2 luku

Pyhä Henki vuodatetaan helluntaipäivänä, ja niin seurakunta syntyy 1 – 13; Pietari osoittaa kansanjoukolle, että profeetta Jooel on sen ennustanut 14 – 21, ja näyttää, että Jeesus on herätetty kuolleista ja korotettu Jumalan oikealle puolelle ja tehty Herraksi ja Kristukseksi 22 – 36 Noin kolmetuhatta henkeä ottaa kasteen 37 – 41 Ensimmäisten kristittyjen keskinäinen elämä ja seurakunnan lisääntyminen 42 – 47.

1 Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.

1 Kun helluntaipäivä oli tullut*, olivat he kaikki yksimielisesti koolla.

1. Ja kuin viideskymmenes päivä täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.

1. JA cuin wijdeskymmenes päiwä täytettin olit he caicki yximielisest coosa.

1. Ia quin se Wideskymenes peiue teutettin/ olit he caiki yximieliseste ynne samas paicas. (Ja kuin se wiideskymmenes päiwä täytettiin/ olit he kaikki yksimielisesti ynnä samassa paikassa.)

1. Καὶ ἐν τῷ συμπληροῦσθαι τὴν ἡμέραν τῆς πεντηκοστῆς ἦσαν ἅπαντες ὁμοθυμαδὸν ἐπὶ τὸ αὐτό.

1. και εν τω συμπληρουσθαι την ημεραν της πεντηκοστης ησαν απαντες ομοθυμαδον επι το αυτο 1. kai en to sυmpleroυsthai ten emeran tes pentekostes esan apantes omothυmadon epi to aυto

1 {NOTES: Acts 1:26-2:1- Chapter and verse divisions were added by man. In the original Acts 1:26 & Acts 2:1 are the same sentence. The ‘they’ has been disputed by many. Read both Acts 1:26 and Acts 2:1 together without punctuation and decide for yourself. See also Acts 1:5, 2:6.} {Pentecost (always Sun.) May 28, 30AD Jerusalem.Pentecost is a transliterated word, G4005, which literal means ‘50th’ as in the 50th day after Passover. The day the New Covenant (Testament) came into force (Heb 9:15-17.}And while* the day of Pentecost was being fulfilled, they were all united in the same (place.)

1. And when the day of Pentecost was fully come, they were all with one accord in one place.

1. Og der Pintsefestens Dag var kommen, vare de alle eendrægtigen tilsammen.

1. Och då Pingesdagen fullkomnad var, voro de alle endrägteliga tillsammans.

1. Ja kui nellipühhi-pääw kätte sai, siis ollid nemmad keik ühhel melel kous.

1. Atėjus Sekminių dienai, visi mokiniai vieningai buvo vienoje vietoje.

1. Und als der Tag der Pfingsten erfüllt war, waren sie alle einmütig beieinander.

1. Le jour de la Pentecôte étant arrivé, ils étaient tous d'un accord dans un même lieu.

1. Y CUANDO hubo venido cum- plidamente el día de Pentecóstes, estaban todos unánimes en un mismo lugar.

1 En als de dag van het Pinkster feest vervuld werd, waren zij allen eendrachtelijk bijeen.

1. A gdy przyszedł dzieó pięćdziesiąty, byli wszyscy jednomyślnie pospołu.

1. És mikor a pünkösd [1†] napja eljött, mindnyájan egyakarattal együtt valának.

1 При наступлении дня Пятидесятницы все они были единодушно вместе.

1. А як скінчив ся день пятидесятницї, були всї однодушно вкупі.

2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.

2 Niin taivaasta tuli yhtäkkiä humaus niin kuin ankaran tuulispään käydessä ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.

2. Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa.

2. Ja humaus tapahdui äkist Taiwast nijncuin suuri tuulispää olis tullut ja täytti huonen cusa he olit istumas.

2. Ja ekiste tapachtui Taiuahast yxi Hwmaus/ ninquin sangen ialo Tulispä olis tullut/ Ja teutti caiken Honen/ cussa he olit istumas. (Ja äkisti tapahtui taiwahasta yksi humaus/ niinkuin sangen jalo tuulispää olisi tullut/ Ja täytti kaiken huoneen/ kussa he olit istumassa.)

2. καὶ ἐγένετο ἄφνω ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἦχος ὥσπερ φερομένης πνοῆς βιαίας, καὶ ἐπλήρωσεν ὅλον τὸν οἶκον οὗ ἦσαν καθήμενοι·

2. και εγενετο αφνω εκ του ουρανου ηχος ωσπερ φερομενης πνοης βιαιας και επληρωσεν ολον τον οικον ου ησαν καθημενοι 2. kai egeneto afno ek toυ oυranoυ echos osper feromenes pnoes βiaias kai eplerosen olon ton oikon oυ esan kathemenoi

2 And suddenly there became a noise from heaven just-like (the) bringing of a violent wind and it filled the whole house where they were sitting.

2. And suddenly there came a sound from heaven as of a rushing mighty wind, and it filled all the house where they were sitting.

2. Og der kom pludseligen en Lyd af Himmelen, som af et fremfarende vældigt Veir, og fyldte det ganske Huus, hvor de sadde.

2. Och vardt hastigt ett dön af himmelen, såsom ett mägtigt stort väder kommit hade; och uppfyllde allt huset, der de såto.

2. Ja taewast sündis äkkitselt üks kohhiseminne, otsego kange tuul olleks puhhunud, ja täitis keik sedda kodda, kus nemmad istsid.

2. Staiga iš dangaus pasigirdo ūžesys, tarsi pūstų smarkus vėjas. Jis pripildė visą namą, kur jie sėdėjo.

2. Und es geschah schnell ein Brausen vom Himmel wie eines gewaltigen Windes und erfüllte das ganze Haus, da sie saßen.

2. Alors il vint tout à coup du ciel un bruit comme celui d'un vent qui souffle avec impétuosité; et il remplit toute la maison où ils étaient.

2. Y de repente vino un estruendo del cielo como de un viento vehemente que venía con ímpetu, el cual hinchió toda la casa donde estaban sentados.

2 En er geschiedde haastelijk uit den hemel een geluid, gelijk als van een geweldigen, gedreven wind, en vervulde het gehele huis, waar zij zaten.

2. Tedy się stał z prędka z nieba szum, jakoby przypadającego wiatru gwałtownego i napełnił wszystek dom, kędy siedzieli.

2. És lőn nagy hirtelenséggel az égből mintegy sebesen zúgó szélnek zendülése, és eltelé az egész házat, a hol ülnek vala.

2 И внезапно сделался шум с неба, как бы от несущегося сильного ветра, и наполнил весь дом, где они находились.

2. І роздав ся зразу гук із неба, мов би од віючого буйного вітру, й сповнив увесь дім, де вони сидїли.

3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.

3 He näkivät jakautuvia kieliä, ikään kuin tulta, ja ne laskeutuivat kukin heidän päällensä.

3. Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä.

3. Ja heille näyt wijleskellyt kielet nijncuin tuliset ja istuit cungin heidän päällens.

3. Ja heille näwyit wileskellyt kielet ninquin Tuliset/ Ja ne istuit itzecunghin heidhen Pälens. (Ja heille näkyit wiileskellyt kielet niinkuin tuliset/ Ja ne istuit itsekunkin heidän päällensä.)

3. καὶ ὤφθησαν αὐτοῖς διαμεριζόμεναι γλῶσσαι ὡσεὶ πυρός, ἐκάθισέ τε ἐφ’ ἕνα ἕκαστον αὐτῶν,

3. και ωφθησαν αυτοις διαμεριζομεναι γλωσσαι ωσει πυρος εκαθισεν τε εφ ενα εκαστον αυτων 3. kai ofthesan aυtois diamerizomenai glossai osei pυros ekathisen te ef ena ekaston aυton

3 And they were seen by them, divided tongues, like fire, and it sat upon each one of them.

3. And there appeared unto them cloven tongues like as of fire, and it sat upon each of them.

3. Og der viste sig for dem Tunger som af Ild, der fordeelt sig og satte sig paa enhver af dem.

3. Och dem syntes sönderdelada tungor, såsom af eld; och blef sittandes på kvar och en af dem.

3. Ja neist nähti kui löhhutud tulle keled, ja se seisis iggaühhe peäle nende seast.

3. Jiems pasirodė tarsi ugnies liežuviai, kurie pasidaliję nusileido ant kiekvieno iš jų.

3. Und es erschienen ihnen Zungen, zerteilt, wie von Feuer; und er setzte sich auf einen jeglichen unter ihnen;

3. Et il leur apparut des langues séparées, comme de feu, et qui se posèrent sur chacun d'eux.

3. Y les aparecieron lenguas repartidas como de fuego, y se asentó sobre cada uno de ellos.

3 En van hen werden gezien verdeelde tongen als van vuur, en het zat op een iegelijk van hen.

3. I ukazały się im rozdzielone języki na kształt ognia, który usiadł na każdym z nich.

3. És megjelentek előttük kettős tüzes nyelvek és üle mindenikre azok közül.

3 И явились им разделяющиеся языки, как бы огненные, и почили по одному на каждом из них.

3. І явились їм подїлені язики, нїби огняні, і сїв на кожному з них.

4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.

4 Ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan kuin Henki heille puhuttavaa antoi.

4. Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua.

4. Ja he täytettin caicki Pyhällä Hengellä ja rupeisit puhuman muilla kielillä senjälken cuin Hengi andoi heidän puhua.

4. Ja he teutettin caiki Pyhe Henge/ ia Rupesit puhuman muilla Kielille/ sen ielken quin se Hengi andoi heiden wlospuhua. (Ja he täytettiin kaikki Pyhä Henkeä/ ja rupesit puhumaan muilla kielillä/ sen jälkeen kuin se Henki antoi heidän ulos puhua.)

4. καὶ ἐπλήσθησαν ἅπαντες Πνεύματος ἁγίου, καὶ ἤρξαντο λαλεῖν ἑτέραις γλώσσαις καθὼς τὸ Πνεῦμα ἐδίδου αὐτοῖς ἀποφθέγγεσθαι.

4. και επλησθησαν απαντες πνευματος αγιου και ηρξαντο λαλειν ετεραις γλωσσαις καθως το πνευμα εδιδου αυτοις αποφθεγγεσθαι 4. kai eplesthesan apantes pneυmatos agioυ kai erksanto lalein eterais glossais kathos to pneυma edidoυ aυtois apoftheggesthai

4 And they were all filled with (the) Holy Spirit and began to speak in other languages, just-as the Spirit was giving to them to speak out.

4. And they were all filled with the Holy Ghost, and began to speak with other tongues, as the Spirit gave them utterance.

4. Og de bleve alle opfyldte af den Hellig Aand og begyndte at tale med andre Tungemaal, eftersom Aanden gav dem at udsige.

4. Och de vordo alle uppfyllde af den Helga Anda, och begynte till att tala med annor tungomål, efter som Anden gaf dem att tala.

4. Ja nemmad said keik täis pühha Waimo, ja hakkasid räkima teisi keli, nenda kui se Waim neile andis selgeste üllesräkida;

4. Visi pasidarė pilni Šventosios Dvasios ir pradėjo kalbėti kitomis kalbomis, kaip Dvasia jiems davė prabilti.

4. und sie wurden alle voll des Heiligen Geistes und fingen an, zu predigen mit anderen Zungen, nach dem der Geist ihnen gab auszusprechen.

4. Et ils furent tous remplis du Saint-Esprit, et ils commencèrent à parler des langues étrangères, selon que l'Esprit les faisait parler.

4. Y fueron todos llenos del Espíritu Santo, y comenzaron a hablar en otras lenguas, como el Espíritu les daba que hablasen.

4 En zij werden allen vervuld met den Heiligen Geest, en begonnen te spreken met andere talen, zoals de Geest hun gaf uit te spreken.

4. I napełnieni są wszyscy Duchem Świętym, a poczęli mówić innemi językami, jako im Duch on dawał wymawiać.

4. És megtelének mindnyájan Szent Lélekkel, és kezdének szólni más nyelveken, a mint a Lélek adta nékik szólniok.

4 И исполнились все Духа Святаго, и начали говорить на иных языках, как Дух давал им провещевать.

4. І сповнились усї Духом сьвятим, і почали розмовляти иншими мовами, як Дух давав їм промовляти.

5 Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.

5 Jerusalemissa asui juutalaisia, hurskaita miehiä kaikista kansoista, mitä taivaan alla on.

5. Niin Jerusalemissa asui Juudalaisia, Jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikkinaisesta kansasta, joka taivaan alla on.

5. NIjn Jerusalemis asui Judalaisia Jumalata pelkäwäisiä miehiä caickinaisesta Canssasta cuin Taiwan alla on.

5. Nin oli Jerusalemis Juttat asuuaiset Jumalata pelkeueiset Miehet/ caikinaisest Canssast/ quin Taiuan alla on. (Niin oli Jerusalemista juuttaat asuwaiset Jumalata pelkääwäiset miehet/ kaikkinaisesta kansasta/ kuin taiwaan alla on.)

5. Ἦσαν δὲ ἐν Ἱερουσαλὴμ κατοικοῦντες Ἰουδαῖοι, ἄνδρες εὐλαβεῖς ἀπὸ παντὸς ἔθνους τῶν ὑπὸ τὸν οὐρανόν·

5. ησαν δε εν ιερουσαλημ κατοικουντες ιουδαιοι ανδρες ευλαβεις απο παντος εθνους των υπο τον ουρανον 5. esan de en ieroυsalem katoikoυntes ioυdaioi andres eυlaβeis apo pantos ethnoυs ton υpo ton oυranon

5 Now Jews were dwelling in Jerusalem, devout men, from every nation under heaven.

5. And there were dwelling at Jerusalem Jews, devout men, out of every nation under heaven.

5. Men der var Jøder boende i Jerusalem, gudfrygtige Mænd af alle Folkeslag under Himmelen.

5. Så voro i Jerusalem boende Judar, gudfruktige män af allahanda folk, som under himmelen är.

5. Agga Jerusalemmas ollid Juda-rahwas ellamas, jummalakartlikkud mehhed keigesugguse rahwa seast, mis taewa al on.

5. Jeruzalėje gyveno žydų ir dievobaimingų žmonių iš visų tautų po dangumi.

5. Es waren aber Juden zu Jerusalem wohnend, die waren gottesfürchtige Männer aus allerlei Volk, das unter dem Himmel ist.

5. Or, il y avait en séjour à Jérusalem des Juifs, hommes pieux, de toutes les nations qui sont sous le ciel.

5. (Moraban entónces en Jerusalem Judíos, varones religiosos de todas las naciones que están debajo del cielo.)

5 En er waren Joden, te Jeruzalem wonende, godvruchtige mannen van allen volke dergenen, die onder den hemel zijn.

5. A byli w Jeruzalemie mieszkający Żydowie, mężowie nabożni, z każdego narodu tych, którzy są pod niebem.

5. Lakoznak vala pedig Jeruzsálemben zsidók, istenfélő férfiak, minden nép közül, melyek az ég alatt vannak.

5 В Иерусалиме же находились Иудеи, люди набожные, из всякого народа под небом.

5. Домували ж у Єрусалимі Жиди, люде побожні, з усякого народу під небом.

6 Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.

6 Kun tämä ääni kuului, kansa tuli kokoon, ja he joutuivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.

6. Ja kuin tämä ääni tapahtui, niin kokoontui suuri kansan paljous, ja hämmästyivät; sillä kukin kuuli niiden puhuvan omalla kielellänsä.

6. Ja cosca tämä äni tapahdui nijn coconnui suuri Canssan paljous ja hämmästyit: sillä cukin cuuli nijden puhuwan heidän kielilläns.

6. Coska nyt teme äni tapachtui/ cocontuli Ca'ssan palious/ ia hemmestyit/ Sille ette itzecukin cwli nijnen puhuuan heiden Kielillens. (Koska nyt tämä ääni tapahtui/ kokoontui kansan paljous/ ja hämmästyit/ Sillä että itsekukin kuuli niiden puhuwan heidän kielillänsä.)

6. γενομένης δὲ τῆς φωνῆς ταύτης συνῆλθε τὸ πλῆθος καὶ συνεχύθη, ὅτι ἤκουον εἷς ἕκαστος τῇ ἰδίᾳ διαλέκτῳ λαλούντων αὐτῶν.

6. γενομενης δε της φωνης ταυτης συνηλθεν το πληθος και συνεχυθη οτι ηκουον εις εκαστος τη ιδια διαλεκτω λαλουντων αυτων 6. genomenes de tes fones taυtes sυnelthen to plethos kai sυnechυthe oti ekoυon eis ekastos te idia dialekto laloυnton aυton

6 But (after) the {F} voice from this happened, the multitude came together and was confused, because each one was hearing them speaking in his own language.

6. Now when this was noised abroad, the multitude came together, and were confounded, because that every man heard them speak in his own language.

6. Der denne Lyd hørtes, kom mængden tilsammen og blev bestyrtet thi Enhver havde hørt dem tale med sit eget Maal.

6. Då nu denna rösten skett hade, kom tillsammans mycket folk, och vordo förhäpne; ty de hörde dem tala kvar och en med sitt eget mål;

6. Kui nüüd sesinnane heäl sündis, siis tulli rahwa-hulk kokko, ja said ommas möttes seggaseks, sest iggaüks kulis neid omma kele murde räkiwad.

6. Kilus tam ūžesiui, subėgo daugybė žmonių. Jie buvo priblokšti, kiekvienas girdėdamas savo kalba juos kalbant.

6. Da nun diese Stimme geschah, kam die Menge zusammen und wurden bestürzt; denn es hörte ein jeglicher, daß sie mit seiner Sprache redeten.

6. Et ce bruit ayant eu lieu, il s'assembla une multitude, qui fut confondue de ce que chacun les entendait parler dans sa propre langue.

6. Y hecho este estruendo, se juntó la multitud; y estaban confusos, porque cada uno les oía hablar su propia lengua.

6 En als deze stem geschied was, kwam de menigte samen, en werd beroerd, want een iegelijk hoorde hen in zijn eigen taal spreken.

6. A gdy się stał ten głos, zeszło się mnóstwo ludzi i strwożyli się, że je słyszał każdy z nich mówiące własnym językiem swoim.

6. Minekutána pedig ez a zúgás lőn, egybegyűle a sokaság és megzavarodék, mivelhogy mindegyik a maga nyelvén hallá őket szólni.

6 Когда сделался этот шум, собрался народ, и пришел в смятение, ибо каждый слышал их говорящих его наречием.

6. Як же роздав ся сей голос, зійшлось множество, і стрівожились, бо чув кожен, що вони говіркою їх розмовляють.

7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?

7 Ja he (kaikki) hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen (keskenään): "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?

7. Ja he tyhmistyivät kaikki ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: katso, eikö nämät kaikki, jotka puhuvat, ole Galilealaiset?

7. Ja he tyhmistyit caicki ja ihmettelit keskenäns sanoden: cadzo eikö nämät caicki jotca puhuwat ole Galilealaiset?

7. Ja nin he caiki tyhmestyid/ ia jhmettelit keskene's saden/ Catzos/ Eikö näme caiki iotca puhuuat/ ole Galilealaiset? (Ja niin he kaikki tyhmästyit/ ja ihmettelit keskenänsä sanoen/ Katsos/ Eikö nämä kaikki jotka puhuwat/ ole Galilealaiset?)

7. ἐξίσταντο δὲ πάντες καὶ ἐθαύμαζον λέγοντες πρὸς ἀλλήλους· Οὐκ ἰδοὺ πάντες οὗτοί εἰσιν οἱ λαλοῦντες Γαλιλαῖοι;

7. εξισταντο δε παντες και εθαυμαζον λεγοντες προς αλληλους ουκ ιδου παντες ουτοι εισιν οι λαλουντες γαλιλαιοι 7. eksistanto de pantes kai ethaυmazon legontes pros alleloυs oυk idoυ pantes oυtoi eisin oi laloυntes galilaioi

7 Now they were astonished and marveling, saying to one another, Behold, are these not all Galileans who are speaking?

7. And they were all amazed and marvelled, saying one to another, Behold, are not all these which speak Galilaeans?

7. Men de forfærdedes alle og forundrede sig og sagde til hverandre: see, ere ikke alle disse, som tale, Galilæer?

7. Och vordo alle förskräckte, och förundrade sig, sägande emellan sig: Si, äro icke alle desse, som tala, Galileiske?

7. Ja nemmad ehmatasid keik ärra, ja pannid immeks, ja ütlesid teine teise wasto: Wata, eks needsinnatsed keik, kes räkiwad, Kalilea-ma mehhed ei olle?

7. Lyg nesavi ir nustebę, jie vienas kitam kalbėjo: ‘‘Argi štai šitie kalbantys nėra galilėjiečiai?

7. Sie entsetzten sich aber alle, verwunderten sich und sprachen untereinander: Siehe, sind nicht diese alle, die da reden, aus Galiläa?

7. Et ils en étaient tous hors d'eux-mêmes et dans l'admiration, se disant les uns aux autres: Ces gens-là qui parlent, ne sont-ils pas tous Galiléens?

7. Y estaban todos atónitos y maravillados, diciendo los unos a los otros: He aquí, ¿no son Galileos todos estos que hablan?

7 En zij ontzetten zich allen, en verwonderden zich, zeggende tot elkander: Ziet, zijn niet alle dezen, die daar spreken, Galileers?

7. I zdumiewali się wszyscy, i dziwowali się, mówiąc jedni do drugich: Izali oto ci wszyscy, którzy mówią, nie są Galilejczycy?

7. Álmélkodnak pedig mindnyájan és csodálkoznak vala, mondván egymásnak: Nemde nem Galileusok-é ezek mindnyájan, a kik szólnak?

7 И все изумлялись и дивились, говоря между собою: сии говорящие не все ли Галилеяне?

7. Здуміли ся ж усї і дивувались, говорячи один до одного: Чи не всї оце сї, що розмовляють, Галилейцї?

8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?

8 Kuinka me sitten jokainen kuulemme puhuttavan omalla kielellämme, jonka alueella olemme syntyneet?

8. Ja kuinka me kukin kuulemme heidän puhuvan meidän omalla kielellämme, jossa me syntyneet olemme?

8. Ja cuinga me cukin cuulemma heidän puhuwan meidän kielilläm josa me syndynet olemma?

8. Ja quingasta sis me itzecuki cwle'ma heiden puhuuan meide' Kielilem iossa me syndynet olema? (Ja kuinkaste siis me itsekukin kuulemme heidän puhuwan meidän kielillämme jossa me syntyneet olemme?)

8. καὶ πῶς ἡμεῖς ἀκούομεν ἕκαστος τῇ ἰδίᾳ διαλέκτῳ ἡμῶν ἐν ᾗ ἐγεννήθημεν,

8. και πως ημεις ακουομεν εκαστος τη ιδια διαλεκτω ημων εν η εγεννηθημεν 8. kai pos emeis akoυomen ekastos te idia dialekto emon en e egennethemen

8 And how are we hearing each one in our own language in which we were born?

8. And how hear we every man in our own tongue, wherein we were born?

8. Og hvorledes høre vi dem tale, hver paa vort eget maal, hvorudi vi ere fødte?

8. Huru höre vi då hvar och en sitt tungomål, der vi uti födde äre?

8. Kuida siis meie iggaüks kuleme omma kele murde, mis sees meie olleme sündinud.

8. Tai kaipgi mes kiekvienas juos girdime savo gimtąja kalba?!

8. Wie hören wir denn ein jeglicher seine Sprache, darin wir geboren sind?

8. Comment donc les entendons-nous chacun dans la propre langue du pays où nous sommes nés?

8. ¿Cómo, pues, los oimos nosotros hablar cada uno en su lengua en que somos nacidos?

8 En hoe horen wij hen een iegelijk in onze eigen taal, in welke wij geboren zijn?

8. A jakoż my od nich słyszymy każdy z nas swój własny język, w którymeśmy się urodzili?

8. Mimódon halljuk hát őket, kiki közülünk a saját nyelvén, a melyben születtünk?

8 Как же мы слышим каждый собственное наречие, в котором родились.

8. Як же се чуємо кожний власну говірку свою, в якій родились,

9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa,

9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa ja Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa

9. Partilaiset ja Mediläiset ja Elamilaiset, ja jotka asumme Mesopotamiassa ja Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Asiassa,

9. Parthit ja Medit ja Elamitit ja Mesopotamian asuwaiset ja Judeas ja Cappadocias Pontos ja Asias.

9. Parthit ia Medit ia Elamitit/ ia ne asuuaiset Mesopotamias/ ia Judeas/ ia Cappadotias/ Pontos ia Asias/ (Parthit ja medit ja elamitit/ ja ne asuwaiset Mesopotamiassa/ ja Judeassa/ ja Kappadotiassa/ Pontossa ja Asiassa/)

9. Πάρθοι καὶ Μῆδοι καὶ Ἐλαμῖται, καὶ οἱ κατοικοῦντες τὴν Μεσοποταμίαν, Ἰουδαίαν τε καὶ Καππαδοκίαν, Πόντον καὶ τὴν Ἀσίαν,

9. παρθοι και μηδοι και ελαμιται και οι κατοικουντες την μεσοποταμιαν ιουδαιαν τε και καππαδοκιαν ποντον και την ασιαν 9. parthoi kai medoi kai elamitai kai oi katoikoυntes ten mesopotamian ioυdaian te kai kappadokian ponton kai ten asian

9 Parthians and Medes and Elamites and the dwellers in Mesopotamia, in Judea, and Cappadocia, in Pontus and Asia,

9. Parthians, and Medes, and Elamites, and the dwellers in Mesopotamia, and in Judaea, and Cappadocia, in Pontus, and Asia,

9. Parther og Meder og Elamiter, og vi, som boe i Mesopotania, Judæa og Cappadocia, Pontus og Asia,

9. Parther och Meder, och Elamiter, och de som bo uti Mesopotamien, och i Judeen, och Cappadocien, Ponto och Asien;

9. Olgo meie Parti-rahwas ja Meda- ja Elami-rahwas, ja kes meie ellame Mesopotamia, ja Juda ja Kappadokia, Pontusse ja Asia maal,

9. Mes, partai, medai, elamitai, Mesopotamijos, Judėjos ir Kapadokijos, Ponto ir Azijos,

9. Parther und Meder und Elamiter, und die wir wohnen in Mesopotamien und in Judäa und Kappadozien, Pontus und Asien,

9. Parthes, Mèdes, Élamites, et ceux qui habitent la Mésopotamie, la Judée, la Cappadoce, le Pont et l'Asie,

9. Partos, y Medos, y Elamitas, y los que habitamos en Mesopotamia, en Judea, y en Capadocia, en el Ponto, y en Asia,

9 Parthers, en Meders, en Elamieten, en de inwoners zijn van Mesopotamie, en Judea, en Cappadocie, Pontus en Azie.

9. Partowie i Medowie, i Elamitowie, i którzy mieszkamy w Mezopotamii, w Judzkiej ziemi, i w Kapadocyi, w Poncie, i w Azyi;

9. Párthusok és médek [2†] és elámiták, és kik lakozunk Mesopotámiában, Júdeában és Kappadócziában, Pontusban és [3†] Ázsiában,

9 Парфяне, и Мидяне, и Еламиты, и жители Месопотамии,Иудеи и Каппадокии, Понта и Асии,

9. Парфяне, й Мидяне, й Єламити, й що домуємо в Мезопотамії, і в Юдеї, і Каппадокиї, і Понтї, і Азиї,

10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,

10 ja Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Libyan alueella ja täällä muukalaisina oleskelevat roomalaiset, sekä juutalaiset että käännynnäiset,

10. Phrygiassa ja Pamphiliassa, Egyptissä ja Libian maan rajoilla, liki Kyreniä, ja muukalaiset Roomista, Juudalaiset ja uudet Juudalaiset.

10. Phrygias ja Pamphilias Egyptis ja Libian maan rajoilla liki Kyreni ja muucalaiset Romista Judalaiset ja vdet Judalaiset Cretit ja Arabit.

10. Phrygias ia Pamphilias/ Egyptis ia Libian Maanraioilla liki Kyreni/ Ja ne mwcalaiset Romista/ Juttat ia ne Wdhet Juttat/ Cretit/ ia Arabit. (Phrygiassa ja Pamphiliassa/ Egyptissä ja Libyan maanrajoilla liki Kyreneä/ Ja ne muukalaiset Romasta/ Juuttaat ja ne uudet juuttaat/ Kretit/ ja arabit.)

10. Φρυγίαν τε καὶ Παμφυλίαν, Αἴγυπτον καὶ τὰ μέρη τῆς Λιβύης τῆς κατὰ Κυρήνην, καὶ οἱ ἐπιδημοῦντες Ρωμαῖοι, Ἰουδαῖοί τε καὶ προσήλυτοι,

10. φρυγιαν τε και παμφυλιαν αιγυπτον και τα μερη της λιβυης της κατα κυρηνην και οι επιδημουντες ρωμαιοι ιουδαιοι τε και προσηλυτοι 10. frυgian te kai pamfυlian aigυpton kai ta mere tes liβυes tes kata kυrenen kai oi epidemoυntes romaioi ioυdaioi te kai proselυtoi

10 in Phrygia and Pamphylia, in Egypt and the parts of Libya toward Cyrene and the inhabiting Romans, both Jews and Jewish-converts,

10. Phrygia, and Pamphylia, in Egypt, and in the parts of Libya about Cyrene, and strangers of Rome, Jews and proselytes,

10. i Phrygia og Pamphylia, Ægypten og Lybiens Egne ved Cyrene, og vi hver boende Romere,

10. Phrygien och Pamphylien, Egypten, och i de Libye landsändar vid Cyrenen, och de utländningar af Rom;

10. Wrigia ja Pamwilia, Egiptusse ja Libia rikide sees Kirene kaudo, ja Roma-rahwa woörad, Juda-rahwas ni hästi, kui need, kes Juda-rahwa usko heitnud,

10. Frygijos ir Pamfilijos, Egipto bei Libijos pakraščio ties Kirėne gyventojai, ateiviai romiečiai, žydai ir prozelitai,

10. Phrygien und Pamphylien, Ägypten und an den Enden von Lybien bei Kyrene und Ausländer von Rom,

10. La Phrygie, la Pamphylie, l'Égypte, les quartiers de la Lybie qui est près de Cyrène, et les étrangers romains,

10. En Frigia, y en Pamfilia, en Egipto, y en las partes de Libia que están de la otra parte de Cirene, y extranjeros de Roma, Judíos, y prosélitos,

10 En Frygie, en Pamfylie, Egypte, en de delen van Libye, hetwelk bij Cyrene ligt, en uitlandse Romeinen, beiden Joden en Jodengenoten;

10. W Frygii, i w Pamfilii, w Egipcie, i w stronach Libii, która jest podle Cyreny, i przychodniowie Rzymscy; Żydowie, i nowonawróceni;

10. Frigiában és Pamfiliában, Égyiptomban és Libiának tartományiban, mely Cziréne [4†] mellett van, és a római jövevények, mind zsidók, mind prozelitusok,

10 Фригии и Памфилии, Египта и частей Ливии, прилежащих к Киринее, и пришедшие из Рима, Иудеи и прозелиты,

10. і Фригиї, і Памфилиї, й Єгиптї, і в сторонах Ливийських, що коло Киринеї, і захожі Римляне, й Жиди, і нововірцї,

11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."

11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."

11. Kretalaiset ja Arabialaiset, me kuulemme heidän puhuvan meidän kielillämme Jumalan suuria tekoja.

11. Me cuulemma heidän puhuwan meidän kielilläm Jumalan suuria tecoja.

11. Me cwlema heiden puhuuan meiden Kielille/ Jumalan swria Tekoia. (Me kuulemme heidän puhuwan meidän kielillä/ Jumalan suuria tekoja.)

11. Κρῆτες καὶ Ἄραβες, ἀκούομεν λαλούντων αὐτῶν ταῖς ἡμετέραις γλώσσαις τὰ μεγαλεῖα τοῦ Θεοῦ;

11. κρητες και αραβες ακουομεν λαλουντων αυτων ταις ημετεραις γλωσσαις τα μεγαλεια του θεου 11. kretes kai araβes akoυomen laloυnton aυton tais emeterais glossais ta megaleia toυ theoυ

11 Cretans and Arabs, we hear them speaking in our languages the magnificent things of God.

11. Cretes and Arabians, we do hear them speak in our tongues the wonderful works of God.

11. Jøder og Proselyter, Creter og Araber; vi høre dem forkynde Guds store Gjerninger med vore Tungemaal.

11. Judar och Proselyter, Creter och Araber; vi höre dem med våra tungor tala Guds dråpeliga verk.

11. Kreta- ja Arabia-rahwas, siis kuleme meie neid räkiwad meie omma keli Jummala sured asjad.

11. kretiečiai ir arabai,­girdime juos skelbiant didingus Dievo darbus mūsų kalbomis’‘.

11. Juden und Judengenossen, Kreter und Araber: wir hören sie mit unsern Zungen die großen Taten Gottes reden.

11. Juifs et Prosélytes, Crétois et Arabes, nous les entendons parler en nos langues des merveilles de Dieu.

11. Cretenses, y Arabes: los oimos hablar en nuestras lenguas las maravillas de Dios.

11 Kretenzen en Arabieren, wij horen hen in onze talen de grote werken Gods spreken.

11. Kreteóczycy, i Arabczycy; słyszymy ich, mówiących językami naszemi wielkie sprawy Boże.

11. Krétaiak és arabok, halljuk a mint szólják a mi nyelvünkön az Istennek nagyságos dolgait.

11 критяне и аравитяне, слышим их нашими языками говорящих о великих делах Божиих?

11. Критяне й Араби, чуємо, що вони розмовляють нашими мовами про величчє Боже?

12 Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: "Mitä tämä mahtaakaan olla?"

12 Ja he kaikki hämmästyivät ja olivat ymmällä ja sanoivat toisilleen: ”Mitä tämä onkaan?”

12. Niin he kaikki tyhmistyivät ja epäilivät, sanoen toinen toisellensa: mitäs luulet tämän olevan?

12. Nijn he caicki tyhmistyit ja ihmettelit keskenäns sanoden: mitäs luulet tämän olewan?

12. Nin tyhmestyid caiki/ ia ihmettelit keskenens sanoden/ mites lwlet temen oleuan? (Niin tyhmästyit kaikki/ ja ihmettelit keskenänsä sanoen/ mitäs luulet tämän olewan?)

12. ἐξίσταντο δὲ πάντες καὶ διηπόρουν, ἄλλος πρὸς ἄλλον λέγοντες· Τί ἂν θέλοι τοῦτο εἶναι;

12. εξισταντο δε παντες και διηπορουν αλλος προς αλλον λεγοντες τι αν θελοι τουτο ειναι 12. eksistanto de pantes kai dieporoυn allos pros allon legontes ti an theloi toυto einai

12 Now all were astonished and were perplexed, saying to one another, Whatever might this wish to be {i.e. mean} ?

12. And they were all amazed, and were in doubt, saying one to another, What meaneth this?

12. Men de forfærdedes alle og tvivlede og sagde En til den Anden: hvad monne dette være?

12. Och förskräckte de sig alle, och förundrade sig, sägande emellan sig: Hvad månn detta vilja vara?

12. Ja nemmad ehmatasid keik ärra, ja ollid otsego kahhe peäl, ja ütlesid teine teise wasto: Mis se kül peaks ollema?

12. Visi labai stebėjosi ir, nieko nesuprasdami, klausinėjo: ‘‘Ką tai reiškia?’‘

12. Sie entsetzten sich aber alle und wurden irre und sprachen einer zu dem andern: Was will das werden?

12. Ils étaient donc tous étonnés, et ne savaient que penser, se disant l'un à l'autre: Que veut dire ceci?

12. Y estaban todos atónitos y en duda, diciendo los unos a los otros: ¿Qué quiere ser esto?

12 En zij ontzetten zich allen, en werden twijfelmoedig, zeggende, de een tegen den ander: Wat wil toch dit zijn?

12. I zdumiewali się wszyscy, i dziwowali się, mówiąc jeden do drugiego: Cóż to wżdy ma być?

12. Álmélkodnak vala pedig mindnyájan és zavarban valának, egymásnak ezt mondván: Vajjon mi akar ez lennie?

12 И изумлялись все и, недоумевая, говорили друг другу: что это значит?

12. Здуміли ся ж усї, і в сумнїві казали один до одного: Що се має бути?

13 Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: "He ovat täynnä makeata viiniä".

13 Mutta toiset sanoivat pilkaten: ”He ovat täynnä makeaa viiniä.”

13. Vaan muut nauroivat heitä ja sanoivat: he ovat täynnänsä makiaa viinaa.

13. Waan muut nauroit heitä ja sanoit: he owat täynäns makiata wijna.

13. Waan ne mwdh nauroit heite ia sanoit/ He ouat teune makiat Wina. (Waan ne muut nauroit heitä ja sanoit/ He owat täynnä makeat wiinaa.)

13. ἕτεροι δὲ χλευάζοντες ἔλεγον ὅτι Γλεύκους μεμεστωμένοι εἰσί.

13. ετεροι δε χλευαζοντες ελεγον οτι γλευκους μεμεστωμενοι εισιν 13. eteroi de chleυazontes elegon oti gleυkoυs memestomenoi eisin

13 But others sneering, were saying, They are full of new-wine. {Footnotes: Acts 2:6, this was a miraculous event, the crowd heard all this like a single voice from afar or figuratively like ‘noisy or sounds.’}{Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

13. Others mocking said, These men are full of new wine.

13. Men Andre spottede og sagde: de ere fulde af sød Viin.

13. Och somlige gjorde gack af dem, och sade: Desse äro fulle med sött vin.

13. Agga teised pannid sedda naeruks, ja ütlesid: Nemmad on täis maggusat wina.)

13. O kiti šaipydamiesi kalbėjo: ‘‘Jie prisigėrė jauno vyno’‘.

13. Die andern aber hatten's ihren Spott und sprachen: Sie sind voll süßen Weins.

13. Et d'autres se moquant, disaient: C'est qu'ils sont pleins de vin doux.

13. Mas otros burlándose, decían: Estos están llenos de mosto.

13 En anderen, spottende, zeiden: Zij zijn vol zoeten wijns.

13. Lecz drudzy naśmiewając się, mówili: Ci się młodem winem popili.

13. Mások pedig csúfolódva mondának: Édes bortól részegedtek meg.

13 А иные, насмехаясь, говорили: они напились сладкого вина.

13. Инші ж, сьміючись, казали, що молодим вином повпивались.

14 Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.

14 Niin Pietari astui esiin niitten yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvat, olkoon tämä teille tiettävä ja ottakaa sanani korviinne.

14. Niin Pietari seisoi yhdentoistakymmenen kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: te Juudan miehet ja kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! tämä olkoon teille tiettävä, ja ottakaat minun sanani teidän korviinne.

14. NIjn Petari nousi yhdentoistakymmenen cansa corgotti änens ja puhui heille: te Judalaiset ja caicki jotca asutte Jerusalemis tämä olcon teille tiettäwä: ja ottacat minun sanani teidän corwijn.

14. Nin ylesnousi Petari ninen Ydhentoistakymenen cansa/ ia corotti änens/ ia puhui heille/ Te Judan Miehet/ ia te caiki iotca asutta Jerusalemis/ teme olcoon teille tietteue/ Ja ottaca minun Sanan teiden Coruijn. (Niin ylösnousi Petari niiden yhdentoista kymmenen kanssa/ ja korotti äänensä/ ja puhui heille/ Te Judan miehet/ ja te kaikki jotka asutte Jerusalemissa/ tämä olkoon teille tiettäwä/ Ja ottakaa minun sanani teidän korwiin.)

14. Σταθεὶς δὲ Πέτρος σὺν τοῖς ἕνδεκα ἐπῆρε τὴν φωνὴν αὐτοῦ καὶ ἀπεφθέγξατο αὐτοῖς· Ἄνδρες Ἰουδαῖοι καὶ οἱ κατοικοῦντες Ἱερουσαλὴμ ἅπαντες, τοῦτο ὑμῖν γνωστὸν ἔστω καὶ ἐνωτίσασθε τὰ ῥήματά μου.

14. σταθεις δε πετρος συν τοις ενδεκα επηρεν την φωνην αυτου και απεφθεγξατο αυτοις ανδρες ιουδαιοι και οι κατοικουντες ιερουσαλημ απαντες τουτο υμιν γνωστον εστω και ενωτισασθε τα ρηματα μου 14. statheis de petros sυn tois endeka eperen ten fonen aυtoυ kai apefthegksato aυtois andres ioυdaioi kai oi katoikoυntes ieroυsalem apantes toυto υmin gnoston esto kai enotisasthe ta remata moυ

14 But Peter, standing up together with the eleven, lifted up his voice and spoke out to them, saying, Men, Jews and all you° who are dwelling in Jerusalem, let this be known to you° and notice° my words.

14. But Peter, standing up with the eleven, lifted up his voice, and said unto them, Ye men of Judaea, and all ye that dwell at Jerusalem, be this known unto you, and hearken to my words:

14. Da stod Peter frem med de Elleve og opløftede sin Røst og talede til dem: I jødiske Mænd og alle I, som boe i Jerusalem! det være Eder vitterligt, og aabner Eders Øren for mine Ord.

14. Då stod Petrus upp, med de ellofva, och hof upp sin röst, och talade till dem: I Judiske män, och I alle som bon i Jerusalem; detta skall eder vetterligit vara, och anammer min ord uti edor öron;

14. Agga Peetrus seisis nende ühheteistkümnega, töstis omma heäle, ja räkis neile selgeste: Juda-mehhed ja keik, kes teie Jerusalemmas ellate, se olgo teile teäda, ja pange minno sannad tähhele.

14. Tada stojo Petras su vienuolika ir, pakėlęs balsą, prabilo į juos: ‘‘Jūs, vyrai judėjiečiai bei visi Jeruzalės gyventojai, tebūnie jums žinoma,­įsidėmėkite mano žodžius!

14. Da trat Petrus auf mit den Elfen, erhob seine Stimme und redete zu ihnen: Ihr Juden, liebe Männer, und alle, die ihr zu Jerusalem wohnet, das sei euch kundgetan, und lasset meine Worte zu euren Ohren eingehen.

14. Mais Pierre, se présentant avec les onze, éleva sa voix, et leur dit: Hommes juifs, et vous tous qui habitez à Jérusalem, sachez ceci, et prêtez l'oreille à mes paroles:

14. Entónces Pedro poniéndose en pié con los once, alzó su voz, y les habló, diciendo: Varones de Judea, y todos los que habitáis en Jerusalem, esto os sea notorio, y prestád oidos a mis palabras;

14 Maar Petrus, staande met de elven, verhief zijn stem, en sprak tot hen: Gij Joodse mannen, en gij allen, die te Jeruzalem woont, dit zij u bekend, en laat mijn woorden tot uw oren ingaan.

14. A stanąwszy Piotr z jedenastoma, podniósł głos swój i przemówił do nich: Mężowie Judzcy i wszyscy, którzy mieszkacie w Jeruzalemie! niech wam to jawno będzie, a przyjmijcie w uszy słowa moje.

14. Péter azonban előállván a tizenegygyel, felemelé szavát, és szóla nékik: Zsidó férfiak és mindnyájan, kik lakoztok Jeruzsálemben, legyen ez néktek tudtotokra, és vegyétek füleitekbe az én beszédimet!

14 Петр же, став с одиннадцатью, возвысил голос свой и возгласил им: мужи Иудейские, и все живущие в Иерусалиме! сие да будет вам известно, и внимайте словам моим:

14. Ставши ж Петр з одинайцятьма, зняв голос свій і промовив до них: Люде Юдейські, і всї жителї Єрусалимські, нехай се відомо вам буде, і вислухайте слово моє.

15 Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.

15 Sillä eivät nämä ole juovuksissa niin kuin luulette. Onhan vasta päivän kolmas tunti.

15. Sillä ei nämät juovuksissa ole, niinkuin te luulette; sillä nyt on kolmas hetki päivästä.

15. Ei nämät juowuxis ole nijncuin te luletta: sillä nyt on colmas hetki päiwästä.

15. Sille ei näme ole iowxis ninquin te lwletta/ sille ette nyt peiueste ombi colmas hetki. (Sillä ei nämä ole juowuksissa niinkuin te luulette/ sillä että nyt päiwästä ompi kolmas hetki.)

15. οὐ γὰρ, ὡς ὑμεῖς ὑπολαμβάνετε, οὗτοι μεθύουσιν· ἔστι γὰρ ὥρα τρίτη τῆς ἡμέρας·

15. ου γαρ ως υμεις υπολαμβανετε ουτοι μεθυουσιν εστιν γαρ ωρα τριτη της ημερας 15. oυ gar os υmeis υpolamβanete oυtoi methυoυsin estin gar ora trite tes emeras

15 For* these (men) are not drunken, as you° take (it to be); for* it is (only) the third hour {i.e. 9:00 AM} of the day.

15. For these are not drunken, as ye suppose, seeing it is but the third hour of the day.

15. Thi ikke ere disse drukne, som I mene; det er jo den tredie Time paa Dagen;

15. Ty desse äro icke druckne, såsom I menen; efter det är tredje timmen på dagen;

15. Sest needsinnatsed ep olle mitte joobnud, nenda kui teie arwate, sest se on se kolmas päwa tund;

15. Šitie nėra, kaip jūs manote, prisigėrę,­juk dabar vos trečia dienos valanda,­

15. Denn diese sind nicht trunken, wie ihr wähnet, sintemal es ist die dritte Stunde am Tage;

15. Car ceux-ci ne sont point ivres, comme vous supposez, puisque c'est la troisième heure du jour.

15. Porque estos no están borrachos, como vosotros pensáis, siendo solamente la hora de tercia del día.

15 Want deze zijn niet dronken, gelijk gij vermoedt; want het is eerst de derde ure van de dag.

15. Albowiem nie są ci, jako wy mniemacie, pijani, gdyż dopiero jest trzecia na dzieó godzina.

15. Mert nem részegek ezek, a mint ti állítjátok; hiszen a napnak harmadik órája van;

15 они не пьяны, как вы думаете, ибо теперь третий час дня;

15. Сї бо не пяні, як думаєте, бо третя година дня.

16 Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:

16 Vaan tämä on sitä, mikä on puhuttu profeetta Jooelin välityksellä:

16. Vaan tämä on se, mikä ennen sanottu on Joelin prophetan kautta:

16. Waan se on cuin ennen sanottu on Joelin Prophetan cautta:

16. Waan se onopi/ quin ennen sanottu on Joelin Prophetan cautta. (Waan se ompi/ kuin ennen sanottu on Joelin prophetan kautta.)

16. ἀλλὰ τοῦτό ἐστι τὸ εἰρημένον διὰ τοῦ προφήτου Ἰωήλ.

16. αλλα τουτο εστιν το ειρημενον δια του προφητου ιωηλ 16. alla toυto estin to eiremenon dia toυ profetoυ ioel

16 But this is what has been spoken through the prophet Joel,

16. But this is that which was spoken by the prophet Joel;

16. men dette er, hvad der er sagt ved Propheten Joel:

16. Utan det är det som sagdt är genom Propheten Joel:

16. Waid se on, mis prohweti Joeli läbbi on ööldud:

16. bet čia išsipildė, kas buvo pasakyta per pranašą Joelį:

16. sondern das ist's, was durch den Propheten Joel zuvor gesagt ist:

16. Mais c'est ici ce qui a été prédit par le prophète Joël:

16. Mas esto es lo que fué dicho por el profeta Joel:

16 Maar dit is het, wat gesproken is door den profeet Joel:

16. Aleć to jest ono, co przepowiedziano przez proroka Joela:

16. Hanem ez az, a mi megmondatott Jóel [5†] prófétától:

16 но это есть предреченное пророком Иоилем:

16. А єсть се, що промовив пророк Йоіл:

17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

17 ’Tapahtuu viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeäni kaiken lihan päälle, ja poikanne ja tyttärenne profetoivat ja nuorukaisenne näkyjä näkevät ja vanhuksenne unia uneksuvat.

17. Ja pitää tapahtuman viimeisinä päivinä (sanoo Jumala), että minä tahdon vuodattaa minun Hengestäni kaiken lihan päälle: ja teidän poikanne ja tyttärenne pitää ennustaman, ja teidän nuorukaisenne pitää näkyjä näkemän, ja teidän vanhimpanne pitää unia uneksuman.

17. Ja pitä tapahtuman wijmeisinä päiwinä sano Jumala että minä wuodatan minun Hengestäni caiken lihan päälle ja teidän poicanne ja tyttären pitä propheteraman ja teidän nuorucaisenne pitä näwyjä näkemän ja teidän Wanhimban pitä unia unexuman.

17. Ja se pite tapachtuman Wimeisine Peiuine sanopi JVMALA/ Mine wloswodhatan minun Hengesteni caiken Lihan päle/ Ja teidhen Poijat ia teidhen Tytteret pite Propheteraman/ Ja teiden Noricaiset pite Näwuyt näkemen/ ia teiden Wanhinmat pite Wnia wnestuman. (Ja se pitää tapahtuman wiimeisinä päiwinä sanoopi JUMALA/ Minä ulos wuodatan minun hengestäni kaiken lihan päälle/ Ja teidän pojat ja teidän tyttäret pitää propheteraaman/ Ja teidän nuorukaiset pitää näkyjä näkemän/ ja teidän wanhimmat pitää unia uneksuman.)

17. καὶ ἔσται ἐν ταῖς ἐσχάταις ἡμέραις, λέγει ὁ Θεός, ἐκχεῶ ἀπὸ τοῦ Πνεύματός μου ἐπὶ πᾶσαν σάρκα, καὶ προφητεύσουσιν οἱ υἱοὶ ὑμῶν καὶ αἱ θυγατέρες ὑμῶν, καὶ οἱ νεανίσκοι ὑμῶν ὁράσεις ὄψονται, καὶ οἱ πρεσβύτεροι ὑμῶν ἐνύπνια ἐνυπνιασθήσονται·

17. και εσται εν ταις εσχαταις ημεραις λεγει ο θεος εκχεω απο του πνευματος μου επι πασαν σαρκα και προφητευσουσιν οι υιοι υμων και αι θυγατερες υμων και οι νεανισκοι υμων ορασεις οψονται και οι πρεσβυτεροι υμων ενυπνια ενυπνιασθησονται 17. kai estai en tais eschatais emerais legei o theos ekcheo apo toυ pneυmatos moυ epi pasan sarka kai profeteυsoυsin oi υioi υmon kai ai thυgateres υmon kai oi neaniskoi υmon oraseis opsontai kai oi presβυteroi υmon enυpnia enυpniasthesontai

17 God says, ‘And it will be in the last days, I will pour out from My Spirit upon all flesh and your° sons and your° daughters will prophesy and your° young-men will see visions and your° elderly-men will dream dreams.

17. And it shall come to pass in the last days, saith God, I will pour out of my Spirit upon all flesh: and your sons and your daughters shall prophesy, and your young men shall see visions, and your old men shall dream dreams:

17. Og det skal skee i de sidste Dage, siger Gud, da vil jeg udgyde af min Aand over alt Kjød; og Eders Sønner og Eders Døttre skulle prophetere, og de Unge blandt Eder skulle see Syner, og de Gamle skulle have Drømme.

17. Och det skall ske uti de yttersta dagarna, säger Gud: Jag skall utgjuta af minom Anda öfver allt kött; och edre söner och edra döttrar skola prophetera; och edre ynglingar skola se syner, och edre äldste skola drömma drömmar.

17. Ja wiimsil päiwil peab sündima (ütleb Jummal:) Minna tahhan ommast Waimust wäljawallada keige lihha peäle, ja teie poiad ja teie tütred peawad prohweti wisil räkima, ja teie nored mehhed peawad näggemissi näggema, ja teie wannemad peawad unnenäggusid unnes näggema.

17. ‘Paskutinėmis dienomis,­sako Dievas,­Aš išliesiu savo Dvasios kiekvienam kūnui, ir jūsų sūnūs bei dukterys pranašaus, jūsų jaunuoliai matys regėjimus, o senieji sapnuos sapnus.

17. "Und es soll geschehen in den letzten Tagen, spricht Gott, ich will ausgießen von meinem Geist auf alles Fleisch; und eure Söhne und eure Töchter sollen weissagen, und eure Jünglinge sollen Gesichte sehen, und eure Ältesten sollen Träume haben;

17. Il arrivera dans les derniers jours, dit Dieu, que je répandrai de mon Esprit sur toute chair, vos fils et vos filles prophétiseront; vos jeunes gens auront des visions, et vos vieillards auront des songes.

17. Y será en los postreros dias, (dice Dios,) que derramaré de mi Espíritu sobre toda carne; y vuestros hijos, y vuestras hijas profetizarán, y vuestros jóvenes verán visiones, y vuestros viejos soñarán sueños.

17 En het zal zijn in de laatste dagen, (zegt God) Ik zal uitstorten van Mijn Geest op alle vlees; en uw zonen en uw dochters zullen profeteren, en uw jongelingen zullen gezichten zien, en uw ouden zullen dromen dromen.

17. I będzie w ostateczne dni, (mówi Bóg): Wyleję z Ducha mego na wszelkie ciało, a prorokować będą synowie wasi i córki wasze, a młodzieócy wasi widzenia widzieć będą, a starcom waszym sny się śnić będą.

17. És lészen az utolsó napokban, ezt mondja az Isten, kitöltök az én Lelkemből [6†] minden testre: és prófétálnak a ti fiaitok és leányaitok, és a ti ifjaitok látásokat látnak, és a ti véneitek álmokat álmodnak.

17 И будет в последние дни, говорит Бог, излию от Духа Моего на всякую плоть, и будут пророчествовать сыны ваши и дочери ваши; и юношиваши будут видеть видения, и старцы вашисновидениями вразумляемы будут.

17. І буде останнього дня, глаголе Бог, виллю я Духа мого на всяке тїло; й пророкувати муть сини ваші і дочки ваші, і молодцї ваші видїння бачити муть, і старшим вашим сни снити муть ся;

18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.

18 Myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeäni, ja he profetoivat.

18. Ja myös minun palveliaini päälle ja minun piikaini päälle niinä päivinä vuodatan minä minun Hengestäni, ja heidän pitää ennustaman.

18. Ja myös minun palweliaini päälle ja minun pijcaini päälle nijnä päiwinä wuodatan minä minun Hengestäni ja heidän pitä Propheteraman.

18. Ja mös minun Palueliaiten päle/ ia minun Picaini päle nijne peiuine mine wloswodhatan minun Hengesteni/ ia heiden pite Propheteraman. (Ja myös minun palwelijain päälle/ ja minun piikani päälle niinä päiwinä minä ulos wuodatan minun hengestäni/ ja heidän pitää propheteraaman.)

18. καί γε ἐπὶ τοὺς δούλους μου καὶ ἐπὶ τὰς δούλας μου ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις ἐκχεῶ ἀπὸ τοῦ Πνεύματός μου, καὶ προφητεύσουσι.

18. και γε επι τους δουλους μου και επι τας δουλας μου εν ταις ημεραις εκειναις εκχεω απο του πνευματος μου και προφητευσουσιν 18. kai ge epi toυs doυloυs moυ kai epi tas doυlas moυ en tais emerais ekeinais ekcheo apo toυ pneυmatos moυ kai profeteυsoυsin

18 For-sure, I will pour from my Spirit upon my (male) bondservants and upon my (female) bondservants in those days, and they will prophesy.

18. And on my servants and on my handmaidens I will pour out in those days of my Spirit; and they shall prophesy:

18. Ja, endog over mine Trælle og over mine Trælkvinder vil jeg i de Dage udgyde af min Aand, og de skulle prophetere.

18. Och öfver mina tjenare, och öfver mina tjenarinnor skall jag i de dagar utgjuta af minom Anda; och de skola prophetera.

18. Ja omma sullaste, ja omma ümmardajatte peäle tahhan minna neil päiwil ennese Waimust wäljawallada, ja nemmad peawad prohweti wisil räkima,

18. Ir savo tarnams bei tarnaitėms tomis dienomis Aš išliesiu savo Dvasios, ir jie pranašaus.

18. und auf meine Knechte und auf meine Mägde will ich in denselben Tagen von meinem Geist ausgießen, und sie sollen weissagen.

18. Et certes, dans ces jours-là, je répandrai de mon Esprit sur mes serviteurs et sur mes servantes, et ils prophétiseront;

18. Y de cierto sobre mis siervos, y sobre mis criadas en aquellos dias derramaré de mi Espíritu; y profetizarán.

18 En ook op Mijn dienstknechten, en op Mijn dienstmaagden, zal Ik in die dagen van Mijn Geest uitstorten, en zij zullen profeteren.

18. Nawet w oneż dni na sługi moje i na służebnice moje wyleję z Ducha mego, i będą prorokować;

18. És épen az én szolgáimra és az én szolgálóleányaimra is kitöltök azokban a napokban az én Lelkemből, és prófétálnak.

18 И на рабов Моих и на рабынь Моих в те дни излию от Духа Моего, и будутпророчествовать.

18. і на слуг моїх і на служниць моїх виллю в ті днї Духа мого, й пророкувати муть.

19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.

19 Ja minä näytän ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja suitsuavaa savua.

19. Ja minä annan tunnustähtiä ylhäällä taivaassa ja merkkejä alhaalla maan päällä, veren ja tulen ja savun ja suitsun.

19. Ja minä annan ihmeitä ylhäldä Taiwahast ja merckejä alhalda maan päällä weren ja tulen ja sawun suidzun.

19. Ja mine annan Ihmeit ylhel Taiuahas/ ia Mercki alahal Maan päle/ Weren ia Tulen ia sawnswitzun. (Ja minä annan ihmeitä ylhääl taiwahassa/ ja merkki alhaalla maan päälle/ Weren ja tulen ja sawusuitsun.)

19. καὶ δώσω τέρατα ἐν τῷ οὐρανῷ ἄνω καὶ σημεῖα ἐπὶ τῆς γῆς κάτω, αἷμα καὶ πῦρ καὶ ἀτμίδα καπνοῦ·

19. και δωσω τερατα εν τω ουρανω ανω και σημεια επι της γης κατω αιμα και πυρ και ατμιδα καπνου 19. kai doso terata en to oυrano ano kai semeia epi tes ges kato aima kai pυr kai atmida kapnoυ

19 And I will be giving (you)° wonders in the heaven above and signs upon the earth below; blood and fire and vapor of smoke.

19. And I will shew wonders in heaven above, and signs in the earth beneath; blood, and fire, and vapour of smoke:

19. Og jeg vil lade skee Under i Himmelen oventil, og Tegn paa Jorden nedentil, Blod og Ild og Røgdamp.

19. Och jag skall gifva under ofvan i himmelen, och tecken neder på jordene; blod och eld, och rökdamb.

19. Ja minna tahhan immeteggusid anda üllewel taewas, ja tähtä al Ma peäl, werd, ja tuld, ja suitso-auro.

19. Aš darysiu stebuklų aukštai danguje ir apačioje, žemėje, parodysiu ženklų: kraujo, ugnies bei rūkstančių dūmų.

19. Und ich will Wunder tun oben im Himmel und Zeichen unten auf Erden: Blut und Feuer und Rauchdampf;

19. Et je ferai des prodiges en haut dans le ciel, et des signes en bas sur la terre, du sang et du feu, et une vapeur de fumée;

19. Y daré prodigios arriba en el cielo, y señales abajo en la tierra, sangre, y fuego, y vapor de humo.

19 En Ik zal wonderen geven in den hemel boven, en tekenen op de aarde beneden, bloed en vuur, en rookdamp.

19. I ukażę cuda na niebie w górze i znamiona na ziemi nisko, krew, i ogieó, i parę dymu.

19. És tészek csudákat az égben odafenn, és jeleket a földön idelenn, vért, tüzet és füstnek gőzölgését.

19 И покажу чудеса на небе вверху и знамения на земле внизу, кровь и огонь и курение дыма.

19. І дам чудеса вгорі на небі, і ознаки внизу на землї: кров і огонь і димову куряву.

20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.

20 Aurinko muuttuu pimeäksi ja kuu vereksi ennen kuin suuri ja ihana Herran päivä tulee.

20. Auringon pitää muuttuman pimeydeksi ja kuun vereksi, ennenkuin se suuri ja julkinen Herran päivä on tuleva.

20. Auringon pitä muuttuman pimeydexi ja Cuu werexi ennen cuin se suuri ja julkinen HERran päiwä on tulewa.

20. Auringo pite mwttuma' pimeydhexi/ ia Cw werexi/ ennen quin se swri ia iulkinen HERRAN peiue tulepi. (Aurinko pitää muuttuman pimeydeksi/ ja kuu wereksi/ ennen kuin se suuri ja julkinen HERRAN päiwä tuleepi.)

20. ὁ ἥλιος μεταστραφήσεται εἰς σκότος καὶ ἡ σελήνη εἰς αἷμα πρὶν ἢ ἐλθεῖν τὴν ἡμέραν Κυρίου τὴν μεγάλην καὶ ἐπιφανῆ.

20. ο ηλιος μεταστραφησεται εις σκοτος και η σεληνη εις αιμα πριν η ελθειν την ημεραν κυριου την μεγαλην και επιφανη 20. o elios metastrafesetai eis skotos kai e selene eis aima prin e elthein ten emeran kυrioυ ten megalen kai epifane

20 The sun will be turned into darkness and the moon into blood, before the great and illustrious day of the Lord comes.

20. The sun shall be turned into darkness, and the moon into blood, before that great and notable day of the Lord come:

20. Solen skal forvandles til Mørke, og Maanen til Blod, førend Herrens den store og herlige Dag kommer.

20. Solen skall vändas i mörker, och månen i blod, förr än den store och uppenbarlige Herrans dag kommer.

20. Päike peab pimmedaks ja ku werreks minnema, ennego Issanda suur ja kallis au-pääw tulleb.

20. Saulė pavirs tamsybe, o mėnulis­krauju, prieš ateinant didingai ir šlovingai Viešpaties dienai.

20. die Sonne soll sich verkehren in Finsternis und der Mond in Blut, ehe denn der große und offenbare Tag des HERRN kommt.

20. Le soleil sera changé en ténèbres, et la lune en sang, avant que la grande et éclatante journée du Seigneur vienne;

20. El sol se volverá en tinieblas, y la luna en sangre, ántes que venga el día del Señor grande e ilustre.

20 De zon zal veranderd worden in duisternis, en de maan in bloed, eer dat de grote en doorluchtige dag des Heeren komt.

20. Słoóce się obróci w ciemność, a księżyc w krew, przedtem niż przyjdzie on dzieó Paóski wielki i znaczny.

20. A nap sötétséggé változik, és a hold vérré, minekelőtte eljő az Úrnak ama nagy és fényes napja.

20 Солнце превратится во тьму, и луна - в кровь, прежде нежели наступит день Господень, великий и славный.

20. Сонце обернеть ся в темряву, і місяць у кров, перш нїж прийде день Господень великий і славний.

21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'

21 Ja tapahtuu, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’

21. Ja pitää tapahtuman, että jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, se tulee autuaaksi.

21. Ja pitä tapahtuman että jocainen cuin rucoile HERran nime hän tule autuaxi.

21. Ja tapachtaman pite/ ette Jocainen quin HERRAN Nime auxenshwtapi/ hen tule wapadhexi. (Ja tapahtuman pitää/ että jokainen kuin HERRAN nimeä awuksensa huutaapi/ hän tulee wapahdetuksi.)

21. καὶ ἔσται πᾶς ὃς ἂν ἐπικαλέσηται τὸ ὄνομα Κυρίου σωθήσεται.

21. και εσται πας ος αν επικαλεσηται το ονομα κυριου σωθησεται 21. kai estai pas os an epikalesetai to onoma kυrioυ sothesetai

21 And it will be, that everyone, whoever calls upon the name of the Lord, will be saved.’ {Joel 2:28-32}

21. And it shall come to pass, that whosoever shall call on the name of the Lord shall be saved.

21. Og det skal skee, hver den, som paakalder Herrens Navn, skal frelses.

21. Och skall ske, att hvar och en som åkallar Herrans Namn, han skall blifva salig.

21. Ja peab sündima, et iggaüks, kes ial Issanda nimme appi hüab, peab önsaks sama.

21. Ir kiekvienas, kuris šauksis Viešpaties vardo, bus išgelbėtas’.

21. Und soll geschehen, wer den Namen des HERRN anrufen wird, der soll selig werden."

21. Et il arrivera que quiconque invoquera le nom du Seigneur, sera sauvé.

21. Y acontecerá, que todo aquel que invocare el nombre del Señor, será salvo.

21 En het zal zijn, dat een iegelijk, die den Naam des Heeren zal aanroepen, zalig zal worden.

21. I stanie się, że ktobykolwiek wzywał imienia Paóskiego, zbawion będzie.

21. És lészen, hogy mindaz, a ki az Úrnak nevét segítségül hívja, megtartatik.

21 И будет: всякий, кто призовет имя Господне, спасется.

21. І буде, що всякий, хто призивати ме ймя Господнє, то спасеть ся.

22 Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,

22 Miehet, israelilaiset, kuulkaa nämä sanat: Jeesus Nasaretilaisen, miehen, jonka Jumala osoitti teille voimateoin ja ihmein ja merkein, joita Jumala Hänen välityksellään teki keskellänne, niin kuin itsekin tiedätte,

22. :22. Te Israelin miehet! kuulkaat näitä sanoja: Jesuksen Natsarelaisen, sen miehen, joka teidän tykönänne on Jumalalta vahvistettu voimallisten tekoin, ihmetten ja merkkein kanssa, jotka Jumala hänen kauttansa teidän keskellänne teki, niinkuin te itsekin tiedätte,

22. TE Israelin miehet cuulcat näitä sanoja Jesuxesta Nazarenuxesta sijtä miehestä joca teille on Jumalalda ilmoitettu tecoin ihmetten ja merckein cansa jotca Jumala hänen cauttans teidän keskellänne teki ( nijncuin te idzekin tiedätte )

22. Te Miehet Israelist cwlcat nämet sanat/ Iesusen Nazarenusen/ sen Jumalalda annetun Miehen teiden cochtan/ Tekoin/ Ihmechten/ ia Merckein cansa/ iotca Jumala henen cauttans teki teiden keskellen (ninquin te mös itze tiedhette) (Te miehet Israelista kuulkaat nämät sanat/ Jesuksen Nazarenuksen/ sen Jumalalta annetun miehen teidän kohtaan/ tekoin/ ihmeitten/ ja merkkein kanssa/ jotka Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellän (niinkuin te myös itse tiedätte))

22. Ἄνδρες Ἰσραηλῖται, ἀκούσατε τοὺς λόγους τούτους. Ἰησοῦν τὸν Ναζωραῖον, ἄνδρα ἀπὸ τοῦ Θεοῦ ἀποδεδειγμένον εἰς ὑμᾶς δυνάμεσι καὶ τέρασι καὶ σημείοις οἷς ἐποίησε δι’ αὐτοῦ ὁ Θεὸς ἐν μέσῳ ὑμῶν, καθὼς καὶ αὐτοὶ οἴδατε,

22. ανδρες ισραηλιται ακουσατε τους λογους τουτους ιησουν τον ναζωραιον ανδρα απο του θεου αποδεδειγμενον εις υμας δυναμεσιν και τερασιν και σημειοις οις εποιησεν δι αυτου ο θεος εν μεσω υμων καθως και αυτοι οιδατε 22. andres israelitai akoυsate toυs logoυs toυtoυs iesoυn ton nazoraion andra apo toυ theoυ apodedeigmenon eis υmas dυnamesin kai terasin kai semeiois ois epoiesen di aυtoυ o theos en meso υmon kathos kai aυtoi oidate

22 Men, Israelites! Hear° these words: Jesus the Nazarene, a man from God, having been shown to you° by miracles and wonders and signs which God did through him in your° midst, just-as you° yourselves also know;

22. Ye men of Israel, hear these words; Jesus of Nazareth, a man approved of God among you by miracles and wonders and signs, which God did by him in the midst of you, as ye yourselves also know:

22. I israelitiske Mænd, hører disse Ord: Jesus af Nazareth, en Mand af Gud udmærket for Eder ved kraftige Gjerninger og Under og Tegn, hvilke Gud gjorde ved ham midt iblandt Eder, som I og selv vide;

22. I män af Israel, hörer dessa orden: Jesum af Nazareth, den man, som när eder af Gudi bevisad är, med krafter, och under, och tecken, som Gud hafver gjort genom honom ibland eder; såsom I ock sjelfve veten.

22. Israeli rahwa mehhed, kuulge needsinnatsed sannad: Jesust Naatsarettist, Jummalast teile awwalikkuks tehtud meest wäe- ja imme-teggude ja tähtega, mis Jummal temma läbbi teie seas teggi, nenda kui teie issegi teate,

22. Izraelio vyrai! Klausykite šitų žodžių: Jėzų iš Nazareto­vyrą, Dievo jums patvirtintą galingais darbais, stebuklais ir ženklais, kuriuos per Jį nuveikė Dievas tarp jūsų,­kaip ir patys žinote,­

22. Ihr Männer von Israel, höret diese Worte: Jesum von Nazareth, den Mann, von Gott unter euch mit Taten und Wundern und Zeichen erwiesen, welche Gott durch ihn tat unter euch (wie denn auch ihr selbst wisset),

22. Hommes Israélites, écoutez ces paroles: Jésus le Nazarien, cet homme signalé de Dieu parmi vous par les actes de puissance, les merveilles et les miracles qu'il a opérés par son moyen au milieu de vous, comme vous le savez vous-mêmes;

22. Varones Israelitas, oid estas palabras: Jesús el Nazareno, varón aprobado de Dios entre vosotros en maravillas, y prodigios, y señales que Dios hizo por él en medio de vosotros, como también vosotros sabéis:

22 Gij Israelietische mannen, hoort deze woorden: Jezus den Nazarener, een Man van God, onder ulieden betoond door krachten, en wonderen, en tekenen, die God door Hem gedaan heeft, in het midden van u, gelijk ook gijzelven weet;

22. Mężowie Izraelscy! słuchajcie słów tych Jezusa, onego Nazareóskiego, męża od Boga wsławionego u was mocami i cudami, i znamionami, które czynił Bóg przez niego w pośrodku was, jako i wy sami wiecie;

22. Izráelita férfiak, halljátok meg e beszédeket: A názáreti Jézust, azt a férfiút, a ki Istentől bizonyságot nyert előttetek erők, csudatételek és [7†] jelek által, melyeket ő általa cselekedett Isten ti köztetek, a mint magatok is tudjátok.

22 Мужи Израильские! выслушайте слова сии: Иисуса Назорея, Мужа, засвидетельствованного вам от Бога силами и чудесами и знамениями, которые Бог сотворил через Него среди вас, как и сами знаете,

22. Мужі Ізраїлські, вислухайте сї слова: Ісуса Назорея, чоловіка, від Бога прославленого між вами силою, і чудесами, і ознаками, які робив через Него Бог серед вас, як і самі знаєте,

23 hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.

23 Hänet, joka teille luovutettiin Jumalan määräämän päätöksen ja ennalta tietämisen mukaan, te jumalattomien* miesten kätten avulla (kiinni otettuanne) naulitsitte ristiin ja tapoitte.

23. Sen, joka Jumalan aivotun neuvon ja säännön jälkeen oli annettu ulos, te otitte ja vääräin miesten kätten kautta ristiinnaulitsitte ja surmasitte,

23. Sen ( joca Jumalan aiwoitun neuwon ja säännön jälken ulosannettu oli ) te otitta wääräin miesten kätten cautta ja ristinnaulidzitte ja surmaisitte.

23. Sen sama' (ioca Jumalan edesaigoitun neuuon ia sädhyn ielkeen oli wlosannettu) te otitta wärein Miesten Kätten cautta/ ia Ristinnaulittuna te surmasit. (Sen saman (joka Jumalan edes aiotun neuwon ja säädyn jälkeen oli ulosannettu) te otitte wääräin miesten kätten kautta/ ja ristiinnaulittuna te surmasit.)

23. τοῦτον τῇ ὡρισμένῃ βουλῇ καὶ προγνώσει τοῦ Θεοῦ ἔκδοτον λαβόντες, διὰ χειρὸς ἀνόμων προσπήξαντες ἀνείλατε·

23. τουτον τη ωρισμενη βουλη και προγνωσει του θεου εκδοτον λαβοντες δια χειρων ανομων προσπηξαντες ανειλετε 23. toυton te orismene βoυle kai prognosei toυ theoυ ekdoton laβontes dia cheiron anomon prospeksantes aneilete

23 being given up by what had been determined by the plan and foreknowledge of God; you° assassinated (him), having taken (him) and having fastened (him) to (a cross) through lawless hands;

23. Him, being delivered by the determinate counsel and foreknowledge of God, ye have taken, and by wicked hands have crucified and slain:

23. denne, da han efter Guds besluttede Raad og Forsyn var given hen, toge I og korsfæstede ved ugudelige Hænder, og ihjelsloge ham.

23. Honom, efter han af Guds betänkta råd och försyn utgifven var, hafven I tagit genom onda mäns händer, korsfäst och dödat.

23. Seddasinnast, kui temma Jummala seätud nou ja enneteädmisse läbbi olli ärraantud, ollete teie wotnud üllekohtuste käe läbbi, ja naeltega kinni lönud ja ärratapnud,

23. Jį, išankstiniu Dievo sprendimu bei numatymu atiduotą, jūs piktadarių rankomis nužudėte, prikaldami prie kryžiaus.

23. denselben (nachdem er aus bedachtem Rat und Vorsehung Gottes übergeben war) habt ihr genommen durch die Hände der Ungerechten und ihn angeheftet und erwürgt.

23. Ce Jésus livré par la volonté déterminée et selon la prescience de Dieu, vous l'avez pris, et, l'ayant attaché à la croix par les mains des iniques, vous l'avez fait mourir.

23. A éste, entregado por determinado consejo y providencia de Dios, tomándole vosotros, le matasteis por manos inicuas, crucificándole.

23 Dezen, door den bepaalden raad en voorkennis Gods overgegeven zijnde, hebt gij genomen, en door de handen der onrechtvaardigen aan het kruis gehecht en gedood;

23. Tego za ułożoną radą i przejrzeniem Bożem wydanego wziąwszy, a przez ręce niezbożników ukrzyżowawszy, zabiliście.

23. Azt, a ki Istennek elvégezett tanácsából és rendeléséből [8†] adatott halálra, megragadván, gonosz kezeitekkel keresztfára feszítve megölétek:

23 Сего, по определенному совету и предведению Божию преданного, вы взяли и, пригвоздив руками беззаконных, убили;

23. Сього, призначеного радою і провидїннєм Божим виданого, ви, взявши руками беззаконних, і пригвоздивши, вбили.

24 Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.

24 Hänet Jumala herätti lopetettuaan kuoleman kivut, niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että se olisi voinut Hänet pitää.

24. Jonka Jumala herätti ylös ja päästi kuoleman kivuista, että se oli mahdotoin, että hän piti siltä pidettämän.

24. Sen on Jumala herättänyt ja päästi cuoleman kiwuista ettei hän taittu sildä pidettä.

24. Sen ombi Jumala ylesherettenyt/ ia masewaxi teki Cooleman kiwud/ ettei se mahdolinen ollut/ ette henen piti silde pidhettemen. (Sen ompi Jumala ylösherättänyt/ ja masewaksi teki kuoleman kiwut/ ettei se mahdollinen ollut/ että hänen piti siltä pidettämän.)

24. ὃν ὁ Θεὸς ἀνέστησε λύσας τὰς ὠδῖνας τοῦ θανάτου, καθότι οὐκ ἦν δυνατὸν κρατεῖσθαι αὐτὸν ὑπ’ αὐτοῦ.

24. ον ο θεος ανεστησεν λυσας τας ωδινας του θανατου καθοτι ουκ ην δυνατον κρατεισθαι αυτον υπ αυτου 24. on o theos anestesen lυsas tas odinas toυ thanatoυ kathoti oυk en dυnaton krateisthai aυton υp aυtoυ

24 whom God raised* up, having loosed the travails of death, insomuch as it was not possible (for him) to be held-fast by it.

24. Whom God hath raised up, having loosed the pains of death: because it was not possible that he should be holden of it.

24. Ham opriste Gud, der han havde løst Dødens Smerter, eftersom det var umuligt, at han kunde holdes af den.

24. Den hafver Gud uppväckt, och lossat dödsens sveda; efter omöjeligit var, att han skulle behållas af honom.

24. Kedda Jummal on üllesärratanud, kui ta tedda sai peästnud mitmest surma wallust, sest et se ei woinud mitte olla, et tedda piddi temmast kinnipetama.

24. Dievas Jį prikėlė, išvaduodamas iš mirties skausmų, nes buvo neįmanoma, kad Jis liktų jos galioje.

24. Den hat Gott auferweckt, und aufgelöst die Schmerzen des Todes, wie es denn unmöglich war, daß er sollte von ihm gehalten werden.

24. Mais Dieu l'a ressuscité, ayant rompu les liens de la mort, parce qu'il n'était pas possible qu'il fût retenu par elle.

24. Al cual Dios levantó, sueltos los dolores de la muerte; por cuanto era imposible ser detenido de ella.

24 Welken God opgewekt heeft, de smarten des doods ontbonden hebbende, alzo het niet mogelijk was, dat Hij van denzelven dood zou gehouden worden.

24. Którego Bóg wzbudził, rozwiązawszy boleści śmierci, jakoż było to niepodobne, aby od niej miał być zatrzymany.

24. Kit az Isten feltámasztott, a halál fájdalmait megoldván; mivelhogy lehetetlen volt néki attól fogvatartatnia.

24 но Бог воскресил Его, расторгнув узы смерти, потому что ей невозможно было удержать Его.

24. Котрого Бог воскресив, розвязавши болестї смерти; яко ж бо не було можливе вдержаним Йому бути від неї.

25 Sillä Daavid sanoo hänestä: 'Minä näen alati edessäni Herran, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.

25 Sillä Daavid sanoo Hänestä: 'Minä näin alati edessäni Herran, sillä Hän on oikealla puolellani, jotten horjahtaisi.

25. Sillä David sanoo hänestä: minä olen aina Herran minun kasvoini eteen pannut, sillä hän on minun oikialla puolellani, etten minä horjahtaisi.

25. Sillä Dawid sano hänestä: Minä olen aina minun HERrani caswoni eteen pannut: sillä hän on minun oikialla puolellani etten minä wawahduis.

25. Sille Dauid sanopi heneste/ Mine Olen aina HERRAN minun casuoni eten Pannut/ Sille ette hen on minun Oikealla polella/ senpäle/ ettei minun pide Wawachtuman. (Sillä Dawid sanoopi hänestä/ Minä olen aina HERRAN minun kaswoni eteen pannut/ Sillä että hän on minun oikealla puolella/ senpäälle/ ettei minun pidä wawahtuman.)

25. Δαυῒδ γὰρ λέγει εἰς αὐτόν· προορώμην τὸν Κύριον ἐνώπιόν μου διὰ παντός, ὅτι ἐκ δεξιῶν μού ἐστιν ἵνα μὴ σαλευθῶ.

25. δαβιδ γαρ λεγει εις αυτον προωρωμην τον κυριον ενωπιον μου δια παντος οτι εκ δεξιων μου εστιν ινα μη σαλευθω 25. daβid gar legei eis aυton prooromen ton kυrion enopion moυ dia pantos oti ek deksion moυ estin ina me saleυtho

25 For* David says (in regard) to him, ‘I am seeing the Lord always before my face, in (my) sight, because he is at my right (hand), in order that I might not be shaken.

25. For David speaketh concerning him, I foresaw the Lord always before my face, for he is on my right hand, that I should not be moved:

25. Thi David siger om ham: jeg havde stedse Herren for mine Øine; thi han er hos min høire Haand, at jeg ikke skal rokkes.

25. Ty David säger om honom: Jag hafver alltid föresatt Herran för min ögon; ty han är mig på högra handene, att jag icke skall rörd varda.

25. Sest Tawet ütleb temmast: Minna ollen Issandat ikka ennese ette seädnud, sest temma on mo parramal polel, et ma ei pea köikuma.

25. Juk Dovydas apie Jį sako: ‘Aš visuomet matau Viešpatį priešais save. Jis mano dešinėje, kad Aš nesusvyruočiau.

25. Denn David spricht von ihm: "Ich habe den HERRN allezeit vorgesetzt vor mein Angesicht; denn er ist an meiner Rechten, auf daß ich nicht bewegt werde.

25. Car David dit de lui: Je voyais toujours le Seigneur devant moi, parce qu'il est à ma droite, afin que je ne sois point ébranlé.

25. Porque David dice de él: Yo veía al Señor siempre delante de mí; porque le tengo a mi diestra, no seré movido:

25 Want David zegt van Hem: Ik zag den Heere allen tijd voor mij; want Hij is aan mijn rechter hand, opdat ik niet bewogen worde.

25. Albowiem o nim mówi Dawid: Upatrywałem zawsze Pana przed obliczem mojem; bo mi jest po prawicy, abym nie był wzruszony.

25. Mert Dávid [9†] ezt mondja ő róla: Magam előtt láttam az Urat mindenkor, mert ő nékem jobb kezem felől van, hogy meg ne tántorodjam.

25 Ибо Давид говорит о Нем: видел я пред собою Господа всегда, ибо Он одесную меня, дабы я не поколебался.

25. Давид бо глаголе про Него: Мав я Господа перед очима завсїди, бо Він по правицї в мене, щоб я не захитав ся.

26 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa;

26 Sen vuoksi sydämeni iloitsi ja kieleni riemuitsi, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa,

26. Sentähden iloitsi minun sydämeni, ja minun kieleni riemuitsi, ja minun lihani on myös lepäävä toivossa.

26. Sentähden iloidze minun sydämeni ja minun kieleni riemuidze ja minun lihan on myös lewäwä toiwosa.

26. Senteden minun sydemen iloitze/ ia minun Kielen riemuitze/ Ja mös minun Lihani pite Lepemen toiwouxes. (Sentähden minun sydämen iloitsee/ ja minun kieleni riemuitsee/ Ja myös minun lihani pitää lepäämän toiwossa.)

26. διὰ τοῦτο ηὐφράνθη ἡ καρδία μου καὶ ἠγαλλιάσατο ἡ γλῶσσά μου, ἔτι δὲ καὶ ἡ σάρξ μου κατασκηνώσει ἐπ’ ἐλπίδι,

26. δια τουτο ευφρανθη η καρδια μου και ηγαλλιασατο η γλωσσα μου ετι δε και η σαρξ μου κατασκηνωσει επ ελπιδι 26. dia toυto eυfranthe e kardia moυ kai egalliasato e glossa moυ eti de kai e sarks moυ kataskenosei ep elpidi

26 Because of this, my heart was joyous and my tongue was glad. Now my flesh will also still reside in hope;

26. Therefore did my heart rejoice, and my tongue was glad; moreover also my flesh shall rest in hope:

26. Derfor glæder mit Hjerte sig, og min Tunge jubler, ja, ogsaa mit Kjød skal hvile i Haab;

26. Fördenskull är mitt hjerta gladt, och min tunga fröjdar sig; skall också mitt kött hvilas i förhoppning.

26. Sepärrast on minno südda römus, ja mo keel on wägga römus, ja ka minno lihha peab hingama lotusses.

26. Todėl džiūgavo mano širdis, krykštavo mano lūpos, ir mano kūnas ilsėsis viltyje,

26. Darum ist mein Herz fröhlich, und meine Zunge freuet sich; denn auch mein Fleisch wird ruhen in der Hoffnung.

26. C'est pourquoi mon cour s'est réjoui, et ma langue a fait éclater sa joie, et ma chair aussi reposera en espérance;

26. Por lo cual mi corazón se alegró, y mi lengua se regocijó, y aun mi carne descansará en esperanza:

26 Daarom is mijn hart verblijd; en mijn tong verheugt zich; ja, ook mijn vlees zal rusten in hope;

26. Przetoż rozweseliło się serce moje i rozradował się język mój, nadto i ciało moje odpocznie w nadziei;

26. Annakokáért örvendezett az én szívem, és vígadott az én nyelvem; annakfelette az én testem is reménységben nyugszik.

26 От того возрадовалось сердце мое и возвеселился язык мой; даже и плоть моя упокоится в уповании,

26. Тим звеселилось серце моє, і зрадїв язик мій; ще ж і тїло моє оселить ся в надїї.

27 sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.

27 sillä sinä et jätä sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä maatumista.

27. Sillä et sinä anna ylön minun sieluani helvetissä, etkä salli sinun pyhäs näkevän turmelusta.

27. Sillä et sinä ylönanna minun sieluani helwetis etkä salli sinun Pyhäs mätänewän.

27. Sille ettet sine ylenanna Minun Sieluani Heluetis/ ia et sine mös salli sinun Pyhes Turmelusta näkemen. (Sillä ettet sinä ylenanna minun sieluani helwetissä/ ja et sinä myös salli sinun pyhäsi turmelusta näkemän.)

27. ὅτι οὐκ ἐγκαταλείψεις τὴν ψυχήν μου εἰς ᾅδου οὐδὲ δώσεις τὸν ὅσιόν σου ἰδεῖν διαφθοράν.

27. οτι ουκ εγκαταλειψεις την ψυχην μου εις αδου ουδε δωσεις τον οσιον σου ιδειν διαφθοραν 27. oti oυk egkataleipseis ten psυchen moυ eis adoυ oυde doseis ton osion soυ idein diafthoran

27 because you will not forsake my soul to Hades, neither will you give your Holy One to see decay.

27. Because thou wilt not leave my soul in hell, neither wilt thou suffer thine Holy One to see corruption.

27. thi du skal ikke lade min Sjæl i de Dødes Rige, ikke heller tilstedse din Hellige at see Forraadnelse,

27. Ty du öfvergifver icke mina själ i helvete, och tillstäder icke att din Helige skall se förgängelse.

27. Sest sinna ei jätta mo hinge mitte hauda, egga salli, et sinno pühha mees peab ärramäddanemist näggema.

27. nes Tu nepaliksi mano sielos pragare ir neduosi savo Šventajam matyti supuvimo.

27. Denn du wirst meine Seele nicht dem Tode lassen, auch nicht zugeben, daß dein Heiliger die Verwesung sehe.

27. Parce que tu ne laisseras point mon âme dans le sépulcre, et que tu ne permettras point que ton Saint voie la corruption.

27. Que no dejarás mi alma en el infierno, ni permitirás que tu Santo vea corrupción.

27 Want Gij zult mijn ziel in de hel niet verlaten, noch zult Uw Heilige over geven, om verderving te zien.

27. Albowiem nie zostawisz duszy mojej w piekle, a nie dasz świętemu twojemu oglądać skażenia.

27. Mert nem hagyod az én lelkemet a sírban, és nem engeded, hogy a te szented rothadást lásson.

27 ибо Ты не оставишь души моей в аде ине дашь святому Твоему увидеть тления.

27. Бо не зоставиш душі моєї в пеклї, анї даси сьвятому Твоєму видїти зотлїння.

28 Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.'

28 Sinä teit minulle tiettäväksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.’

28. Sinä olet minulle tiettäväksi tehnyt elämän tiet, sinä täytät minun ilolla sinun kasvois edessä.

28. Sinä olet minulle tiettäwäxi tehnyt elämän tiet sinä täytät minun ilolla sinun caswostas.

28. Sine olet minulle tietteuexi tehnyt Elemen tiedh/ Sine teutet minun Ilolla sinun Casuos edhes. (Sinä olet minulle tiettäwäksi tehnyt elämän tiet/ Sinä täytät minun ilolla sinun kaswosi edessä.)

28. ἐγνώρισάς μοι ὁδοὺς ζωῆς, πληρώσεις με εὐφροσύνης μετὰ τοῦ προσώπου σου.

28. εγνωρισας μοι οδους ζωης πληρωσεις με ευφροσυνης μετα του προσωπου σου 28. egnorisas moi odoυs zoes pleroseis me eυfrosυnes meta toυ prosopoυ soυ

28 You made known to me the ways of life. You will fill me with joy with your countenance.’ {Psa 16:8-11}

28. Thou hast made known to me the ways of life; thou shalt make me full of joy with thy countenance.

28. du har kundgjort mig Livets Veie; du skal fylde mig med Glæde fra dit Aasyn.

28. Du hafver mig kungjort lifsens vägar; du skall uppfylla mig med fröjd för ditt ansigte.

28. Sa olled mulle teäda annud ello-teed, sa täidad mind römoga omma palle ees.

28. Tu man atvėrei gyvenimo kelius ir pripildysi mane džiaugsmu prieš savo veidą’.

28. Du hast mir kundgetan die Wege des Lebens; du wirst mich erfüllen mit Freuden vor deinem Angesicht."

28. Tu m'as fait connaître le chemin de la vie; tu me rempliras de joie devant ta face.

28. Me hiciste conocer los caminos de la vida: henchirme has de gozo con tu presencia.

28 Gij hebt mij de wegen des levens bekend gemaakt; Gij zult mij vervullen met verheuging door Uw aangezicht.

28. Oznajmiłeś mi drogi żywota, a napełnisz mię radością przed obliczem twojem.

28. Megjelentetted nékem az életnek útait; betöltesz engem örömmel a te orczád előtt.

28 Ты дал мне познать путь жизни, Ты исполнишь меня радостью пред лицем Твоим.

28. Обявив єси менї дороги життя; сповниш мене радощами перед лицем Твоїм.

29 Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.

29 Miehet, veljet, on lupa puhua teille rohkeasti, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu, ja hänen hautansa on keskellämme tänäkin päivänä.

29. Te miehet, rakkaat veljet, olkoon lupa rohkiasti teille puhua patriarkasta Davidista! hän on sekä kuollut että haudattu ja hänen hautansa on meidän tykönämme hamaan tähän päivään asti:

29. Te miehet rackat weljet että lupa on rohkiast teille puhua Patriarchast Dawidist: hän on cuollut ja haudattu ja hänen hautans on meidän tykönäm haman tähän päiwän asti.

29. Te Miehet Rackat Weliet/ Ette lupa ombi rochkiast teille puhu sijte Esijsest Dauidist. Hen on coollut ia Haudattu ia henen Hautans ombi meiden tykene/ haman tehen peiuen asti. (Te miehet rakkaat weljet/ Että lupa ompi rohkeasti teille puhua siitä esi-isästä Dawidista. Hän on kuollut ja haudattu ja hänen hautansa ompi meidän tykönä/ hamaan tähän päiwään asti.)

29. Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐξὸν εἰπεῖν μετὰ παρρησίας πρὸς ὑμᾶς περὶ τοῦ πατριάρχου Δαυῒδ ὅτι καὶ ἐτελεύτησε καὶ ἐτάφη καὶ τὸ μνῆμα αὐτοῦ ἔστιν ἐν ἡμῖν ἄχρι τῆς ἡμέρας ταύτης.

29. ανδρες αδελφοι εξον ειπειν μετα παρρησιας προς υμας περι του πατριαρχου δαβιδ οτι και ετελευτησεν και εταφη και το μνημα αυτου εστιν εν ημιν αχρι της ημερας ταυτης 29. andres adelfoi ekson eipein meta parresias pros υmas peri toυ patriarchoυ daβid oti kai eteleυtesen kai etafe kai to mnema aυtoυ estin en emin achri tes emeras taυtes

29 Men, brethren, it is legal (for me) to speak publicly to you° concerning the patriarch David, that he both died* and was buried and his tomb is among us to this day.

29. Men and brethren, let me freely speak unto you of the patriarch David, that he is both dead and buried, and his sepulchre is with us unto this day.

29. I Mænd, Brødre! lader mig tale frit til Eder om Patriarchen David; han er baade død og begraven, og hans Grav er hos os indtil denne Dag.

29. I män och bröder, man må fritt tala med eder om den Patriarchen David; han är död och begrafven, och hans graf är när oss intill denna dag.

29. Mehhed, wennad, ons lubba julgeste teile räkida sest pea-wannemast Tawetist, et ka tem̃a on surnud ja mahhamaetud, ja temma haud on meie jures tänna päwani.

29. Vyrai broliai! Noriu jums drąsiai pasakyti apie patriarchą Dovydą. Jis mirė, buvo palaidotas, ir jo kapas tebėra pas mus iki šios dienos.

29. Ihr Männer, liebe Brüder, lasset mich frei reden zu euch von dem Erzvater David. Er ist gestorben und begraben, und sein Grab ist bei uns bis auf diesen Tag.

29. Hommes frères, il est permis de vous dire avec assurance, quant au patriarche David, qu'il est mort, et qu'il a été enseveli, et que son sépulcre est encore aujourd'hui parmi nous.

29. Varones y hermanos, se os puede libremente decir del patriarca David, que murió, y fué sepultado, y su sepulcro está con nosotros hasta el día de hoy.

29 Gij mannen broeders, het is mij geoorloofd vrij uit tot u te spreken van den patriarch David, dat hij beide gestorven en begraven is, en zijn graf is onder ons tot op dezen dag.

29. Mężowie bracia! mogę bezpiecznie mówić do was o patryjarsze Dawidzie, żeć umarł i pogrzebiony jest, a grób jego jest u nas aż do dnia dzisiejszego.

29. Atyámfiai férfiak, szabad nyilván szólanom ti előttetek Dávid pátriárkáról, hogy ő megholt és [10†] eltemettetett, és az ő sírja mind e mai napig minálunk van.

29 Мужи братия! да будет позволено с дерзновением сказать вам о праотце Давиде, что он и умер и погребен, и гроб его у нас до сего дня.

29. Мужі брати, дайте говорити явно до вас про праотця Давида, що вмер і поховано його, і гріб його у нас до сього дня.

30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa (Kristuksen,) hänen kupeittensa hedelmän (lihan mukaan) hänen valtaistuimelleen,

30 Koska hän siis oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli hänelle valalla vannonut asettavansa (Kristuksen,) hänen kupeittensa hedelmän (lihan mukaan) istumaan hänen valtaistuimelleen,

30. Että hän siis oli propheta ja tiesi Jumalan hänelle valalla vannoneen, että hän oli hänen kupeensa hedelmästä lihan jälkeen herättävä Kristuksen hänen istuimellansa istumaan,

30. Että hän oli Propheta ja tiesi että Jumala oli hänelle walalla luwannut että hänen cupeins hedelmäst pidäis hänen istuimellans istuman.

30. Quin hen nyt yxi Propheta oli/ ia tiesi ette Jumala oli henelle wannotull Walall luuanut/ iotta henen Cupens hedhelmest pideis istuman henen Istuimens päle/ (Kuin hän nyt yksi propheta oli/ ja tiesi että Jumala oli hänelle wannotulla walalla luwannut/ jotta häne kupeensa hedelmästä pitäisi istuman hänen istuimensa päällä/)

30. προφήτης οὖν ὑπάρχων, καὶ εἰδὼς ὅτι ὅρκῳ ὤμοσεν αὐτῷ ὁ Θεὸς ἐκ καρποῦ τῆς ὀσφύος αὐτοῦ τὸ κατὰ σάρκα ἀναστήσειν τὸν Χριστὸν καθίσαι ἐπὶ τοῦ θρόνου αὐτοῦ,

30. προφητης ουν υπαρχων και ειδως οτι ορκω ωμοσεν αυτω ο θεος εκ καρπου της οσφυος αυτου το κατα σαρκα αναστησειν τον χριστον καθισαι επι του θρονου αυτου 30. profetes oυn υparchon kai eidos oti orko omosen aυto o theos ek karpoυ tes osfυos aυtoυ to kata sarka anastesein ton christon kathisai epi toυ thronoυ aυtoυ

30 Therefore being* a prophet, and knowing that God had sworn with an oath to him, that from the fruit of his loins, to raise* up the Christ according to the flesh to sit upon his throne. {Psa 89:3-4, 132:11}

30. Therefore being a prophet, and knowing that God had sworn with an oath to him, that of the fruit of his loins, according to the flesh, he would raise up Christ to sit on his throne;

30. Som han nu var en Prophet og vidste, at Gud havde svoret ham med en Ed, at han vilde af hans Lænders Frugt opreise Christus efter kjødet til at sidde paa hans Throne:

30. Efter han nu var en Prophet, och visste att Gud hade lofvat honom med en ed, att han af hans länds frukt skulle efter köttet uppväcka Christum, till att sitta på hans säte;

30. Et ta nüüd prohwet olli, ja teädis, et Jummal temmale wandega olli tootanud, temma niute suggust Kristust üllesärratada lihha polest, se piddi istuma temma au-järje peäl;

30. Būdamas pranašas ir žinodamas, jog Dievas jam prisiekdamas pažadėjo, kad iš jo palikuonių pagal kūną pakils Kristus užimti jo sosto,

30. Da er nun ein Prophet war und wußte, daß ihm Gott verheißen hatte mit einem Eide, daß die Frucht seiner Lenden sollte auf seinem Stuhl sitzen, {}

30. Mais étant prophète, et sachant que Dieu lui avait promis avec serment qu'il ferait naître le Christ de sa postérité selon la chair, pour le faire asseoir sur son trône;

30. Así que siendo profeta, y sabiendo que con juramento le había Dios jurado, que del fruto de sus lomos en cuanto a la carne, le levantaría el Cristo, que se asentase sobre su trono:

30 Alzo hij dan een profeet was, en wist, dat God hem met ede gezworen had, dat hij uit de vrucht zijner lenden, zoveel het vlees aangaat, den Christus verwekken zou, om Hem op zijn troon te zetten;

30. Będąc tedy prorokiem i wiedząc, że mu się Bóg obowiązał przysięgą, iż z owocu biódr jego według ciała miał wzbudzić Chrystusa, a posadzić na stolicy jego.

30. Próféta lévén azért, és tudván, hogy az Isten néki esküvéssel megesküdött, hogy majd az ő ágyékának gyümölcséből támasztja a Krisztust test [11†] szerint, hogy helyheztesse az ő királyi székibe,

30 Будучи же пророком и зная, что Бог с клятвою обещал ему от плода чресл его воздвигнуть Христа во плоти и посадить на престоле его,

30. Бувши ж пророком і знавши, що клятьбою клявсь йому Бог, що з плоду поясницї його по тїлу підійме Христа сидїти на престолї його,

31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.

31 niin hän ennalta nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, ettei *Hänen sieluansa jätetty* tuonelaan eikä Hänen lihansa nähnyt maatumista.

31. Näki hän ennen ja puhui Kristuksen ylösnousemisesta, ettei hänen sieluansa annettu ylön helvetissä, eikä hänen lihansa nähnyt turmelusta.

31. Nijn hän ennen näki ja puhui Christuxen ylösnousemisest ettei hänen sieluans pitänyt ylönannettaman Helwetis eikä hänen lihans pitänyt mätänemän.

31. nin hen ennen näki ia puhui Christusen Ylesnousemisest/ Ettei hene' Sieluns pitenyt ylenannettaman Heluetis/ eikä henen Lihans pitenyt näkemen turmelusta. (niin hän ennen näki ja puhui Kristuksen ylösnousemisesta/ Ettei hänen sielunsa pitänyt ylenannettaman helwetissä/ eikä hänen lihansa pitänyt näkemän turmelusta.)

31. προϊδὼν ἐλάλησε περὶ τῆς ἀναστάσεως τοῦ Χριστοῦ ὅτι οὐ κατελείφθη ἡ ψυχὴ αὐτοῦ εἰς ᾅδου οὔτε ἡ σὰρξ αὐτοῦ εἶδε διαφθοράν.

31. προιδων ελαλησεν περι της αναστασεως του χριστου οτι ου κατελειφθη η ψυχη αυτου εις αδου ουδε η σαρξ αυτου ειδεν διαφθοραν 31. proidon elalesen peri tes anastaseos toυ christoυ oti oυ kateleifthe e psυche aυtoυ eis adoυ oυde e sarks aυtoυ eiden diafthoran

31 Having foreseen this, he spoke concerning the resurrection of the Christ, that neither was his soul left to Hades, nor did his flesh see decay. {Psa 16:10}

31. He seeing this before spake of the resurrection of Christ, that his soul was not left in hell, neither his flesh did see corruption.

31. da talede han, uforudseende, om Christi Opstandelse, at hans Sjæl ikke skulde lades i de Dødes Rige, ei heller hans Kjød see Forraadnelse.

31. Såg han det framföreåt, och talade om Christi uppståndelse, att hans själ icke är öfvergifven uti helvete; icke heller hans kött hafver sett förgängelse.

31. Siis näggi temma enne ärra, ja räkis Kristusse üllestousmissest, et temma hing ei olle mitte hauda jäetud, ja temma lihha ei olle mitte mäddanemist näinud:

31. Dovydas tai numatė ir kalbėjo apie Kristaus prisikėlimą, kad ‘Jo siela neliks pragare ir Jo kūnas nematys supuvimo’.

31. hat er's zuvor gesehen und geredet von der Auferstehung Christi, daß seine Seele nicht dem Tode gelassen ist und sein Fleisch die Verwesung nicht gesehen hat.

31. Prévoyant cela, il dit de la résurrection du Christ, que son âme ne serait point laissée dans l'enfer, et que sa chair ne verrait point la corruption.

31. Viendo esto ántes, habló de la resurrección del Cristo, que su alma no haya sido dejada en el infierno, ni su carne haya visto corrupción.

31 Zo heeft hij, dit voorziende, gesproken van de opstanding van Christus, dat Zijn ziel niet is verlaten in de hel, noch Zijn vlees verderving heeft gezien.

31. To przeglądając, powiedział o zmartwychwstaniu Chrystusowem, iż nie została dusza jego w piekle, ani ciało jego widziało skażenia.

31. Előre látván ezt, szólott a Krisztus feltámadásáról, hogy az ő lelke nem hagyatott a sírban, sem az ő teste rothadást nem látott.

31 Он прежде сказал о воскресении Христа, что не оставлена душа Его в аде, и плоть Его не видела тления.

31. предвидївши, глаголав про воскресеннє Христове, що душа Його не зоставлена в пеклї, а тїло не видїло зотлїння.

32 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.

32 Tämän Jeesuksen Jumala herätti, minkä todistajia me kaikki olemme.

32. Tämän Jesuksen on Jumala herättänyt, jonka todistajat me kaikki olemme.

32. Tämän Jesuxen on Jumala herättänyt jonga todistajat me caicki olemma.

32. Temen Iesusen ombi Jumala ylesherettenyt/ ionga Todhistaijat me caiki olema. (Tämän Jesuksen ompi Jumala ylösherättänyt/ jonka todistajat me kaikki olemme.)

32. τοῦτον τὸν Ἰησοῦν ἀνέστησεν ὁ Θεός, οὗ πάντες ἡμεῖς ἐσμεν μάρτυρες.

32. τουτον τον ιησουν ανεστησεν ο θεος ου παντες ημεις εσμεν μαρτυρες 32. toυton ton iesoυn anestesen o theos oυ pantes emeis esmen martυres

32 This Jesus, God raised* up, of whom we are all witnesses.

32. This Jesus hath God raised up, whereof we all are witnesses.

32. Denne Jesus opriste Gud, hvortil vi alle ere Vidner.

32. Denna Jesum hafver Gud uppväckt, der vi alle vittne till äro.

32. Seddasinnast Jesust on Jummal surmast üllesärratanud, selle asja tunnistajad olleme meie keik.

32. Tą Jėzų Dievas prikėlė, ir mes visi esame šito liudytojai.

32. Diesen Jesus hat Gott auferweckt; des sind wir alle Zeugen.

32. Dieu a ressuscité ce Jésus; nous en sommes tous témoins.

32. A este Jesús resucitó Dios, de lo cual todos nosotros somos testigos.

32 Dezen Jezus heeft God opgewekt; waarvan wij allen getuigen zijn.

32. Tegoć Jezusa wzbudził Bóg, czego my wszyscy jesteśmy świadkami.

32. Ezt a Jézust feltámasztotta az Isten, minek mi mindnyájan [12†] tanúbizonyságai vagyunk.

32 Сего Иисуса Бог воскресил, чему все мы свидетели.

32. Сього Ісуса воскресив Бог; Йому всї ми сьвідки.

33 Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette.

33 Koska Hänet siis on Jumalan *oikealla kädellä* korotettu ja Hän on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, niin Hän on vuodattanut sen, minkä nyt näette ja kuulette.

33. Hän on siis Jumalan oikialle kädelle korotettu ja on Isältä saanut lupauksen Pyhästä Hengestä: hän on tämän vuodattanut, kuin te nyt näette ja kuulette.

33. Että hän on nyt Jumalan oikialle kädelle corgotettu ja on Isäldä saanut lupauxen Pyhästä Hengestä hän on nyt tämän wuodattanut cuin te näettä ja cuuletta.

33. Ette hen nyt Jumalan oikealla Kädhelle ombi yleskorghotettu/ Ja on saanut Iselde Lupauxen Pyhest Hengest/ hen onopi nyt wloswodhattanut teme' quin te näett ia cwlet. (Että hän nyt Jumalan oikealle kädelle ompi ylös koroitettu/ Ja on saanut Isältä lupauksen Pyhästä Hengestä/ hän ompi nyt ulos wuodattanut tämän kuin te näet ja kuulet.)

33. τῇ δεξιᾷ οὖν τοῦ Θεοῦ ὑψωθεὶς, τήν τε ἐπαγγελίαν τοῦ ἁγίου Πνεύματος λαβὼν παρὰ τοῦ πατρὸς, ἐξέχεε τοῦτο ὃ νῦν ὑμεῖς βλέπετε καὶ ἀκούετε.

33. τη δεξια ουν του θεου υψωθεις την τε επαγγελιαν του αγιου πνευματος λαβων παρα του πατρος εξεχεεν τουτο ο νυν υμεις βλεπετε και ακουετε 33. te deksia oυn toυ theoυ υpsotheis ten te epaggelian toυ agioυ pneυmatos laβon para toυ patros eksecheen toυto o nυn υmeis βlepete kai akoυete

33 Therefore having been exalted by the right (hand) of God, and having received the promise of the Holy Spirit from the Father, he poured out this, which you° are seeing and hearing now.

33. Therefore being by the right hand of God exalted, and having received of the Father the promise of the Holy Ghost, he hath shed forth this, which ye now see and hear.

33. Efterat han nu er ophøiet ved Guds høire Haand og har annammet den Hellig Aands Forjættelse af Faderen, har han udgydt den, som I nu see og høre.

33. Medan han nu med Guds högra hand upphöjd är, och löfte fått hafver af Fadrenom om den Helga Anda, hafver han utgjutit detta I nu sen och hören.

33. Et temma nüüd Jummala parrama käe läbbi on üllendatud, ja pühha Waimo tootust Issalt on sanud, siis on temma sedda wäljawallanud, mis teie nüüd näte ja kulete;

33. Dievo dešinės išaukštintas, Jis gavo iš Tėvo Šventosios Dvasios pažadą ir išliejo tai, ką dabar matote ir girdite.

33. Nun er durch die Rechte Gottes erhöht ist und empfangen hat die Verheißung des Heiligen Geistes vom Vater, hat er ausgegossen dies, das ihr sehet und höret.

33. Élevé donc à la droite de Dieu, et ayant reçu du Père la promesse du Saint-Esprit, il a répandu ce que vous voyez et entendez maintenant.

33. Así que ensalzado por la diestra de Dios, y recibiendo del Padre la promesa del Espíritu Santo, ha derramado esto que vosotros ahora veis y oís.

33 Hij dan, door de rechter hand Gods verhoogd zijnde, en de belofte des Heiligen Geestes, ontvangen hebbende van den Vader, heeft dit uitgestort, dat gij nu ziet en hoort.

33. Prawicą tedy Bożą będąc wywyższony, a obietnicę Ducha Świętego wziąwszy od Ojca, wylał to, co wy teraz widzicie i słyszycie.

33. Annakokáért az Istennek jobbja által felmagasztaltatván, és a megígért Szent Lelket [13†] megnyervén az Atyától, kitöltötte ezt, a mit ti most láttok és hallotok.

33 Итак Он, быв вознесен десницею Божиею и приняв от Отца обетование Святаго Духа, излил то, что вы ныне видите и слышите.

33. Правицею ж Божою вознїсшись і обітуваннє сьвятого Духа прийнявши від Отця, злив се, що ви тепер бачите і чуєте.

34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaihin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni,

34. Sillä ei David ole taivaasen astunut, vaan hän sanoo: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,

34. Sillä ei Dawid ole Taiwasen astunut waan hän sanoi: HERra sanoi minun HERralleni istu minun oikialle kädelleni

34. Sille eipe Dauid ole Taiuasen astunut/ waan hen sanoi/ HERRA sanoi minun Herralleni/ Istu minun Oikealle Kädhelleni/ (Sillä eipä Dawid ole taiwaaseen astunut/ waan hän sanoi/ HERRA sanoi minun Herralleni/ Istu minun oikealle kädelleni/)

34. οὐ γὰρ Δαυῒδ ἀνέβη εἰς τοὺς οὐρανούς, λέγει δὲ αὐτός· εἶπεν Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου

34. ου γαρ δαβιδ ανεβη εις τους ουρανους λεγει δε αυτος ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου 34. oυ gar daβid aneβe eis toυs oυranoυs legei de aυtos eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ

34 For* David did not ascend into the heavens, but he himself says, ‘The Lord said to my Lord, Sit at my right (hand),

34. For David is not ascended into the heavens: but he saith himself, The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand,

34. Thi David foer ikke til Himmelen; men han siger: Herren sagde til min Herre: sæt dig hos min høire Haand,

34. Ty icke hafver David uppfarit i himmelen; men han säger: Herren sade till min Herra: Sätt dig på mina högra hand;

34. Sest Tawet ei olle mitte taewa läinud, agga temma ütleb : Issand on üttelnud minno Issandale: Istu miño parrama pole,

34. Juk Dovydas neįžengė į dangų. Jis pats kalba: ‘Viešpats tarė mano Viešpačiui: sėskis mano dešinėje,

34. Denn David ist nicht gen Himmel gefahren. Er spricht aber: "Der HERR hat gesagt zu meinem HERRN: Setze dich zu meiner Rechten,

34. Car David n'est point monté au ciel, mais il dit lui-même: Le Seigneur a dit à mon Seigneur: Assieds-toi à ma droite,

34. Porque David no ha subido a los cielos; empero él dice: Dijo el Señor a mi Señor, asiéntate a mi diestra,

34 Want David is niet opgevaren in de hemelen; maar hij zegt: De Heere heeft gesproken tot Mijn Heere: Zit aan Mijn rechter hand.

34. Albowiemci Dawid nie wstąpił do nieba, lecz sam powiada: Rzekł Pan Panu memu, siądź po prawicy mojej,

34. Mert nem Dávid ment fel a mennyországba; hiszen ő maga [14†] mondja: Monda az Úr az én Uramnak: Ülj az én jobbkezem felől,

34 Ибо Давид не восшел на небеса; но сам говорит: сказал Господь Господу моему: седи одеснуюМеня,

34. Бо Давид не зійшов на небеса; глаголе ж сам: Рече Господь Господеві моєму: Сиди по правицї в мене,

35 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'

35 kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi.'

35. Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

35. Sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi.

35. Sihe'asti ette mine panen sinun Wiholises sinun Jalcais astinlaudhaxi. (Siihen asti että minä panen sinun wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi.)

35. ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου.

35. εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 35. eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

35 until I should place your enemies (as the) footstool of your feet.’ {Psa 110:1}

35. Until I make thy foes thy footstool.

35. indtil jeg lægger dine Fjender til dine Fødders Skammel.

35. Tilldess jag nedlägger dina ovänner dig till en fotapall.

35. Kunni minna so waenlased pannen sinno jalge-alluseks järjeks.

35. kol Aš patiesiu Tavo priešus, tarsi pakojį po Tavo kojų’.

35. bis daß ich deine Feinde lege zum Schemel deiner Füße."

35. Jusqu'à ce que j'aie fait de tes ennemis le marchepied de tes pieds.

35. Hasta que ponga tus enemigos por estrado de tus piés.

35 Totdat Ik Uw vijanden zal gezet hebben tot een voetbank Uwer voeten.

35. Aż położę nieprzyjacioły twoje podnóżkiem nóg twoich.

35. Míglen vetem a te ellenségeidet lábaid alá zsámolyul.

35 доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих.

35. доки положу ворогів Твоїх підніжком ніг Твоїх.

36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."

36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt Hänet Herraksi ja Kristukseksi, tämän Jeesuksen, jonka te naulitsitte ristiin."

36. Niin pitää siis totisesti kaiken Israelin huoneen tietämän, että Jumala on tämän Jesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte, Herraksi ja Kristukseksi tehnyt.

36. Nijn pitä nyt totisest caiken Israelin huonen tietämän että Jumala on sen Jesuxen jonga te ristinnaulidzitta HERraxi ja Christuxexi tehnyt.

36. Nin pite nyt wissiste caiken Israelin Honen tietemen/ Ette Jumala ombi sen Iesusen ionga te Ristinnaulitzitt HErraxi ia Christusexi tehnyt. (Niin pitää nyt wissiste kaiken Israelin huoneen tietämän/ että Jumala ompi sen Jesuksen jonka te ristiinnaulitsit Herraksi ja Kristukseksi tehnyt.)

36. ἀσφαλῶς οὖν γινωσκέτω πᾶς οἶκος Ἰσραὴλ ὅτι καὶ Κύριον καὶ Χριστὸν αὐτὸν ὁ Θεὸς ἐποίησε, τοῦτον τὸν Ἰησοῦν ὃν ὑμεῖς ἐσταυρώσατε.

36. ασφαλως ουν γινωσκετω πας οικος ισραηλ οτι και κυριον και χριστον αυτον ο θεος εποιησεν τουτον τον ιησουν ον υμεις εσταυρωσατε 36. asfalos oυn ginosketo pas oikos israel oti kai kυrion kai christon aυton o theos epoiesen toυton ton iesoυn on υmeis estaυrosate

36 Therefore, let all the house of Israel know with certainty, that God made* him both Lord and Christ, this Jesus whom you° crucified.

36. Therefore let all the house of Israel know assuredly, that God hath made that same Jesus, whom ye have crucified, both Lord and Christ.

36. Derfor skal alt Israels Huus visseligen vide, at denne Jesus, hvem I korsfæstede, har Gud gjort baade til en Herre og Christus.

36. Så skall nu hela Israels hus veta förvisso, att denna Jesum, som I korsfäst hafven, hafver Gud gjort till en Herra och Christ.

36. Sepärrast olgo nüüd keige Israeli suggule öiete teäda, et Jummal tedda Issandaks ja Kristusseks on teinud, seddasinnast Jesust, kedda teie ollete risti lönud;

36. Tad tvirtai žinokite, visi Izraelio namai: Dievas padarė Viešpačiu ir Kristumi tą Jėzų, kurį jūs nukryžiavote’‘.

36. So wisse nun das ganze Haus Israel gewiß, daß Gott diesen Jesus, den ihr gekreuzigt habt, zu einem HERRN und Christus gemacht hat.

36. Que toute la maison d'Israël sache donc avec certitude que Dieu a fait Seigneur et Christ ce Jésus que vous avez crucifié.

36. Sepa pues certísimamente toda la casa de Israel, que a éste ha hecho Dios Señor y Cristo, a este Jesús que vosotros crucificasteis.

36 Zo wete dan zekerlijk het ganse huis Israels, dat God Hem tot een Heere en Christus gemaakt heeft, namelijk dezen Jezus, Dien gij gekruist hebt.

36. Niechajże tedy wie zapewne wszystek dom Izraelski, że go Bóg i Panem, i Chrystusem uczynił, tego Jezusa, któregoście wy ukrzyżowali.

36. Bizonynyal tudja meg azért Izráelnek egész háza, hogy Úrrá és Krisztussá tette őt az Isten, azt a Jézust, a kit ti megfeszítettetek.

36 Итак твердо знай, весь дом Израилев, что Бог соделал Господом и Христом Сего Иисуса, Которого вы распяли.

36. Твердо ж нехай знає ввесь дім Ізраїлїв, що Господом і Христом зробив Його Бог, сього Ісуса, котрого ви розпяли.

37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"

37 Tämän kuullessaan he saivat piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: Miehet, veljet, mitä meidän on tehtävä?"

37. Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: te miehet, rakkaat veljet! mitä meidän pitää tekemän?

37. COsca he nämät cuulit käwi se läpi heidän sydämens ja sanoit Petarille ja muille Apostoleille: te miehet rackat weljet mitä meidän pitä tekemän?

37. Coska he sis nämet cwlit/ se keui heiden lepi sydhemens/ ia sanoit Petarille/ ia muille Apostolille/ Te Miehet Rackat weliet/ Mite meiden pite tekemen? (Koska he siis nämät kuulit/ se käwi heidän läpi sydämensä/ ja sanoit Petarille/ ja muille apostoleille/ Te miehet rakkaat weljet/ Mitä meidän pitää tekemän?)

37. Ἀκούσαντες δὲ κατενύγησαν τῇ καρδίᾳ, εἶπόν τε πρὸς τὸν Πέτρον καὶ τοὺς λοιποὺς ἀποστόλους· Τί ποιήσομεν, ἄνδρες ἀδελφοί;

37. ακουσαντες δε κατενυγησαν τη καρδια ειπον τε προς τον πετρον και τους λοιπους αποστολους τι ποιησομεν ανδρες αδελφοι 37. akoυsantes de katenυgesan te kardia eipon te pros ton petron kai toυs loipoυs apostoloυs ti poiesomen andres adelfoi

37 Now (after) they heard (this,) they were pierced in their heart and said to Peter and the rest of the apostles, Men, brethren, what will we do?

37. Now when they heard this, they were pricked in their heart, and said unto Peter and to the rest of the apostles, Men and brethren, what shall we do?

37. Men der de det hørte, gik det dem igjennem Hjertet, og de sagde til Peter og de andre Apostler: I Mænd, Brødre! hvad skulle vi gjøre?

37. Då de detta hörde, fingo de ett styng i hjertat; och sade till Petrum, och till de andra Apostlarna: I män och bröder, hvad skole vi göra?

37. Agga kui nemmad sedda kuulsid, siis läks se nende läbbi süddame, ja ütlesid Peetrusse ja teiste Apostlide wasto: Mehhed, wennad, mis peame meie teggema?

37. Tie žodžiai vėrė jiems širdį, ir jie klausė Petrą bei kitus apaštalus: ‘‘Ką mums daryti, vyrai broliai?’‘

37. Da sie aber das hörten, ging's ihnen durchs Herz, und fragten Petrus und die andern Apostel: Ihr Männer, was sollen wir tun?

37. Ayant entendu ces choses, ils furent touchés de componction en leur cour, et dirent à Pierre et aux autres apôtres: Hommes frères, que ferons-nous?

37. Y oidas estas cosas, fueron compungidos de corazón, y dijeron a Pedro, y a los otros apóstoles: Varones y hermanos, ¿qué haremos?

37 En als zij dit hoorden, werden zij verslagen in het hart, en zeiden tot Petrus en de andere apostelen: Wat zullen wij doen mannen broeders?

37. A to słysząc, przerażeni są na sercu i rzekli do Piotra i do innych Apostołów: Cóż mamy czynić, mężowie bracia?

37. Ezeket pedig mikor hallották, szívökben megkeseredének, és mondának Péternek és a többi apostoloknak: Mit cselekedjünk, atyámfiai, férfiak?

37 Услышав это, они умилились сердцем и сказали Петруи прочим Апостолам: что нам делать, мужи братия?

37. Почувши ж се, помякли серцем, і казали до Петра та до инших апостолів: Що ж робити нам, мужі брати?

38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

38 Pietari vastasi heille: "Muuttakaa mielenne ja kastattakoon kukin teistä itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksi saamiseksi, niin saatte Pyhän Hengen lahjan.

38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

38. Petari sanoi heille: tehkät parannus ja andacan jocainen hänens casta Jesuxen Christuxen nimeen syndein andexi andamisexi nijn te saatte Pyhän Hengen lahjan:

38. Petari sanoi heille/ Techket para'nost/ ia iocainen teiste andacan Henens casta Iesuse' Christusen Nimen/ syndein andexiandmisexi/ Nin te satta sen Pyhen Hengen Lahian. (Petari sanoi heille/ Tehkäät parannusta/ ja jokainen teistä antakaan hänen kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen/ syntein anteeksiantamiseksi/ Niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.)

38. Πέτρος δὲ ἔφη πρὸς αὐτούς· Μετανοήσατε, καὶ βαπτισθήτω ἕκαστος ὑμῶν ἐπὶ τῷ ὀνόματι Ἰησοῦ Χριστοῦ εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν, καὶ λήψεσθε τὴν δωρεὰν τοῦ ἁγίου Πνεύματος.

38. πετρος δε εφη προς αυτους μετανοησατε και βαπτισθητω εκαστος υμων επι τω ονοματι ιησου χριστου εις αφεσιν αμαρτιων και ληψεσθε την δωρεαν του αγιου πνευματος 38. petros de efe pros aυtoυs metanoesate kai βaptistheto ekastos υmon epi to onomati iesoυ christoυ eis afesin amartion kai lepsesthe ten dorean toυ agioυ pneυmatos

38 Now Peter said to them, Repent° and be immersed* each one of you° in the name of Jesus Christ into the forgiveness of your° sins, and you° will be receiving the gift of the Holy Spirit. {F}

38. Then Peter said unto them, Repent, and be baptized every one of you in the name of Jesus Christ for the remission of sins, and ye shall receive the gift of the Holy Ghost.

38. Men Peter sagde til dem: omvender Eder, og hver af Eder lade sig døbe i Jesu Christi Navn til Syndernes Forladelse; og I skulle faae den Hellig Aands Gave.

38. Sade Petrus till dem: Görer bättring, och hvar och en af eder låte sig döpa i Jesu Christi Namn, till syndernas förlåtelse; och I skolen undfå den Helga Andas gåfvo.

38. Agga Peetrus ütles nende wasto: Parrandage meelt, ja iggaüks teie seast lasko ennast ristida Jesusse Kristusse nimme peäle pattude andeks-andmisseks, ja siis peate teie pühha Waimo anni sama:

38. Petras jiems tarė: ‘‘Atgailaukite, ir kiekvienas tepasikrikštija Jėzaus Kristaus vardu, kad būtų atleistos jūsų nuodėmės, ir jūs gausite Šventosios Dvasios dovaną.

38. Petrus sprach zu ihnen: Tut Buße und lasse sich ein jeglicher taufen auf den Namen Jesu Christi zur Vergebung der Sünden, so werdet ihr empfangen die Gabe des Heiligen Geistes.

38. Et Pierre leur dit: Repentez-vous, et que chacun de vous soit baptisé au nom de Jésus-Christ, pour la rémission de ses péchés; et vous recevrez le don du Saint-Esprit.

38. Entónces Pedro les dijo: Arrepentíos, y sed bautizados cada uno de vosotros en el nombre de Jesu Cristo para remisión de los pecados; y recibiréis el don del Espíritu Santo.

38 En Petrus zeide tot hen: Bekeert u, en een iegelijk van u worde gedoopt in den Naam van Jezus Christus, tot vergeving der zonden; en gij zult de gave des Heiligen Geestes ontvangen.

38. Tedy Piotr rzekł do nich: Pokutujcie, a ochrzcij się każdy z was w imieniu Jezusa Chrystusa na odpuszczenie grzechów, a weźmiecie dar Ducha Świętego.

38. Péter pedig monda nékik: Térjetek meg és keresztelkedjetek meg mindnyájan a Jézus Krisztusnak nevében a bűnöknek bocsánatjára; és veszitek a Szent Lélek ajándékát.

38 Петр же сказал им: покайтесь, и да крестится каждый из вас во имя Иисуса Христа для прощения грехов; и получите дар Святаго Духа.

38. Петр же рече до них: Покайтесь, і нехай охрестить ся кожен з вас в імя Ісуса Христа на оставленнє гріхів, і приймете дар сьвятого Духа.

39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

39 Sillä tämä lupaus kuuluu teille ja lapsillenne ja kaikille kaukana oleville, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu.

39. Sillä teille ja teidän lapsillen on tämä lupaus annettu ja caikille jotca taambana owat ja HERRa meidän Jumalamme cudzu.

39. Sille ette teille ia teiden Lapsillen ombi teme Lupaus annettu/ ia caikille iotca taambana ouat/ cutka Jumala meiden HErra tehen cutzupi. (Sillä että teille ja teidän lapsillen ompi tämä lupaus annettu/ ja kaikille jotka taampana owat/ kutka Jumala meidän Herra tähän kutsuupi.)

39. ὑμῖν γάρ ἐστιν ἡ ἐπαγγελία καὶ τοῖς τέκνοις ὑμῶν καὶ πᾶσι τοῖς εἰς μακρὰν, ὅσους ἂν προσκαλέσηται Κύριος ὁ Θεὸς ἡμῶν.

39. υμιν γαρ εστιν η επαγγελια και τοις τεκνοις υμων και πασιν τοις εις μακραν οσους αν προσκαλεσηται κυριος ο θεος ημων 39. υmin gar estin e epaggelia kai tois teknois υmon kai pasin tois eis makran osoυs an proskalesetai kυrios o theos emon

39 For* the promise is to you° and to your° children and to all those at afar (off), as many as the Lord our God may call.

39. For the promise is unto you, and to your children, and to all that are afar off, even as many as the Lord our God shall call.

39. Thi Eder og Eders Børn hører Forjættelsen til, og alle dem, som ere langt borte, hvilkesomhelst Herren var Gud vil kalde dertil.

39. Ty eder är löftet gjordt, och edrom barnom, och allom dem som fjerran äro, hvilka Herren, vår Gud, härtill kallandes varder.

39. Sest teie ja teie laste pärralt on se tootus, ja keikide pärralt, kes kaugel on, kedda ial Jummal meie Issand tahhab ennese jure kutsuda.

39. Juk jums skirtas pažadas, taip pat ir jūsų vaikams ir visiems toli esantiems, kuriuos tik pasišauks Viešpats, mūsų Dievas’‘.

39. Denn euer und eurer Kinder ist diese Verheißung und aller, die ferne sind, welche Gott, unser HERR, herzurufen wird.

39. Car la promesse a été faite à vous et à vos enfants, et à tous ceux qui sont éloignés, autant que le Seigneur notre Dieu en appellera.

39. Porque a vosotros es hecha la promesa, y a vuestros hijos, y a todos los que están léjos: a cualesquiera que el Señor nuestro Dios llamare.

39 Want u komt de belofte toe, en uw kinderen, en allen, die daar verre zijn, zo velen als er de Heere, onze God, toe roepen zal.

39. Albowiemci wam ta obietnica należy i dziatkom waszym, i wszystkim, którzy daleko są, którekolwiek by powołał Pan, Bóg nasz.

39. Mert néktek [15†] lett az ígéret és a ti gyermekeiteknek, és mindazoknak, kik messze vannak, valakiket [16†] csak elhív magának az Úr, a mi Istenünk.

39 Ибо вам принадлежит обетование и детям вашим и всем дальним, кого ни призовет Господь Бог наш.

39. Для вас бо обітниця, і для дїтей ваших, і для всїх далеких, скільки їх покличе Господь Бог ваш.

40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".

40 Myös monin muin sanoin hän vakaasti todisti ja kehoitti sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."

40. Ja monilla muillakin sanoilla todisti hän, ja neuvoi heitä, sanoen: antakaat teitänne autettaa tästä pahanilkisestä suvusta.

40. Ja monilla muillakin sanoilla todisti hän ja neuwoi heitä sanoden: andacat teitän autta tästä pahanelkisestä sugusta.

40. Ja mös monilla muilla sanoilla hen todhisti/ ia neuuoi heite sanoden/ Andacat teiten autetta teste pahaelkisest Sughusta. (Ja myös monilla muilla sanoilla hän todisti/ ja neuwoi heitä sanoen/ Antakaat teitä autettaa tästä pahanilkisestä suwusta.)

40. ἑτέροις τε λόγοις πλείοσι διεμαρτύρατο καὶ παρεκάλει λέγων· Σώθητε ἀπὸ τῆς γενεᾶς τῆς σκολιᾶς ταύτης.

40. ετεροις τε λογοις πλειοσιν διεμαρτυρετο και παρεκαλει λεγων σωθητε απο της γενεας της σκολιας ταυτης 40. eterois te logois pleiosin diemartυreto kai parekalei legon sothete apo tes geneas tes skolias taυtes

40 Now he was thoroughly testifying and encouraging them with many other words, saying, Save° yourselves from this crooked generation.

40. And with many other words did he testify and exhort, saying, Save yourselves from this untoward generation.

40. Ogsaa med mange andre Ord vidnede han for dem og formanede dem sigende: lader Eder frelse fra den vanartige Slægt!

40. Betygade han ock med mång annor ord, och förmanade dem, sägandes: Låter hjelpa eder ifrå detta onda slägtet.

40. Ka mitme mu sannaga tunnistas temma, ja maenitses ja ütles: Laske ennast aidata sestsinnatsest tiggedast suggust.

40. Dar daugeliu kitų žodžių jis liudijo ir ragino juos, sakydamas: ‘‘Gelbėkitės iš šios iškrypusios kartos!’‘

40. Auch mit vielen anderen Worten bezeugte und ermahnte er: Lasset euch erretten aus diesem verkehrten Geschlecht!

40. Et il les conjurait par plusieurs autres discours et les exhortait, en disant: Sauvez-vous de cette race perverse.

40. Y con otras muchas palabras testificaba, y los exhortaba, diciendo: Salváos de esta perversa generación.

40 En met veel meer andere woorden betuigde hij, en vermaande hen, zeggende: Wordt behouden van dit verkeerd geslacht!

40. I wielą inszych słów oświadczał się i napominał je, mówiąc: Wyzwólcie się od tego rodzaju przewrotnego.

40. Sok egyéb beszéddel is buzgón kéri és inti vala őket, mondván: Szakaszszátok el magatokat e gonosz nemzetségtől!

40 И другими многими словами он свидетельствовал и увещевал, говоря: спасайтесь от рода сего развращенного.

40. І иншими многими словами сьвідкував і напоминав, глаголючи: Спасайте себе з сього розворотного кодла.

41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

41 Jotka nyt (halukkaasti) ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja sinä päivänä tuli lisää noin kolmetuhatta.

41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.

41. Jotca sijs mielelläns hänen sanans otit wastan ne annoit heidäns casta ja sinä päiwänä lisändyi lähes colme tuhatta sielua.

41. Jotca sis mielellens wastanotit henen Sana's/ ne annoit heidens casta/ Ja sinä peiuene iouckoon tuli/ lehes colmet Tuhata Sielua. (Jotka siis mielellänsä wastaanotit hänen sanansa/ ne annoit heidäns kastaa/ Ja sinä päiwänä joukkoon tuli/ lähes kolme tuhatta sielua.)

41. οἱ μὲν οὖν ἀσμένως ἀποδεξάμενοι τὸν λόγον αὐτοῦ ἐβαπτίσθησαν, καὶ προσετέθησαν τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ψυχαὶ ὡσεὶ τρισχίλιαι.

41. οι μεν ουν ασμενως αποδεξαμενοι τον λογον αυτου εβαπτισθησαν και προσετεθησαν τη ημερα εκεινη ψυχαι ωσει τρισχιλιαι 41. oi men oυn asmenos apodeksamenoi ton logon aυtoυ eβaptisthesan kai prosetethesan te emera ekeine psυchai osei trischiliai

41 Therefore indeed, they, who gladly accepted his word, were immersed*, and approximately three thousand souls were added to them in that day.

41. Then they that gladly received his word were baptized: and the same day there were added unto them about three thousand souls.

41. De, som nu gjerne annammede hans Ord, bleve døbte; og der vandtes samme Dag henved tre tusinde Sjæle.

41. De som då gerna anammade hans tal, de läto sig döpa; och kommo till hopen, på den dagen, vid tretusend själar.

41. Kes nüüd heal melel temma sanna wastowotsid, neid ristiti, ja sel päwal kogguti nende jure liggi kolm tuhhat hinge.

41. Kurie mielai priėmė jo žodį, buvo pakrikštyti, ir tą dieną prisidėjo prie jų apie tris tūkstančius sielų.

41. Die nun sein Wort gern annahmen, ließen sich taufen; und wurden hinzugetan an dem Tage bei dreitausend Seelen.

41. Ceux donc qui reçurent de bon cœur sa parole, furent baptisés; et ce jour-là environ trois mille âmes furent ajoutées aux disciples.

41. Entónces los que recibieron con gusto su palabra fueron bautizados; y fueron añadidas a la iglesia aquel día como tres mil almas.

41 Die dan zijn woord gaarne aannamen, werden gedoopt; en er werden op dien dag tot hen toegedaan omtrent drie duizend zielen.

41. Którzy tedy wdzięcznie przyjęli słowa jego, ochrzczeni są i przystało dnia onego dusz około trzech tysięcy.

41. A kik azért örömest vevék az ő beszédét, megkeresztelkedének; és hozzájuk csatlakozék azon a napon mintegy háromezer lélek.

41 Итак охотно принявшие слово его крестились, и присоединилось в тот день душ около трех тысяч.

41. Хто ж залюбки прийняв слово його, охрестились; і пристало того дня душ тисяч зо три.

42 Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

42 He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

42. Ja he pysyivät alati apostolien opissa ja osallisuudessa, ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

42. JA he pysyit alati Apostolitten opis ja osallisudes ja leiwän murtamises ja rucouxis.

42. Mutta nin he pysyit alati Apostolitten opis/ ia Osaliseuxes/ ia Leiuen murtamises/ ia Rucouxes. (Mutta niin he pysyit alati apostolitten opissa/ ja osallisuudessa/ ja leiwän murtamisessa/ ja rukouksessa.)

42. ἦσαν δὲ προσκαρτεροῦντες τῇ διδαχῇ τῶν ἀποστόλων καὶ τῇ κοινωνίᾳ καὶ τῇ κλάσει τοῦ ἄρτου καὶ ταῖς προσευχαῖς.

42. ησαν δε προσκαρτερουντες τη διδαχη των αποστολων και τη κοινωνια και τη κλασει του αρτου και ταις προσευχαις 42. esan de proskarteroυntes te didache ton apostolon kai te koinonia kai te klasei toυ artoυ kai tais proseυchais

42 Now they were persevering in the apostles’ teaching and in fellowship and in the breaking of the bread and in the prayers. {Acts 2:38 has been a constant ‘revolving door’ as: ‘*for,’ ‘into,’ ‘to/toward,’ ‘leading to,’ ‘leading toward,’ ‘to obtain’ have all been used in the MLV and not everyone is ever satisfied. But they only complain about Acts 2:38 not the other four places this same Greek construction is in the Bible. People who are defending Acts 2:38 keep wanting something besides ‘for.’ Which was never the translation in the MLV; see list above. ‘For’ in English can mean ‘because’ but this word is ‘eis’ (G1519). No translation has ever used ‘because’ or ‘because of’ in Acts 2:38, including the ones made by the Baptist denomination (sadly though some had to put it in as a footnote, ironically some of their older translations used ‘leading to/toward’). Thayer used “to obtain.” This misunderstanding is also due to the fact the MLV is the only English translation that corrected all the ‘for’ words by translating them to their more accurate English word. Other than ‘for*,’ all ‘for’ words in the MLV which literally meant ‘because’ are translated as such.The second part could possibly be translated ‘you° will receive the Holy Spirit’s gift.’We are not sorry that the theologians need to learn the Bible!}

42. And they continued stedfastly in the apostles' doctrine and fellowship, and in breaking of bread, and in prayers.

42. Men de holdt sig varagtige til Apostlenes Underviisning og Samfundet og Brødets Brydelse og Bønnerne.

42. Och blefvo de stadigt ståndande uti Apostlarnas lärdom, och i delaktighet, och i bröds brytelse, och i böner.

42. Agga nemmad jäid allati Apostlide öppetusse ja ossasamisse, ja leiwa-murdmisse, ja palwette sisse.

42. Jie ištvermingai laikėsi apaštalų mokymo, bendravimo, duonos laužymo ir maldų.

42. Sie blieben aber beständig in der Apostel Lehre und in der Gemeinschaft und im Brotbrechen und im Gebet.

42. Or, ils persévéraient dans la doctrine des apôtres, dans la communion, dans la fraction du pain et dans les prières.

42. Y perseveraban en la doctrina de los apóstoles, y en la comunión, y en el rompimiento del pan, y en las oraciones.

42 En zij waren volhardende in de leer der apostelen, en in de gemeenschap, en in de breking des broods, en in de gebeden.

42. I trwali w nauce apostolskiej i w społeczności, i w łamaniu chleba, i w modlitwach.

42. És foglalatosok valának az apostolok tudományában és a közösségben, a kenyérnek megtörésében és a könyörgésekben.

42 И они постоянно пребывали в учении Апостолов, в общении и преломлении хлеба и в молитвах.

42. Пробували ж у науцї апостолській, і в общинї, і в ламанню хлїба, і в молитвах.

43 Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.

43 Ja jokaiselle sielulle tuli pelko, ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien välityksellä.

43. Mutta jokaiselle sielulle tuli pelko; ja tehtiin apostolien kautta monta ihmettä ja merkkiä.

43. Ja jocaidzelle sielulle tuli pelco ja tehtin Apostoleilda monda ihmettä ja merckiä.

43. Ja iocaitzen Sielun päle tuli pelco/ Ja monda Ihmett ia Mercki techtin Apostoleiten cautta. (Ja jokaisen sielun päälle tuli pelko/ Ja monta ihmettä ja merkkiä tehtiin apostoleiden kautta.)

43. Ἐγένετο δὲ πάσῃ ψυχῇ φόβος, πολλά τε τέρατα καὶ σημεῖα διὰ τῶν ἀποστόλων ἐγίνετο.

43. εγενετο δε παση ψυχη φοβος πολλα τε τερατα και σημεια δια των αποστολων εγινετο 43. egeneto de pase psυche foβos polla te terata kai semeia dia ton apostolon egineto

43 Now there became fear upon every soul and many wonders and signs were happening through the apostles.

43. And fear came upon every soul: and many wonders and signs were done by the apostles.

43. Men der kom en Frygt over alle Sjæle, og der skete mange Undergjerninger og Tegn vedApostlerne.

43. Och en fruktan kom uppå hvarjo och ena själ; och mång under och tecken gjordes af Apostlarna.

43. Agga iggaühhe hingele tulli kartus peäle, ja paljo imme-teggusid ja tähtä sündisid Apostlide läbbi.

43. Baimė apėmė kiekvieną, nes per apaštalus vyko daug stebuklų ir ženklų.

43. Es kam auch alle Seelen Furcht an, und geschahen viel Wunder und Zeichen durch die Apostel.

43. Et tout le monde avait de la crainte, et il se faisait beaucoup de miracles et de prodiges par les apôtres.

43. Y toda alma tenía temor; y muchas maravillas y señales eran hechas por los apóstoles.

43 En een vreze kwam over alle ziel; en vele wonderen en tekenen geschiedden door de apostelen.

43. I przyszedł strach na każdą duszę, a wiele się znamion i cudów przez Apostołów działo.

43. Támada pedig minden lélekben félelem, és az apostolok sok csudát és jelt tesznek [17†] vala.

43 Был же страх на всякой душе; и много чудес и знамений совершилось через Апостолов в Иерусалиме.

43. Був же на кожній душі страх, і багато чудес і ознак робилось через апостолів.

44 Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä,

44 Ja kaikki uskovaiset olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä.

44. Mutta kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikki yhteisenä.

44. Ja caicki jotca uscoit olit yhdes ja pidit caicki yhteisnä mitä heillä oli.

44. Mutta caiki iotca Uskoit/ olit ydhes/ ia pidhit caiki mite heille oli ychteisse. (Mutta kaikki jotka uskoit/ olit yhdessä/ ja pidit kaikki mitä heillä oli yhteistä.)

44. πάντες δὲ οἱ πιστεύσαντες ἦσαν ἐπὶ τὸ αὐτὸ καὶ εἶχον ἅπαντα κοινά,

44. παντες δε οι πιστευοντες ησαν επι το αυτο και ειχον απαντα κοινα 44. pantes de oi pisteυontes esan epi to aυto kai eichon apanta koina

44 But all who believe were in the same (mind) and had all things common.

44. And all that believed were together, and had all things common;

44. Men alle de Troende holdt sig tilsammen og havde alle Ting tilfælles.

44. Och alle de, som trodde, voro tillsammans, och hade all ting menlig.

44. Agga keik need, kes usksid, ollid ühhes kous, ja keik, mis neil olli, olli neil ühhes.

44. Visi tikintieji laikėsi drauge ir turėjo visa bendra.

44. Alle aber, die gläubig waren geworden, waren beieinander und hielten alle Dinge gemein.

44. Or, tous ceux qui croyaient étaient dans un même lieu, et avaient toutes choses communes;

44. Y todos los que creían estaban juntos; y tenían todas las cosas comunes.

44 En allen, die geloofden, waren bijeen, en hadden alle dingen gemeen;

44. A wszyscy, którzy uwierzyli byli pospołu, i wszystkie rzeczy mieli spólne.

44. Mindnyájan pedig, a kik hivének, együtt valának, és [18†] mindenük köz vala;

44 Все же верующие были вместе и имели все общее.

44. І всї віруючі були вкупі, і все було в них спільне;

45 ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

45 He myivät maansa ja tavaransa ja jakoivat ne kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

45. Ja he myivät hyvyytensä ja tavaransa, ja jakoivat ne kaikille, sen jälkeen kuin kukin tarvitsi.

45. He myit heidän hywydens ja tawarans ja jaoit caikille sen jälken cuin cukin tarwidzi.

45. Heiden Hywydhens ia Tauarans he poismyit ia iagoit ne caikille/ senperest quin cuki taruitzi/ (Heidän hywyytensä ja tawaransa he pois myit ja jaoit ne kaikille/ sen perästä kuin kukin tarwitsi/)

45. καὶ τὰ κτήματα καὶ τὰς ὑπάρξεις ἐπίπρασκον καὶ διεμέριζον αὐτὰ πᾶσι καθότι ἄν τις χρείαν εἶχε·

45. και τα κτηματα και τας υπαρξεις επιπρασκον και διεμεριζον αυτα πασιν καθοτι αν τις χρειαν ειχεν 45. kai ta ktemata kai tas υparkseis epipraskon kai diemerizon aυta pasin kathoti an tis chreian eichen

45 They were selling* (their) properties and possessions and dividing them to all, if, insomuch as, anyone was having a need.

45. And sold their possessions and goods, and parted them to all men, as every man had need.

45. Og de solgte deres Eiendom og Gods og delede det ud iblandt Alle, eftersom nogen havde behov.

45. Sina ägodelar och håfvor sålde de, och delade dem med alla, såsom hvar och en behöfde.

45. Omma pärrandust ja warra müsid nemmad ärra, ja jaggasid neid iggaühhele sedda möda, kui kellelegi tarwis läks.

45. Nuosavybę bei turtą jie parduodavo ir, ką gavę, padalydavo visiems, kiek kam reikėdavo.

45. Ihre Güter und Habe verkauften sie und teilten sie aus unter alle, nach dem jedermann not war.

45. Ils vendaient leurs possessions et leurs biens, et les distribuaient à tous, selon le besoin que chacun en avait.

45. Y vendían las posesiones y las haciendas, y las repartían a todos, como cada uno había menester.

45 En zij verkochten hun goederen en have, en verdeelden dezelve aan allen, naar dat elk van node had.

45. A osiadłości i majętności sprzedawali, i udzielali ich wszystkim, jako komu było potrzeba.

45. És jószágukat és marháikat eladogaták, és szétosztogaták azokat mindenkinek, a mint kinek-kinek szüksége vala.

45 И продавали имения и всякую собственность, и разделяли всем, смотря по нужде каждого.

45. і продавали маєтки та достатки, і дїлили їх на всїх, як кому було треба.

46 Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,

46 Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä, ja mursivat kodeissa leipää ja söivät ruokansa iloiten ja *vilpittömin sydämin,

46. Ja he pysyivät joka päivä yksimielisesti templissä, ja mursivat huoneessa leipää, ja ottivat ruokaa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,

46. Ja he olit jocapäiwä yximielisest Templis ja mursit leipä muunna täsä muunna toises huones ja söit toinen toisens cansa.

46. Ja he olit iocapeiue ia alati yximielisest Templis/ ia mwrsit Leipe hone Honelda/ södhen toinen toisens cansa/ (Ja he olit jokapäiwä ja alati yksimielisesti templissä/ ja mursit leipää huone huoneelta/ syöden toinen toisensa kanssa/)

46. καθ’ ἡμέραν τε προσκαρτεροῦντες ὁμοθυμαδὸν ἐν τῷ ἱερῷ, κλῶντές τε, κατ’ οἶκον ἄρτον, μετελάμβανον τροφῆς ἐν ἀγαλλιάσει καὶ ἀφελότητι καρδίας,

46. καθ ημεραν τε προσκαρτερουντες ομοθυμαδον εν τω ιερω κλωντες τε κατ οικον αρτον μετελαμβανον τροφης εν αγαλλιασει και αφελοτητι καρδιας 46. kath emeran te proskarteroυntes omothυmadon en to iero klontes te kat oikon arton metelamβanon trofes en agalliasei kai afeloteti kardias

46 And persevering every day, united in the temple and breaking bread house to house, they were taking their nourishment in gladness and simplicity of heart,

46. And they, continuing daily with one accord in the temple, and breaking bread from house to house, did eat their meat with gladness and singleness of heart,

46. Og hver Dag vare de varagtigen og samdrægteligen i Templet, og i Husene brøde de Brødet og nøde Maaltidet med Fryd og i Hjertets Eenforldighed,

46. Och hvar dag voro de stadigt och endrägteliga i templet; och bröto bröd här och der i husen, ätandes med hvarannan i fröjd; och lofvade Gud i deras hjertans enfaldighet.

46. Ja ollid iggapääw allati ühhel melel pühhas koias, ja murdsid leiba koddasid möda, ja wotsid roga wägga röömsa näoga ja täieste wagga süddamega,

46. Jie kasdien vieningai rinkdavosi šventykloje, o savo namuose tai vienur, tai kitur laužydavo duoną, vaišindavosi su džiugia ir tauria širdimi,

46. Und sie waren täglich und stets beieinander einmütig im Tempel und brachen das Brot hin und her in Häusern,

46. Et ils étaient tous les jours assidus au temple d'un commun accord; et rompant le pain dans leurs maisons, ils prenaient leur nourriture avec joie et simplicité de cour;

46. Y perseverando unánimes cada día en el templo, y rompiendo el pan en las casas, comían juntos con alegría y con sencillez de corazón,

46 En dagelijks eendrachtelijk in den tempel volhardende, en van huis tot huis brood brekende, aten zij te zamen met verheuging en eenvoudigheid des harten;

46. A na każdy dzieó trwając zgodnie w kościele i chleb łamiąc po domach, przyjmowali pokarm z radością i w prostocie serdecznej.

46. És minden nap egyakarattal kitartva a templomban, és megtörve házanként a kenyeret, részesednek vala eledelben örömmel és tiszta szívvel.

46 И каждый день единодушно пребывали в храме и, преломляя по домам хлеб, принимали пищу в веселии и простоте сердца,

46. І що-дня пробували одностайно в церкві, і ламлючи по домах хлїб, приймали харч в радостї і простотї серця,

47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä (seurakuntaan) joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

47 kiittäen Jumalaa. Ja he nauttivat kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi seurakuntaan* joka päivä niitä, jotka pelastuivat.

47. Ja kiittäin Jumalaa olivat kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi joka päivä autuaaksi tulevaisia seurakunnalle.

47. Ja kijtit Jumalata riemulla ja sydämen yxikertaisudella ja olit caiken Canssan suosiosa. Ja HERra lisäis jocapäiwä nijlle Seuracunda jotca autuaxi tulit.

47. ia kijtit Jumalata/ remulla ia sydhemen yxikertauxella/ ia olit caiken Canssan sosios. Ja HERRA lisesi iocapeiue Seurakunda nijllä/ iotca wapadhexi piti tuleman. (Ja kiitit Jumalata/ riemulla ja sydämen yksikertaisuudella/ ja olit kaiken kansan suosiossa. Ja HERRA lisäsi jokapäiwä seurakuntaa niillä/ jotka wapahaksi piti tuleman.)

47. αἰνοῦντες τὸν Θεὸν καὶ ἔχοντες χάριν πρὸς ὅλον τὸν λαόν. ὁ δὲ Κύριος προσετίθει τοὺς σῳζομένους καθ’ ἡμέραν τῇ ἐκκλησίᾳ.

47. αινουντες τον θεον και εχοντες χαριν προς ολον τον λαον ο δε κυριος προσετιθει τους σωζομενους καθ ημεραν τη εκκλησια 47. ainoυntes ton theon kai echontes charin pros olon ton laon o de kυrios prosetithei toυs sozomenoυs kath emeran te ekklesia

47 praising God, and having favor toward the whole people. Now the Lord was adding to the congregation* (of believers) those who are saved every day.

47. Praising God, and having favour with all the people. And the Lord added to the church daily such as should be saved.

47. idet de lovede Gud og havde Yndest hos alt Folket. Men Herren lagde dagligen Nogle til Menigheden, som lode sig frelse.

47. Och de hade ynnest när allt folket. Och Herren förökade hvar dag församlingen med dem som salige vordo.

47. Ja kiitsid Jummalat, ja neil olli arm keige rahwa jures; agga Issand pañi iggapääw selle koggodusse jure neid, kedda ärrapeästeti.

47. šlovindami Dievą, ir turėjo malonę visų žmonių akyse. O Viešpats kasdien gausino bažnyčią išgelbėtaisiais.

47. nahmen die Speise und lobten Gott mit Freuden und einfältigem Herzen und hatten Gnade beim ganzen Volk. Der HERR aber tat hinzu täglich, die da selig wurden, zu der Gemeinde.

47. Louant Dieu, et étant agréables à tout le peuple; et le Seigneur ajoutait tous les jours à l'Église des gens qui étaient sauvés.

47. Alabando a Dios, y teniendo favor cerca de todo el pueblo. Y el Señor añadía cada día a la iglesia los que habían de ser salvos.

47 En prezen God, en hadden genade bij het ganse volk. En de Heere deed dagelijks tot de Gemeente, die zalig werden.

47. Chwaląc Boga i mając łaskę u wszystkiego ludu. A Pan przydawał zborowi na każdy dzieó tych, którzy mieli być zbawieni.

47. Dícsérve az Istent, és az egész nép előtt kedvességet találva. Az Úr pedig minden napon szaporítja vala a gyülekezetet az idvezülőkkel.

47 хваля Бога и находясь в любви у всего народа. Господь же ежедневно прилагал спасаемых к Церкви.

47. хвалячи Бога й маючи ласку у всього народу. Господь же прибавляв спасенників у церкву що-дня.