van előttünk, hogy mindenütt [9†] ellene mondanak.

22 Впрочем желательно нам слышать от тебя, как ты мыслишь; ибо известно нам, что об этом учении везде спорят.

22. Та бажаємо від тебе чути, що ти думаєш; бо про сю єресь відоме нам, що всюди противлять ся їй.

23 Ja he määräsivät hänelle päivän, ja silloin tuli heitä vielä useampia hänen luoksensa majapaikkaan. Ja näille hän aamuvarhaisesta iltaan saakka selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, lähtien Mooseksen laista ja profeetoista, saadakseen heidät vakuutetuiksi Jeesuksesta.

23 Mutta kun he olivat määränneet hänelle päivän, tuli vielä useampia hänen luokseen majapaikkaan. Näille hän, lähtökohtanaan sekä Mooseksen laki että profeetat, aamuvarhaisesta iltaan saakka selitti, todistaen Jumalan valtakunnasta ja koettaen saada heidät vakuuttuneiksi * Jeesusta koskevista asioista*.

23. Ja kuin he olivat hänelle päivän määränneet, niin tuli monta hänen tykönsä majaan, joille hän selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, ja opetti heille Jesuksesta, Moseksen laista ja prophetaista huomenesta ehtoosen asti.

23. Ja cuin he olit hänelle päiwän määrännet nijn tuli monda hänen tygöns majaan joille hän selitti ja todisti Jumalan waldacunnast ja opetti heille Jesuxest Mosexen Laist ja Prophetaist huomenest haman ehtosen asti.

23. Ja quin he olit henelle yden peiuen märenyt/ nin monda tulit henen tygens Maiahan/ Joille hen wlostoimitti ia todhisti Jumalan Waldakunda/ ia opetti heille Iesusta Mosesen Laista ia Prophetista homenesta haman Echtoon asti. (Ja kuin he olit hänelle yhden päiwän määrännyt/ niin monta tulit hänen tykönsä majaan/ Joille hän ulos toimitti ja todisti Jumalan waltakuntaa/ ja opetti heille Jesusta Moseksen laista ja prophetista huomenesta hamaan ehtoon asti.)

23. Ταξάμενοι δὲ αὐτῷ ἡμέραν ἧκον πρὸς αὐτὸν εἰς τὴν ξενίαν πλείονες, οἷς ἐξετίθετο διαμαρτυρόμενος τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ πείθων τε αὐτοὺς τὰ περὶ τοῦ Ἰησοῦ ἀπό τε τοῦ νόμου Μωϋσέως καὶ τῶν προφητῶν ἀπὸ πρωῒ ἕως ἑσπέρας.

23. ταξαμενοι δε αυτω ημεραν ηκον προς αυτον εις την ξενιαν πλειονες οις εξετιθετο διαμαρτυρομενος την βασιλειαν του θεου πειθων τε αυτους τα περι του ιησου απο τε του νομου μωσεως και των προφητων απο πρωι εως εσπερας 23. taksamenoi de aυto emeran ekon pros aυton eis ten ksenian pleiones ois eksetitheto diamartυromenos ten βasileian toυ theoυ peithon te aυtoυs ta peri toυ iesoυ apo te toυ nomoυ moseos kai ton profeton apo proi eos esperas

23 Now having appointed him a day, they were coming to him, more into the lodging; to whom he was expounding (the word,) thoroughly testifying of the kingdom of God also persuading them (with) the things concerning Jesus, both from the Law of Moses and from the prophets, from morning until dusk.

23. And when they had appointed him a day, there came many to him into his lodging; to whom he expounded and testified the kingdom of God, persuading them concerning Jesus, both out of the law of Moses, and out of the prophets, from morning till evening.

23. Men der de havde bestemt ham en Dag, skom mange til ham i Herberget, for hvilke han udlagde og vidnede om Guds Rige, og søgte at overbevise dem om Jesus, baade af Mose Lov og af Propheterne, fra aarle om Morgenen indtil Aften.

23. Och då de hade satt honom en dag före, kommo de en stor hop till honom i herberget, hvilkom han uttydde och betygade Guds rike, och gaf dem före om Jesu, utaf Mose lag, och utaf Propheterna, ifrå morgonen intill aftonen.

23. Agga kui nemmad temmale ühhe päwa ollid nimmetanud, tullid paljo temma jure senna, kus ta sees olli, kennele ta ärraselletas, ja tunnistas Jummala rigi, ja hom̃ikust öhtoni melitas temma neid uskma Mosesse kässo ja prohwetide seest need asjad, mis Jesussest ollid kirjotud,

23. Paskyrę jam dieną, jie gausiai susirinko pas jį svečių kambaryje. Nuo ryto iki vakaro jis aiškino jiems ir liudijo apie Dievo karalystę, įrodinėdamas jiems Jėzų iš Mozės Įstatymo ir Pranašų.

23. Und da sie ihm einen Tag bestimmt hatten, kamen viele zu ihm in die Herberge, welchen er auslegte und bezeugte das Reich Gottes; und er predigte ihnen von Jesus aus dem Gesetz Mose's und aus den Propheten von frühmorgens an bis an den Abend.

23. Lui ayant assigné un jour, ils vinrent en plus grand nombre chez lui à l'hôtellerie; et depuis le matin jusqu'au soir il leur annonçait le royaume de Dieu, en rendant témoignage, et les persuadant, par la loi de Moïse et par les prophètes, de ce qui regarde Jésus.

23. Y habiéndole señalado un día, vinieron a él muchos a su alojamiento, a los cuales exponía y testificaba el reino de Dios, procurando persuadirles las cosas que son de Jesús por la ley de Moisés, y por los profetas, desde la mañana hasta la tarde.

23 En als zij hem een dag gesteld hadden, kwamen er velen in zijn woonplaats; denwelken hij het Koninkrijk Gods uitlegde, en betuigde, en poogde hen te bewegen tot het geloof in Jezus, beide uit de wet van Mozes en de profeten, van des morgens vroeg tot den avond toe.

23. A postanowiwszy mu dzieó, przyszło ich do niego do gospody niemało, którym z doświadczeniem wykładał królestwo Boże, namawiając ich do tych rzeczy, które są o Jezusie, z zakonu Mojżeszowego i z proroków, od poranku aż do wieczora.

23. Kitűzvén tehát néki egy napot, eljövének hozzá a szállására többen; kiknek nagy bizonyságtétellel szól vala az Istennek országa felől, igyekezvén elhitetni ő velök a Jézus felől való dolgokat, úgy a Mózes törvényéből, mint a prófétákból, [10†] reggeltől fogva mind estvéig.

23 И, назначив ему день, очень многие пришли к нему в гостиницу; и он от утра до вечера излагал им учение о Царствии Божием, приводя свидетельства и удостоверяя их о Иисусе из закона Моисеева и пророков.

23. Призначивши ж йому день, поприходили до него в оселю многі, і викладував він їм, сьвідкуючи про царство Боже, і впевняючи їх про Ісуса й з закону Мойсеєвого й з пророків, од ранку до вечера.

24 Niin se, mitä sanottiin, sai toiset vakuutetuiksi, mutta toiset eivät uskoneet.

24 Puhuttu sana saikin toiset vakuuttuneiksi, mutta toiset eivät uskoneet.

24. Ja muutamat uskoivat ne, mitkä sanottiin, mutta muutamat ei uskoneetkaan.

24. Ja muutamat uscoit hänen sanans mutta muutamat ei usconetcan.

24. Ja mutomat wskoit ne iota hen sanoi/ Mutta monicachta eiuet wskoneet. (Ja muutamat uskoit ne jota hän sanoi/ Mutta monikahta eiwät uskoneet.)

24. καὶ οἱ μὲν ἐπείθοντο τοῖς λεγομένοις, οἱ δὲ ἠπίστουν.

24. και οι μεν επειθοντο τοις λεγομενοις οι δε ηπιστουν 24. kai oi men epeithonto tois legomenois oi de epistoυn

24 And some were obeying and (some) were disbelieving the things which were spoken.

24. And some believed the things which were spoken, and some believed not.

24. Og Nogle lode sig overbevise af det, som blev sagt, men Andre troede ikke.

24. Och somlige trodde det som sades; och somlige trodde det icke.

24. Ja muist wotsid sedda uskuda, mis ööldi, agga muist ei usknud mitte.

24. Vieni jo žodžiais patikėjo, kiti ne.

24. Und etliche fielen dem zu, was er sagte; etliche aber glaubten nicht.

24. Les uns furent persuadés de ce qu'il disait; mais les autres ne crurent point.

24. Y algunos asentían a lo que se decía, mas algunos no creían.

24 En sommigen geloofden wel, hetgeen gezegd werd, maar sommigen geloofden niet.

24. Tedy niektórzy uwierzyli temu, co mówił, a niektórzy nie uwierzyli.

24. És némelyek hivének az ő beszédének, mások nem hivének.

24 Одни убеждались словами его, а другие не верили.

24. І деякі увірували в слова його, а инші не увірували.

25 Ja kun he olivat keskenään erimielisiä, erosivat he toisistaan, Paavalin sanoessa ainoastaan nämä sanat: "Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne,

25 Mutta kun he olivat keskenään erimielisiä, he erosivat Paavalin lausuessa ainoastaan yhden toteamuksen: "Oikein on Pyhä Henki puhunut isillemme* profeetta Jesajan välityksellä

25. Mutta kuin he tulivat riitaisiksi keskenänsä, menivät he matkaansa, että Paavali oli yhden sanan sanonut: Pyhä Henki on oikein meidän isillemme Jesaias prophetan kautta puhunut,

25. MUtta cuin he tulit rijtaisexi keskenäns menit he matcans että Pawali oli yhden sanan sanonut: Pyhä Hengi on oikein meidän Isillem Esaian Prophetan cautta sanonut:

25. Mutta quin he olit keskenens rijtaiset/ menit he matkans/ quin Pauali oli ydhen sanan sanonut/ Se pyhe Hengi ombi oikein sanonut meiden Isillen Esaian Prophetan cautta/ sanoden/ (Mutta kuin he olit keskenänsä riitaiset/ menit he matkaansa/ kuin Pawali oli yhden sanan sanonut/ Se Pyhä Henki ompi oikein sanonut meidän isillen Esaian prophetan kautta/ sanoen/)

25. ἀσύμφωνοι δὲ ὄντες πρὸς ἀλλήλους ἀπελύοντο, εἰπόντος τοῦ Παύλου ῥῆμα ἓν, ὅτι Καλῶς τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον ἐλάλησε διὰ Ἡσαΐου τοῦ προφήτου πρὸς τοὺς πατέρας ὑμῶν

25. ασυμφωνοι δε οντες προς αλληλους απελυοντο ειποντος του παυλου ρημα εν οτι καλως το πνευμα το αγιον ελαλησεν δια ησαιου του προφητου προς τους πατερας ημων 25. asυmfonoi de ontes pros alleloυs apelυonto eipontos toυ paυloυ rema en oti kalos to pneυma to agion elalesen dia esaioυ toυ profetoυ pros toυs pateras emon

25 But being (in) disagreement with one another, they were dismissing (themselves after) Paul said (just) one declaration, The Holy Spirit spoke well through Isaiah the prophet to our fathers,

25. And when they agreed not among themselves, they departed, after that Paul had spoken one word, Well spake the Holy Ghost by Esaias the prophet unto our fathers,

25. Men der de vare usamdrægtige indbyrdes, skiltes de ad, der Paulus havde sagt dette ene Ord: retteligen har den Hellig Aand talet ved Propheten Esaias til vore Fædre, sigende:

25. Och som de icke drogo öfverens, gingo de dädan, då Paulus dem ett ord sagt hade att den Helge Ande rätt talat hafver till våra fäder, genom Propheten Esaias,

25. Agga kui nemmad issekeskes ei olnud ühhemelelissed, läksid nemmad ärra, kui Paulus ühhe sanna olli üttelnud, et pühha Waim hästi räkinud prohweti Jesaia läbbi meie wannematte wasto,

25. Nesutardami tarpusavyje, jie ėmė skirstytis, o Paulius tepasakė jiems viena: ‘‘Teisingai Šventoji Dvasia yra mūsų tėvams pasakiusi per pranašą Izaiją:

25. Da sie aber untereinander mißhellig waren, gingen sie weg, als Paulus das eine Wort redete: Wohl hat der heilige Geist gesagt durch den Propheten Jesaja zu unsern Vätern

25. Et comme ils n'étaient pas d'accord entre eux, ils se retirèrent, après que Paul leur eut dit cette parole: Le Saint-Esprit a bien parlé à nos pères par Ésaïe le prophète, lorsqu'il a dit:

25. Y como fueron entre sí discordes, se fueron, después de haberles dicho Pablo una palabra: Bien ha hablado el Espíritu Santo por el profeta Isaías a nuestros padres,

25 En tegen elkander oneens zijnde, scheidden zij; als Paulus dit ene woord gezegd had, namelijk: Wel heeft de Heilige Geest gesproken door Jesaja, den profeet, tot onze vaderen,

25. A będąc niezgodnymi między sobą, rozeszli się, gdy Paweł rzekł to jedno słowo: Iż dobrze Duch Święty powiedział przez Izajasza proroka, do ojców naszych,

25. Mivel pedig nem egyezének meg egymással, eloszlának, miután Pál ez egy szót mondá: Jól szólott a Szent Lélek Ésaiás próféta által [11†] a mi atyáinknak, mondván:

25 Будучи же не согласны между собою, они уходили, когда Павел сказал следующие слова: хорошо Дух Святый сказал отцам нашим через пророка Исаию:

25. І, будучи в незгодї між собою, розійшлись, як промовив Павел одно слово: що добре промовив сьвятий Дух через Ісаїю пророка до батьків ваших,

26 sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö.

26 sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulette ettekä ymmärrä, ja näkemällä näette ettekä käsitä.

26. Sanoen: mene tämän kansan tykö ja sano: korvillanne pitää teidän kuuleman ja ei ymmärtämän, ja silmillänne pitää teidän näkemän ja ei tunteman;

26. Mene tämän Canssan tygö ja sano: corwillanne pitä teidän cuuleman ja ei ymmärtämän ja silmillänne pitä teidän näkemän ja ei tundeman:

26. Mene Temen Canssan tyge ia sano/ Coruillan pite teiden cwleman/ ia ei ymmertämen/ ia Silmillen teiden pite näkemen/ ia ei tundeman. (Mene tämän kansan tykö ja sano/ Korwillan pitää teidän kuuleman/ ja ei ymmärtämän/ ja silmillän teidän pitää näkemän/ ja ei tunteman.)

26. λέγον· πορεύθητι πρὸς τὸν λαὸν τοῦτον καὶ εἶπον· ἀκοῇ ἀκούσετε καὶ οὐ μὴ συνῆτε, καὶ βλέποντες βλέψετε καὶ οὐ μὴ ἴδητε·

26. λεγον πορευθητι προς τον λαον τουτον και ειπε ακοη ακουσετε και ου μη συνητε και βλεποντες βλεψετε και ου μη ιδητε 26. legon poreυtheti pros ton laon toυton kai eipe akoe akoυsete kai oυ me sυnete kai βlepontes βlepsete kai oυ me idete

26 saying, ‘Travel to this people and say, In hearing you° will hear and (yet) should never understand, and (in) seeing you° will see and (yet) should never know;

26. Saying, Go unto this people, and say, Hearing ye shall hear, and shall not understand; and seeing ye shall see, and not perceive:

26. Gak hen til dette Folk og siig: med Eders Øren skulle I høre og ikke forstaae, og see medEders Øine og ikke fatte;

26. Sägandes: Gack till detta folket, och säg: I skolen höra med öronen, och icke förståt; och se med ögonen, och icke kunna besinnat.

26. Ja üttelnud: Minne sellesinnatse rahwa jure, ja ütle: Kuuldes peate teie kuulma, ja ei mitte moistma, ja nähhes peate teie näggema, ja ei mitte tundma.

26. ‘Eik pas šitą tautą ir sakyk: girdėti girdėsite, bet nesuprasite, žiūrėti žiūrėsite, bet nematysite.

26. und gesprochen: "Gehe hin zu diesem Volk und sprich: Mit den Ohren werdet ihr's hören, und nicht verstehen; und mit den Augen werdet ihr's sehen, und nicht erkennen.

26. Va vers ce peuple et dis-lui: Vous entendrez de vos oreilles, et vous ne comprendrez point; et en voyant, vous verrez, et ne discernerez point.

26. Diciendo: Vé a este pueblo, y díles: Oyendo oiréis, y no entenderéis; y viendo veréis, y no percibiréis.

26 Zeggende: Ga heen tot dit volk, en zeg: Met het gehoor zult gij horen, en geenszins verstaan; en ziende zult gij zien, en geenszins bemerken.

26. Mówiąc: Idź do tego ludu, a mów: Słuchem słuchać będziecie, ale nie zrozumiecie, a widząc widzieć będziecie, ale nic nie ujrzycie;

26. Eredj el a néphez és mondd: Hallván halljátok, és ne értsetek; és nézvén nézzetek, és ne lássatok!

26 пойди к народу сему и скажи: слухом услышите, и не уразумеете, и очами смотреть будете, и не увидите.

26. глаголючи: Йди до людей сих та скажи: Слухом будете слухати, та й не зрозумієте, і дивлячись будете дивитись, та й не побачите:

27 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'

27 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he ovat vaivoin kuulleet ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotteivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'

27. Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he kuulevat raskaasti korvillansa, ja panevat silmänsä umpeen, ettei he joskus silmillänsä näkisi, eikä korvillansa kuulisi, ei myös ymmärtäisi sydämellänsä, eikä kääntäisi heitänsä, että minä heitä parantaisin.

27. Sillä tämän Canssan sydän on cowettu ja he cuulewat rascast corwillans ja panewat silmänsä umben. Ettei he coscan silmilläns näkis eikä corwillans cuulis ei myös ymmärräis sydämelläns eikä käändäis heitäns että minä heitä autaisin.

27. Sille ette temen Canssan sydhen ombi couettu/ ia he cwleuat raskasti coruillans/ ia wmbenpanit Silmensä. Senpäle/ ettei he coskan näkisi Silmillens ia cwlisi Coruillans/ ia ymmerdheisi Sydhemellensä/ ia heitens kiendeisit/ ette mine heite autaisin. (Sillä että tämän kansan sydän ompi kowettu/ ja he kuulewat raskaasti korwillansa/ ja umpeen panit silmänsä. Sen päälle/ ettei he koskaan näkisi silmillänsä ja kuulisi korwillansa/ ja ymmärtäisi sydämellansä/ ja heitäns kääntäisit/ että minä heitä auttaisin.)

27. ἐπαχύνθη γὰρ ἡ καρδία τοῦ λαοῦ τούτου, καὶ τοῖς ὠσὶ βαρέως ἤκουσαν, καὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτῶν ἐκάμμυσαν, μήποτε ἴδωσι τοῖς ὀφθαλμοῖς καὶ τοῖς ὠσὶν ἀκούσωσι καὶ τῇ καρδίᾳ συνῶσι καὶ ἐπιστρέψωσι, καὶ ἰάσομαι αὐτούς.

27. επαχυνθη γαρ η καρδια του λαου τουτου και τοις ωσιν βαρεως ηκουσαν και τους οφθαλμους αυτων εκαμμυσαν μηποτε ιδωσιν τοις οφθαλμοις και τοις ωσιν ακουσωσιν και τη καρδια συνωσιν και επιστρεψωσιν και ιασωμαι αυτους 27. epachυnthe gar e kardia toυ laoυ toυtoυ kai tois osin βareos ekoυsan kai toυs ofthalmoυs aυton ekammυsan mepote idosin tois ofthalmois kai tois osin akoυsosin kai te kardia sυnosin kai epistrepsosin kai iasomai aυtoυs

27 for* the heart of this people became-callous and they (have) selectively heard with the(ir) ears and they closed their eyes. Lest, they should see with the(ir) eyes and should hear with the(ir) ears and should understand with the(ir) heart and should return and I will be healing them.’ {Isa 6:9-10}

27. For the heart of this people is waxed gross, and their ears are dull of hearing, and their eyes have they closed; lest they should see with their eyes, and hear with their ears, and understand with their heart, and should be converted, and I should heal them.

27. thi dette Folks Hjerte er belvet forhærdet, og med Ørene høre de tungt, og deres Øine have de tillukt, paa det de ikke skulle komme til at see, med Øinene, og høre med Ørene, og forstaae med Hjertet og omvende sig, at jeg maatte helbrede dem.

27. Ty detta folks hjerta är förhärdt, och de höra svårliga med sin öron, och sin ögon hafva de igenlyckt; att de icke någon tid skola se med ögonen, och höra med öronen, och förstå med hjertat, att de måtte omvändas, att jag dem hela måtte.

27. Selle sellesinnatse rahwa südda on tuimaks läinud, ja nemmad kuulwad raskeste körwadega, ja pannewad ommad silmad kinni, et nemmad wahhest silmaga ei nä, ja körwadega ei kule, ja süddamega ei moista, ja ümber ei pöra, et ma neid ei parranda.

27. Šitų žmonių širdis aptuko, jie prastai girdėjo ausimis ir užmerkė akis, kad kartais nepamatytų akimis, neišgirstų ausimis, nesuprastų širdimi ir neatsiverstų, ir Aš jų nepagydyčiau’.

27. Denn das Herz dieses Volks ist verstockt, und sie hören schwer mit den Ohren und schlummern mit ihren Augen, auf daß sie nicht dermaleinst sehen und mit den Augen und hören mit den Ohren und verständig werden im Herzen und sich bekehren, daß ich ihnen hülfe."

27. Car le cœur de ce peuple est endurci; ils ont entendu dur de leurs oreilles, et ils ont fermé leurs yeux, de peur qu'ils ne voient de leurs yeux, qu'ils n'entendent de leurs oreilles, qu'ils ne comprennent de leur cour, qu'ils ne se convertissent, et que je ne les guérisse.

27. Porque el corazón de este pueblo se ha engrosado, y de los oidos oyen pesadamente, y de sus ojos guiñaron; porque no vean de los ojos, y oigan de los oidos, y entiendan de corazón, y se conviertan, y yo los sane.

27 Want het hart dezes volks is dik geworden, en met de oren hebben zij zwaarlijk gehoord, en hun ogen hebben zij toegedaan; opdat zij niet te eniger tijd met de ogen zouden zien, en met de oren horen, en met het hart verstaan, en zij zich bekeren, en Ik hen geneze.

27. Albowiem zgrubiało serce ludu tego, a ciężko uszyma słyszeli i zamrużyli oczy swe, aby snać oczyma nie widzieli, a uszyma nie słyszeli, i sercem nie zrozumieli, i nie nawrócili się, a uzdrowiłbym je.

27. Mert [12†] megkövéredett e népnek szíve, és füleikkel nehezen hallanak, és szemeiket behunyják; hogy szemeikkel ne lássanak, füleikkel ne halljanak, szívükkel ne értsenek és meg ne térjenek, és meg ne gyógyítsam őket.

27 Ибо огрубело сердце людей сих, и ушами с трудом слышат, и очи свои сомкнули, да не узрят очами, и не услышат ушами, и не уразумеют сердцем, и не обратятся, чтобы Я исцелил их.

27. бо серце сього народу затвердїло, й ушима тяжко чують, і очі свої позаплющували, щоб не видїли очима, і ушима не чули, і серцем не розуміли, і не навернулись, щоб я сцїлив їх.

28 Olkoon siis teille tiettävä, että tämä Jumalan pelastussanoma on lähetetty pakanoille; ja he kuulevat sen."

28 Olkoon siis teille tiettävä, että Jumalan pelastussanoma on lähetetty pakanoille, ja he kuuntelevat.”

28. Niin olkoon se teille tiettävä, että tämä Jumalan autuus on lähetetty pakanoille, ja he myös sen kuulevat.

28. Nijn olcon se teille tiettäwä että tämä Jumalan autuus on lähetetty pacanoille jotca sen cuulewat.

28. Nin se olcon nyt teille tietteuexi/ Ette teme Jumalan Autuus ombi Pacanoille lehetetty/ Ja he sen cwleuat. (Niin olkoon nyt teille tiettäwäksi/ Että tämä Jumalan autuus ompi pakanoille lähetetty/ Ja he sen kuulewat.)

28. γνωστὸν οὖν ἔστω ὑμῖν ὅτι τοῖς ἔθνεσιν ἀπεστάλη τοῦτο τὸ σωτήριον τοῦ Θεοῦ, αὐτοὶ καὶ ἀκούσονται.

28. γνωστον ουν εστω υμιν οτι τοις εθνεσιν απεσταλη το σωτηριον του θεου αυτοι και ακουσονται 28. gnoston oυn esto υmin oti tois ethnesin apestale to soterion toυ theoυ aυtoi kai akoυsontai

28 Therefore let it be known to you°, that this salvation from God is sent to the Gentiles and they will be hearing (it).

28. Be it known therefore unto you, that the salvation of God is sent unto the Gentiles, and that they will hear it.

28. Derfor være det Eder vitterligt, at Guds Frelse er sendt til Hedningerne; de skulle og høre.

28. Så skall eder nu vetterligit vara, att denna Guds salighet är sänd till Hedningarna, och de skola hörat.

28. Siis olgo teile teäda, et pagganattele on läkkitud Jummala önnistus, ja needsammad wotwad sedda kuulda.

28. Tebūnie tad jums žinoma: šis Dievo išgelbėjimas yra pasiųstas pagonims, ir jie išgirs’‘.

28. So sei es euch kundgetan, daß den Heiden gesandt ist dies Heil Gottes; und sie werden's hören.

28. Sachez donc que le salut de Dieu est envoyé aux Gentils, et qu'ils l'écouteront.

28. Séaos pues notorio, que a los Gentiles es enviada esta salvación de Dios; y que ellos la oirán.

28 Het zij u dan bekend, dat de zaligheid Gods den heidenen gezonden is, en dezelve zullen horen.

28. Niechże wam tedy wiadomo będzie, iż poganom posłane jest to zbawienie Boże, a oni słuchać będą.

28. Legyen azért néktek tudtotokra, hogy a pogány népeknek [13†] küldetett az Istennek ez idvezítése, és ők meg is hallgatják.

28 Итак да будет вам известно, что спасение Божие послано язычникам: они и услышат.

28. Відоме ж нехай вам буде, що послане поганам спасеннє Боже вони чути муть.

29 Ja kun hän oli tämän puhunut, lähtivät juutalaiset pois väitellen paljon keskenään.

29 (Kun hän oli tämän puhunut lähtivät juutalaiset pois väitellen paljon keskenään.)

29. Ja kuin hän näitä puhunut oli, läksivät Juudalaiset pois ja riitelivät paljo keskenänsä.

29. Ja cuin hän näitä puhunut oli läxit Judalaiset pois ja kyselit paljo keskenäns.

29. Ja quin hen neite oli puhunut/ nin Juttat poislexit henen tykeense/ ia pidhit keskenens palio Kysymisi. (Ja kuin hän näitä oli puhunut/ niin juuttaat pois läksit hänen tyköänsä/ ja pidit keskenänsä paljon kysymisiä.)

29. καὶ ταῦτα αὐτοῦ εἰπόντος ἀπῆλθον οἱ Ἰουδαίοι πολλὴν ἔχοντες ἐν ἑαυτοῖς συζήτησιν.

29. και ταυτα αυτου ειποντος απηλθον οι ιουδαιοι πολλην εχοντες εν εαυτοις συζητησιν 29. kai taυta aυtoυ eipontos apelthon oi ioυdaioi pollen echontes en eaυtois sυzetesin

29 And having said these things, the Jews went away, having much debate among themselves.

29. And when he had said these words, the Jews departed, and had great reasoning among themselves.

29. Og der han havde sagt dette, gik Jøderne bort og havde stor Trætte indbyrdes.

29. Och när han hade det sagt, gingo Judarna ut ifrå honom, och hade emellan sig mycken disputering.

29. Ja kui ta sedda sai räkinud, läksid Juda-rahwas ärra, ja neil olli issekeskes paljo waidlemist.

29. Jam tai pasakius, žydai išėjo, smarkiai ginčydamiesi tarpusavyje.

29. Und da er solches redete, gingen die Juden hin und hatten viel Fragens unter sich selbst.

29. Et quand il eut dit cela, les Juifs s'en allèrent, ayant une grande contestation entre eux.

29. Y habiendo dicho esto, los Judíos se salieron, y tenían entre sí gran contienda.

29 En als hij dit gezegd had, gingen de Joden weg, veel twisting hebbenden onder elkander.

29. A gdy to on rzekł, odeszli Żydowie, mając między sobą wielki spór.

29. És mikor ezeket mondotta, elmenének a zsidók, magok között sokat vetekedve.

29 Когда он сказал это, Иудеи ушли, много споря между собою.

29. І, як промовив сї слова, пійшли Жиди, маючи велике змаганнє між собою.

30 Ja Paavali asui omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja otti vastaan kaikki, jotka hänen tykönsä tulivat;

30 Paavali asui omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja otti vastaan kaikki, jotka hänen luokseen tulivat.

30. Mutta Paavali oli täyttä kaksi ajastaikaa omassa palkkahuoneessansa ja otti kaikki vastaan, jotka hänen tykönsä tulivat,

30. Mutta Pawali oli täyttä caxi ajastaica omas palckahuonesans ja otti caicki wastan cuin hänen tygöns tulit

30. Mutta Pauali sis oli coco caxi aiastaica sijnä palcahoones ia wastanrupesi caikia iotca henen tygens siselletulit/ (Mutta Pawali siis oli koko kaksi ajastaikaa siinä palkkahuoneessa ja wastaan rupesi kaikkia jotka hänen tykönsä sisälle tulit/)

30. Ἔμεινε δὲ ὁ Παῦλος διετίαν ὅλην ἐν ἰδίῳ μισθώματι καὶ ἀπεδέχετο πάντας τοὺς εἰσπορευομένους πρὸς αὐτόν,

30. εμεινεν δε ο παυλος διετιαν ολην εν ιδιω μισθωματι και απεδεχετο παντας τους εισπορευομενους προς αυτον 30. emeinen de o paυlos dietian olen en idio misthomati kai apedecheto pantas toυs eisporeυomenoυs pros aυton

30 Now Paul remained two whole years in his own rented-house and was accepting all who traveled to him,

30. And Paul dwelt two whole years in his own hired house, and received all that came in unto him,

30. Men Paulus blev to hele Aar i sit leiede Herberge og annammede Alle, som kom til ham.

30. Men Paulus blef i hela tu år uti det hus han lejt hade, och undfick alla de som ingingo till honom;

30. Agga Paulus jäi kaks terwet aastat omma palgatud honesse, ja wottis wasto keik, kes temma jure tullid,

30. Paulius gyveno savo išsinuomotame name ištisus dvejus metus ir priiminėdavo visus, kurie pas jį ateidavo.

30. Paulus aber blieb zwei Jahre in seinem eigenen Gedinge und nahm auf alle, die zu ihm kamen,

30. Or Paul demeura deux ans entiers dans son logement privé, où il recevait tous ceux qui venaient le voir,

30. Pablo empero quedó dos años enteros en su casa que tenía alquilada; y recibía a todos los que entraban a él,

30 En Paulus bleef twee gehele jaren in zijn eigen gehuurde woning; en ontving allen, die tot hem kwamen;

30. I mieszkał Paweł przez całe dwa lata w najemnej gospodzie swojej, i przyjmował wszystkich, którzy przychodzili do niego;

30. Marada pedig Pál két egész esztendeig az ő tulajdon bérelt szállásán, és mindazokat befogadja vala, kik ő hozzá menének.

30 И жил Павел целых два года на своем иждивении и принимал всех, приходивших к нему,

30. Пробував же Павел цїлих два роки в найнятій хатї своїй, і приймав усїх, хто приходив до него,

31 ja hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä.

31 Hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herraa Jeesusta Kristusta koskevia asioita kaikella rohkeudella, esteettömästi.

31. Ja saarnasi Jumalan valtakunnasta, ja opetti Herrasta Jesuksesta Kristuksesta kaikella uskalluksella, ja ei häntä yksikään kieltänyt.

31. Ja saarnais Jumalan waldacunnast ja opetti HERrasta Jesuxesta Christuxesta caikella uscalluxella ja ei händä yxikän kieldänyt.

31. Ja sarnasi Jumalan Waldakunda/ ia opetti HERRAST Iesusesta/ caikelle wskaluxella ia eikengen hende kiellut. (Ja saarnasi Jumalan waltakuntaa/ ja opetti HERRAST Jesuksesta/ kaikella uskalluksella ja ei kenkään häntä kieltänyt.)

31. κηρύσσων τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ καὶ διδάσκων τὰ περὶ τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ Χριστοῦ μετὰ πάσης παρρησίας ἀκωλύτως.

31. κηρυσσων την βασιλειαν του θεου και διδασκων τα περι του κυριου ιησου χριστου μετα πασης παρρησιας ακωλυτως 31. kerυsson ten βasileian toυ theoυ kai didaskon ta peri toυ kυrioυ iesoυ christoυ meta pases parresias akolυtos

31 preaching the kingdom of God and teaching the things concerning the Lord Jesus Christ with all boldness, unforbidden (by any).

31. Preaching the kingdom of God, and teaching those things which concern the Lord Jesus Christ, with all confidence, no man forbidding him.

31. Og han prædikede Guds Rige og lærte om den Herre Jesus med al Frimodighed, uforhindret.

31. Predikandes Guds rike, och lärde om Herran Jesu, med all tröst; och ingen förböd honom det.

31. Kulutas Jummala rigi, ja öppetas Issandast Jesussest Kristussest keige julgussega ilmakeelmatta.

31. Jis skelbė Dievo karalystę ir labai drąsiai, netrukdomas mokė apie Viešpatį Jėzų Kristų.

31. predigte das Reich Gottes und lehrte von dem HERRN Jesus mit aller Freudigkeit unverboten.

31. Prêchant le royaume de Dieu, et enseignant les choses qui regardent le Seigneur Jésus-Christ, avec toute liberté et sans aucun empêchement.

31. Predicando el reino de Dios, y enseñando las cosas que son del Señor Jesu Cristo, con toda libertad, y sin impedimento.

31 Predikende het Koninkrijk Gods, en lerende van den Heere Jezus Christus met alle vrijmoedigheid, onverhinderd.

31. Każąc o królestwie Bożem i ucząc tych rzeczy, które są o Panu Jezusie Chrystusie, ze wszystkiem bezpieczeóstwem bez przeszkody.

31. Prédikálván az Istennek országát és tanítván az Úr Jézus Krisztus felől való dolgokat teljes bátorsággal, minden tiltás nélkül.

31 проповедуя Царствие Божие и уча о Господе Иисусе Христе со всяким дерзновением невозбранно.

31. проповідуючи царство Боже і навчаючи про Господа Ісуса Христа з усією сьміливостю, без заборони.