10 luku

Kornelius näkee näyssä enkelin, joka kehoittaa häntä haettamaan Pietarin Joppesta 1 – 8 Jumala kieltää näyssä Pietaria pitämästä pakanoita saastaisina 9 – 23, ja Pietari matkustaa Kesareaan Korneliuksen luo, joka kertoo näkynsä 23 – 33 Tästä Pietarille käy selväksi, että pakanatkin voivat olla Jumalalle otolliset, ja hän julistaa evankeliumia Kristuksesta 34 – 43; hänen vielä puhuessaan tulee Pyhä Henki kuulijain päälle, ja heidät kastetaan 44 – 48.

1 Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa.

1 Kesareassa oli muuan mies nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin sanotussa italialaisessa sotaväenosastossa,

1. Niin oli Kesareassa mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies, Italian joukosta,

1. NIin oli Cesareas yxi mies nimeldä Cornelius Sadanpäämies Italian joucosta

1. Nin oli yxi Mies Cesareas nimelde Cornelius/ Sadha'pämies sijte Jouckosta/ ioca cutzuttin se Waalinmaan/ (Niin oli yksi mies Kesareas nimeltä Kornelius/ Sadanpäämies siitä joukosta/ joka kutsuttiin sitä waalimaan/)

1. Ἀνὴρ δέ τις ἐν Καισαρείᾳ ὀνόματι Κορνήλιος, ἑκατοντάρχης ἐκ σπείρης τῆς καλουμένης Ἰταλικῆς,

1. ανηρ δε τις ην εν καισαρεια ονοματι κορνηλιος εκατονταρχης εκ σπειρης της καλουμενης ιταλικης 1. aner de tis en en kaisareia onomati kornelios ekatontarches ek speires tes kaloυmenes italikes

1 {40 AD. Caesarea.} Now there was a certain man in Caesarea, Cornelius by name, a centurion of what is called the Italian cohort {600 soldiers} ,

1. There was a certain man in Caesarea called Cornelius, a centurion of the band called the Italian band,

1. Men der var en Mand i Cæsarea ved Navn Cornelius, en Høvedsmand af den Rode, som kaldes den italiske.

1. Uti Cesareen var en man, benämnd Cornelius, en höfvitsman af den skaran, som het den Valske;

1. Agga Keisarea liñnas olli üks mees, Kornelius nimmi, selle wäe pealik, mis hütakse Italisseks,

1. Cezarėjoje gyveno vyras, vardu Kornelijus, vadinamosios italų kohortos šimtininkas.

1. Es war aber ein Mann zu Cäsarea, mit Namen Kornelius, ein Hauptmann von der Schar, die da heißt die italische,

1. Il y avait à Césarée un homme, nommé Corneille, centurion de la cohorte appelée Italique.

1. Y HABÍA un varón en Cesarea llamado Cornelio, centurión de la compañía que se llamaba la Italiana,

1 En er was een zeker man te Cesarea, met name Cornelius, een hoofdman over honderd, uit de bende, genaamd de Italiaanse;

1. A w Cezaryi był mąż niektóry, imieniem Kornelijusz, setnik, z roty, którą zwano Włoską;

1. Vala pedig Czézáreában egy Kornélius nevű férfiú, százados az úgynevezett itáliai seregből.

1 В Кесарии был некоторый муж, именем Корнилий, сотникиз полка, называемого Италийским,

1. Був же один чоловік у Кесариї, на ймя Корнелий, сотник із роти, званої Італийською,

2 Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.

2 hurskas ja Jumalaa pelkäävä, samoin kuin koko hänen perhekuntansakin. Ja hän antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.

2. Jumalinen ja Jumalaa pelkääväinen kaiken huoneensa kanssa, joka jakoi paljon almua kansalle, ja rukoili alati Jumalaa.

2. Jumalinen ja Jumalata pelkäwäinen caiken hänen huonens cansa joca jacoi paljo Almua Canssalle ja rucoili Jumalata.

2. Jumalinen/ ia pelkeueinen Jumalata ynne caiken henen Hoonens cansa/ iakadhen palio Almuisat Canssalle/ ia aina Jumalata Rucoeli. (Jumalinen/ ja pelkääwäinen Jumalata ynnä kaiken hänen huoneensa kanssa/ jakaen paljon almuja kansalle/ ja aina Jumalata rukoili.)

2. εὐσεβὴς καὶ φοβούμενος τὸν Θεὸν σὺν παντὶ τῷ οἴκῳ αὐτοῦ, ποιῶν τε ἐλεημοσύνας πολλὰς τῷ λαῷ καὶ δεόμενος τοῦ Θεοῦ διὰ παντός,

2. ευσεβης και φοβουμενος τον θεον συν παντι τω οικω αυτου ποιων τε ελεημοσυνας πολλας τω λαω και δεομενος του θεου διαπαντος 2. eυseβes kai foβoυmenos ton theon sυn panti to oiko aυtoυ poion te eleemosυnas pollas to lao kai deomenos toυ theoυ diapantos

2 a devout man, who feared God together with all his house and doing much charity for the people and always beseeching God.

2. A devout man, and one that feared God with all his house, which gave much alms to the people, and prayed to God alway.

2. Han var from og frygtede Gud med sit ganske Huus og gav Folket Mange Almisser og bad altid til Gud.

2. Gudelig och gudfruktig med allt sitt hus, gifvandes folkena mycken almoso, och bedjandes Gud alltid.

2. Wagga ja kartis Jummalat keige omma perrega, ja jaggas rahwale paljo andid, ja pallus allati Jummalat:

2. Jis buvo dievotas ir drauge su savo namiškiais bijojo Dievo, gausiai šelpdavo žmones ir nuolat melsdavosi Dievui.

2. gottselig und gottesfürchtig samt seinem ganzen Hause, und gab dem Volk viel Almosen und betete immer zu Gott.

2. Il était religieux et craignant Dieu, lui et toute sa famille, faisant aussi beaucoup d'aumônes au peuple, et priant Dieu continuellement.

2. Piadoso, y temeroso de Dios con toda su casa, y que hacía muchas limosnas al pueblo, y que oraba a Dios siempre.

2 Godzalig en vrezende God, met geheel zijn huis, en doende vele aalmoezen aan het volk, en God geduriglijk biddende.

2. Pobożny i bojący się Boga ze wszystkim domem swoim, i czyniący jałmużny wielkie ludowi.

2. Jámbor és istenfélő egész házanépével egybe, ki sok alamizsnát osztogat vala a népnek, és szüntelen könyörög vala Istennek.

2 благочестивый и боящийся Бога со всем домом своим,творивший много милостыни народу и всегда молившийся Богу.

2. побожний і богобоязливий з усїм домом своїм; подавав він багато милостинї народові, і молив ся всякого часу Богу.

3 Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä hetkellä päivästä, Jumalan enkelin, joka tuli sisään hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Kornelius!"

3 Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä tunnilla* päivästä Jumalan enkelin, joka tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Kornelius!"

3. Hän näki julkisesti näyssä, liki yhdeksättä hetkeä päivästä, Jumalan enkelin tulevan tykönsä ja sanovan hänelle: Kornelius!

3. Hän näki julkisest näys liki yhdexättä hetke päiwästä Jumalan Engelin tulewan hänen tygöns ja sanowan hänelle: Corneli. Ja hän cadzeli hänen päällens peljästyi ja sanoi: Herra mikä on:

3. Se näki iulkisest näuuyn cautta liki yhdexette hetke peiwelle Jumalan Engelin henen tyghense siselletuleuan/ ia sanouan henelle/ Corneli. Ja hen catzeli hene' pälens/ ia peliestyi ia sanoi/ HERRA/ mike ombi? (Se näki julkisesti näyn kautta liki yhdeksättä hetkeä päiwällä Jumalan enkelin hänen tykönsä sisälle tulewan/ ja sanowan hänelle/ Kornelius. Ja hän katseli hänen päällensä/ ja peljästyi ja sanoi/ HERRA/ mikä ompi?)

3. εἶδεν ἐν ὁράματι φανερῶς ὡσεὶ ὥραν ἐνάτην τῆς ἡμέρας ἄγγελον τοῦ Θεοῦ εἰσελθόντα πρὸς αὐτὸν καὶ εἰπόντα αὐτῷ· Κορνήλιε.

3. ειδεν εν οραματι φανερως ωσει ωραν εννατην της ημερας αγγελον του θεου εισελθοντα προς αυτον και ειποντα αυτω κορνηλιε 3. eiden en oramati faneros osei oran ennaten tes emeras aggelon toυ theoυ eiselthonta pros aυton kai eiponta aυto kornelie

3 He saw openly in a vision, (at) approximately the ninth hour {i.e. 3:00 PM} of the day, a messenger of God who entered to him and said to him, Cornelius.

3. He saw in a vision evidently about the ninth hour of the day an angel of God coming in to him, and saying unto him, Cornelius.

3. Han saae klarligen i et Syn, ved den niende Time paa Dagen, en Guds Engel, som kom ind til ham og sagde til Ham: Cornelius!

3. Han såg uti en syn uppenbarliga, vid nionde timman på dagen, Guds Ängel inkomma till sig, och säga till sig: Corneli.

3. Se näggi ühhes näggemisses awwalikkult, liggi ühheksamal päwa tunnil ühhe Jummala ingli ennese jure sissetullewad, ja temmale ütlewad: Kornelius.

3. Kartą, apie devintą valandą, jis regėjime aiškiai išvydo pas jį ateinantį Dievo angelą, kuris jam tarė: ‘‘Kornelijau!’‘

3. Der sah in einem Gesicht offenbarlich um die neunte Stunde am Tage einen Engel Gottes zu sich eingehen, der sprach zu ihm: Kornelius!

3. Il vit clairement dans une vision, environ la neuvième heure du jour, un ange de Dieu qui entra chez lui, et lui dit: Corneille!

3. Este vió en visión manifiestamente, como a la hora de nona del día, a un ángel de Dios que entraba a él, y le decía: Cornelio.

3 Deze zag in een gezicht klaarlijk, omtrent de negende ure des daags, een engel Gods tot hem inkomen, en tot hem zeggende: Cornelius!

3. A ten się zawsze Bogu modląc, widział jawnie w widzeniu, jakoby o dziewiątej godzinie na dzieó, Anioła Bożego, że wszedł do niego i rzekł mu: Kornelijuszu!

3. Ez látá látásban világosan, a napnak mintegy kilenczedik órája körül, hogy az Istennek angyala beméne őhozzá, és monda néki: Kornélius!

3 Он в видении ясно видел около девятого часа дня Ангела Божия, который вошел к нему и сказал ему: Корнилий!

3. Видїв же він у видїннї ясно коло девятої години, як ангел Божий ввійшов до него й промовив йому: Корнелию!

4 Tämä loi katseensa häneen ja sanoi peljästyneenä: "Mikä on, Herra?" Enkeli sanoi hänelle: "Sinun rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.

4 Tämä kiinnitti katseensa häneen ja sanoi pelästyneenä: "Mikä on, Herra?" Niin Enkeli* vastasi hänelle: "Rukouksesi ja almusi ovat nousseet muistoon Jumalan edessä.

4. Ja hän katseli hänen päällensä, peljästyi ja sanoi: Herra, mikä on? Hän sanoi hänelle: sinun rukoukses ja almus ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.

4. Hän sanoi hänelle: sinun rucouxes ja Almus owat muistetut Jumalalda.

4. Nin hen sanoi henelle/ Sinun Rucouxes ia sinu' Almuisas ouat ylestulluet muistoxi Jumalan edes/ (Niin hän sanoi hänelle/ Sinun rukouksesi ja sinun almuisas owat ylös tulleet muistoksi Jumalan edessä/)

4. ὁ δὲ ἀτενίσας αὐτῷ καὶ ἔμφοβος γενόμενος εἶπε· Τί ἐστι, κύριε; εἶπε δὲ αὐτῷ· Αἱ προσευχαί σου καὶ αἱ ἐλεημοσύναι σου ἀνέβησαν εἰς μνημόσυνον ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

4. ο δε ατενισας αυτω και εμφοβος γενομενος ειπεν τι εστιν κυριε ειπεν δε αυτω αι προσευχαι σου και αι ελεημοσυναι σου ανεβησαν εις μνημοσυνον ενωπιον του θεου 4. o de atenisas aυto kai emfoβos genomenos eipen ti estin kυrie eipen de aυto ai proseυchai soυ kai ai eleemosυnai soυ aneβesan eis mnemosυnon enopion toυ theoυ

4 But having stared at him and having become fearful, said, What is it, Lord? But he said to him, Your prayers and your charity went-up *for a memorial in God’s sight.

4. And when he looked on him, he was afraid, and said, What is it, Lord? And he said unto him, Thy prayers and thine alms are come up for a memorial before God.

4. Men han saae stivt paa ham og blev forfærdet og sagde: hvad er det, Herre? Han sagde til ham: dine Bønner og dine Almisser ere stegne op for Gud og ihukommede.

4. Då såg han uppå honom, och vardt förfärad, och sade: Hvad äret. Herre? Då sade han till honom: Dina böner och dina almosor äro uppkomne i åminnelse för Gud.

4. Agga ta watis üksi silmi temma peäle, ehmatas ärra, ja ütles: Issand, mis on? agga ta ütles temmale: Sinno palwed ja so annid on tousnud ülles Jummala ette ühheks mällestusseks.

4. Tas, pažvelgęs į jį, išsigando ir paklausė: ‘‘Kas yra, viešpatie?’‘ Šis jam atsakė: ‘‘Tavo maldos ir gailestingumo aukos pakilo Dievo akivaizdon, ir Jis tave prisiminė.

4. Er aber sah ihn an, erschrak und sprach: HERR, was ist's? Er aber sprach zu ihm: Deine Gebete und deine Almosen sind hinaufgekommen ins Gedächtnis vor Gott.

4. Et ayant les yeux attachés sur l'ange et tout effrayé, il dit: Qu'y a-t-il, Seigneur? Et l'ange lui dit: Tes prières et tes aumônes sont montées en mémoire devant Dieu.

4. Y él, puestos en él los ojos, espantado, dijo: ¿Qué es esto, Señor? Y le dijo: Tus oraciones y tus limosnas han subido en memoria a la presencia de Dios.

4 En hij, de ogen op hem houdende, en zeer bevreesd geworden zijnde, zeide: Wat is het Heere? En hij zeide tot hem: Uw gebeden en uw aalmoezen zijn tot gedachtenis opgekomen voor God.

4. A on pilnie naó patrząc, a przestraszony będąc, rzekł: Cóż jest, Panie? I rzekł mu: Modlitwy twoje i jałmużny twoje wstąpiły na pamięć przed obliczność Bożą.

4. Ő pedig szemeit reá függesztve és megrémülve monda: Mi az, Uram? Az pedig monda néki: A te könyörgéseid és alamizsnáid felmentek Isten elébe emlékezetnek okáért.

4 Он же, взглянув на него и испугавшись, сказал: что, Господи? Ангел отвечал ему: молитвы твои и милостыни твои пришли на память пред Богом.

4. Він же, глянувши на него, злякав ся, і каже: Чого, Господи? Рече ж йому: Молитви твої і милостинї твої спогадались перед Богом.

5 Niin lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan eräs Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan;

5 Niin lähetä nyt miehiä Joppeen hakemaan [eräs] Simon, jota Pietariksi kutsutaan.

5. Ja nyt lähetä miehiä Joppeen, ja anna noutaa Simonin, jota Pietariksi kutsutaan.

5. Sentähden lähetä miehiä Joppeen ja cudzuta Simon joca Petarixi cudzutan

5. Ja lehete nyt Miehi Joppeen/ ia cutzuta Simon/ ioca lijcanimelde cutzutan Petari/ (Ja lähetä nyt miehiä Joppeen/ ja kutsuta Simon/ joka liikanimeltä kutsutaan Petari/)

5. καὶ νῦν πέμψον εἰς Ἰόππην ἄνδρας καὶ μετάπεμψαι Σίμωνα τὸν ἐπικαλούμενον Πέτρον·

5. και νυν πεμψον εις ιοππην ανδρας και μεταπεμψαι σιμωνα ος επικαλειται πετρος 5. kai nυn pempson eis ioppen andras kai metapempsai simona os epikaleitai petros

5 And now send men to Joppa and send for Simon, who is surnamed Peter.

5. And now send men to Joppa, and call for one Simon, whose surname is Peter:

5. Og send nu Nogle til Joppe og lad hente Simon, som kaldes med Tilnavn Peter.

5. Så sänd nu några män till Joppe, och kalla till dig Simon, som ock kallas Petrus;

5. Ja nüüd läkkita mehhi Joppe, ja lasse kutsuda Simonat, kelle liignimmi on Peetrus:

5. Dabar siųsk vyrus į Jopę ir pasikviesk Simoną, vadinamą Petru.

5. Und nun sende Männer gen Joppe und laß fordern Simon, mit dem Zunamen Petrus,

5. Envoie donc présentement des gens à Joppe, et fais venir Simon, qui est surnommé Pierre.

5. Envía pues ahora varones a Joppe, y haz venir a un tal Simón, que tiene por sobrenombre Pedro.

5 En nu, zend mannen naar Joppe, en ontbied Simon, die toegenaamd wordt Petrus.

5. Przetoż teraz poślij męże do Joppy, a przyzwij Szymona, którego zowią Piotrem.

5. Most azért küldj Joppéba embereket, és hivasd magadhoz Simont, ki neveztetik Péternek;

5 Итак пошли людей в Иоппию и призови Симона, называемого Петром.

5. Пішли ж тепер у Йоппию людей та приклич Симона, що прозиваєть ся Петром.

6 hän majailee nahkuri Simonin luona, jonka talo on meren rannalla." (Hän sanoo sinulle, mitä sinun on tehtävä.)"

6 Hän majailee (erään) nahkuri Simonin luona, jonka talo on meren rannalla. (Hän sanoo sinulle, mitä sinun on tehtävä.)"

6. Hän pitää majaa Simon parkkarilla, jonka huone on meren tykönä; hän sanoo sinulle, mitä sinun pitää tekemän.

6. hän pitä maja Simon Parckarilla jonga huone on meren tykönä hän sano sinulle mitä sinun pitä tekemän.

6. He' maia pite Simonin parckarin tykene ionga Hoone maca Meren tykene/ Hen sanopi sinulle mite sinun pite tekemen. (Hän majan pitää Simonin parkkarin tykönä jonka huone makaa meren tykönä/ Hän sanoopi sinulle mitä sinun pitää tekemän.)

6. οὗτος ξενίζεται παρά τινι Σίμωνι βυρσεῖ, ᾧ ἐστιν οἰκία παρὰ θάλασσαν.

6. ουτος ξενιζεται παρα τινι σιμωνι βυρσει ω εστιν οικια παρα θαλασσαν ουτος λαλησει σοι τι σε δει ποιειν 6. oυtos ksenizetai para tini simoni βυrsei o estin oikia para thalassan oυtos lalesei soi ti se dei poiein

6 He is lodging with a certain Simon, a tanner, whose house is beside (the) sea. {T} (He will tell you something that is essential for you to do.)

6. He lodgeth with one Simon a tanner, whose house is by the sea side: he shall tell thee what thou oughtest to do.

6. han er til Herberge hos en vis, Simon, en Garver, hvis Huus er ved Havet; han skal sige dig, hvad dig bør at gjøre.

6. Han gästar när en, som heter Simon lädermakare, och hans hus är vid hafvet; den skall säga dig hvad du göra skall.

6. Sesinnane on asset Simona ühhe nahkro jures, kelle kodda on merre äres, se peab sulle ütlema, mis sa pead teggema.

6. Jis svečiuojasi pas vieną odininką, Simoną, kurio namai stovi prie jūros. Petras pasakys tau, ką turi daryti’‘.

6. welcher ist zur Herberge bei einem Gerber Simon, des Haus am Meer liegt; der wird dir sagen, was du tun sollst.

6. Il est logé chez un certain Simon, corroyeur, qui a sa maison près de la mer; c'est lui qui te dira ce qu'il faut que tu fasses.

6. Este posa en casa de un cierto Simón, curtidor, que tiene su casa junto a la mar: él te dirá lo que debes hacer.

6 Deze ligt te huis bij een Simon, lederbereider, die zijn huis heeft bij de zee; deze zal u zeggen, wat gij doen moet.

6. Ten ma gospodę u niektórego Szymona, garbarza, który ma dom nad morzem; ten ci powie, co byś miał czynić.

6. Ő egy Simon nevű tímárnál van szálláson, kinek háza a tenger mellett van. Ő megmondja néked, mit kell cselekedned.

6 Он гостит у некоего Симона кожевника, которого домнаходится при море; он скажет тебе слова, которыми спасешься ты и весь дом твой.

6. Він гостює в одного Симона кожомяки, що хата його над морем. Сей скаже тобі, що маєш робити.

7 Ja kun enkeli, joka Korneliusta puhutteli, oli mennyt pois, kutsui tämä kaksi palvelijaansa ja hurskaan sotamiehen uskollisimpiensa joukosta

7 Kun enkeli, joka Korneliusta puhutteli, oli mennyt pois, tämä kutsui kaksi palvelijaansa ja hurskaan sotamiehen niistä, jotka alati olivat hänen luonaan.

7. Ja kuin enkeli, joka Korneliusta puhutteli, meni pois, kutsui hän kaksi palveliaansa ja yhden Jumalaa pelkääväisen sotamiehen niistä, jotka hänen tykönänsä oleskelivat,

7. Ja cuin Engeli joca Corneliusta puhutteli poismeni cudzui hän caxi hänen palweliatans ja yhden Jumalata pelkäwäisen sotamiehen nijstä jotca händä wartioidzit

7. Ja quin se Engeli ioca Corneliusta puhutteli/ poismeni/ nin he' cutzui caxi hene' paluelians ia ydhen Jumalanpelkeuen Sotamiehen/ nijste/ iotca hende wartioitzit/ (Ja kuin se enkeli joka Korneliusta puhutteli/ pois meni/ niin hän kutsui kaksi hänen palwelijaansa ja yhden Jumalaa pelkääwäisen sotamiehen/ niistä/ jotka häntä wartioitsit/)

7. ὡς δὲ ἀπῆλθεν ὁ ἄγγελος ὁ λαλῶν τῷ Κορνηλίῳ, φωνήσας δύο τῶν οἰκετῶν αὐτοῦ καὶ στρατιώτην εὐσεβῆ τῶν προσκαρτερούντων αὐτῷ,

7. ως δε απηλθεν ο αγγελος ο λαλων τω κορνηλιω φωνησας δυο των οικετων αυτου και στρατιωτην ευσεβη των προσκαρτερουντων αυτω 7. os de apelthen o aggelos o lalon to kornelio fonesas dυo ton oiketon aυtoυ kai stratioten eυseβe ton proskarteroυnton aυto

7 Now as the messenger, the one (who had been) speaking to Cornelius, went away, he summoned two of his domestic (servants) and a devout soldier of those who are persevering with him;

7. And when the angel which spake unto Cornelius was departed, he called two of his household servants, and a devout soldier of them that waited on him continually;

7. Men der Engelen, som talede til Cornelius, var bortgangen, kaldte han to af sine Huussvende og en grudfrygtig Stridsmand af dem, som var om ham.

7. Och då Ängelen, som talade med Cornelio, var bortgången, kallade han till sig två sina tjenare, och en gudfruktig krigsknekt, af dem som togo vara på honom;

7. Agga kui se ingel ärraläks, kes Korneliussega räkis, siis kutsus temma kaks ommast perrest, ja ühhe wagga söamehhe neist, kes temma jures wahtis ollid,

7. Kai su juo kalbėjęs angelas pasitraukė, Kornelijus pasišaukė du tarnus ir vieną pamaldų kareivį iš nuolat šalia esančių valdinių

7. Und da der Engel, der mit Kornelius redete, hinweggegangen war, rief er zwei seiner Hausknechte und einen gottesfürchtigen Kriegsknecht von denen, die ihm aufwarteten,

7. Quand l'ange qui parlait à Corneille, se fut retiré, celui-ci appela deux de ses domestiques et un soldat pieux, de ceux qui se tenaient près de lui,

7. E ido el ángel que hablaba con Cornelio, llamó a dos de sus criados, y a un soldado temeroso del Señor, de los que estaban siempre con él.

7 En als de engel, die tot Cornelius sprak, weggegaan was, riep hij twee van zijn huisknechten, en een godzaligen krijgsknecht van degenen, die gedurig bij hem waren;

7. A gdy odszedł Anioł, który mówił z Kornelijuszem, zawoławszy dwóch sług swoich i żołnierza pobożnego z tych, którzy przy nim ustawicznie byli;

7. A mint pedig elment az angyal, a ki Kornéliussal beszélt, szólíta kettőt az ő szolgái közül, és egy kegyes vitézt azok közül, kik rendelkezésére állnak vala.

7 Когда Ангел, говоривший с Корнилием, отошел, то он, призвав двоих из своих слуг и благочестивого воина из находившихся при нем

7. Як же пійшов ангел, що глаголав до Корнелия, покликавши він двох слуг своїх, та побожного воїна з тих, що стерегли його,

8 ja kertoi heille kaikki ja lähetti heidät Joppeen.

8 Kerrottuaan heille kaiken, hän lähetti heidät Joppeen.

8. Ja hän jutteli kaikki nämät niille, ja lähetti ne Joppeen.

8. Ja hän jutteli caicki nämät nijlle ja lähetti ne Joppeen.

8. ia hen caiki nemet iutteli nijlle/ ia lehetti hen ne Joppeen. (ja hän kaikki nämät jutteli niille/ ja lähetti hän ne Joppeen.)

8. καὶ ἐξηγησάμενος αὐτοῖς ἅπαντα, ἀπέστειλεν αὐτοὺς εἰς τὴν Ἰόππην.

8. και εξηγησαμενος αυτοις απαντα απεστειλεν αυτους εις την ιοππην 8. kai eksegesamenos aυtois apanta apesteilen aυtoυs eis ten ioppen

8 and having described all (these) things to them, he sent them to Joppa. {40 AD. Joppa.}

8. And when he had declared all these things unto them, he sent them to Joppa.

8. Og han fortalte dem det altsammen og udsendte dem til Joppe.

8. Och förtäljde dem allt detta, och sände dem till Joppe.

8. Ja kui ta neile sedda keik sai könnelenud, läkkitas ta neid Joppe.

8. ir, viską jiems išaiškinęs, išsiuntė į Jopę.

8. und erzählte es ihnen alles und sandte sie gen Joppe.

8. Et leur ayant tout raconté, il les envoya à Joppe.

8. A los cuales, después de habérselo contado todo, los envió a Joppe.

8 En als hij hun alles verhaald had, zond hij hen naar Joppe.

8. A rozpowiedziawszy im wszystko, posłał je do Joppy.

8. És elmondván nékik mindent, elküldé őket Joppéba.

8 и, рассказав им все, послал их в Иоппию.

8. і розказавши їм усе, післав їх у Йоппию.

9 Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan.

9 Kun he seuraavana päivänä olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi noin kuudennen tunnin vaiheilla katolle rukoilemaan.

9. Toisena päivänä, kuin he matkassa olivat ja kaupunkia lähestyivät, meni Pietari ylös katon päälle rukoilemaan, liki kuudetta hetkeä.

9. TOisna päiwänä cosca he matcas olit ja Caupungita lähestyit meni Petari ylös Salin ullackon rucoileman liki cuudetta hetke ja cuin hän isois tahdoi hän suurusta.

9. Toisna peiue' coska he matkas olit/ ia lehestuit Caupungita/ ylesastui Petari Salin wllackon Rucoleman/ liki cwdhet hetki. Ja quin hen jsosi/ nin he' tadhoi swrusta. (Toisena päiwänä koska he matkassa olit/ ja lähestyit kaupunkia/ ylös astui Petari salin ullakkoon rukoilemaan/ liki kuudetta hetkeä. Ja kuin hän isosi/ niin hän tahtoi suurusta.)

9. Τῇ δὲ ἐπαύριον ὁδοιπορούντων ἐκείνων καὶ τῇ πόλει ἐγγιζόντων ἀνέβη Πέτρος ἐπὶ τὸ δῶμα προσεύξασθαι περὶ ὥραν ἕκτην.

9. τη δε επαυριον οδοιπορουντων εκεινων και τη πολει εγγιζοντων ανεβη πετρος επι το δωμα προσευξασθαι περι ωραν εκτην 9. te de epaυrion odoiporoυnton ekeinon kai te polei eggizonton aneβe petros epi to doma proseυksasthai peri oran ekten

9 Now on the next-day, (while) those (men) are traveling and drawing near to the city, Peter went-up upon the housetop to pray, around the sixth hour {i.e. Noon} .

9. On the morrow, as they went on their journey, and drew nigh unto the city, Peter went up upon the housetop to pray about the sixth hour:

9. Men anden Dagen, der disse reiste paa Veien kom nær til Staden, steg Peter op paa Huset at bede ved den sjette Time.

9. På den andra dagen, då de voro på vägen, och begynte lida intill staden, gick Petrus upp i salen, till att bedja, vid sjette timman.

9. Agga teisel päwal, kui nemmad tee peäl ollid, ja liñna liggi said, läks Peetrus ülles kattukse peäle luggema kuendamal tunnil.

9. Rytojaus dieną, kai šitie keliaudami artinosi prie miesto, Petras užlipo ant plokščiastogio melstis. Buvo apie šeštą valandą.

9. Des anderen Tages, da diese auf dem Wege waren, und nahe zur Stadt kamen, stieg Petrus hinauf auf den Söller, zu beten, um die sechste Stunde.

9. Le lendemain, comme ils étaient en chemin, et qu'ils approchaient de la ville, Pierre monta sur le haut de la maison, à la sixième heure, environ, pour prier.

9. Y un día después, yendo ellos de camino, y llegando cerca de la ciudad, Pedro subió sobre la casa a orar, cerca de la hora de sexta.

9 En des anderen daags, terwijl deze reisden, en nabij de stad kwamen, klom Petrus op het dak, om te bidden, omtrent de zesde ure.

9. A nazajutrz, gdy byli w drodze, a przybliżali się do miasta, wstąpił Piotr na dach, aby się modlił około godziny szóstej.

9. Másnap pedig, míg azok menének és közelgetének a városhoz, felméne Péter a háznak felső részére imádkozni hat óra tájban.

9 На другой день, когда они шли и приближались к городу, Петр около шестого часа взошел на верх дома помолиться.

9. Назавтра ж, як були в дорозї і наближались до города, зійшов Петр на кришу помолитись коло шестої години.

10 Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.

10 Mutta hänen tuli nälkä ja hän halusi syödä. Ruokaa valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.

10. Ja kuin hän isosi, tahtoi hän suurustaa. Mutta kuin he hänelle valmistivat, tuli hän horroksiin,

10. Cosca he hänelle walmistit tuli hän horroxijn:

10. Coska he nyt henelle walmistit/ nin he' tuli horroxihin/ (Koska he nyt hänelle walmistit/ niin hän tuli horroksiin/)

10. ἐγένετο δὲ πρόσπεινος καὶ ἤθελε γεύσασθαι· παρασκευαζόντων δὲ ἐκείνων ἐπέπεσεν ἐπ’ αὐτὸν ἔκστασις,

10. εγενετο δε προσπεινος και ηθελεν γευσασθαι παρασκευαζοντων δε εκεινων επεπεσεν επ αυτον εκστασις 10. egeneto de prospeinos kai ethelen geυsasthai paraskeυazonton de ekeinon epepesen ep aυton ekstasis

10 Now he became very hungry and wished to eat, but (while) those (men) are preparing (the food), a trance fell upon him.

10. And he became very hungry, and would have eaten: but while they made ready, he fell into a trance,

10. Men han blev meget hungrig og vilde have Noget at spise; men imedens de lavede til, overfaldt ham en Henrykkelse.

10. Och som han vardt hungrig, ville han få sig mat; och vid de tillredde, kom en dvale öfver honom;

10. Ja temmale tulli nälg kätte, ja tahtis süa; agga kui nemmad temmale roga walmistasid, tulli temma peäle, otsego olleks temma ennesest ärra olnud,

10. Jis pasijuto labai išalkęs ir norėjo užkąsti. Kol jam ruošė valgį, jį ištiko dvasios pagava.

10. Und als er hungrig ward, wollte er essen. Da sie ihm aber zubereiteten, ward er entzückt

10. Et ayant faim, il voulut prendre son repas; et comme on le lui apprêtait, il tomba en extase.

10. Y aconteció que le vino una grande hambre, y quiso comer, y aparejándoselo ellos, cayó en un éxtasis.

10 En hij werd hongerig, en begeerde te eten. En terwijl zij het bereidden, viel over hem een vertrekking van zinnen.

10. A będąc łaknącym chciał jeść; a gdy mu oni jeść gotowali, przypadło na niego zachwycenie.

10. Megéhezék azonban, és akara enni: míg azonban azok ételt készítének, szálla ő reá elragadtatás;

10 И почувствовал он голод, и хотел есть. Между тем, как приготовляли, он пришел в исступление

10. Став же голодний і забажав їсти; як же готовили, найшло на него захопленнє,

11 Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.

11 Ja hän näki taivaan avoinna ja jonkin astian tulevan alas (luokseen) ikään kuin ison liinavaatteen, neljästä kulmasta (sidotun ja) laskettavan alas maahan.

11. Ja näki taivaan auki, ja tulevan alas tykönsä yhden astian, niinkuin suuren liinaisen, neljältä kulmalta sidotun, joka laskettiin alas taivaasta maan päälle,

11. Ja näki Taiwan auki ja alas tulewan tygöns yhden astian nijncuin suuren lijnaisen waatten neliculmaisen sidottuna joca alaslaskettin Taiwast maan päälle.

11. Ja näki Taiuan auki/ ia alastuleua' tygens ydhen Astian/ ninquin swre' Linasen Waaten nelijs culmaissa sidhottuna/ ia alaslaskettijn Taiuahast maan päle/ (Ja näki taiwaan auki/ ja alas tulewan tyköns yhden astian/ niinkuin suuren liinasen waatteen neljissä kulmaissa sidottuna/ ja alas laskettiin taiwaasta maan päälle/)

11. καὶ θεωρεῖ τὸν οὐρανὸν ἀνεῳγμένον καὶ καταβαῖνον ἐπ’ αὐτὸν σκεῦός τι ὡς ὀθόνην μεγάλην, τέσσαρσιν ἀρχαῖς δεδεμένον καὶ καθιέμενον ἐπὶ τῆς γῆς,

11. και θεωρει τον ουρανον ανεωγμενον και καταβαινον επ αυτον σκευος τι ως οθονην μεγαλην τεσσαρσιν αρχαις δεδεμενον και καθιεμενον επι της γης 11. kai theorei ton oυranon aneogmenon kai kataβainon ep aυton skeυos ti os othonen megalen tessarsin archais dedemenon kai kathiemenon epi tes ges

11 And he views the heaven having opened and a certain vessel descending, like a great sheet having been bound and being dropped down by four edges upon the earth;

11. And saw heaven opened, and a certain vessel descending unto him, as it had been a great sheet knit at the four corners, and let down to the earth:

11. Og han saae Himmelen aabnet og Noget stige ned til sig som en stor linned Dug, bundet ved de fire Hjørner og nedladt paa Jorden;

11. Och han såg himmelen öppen, och nederkomma till sig ett fat, såsom ett stort linnet kläde, tillhopabundet i alla fyra hörnen, nederlåtet på jorden;

11. Ja temma näggi taewast lahti ollewad, ja ennese jure mahhatullewad ühhe astja otsego suur linnane rie neljast nurgast kinniseutud, ja sedda lasti mahha Ma peäle:

11. Jis išvydo atsivėrusį dangų, iš kurio jam leidosi žemyn kažkoks padėklas, lyg didelė marška, pririšta už keturių kampų ir nuleidžiama žemėn.

11. und sah den Himmel aufgetan und herniederfahren zu ihm ein Gefäß wie ein großes leinenes Tuch, an vier Zipfeln gebunden, und es ward niedergelassen auf die Erde.

11. Il vit le ciel ouvert, et un vase qui descendait sur lui semblable à une grande nappe retenue par les quatre coins, et qui s'abaissait vers la terre;

11. Y vió el cielo abierto, y que descendía a él un vaso, como un gran lienzo, que atado de los cuatro cantos fué abajado del cielo a la tierra:

11 En hij zag den hemel geopend, en een zeker vat tot hem nederdalen, gelijk een groot linnen laken, aan de vier hoeken gebonden, en nedergelaten op de aarde;

11. I ujrzał niebo otworzone i zstępujące na się naczynie niejakie, jakoby prześcieradło wielkie, za cztery rogi uwiązane i spuszczone na ziemię;

11. És látá, hogy az ég megnyilt és leszálla ő hozzá valami edény, mint egy nagy lepedő, négy sarkánál fogva felkötve, és leeresztve a földre:

11 и видит отверстое небо и сходящий к нему некоторый сосуд, как бы большое полотно, привязанное за четыре угла и опускаемое на землю;

11. і видить небо відчинене, і що сходить до него посудина якась, наче обрус великий, по чотиром кінцям звязаний і спускаючий ся на землю,

12 Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja.

12 Siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia (ja petoja) ja matelijoita ja taivaan lintuja.

12. Jossa oli kaikkinaisia nelijalkaisia maan eläimiä ja metsillisiä, ja matelevaisia, ja taivaan lintuja.

12. Josa oli caickinaisia nelijalcaisia maan eläimitä ja medzillisiä ja matelewaisia ja lendäwäisiä Taiwan alla.

12. Jossa olit caikinaiset nelijalcaiset maa' Eleiemet/ ia Metzeliset/ ia Mateleuaiset/ ia Le'deueiset Taiuas alla. (Jossa olit kaikkinaiset nelijalkaiset maan eläimet/ ja metsälliset/ ja matelewaiset/ ja lentäwäiset taiwasalla.)

12. ἐν ᾧ ὑπῆρχε πάντα τὰ τετράποδα τῆς γῆς καὶ τὰ θηρία καὶ τὰ ἑρπετὰ καὶ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ.

12. εν ω υπηρχεν παντα τα τετραποδα της γης και τα θηρια και τα ερπετα και τα πετεινα του ουρανου 12. en o υperchen panta ta tetrapoda tes ges kai ta theria kai ta erpeta kai ta peteina toυ oυranoυ

12 in which were* all (kinds of) four footed mammals and beasts and reptiles of the earth and birds of the heaven.

12. Wherein were all manner of fourfooted beasts of the earth, and wild beasts, and creeping things, and fowls of the air.

12. i hvilket vare alle Slags af Jordens fireføddede Dyr og vilde og krybende Dyr og Himmelens Fugle.

12. Uti hvilko voro allahanda fyrafött djur på jorden, och vilddjur, och de som krypande äro, och de som flygande äro under himmelen.

12. Seäl sees ollid keiksuggused neljajalgsed ma-ellajad, ja metsalissed, ja romajad, ja liñnud, mis taewa al.

12. Jame buvo įvairiausių žemės keturkojų, laukinių žvėrių, roplių ir padangės paukščių.

12. Darin waren allerlei vierfüßige Tiere der Erde und wilde Tiere und Gewürm und Vögel des Himmels.

12. Dans lequel il y avait tous les quadrupèdes de la terre, et les bêtes sauvages, et les reptiles, et les oiseaux du ciel.

12. En el cual había de todos los animales cuadrúpedos de la tierra, y fieras, y reptiles, y aves del cielo.

12 In hetwelk waren al de viervoetige dieren der aarde, en de wilde, en de kruipende dieren, en de vogelen des hemels.

12. W którem były wszelkie ziemskie czworonogie zwierzęta i bestyje, i gadziny i ptastwo niebieskie.

12. Melyben valának mindenféle földi négylábú állatok, vadak, csúszómászó állatok és égi madarak.

12 в нем находились всякие четвероногие земные, звери, пресмыкающиеся и птицы небесные.

12. в котрому були всякі чотироногі землї, і зьвірі, і повзючі, і птицї небесні.

13 Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: "Nouse, Pietari, teurasta ja syö".

13 Ja hänelle tuli ääni: "Nouse Pietari, teurasta ja syö."

13. Ja ääni tuli hänelle: Pietari, nouse, tapa ja syö.

13. Ja yxi äni sanoi hänelle: Petari nouse tapa ja syö.

13. Ja yxi äni tapachtui henelle/ Petari nouse yles/ tapa ia söö. (Ja yksi ääni tapahtui hänelle/ Petari nouse ylös/ tapa ja syö.)

13. καὶ ἐγένετο φωνὴ πρὸς αὐτόν· Ἀναστάς, Πέτρε, θῦσον καὶ φάγε.

13. και εγενετο φωνη προς αυτον αναστας πετρε θυσον και φαγε 13. kai egeneto fone pros aυton anastas petre thυson kai fage

13 And there came* a voice to him, Sacrifice and eat (after) you (have) stood up Peter.

13. And there came a voice to him, Rise, Peter; kill, and eat.

13. Og en Røst skete til ham: staa op, Peter, slagt og æd!

13. Och en röst skedde till honom: Statt upp, Petre; slagta, och ät.

13. Ja temmale tulli üks heäl: Touse ülles Peetrus, tappa ja sö.

13. Ir jam pasigirdo balsas: ‘‘Kelkis, Petrai, pjauk ir valgyk!’‘

13. Und es geschah eine Stimme zu ihm: Stehe auf, Petrus, schlachte und iß!

13. Et une voix lui dit: Pierre, lève-toi, tue, et mange.

13. Y le vino una voz, diciendo: Levántate, Pedro, mata, y come.

13 En er geschiedde een stem tot hem: Sta op, Petrus! slacht en eet.

13. I stał się głos do niego: Wstaó Piotrze! rzeż, a jedz.

13. És szózat lőn ő hozzá: Kelj fel Péter, öljed és egyél!

13 И был глас к нему: встань, Петр, заколи и ешь.

13. І роздав ся голос до него: Устань, Петре, заколи, та й їж.

14 Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista".

14 Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra, sillä en ole koskaan syönyt mitään epäpyhää tai saastaista."

14. Pietari sanoi: en suinkaan, Herra; sillä en ole minä ikänä syönyt mitään yhteistä eli saastaista.

14. Petari wastais: en suingan HERra sillä en ole minä ikänäns syönyt mitän yhteist eli saastaista.

14. Nin sanoi Petari/ Eiswingan HERRA/ Sille em mine ikenens ole sönyt miteken Ychteliste/ eli Saastaista. (Niin sanoi Petari/ Ei suinkaan HERRA/ Sillä en minä ikänänsä ole syönyt mitäkään/ yhtäällistä/ eli saastaista.)

14. ὁ δὲ Πέτρος εἶπε· Μηδαμῶς, Κύριε· ὅτι οὐδέποτε ἔφαγον πᾶν κοινὸν ἢ ἀκάθαρτον.

14. ο δε πετρος ειπεν μηδαμως κυριε οτι ουδεποτε εφαγον παν κοινον η ακαθαρτον 14. o de petros eipen medamos kυrie oti oυdepote efagon pan koinon e akatharton

14 But Peter said, Not-so, Lord, because I never ate anything, common or unclean.

14. But Peter said, Not so, Lord; for I have never eaten any thing that is common or unclean.

14. Men Peter sagde: ingenlunde, Herre! thi aldrig har jeg ædet noget Vanhelligt eller Ureent.

14. Då sade Petrus: Ingalunda, Herre; ty jag hafver aldrig ätit något menligit, eller orent.

14. Agga Peetrus ütles: Ei mitte, Issand, sest ma polle weel ellades sedda sönud, mis keeldud ehk rojane on.

14. Bet Petras atsakė: ‘‘Jokiu būdu, Viešpatie! Aš niekuomet nesu valgęs nieko sutepto ar nešvaraus’‘.

14. Petrus aber sprach: O nein, HERR; denn ich habe noch nie etwas Gemeines oder Unreines gegessen.

14. Mais Pierre répondit: Non, Seigneur; car je n'ai jamais rien mangé d'impur ou de souillé.

14. Entónces Pedro dijo: Señor, no; porque ninguna cosa común, ni inmunda, he comido jamás.

14 Maar Petrus zeide: Geenszins, Heere! want ik heb nooit gegeten iets, dat gemeen of onrein was.

14. A Piotr rzekł: Żadną miarą, Panie! gdyżem nigdy nie jadł nic pospolitego albo nieczystego.

14. Péter pedig monda: Semmiképen sem, Uram; mert sohasem ettem semmi közönségest, vagy [1†] tisztátalant.

14 Но Петр сказал: нет, Господи, я никогда не ел ничего скверного или нечистого.

14. Петр же каже: Нї, Господи, нїколи бо не їв я нїчого поганого та нечистого.

15 Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi".

15 Taas tuli hänelle toistamiseen ääni: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi."

15. Ja ääni sanoi taas toisen kerran hänelle: mitä Jumala on puhdistanut, älä sitä sinä sano yhteiseksi.

15. Ja äni sanoi taas hänelle: mitä Jumala on pudistanut älä sinä sano sitä yhteisexi.

15. Ja taas äni sanoi henelle/ Mite Jumala ombi puhdastanut/ ele sine sano Ychtelisexi. (Ja taas ääni sanoi hänelle/ Mitä Jumala ompi puhdistanut/ älä sinä sano yhtäälliseksi.)

15. καὶ φωνὴ πάλιν ἐκ δευτέρου πρὸς αὐτόν· Ἃ ὁ Θεὸς ἐκαθάρισε σὺ μὴ κοίνου.

15. και φωνη παλιν εκ δευτερου προς αυτον α ο θεος εκαθαρισεν συ μη κοινου 15. kai fone palin ek deυteroυ pros aυton a o theos ekatharisen sυ me koinoυ

15 And a voice (came) to him again the second-time, What God cleansed, you, do not make common.

15. And the voice spake unto him again the second time, What God hath cleansed, that call not thou common.

15. Og Røsten sagde atter anden Gang til ham: hvad Gud har renset, holde du ikke for ureent!

15. Och rösten sade andra reson till honom: Det Gud hafver rent gjort, det behöfver du icke kalla menligit.

15. Ja se heäl ütles ta teist puhko temma wasto: Mis Jummal puhhastanud, sedda ärra arwa sa mitte keeldud ollewad.

15. Balsas antrą kartą tarė: ‘‘Ką Dievas apvalė, tu nevadink suteptu!’‘

15. Und die Stimme sprach zum andernmal zu ihm: Was Gott gereinigt hat, das mache du nicht gemein.

15. La voix lui dit encore pour la seconde fois: Ne regarde pas comme souillé ce que Dieu a purifié.

15. Y volvió la voz a decirle la segunda vez: Lo que Dios limpió, no lo llames tú común.

15 En een stem geschiedde wederom ten tweeden male tot hem: Hetgeen God gereinigd heeft, zult gij niet gemeen maken.

15. Tedy zasię powtóre stał się głos do niego: Co Bóg oczyścił, ty nie miej tego za nieczyste.

15. És ismét szózat lőn ő hozzá másodszor is: A miket az Isten megtisztított, te ne mondd tisztátalanoknak.

15 Тогда в другой раз был глас к нему: что Бог очистил, того ты не почитай нечистым.

15. А голос знов вдруге до него: Що Бог очистив, ти не погань.

16 Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen.

16 Tämä tapahtui kolmesti. Sitten astia otettiin takaisin* ylös taivaaseen.

16. Ja se tapahtui kolme kertaa ja astia otettiin jälleen ylös taivaaseen.

16. Ja se tapahdui myös colmannen kerran. Ja astia otettin jällens ylös Taiwasen.

16. Ja se tapachtui mös colmanen kerdhan. Ja se Astia ylesotettin iellens Taiuasen. (Ja se tapahtui myös kolmannen kerran. Ja se astia ylös otettiin jällens taiwaaseen.)

16. τοῦτο δὲ ἐγένετο ἐπὶ τρίς, καὶ πάλιν ἀνελήφθη τὸ σκεῦος εἰς τὸν οὐρανόν.

16. τουτο δε εγενετο επι τρις και παλιν ανεληφθη το σκευος εις τον ουρανον 16. toυto de egeneto epi tris kai palin anelefthe to skeυos eis ton oυranon

16 But this happened on three-times and again the vessel was received up into heaven.

16. This was done thrice: and the vessel was received up again into heaven.

16. Men dette skete tre Gange, og Dugen blev igjen optagen til Himmelen.

16. Och detta skedde ock så tredje reson; och vardt fatet sedan igen upptaget i himmelen.

16. Ja se sündis kolmat puhko, ja se asti woeti jälle ülles taewa.

16. Taip pasikartojo tris kartus, ir tuojau padėklas vėl pakilo į dangų.

16. Und das geschah zu drei Malen; und das Gefäß ward wieder aufgenommen gen Himmel.

16. Et cela arriva par trois fois; après quoi le vase fut retiré dans le ciel.

16. Y esto fué hecho por tres veces; y el vaso volvió a ser recogido en el cielo.

16 En dit geschiedde tot drie maal; en het vat werd wederom opgenomen in den hemel.

16. A to się stało po trzykroć. I wzięte jest zasię ono naczynie do nieba.

16. Ez pedig három ízben történt; és ismét felviteték az edény az égbe.

16 Это было трижды; и сосуд опять поднялся на небо.

16. Стало ся ж се тричі; і взято знов посудину на небо.

17 Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt ja jotka kyselemällä olivat löytäneet Simonin talon, seisoivat portilla

17 Kun Pietari mielessään oli ymmällä siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt, olivat kyselemällä löytäneet Simonin talon ja seisoivat portilla.

17. Ja kuin Pietari itsellänsä epäili, mikä näky se olis, jonka hän näki, niin katso, miehet, jotka lähetetyt olivat Korneliukselta, kyselivät Simonin huonetta ja seisoivat oven edessä,

17. JA cuin Petari idzelläns ajatteli sitä näkyä cuin hän näki cadzo nijn miehet kyselit jotca Corneliuxelda lähetetyt olit Simonin huonetta.

17. Ja quin Petari itzellens epeli/ mike Näky teme oli/ ionga hen näki/ Catzo/ nin kyselit ne Miehet iotca Corneliuselda olit lehetetyt sen Simonin Hoonen ielkin/ (Ja kuin Petari itsellens epäili/ mikä näky tämä oli/ jonka hän näki/ Katso/ niin kyselit ne miehet jotka Korneliukselta olit lähetetyt sen Simonin huoneen jälkeen/)

17. Ὡς δὲ ἐν ἑαυτῷ διηπόρει ὁ Πέτρος τί ἂν εἴη τὸ ὅραμα ὃ εἶδε, καὶ ἰδοὺ οἱ ἄνδρες οἱ ἀπεσταλμένοι ἀπὸ τοῦ Κορνηλίου διερωτήσαντες τὴν οἰκίαν Σίμωνος ἐπέστησαν ἐπὶ τὸν πυλῶνα,

17. ως δε εν εαυτω διηπορει ο πετρος τι αν ειη το οραμα ο ειδεν και ιδου οι ανδρες οι απεσταλμενοι απο του κορνηλιου διερωτησαντες την οικιαν σιμωνος επεστησαν επι τον πυλωνα 17. os de en eaυto dieporei o petros ti an eie to orama o eiden kai idoυ oi andres oi apestalmenoi apo toυ kornelioυ dierotesantes ten oikian simonos epestesan epi ton pυlona

17 Now as Peter was perplexed in himself whatever the vision which he saw might be (meaning). And behold, the men who had been sent from Cornelius, having made inquiry for Simon’s house, stood at the gate,

17. Now while Peter doubted in himself what this vision which he had seen should mean, behold, the men which were sent from Cornelius had made enquiry for Simon's house, and stood before the gate,

17. Men der Peter tvivlede ved sig selv, hvad dette Syn, som han havde seet, maatte betyde, see, da stode de Mænd for Døren, som vare udsendte af Cornelius, som havde opspurgt Simons Huus.

17. Och då Petrus begynte bekymrad varda vid sig sjelf, hvad syn detta skulle vara, som han sett hade; si, männerna, som sände voro af Cornelio, voro för dörrene, och frågade efter Simons hus;

17. Agga kui Peetrus isseenneses kahhe wahhel olli, mis näggeminne se kül piddi ollema, mis ta olli näinud, wata, siis küssisid need mehhed, kes Korneliussest ollid läkkitud, Simona koia järrele, ja seisid wärrawa tagga,

17. Petrui tebesvarstant, ką galėtų reikšti matytas regėjimas, štai Kornelijaus pasiuntiniai, išklausinėję, kur Simono namai, sustojo prie vartų.

17. Als aber Petrus sich in sich selbst bekümmerte, was das Gesicht wäre, das er gesehen hatte, siehe, da fragten die Männer, von Kornelius gesandt, nach dem Hause Simons und standen an der Tür,

17. Or comme Pierre hésitait en lui-même sur le sens de la vision qu'il avait eue, les hommes envoyés de la part de Corneille, s'étant informés de la maison de Simon, arrivèrent à la porte.

17. Y estando Pedro dudando dentro de sí, que sería la visión que había visto, he aquí, los varones que habían sido enviados por Cornelio, que preguntando por la casa de Simón, llegaron a la puerta.

17 En alzo Petrus in zichzelven twijfelde, wat toch het gezicht mocht zijn, dat hij gezien had, ziet, de mannen, die van Cornelius afgezonden waren, gevraagd hebbende naar het huis van Simon, stonden aan de poort.

17. A gdy Piotr sam w sobie wątpił, co by to było za widzenie, które widział, tedy oto ci mężowie, którzy byli posłani do Kornelijusza, pytający się o dom Szymonowy, stali przede drzwiami;

17. A mint pedig Péter magában tünődék, mi lehet az a látás, a melyet látott, ímé az férfiak, kiket Kornélius küldött, megtudakozván a Simon házát, odaérkezének a kapuhoz,

17 Когда же Петр недоумевал в себе, что бы значило видение, которое он видел, - вот, мужи, посланные Корнилием, расспросив о доме Симона, остановились у ворот,

17. Як же сумнївав ся в собі Петр, що се за видїннє було, що видїв, аж ось два чоловіки, послані від Корнелия, розпитавши про Симонову господу, стали коло воріт,

18 ja tiedustelivat kuuluvalla äänellä, majailiko siellä Simon, jota myös Pietariksi kutsuttiin.

18 He tiedustelivat huutaen, majailiko siellä Simon, jota kutsuttiin Pietariksi.

18. Ja kutsuivat yhden ulos ja kysyivät, pitikö Simon, joka liialta nimeltä Pietariksi kutsutaan, siellä majaa.

18. Jotca seisoit owen edes ja cudzuit yhden ulos ja kysyit jos Simon joca lijalda nimeldä Petarixi cudzutan siellä maja pidäis?

18. ia seisoit owen edes ia wloskutzuit ydhen/ ia kysyit Jos Simon/ ioca lialda nimelde cutzutan Petari/ sielle keuis maia. (ja seisoit owen edessä ja ulos kutsuit yhden/ ja kysyit jos Simon/ joka liialta nimeltä kutsutaan Petari/ siellä käwisi majaa.)

18. καὶ φωνήσαντες ἐπυνθάνοντο εἰ Σίμων ὁ ἐπικαλούμενος Πέτρος ἐνθάδε ξενίζεται.

18. και φωνησαντες επυνθανοντο ει σιμων ο επικαλουμενος πετρος ενθαδε ξενιζεται 18. kai fonesantes epυnthanonto ei simon o epikaloυmenos petros enthade ksenizetai

18 and having summoned (them), they were inquiring if Simon, who is surnamed Peter, is lodged here.

18. And called, and asked whether Simon, which was surnamed Peter, were lodged there.

18. Og de raabrte og spurgte, om Simon med Tilnavn Peter var der til Herberge?

18. Och kallade de en ut, och sporde, om Simon, som ock kallades Petrus, var der till herberge.

18. Ja nemmad hüüdsid ja küssisid, kas Simon, kelle liignimmi on Peetrus, seäl piddi sees ollema.

18. Jie sušukę paklausė: ‘‘Ar čia vieši Simonas, vadinamas Petru?’‘

18. riefen und forschten, ob Simon, mit dem Zunamen Petrus, allda zur Herberge wäre.

18. Et ayant appelé, ils demandèrent si Simon, surnommé Pierre, était logé là.

18. Y llamando, preguntaron, si Simón, que tenía por sobrenombre Pedro, posaba allí.

18 En iemand geroepen hebbende, vraagden zij, of Simon, toegenaamd Petrus, daar te huis lag.

18. A zawoławszy, wywiadywali się, jeźliby tam Szymon, którego zowią Piotrem, gospodę miał.

18. És bekiáltván megtudakozák, vajjon Simon, ki neveztetik Péternek, ott van-é szálláson?

18 и, крикнув, спросили: здесь ли Симон, называемый Петром?

18. і покликнувши спитали: Чи тут гостює Симон, на прізвище Петр?

19 Kun Pietari yhä mietti tuota näkyä, sanoi Henki hänelle: "Katso, kaksi miestä etsii sinua;

19 Mutta kun Pietari mietti näkyä, sanoi Henki hänelle: "Katso, kolme* miestä etsii sinua.

19. Mutta kuin Pietari sitä näkyä ajatteli, sanoi Henki hänelle: katso, kolme miestä etsivät sinua.

19. Mutta cuin Petari sitä näkyä ajatteli sanoi Hengi hänelle: cadzo miehet edziwät sinua:

19. Mutta quin nyt Petari aiatteli sen Näwuyn päle/ sanoi henelle Hengi/ Catzos/ ne Miehet etziuet sinua/ (Mutta kuin nyt Petari ajatteli sen näyn päälle/ sanoi hänelle Henki/ Katsos/ ne miehet etsiwät sinua/)

19. τοῦ δὲ Πέτρου διενθυμουμένου περὶ τοῦ ὁράματος εἶπεν αὐτῷ τὸ Πνεῦμα· Ἰδοὺ ἄνδρες τρεῖς ζητοῦσί σε·

19. του δε πετρου ενθυμουμενου περι του οραματος ειπεν αυτω το πνευμα ιδου ανδρες τρεις ζητουσιν σε 19. toυ de petroυ enthυmoυmenoυ peri toυ oramatos eipen aυto to pneυma idoυ andres treis zetoυsin se

19 But (while) Peter is contemplating concerning the vision, the Spirit said to him, Behold, men are seeking you.

19. While Peter thought on the vision, the Spirit said unto him, Behold, three men seek thee.

19. Men idet Peter grublede over Synet, sagde Aanden til ham: see, tre Mænd lede efter dig.

19. Och vid Petrus tänkte på synena, sade Anden till honom: Si, der äro tre män, som söka efter dig.

19. Agga kui Peetrus weel alles ennese meles mötles se näggemisse peäle, ütles Waim temmale: Wata, kolm meest otsiwad sind.

19. Petrui, vis tebemąstančiam apie regėjimą, Dvasia tarė: ‘‘Štai trys vyrai ieško tavęs.

19. Indem aber Petrus nachsann über das Gesicht, sprach der Geist zu ihm: Siehe, drei Männer suchen dich;

19. Et comme Pierre pensait à la vision, l'Esprit lui dit: Voilà trois hommes qui te demandent.

19. Y estando Pedro pensando en la visión, le dijo el Espíritu: He aquí, tres varones te buscan.

19 En als Petrus over dat gezicht dacht, zeide de Geest tot hem: Zie, drie mannen zoeken u;

19. A gdy Piotr myślił o onem widzeniu, rzekł mu Duch: Oto cię trzej mężowie szukają.

19. És a míg Péter a látás felől gondolkodék, monda néki a Lélek: Ímé három férfiú keres téged:

19 Между тем, как Петр размышлял о видении, Дух сказал ему: вот, три человека ищут тебя;

19. Коли ж думав Петр про видїннє, рече йому Дух: Ось три чоловіки шукають тебе.

20 niin nouse nyt, astu alas ja mene arvelematta heidän kanssaan, sillä minä olen heidät lähettänyt".

20 Niin nouse ja käy alas ja mene arvelematta heidän kanssaan, sillä minä olen heidät lähettänyt."

20. Nouse siis, astu alas ja mene ilman epäilemättä heidän kanssansa; sillä minä lähetin heidät.

20. Nouse sijs astu alas ja mene ilman epäilemät heidän cansans jotca minä lähetin.

20. Ylesnouse sis ia alasastu ia mene heiden cansans ilman epelemet/ Sille mine lehetin heite. (Ylös nouse siis ja alas astu ja mene heidän kanssansa ilman epäilemättä/ Sillä minä lähetin heitä.)

20. ἀλλὰ ἀναστὰς κατάβηθι καὶ πορεύου σὺν αὐτοῖς μηδὲν διακρινόμενος, διότι ἐγὼ ἀπέσταλκα αὐτούς.

20. αλλα αναστας καταβηθι και πορευου συν αυτοις μηδεν διακρινομενος διοτι εγω απεσταλκα αυτους 20. alla anastas kataβethi kai poreυoυ sυn aυtois meden diakrinomenos dioti ego apestalka aυtoυs

20 But (after) you (have) stood up, go-down and travel together with them, judging nothing, because I have sent them.

20. Arise therefore, and get thee down, and go with them, doubting nothing: for I have sent them.

20. Staa derfor op, stig ned, og drag med dem uden at tvivle; thi jeg har udsendt dem.

20. Så statt nu upp, och stig ned, och gack med dem, intet tviflandes; ty jag hafver sändt dem.

20. Agga touse ülles, ja astu alla, ja minne nendega, ja ärra mötle mitte kaksipiddi, sest minna ollen neid läkkitanud.

20. Kelkis, lipk žemyn ir keliauk su jais nė kiek nedvejodamas, nes Aš juos atsiunčiau’‘.

20. aber stehe auf, steig hinab und zieh mit ihnen und zweifle nicht; denn ich habe sie gesandt.

20. Allons, lève-toi, descends, et t'en va avec eux, sans faire aucune difficulté; car c'est moi qui les ai envoyés.

20. Levántate pues, y desciende, y no dudes de ir con ellos, porque yo los he enviado.

20 Daarom sta op, en ga af, en reis met hen, niet twijfelende; want ik heb hen gezonden.

20. Przetoż wstawszy, zstąp, a idź z nimi, nic nie wątpiąc, bomci ja je posłał.

20. Nosza kelj fel, eredj alá, és minden kételkedés nélkül menj el ő velök: mert én küldöttem őket.

20 встань, сойди и иди с ними, нимало не сомневаясь; ибо Я послал их.

20. Уставши ж, зійди та йди з ними, не розбираючи; бо я післав їх.

21 Niin Pietari meni alas miesten tykö (jotka Kornelius oli lähettänyt hänen luokseen) ja sanoi: "Katso, minä olen se, jota te etsitte; mitä varten te olette tulleet?"

21 Pietari meni alas miesten luo (jotka Kornelius oli lähettänyt hänen luokseen) ja sanoi: "Katso, minä olen se, jota etsitte. Mistä syystä olette tulleet?"

21. Niin Pietari astui alas miesten tykö, jotka hänen tykönsä Korneliukselta lähetetyt olivat, ja sanoi: katso, minä se olen, jota te etsitte; mitä varten te tulleet olette?

21. Nijn Petari astui alas miesten tygö jotca hänen tygöns Corneliuxelda lähetetyt olit ja sanoi: cadzo minä se olen jota te edzittä mitä warten te tullet oletta?

21. Nin Petari alasastui Miesten tyge/ iotca Corneliuselda lehetetyt olit hene' tygens ia sanoi/ Catzos/ mine se olen/ iota te etzitte/ Mite warten te oletta tulleet? (Niin Petari alas astui miesten tykö/ jotka Korneliukselta lähetetyt olit hänen tykönsä ja sanoi/ Katsos/ minä se olen/ jota te etsitte? Mitä warten te olette tulleet?)

21. καταβὰς δὲ ὁ Πέτρος πρὸς τοὺς ἄνδρας εἶπεν· Ἰδοὺ ἐγώ εἰμι ὃν ζητεῖτε· τίς ἡ αἰτία δι’ ἣν πάρεστε;

21. καταβας δε πετρος προς τους ανδρας τους απεσταλμενους απο του κορνηλιου προς αυτον ειπεν ιδου εγω ειμι ον ζητειτε τις η αιτια δι ην παρεστε 21. kataβas de petros pros toυs andras toυs apestalmenoυs apo toυ kornelioυ pros aυton eipen idoυ ego eimi on zeteite tis e aitia di en pareste

21 Now Peter went-down to the men {T} (who were sent from Cornelius to him) and said, Behold, I am he whom you° are seeking. What (is) the cause through which you° are here?

21. Then Peter went down to the men which were sent unto him from Cornelius; and said, Behold, I am he whom ye seek: what is the cause wherefore ye are come?

21. Men Peter steg ned til Mændene som vare sendte til ham fra Cornelius, og sagde: see, jeg er den, som I lede efter; hvad er Aarsagen, hvorfor I ere her?

21. Så steg Petrus ned till männerna, som sände voro af Cornelio till honom, och sade: Si, jag är den som I söken; för hvad sak ären I komne?

21. Siis tulli Peetrus mahha nende meeste jure, kes Korneliussest ollid läkkitud temma jure, ja ütles: Wata, ma ollen se, kedda teie otsite: mis assi se on, mispärrast teie siin ollete?

21. Taigi Petras nulipo žemyn pas Kornelijaus siųstus vyrus ir tarė: ‘‘Štai aš, kurio ieškote. Su kokiu reikalu atėjote?’‘

21. Da stieg Petrus hinab zu den Männern, die von Kornelius zu ihm gesandt waren, und sprach: Siehe, ich bin's, den ihr sucht; was ist die Sache, darum ihr hier seid?

21. Pierre étant donc descendu vers ces hommes qui lui étaient envoyés de la part de Corneille, leur dit: Me voici, je suis celui que vous cherchez; pour quel sujet êtes-vous venus?

21. Entónces Pedro descendiendo a los varones que le eran enviados por Cornelio, dijo: He aquí, yo soy el que buscáis: ¿qué es la causa por qué habéis venido?

21 En Petrus ging af tot de mannen die van Cornelius tot hem gezonden waren, en zeide: Ziet, ik ben het, dien gij zoekt; wat is de oorzaak, waarom gij hier zijt?

21. Tedy Piotr zstąpiwszy do onych mężów, którzy od Kornelijusza do niego posłani byli, rzekł: Otom ja jest, którego szukacie. Cóż za przyczyna, dla którejście przyszli?

21. Alámenvén azért Péter a férfiakhoz, kiket Kornélius küldött ő hozzá, monda: Ímé, én vagyok, a kit kerestek: mi dolog az, a miért jöttetek?

21 Петр, сойдя к людям, присланным к нему от Корнилия, сказал: я тот, которого вы ищете; за каким делом пришли вы?

21. Зійшовши ж Петр до чоловіків, посланих до него від Корнелия, рече: Ось я, кого шукаєте? Що за причина, для котрої прийшли?

22 He sanoivat: "Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko Juudan kansa todistaa hyvää, on pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn haettaa sinut kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on sanottavaa".

22 He sanoivat: "Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkäävä mies, josta koko juutalaiskansa todistaa hyvää, on saanut pyhältä enkeliltä ilmestyksessä käskyn lähettää hakemaan sinut kotiinsa ja kuunnella sanomaasi."

22. Mutta he sanoivat: sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, jolla on todistus kaikelta Juudan kansalta, on pyhältä enkeliltä käskyn saanut, että hänen piti sinun antaman kutsua huoneesensa, sinulta sanoja kuullaksensa,

22. He wastaisit: Sadanpäämies Cornelius hurscas ja Jumalata pelkäwäinen mies jolla on todistus caikelda Judan Canssalda on Pyhäldä Hengeldä käskyn saanut että hänen piti sinun andaman cudzua huonesens sinulda sanoja cuullaxens.

22. Nin he wastasit/ Se sadhanpämies Cornelius hurskas ia Jumalan pelkeue Mies/ iolla todistus ombi caikilda Juttan Canssalda/ on keskyn saanut pyhest Engelist Ette henen piti sinun cutzuttaman hoonesens/ ia sanoia sinulda cwleman. (Niin he wastasit/ Se sadanpäämies Kornelius hurskas ja Jumalan pelkääwä mies/ jolla todistus ompi kaikilta juuttaan kansalta/ on käskyn saanut pyhästä enkelistä, että hänen piti sinun kutsumaan huoneeseensa/ ja sanoja sinulta kuuleman.)

22. οἱ δὲ εἶπον· Κορνήλιος ἑκατοντάρχης, ἀνὴρ δίκαιος καὶ φοβούμενος τὸν Θεὸν, μαρτυρούμενός τε ὑπὸ ὅλου τοῦ ἔθνους τῶν Ἰουδαίων, ἐχρηματίσθη ὑπὸ ἀγγέλου ἁγίου μεταπέμψασθαί σε εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ καὶ ἀκοῦσαι ῥήματα παρὰ σοῦ.

22. οι δε ειπον κορνηλιος εκατονταρχης ανηρ δικαιος και φοβουμενος τον θεον μαρτυρουμενος τε υπο ολου του εθνους των ιουδαιων εχρηματισθη υπο αγγελου αγιου μεταπεμψασθαι σε εις τον οικον αυτου και ακουσαι ρηματα παρα σου 22. oi de eipon kornelios ekatontarches aner dikaios kai foβoυmenos ton theon martυroυmenos te υpo oloυ toυ ethnoυs ton ioυdaion echrematisthe υpo aggeloυ agioυ metapempsasthai se eis ton oikon aυtoυ kai akoυsai remata para soυ

22 Now they said, Cornelius a centurion, a righteous man and fearing God, being (well) testified of by the whole nation of the Jews, was divinely-warned by a holy messenger to send for you to (come to) his house and to hear words from you.

22. And they said, Cornelius the centurion, a just man, and one that feareth God, and of good report among all the nation of the Jews, was warned from God by an holy angel to send for thee into his house, and to hear words of thee.

22. Men de sagde: Cornelius, en Høvedsmand, en retfærdig mand, og som frygter Gud, som har godt Vidnesbyrd af alt jødernes Folk, har faaet guddommelig Befaling ved en hellig Engel, at han skulde lade dig hente til sit Huus og høre dine Ord.

22. Svarade de: Cornelius, den höfvitsmannen, som är en rättfärdig och gudfruktig man, och hafver vittnesbörd af allt Judiska folket, hafver fått befallning af en helig Ängel, att han skulle kalla dig uti sitt hus, och höra ord af dig.

22. Agga nemmad ütlesid: Pealik Kornelius, üks mees, kes öige on ja Jummalat kardab, kel hea tuñistus on keigest Juda-rahwast, se on pühhast inglist saña sanud, et ta sind piddi kutsma ennese kotta, ja sinnult önnistusse sannad kuulma.

22. Tie atsakė: ‘‘Šimtininkas Kornelijus, teisus ir dievobaimingas vyras, turintis gerą vardą visoje žydų tautoje, gavo iš šventojo angelo nurodymą pakviesti tave į savo namus ir išklausyti tavo žodžių’‘.

22. Sie aber sprachen: Kornelius, der Hauptmann, ein frommer und gottesfürchtiger Mann und gutes Gerüchts bei dem ganzen Volk der Juden, hat Befehl empfangen von einem heiligen Engel, daß er dich sollte fordern lassen in sein Haus und Worte von dir hören.

22. Ils dirent: Corneille, centurion, homme juste et craignant Dieu, et à qui toute la nation des Juifs rend témoignage, a été averti par un saint ange, de te faire venir dans sa maison, pour entendre ce que tu lui diras.

22. Y ellos dijeron: Cornelio, el centurión, varón justo, y temeroso de Dios, y de buen testimonio entre toda la nación de los Judíos, ha sido amonestado de Dios por un santo ángel, que te hiciese venir a su casa, y oyese de tí algunas palabras.

22 En zij zeiden: Cornelius, een hoofdman over honderd, een rechtvaardig man, en vrezende God, en die goede getuigenis heeft van het ganse volk der Joden, is door Goddelijke openbaring vermaand van een heiligen engel, dat hij u zou ontbieden te zijnen huize, en dat hij van u woorden der zaligheid zou horen.

22. A oni rzekli: Kornelijusz setnik, mąż sprawiedliwy i bojący się Boga i mający dobre świadectwo od wszystkiego narodu żydowskiego, w widzeniu jest od Anioła świętego napomniony, aby cię wezwał w dom swój i słuchał słów od ciebie.

22. Ők pedig mondának: Kornélius százados, igaz és istenfélő férfiú, ki mellett a zsidók egész népe jó bizonyságot tesz, szent angyal által megintetett, hogy hívasson téged házához, és halljon tőled valami dolgokról.

22 Они же сказали: Корнилий сотник, муж добродетельный и боящийся Бога, одобряемый всем народом Иудейским, получил от святаго Ангела повеление призвать тебя в дом свой и послушать речей твоих.

22. Вони ж кажуть: Корнелий сотник, чоловік праведний, і богобоязливий, і доброї слави між усїм народом Жидівським, був наставлений від ангела сьвятого покликати тебе в господу свою і послухати словес від тебе.

23 Niin hän kutsui heidät sisään ja piti heitä vierainansa. Seuraavana päivänä Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet Joppesta seurasivat hänen mukanaan.

23 Niin hän kutsui heidät sisään ja piti heitä vierainaan. Seuraavana päivänä Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamia veljiä Joppesta meni hänen mukanaan.

23. Niin hän kutsui heitä sisälle, ja otti heidät majaan. Toisena päivänä meni Pietari heidän kanssansa, ja muutamat veljet Jopesta seurasivat myös häntä.

23. Nijn hän cudzui heidän majaan ja piti heitä siellä. Toisna päiwänä meni Petari heidän cansans ja muutamat weljet Joppesta seuraisit myös händä.

23. Nin he' sis heite sisellecutzui/ ia piti heite maias. Nin toisna peiuen meni Petari heiden cansans/ ia mwtomat Weliet Joppesta seurasit hende. (Niin he siis heitä sisälle kutsui/ ja piti heitä majassa. Niin toisena päiwänä meni Petari heidän kanssansa/ ja muutamat weljet Joppesta seurasit häntä.)

23. εἰσκαλεσάμενος οὖν αὐτοὺς ἐξένισε. Τῇ δὲ ἐπαύριον ἀναστὰς ἐξῆλθε σὺν αὐτοῖς, καί τινες τῶν ἀδελφῶν τῶν ἀπὸ τῆς Ἰόππης συνῆλθον αὐτῷ,

23. εισκαλεσαμενος ουν αυτους εξενισεν τη δε επαυριον ο πετρος εξηλθεν συν αυτοις και τινες των αδελφων των απο της ιοππης συνηλθον αυτω 23. eiskalesamenos oυn aυtoυs eksenisen te de epaυrion o petros ekselthen sυn aυtois kai tines ton adelfon ton apo tes ioppes sυnelthon aυto

23 Therefore he invited them in and lodged them. {40 AD. Caesarea.}Now on the next-day Peter came out and went together with them and some of the brethren from Joppa went together with him.

23. Then called he them in, and lodged them. And on the morrow Peter went away with them, and certain brethren from Joppa accompanied him.

23. Da kaldte han dem ind og gav dem Herberge. Men den anden Dag drog Peter ud med dem, og nogle af Brødrene fra Joppe gik med ham.

23. Då kallade han dem in, och behöll dom der till herberges. Dagen derefter for Petrus med dem; och några bröder af Joppe följde honom.

23. Siis kutsus ta neid sisse, ja wottis neid wasto ö-maiale; agga teisel päwal läks Peetrus nendega ärra, ja monned wennad, kes Joppest ollid, käisid temmaga.

23. Tada Petras paprašė juos į vidų ir svetingai priėmė. Kitą rytą iškeliavo su jais. Jį lydėjo keli broliai iš Jopės.

23. Da rief er sie hinein und beherbergte sie. Des anderen Tages zog Petrus aus mit ihnen, und etliche Brüder von Joppe gingen mit ihm.

23. Pierre les ayant donc fait entrer, les logea; et le lendemain il s'en alla avec eux, et quelques-uns des frères de Joppe l'accompagnèrent.

23. Pedro entónces metiéndolos dentro, los hospedó: y al día siguiente se fué con ellos; y le acompañaron algunos de los hermanos de Joppe.

23 Als hij hen dan ingeroepen had, ontving hij ze in huis. Doch des anderen daags ging Petrus met hen heen, en sommigen der broederen, die van Joppe waren, gingen met hem.

23. Tedy zawoławszy ich do domu, przyjął je do gospody. A drugiego dnia Piotr szedł z nimi i niektórzy z braci z Joppy szli z nimi.

23. Behíván azért őket, szállására fogadá. Másnap pedig elméne Péter ő velök, és a Joppébeli atyafiak közül is némelyek együtt menének ő vele.

23 Тогда Петр, пригласив их, угостил. А на другой день, встав, пошел с ними, и некоторые из братий Иоппийских пошли с ним.

23. Закликавши ж їх, угостив. Назавтра ж вийшов Петр із ними, і деякі з братів з Йоппиї пійшли з ним.

24 Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä.

24 Seuraavana päivänä he saapuivat Kesareaan. Kornelius odotti heitä, ja hän oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä.

24. Ja toisena päivänä tulivat he Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä, ja oli kutsunut kokoon lankonsa ja parhaat ystävänsä.

24. Mutta toisna päiwänä tulit he Cesareaan: ja Cornelius odotti heitä ja oli cudzunut cocon langons ja parhat ystäwäns.

24. Mutta toisna peiuen tulit he Cesarian siselle. Ja Cornelius odhotti heite/ ia oli cokon cutzunut henen Langonsa ia henen parahat Ysteuens. (Mutta toisena päiwänä tulit he Kesareaan sisälle. Ja Korneliusta odotti heitä/ ja oli kokoon kutsunut hänen lankonsa ja hänen parhaat ystäwänsä.)

24. καὶ τῇ ἐπαύριον εἰσῆλθον εἰς τὴν Καισάρειαν. ὁ δὲ Κορνήλιος ἦν προσδοκῶν αὐτούς συγκαλεσάμενος τοὺς συγγενεῖς αὐτοῦ καὶ τοὺς ἀναγκαίους φίλους.

24. και τη επαυριον εισηλθον εις την καισαρειαν ο δε κορνηλιος ην προσδοκων αυτους συγκαλεσαμενος τους συγγενεις αυτου και τους αναγκαιους φιλους 24. kai te epaυrion eiselthon eis ten kaisareian o de kornelios en prosdokon aυtoυs sυgkalesamenos toυs sυggeneis aυtoυ kai toυs anagkaioυs filoυs

24 And on the next-day they entered into Caesarea. Now Cornelius was expecting them, having called together his relatives and his intimate friends.

24. And the morrow after they entered into Caesarea. And Cornelius waited for them, and had called together his kinsmen and near friends.

24. Og den anden Dag kom de til Cæsarea. Men Cornelius ventede paa dem og havde sammenkaldt sine Paarørende og nærmeste Venner.

24. Och den andra dagen kommo de in uti Cesareen; och Cornelius förbidde dem, och hade kallat tillhopa sina fränder, och sina bästa vänner.

24. Ja teisel päwal said nemmad Keisarea: agga Kornelius otis neid, ja kutsus kokko ommad suggulased ja keigeparrajad söbrad.

24. Rytojaus dieną jie atvyko į Cezarėją. Kornelijus jų laukė, susikvietęs savo gimines ir artimiausius draugus.

24. Und des andern Tages kamen sie gen Cäsarea. Kornelius aber wartete auf sie und hatte zusammengerufen seine Verwandten und Freunde.

24. Le jour suivant ils entrèrent à Césarée. Or, Corneille les attendait avec ses parents et ses plus intimes amis qu'il avait réunis.

24. Y al otro día después entraron en Cesarea. Y Cornelio los estaba esperando, habiendo llamado a sus parientes, y a los amigos más familiares.

24 En des anderen daags kwamen zij te Cesarea. En Cornelius verwachtte hen, samengeroepen hebbende die van zijn maagschap en bijzonderste vrienden.

24. A nazajutrz weszli do Cezaryi. A Kornelijusz czekał ich, wezwawszy powinowatych swoich i bliskich przyjaciół.

24. És másnap eljutának Czézáreába. Kornélius pedig várja vala őket, egybegyűjtvén rokonait és jó barátait.

24 В следующий день пришли они в Кесарию.Корнилий же ожидал их, созвав родственников своих и близких друзей.

24. А другого дня увійшли в Кесарию. Корнелий же дожидав їх, скликавши родину свою і близьких приятелїв.

25 Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius häntä vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja kumartui maahan.

25 Pietarin astuessa sisään Kornelius meni häntä vastaan, heittäytyi hänen jalkainsa juureen ja osoitti kunnioitusta.

25. Mutta kuin Pietari tuli sisälle, meni Kornelius häntä vastaan, ja lankesi hänen jalkainsa juureen, ja rukoili häntä.

25. Mutta cosca Petari sinne tuli meni Cornelius händä wastan ja langeis hänen jalcains juuren ja cumarsi händä.

25. Mutta quin nyt Petari siselletuli/ nin Cornelius meni hende wastaan ia langesi henen ialcains iuren/ ia cumarsi hende. (Mutta kuin nyt Petari sisälle tuli/ niin Kornelius meni häntä wastaan ja lankesi hänen jalkainsa juureen/ ja kumarsi häntä.)

25. Ὡς δὲ ἐγένετο τοῦ εἰσελθεῖν τὸν Πέτρον, συναντήσας αὐτῷ ὁ Κορνήλιος πεσὼν ἐπὶ τοὺς πόδας προσεκύνησεν.

25. ως δε εγενετο εισελθειν τον πετρον συναντησας αυτω ο κορνηλιος πεσων επι τους ποδας προσεκυνησεν 25. os de egeneto eiselthein ton petron sυnantesas aυto o kornelios peson epi toυs podas prosekυnesen

25 Now it happened, as Peter was entering in, Cornelius, having met with him, and having fallen down upon (his) feet, worshiped (him).

25. And as Peter was coming in, Cornelius met him, and fell down at his feet, and worshipped him.

25. Men som det skete, at Peter gik ind, mødte Cornelius ham og faldt ned for hans Fødder og tilbad.

25. Och då dertill kom, att Petrus skulle ingå, gick Cornelius emot honom, och föll ned för hans fötter, och tillbad honom.

25. Agga kui Peetrus sisse tulli, läks Kornelius temma wasto, ja heitis temma jalge ette mahha ja kummardas.

25. Įeinantį Petrą Kornelijus pasitiko ir, puldamas po kojų, išreiškė jam pagarbą.

25. Und als Petrus hineinkam, ging ihm Kornelius entgegen und fiel zu seinen Füßen und betete ihn an.

25. Et comme Pierre entrait, Corneille alla au-devant de lui, et se jetant à ses pieds, l'adora.

25. Y como Pedro entró, Cornelio le salió a recibir; y derribándose a sus piés, le adoró.

25 En als het geschiedde, dat Petrus inkwam, ging hem Cornelius tegemoet, en vallende aan zijn voeten, aanbad hij.

25. I stało się, gdy wchodził Piotr, zabieżawszy mu Kornelijusz, przypadł do nóg jego i pokłonił się.

25. És lőn, hogy a mint Péter beméne, Kornélius elébe menvén, lábaihoz borulva imádá [2†] őt.

25 Когда Петр входил, Корнилий встретил его и поклонился, пав к ногам его.

25. Як же стало ся, що ввійшов Петр, зустрівши його Корнелий, упав у ноги та й уклонив ся.

26 Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse; minäkin olen ihminen".

26 Mutta Pietari nosti hänet seisaalleen sanoen: "Nouse, minäkin olen ihminen."

26. Mutta Pietari nosti häntä ja sanoi: nouse! minäkin olen ihminen.

26. Mutta Petari nosti händä ja sanoi: nouse sillä minä olen myös ihminen.

26. Mutta Petari ylesoijensi henen/ ia sanoi/ Nouse yles/ mine olen mös Inhimine'. (Mutta Petari ylös ojensi hänen/ ja sanoi/ Nouse ylös/ minä olen myös ihminen.)

26. ὁ δὲ Πέτρος αὐτὸν ἤγειρε λέγων· Ἀνάστηθι· κἀγὼ αὐτὸς ἄνθρωπός εἰμι.

26. ο δε πετρος αυτον ηγειρεν λεγων αναστηθι καγω αυτος ανθρωπος ειμι 26. o de petros aυton egeiren legon anastethi kago aυtos anthropos eimi

26 But Peter lifted him up, saying, Stand up; I am also a man.

26. But Peter took him up, saying, Stand up; I myself also am a man.

26. Men Peter reiste ham op og sagde: staa op! Jeg er og selv et Menneske.

26. Men Petrus reste honom upp, sägandes: Statt upp; jag är ock en menniska.

26. Agga Peetrus aitas tedda ülles ja ütles: Touse ülles; minna ollen isse ka innimenne.

26. Bet Petras pakėlė Kornelijų, tardamas: ‘‘Kelkis! Juk ir aš esu žmogus!’‘

26. Petrus aber richtete ihn auf und sprach: Stehe auf, ich bin auch ein Mensch.

26. Mais Pierre le releva, en disant: Lève-toi; moi-même aussi je suis un homme.

26. Mas Pedro le levantó, diciendo: Álzate, que yo mismo también soy hombre.

26 Maar Petrus richtte hem op, zeggende: Sta op, ik ben ook zelf een mens.

26. Ale go Piotr podniósł, mówiąc: Wstaó! i jamci też jest człowiek.

26. Péter azonban felemelé őt, mondván: Kelj fel; én magam is ember vagyok.

26 Петр же поднял его, говоря: встань; я тоже человек.

26. Петр же підвів його, говорячи: Встань; я таки же чоловік.

27 Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta koolla.

27 Puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta koolla.

27. Ja kuin hän oli häntä puhutellut, meni hän sisälle ja löysi monta tulleen kokoon.

27. Ja cuin hän oli händä puhutellut meni hän sisälle ja löysi monda cocontullen.

27. Ja quin hen oli hende puhutellut/ meni he' siselle/ ia leusi monda iotca olit ychtentulluet (Ja kuin hän oli häntä puhutellut/ meni hän sisälle/ ja löysi monta jotka olit yhteen tulleet.)

27. καὶ συνομιλῶν αὐτῷ εἰσῆλθε, καὶ εὑρίσκει συνεληλυθότας πολλούς,

27. και συνομιλων αυτω εισηλθεν και ευρισκει συνεληλυθοτας πολλους 27. kai sυnomilon aυto eiselthen kai eυriskei sυnelelυthotas polloυs

27 And (while) conversing together with him, he entered and finds many have gathered together.

27. And as he talked with him, he went in, and found many that were come together.

27. Og der han havde talet med ham, gik han ind og fandt Mange, som vare komne sammen.

27. Och som han hade talat med honom, gick han in, och fann der många, som församlade voro;

27. Ja kui ta temmaga olli könnelenud, läks temma sisse, ja leidis paljo neid, kes ollid kokkotulnud,

27. Paskui, kalbėdamasis su juo, įėjo vidun ir, radęs daug susirinkusių,

27. Und als er sich mit ihm besprochen hatte, ging er hinein und fand ihrer viele, die zusammengekommen waren.

27. Et s'entretenant avec lui, il entra, et trouva plusieurs personnes assemblées.

27. Y hablando con él, entró; y halló a muchos que se habían juntado.

27 En met hem sprekende, ging hij in, en vond er velen, die samengekomen waren.

27. A rozmawiając z nim, wszedł, a znalazł wiele tych, którzy się byli zeszli.

27. És beszélgetve vele, belépett, és talála sokakat egybegyűlve;

27 И, беседуя с ним, вошел в дом ,и нашел многих собравшихся.

27. І, розмовляючи з ним, увійшов, і знаходить многих, що посходились.

28 Ja hän sanoi heille: "Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi.

28 Hän sanoi heille: "Tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen luokseen. Mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi tai saastaiseksi.

28. Ja hän sanoi heille: te tiedätte, ettei ole ollut luvallinen Juudalaisen olla jonkun muukalaisen tykönä eli hänen tykönsä mennä; mutta minulle osoitti Jumala, etten minä ketään ihmistä yhteisenä eli saastaisena pitäisi.

28. Ja hän sanoi heille: te tiedätte ettei ole ollut luwallinen Judalaisen olla jongun pacanan tykönä eli hänen tygöns mennä mutta minulle sanoi Jumala etten minä ketän ihmistä yhteisnä eli saastaisna pidäis:

28. Ja sanoi heille/ Te tiedette ettei luuattu ole Juttan Miehen tyken olla eli tyge tulla iongu' Pacanan miehen. Waan minulle Jumala osotti/ etten mine kete Inhimiste ychteisexi taica Saastaisexi sanoisi. (Ja sanoi heille/ Te tiedätte ettei luwattu ole juuttaan miehen tykön olla eli tykö tulla jonkun pakanan miehen. Waan minulle Jumala osoitti/ etten minä ketään ihmistä yhteiseksi taikka saastaiseksi sanoisi.)

28. ἔφη τε πρὸς αὐτούς· Ὑμεῖς ἐπίστασθε ὡς ἀθέμιτόν ἐστιν ἀνδρὶ Ἰουδαίῳ κολλᾶσθαι ἢ προσέρχεσθαι ἀλλοφύλῳ· καὶ ἐμοὶ ὁ Θεὸς ἔδειξε μηδένα κοινὸν ἢ ἀκάθαρτον λέγειν ἄνθρωπον·

28. εφη τε προς αυτους υμεις επιστασθε ως αθεμιτον εστιν ανδρι ιουδαιω κολλασθαι η προσερχεσθαι αλλοφυλω και εμοι ο θεος εδειξεν μηδενα κοινον η ακαθαρτον λεγειν ανθρωπον 28. efe te pros aυtoυs υmeis epistasthe os athemiton estin andri ioυdaio kollasthai e proserchesthai allofυlo kai emoi o theos edeiksen medena koinon e akatharton legein anthropon

28 And he said to them, You° yourselves know how it is an illegal thing for a man (who is) a Jew to be joined or to come to (the) heathen, and (yet) God showed to me to speak of no man (as) common or unclean.

28. And he said unto them, Ye know how that it is an unlawful thing for a man that is a Jew to keep company, or come unto one of another nation; but God hath shewed me that I should not call any man common or unclean.

28. Og han sagde til dem: I vide, hvor utilbørligt det er for en jødisk Mand at omgaaes med eller komme til En, som er af et fremmed Folk; men mig har Gud viist, ikke at kalde noget Menneske vanhelligt eller ureent.

28. Och sade till dem: I veten, att icke plägar lofligit vara, att en Judisk man må umgå eller komma till någon främmande; men Gud hafver mig undervist, att jag inga mennisko skall räkna menliga eller orena.

28. Ja ta ütles neile: Teie teate, et Juda-mehhele ei sünni ühhegi woöra ma mehhe seltsi heita, ehk temma jure tulla; agga Jummal on mulle näitnud, et minna ühtegi innimest ei pea alwaks egga rojaseks piddama.

28. prabilo: ‘‘Jūs žinote, kad žydui nevalia bendrauti ar užeiti pas svetimtautį. Bet Dievas parodė man, jog negalima jokio žmogaus laikyti suteptu ar netyru.

28. Und er sprach zu ihnen: Ihr wisset, wie es ein unerlaubtes Ding ist einem jüdischen Mann, sich zu tun oder zu kommen zu einem Fremdling; aber Gott hat mir gezeigt, keinen Menschen gemein oder unrein zu heißen.

28. Et il leur dit: Vous savez qu'il est défendu à un Juif de se lier avec un étranger, ou d'aller chez lui; mais Dieu m'a appris à ne dire aucun homme souillé ou impur.

28. Y les dijo: Vosotros sabéis, que no es lícito a un hombre Judío juntarse, o llegarse a uno de otra nación; mas me ha mostrado Dios, que a ningún hombre llame común o inmundo.

28 En hij zeide tot hen: Gij weet, hoe het een Joodsen man ongeoorloofd is, zich te voegen of te gaan tot een vreemde; doch God heeft mij getoond, dat ik geen mens zou gemeen of onrein heten.

28. I rzekł do nich: Wy wiecie, że się nie godzi mężowi Żydowinowi przyłączać albo schadzać z cudzoziemcem; lecz mnie Bóg ukazał, żebym żadnego człowieka nie nazywał pospolitym albo nieczystym.

28. És monda nékik: Ti tudjátok, hogy tilalmas zsidó embernek más nemzetbelivel [3†] barátkozni, vagy hozzámenni; de nékem az Isten megmutatá, hogy senkit se mondjak közönséges, vagy tisztátalan embernek:

28 И сказал им: вы знаете, что Иудею возбранено сообщаться или сближаться с иноплеменником; но мне Бог открыл, чтобы я не почитал ни одного человека скверным или нечистым.

28. І рече до них: Ви знаєте, що не годить ся чоловікові Жидовинові приставати або приходити до чужоземцїв; та менї Бог показав, щоб нїкого поганином або нечистим чоловіком не звав.

29 Sentähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut noutaneet?"

29 Sen vuoksi tulinkin vastaan sanomatta, kun minua lähetettiin hakemaan. Kysyn siis, mitä varten lähetitte minua noutamaan."

29. Sentähden minä myös epäilemättä tulin, teiltä kutsuttu. Niin minä siis teiltä kysyn: mitä varten te minua kutsuitte?

29. Sentähden minä myös epäilemätä tulin sijttecuin minä teildä cudzuttu olin. Nijn minä sijs teildä kysyn: mitä warten te minua tänne cudzuitta?

29. Senteden mine mös ilman epelemet tulin teilde pytetty. Nin mine sis nyt teilde kysyn/ mite warten te minua cutzuitta? (Sentähden minä myös olen ilman epäilemättä tulin teiltä pyydetty. Niin minä siis nyt teiltä kysyn/ mitä warten te minua kutsuitte?)

29. διὸ καὶ ἀναντιρρήτως ἦλθον μεταπεμφθείς. πυνθάνομαι οὖν τίνι λόγῳ μετεπέμψασθέ με;

29. διο και αναντιρρητως ηλθον μεταπεμφθεις πυνθανομαι ουν τινι λογω μετεπεμψασθε με 29. dio kai anantirretos elthon metapemftheis pυnthanomai oυn tini logo metepempsasthe me

29 Hence also, undeniably I came, having been sent for. Therefore I am inquiring, for what reason did you° send for me?

29. Therefore came I unto you without gainsaying, as soon as I was sent for: I ask therefore for what intent ye have sent for me?

29. Derfor kom jeg og uden Modsigelse, der jeg blev kaldet hid; og nu spørger jeg Eder, hvorfor I kaldte mig?

29. Derföre är jag ock otvifvelakteligen kommen, sedan jag vardt kallad af eder. Så frågar jag eder nu, för hvad sak hafven I kallat mig?

29. Sepärrast ollen minna ka törkumatta tulnud, kui mind kutsuti; siis küssin ma nüüd, mis asja pärrast ollete teie mind kutsnud?

29. Štai kodėl pakviestas aš nesipriešindamas atvykau. Taigi klausiu dabar, kokiu reikalu mane pakvietėte?’‘

29. Darum habe ich mich nicht geweigert zu kommen, als ich ward hergefordert. So frage ich euch nun, warum ihr mich habt lassen fordern?

29. C'est pourquoi, ayant été appelé, je suis venu sans aucune difficulté. Je vous demande donc pour quel sujet vous m'avez fait venir.

29. Por lo cual llamado, he venido sin vacilar. Así que pregunto, ¿por qué causa me habéis hecho venir?

29 Daarom ben ik ook zonder tegenspreken gekomen, ontboden zijnde. Zo vraag ik dan, om wat reden gijlieden mij hebt ontboden.

29. Przetożem też nie zbraniając się przyszedł, wezwany będąc; pytam tedy, dlaczegoście mię wezwali?

29. Annak okáért ellenmondás nélkül el is jöttem, miután meghívattam. Azt kérdem azért, mi okból hivattatok engem?

29 Посему я, будучи позван, и пришелбеспрекословно. Итак спрашиваю: для какого дела вы призвали меня?

29. Тим я, не відмовляючись, прийшов покликаний. Питаю ж оце, для чого покликали мене?

30 Ja Kornelius sanoi: "Neljä päivää sitten, juuri tähän aikaan päivästä, minä kotonani rukoilin tällä yhdeksännellä hetkellä, ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa

30 Kornelius vastasi: "Neljä päivää sitten (olin paastossa) tähän hetkeen asti ja rukoilin kotonani yhdeksännellä tunnilla. Ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa

30. Ja Kornelius sanoi: minä olen neljä päivää sitten paastonnut tähän hetkeen asti, ja rukoilin huoneessani yhdeksännellä hetkellä, ja katso, mies seisoi kiiltävissä vaatteissa minun edessäni,

30. Cornelius sanoi: minä olen neljä päiwä paastonnut tähän hetken asti ja rucoilin huonesani yhdexännellä hetkellä ja cadzo yxi mies seisoi kijldäwis waatteis minun edesäni

30. Cornelius sanoi/ Mine olen nelie peiue paastonut tehen hetken asti/ ia mine Rucolin ydhexennelle hetkelle/ minun hoonesan Ja catzos/ yxi Mies seisoi minun edesen Kijlteuis Waatteis (Kornelius sanoi/ Minä olen neljä päiwää paastonnut tähän hetkeen asti/ ja minä rukoilin yhdeksännelle hetkelle/ minun huoneessani. Ja katsos/ yksi mies seisoi minun edessäni kiiltäwissä waatteissa.)

30. καὶ ὁ Κορνήλιος ἔφη· Ἀπὸ τετάρτης ἡμέρας μέχρι ταύτης τῆς ὥρας ἤμην νηστεύων, καὶ τὴν ἐνάτην ὥραν προσευχόμενος ἐν τῷ οἴκῳ μου· καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ ἔστη ἐνώπιόν μου ἐν ἐσθῆτι λαμπρᾷ

30. και ο κορνηλιος εφη απο τεταρτης ημερας μεχρι ταυτης της ωρας ημην νηστευων και την εννατην ωραν προσευχομενος εν τω οικω μου και ιδου ανηρ εστη ενωπιον μου εν εσθητι λαμπρα 30. kai o kornelios efe apo tetartes emeras mechri taυtes tes oras emen nesteυon kai ten ennaten oran proseυchomenos en to oiko moυ kai idoυ aner este enopion moυ en estheti lampra

30 And Cornelius said, From four days (ago) till this hour, I was fasting and praying (in) the ninth hour {i.e. 3:00 PM} in my house, and behold, a man stood in my sight in bright apparel,

30. And Cornelius said, Four days ago I was fasting until this hour; and at the ninth hour I prayed in my house, and, behold, a man stood before me in bright clothing,

30. Og Cornelius sagde: for fire Dage siden fastede jeg indtil denne Time, og ved den niende Time bad jeg i mit Huus; og see, en Mand stod for mig i et skinnende Klændebon,

30. Då sade Cornelius: Fyra dagar sedan fastade jag intill denna stunden, och bad i mitt hus vid nionde timman; och si, en man stod för mig i skinande kläder;

30. Ja Kornelius ütles: Ma ollen nelli päwa paastnud sestsinnatsest tunnist sadik, ja ühheksamal tunnil pallusin minna Jummalat ommas koias, ja wata, üks mees seisis minno ees hiilgawas rides,

30. Kornelijus atsakė: ‘‘Kaip tik dabar sukanka lygiai keturios dienos, kai aš savo namuose pasninkavau ir meldžiausi devintą valandą. Ir štai prieš mane stojo spindinčiais drabužiais vyras

30. Kornelius sprach: Ich habe vier Tage gefastet, bis an diese Stunde, und um die neunte Stunde betete ich in meinen Hause. Und siehe, da stand ein Mann vor mir in einem hellen Kleid

30. Alors Corneille dit: Il y a quatre jours, à cette heure, que j'étais en jeûne et en prières dans ma maison à la neuvième heure, et tout d'un coup un homme, couvert d'un vêtement resplendissant, se présenta devant moi,

30. Entónces Cornelio dijo: Cuatro dias ha que a esta hora yo estaba ayunando; y a la hora de nona estando orando en mi casa, he aquí, un varón se puso delante de mí en vestido resplandeciente,

30 En Cornelius zeide: Over vier dagen was ik vastende tot deze ure toe, en ter negende ure bad ik in mijn huis.

30. A Kornelijusz rzekł: Od czwartego dnia aż do tej godziny pościłem, a o dziewiątej godzinie modliłem się w domu moim, a oto mąż niektóry stanął przede mną w odzieniu jasnem,

30. És Kornélius monda: Negyednaptól fogva mind ez óráig bőjtöltem, és kilencz órakor imádkozám az én házamban; és ímé egy férfiú álla meg előttem fényes ruhában,

30 Корнилий сказал: четвертого дня я постился до теперешнего часа, и в девятом часу молился в своем доме, и вот, стал предо мною муж в светлой одежде,

30. І каже Корнелий: Четвертий день тому, як постив я аж до сієї години, а в девятій годинї молив ся в дому моїм; і ось чоловік став передо мною в ясній одежі,

31 ja sanoi: 'Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.

31 ja sanoi: 'Kornelius, rukouksesi on kuultu ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.

31. Ja sanoi: Kornelius, rukoukses on kuultu ja almus ovat Jumalan edessä muistetut.

31. Ja sanoi: Corneli sinun rucouxes on cuultu ja sinun almus owat Jumalalda muistetut.

31. ia sanoi/ Corneli/ sinun Rucuxes on cwltu/ ia sinun Almuises on muistoxi tulluet Jumalan edes. (ja sanoi/ Kornelius/ sinun rukouksesi on kuultu/ ja sinun almut on muistoksi tulleet Jumalan edessä.)

31. καὶ φησι· Κορνήλιε, εἰσηκούσθη σου ἡ προσευχὴ καὶ αἱ ἐλεημοσύναι σου ἐμνήσθησαν ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

31. και φησιν κορνηλιε εισηκουσθη σου η προσευχη και αι ελεημοσυναι σου εμνησθησαν ενωπιον του θεου 31. kai fesin kornelie eisekoυsthe soυ e proseυche kai ai eleemosυnai soυ emnesthesan enopion toυ theoυ

31 and says, Cornelius, your prayer is heard and your charity is remembered in God’s sight.

31. And said, Cornelius, thy prayer is heard, and thine alms are had in remembrance in the sight of God.

31. og han sagde: Cornelius! din Bøn er hørt, og dine Almisser ere ihukommmede for Gud.

31. Och sade: Corneli, din bön är hörd, och Gud hafver tänkt uppå dina almosor.

31. Ja ütles: Kornelius, sinno palwe on kuuldud, ja so annid on Jummal ennese mele tulletanud.

31. ir prabilo: ‘Kornelijau, tavo maldos išklausytos, ir Dievas prisiminė tavo gailestingumo aukas.

31. und sprach: Kornelius, dein Gebet ist erhört, und deiner Almosen ist gedacht worden vor Gott.

31. Et dit: Corneille, ta prière est exaucée, et Dieu s'est souvenu de tes aumônes.

31. Y dijo: Cornelio, tu oración es oida, y tus limosnas han venido en memoria a la presencia de Dios.

31 En ziet, een man stond voor mij, in een blinkend kleed, en zeide: Cornelius! uw gebed is verhoord, en uw aalmoezen zijn voor God gedacht geworden.

31. I rzekł: Kornelijuszu! wysłuchana jest modlitwa twoja, a jałmużny twoje przyszły na pamięć przed obliczność Bożą.

31. És monda: Kornélius, meghallgattatott a te imádságod, és a te alamizsnáid emlékezetbe jutottak Isten előtt.

31 и говорит: Корнилий! услышана молитва твоя, и милостыни твои воспомянулись пред Богом.

31. і рече: Корнелию, вислухана твоя молитва, і милостинї твої згадано перед Богом.

32 Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla.' (Tultuaan hän puhuu sinulle.)'

32 Lähetä siis Joppeen ja kutsu luoksesi Simon, jota kutsutaan Pietariksi. Hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla. (Tultuaan hän puhuu sinulle.)'

32. Niin lähetä Joppeen ja kutsuta Simonin, joka Pietariksi kutsutaan; hän pitää majaa Simon Parkkarin huoneessa, meren tykönä: se puhuttelee sinua, kuin hän tulee.

32. Nijn lähetä Joppeen ja cudzuta Simon joca Petarixi cudzutan ja pitä maja Simon Parckarin huonesa joca meren tykönä on se puhuttele sinua cosca hän tule.

32. Nin lehette Joppeen/ ia cutzutta Simon/ ioca lialda nimelde cutzuttan Petari/ se quin Maia pite Simonin parckarin Hoones/ ioca maca meren tykene/ se sinua puhuttele coska hen tule. (Niin lähetä Joppeen/ ja kutsuta Simon/ joka liialta nimeltä kutsutaan Petari/ se kuin majaa pitää Simonin parkkarin huoneessa/ joka makaa meren tykönä/ se sinua puhuttelee koska hän tulee.)

32. πέμψον οὖν εἰς Ἰόππην καὶ μετακάλεσαι Σίμωνα ὃς ἐπικαλεῖται Πέτρος· οὗτος ξενίζεται ἐν οἰκίᾳ Σίμωνος βυρσέως παρὰ θάλασσαν· ὃς παραγενόμενος λαλήσει σοι.

32. πεμψον ουν εις ιοππην και μετακαλεσαι σιμωνα ος επικαλειται πετρος ουτος ξενιζεται εν οικια σιμωνος βυρσεως παρα θαλασσαν ος παραγενομενος λαλησει σοι 32. pempson oυn eis ioppen kai metakalesai simona os epikaleitai petros oυtos ksenizetai en oikia simonos βυrseos para thalassan os paragenomenos lalesei soi

32 Therefore send to Joppa, and call Simon, who is surnamed Peter; he is lodged in the house of Simon, a tanner, beside (the) sea. (After) he has come*; he will be speaking to you.

32. Send therefore to Joppa, and call hither Simon, whose surname is Peter; he is lodged in the house of one Simon a tanner by the sea side: who, when he cometh, shall speak unto thee.

32. Send derfor til Joppe, og lad kalde til dig Simon med Tilnavn Peter, han er til Herberge i Simons den Garvers, Huus ved Havet; han skal tale til dig, naar han kommer.

32. Så sänd nu några till Joppe, och kalla till dig Simon, som ock kallas Petrus; han gästar uti Simons lädermakares hus, utmed hafvet; när han kommer, skall han tala med dig.

32. Siis läkkita nüüd Joppe, ja kutsu Simonat, kedda lianimmega hütakse Peetrusseks; sesinnane on asset nahkro Simona koias merre äres, se peab sulle ütlema, kui ta tulleb.

32. Tad siųsk pasiuntinius į Jopę ir pasikviesk Simoną, vadinamą Petru. Jis yra apsistojęs odininko Simono namuose prie jūros. Atėjęs jis tau viską pasakys’.

32. So sende nun gen Joppe und laß herrufen einen Simon, mit dem Zunamen Petrus, welcher ist zur Herberge in dem Hause des Gerbers Simon an dem Meer; der wird, wenn er kommt, mit dir reden.

32. Envoie donc à Joppe, et fais venir Simon, surnommé Pierre; il est logé dans la maison de Simon, corroyeur, près de la mer; quand il sera venu, il te parlera.

32. Envía pues a Joppe, y haz venir a Simón, que tiene por sobrenombre Pedro: éste posa en casa de Simón, curtidor, junto a la mar, el cual venido, te hablará.

32 Zend dan naar Joppe, en ontbied Simon, die toegenaamd wordt Petrus; deze ligt te huis in het huis van Simon, den lederbereider, aan de zee, welke, hier gekomen zijnde, tot u spreken zal.

32. Przetoż poślij do Joppy, a przyzwij Szymona, którego nazywają Piotrem; ten ma gospodę w domu Szymona, garbarza, nad morzem, który przyszedłszy, mówić z tobą będzie.

32. Küldj el azért Joppéba, és hívasd magadhoz Simont, ki Péternek neveztetik; ez Simon tímár házában van szálláson a tenger mellett: ő, minekutána eljő, szól néked.

32 Итак пошли в Иоппию и призови Симона, называемого Петром; он гостит в доме кожевника Симона при море; он придет и скажет тебе.

32. Пішли ж в Йоппию та поклич Симона, що зветь ся Петром. Він гостює в господї в Симона кожомяки, над морем. Він, прийшовши, глаголати ме тобі.

33 Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua."

33 Lähetin sen vuoksi heti sinulle sanan, ja teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis kaikki tässä Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Jumala* on käskenyt sinun puhua."

33. Niin minä lähetin kohta sinun tykös, ja sinä teit hyvin, ettäs tulit. Ja me olemme siis kaikki nyt Jumalan edessä, kuulemassa kaikkia, mitä sinulle on Jumalalta käsketty.

33. Nijn minä lähetin cohta sinun tygös ja sinä teit hywin ettäs nyt tulit. Ja me olemma sijs caicki nyt cuulemas mitä sinulle on Jumalalda käsketty.

33. Nin mine sis cochta lehetin sinun tyges/ ia sine hyuesti teit ettes tulit. Nin me olema sis nyt caiki tesse Jumalan eten/ cwlemas caiki nijte mite sinulle ombi Jumalalda kesketty. (Niin minä siis kohta lähetin sinun tykösi/ ja sinä hywästi teit ettäs tulit. Niin me olemme nyt kaikki tässä Jumalan edessä/ kuulemassa kaikkia niitä mitä sinulla ompi Jumalalta käsketty.)

33. ἐξαυτῆς οὖν ἔπεμψα πρὸς σέ, σύ τε καλῶς ἐποίησας παραγενόμενος. νῦν οὖν πάντες ἡμεῖς ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ πάρεσμεν ἀκοῦσαι πάντα τὰ προστεταγμένα σοι ὑπὸ τοῦ Θεοῦ.

33. εξαυτης ουν επεμψα προς σε συ τε καλως εποιησας παραγενομενος νυν ουν παντες ημεις ενωπιον του θεου παρεσμεν ακουσαι παντα τα προστεταγμενα σοι υπο του θεου 33. eksaυtes oυn epempsa pros se sυ te kalos epoiesas paragenomenos nυn oυn pantes emeis enopion toυ theoυ paresmen akoυsai panta ta prostetagmena soi υpo toυ theoυ

33 Therefore, promptly I sent for you, and (when) you came*, you did well. Therefore, now we are all here in God’s sight, to hear all things which have been commanded to you by God. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

33. Immediately therefore I sent to thee; and thou hast well done that thou art come. Now therefore are we all here present before God, to hear all things that are commanded thee of God.

33. Derfor sendte jeg strax til dig, og du gjorde vel, at du kom. Nu ere vi derfor alle tilstedte for Guds Aasyn, at høre Alt, hvad dig er befalet af Gud.

33. Så sände jag ock straxt till dig, och du gjorde väl att du kom. Så äre vi nu här alle för Gudi, till att höra allt det dig af Gudi befaldt är.

33. Siis läkkitasin minna seddamaid sinno jure, ja sa olled hästi teinud, et sa olled tulnud; nüüd olleme meie keik siin ühheskous Jummala ees, keik kuulmas, mis sind Jummalast on kästud.

33. Taigi aš iš karto pasiunčiau pas tave, o tu gerai padarei, čia atvykdamas. Dabar mes visi esame susirinkę Dievo akivaizdoje, kad išgirstume visa, ką Dievas tau pavedė’‘.

33. Da sandte ich von Stund an zu dir; und du hast wohl getan, daß du gekommen bist. Nun sind wir alle hier gegenwärtig vor Gott, zu hören alles, was dir von Gott befohlen ist.

33. C'est pourquoi j'ai aussitôt envoyé vers toi, et tu as bien fait de venir. Nous voici donc tous maintenant présents devant Dieu, pour entendre tout ce que Dieu t'a commandé.

33. Así que, envié luego a tí; y tú has hecho bien viniendo. Ahora, pues, todos nosotros estamos aquí en la presencia de Dios para oir todo lo que Dios te ha mandado.

33 Zo heb ik dan van stonde aan tot u gezonden, en gij hebt welgedaan, dat gij hier gekomen zijt. Wij zijn dan allen nu hier tegenwoordig voor God, om te horen al hetgeen u van God bevolen is.

33. Zaraz tedy posłałem do ciebie, a tyś dobrze uczynił, żeś przyszedł. Teraz tedy jesteśmy wszyscy przed obliczem Bożem przytomni, abyśmy słuchali wszystkiego, coć rozkazano od Boga.

33. Azonnal azért küldöttem hozzád; és te jól tetted, hogy eljöttél. Most azért mi mindnyájan az Isten előtt állunk, hogy meghallgassuk mindazokat, a miket Isten néked parancsolt.

33 Тотчас послал я к тебе, и ты хорошо сделал, что пришел. Теперь все мы предстоим пред Богом, чтобы выслушать все, что повелено тебе от Бога.

33. Зараз оце післав я до тебе, і добре зробив єси, прийшовши. Нинї ж усї ми перед Богом стоїмо, щоб слухати все, що звелено тобі від Бога.

34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,

34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt totisesti käsitän ettei Jumala katso henkilöön,

34. Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: nyt minä todeksi löydän, ettei Jumala katso ihmisen muotoa:

34. NIin Petari awais suuns ja sanoi: nyt minä todexi löydän ettei Jumala cadzo ihmisen muoto

34. Nin Petari Suuns auasi ia sanoi/ Nyt mine todhexi sen leudhen/ ettei Jumala catzo Inhimisen modhon ielkin/ (Niin Petari suunsa awasi ja sanoi/ Nyt minä todeksi sen löydän/ ettei Jumala katso ihmisen muodon jälkeen/)

34. Ἀνοίξας δὲ Πέτρος τὸ στόμα αὐτοῦ εἶπεν· Ἐπ’ ἀληθείας καταλαμβάνομαι ὅτι οὐκ ἔστι προσωπολήπτης ὁ Θεός,

34. ανοιξας δε πετρος το στομα ειπεν επ αληθειας καταλαμβανομαι οτι ουκ εστιν προσωποληπτης ο θεος 34. anoiksas de petros to stoma eipen ep aletheias katalamβanomai oti oυk estin prosopoleptes o theos

34 Now Peter opened his mouth and said, In truth, I comprehend that God is not one who shows-favoritism

34. Then Peter opened his mouth, and said, Of a truth I perceive that God is no respecter of persons:

34. Men Peter oplod Munden og sagde: jeg befinder i Sandhed, at Gud anseer ikke Personer;

34. Då öppnade Petrus sin mun, och sade: Nu förnimmer jag i sanning, att när Gudi är intet anseende till personen;

34. Agga Peetrus teggi omma su lahti ütles: Nüüd moistan minna töeste, et Jummal ei pea luggu, missuggusest suggust innimenne on,

34. Tada, atvėręs lūpas, Petras pasakė: ‘‘Iš tiesų dabar suprantu, kad Dievas neatsižvelgia į asmenis.

34. Petrus aber tat seinen Mund auf und sprach: Nun erfahr ich mit der Wahrheit, daß Gott die Person nicht ansieht;

34. Alors Pierre, prenant la parole, dit: En vérité, je reconnais que Dieu n'a point égard à l'apparence des personnes;

34. Entónces Pedro, abriendo su boca, dijo: Hallo por verdad, que Dios no hace acepción de personas:

34 En Petrus, den mond opendoende, zeide: Ik verneem in der waarheid, dat God geen aannemer des persoons is;

34. Tedy Piotr otworzywszy usta, rzekł: Prawdziwie dochodzę tego, iż Bóg nie ma względu na osoby;

34. Péter pedig megnyitván száját, monda: Bizonynyal látom, hogy nem személyválogató [4†] az Isten;

34 Петр отверз уста и сказал: истинно познаю, что Бог нелицеприятен,

34. Відкривши ж Петр уста, рече: Поправдї постерегаю, що не на лице дивить ся Бог,

35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.

35 vaan Hänelle on otollinen jokaisessa kansassa se, joka Häntä pelkää ja harjoittaa vanhurskautta.

35. Vaan kaikissa kansoissa, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, se on Jumalalle otollinen.

35. Waan caikisa Canssoisa joca händä pelkä ja teke wanhurscautta se on Jumalalle otollinen.

35. Waa' caikinaises Canssas ioca hende pelke/ ia teke wanhurskautta/ se on Jumalan otolinen. (Waan kaikkinaisessa kansassa joka häntä pelkää/ ja tekee wanhurskautta/ se on Jumalan otollinen.)

35. ἀλλ’ ἐν παντὶ ἔθνει ὁ φοβούμενος αὐτὸν καὶ ἐργαζόμενος δικαιοσύνην δεκτὸς αὐτῷ ἐστι.

35. αλλ εν παντι εθνει ο φοβουμενος αυτον και εργαζομενος δικαιοσυνην δεκτος αυτω εστιν 35. all en panti ethnei o foβoυmenos aυton kai ergazomenos dikaiosυnen dektos aυto estin

35 but in every nation, he who fears him and is working righteousness, is acceptable to him.

35. But in every nation he that feareth him, and worketh righteousness, is accepted with him.

35. men hvo iblandt alle Folk, som ham frygter og gjør Retfærdighed, er ham behagelig.

35. Utan i allahanda folk den som fruktar honom, och gör rättfärdigheten, han är honom täck.

35. Waid keige rahwa seast on se, kes tedda kardab, ja öigust teeb, armas temma melest.

35. Jam priimtinas kiekvienos tautos žmogus, kuris Jo bijo ir teisiai gyvena.

35. sondern in allerlei Volk, wer ihn fürchtet und recht tut, der ist ihm angenehm.

35. Mais qu'en toute nation, celui qui le craint et qui s'adonne à la justice, lui est agréable.

35. Sino que de cualquiera nación, el que le teme y obra justicia, es de su agrado.

35 Maar in allen volke, die Hem vreest en gerechtigheid werkt, is Hem aangenaam.

35. Ale w każdym narodzie, kto się go boi, a czyni sprawiedliwość, jest mu przyjemnym.

35. Hanem minden nemzetben [5†] kedves ő előtte, a ki őt féli és igazságot cselekszik.

35 но во всяком народе боящийся Его и поступающий по правде приятен Ему.

35. а в кожному народї, хто боїть ся Його, і робить правду, приятен Йому.

36 Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,

36 Sen sanan, jonka Hän lähetti Israelin lapsille julistaen ilosanomaa rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa — Hän on kaikkien Herra! —

36. Sen sanan, jonka Jumala Israelin lapsille lähetti ja julisti rauhan Jesuksen Kristuksen kautta, joka kaikkein Herra on,

36. Kyllä te tiedätte sen saarnan jonga Jumala Israelin lapsille lähetti ja julisti rauhan Jesuxen Christuxen cautta ( joca caickein HERra on )

36. Kylle te tiedhette sen sarnan/ ionga Jumala lehetti Israelin Lasten/ ia iulghisti Rauhan Iesuse' Christusen cautta (Joca ombi HERRA caikein ylitze) (Kyllä te tiedätte sen saarnan/ jonka Jumala lähetti Israelin lasten/ ja julkisti rauhan Jesuksen Kristuksen kautta (Joka ompi HERRA kaikkein ylitse))

36. τὸν λόγον ὃν ἀπέστειλε τοῖς υἱοῖς Ἰσραὴλ εὐαγγελιζόμενος εἰρήνην διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ· οὗτός ἐστι πάντων Κύριος·

36. τον λογον ον απεστειλεν τοις υιοις ισραηλ ευαγγελιζομενος ειρηνην δια ιησου χριστου ουτος εστιν παντων κυριος 36. ton logon on apesteilen tois υiois israel eυaggelizomenos eirenen dia iesoυ christoυ oυtos estin panton kυrios

36 The word which he sent to the sons of Israel, proclaiming the good-news of peace through Jesus Christ (this one is Lord of all).

36. The word which God sent unto the children of Israel, preaching peace by Jesus Christ: (he is Lord of all:)

36. Hvad den Lære angaaer, som han udsendte til Israels Børn, der han lod forkynde Fred ved Jesus Christus, (han er Alles Herre!)

36. I veten väl om det talet, som Gud utsändt hafver till Israels barn, bebådandes frid genom Jesum Christum, hvilken är Herre öfver allt;

36. Se on se sanna, mis ta Israeli lastele on läkkitanud, ja on lasknud rahho kulutada Jesusse Kristusse läbbi; sesamma on keikide Issand.

36. Jis pasiuntė savo žodį Izraelio vaikams ir per Jėzų Kristų paskelbė taikos Evangeliją. Jis yra visų Viešpats.

36. Ihr wißt wohl von der Predigt, die Gott zu den Kindern Israel gesandt hat, und daß er hat den Frieden verkündigen lassen durch Jesum Christum (welcher ist ein HERR über alles),

36. Telle est la parole qu'il a donnée aux enfants d'Israël, en leur annonçant la bonne nouvelle de la paix par Jésus-Christ, qui est le Seigneur de tous.

36. La palabra que Dios envió a los hijos de Israel, anunciando la paz por Jesu Cristo: (este es el Señor de todos:)

36 Dit is het woord, dat Hij gezonden heeft den kinderen Israels, verkondigende vrede door Jezus Christus; deze is een Heere van allen.

36. A co się tknie słowa, które posłał synom Izraelskim, opowiadając pokój przez Jezusa Chrystusa, który jest Panem wszystkiego,

36. Azt az ígét, melyet elkülde az Izráel fiainak, hirdetvén békességet [6†] a Jézus Krisztus által (ő mindeneknek Ura).

36 Он послал сынам Израилевым слово, благовествуя мир чрез Иисуса Христа; Сей есть Господь всех.

36. Слово, що післав синам Ізраїлевим, благовіствуючи впокій через Ісуса Христа (се Господь усїх);

37 sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;

37 sen sanoman, joka alkaen Galileasta on levinnyt yli koko Juudean sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte:

37. Te tiedätte sen sanan, joka on tapahtunut ympäri kaiken Juudean, ensin alkain Galileasta, sen kasteen jälkeen, josta Johannes saarnasi:

37. Josta saarnasta on sanoma cuulunut ymbärins caiken Judean ensin aljettin Galileast ( sen Casten jälken josta Johannes saarnais )

37. iosta sarnasta (ma mine) ombi sanoma kieunyt ymberi caiken Judean/ Ja ensin aliettin Galileast (sen Casten ielkin iota Johannes sarnasi) (josta saarnasta ompi sanoma käynyt ympäri kaiken Judean/ Ja ensin alettiin Galileasta (sen kasteen jälkeen jota Johannes saarnasi))

37. ὑμεῖς οἴδατε τὸ γενόμενον ῥῆμα καθ’ ὅλης τῆς Ἰουδαίας, ἀρξάμενον ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας μετὰ τὸ βάπτισμα ὃ ἐκήρυξεν Ἰωάννης,

37. υμεις οιδατε το γενομενον ρημα καθ ολης της ιουδαιας αρξαμενον απο της γαλιλαιας μετα το βαπτισμα ο εκηρυξεν ιωαννης 37. υmeis oidate to genomenon rema kath oles tes ioυdaias arksamenon apo tes galilaias meta to βaptisma o ekerυksen ioannes

37 You° know, the word (concerning Jesus) which happened throughout the whole of Judea, beginning from Galilee, after the immersion* that John preached.

37. That word, I say, ye know, which was published throughout all Judaea, and began from Galilee, after the baptism which John preached;

37. da vide I, hvad der er skeet over al Judæa og begyndte fra Galilæa, efter den Daab, som Johannes prædikede,

37. Om hvilket tal beryktadt är öfver hela Judiska landet, och först begynt af Galileen, efter den döpelsen som Johannes predikade;

37. Teie teate sedda asja, mis on sündinud keik se Juda-ma läbbi, ja on hakkanud Kalilea-maalt pärrast sedda ristmist, mis Joannes kulutas,

37. Jūs žinote, kas yra įvykę visoje Judėjoje, pradedant nuo Galilėjos, po Jono skelbtojo krikšto,­

37. die durchs ganze jüdische Land geschehen ist und angegangen in Galiläa nach der Taufe, die Johannes predigte:

37. Vous savez ce qui est arrivé dans toute la Judée, après avoir commencé en Galilée, après le baptême que Jean a prêché;

37. Vosotros sabéis, es decir, la cosa que ha sido hecha por toda Judea, comenzando desde Galilea, después del bautismo que Juan predicó:

37 Gijlieden weet de zaak, die geschied is door geheel Judea, beginnende van Galilea, na den doop, welken Johannes gepredikt heeft;

37. Wy wiecie, co się działo po wszystkiem Żydostwie, począwszy od Galilei, po chrzcie, który Jan opowiadał;

37. Ti ismeritek azt a dolgot, mely lőn az egész Júdeában, Galileától kezdve, az után a keresztség után, melyet János prédikált,

37 Вы знаете происходившее по всей Иудее, начиная от Галилеи, после крещения, проповеданного Иоанном:

37. ви знаєте слово, що було по всїй Юдеї, почавши від Галилеї після хрещення, що проповідував Йоан,

38 te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.

38 kuinka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla Jeesuksen Nasaretilaisen, Hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki paholaisen vaivaamat, sillä Jumala oli Hänen kanssaan.

38. Kuinka Jumala oli voidellut Jesuksen Nasaretista Pyhällä Hengellä ja voimalla, joka vaelsi ympäri, teki hyvää ja paransi kaikki, jotka perkeleeltä vaivattiin; sillä Jumala oli hänen kanssansa.

38. Cuinga Jumala oli woidellut Jesuxen Nazarethist Pyhällä Hengellä ja woimalla joca waelsi ymbärins teki hywä ja paransi caicki jotca Perkeleldä waiwattin: sillä Jumala oli hänen cansans.

38. Quinga Jumala sen Iesusen Nazaretist oli woidhellut pyhelle Hengelle ia auwulla. Joca ymberiwaelsi/ hyueteki ia paransi caiki iotca Perkelelde waiwattin/ sille ette Jumala oli henen cansans. (Kuinka Jumala sen Jesuksen Nazarethista oli woidellut Pyhällä Hengellä ja awulla. Joka ympäri waelsi/ hywää teki ja paransi kaikki jotka perkeleeltä waiwattiin/ sillä että Jumala oli hänen kanssansa.)

38. Ἰησοῦν τὸν ἀπὸ Ναζαρέτ, ὡς ἔχρισεν αὐτὸν ὁ Θεὸς Πνεύματι ἁγίῳ καὶ δυνάμει, ὃς διῆλθεν εὐεργετῶν καὶ ἰώμενος πάντας τοὺς καταδυναστευομένους ὑπὸ τοῦ διαβόλου, ὅτι ὁ Θεὸς ἦν μετ’ αὐτοῦ·

38. ιησουν τον απο {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } ως εχρισεν αυτον ο θεος πνευματι αγιω και δυναμει ος διηλθεν ευεργετων και ιωμενος παντας τους καταδυναστευομενους υπο του διαβολου οτι ο θεος ην μετ αυτου 38. iesoυn ton apo {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth } os echrisen aυton o theos pneυmati agio kai dυnamei os dielthen eυergeton kai iomenos pantas toυs katadυnasteυomenoυs υpo toυ diaβoloυ oti o theos en met aυtoυ

38 Jesus who (was) from Nazareth; how God anointed him with (the) Holy Spirit and with power, who went through(out the land) working good* and healing all who were oppressed by the devil, because God was with him.

38. How God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Ghost and with power: who went about doing good, and healing all that were oppressed of the devil; for God was with him.

38. anlangende Jesus af Nazareth, hvorledes Gud salvede ham med den Hellig Aand og Kraft; hvilken drog omkring og gjorde vel og helbredede Alle som vare overvældede af Djævelen; thi Gud var med ham.

38. Huru Gud hafver smort Jesum af Nazareth med den Helga Anda, och kraft; hvilken vandrade omkring, görandes väl, och hjelpandes allom som besatte voro af djefvulen; ty Gud var med honom.

38. Jesussest, kes on Naatsarettist, kuida Jummal tedda on woidnud pühha Waimo ja wäega, kes on möda maad käinud, ja head teinud ja terwist saatnud keikile, kelle peäle kurrat olli woimust sanud, sest Jummal olli temmaga.

38. kaip Dievas patepė Šventąja Dvasia ir jėga Jėzų iš Nazareto, ir Jis vaikščiojo, darydamas gera ir gydydamas visus velnio pavergtuosius, nes Dievas buvo su Juo.

38. wie Gott diesen Jesus von Nazareth gesalbt hat mit dem heiligen Geist und Kraft; der umhergezogen ist und hat wohlgetan und gesund gemacht alle, die vom Teufel überwältigt waren; denn Gott war mit ihm.

38. Comment Dieu a oint du Saint-Esprit et de puissance Jésus de Nazareth, qui allait de lieu en lieu faisant du bien et guérissant tous ceux qui étaient opprimés par le diable; parce que Dieu était avec lui.

38. A Jesús de Nazaret, como le ungió Dios del Espíritu Santo, y de poder, el cual pasó haciendo bienes, y sanando a todos los oprimidos del diablo; porque Dios era con él.

38 Belangende Jezus van Nazareth, hoe Hem God gezalfd heeft met den Heiligen Geest en met kracht; Welke het land doorgegaan is, goeddoende, en genezende allen, die van den duivel overweldigd waren; want God was met Hem.

38. Jako Jezusa z Nazaretu pomazał Bóg Duchem Świętym i mocą, który chodził, czyniąc dobrze i uzdrawiając wszystkie opanowane od dyjabła; albowiem Bóg był z nim.

38. A názáreti Jézust, [7†] mint kené fel őt az Isten Szent Lélekkel és hatalommal, ki széjjeljárt jót tévén és meggyógyítván mindeneket, kik az ördög hatalma alatt voltak; mert az Isten vala ő vele.

38 как Бог Духом Святым и силою помазал Иисуса из Назарета, и Он ходил, благотворя и исцеляя всех, обладаемых диаволом, потому что Бог был с Ним.

38. Про Ісуса з Назарета, як помазав Його Бог Духом сьвятим і силою, а котрий ходив, роблячи добро та сцїляючи всїх підневолених дияволом, бо Бог був з Ним.

39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.

39 Me olemme kaiken sen todistajat, mitä Hän teki sekä juutalaisten maassa että Jerusalemissa. Hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.

39. Ja me olemme kaikkien niiden todistajat, mitkä hän Juudean maakunnassa ja Jerusalemissa teki, jonka he tappoivat ja ripustivat puuhun:

39. Ja me olemma caickein nijden todistajat cuin hän Judean maacunnas ja Jerusalemis teki.

39. Ja me olema caikein ninen Todhistaiat iotca hen teki Juttan maakunnalla/ ia Jerusalemis. (Ja me olemme kaikkein niiden todistajat jotka hän teki juuttaan maakunnalla/ ja Jerusalemis.)

39. καὶ ἡμεῖς ἐσμεν μάρτυρες πάντων ὧν ἐποίησεν ἔν τε τῇ χώρᾳ τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐν Ἱερουσαλήμ· ὃν καὶ ἀνεῖλον κρεμάσαντες ἐπὶ ξύλου.

39. και ημεις εσμεν μαρτυρες παντων ων εποιησεν εν τε τη χωρα των ιουδαιων και εν ιερουσαλημ ον ανειλον κρεμασαντες επι ξυλου 39. kai emeis esmen martυres panton on epoiesen en te te chora ton ioυdaion kai en ieroυsalem on aneilon kremasantes epi ksυloυ

39 And we are witnesses of all things which he did both in the region of the Jews and in Jerusalem– whom they also assassinated, having hung (him) upon a tree.

39. And we are witnesses of all things which he did both in the land of the Jews, and in Jerusalem; whom they slew and hanged on a tree:

39. Og vi ere Vidner til alt det, som han har gjort i Jødernes Land og I Jerusalem, hvilken de sloge ihjel og hængte paa et Træ.

39. Och vi äre vittne till allt det han gjort hafver, i Judiska landet, och i Jerusalem; den dråpo de, och hängde på träd.

39. Ja meie olleme keige nende asjade tunnistajad, mis ta on teinud Juda-rahwa maal ja Jerusalemmas; kedda nemmad on tapnud, kui nemmad tedda pu külge said ponud.

39. Mes esame liudytojai visko, ką Jis yra padaręs žydų šalyje ir Jeruzalėje. Jį nužudė, pakabindami ant medžio.

39. Und wir sind Zeugen alles des, das er getan hat im jüdischen Lande und zu Jerusalem. Den haben sie getötet und an ein Holz gehängt.

39. Et nous, nous sommes témoins de toutes les choses qu'il a faites, tant au pays des Juifs qu'à Jérusalem. Ils l'ont fait mourir, le pendant au bois;

39. Y nosotros somos testigos de todas las cosas que hizo en la tierra de Judea, y en Jerusalem, al cual mataron colgándole en un madero.

39 En wij zijn getuigen van al hetgeen Hij gedaan heeft, beide in het Joodse land en te Jeruzalem; Welken zij gedood hebben, Hem hangende aan het hout.

39. A myśmy świadkami wszystkiego tego, co czynił w krainie Judzkiej i w Jeruzalemie, którego zabili, zawiesiwszy na drzewie.

39. És mi vagyunk bizonyságai mindazoknak, a miket mind a zsidóknak tartományában, mind Jeruzsálemben cselekedett; a kit megölének, fára feszítvén.

39 И мы свидетели всего, что сделал Он в стране Иудейской и в Иерусалиме, и что наконец Его убили, повесив на древе.

39. І ми сьвідки всього, що Він робив і в землї Жидівській, і в Єрусалимі; котрого убили й повісили на дереві.

40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä,

40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi Hänen ilmestyä,

40. Sen Jumala herätti kolmantena päivänä, ja ilmoitti hänen,

40. Sen owat he tappanet ja ripustit puuhun jonga Jumala herätti colmandena päiwänä ja ilmoitti hänen

40. Sen he ouat tappanut/ ia ripustit puhun. Sen saman Jumala ylesheretti colmanna peiuene/ ia ilmoitti henen/ (Sen he owat tappaneet/ ja ripustit puuhun. Sen saman Jumala ylös herätti kolmantena päiwänä/ ja ilmoitti hänen/)

40. τοῦτον ὁ Θεὸς ἤγειρε τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ καὶ ἔδωκεν αὐτὸν ἐμφανῆ γενέσθαι,

40. τουτον ο θεος ηγειρεν τη τριτη ημερα και εδωκεν αυτον εμφανη γενεσθαι 40. toυton o theos egeiren te trite emera kai edoken aυton emfane genesthai

40 God raised this one (up on) the third day and gave him to become manifest,

40. Him God raised up the third day, and shewed him openly;

40. Ham opreiste Gud paa den tredie Dag og lod ham aabenbares,

40. Denna hafver nu Gud uppväckt på tredje dagen, och låtit honom varda uppenbar;

40. Tedda on Jum̃al üllesärratanud kolmandamal päwal, ja on tedda lasknud ilmsiks sada,

40. Tačiau trečią dieną Dievas Jį prikėlė ir leido Jam pasirodyti,

40. Den hat Gott auferweckt am dritten Tage und ihn lassen offenbar werden,

40. Mais Dieu l'a ressuscité le troisième jour, et lui a donné de se faire voir,

40. A éste Dios le levantó al tercero día, e hizo que apareciese manifiestamente:

40 Dezen heeft God opgewekt ten derden dage, en gegeven, dat Hij openbaar zou worden;

40. Tego Bóg wzbudził dnia trzeciego i sprawił, żeby był objawiony;

40. Ezt az Isten feltámasztá harmadnapon, és megadá, hogy ő [8†] megjelenjék nyilván,

40 Сего Бог воскресил в третий день, и дал Ему являться

40. Сього воскресив Бог третього дня, і дав Йому статись явним

41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.

41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennalta valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme Hänen kanssaan sen jälkeen, kun Hän oli noussut kuolleista.

41. Ei kaikelle kansalle, vaan meille, jotka Jumala oli ennen todistajiksi valinnut, me jotka söimme ja joimme hänen kanssansa, sittenkuin hän nousi kuolleista.

41. Ei caikelle Canssalle waan meille jotca Jumala oli ennen todistajaxi walinnut me jotca söimme ja joimme hänen cansans sijtte cuin hän nousi cuolluista.

41. Ei caikelle Canssalle/ Waan meille iotca Jumala ennen oli Todhistaiaxi wloswalinnut/ me quin söimme ia ioimme ynne henen cansans/ sijtte quin hen ylesnousi Coolleista. (Ei kaikelle kansalle/ Waan meille jotka Jumala ennen oli todistajaksi ulos walinnut/ me kuin söimme ja joimme ynnä hänen kanssansa/ siitä kuin hän ylös nousi kuolleista.)

41. οὐ παντὶ τῷ λαῷ, ἀλλὰ μάρτυσι τοῖς προκεχειροτονημένοις ὑπὸ τοῦ Θεοῦ, ἡμῖν, οἵτινες συνεφάγομεν καὶ συνεπίομεν αὐτῷ μετὰ τὸ ἀναστῆναι αὐτὸν ἐκ νεκρῶν·

41. ου παντι τω λαω αλλα μαρτυσιν τοις προκεχειροτονημενοις υπο του θεου ημιν οιτινες συνεφαγομεν και συνεπιομεν αυτω μετα το αναστηναι αυτον εκ νεκρων 41. oυ panti to lao alla martυsin tois prokecheirotonemenois υpo toυ theoυ emin oitines sυnefagomen kai sυnepiomen aυto meta to anastenai aυton ek nekron

41 not to all the people, but to witnesses that have been assigned before by God, (even) to us, who ate and drank together with him after he rose* up from the dead.

41. Not to all the people, but unto witnesses chosen before of God, even to us, who did eat and drink with him after he rose from the dead.

41. ikke for alt Folket, men for de Vidner, som vare forud beskikkede af Gud, for os, vi som aade og drak med ham, efter at han var opstanden fra de Døde.

41. Icke allo folkena, utan oss, som Gud tillförene till vittne utvalt hade; vi, som åtom och druckom med honom, sedan han var uppstånden ifrå de döda.

41. Ei mitte keige rahwale, waid neile tunnistajattele, kedda Jummal enne olli ärrawallitsenud, meile, kes meie temmaga olleme sönud ja jonud pärrast sedda, kui ta surnust sai üllestousnud.

41. beje, ne visai tautai, o Dievo iš anksto išrinktiems liudytojams, būtent mums, kurie su Juo valgėme ir gėrėme, Jam prisikėlus iš numirusių.

41. nicht allem Volk, sondern uns, den vorerwählten Zeugen von Gott, die wir mit ihm gegessen und getrunken haben, nachdem er auferstanden war von den Toten.

41. Non à tout le peuple, mais à des témoins que Dieu avait choisis d'avance; à nous qui avons mangé et bu avec lui, après qu'il a été ressuscité des morts.

41. No a todo el pueblo, sino a los testigos que Dios ántes había ordenado, es a saber, a nosotros, que comimos, y bebimos juntamente con él, después que resucitó de entre los muertos.

41 Niet al den volke, maar den getuigen, die van God te voren verkoren waren, ons namelijk, die met Hem gegeten en gedronken hebben, nadat Hij uit de doden opgestaan was.

41. Nie wszystkiemu ludowi, ale świadkom przedtem sporządzonym od Boga, nam, którzyśmy z nim jedli i pili po jego zmartwychwstaniu.

41. Nem az egész népnek, hanem az Istentől eleve választott bizonyságoknak, nékünk, kik együtt ettünk és együtt ittunk ő vele, [9†] minekutána feltámadott halottaiból.

41 не всему народу, но свидетелям, предъизбранным от Бога, нам, которые с Ним ели и пили, по воскресении Его из мертвых.

41. не всьому народові, а сьвідкам наперед вибраним від Бога, - нам, що їли й пили з Ним по воскресенню Його з мертвих.

42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.

42 Hän käski meitä saarnaamaan kansalle ja todistamaan, että Hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.

42. Ja hän käski meitä kansalle saarnaamaan ja todistamaan, että hän on se, joka Jumalalta on säätty elävien ja kuolleiden tuomariksi.

42. Ja hän käski meitä Canssalle saarnaman ja todistaman että hän on se joca Jumalalda on säätty eläwitten ja cuolluitten Duomarixi.

42. Ja hen keski meite Canssalle sarnaman/ ia todhistaman/ ette HEN ombi se ioca Jumalalda on säätty Eleuiten ia Cooluten Domarixi. (Ja hän käski meitä kansalle saarnaaman/ ja todistaman/ että HÄN ompi se joka Jumalalta on säädetty eläwien ja kuolleitten tuomariksi.)

42. καὶ παρήγγειλεν ἡμῖν κηρύξαι τῷ λαῷ καὶ διαμαρτύρασθαι ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ ὡρισμένος ὑπὸ τοῦ Θεοῦ κριτὴς ζώντων καὶ νεκρῶν.

42. και παρηγγειλεν ημιν κηρυξαι τω λαω και διαμαρτυρασθαι οτι αυτος εστιν ο ωρισμενος υπο του θεου κριτης ζωντων και νεκρων 42. kai pareggeilen emin kerυksai to lao kai diamartυrasthai oti aυtos estin o orismenos υpo toυ theoυ krites zonton kai nekron

42 And he commanded us to preach to the people and to thoroughly testify that he is the one who has been determined by God (to be) judge of the living and the dead.

42. And he commanded us to preach unto the people, and to testify that it is he which was ordained of God to be the Judge of quick and dead.

42. Og han har budet os at prædike for Folket og at vidne, at han er den af Gud bestemte Levendes og Dødes Dommer.

42. Och han böd oss, att vi skulle predika för folket, och vittna, att han är den som af Gudi tillskickad är, till en domare öfver lefvande och döda.

42. Ja temma on meid käsknud rahwale kulutada, ja tunnistada, et sesamma on Jum̃alast seätud ellawatte ja surnutte kohtomoistia.

42. Jis mums įsakė skelbti žmonėms ir liudyti, kad Jis yra Dievo paskirtasis gyvųjų ir mirusiųjų teisėjas.

42. Und hat uns geboten, zu predigen dem Volk und zu zeugen, daß er ist verordnet von Gott zum Richter der Lebendigen und der Toten.

42. Et il nous a commandé de prêcher au peuple, et d'attester que c'est lui que Dieu a établi juge des vivants et des morts.

42. Y nos mandó que predicásemos al pueblo, y testificásemos que él es el que Dios ha puesto por Juez de vivos y muertos.

42 En heeft ons geboden den volke te prediken, en te betuigen, dat Hij is Degene, Die van God verordend is tot een Rechter van levenden en doden.

42. I rozkazał nam, abyśmy kazali ludowi i świadczyli, że on jest onym postanowionym od Boga sędzią żywych i umarłych.

42. És megparancsolta nékünk, hogy hirdessük a népnek, és [10†] tegyünk bizonyságot, hogy ő az Istentől rendelt bírája [11†] élőknek és holtaknak.

42 И Он повелел нам проповедывать людям и свидетельствовать, что Он есть определенный от Бога Судия живых и мертвых.

42. І повелїв нам проповідувати народові і сьвідкувати, що Він призначений від Бога суддею живим і мертвим.

43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi Hänen nimessään.”

43. Hänestä kaikki prophetat todistavat, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, pitää hänen nimensä kautta synnit anteeksi saaman.

43. Hänestä caicki Prophetat todistawat että jocainen cuin usco hänen päällens pitä hänen nimens cautta synnit andexi annettaman.

43. Heneste caiki Prophetat todhistauat/ Ette iocainen quin vsko henen pälens/ pite henen Nimens cautta synnein andexi andamisen saaman. (Hänestä kaikki prophetat todistawat/ Että jokainen kuin uskoo hänen päällensä/ pitää hänen nimensä kautta syntein anteeksi antamisen saaman.)

43. τούτῳ πάντες οἱ προφῆται μαρτυροῦσιν, ἄφεσιν ἁμαρτιῶν λαβεῖν διὰ τοῦ ὀνόματος αὐτοῦ πάντα τὸν πιστεύοντα εἰς αὐτόν.

43. τουτω παντες οι προφηται μαρτυρουσιν αφεσιν αμαρτιων λαβειν δια του ονοματος αυτου παντα τον πιστευοντα εις αυτον 43. toυto pantes oi profetai martυroυsin afesin amartion laβein dia toυ onomatos aυtoυ panta ton pisteυonta eis aυton

43 To this one, all the prophets are testifying, that through his name everyone who believes in him will be receiving forgiveness of sins.

43. To him give all the prophets witness, that through his name whosoever believeth in him shall receive remission of sins.

43. Denne give alle Propheternes Vidnesbyrd, at hver den, som troer paa ham, skal faae Syndernes Forladelse ved hans Navn.

43. Honom bära alle Propheterna vittnesbörd, att hvar och en som tror på honom, han skall få syndernas förlåtelse genom hans Namn.

43. Sestsinnatsest tuñistawad keik prohwetid, et temma nimme läbbi keik, kes temma sisse ussuwad, peawad pattude andeks-andmist sama.

43. Apie Jį visi pranašai liudija, kad kiekvienas, kuris Jį tiki, gauna Jo vardu nuodėmių atleidimą’‘.

43. Von diesem zeugen alle Propheten, daß durch seinen Namen alle, die an ihn glauben, Vergebung der Sünden empfangen sollen.

43. Tous les prophètes rendent de lui ce témoignage, que quiconque croit en lui, reçoit la rémission des péchés par son nom.

43. A éste dan testimonio todos los profetas, de que todos los que en él creyeren, recibirán perdón de pecados en su nombre.

43 Dezen geven getuigenis al de profeten, dat een iegelijk, die in Hem gelooft, vergeving der zonden ontvangen zal door Zijn Naam.

43. Temu wszyscy prorocy świadectwo wydają, iż przez imię jego odpuszczenie grzechów weźmie każdy, co w niego wierzy.

43. Erről a próféták mind bizonyságot tesznek, hogy bűneinek bocsánatját veszi az ő neve által mindenki, a ki hiszen ő benne.

43 О Нем все пророки свидетельствуют, что всякий верующий в Него получит прощение грехов именем Его.

43. Про Сього всї пророки сьвідкують, що всякий, хто вірує в Него, відпущеннє гріхів прийме через імя Його.

44 Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.

44 Kun Pietari vielä puhui näitä sanoja tuli Pyhä Henki kaikkiin, jotka puheen kuulivat.

44. Kuin Pietari vielä näitä puhui, lankesi Pyhä Henki kaikkein niiden päälle, jotka puheen kuulivat.

44. COsca Petari wielä näitä puhui langeis Pyhä Hengi caickein nijden päälle jotca puhen cuulit.

44. Coska Petari wiele neite sanoia puhui/ langesi pyhe Hengi caikein päle iotca Puhen cwlit. (Koska Petari wielä näitä sanoja puhuui/ lankesi Pyhä Henki kaikkein päälle jotka puheen kuulit.)

44. Ἔτι λαλοῦντος τοῦ Πέτρου τὰ ῥήματα ταῦτα ἐπέπεσε τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον ἐπὶ πάντας τοὺς ἀκούοντας τὸν λόγον.

44. ετι λαλουντος του πετρου τα ρηματα ταυτα επεπεσεν το πνευμα το αγιον επι παντας τους ακουοντας τον λογον 44. eti laloυntos toυ petroυ ta remata taυta epepesen to pneυma to agion epi pantas toυs akoυontas ton logon

44 (While) Peter is still speaking these words, the Holy Spirit fell upon all those who heard the word.

44. While Peter yet spake these words, the Holy Ghost fell on all them which heard the word.

44. Der Peter endnu talede dise ord, faldt den Hellig Aand paa alle dem, som hørte Ordet.

44. Vid Petrus ännu talade dessa orden, föll den Helge Ande på alla dem som talet hörde.

44. Kui Peetrus need sannad alles räkis, langes pühha Waim keikide peäle, kes sedda sanna kuulsid.

44. Petrui dar tebekalbant šiuos dalykus, Šventoji Dvasia nužengė ant visų, kurie klausėsi žodžio.

44. Da Petrus noch diese Worte redete, fiel der heilige Geist auf alle, die dem Wort zuhörten.

44. Comme Pierre tenait encore ce discours, le Saint-Esprit descendit sur tous ceux qui écoutaient ce qu'il disait.

44. Estando aun hablando Pedro estas palabras, el Espíritu Santo cayó sobre todos los que oían la palabra.

44 Als Petrus nog deze woorden sprak, viel de Heilige Geest op allen, die het Woord hoorden.

44. A gdy jeszcze Piotr mówił te słowa, przypadł Duch Święty na wszystkie słuchające tych słów.

44. Mikor még szólá Péter ez ígéket, leszálla a Szent Lélek mindazokra, a kik hallgatják vala e beszédet.

44 Когда Петр еще продолжал эту речь, Дух Святый сошел на всех, слушавших слово.

44. Ще, як промовляв Петр слова сї, найшов Дух сьвятий на всїх, хто слухав його.

45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,

45 Niin kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät, että Pyhän Hengen lahja oli vuodatettu myös pakanoihin.

45. Niin ne uskovaiset ympärileikkauksesta, jotka Pietarin kanssa tulleet olivat, hämmästyivät, että pakanainkin päälle Pyhän Hengen lahja vuodatettiin.

45. Nijn ne uscowaiset ymbärinsleickauxest jotca Petarin cansa tullet olit hämmästyit: että pacanaingin päälle Pyhän Hengen lahja wuodatettin:

45. Nin ne wskouaiset Ymberileickauxest iotca Petarin cansa olit tulluet/ hemmestut/ Ette mös pacanain päle se pyhen Hengen lahia wodhatettin. (Niin ne uskowaiset ympärileikkauksest jotka Petarin kanssa olit tulleet/ hämmästyit/ Että myös pakanain päälle se Pyhän Hengen lahja wuodatettiin.)

45. καὶ ἐξέστησαν οἱ ἐκ περιτομῆς πιστοὶ ὅσοι συνῆλθον τῷ Πέτρῳ, ὅτι καὶ ἐπὶ τὰ ἔθνη ἡ δωρεὰ τοῦ ἁγίου Πνεύματος ἐκκέχυται·

45. και εξεστησαν οι εκ περιτομης πιστοι οσοι συνηλθον τω πετρω οτι και επι τα εθνη η δωρεα του αγιου πνευματος εκκεχυται 45. kai eksestesan oi ek peritomes pistoi osoi sυnelthon to petro oti kai epi ta ethne e dorea toυ agioυ pneυmatos ekkechυtai

45 And the believing (ones) from the circumcision, were astonished, as many as came with Peter, because the gift of the Holy Spirit has also been poured out upon the Gentiles.

45. And they of the circumcision which believed were astonished, as many as came with Peter, because that on the Gentiles also was poured out the gift of the Holy Ghost.

45. Og de Troende af Omskærelsen, saa mange, som vare komne med Peter, bleve meget forfærdede over, at den Hellig Aand Gave blev og udøst over Hedningerne;

45. Och de trogne af omskärelsen, som med Petro komne voro, förundrade sig att den Helga Andas gåfva vardt ock utgjuten öfver Hedningarna;

45. Ja need usklikkud ümberleikamissest, ni mitto kui Peetrussega ollid tulnud, ehmatasid ärra, et ka pagganatte peäle pühha Waimo and olli wallatud.

45. Su Petru atvykę žydų kilmės tikintieji labai stebėjosi, kad ir pagonims buvo išlieta Šventosios Dvasios dovana.

45. Und die Gläubigen aus den Juden, die mit Petrus gekommen waren, entsetzten sich, daß auch auf die Heiden die Gabe des heiligen Geistes ausgegossen ward;

45. Et tous les fidèles circoncis, qui étaient venus avec Pierre, furent étonnés de ce que le don du Saint-Esprit était aussi répandu sur les Gentils;

45. Y se espantaron los creyentes que eran de la circuncisión, que habían venido con Pedro, de que también sobre los Gentiles se derramase el don del Espíritu Santo.

45 En de gelovigen, die uit de besnijdenis waren, zovelen als met Petrus gekomen waren, ontzetten zich, dat de gave des Heiligen Geestes ook op de heidenen uitgestort werd.

45. I zdumieli się oni, którzy byli z obrzezania wierzący, którzy byli z Piotrem przyszli, że i na pogany dar Ducha Świętego jest wylany.

45. És elálmélkodának a zsidóságból való hívek, mindazok, a kik Péterrel együtt mentek, hogy a pogányokra [12†] is kitöltetett a Szent Lélek ajándéka.

45 И верующие из обрезанных, пришедшие сПетром, изумились, что дар Святаго Духа излился и на язычников,

45. І здивувались ті, що були від обрізання, котрі прийшли з Петром, що й на поган дар сьвятого Духа вилив ся.

46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:

46 Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:

46. Sillä he kuulivat heidän kielillä puhuvan ja Jumalaa ylistävän. Niin vastasi Pietari:

46. Sillä he cuulit heidän kielillä puhuwan ja Jumalata ylistäwän.

46. Sille ette he cwlit heiden Kielille puhuuan ia Jumalata ylisteuen. Nin Petari wastasi/ Taitaco iocu kielde ettei nemet iotca ouat sen pyhen Hengen saanuet ninquin möki/ wedhelle casteta? (Sillä että he kuulit heidän kielillä puhuwan ja Jumalata ylistäwän. Niin Petari wastasi/ Taitaako joku kieltää että nämät jotka owat sen Pyhän Hengen saaneet niinkuin mekin/ wedellä kastettaa.)

46. ἤκουον γὰρ αὐτῶν λαλούντων γλώσσαις καὶ μεγαλυνόντων τὸν Θεόν.

46. ηκουον γαρ αυτων λαλουντων γλωσσαις και μεγαλυνοντων τον θεον τοτε απεκριθη ο πετρος 46. ekoυon gar aυton laloυnton glossais kai megalυnonton ton theon tote apekrithe o petros

46 For* they were hearing them speak in (foreign) languages and extolling God. Then Peter answered,

46. For they heard them speak with tongues, and magnify God. Then answered Peter,

46. thi de hørte dem tale med fremmede Tungemaal og prise Gud.

46. Ty de hörde dem tala med tungomål, och prisa Gud.

46. Sest nem̃ad kuulsid neid woöraid kelesid räkiwad, ja Jummalat wägga auustawad. Siis kostis Peetrus:

46. Jie girdėjo juos kalbant kalbomis ir aukštinant Dievą.

46. denn sie hörten, daß sie mit Zungen redeten und Gott hoch priesen. Da antwortete Petrus:

46. Car ils les entendaient parler diverses langues, et glorifier Dieu.

46. Porque los oían que hablaban en lenguas extrañas, y que magnificaban a Dios. Entónces Pedro respondió:

46 Want zij hoorden hen spreken met vreemde talen, en God groot maken. Toen antwoordde Petrus:

46. Albowiem słyszeli je mówiące językami rozlicznemi i wielbiące Boga. Tedy odpowiedział Piotr:

46. Mert hallják vala, hogy ők nyelveken szólnak [13†] és magasztalják az Istent. Akkor felele Péter:

46 ибо слышали их говорящих языками и величающих Бога. Тогда Петр сказал:

46. Чули бо їх, що розмовляли мовами і величали Бога. Тодї озвав ся Петр:

47 ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?”

47 ”Ei kai kukaan voi *kieltää kastamasta vedessä* näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?”

47. Taitaako joku kieltää näitä, jotka ovat niin Pyhän Hengen saaneet kuin mekin, vedellä kastamasta?

47. Nijn Petari sanoi: taitaco jocu kieldä näitä jotca owat nijn Pyhän Hengen saanet cuin mekin wedellä castamasta?

47. τότε ἀπεκρίθη Πέτρος· Μήτι τὸ ὕδωρ κωλῦσαι δύναταί τις τοῦ μὴ βαπτισθῆναι τούτους, οἵτινες τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον ἔλαβον καθς καὶ ἡμεῖς;

47. μητι το υδωρ κωλυσαι δυναται τις του μη βαπτισθηναι τουτους οιτινες το πνευμα το αγιον ελαβον καθως και ημεις 47. meti to υdor kolυsai dυnatai tis toυ me βaptisthenai toυtoυs oitines to pneυma to agion elaβon kathos kai emeis

47 Is anyone able to forbid the water, that these (people) should not be immersed*, who received the Holy Spirit as well as we?

47. Can any man forbid water, that these should not be baptized, which have received the Holy Ghost as well as we?

47. Da svarede Peter: mon Nogen kan formene Vandet, at disse ikke skulle døbes, som have annammet den Hellig Aand ligesom og vi?

47. Då svarade Petrus: Kan någor förbjuda, att desse icke döpas i vatten, som fått hafva den Helga Anda, så väl som vi?

47. Kas kegi woib wet keelda, et neid ei peaks ristitama, kes pühha Waimo on sanud nenda kui meiege?

47. Tuomet Petras tarė: ‘‘Ar kas galėtų uždrausti pasikrikštyti jiems vandeniu­šiems, kurie, kaip ir mes, gavo Šventąją Dvasią?’‘

47. Mag auch jemand das Wasser wehren, daß diese nicht getauft werden, die den heiligen Geist empfangen haben gleichwie auch wir?

47. Alors Pierre reprit: Quelqu'un peut-il refuser l'eau du baptême à ceux qui ont reçu le Saint-Esprit, aussi bien que nous?

47. ¿Puede alguien impedir el agua, que no sean bautizados estos, que han recibido el Espíritu Santo también como nosotros?

47 Kan ook iemand het water weren, dat dezen niet gedoopt zouden worden, welke den Heiligen Geest ontvangen hebben, gelijk als ook wij?

47. Izali kto może zabronić wody, żeby ci nie byli pochrzczeni, którzy wzięli Ducha Świętego jako i my?

47. Vajjon eltilthatja-é [14†] valaki a vizet, hogy ezek meg ne keresztelkedjenek, kik vették a Szent Lelket [15†] miképen mi is?

47 кто может запретить креститься водою тем, которые,как и мы, получили Святаго Духа?

47. Чи може хто боронити води, щоб оцїм охреститись, котрі Духа сьвятого прийняли, як і ми?

48 Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.

48 Ja hän käski kastaa heidät Herran* nimessä. Silloin he pyysivät häntä viipymään joitakin päiviä.